Raision ympäristöterveydenhuollonvalvontayksikön

Raision ympäristöterveydenhuollonvalvontayksikön VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 SÄÄDÖSPERUSTEET VALVONTAOHJELMALLE... 1 3 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTOON KUULUVAT LAIT... 1 4 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONNAN TAVOITTEET... 2 5 VALVONTAVIRANOMAISET... 2 6 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEINEN VALTAKUNNALLINEN VALVONTAOHJELMA... 3 7 ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONTAOHJELMA (EHO)... 3 8 SEUDULLINEN VALVONTAYKSIKKÖ... 4 8.1 Voimavarat ja henkilöstön pätevyys... 4 8.2 Työajan jakaantuminen... 7 8.3 Voimavarojen riittävyys... 8 8.4 Delegoinnit ja hallinnolliset pakkokeinot... 8 8.5 Henkilöstön koulutussuunnitelma... 9 9 KUNNAN VALVONTASUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 9 9.1 Tarkastuksen sisältö... 10 9.2 Tarkastuksiin käytettävä aika... 11 9.3 Valvontakohdetyyppien riskinarviointi ja riskiluokitus sekä valvontakohdetyyppien tarkastustiheys... 11 9.4 Näytteenotto ja näytteiden tutkiminen... 12 10 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON OHJAUS- JA ARVIOINTIKÄYNTI. 13 11 YMPÄRISTÖTERVEYSVALVONNAN TAKSAT... 13 12 LAATUJÄRJESTELMÄ... 14 13 VARAUTUMINEN ERITYISTILANTEISIIN... 14 14 VIESTINTÄ... 15 15 TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN... 16 15.1 KUTI/YHTI... 16 15.2 Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmä VYHA... 17 15.3 Ympäristöterveydenhuollon luvat ja ilmoitukset YLLI... 17 16 RAPORTOINTI... 17 17 VALVONNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI... 17

18 ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA... 18 18.1 Säädösperusta... 18 18.2 Yleistä... 19 18.3 Kohteet... 19 18.4 Valvontakohteiden hyväksymis- ja ilmoitusmenettely... 20 18.5 Tarkastus... 21 18.6 Valvontakohteiden riskinarviointi ja tarkastustiheydet... 23 18.7 Laitosvalvontasuunnitelma... 24 18.8 Ensisaapumisvalvonta... 25 18.9 Näytteenotto ja projektit... 26 18.10 Seurantaohjelmat... 26 18.11 Terveysvaaratilanteet ja takaisinvedot... 27 18.12 Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvittäminen... 28 18.13 Elintarvikevalvonnan priorisointi... 29 18.14 Elintarvikevalvonnan valtakunnalliset painopistealueet vuonna 2015-2019 29 18.15 Raision valvontayksikön elintarvikevalvonnan painopistealueet ja suunnitellut tarkastukset vuonna 2015... 30 18.16 Raportointi... 30 19 TERVEYDENSUOJELULAIN VALVONTASUUNNITELMA... 31 19.1 Säädösmuutokset... 31 19.2 Ilmoitusten ja hakemusten käsittely... 32 19.3 Säännöllinen ja suunnitelmallinen valvonta... 32 19.4 Muu valvontatyö... 33 19.5 Tarkastuksen sisältö... 33 19.6 Valvontakohteiden riskinarviointi, riskiluokitus ja tarkastustiheys... 34 19.7 Talousvesi... 35 19.8 Uimavesi... 37 19.9 Sisäilmatyöryhmä... 39 19.10 Kansainvälisessä liikenteessä olevien alusten saniteettitodistukset... 40 19.11 Terveydensuojelun valtakunnalliset painopistealueet ohjelmakaudella 2015-2019 40 19.12 Raision valvontayksikön valvonnan painopistealueet vuonna 2015... 41 19.13 Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen... 42 19.14 Raportointi... 43 20 TUPAKKALAIN JA NIKOTIINIVALMISTEIDEN VALVONTASUUNNITELMA... 43 20.1 Tupakkalain mukaiset kunnan valvontatehtävät... 43 20.2 Nikotiinivalmisteiden myynti ja valvonta... 44 20.3 Valvonta... 45 20.4 Tarkastus ja tarkastuksen sisältö... 45 20.5 Valvontakohteiden riskinarviointi, tarkastustiheys ja tarkastukseen käytettävä aika... 46 20.6 Tupakkalain valtakunnalliset valvonnan painopisteet vuonna 2015-2019 47 20.7 Raision valvontayksikön valvonnan painopisteet vuonna 2015-2019... 48 20.8 Raportointi... 49 21 KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNAN SUUNNITELMA... 49 21.1 Valvontaviranomaiset ja työnjako kuluttajaturvallisuusvalvonnassa... 49

21.2 Ilmoitusvelvollisuus... 50 21.3 Turvallisuusasiakirja... 50 21.4 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan painopistealueet... 51 21.5 Tarkastus ja tarkastuksen sisältö... 51 21.6 Tarkastuksen tekeminen kotirauhan piiriin kuuluvaan kohteeseen... 52 21.7 Omavalvonnan tarkastaminen kuluttajaturvallisuusvalvonnassa... 52 21.8 Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto... 53 21.9 Valvontakohteiden riskinarviointi ja tarkastustiheydet sekä tarkastusten vaatima aika... 53 21.10 Erityistilanteet... 54 21.11 Hallinnolliset pakkokeinot... 54 21.12 Vuosien 2015-2019 teema ja tavoitteet kuluttajaturvallisuusvalvonnassa 55 21.13 Valvonnan tarve Raision valvontayksikössä... 55 21.14 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan resurssien varmistaminen... 56 21.15 Tukesin ja aluehallintoviraston projektit... 56 21.16 Valvontaan käytettävä työaika vuonna 2015... 56 21.17 Raportointi... 57 Liitteet eivät ole julkisia. LIITE 1: Ensisaapumisvalvonnan tarkastuskohteet ja tarkastusten määrä LIITE 2: Elintarvikevalvonnan näytteenottosuunnitelma LIITE 3: Elintarvikevalvonnan kohdekohtainen tarkastussuunnitelma LIITE 4: Terveydensuojelunlain mukaisten tarkastusten sisältö LIITE 5: Terveydensuojelulain mukaisten kohteiden tarkastussuunnitelma LIITE 6: Terveydensuojelulain mukaisten kohteiden viisivuotissuunnitelma LIITE 7: Raision ja Naantalin vesilaitosten näytteenottosuunnitelma LIITE 8: Talousvesien näytteenottosuunnitelma LIITE 9: Raision uima-altaiden näytteenottosuunnitelma LIITE 10: Uimarantavesien näytteenottosuunnitelma LIITE 11: Tupakkavalvonnan tarkastuslomake LIITE 12: Kuluttajaturvallisuusvalvonnan tarkastusten sisältö kohderyhmittäin LIITE 13: Muistilista toimenpiteistä kuluttajapalveluiden turvallisuuteen liittyvässä erityistilanteessa LIITE 14: Kuluttajaturvallisuusvalvonnan tarkastussuunnitelma LIITE 15: Kuluttajaturvallisuusvalvonnan viisivuotissuunnitelma

1 1 JOHDANTO Kunnan tulee laatia säännöllistä valvontaa koskeva kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma siten, että valvonta on vaatimusten mukaista, ehkäisee terveysvaaroja ja suojaa kuluttajia taloudellisilta tappioilta. Valvontasuunnitelma tulisi perustua valvontakohteiden kartoitukseen, niiden riskiluokitukseen ja lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin. Ympäristöterveysvalvonnan on oltava suunnitelmallista, oikein kohdennettua, tehokasta ja eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa. Näiden vaatimusten lisäksi valvonnan tulee olla hyvää hallintoa koskevien vaatimusten mukaista (hallintolaki) ja sille tulee varata riittävät voimavarat. Raision kaupungin ympäristöterveydenhuollon valvontayksikköön kuuluvat Raisio, Naantali ja Rusko. Asukkaita alueella on 49260 (lokakuu 2014). Valvontayksikkö on toiminut elokuusta 2007 alkaen ja kuntien yhteinen terveysvalvontajaosto vuoden 2009 alusta alkaen. Valvontayksikön koko on vuonna 2015 n. 11 henkilötyövuotta. Lounais-Suomen aluehallintovirasto teki syksyllä 2014 arviointi- ja ohjauskäynnin Raision valvontayksikköön. Käynnillä viranhaltijat saivat hyvää palautetta työstään. Viranhaltijoilla on myönteinen ote työhön ja toiminnan kehittämiseen. Koska yksikön koko on pieni ja kaikki työskentelevät samoissa toimitiloissa, on yhteistyö helppoa. Eläinlääkintähuoltolaissa edellytetään, että kunta laatii suunnitelman valvontatehtävien hoitamisesta ja järjestämistään eläinlääkäripalveluista. Suunnitelma tuli laatia ensimmäisen kerran vuonna 2011. Eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma on laadittu erikseen omana suunnitelmanaan. 2 SÄÄDÖSPERUSTEET VALVONTAOHJELMALLE Elintarvikelaki, EL (23/2006) 47 Kuluttajaturvallisuuslaki, KuTuL (920/2011) 20 Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi, TupL (693/1976) 14 Terveydensuojelulaki, TsL (763/1994) 4a Valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta(665/2006) Valtioneuvoston asetus ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisesta valvontaohjelmasta (664/2006) 3 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTOON KUULUVAT LAIT Terveydensuojelulaki (763/1994) Elintarvikelaki (23/2006) ja sen muutos 352/2011 Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (693/1976) Lääkelaki (395/1987, muutos 22/2006) Eläinlääkintähuoltolaki (685/1990) Kansanterveyslaki (66/1972) Kunnan ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoiden virkatehtäviä sisältyy edellä mainittujen ympäristöterveydenhuollon lakien lisäksi myös eläintautilakiin (55/1980), eläinsuojelulakiin (247/1996) sekä Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annettuun lakiin (1100/1994).

2 4 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONNAN TAVOITTEET Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on edistää ja valvoa elinympäristön ja yksilön terveyttä ja turvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Tarkoituksena on varmistaa korkealaatuinen ympäristöterveydenhuollon valvonta, mikä edellyttää, että valvonta on suunnitelmallista, sitä tehdään riittävin voimavaroin ja se on oikein kohdennettua, tehokasta sekä eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa. Valvonnalla varmistetaan ympäristöterveydenhuollon lakien noudattaminen toiminnanharjoittajia ja kuluttajia neuvomalla, ohjaamalla ja kouluttamalla, tekemällä tarkastuksia, ottamalla näytteitä, antamalla lausuntoja ja varautumalla erityistilanteisiin. Valvontaviranomaisen on myös seurattava, että toimija poistaa epäkohdat. Tarvittaessa valvontaviranomainen ryhtyy hallinnollisiin pakkokeinoihin epäkohtien korjaamiseksi. Valvontaviranomaisen toimien tulee olla hyvän hallinnon mukaisesti suhteessa epäkohtiin eikä tuotteiden tai palveluiden tarjoamista tule rajoittaa enempää kuin on tarpeen. Toimijalle tulee varata tilaisuus tulla kuulluksi hallintolaissa esitetyllä tavalla. Valvontakeinot ja valvonnan kohdentaminen valitaan siten, että valvonta on mahdollisimman vaikuttavaa. Erityisesti suunnitelmallista valvontaa on kohdennettava riskiperusteisesti. 5 VALVONTAVIRANOMAISET Elintarvikelainsäädännön valvonnan ylimmästä johdosta vastaavat ministeriöt. Eläinlääkintähuollosta vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Terveydensuojelu- ja tupakkalaista vastaa sosiaali- ja terveysministeriö ja kuluttajaturvallisuuslainsäädännöstä vastaa kauppa- ja teollisuusministeriö. Ministeriöiden alaiset keskushallinnon valvontaviranomaiset eli keskusviranomaiset suunnittelevat, ohjaavat ja valvovat ympäristöterveydenhuoltoa valtakunnallisesti omilla toimialueillaan seuraavasti: Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira): elintarvikelaki, eläinlääkintähuoltolaki Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes): kuluttajaturvallisuuslainsäädäntö Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira): terveydensuojelulaki, tupakkalaki, elintarvikelaki (alkoholijuomat). Aluehallintovirastot (AVIt) suunnittelevat ja ohjaavat alueellista terveysvalvontaa. Paikallinen terveysvalvonta kuuluu kuntien tehtäviin. Raisiossa toimii kuntien yhteinen kuusijäseninen terveysvalvontajaosto. Jaostoon Raisio valitsee kolme jäsentä, Naantali kaksi ja Rusko yhden jäsenen sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet. Puheenjohtajuus jaostossa on Raisiolla, 1. varapuheenjohtajan nimeää Naantali ja 2. varapuheenjohtajan Rusko. Esittelijänä jaostossa toimii terveysvalvonnan vastuuhenkilö.

6 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEINEN VALTAKUNNALLINEN VALVONTAOHJELMA 3 Evira, Tukes ja Valvira ovat laatineet yhdessä ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman vuosille 2015-2019. Yhteinen valvontaohjelma sisältää valvonnan yhteiset periaatteet ja sen tavoitteena on kehittää ja yhtenäistää keskusvirastojen ohjausta kunnille ja muille valvontaviranomaisille sekä lisätä valvonnan vaikuttavuutta, suunnitelmallisuutta ja laatua. Tämä tapahtuu ohjaamalla viranomaisia valvontasuunnitelman laatimisessa, valvonnan järjestämisessä ja toteutuksessa. Tavoitteena on yhtenäistää valvontakäytäntöjä koko maassa. Yhteisen ohjelman avulla selkeytetään vastuita ja tehtäviä keskus-, alue- ja paikallistasolla sekä eri toimialoilla toimivien valvontaviranomaisten kesken. Tällä tavoin edistetään eri valvontaviranomaisten keskinäistä sekä valvontaviranomaisten ja toimijoiden välistä yhteistyötä. Yhteisessä valtakunnallisessa valvontaohjelmassa määritellään ympäristöterveydenhuollon keskusviranomaisten yhteiset periaatteet valvonnalle. Toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa annetaan tarkempia ohjeita muun muassa eri lakien perusteella tehtävien tarkastusten sisällöstä ja tarkastukseen käytettävästä ajasta. Aikaisemmin valvontaohjelmassa olleet elintarvikevalvontaohjelma ja eläinlääkintähuollon ohjelma ovat nyt osa VASUa (Suomen elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma). Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman on tarkoitus olla nelivuotinen ja seurata hallituskautta. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi on vuosien 2015-2019 yhteinen valvontaohjelma laadittu poikkeuksellisesti viisivuotiseksi. Yhteinen osa pysyy lähtökohtaisesti samanlaisena koko ohjelmakauden ajan. Ohjelmakauden 2015-2019 teemana on valvonnan vaikuttavuus. Ympäristöterveydenhuollon yhteiseen valvontaohjelmaan kirjatut tavoitteet on huomioitava koko ympäristöterveydenhuollon valvonnassa. Valvontatoimien vaikuttavuutta voidaan tarkastustoiminnan ohella lisätä tehostamalla muita valvontaa tukevia toimia, kuten kouluttamista, tiedottamista sekä niitä toimia, jotka kannustavat toiminnanharjoittajia huolehtimaan lainsäädännössä asetettujen velvollisuuksien täyttämisestä. Valvontaa tukevien muiden toimintamuotojen käyttämisessä on huomioitava toimialakohtaiset eroavaisuudet. Ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelmassa valvonnan vaikuttavuutta edistetään tällä ohjelmakaudella seuraavia tavoitteita toteuttamalla: o valvonnan riskiperusteisuuden ja tehokkaan kohdentamisen varmistaminen o arviointi- ja ohjauskäyntien käyttöön ottaminen o valvonnan maksullisuuden edistäminen o tietojärjestelmien kehittäminen ja hyödyntäminen o valvonnan näkyvyyden varmistaminen. Keskusviranomaisilla voi olla toimialakohtaisia painopisteitä valvontaohjelmakauden eri vuosille. Nämä kuvataan toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa. 7 ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONTAOHJELMA (EHO) Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on laatinut valtakunnallisen ohjelman eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista (EHO) vuosille

2015-2019. Sen tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa Eviran ohjaamaa valvontaviranomaisten toimintaa. Ohjelma sisältää lisäksi eläinlääkäripalveluiden saatavuutta ja laatua koskevat yleiset tavoitteet sekä valvontaan kuuluvat tarkastukset, näytteenotot ja muut toimenpiteet. EHO on osa ympäristöterveydenhuollon yhteistä valtakunnallista valvontaohjelmaa ja (EY) N:o 882/2004 valvonta-asetuksen mukaista elintarvikeketjun monivuotista kansallista valvontasuunnitelmaa (VASU). Uusi eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) tuli voimaan 1.11.2009. Siinä edellytetään, että kunta laatii suunnitelman valvontatehtävien hoitamisesta ja järjestämistään eläinlääkäripalveluista viimeistään kahden vuoden sisällä lain voimaantulosta. Suunnitelman tulee sisältää tiedot eläinlääkäripalvelun tuottamistavasta, saatavuudesta, laadusta ja mitoituksesta sekä valvontaan kuuluvista tarkastuksista, näytteenotoista ja muista toimenpiteistä. Kunnan on suunnitelmassaan osoitettava, että eläinlääkäripalvelut on järjestetty eläinlääkintähuoltolain vaatimusten mukaisesti. Palvelun mitoitusta suunniteltaessa on otettava huomioon yksityisten eläinlääkäripalveluiden tuottajien kunnan alueella tarjoamat palvelut. Kunnan suunnitelmassa on otettava huomioon valtakunnallinen ohjelma ja alueellinen suunnitelma ja se on arvioitava ja tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Aluehallintovirasto ohjaa kunnan suunnitelman laatimista sekä valvoo ja arvioi sen toteutumista. Raision valvontayksikössä eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma laaditaan erikseen omana suunnitelmanaan. Suunnitelma päivitetään Eviran eläinlääkintähuollon valtakunnallista suunnitelmaa noudattaen vuosille 2015-2019. 8 SEUDULLINEN VALVONTAYKSIKKÖ 4 Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueista (410/2009) tuli voimaan 15.6.2009. Laissa tarkoitetun yhteistoiminta-alueen on aloitettava toimintansa viimeistään 1.1.2013. Lain mukaan kunnalla tai yhteistoiminta-alueella tulee olla tehtävän järjestämiseksi käytettävissään vähintään 10 henkilötyövuotta vastaavat henkilöresurssit. 1.1.2009 tapahtuneiden kuntaliitosten myötä Merimasku, Rymättylä ja Velkua yhdistyivät Naantalin kaupunkiin ja Vahdon kunta yhdistyi Ruskon kanssa Ruskon kunnaksi. Maskun kunnasta Livonsaari siirtyi Naantalin kaupungille 1.1.2011. Alueelta tuli Raision valvontayksikköön muutamia valvontakohteita lisää. Tällä hetkellä Raision kaupungin ympäristöterveydenhuollon valvontayksikköön kuuluvat kunnat ovat Raisio, Naantali ja Rusko. Valvontayksikön alueella asuu noin 49260 asukasta (lokakuu 2014). 8.1 Voimavarat ja henkilöstön pätevyys Valvontaviranomaisella on oltava palveluksessaan tai sopimuksen perusteella käytettävissään tarpeellinen määrä pätevää ja riittävän kokemuksen omaavaa henkilöstöä. Jos voimavarat eivät vastaa valvonnan tarvetta, tulee valvontasuunnitelmassa olla selostus siitä, miten valvontavelvoitteet aiotaan hoitaa. Tarvittaessa esitetään toimenpiteet lisähenkilöstön hankkimiseksi. Ympäristöterveysvalvonnassa työskentelee tällä hetkellä 5 terveystarkastajaa, 2 eläinlääkäriä, pieneläinhoitaja, toimistosihteeri ja terveysvalvonnan johtaja. Lisäksi on palkattuna pieneläinhoitajan oppisopimuskoulutustyöntekijä ajalle 3/2014-10/2015. Terveysvalvonnan johtajana toimii ympäristön- ja rakennusvalvontapalveluiden johtaja. Valvontayksikön vastuuhenkilönä toimii yksi terveystarkastajista.

Raision valvontayksikössä työskentelee pätevää ja riittävän kokemuksen omaavaa henkilökuntaa. Suuremmalla osalla henkilökuntaa on vähintään ammattikorkeakoulututkinto. Lounais-Suomen aluehallintoviraston syksyllä 2014 tekemän arviointi- ja ohjauskäynnillä viranhaltijat saivat hyvää palautetta työstään. Viranhaltijoilla on myönteinen ote työhön ja toiminnan kehittämiseen. Koska yksikön koko on pieni ja kaikki työskentelevät samoissa toimitiloissa, on yhteistyö helppoa. Pieneläinpäivystyksen hoitaa valvontayksikön alueella yksityinen yritys. Raision yhteistoiminta-alue maksaa tästä palvelusta 10 % eli henkilötyövuosiin sen vaikutus on 0,1 htv. Raision kaupunki on Turun kaupungin kanssa perustanut yhteisen valvontaeläinlääkärin viran. Virka täytettiin 1.6.2012. Valvontaeläinlääkärin yhtenä tehtävänä on huolehtia eläinsuojeluvalvonnasta. Valvontatehtävien siirto yhteiselle valvontaeläinlääkärille vapauttaa Raision yhteistoiminta-alueen molempien eläinlääkäreiden työpanosta enemmän varsinaiseen laitosvalvontaan sekä eläinlääkintähuoltoon. Raision osuus virasta on 30 % (0,30 htv). Uudenkaupungin ympäristöterveydenhuollon kanssa tehtiin sopimus hyötyeläinlääkäripäivystyksen ja sijaisuuksien järjestämisestä. Sopimus astui voimaan 31.5.2013. Sopimuksen mukaan Uusikaupunki järjestää Raision kaupungineläinlääkärien sijaistuksen virka-aikana. Raisio ostaa Uudeltakaupungilta sijaistuksen, mukaan lukien hyötyeläinpäivystyksen kuukausittaisten lepoaikojen aiheuttamat vapaat, yhteensä 80 päivää vuodessa. Naantalin ja Raision kaupunkien talousveden viranomaisvalvonnan näytteet ottaa Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Terveydensuojelulain mukainen näytteenotto (erityisesti talous-, uima- ja allasvesien osalta) voi olla järjestetty terveysvalvonnan ulkopuolisen tahon toimesta ja voidaan laskea mukaan terveysvalvonnan resurssiin (Sosiaalija terveysministeriön ohje 15.12.2009; STM092:00/2007). Näytteenottoon kuluu aikaa arviolta n. 15 htpv vuodessa. Sijaisuusjärjestelyt voidaan hyväksyä yhteistoiminta-aluelain (410/2009) mukaisiin henkilövoimavaroihin, koska ne ovat vakiintuneita ja niiden avulla varmistetaan henkilöresurssien pysyminen samalla tasolla joka vuosi (Lounais-Suomen aluehallintoviraston raportti LSAVI/2681/05.14.01/2014). Eläinlääkäreiden sijaisuusjärjestelyiden lisäksi valvontayksikössä on ollut vakituisen henkilökunnan lisäksi kesäisin terveystarkastajien sijainen/harjoittelija (0,36 htv). Koko valvontayksikön henkilöresurssit Raision valvontayksikössä on yhteensä 2394 henkilötyöpäivää (htpv) = n. 11 henkilötyövuotta (htv). Tästä on valvontatyötä tekevien osuus noin 5,5 henkilötyövuotta. Erikoistuminen Ympäristöterveydenhuollon nykyistä tehokkaampi toimeenpano edellyttää ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoiden erikoistumista ympäristöterveydenhuollon eri osa-alueisiin. Jotta erikoistuminen olisi tarkoituksenmukaista ja tehokasta, kunnalla tai yhteistoiminta-alueella tulee olla riittävä määrä henkilöstöä ympäristöterveydenhuollon tehtävissä. Raision valvontayksikön viranhaltijat ovat jakaneet tehtäviään erikoistumalla tiettyihin tehtäviin. Nykyinen tehtävänjako näkyy taulukosta 1. Tehtävänjakoa tarkistetaan tarpeen mukaan. 5

TAULUKKO 1. Terveystarkastajien ja eläinlääkäreiden alustava vastuualuejako ja terveysvalvonnan käytössä olevat henkilöresurssit Virkanimike Erityisosaaminen/vastuualue htpv / (htv) 6 Ympäristön ja rakennusvalvontapalveluiden johtaja, terveysvalvonnan johtaja Eläinlääkäri (Raisio, Rusko) Eläinlääkäri (Naantali) Terveystarkastaja Terveystarkastaja Terveystarkastaja Terveystarkastaja Terveystarkastaja (vastuuhenkilö) Hallinto Virkaeläinlääkärin tehtävät (pieneläimet), alkutuotantopaikat, ensisaapumisvalvonta, laitosten valvonta Virkaeläinlääkärin tehtävät (tuotantoeläimet sekä pieneläimet), alkutuotantopaikat, ensisaapumisvalvonta, laitosten valvonta, laivatarkastukset. Terveydensuojelu (sisäilma-asiat, asunnot, huoneistomelu). Naantalin ja Ruskon koulut, päiväkodit, vanhainkodit, palvelukodit, (terv.suoj..). Nuorten tilat ja majoitustilat. Kauneushoitolat, uimahallit, liikuntatilat. Elintarvikevalv. (koulut, päiväkodit, vanhainkodit Nli, Rusko), myymälät, myyntipaikat, grillit, pikaruokapaikat. Kontaktimateriaalit. Luontaistuotteet. Terveys- ja ravitsemusväitteet. Pakkausmerkinnät Raision ja Velkuan koulut, päiväkodit, vanhankodit, palvelukodit, (terv.suoj. + elint.). Nuorten tilat ja majoitustilat. Leipomot, pitopalvelut, ravintolat ja tarjoilupaikat ( MM, Velkua, Raisio). Tuhohyönteiset. Kuluttajaturvallisuusvalvonta, uimarannat, perhepuistot. Työpaikkaruokalat, leirikeskukset, saaristossa sijaitsevat kohteet, ravintolat ja tarjoilupaikat (Raisio, Rusko), kuljetusliikkeet, siirrettävät elintarvikehuoneistot, yleisötilaisuudet. Vastuuhenkilön tehtävät. Talousvedet. Tupakan ja nikotiinivalm. myyntiluvat. 66 htpv (0,30 htv) 220 htpv (1 htv) (hygieenikon tehtävien osuus 16 h/vko = 0,43 htv) 220 htpv (1 htv) (hygieenikon tehtävien osuus 110 htpv = 0,5 htv) 220 htpv (1 htv) 220 htpv (1 htv) 220 htpv (1 htv) 220 htpv (1 htv) 122 htpv (0,554 htv) Pieneläinhoitaja Eläinlääkäreiden avustaja 220 htpv (1htv) Pieneläinhoitajaharjoittelija Eläinlääkäreiden avustaja 183 htpv (0,83 htv) Valvontaeläinlääkäri Eläinsuojelutehtävät 66 htpv (0,30 htv) Pieneläinpäivystys Suomen Pieneläinklinikat Oy 22 htpv (0,1 htv) Eläinlääkärin sijaisuuksien Uudenkaupungin 80 htpv (0,36 htv)

7 järjestäminen ympäristöterveydenhuolto Toimistosihteeri Toimistotehtävät, laskutus, tietojen kirjaukset TerveKuulle, esityslistan kokoaminen ym. 220 htpv (1 htv) Määräaikaiset Terveystarkastajien sijainen 80 htpv (0,36 htv) Näytteenotto Yhteensä Htpv = henkilötyöpäivä (=7,5 h) Htv = henkilötyövuosi (=220 htpv) Suunnitelman mukaiset verkostovesinäytteet (Lsvsy) 15 htpv (0,07 htv) 2394 htpv (10,88htv) 11 htv Valvontayksikön vastuuhenkilön tehtäviin kuuluu oman toimialan (terveystarkastaja) tehtävien ja jaoston esittelijä- ja sihteeritehtävien lisäksi seuraavia tehtäviä: toiminnan kehittäminen tarpeen mukaan esim. o laatukäsikirjan päivitys o erityistilanteiden oppaan laatiminen ja päivitys o ohjeistus esim. omavalvontanäytteiden ottoon o terveydensuojelujärjestyksen laatiminen ja päivitys tarvittaessa toiminnan koordinointi valvontasuunnitelmien laatiminen ja niiden raportointi aluehallintovirastolle koulutustilaisuuksien järjestäminen yrittäjille tarvittaessa riskinarviointiin liittyvät kannanotot projektien suunnittelu tiedotusvastuu ympäristöterveydenhuollon osalta esim. Eviran ja aluehallintoviraston kyselyihin vastaaminen tulojen ja menojen seuranta. 8.2 Työajan jakaantuminen Jäljempänä ympäristöterveydenhuollon eri toimialojen valvontasuunnitelmissa on tarkemmin esitetty suunnitelmalliseen valvontaan käytettävää työpanosta. Taulukossa 2 on esitetty henkilöresurssit yksilöityinä ympäristöterveydenhuollon eri osa-alueille. TAULUKKO 2. Työajan jakaantuminen toimialoittain Terveydensuojelun valvonta - suunnitellut tarkastukset - näytteenotto - muu valvontatyö (mm. asunnontarkastukset, uudet huoneistot / toim. vaihtuminen, lausuntojen antaminen, saniteettitodistukset, tarkastuksiin kuluva matka-aika, toimistotyöt) Yht. Elintarvikevalvonta - suunnitellut tarkastukset - ensisaapumisvalvonta - muu valvontatyö, matka-ajat, ilmoitusten käsittely, toimistotyöt ym. henkilötyöpäiviä (htpv) 45 35 541 621 2,82 220 10 650 henkilötyövuosia (htv)

8 Yht. 880 4,0 Kuluttajaturvallisuus - painopistealueet - muut tarkastukset, hallinnollinen työ, matkaaika ym. 30 37 Yht. Tupakkalain valvonta - suunnitelmalliset tarkastukset - muu valvontatyö Nikotiinivalmisteiden myyntiluvat ja valvonta 67 0,30 10 6 4 Yht. Eläinlääkäripalvelut ja kaupungin eläinlääkärin tehtävät (ell, pieneläinhoitajat, sijaisuudet) 20 0,10 718 3,26 Pieneläinpäivystys 22 0,10 Valvontaeläinlääkärin tehtävät 66 0,30 Yhteensä 2394 10,88 Valvontasuunnitelman laatimiseen on kulunut aikaa noin 15 ja raportointiin 10 henkilötyöpäivää. Vastuuhenkilönä toimivan terveystarkastajan työajasta kuluu vastuuhenkilön tehtävien hoitamiseen arviolta noin 100 htpv. Koulutuksiin kuluu vuonna 2015 arviolta 35 htpv. Lisäksi ympäristöterveydenhuollossa on tehtäviä, joita ei voida ennakoida esim. epidemiat ja muut yllättävät tilanteet sekä ohjaus ja neuvonta, jotka vievät runsaasti työaikaa ja joiden tekemiseen on varattava aikaa. 8.3 Voimavarojen riittävyys Nykyisillä henkilöstöresursseilla pystytään hoitamaan valvontatehtävät lähes keskusviranomaisten edellyttämällä tavalla, mutta toiminnan kehittämiseen ei riitä resursseja. Työtehtävien jaolla (erikoistumisella) työtehtävät hoituvat aiempaa tehokkaammin. Työssä joutuu kuitenkin aina priorisoimaan tehtäviä esim. akuutit asiat, kuten epidemiat ja muut yllättävät tilanteet, hoidetaan aina ensisijaisesti. Myös uusien huoneistojen ja toimijan vaihtumiseen liittyvät tarkastukset ja päätökset/todistukset tehdään mahdollisimman nopeasti niiden tultua vireille. 8.4 Delegoinnit ja hallinnolliset pakkokeinot Raisiossa toimivaltaisen viranomaisen tehtäviä on siirretty viranhaltijoille. Viranhaltijoille delegoidut tehtävät on tarkastettu kaupunginvaltuustossa 22.12.2008/183. Johtosääntö astui voimaan 1.1.2009. Tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupien myöntäminen delegoitiin viranhaltijoille toukokuussa 2009 (Ympäristölautakunta 20.5.2009/ 56 ). Elintarvikelain muutoksen (352/2011) ja uuden kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) johdosta delegoinnit on päivitetty näiden osalta ympäristölautakunnassa 13.12.2011 10. Päivitetyssä johtosäännössä terveystarkastajille on delegoitu elintarvikelain, terveydensuojelulain ja kuluttajaturvallisuuslain mukaisten ilmoitusten käsittely sekä tupakkaja nikotiinilupien myöntäminen. Terveystarkastajilla on tarkastus-, näytteenotto- ja tiedonsaantioikeus tupakka-, terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuus- ja elintarvikelain

mukaisesti. Lisäksi on delegoitu pakkokeinojen käyttöä kuten, määräysten ja kieltojen antamista, elintarvikkeiden/kulutus-tavaroiden markkinoilta poistamista, haltuunottoa sekä elintarvikkeen käyttöä ja hävittämistä koskevia päätöksiä. Eläinlääkäreille on delegoitu eläimistä peräisin olevien elintarvikkeiden tuotantolaitosten hyväksyminen. Lisäksi on delegoitu eläimistä peräisin olevien elintarvikkeita koskeva tarkastus-, tiedonsaanti- ja näytteenotto-oikeus sekä lihantarkastukseen ja siihen liittyvä valvonta. Myös pakkokeinojen käyttö elintarvikelain osalta on delegoitu. Hallinnollisia pakkokeinoja käytetään silloin, kun toimija ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin määräysten täyttämiseksi, eivätkä muut valvontatoimenpiteet toimijan velvoittamiseksi noudattamaan määräyksiä ole riittäviä. Pakkokeinoja ovat mm. erilaiset määräykset ja kiellot, uhkasakko sekä teettämis- ja keskeyttämisuhka, haltuunotto sekä esim. elintarvikehuoneiston hyväksynnän peruuttaminen. Päätöksistä ja pakkokeinojen käytöstä menee tieto jaostolle. 9 8.5 Henkilöstön koulutussuunnitelma Jatkuva lainsäädännön muuttuminen asettaa lähtökohdan jatkuvalle kouluttautumiselle. Raision valvontayksikössä on varattu rahaa henkilöstön koulutukseen. Valvontayksikössä on käytäntönä, että joku työyhteisöstä käy koulutuksessa ja jakaa tietoa muille. Koulutuksissa käydään säännöllisesti tarpeen, kiinnostuksen ja erikoistumisen mukaan. Käydyistä koulutuksista pidetään kirjaa. Suunnitelmaa laadittaessa ei ollut vielä tietoa kaikista vuoden 2015 koulutuksista. Evira järjestää koulutusta Oiva-järjestelmän muutoksista. Oiva-järjestelmään liittyvät koulutukset ovat tärkeitä ja niihin osallistuvat kaikki elintarvikevalvontaa tekevät viranhaltijat. Valvira kouluttaa tarvittaessa YHTI-järjestelmän muutoksista. Näihin koulutuksiin osallistuvat kaikki viranhaltijat, joille kuuluu terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuus- tai tupakkavalvonnan tehtäviä. Koulutussuunnitelma laaditaan ja se tarkentuu sitä mukaa kun tietoon tulee lisää vuoden aikana järjestettäviä koulutuksia. Koulutuksiin on arvioitu kuluvan noin 35 henkilötyöpäivää. 9 KUNNAN VALVONTASUUNNITELMAN SISÄLTÖ Valvontasuunnitelma-asetuksen (665/2006) mukaan kunnan valvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään: 1) tarkastuksen sisällön määrittelyn; 2) valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheyden; 3) tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan; 4) kunnan toimesta tapahtuvan näytteenoton ja näytteiden tutkimisen; sekä 5) valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin. Toimialakohtaisten valvontaohjelmien vähimmäissisällöstä ja ohjelmien toteutumisen arvioinnista säädetään toimialakohtaisissa säädöksissä (EL 47, KuTuL 20, TsL 4a ja TupL 14 ) ja valvontaohjelma-asetuksen 5 :ssä. Kunnan valvontasuunnitelmaan on tarkoituksenmukaista sisällyttää myös eläinlääkintähuollon tehtäväksi säädetty eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä valvonta, jota koskeva

10 eläinlääkintähuoltolaki tuli voimaan 1.11.2009. Lain mukaan eläinlääkintähuoltoa koskeva alueellinen valvontasuunnitelma tuli laatia 1.11.2010 ja kunnan suunnitelma 1.11.2011 mennessä. Tähän Raision ympäristöterveydenhuollon valvontayksikön valvontasuunnitelmaan vuosille 2015-2019 on sisällytetty ympäristöterveydenhuollon toimialojen (elintarvike-, terveydensuojelu-, tupakka- ja kuluttajaturvallisuusvalvonnan) valvontasuunnitelmat. Valvontasuunnitelma on laadittu viisivuotiseksi kuten valtakunnallinen valvontaohjelmakin. Valvontasuunnitelmaa päivitetään vuosittain tarvittavin osin, ainakin valvontayksikön painopisteet ja suunnitelman mukaiset tarkastukset määritetään vuosittain tehtävällä päivityksellä. Aluehallintovirasto suoritti elintarvikevalvonnan sekä terveydensuojelu- ja tupakkavalvonnan arviointi- ja ohjauskäynnin (ent. auditointi) Raision valvontayksikköön vuonna 2014. Arviointi- ja ohjauskäynnillä esille tulleet asiat on otettu huomioon valvontasuunnitelmaa laadittaessa. Kunnan tulee toimittaa hyväksymänsä seuraavan vuoden valvontasuunnitelma aluehallintovirastolle kunkin kalenterivuoden loppuun mennessä. 9.1 Tarkastuksen sisältö Valvontasuunnitelmaan kirjataan tarkastukset joko valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien mukaan. Valvontasuunnitelmaan kirjatut tarkastukset ovat valvontayksikön säännöllistä tarkastustoimintaa. Tarkastuksen sisältö määräytyy sen mukaan, minkä lain perusteella se tehdään. Joihinkin kohteisiin saattaa olla tarkoituksenmukaista tehdä tarkastus samanaikaisesti useamman lain perusteella. Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin ja tuotteisiin. Yksittäinen tarkastus voi pitää sisällään koko kohteen tarkastuksen tai vain jonkin osa-alueen tarkastuksen. Pelkkä näytteenottokäynti ei ole tarkastus. Tarkastusten yksityiskohtaiset sisällöt on määritetty toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa ja/tai keskusvirastojen antamissa ohjeissa tai käytetään valvontayksikön omia ohjeita. Oheisessa taulukossa on esitetty tarkastuksen yleinen sisältö eri toimialoilla. TAULUKKO 3. Tarkastuksen yleinen sisältö eri toimialoilla Elintarvikevalvonta Terveydensuojelun valvonta Kuluttajaturvallisuus -valvonta Tupakkalain valvonta Tarkastuksen yleinen sisältö Minkä tahansa näkökohdan tutkiminen sen toteamiseksi, onko kyseinen näkökohta vaatimusten mukainen Pääsääntöisesti ilman ennakkovaroitusta Yksi tarkastus ei yleensä voi kattaa koko yrityksen toimintaa, kohdistuu johonkin tiettyyn osaan. Selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen (aistinvaraista tarkastelua ja arviointia, usein mittauksia ja näytteenottoa) Tarkastuksen tarkoitus selvittää, että tarjottu palvelu ei aiheuta vaaraa Yleensä tarkastuksista ilmoitetaan ennakkoon. Tavoite tarkastaa kohteen toiminnan ja tilojen vaatimustenmukaisuus.

11 Tarkastuskertomus Tarkastuksista tehdään tarkastuskertomus, joka toimitetaan tiedoksi asianosaisille. Tarkastuskertomukseen kirjataan valvonnan tarkoitus, käytetyt menetelmät, valvonnan tulokset, mahdolliset toimijalta edellytettävät toimet ja määräajat sekä tarkastuksen lakiperusteet. Tarkastuskäynnit ja - kertomukset kirjataan TerveKuu- valvontaohjelmaan. Elintarvikevalvonnan osalta tarkastuskertomuksen yhteydessä laaditaan ns. Oiva-raportti, joka julkaistaan kuluttajille myös internetissä. Tarkastuksista ilmoittaminen Hallintolain (434/2003) 39 :n mukaan viranomaisen on ilmoitettava tarkastuksesta ennakkoon asianosaisille, jollei ilmoittaminen vaaranna tarkastuksen tarkoituksen toteutumista. Asianomaisella on oikeus olla läsnä tarkastuksissa. Asianosaisena voidaan käsittää sekä toiminnanharjoittaja että tämän edustaja. Ympäristöterveydenhuollossa tarkastuksia on syytä tehdä sekä ennalta ilmoittamatta että ilmoittamalla niistä etukäteen. EYvalvonta-asetuksen (882/2004) artiklan 3(2) mukaan elintarvikevalvonnan tarkastukset tulee pääsääntöisesti tehdä ilman ennakkovaroitusta. 9.2 Tarkastuksiin käytettävä aika Valvontakohdetyypin tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan määrittelyssä ja tarkastusaikaa kirjattaessa tietojärjestelmiin tarkastukseen käytettyyn aikaan sisällytetään tarkastukseen valmistautuminen (esim. perehtyminen asiakirjoihin), tarkastuksen suorittaminen sekä tarkastuspöytäkirjan ja muiden tarvittavien asiakirjojen laatiminen, mikä sisältää myös tietojen tallentamisen käytettävään tietojärjestelmään. Yhteen tarkastukseen olisi valvontasuunnitelmassa varattava aikaa vähintään 2 tuntia, mutta vaativammat kohteet vaativat jopa yhden tai useamman henkilötyöpäivän. Tähän vähimmäistarkastusaikaan ei sisälly matka-aika tarkastuskohteeseen ja takaisin. Matka-ajat tulee kuitenkin ottaa huomioon resursseja laskettaessa. 9.3 Valvontakohdetyyppien riskinarviointi ja riskiluokitus sekä valvontakohdetyyppien tarkastustiheys Valvontasuunnitelman laatiminen perustuu kunnan tekemään valvontakohteiden kartoitukseen, riskinarviointiin sekä valvonnan varmistamiseen eri toimialoilla. Elintarvikekohteille on tehty riskinarviointia kohdekohtaisesti vuodesta 2007 alkaen. Riskinarviointia tehdään tai sitä päivitetään tarkastusten yhteydessä. Elintarvikevalvonnassa valvontakohdetyypeittäin määritellään Eviran elintarvikevalvontasuunnitelman mukainen tarkastustiheys ja käytettävä aika. Riskinarvioinnin mukaan kohdekohtaisesti määritellään riskit, niiden laajuus ja todennäköisyys. Tarpeen tullen tarkastusmääriä lisätään tai vähennetään, jos esim. omavalvonta on toimivaa ja riskit ovat kohteessa hallinnassa. Riskinarvioinnin tarkoituksena on kohdentaa ympäristöterveydenhuollon voimavaroja oikeaan paikkaan. Terveydensuojelulain, kuluttajaturvallisuuslain ja tupakkalain mukaisten kohteiden kohdekohtaista riskinarviointia on valvontayksikössä tehty osittain, etenkin terveydensuojelun kohdalla. Ennen kuin ne saadaan kaikki tehtyä, kohteissa pyritään noudattamaan keskusviranomaisten antamia tarkastustiheyksiä.

TAULUKKO 4. Esimerkkejä ympäristöterveydenhuollon valvontakohteiden tarkastustiheyksistä Tarkastustiheys Kohdetyyppiesimerkkejä (lakiperuste) 12 Useammin kuin kerran vuodessa Kerran vuodessa Harvemmin kuin kerran vuodessa esimerkiksi joka toinen vuosi, kerran kolmessa tai viidessä vuodessa Elintarviketuotantolaitos (EL) Ammattikeittiö, ravintola (EL) Talousvettä toimittava laitos (TsL) Huvipuisto (KuTuL) Elintarvikemyymälä (EL) Uimahalli, kylpylä, uimaranta (KuTuL, TsL) Alkutuotantopaikka (EL) Kuntosali (KuTuL, TsL) Leikkikenttä (KuTuL) Ohjelmapalveluyritys (KuTuL, TsL) Päiväkoti, oppilaitos (TsL) 9.4 Näytteenotto ja näytteiden tutkiminen Näytteenottosuunnitelma ja valvontaprojektit ovat osa kunnan valvontasuunnitelmaa. Valvontaprojekteihin kuuluu tarkastuksia, mittauksia ja näytteenottoa. Valtakunnalliset ja alueelliset valvontaprojektit ovat osa kunnan suunnitelmallista ja säännöllistä valvontaa, millä saadaan valvontaa koordinoitua ja tehostettua. Toiminnanharjoittajat ovat velvollisia suorittamaan omavalvontaa omavalvontasuunnitelmien mukaisesti. Omavalvontasuunnitelman mukaisen näytteenoton järjestämisen hoitaa elintarvikealan toimija. Viranhaltijat ottavat näytteitä omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi. Tutkimusten tulokset otetaan huomioon kohteen riskinarvioinnissa ja siten ne vaikuttavat tarkastustiheyteen. Käytettävät laboratoriot Raision valvontayksikkö käyttää lähiseudulla sijaitsevia laboratorioita näytteiden tutkimiseen. Elintarvikenäytteiden tutkimisesta on pidetty tarjouskilpailu vuonna 2013. Tarjouskilpailun perusteella elintarvikenäytteiden tutkimiseen käytetään Raisiossa sijaitsevaa Eurofins Scientific Finland Oy:tä. Laboratoriolla on FINAS-akkreditointi ja se on Eviran hyväksymä. Uima- ja talousvesinäytteet tutkitutetaan Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 pätevyysalueenaan vesien ja ympäristönäytteiden kemiallinen ja mikrobiologinen testaus. Sisäilman ongelmista aiheutuvat home- ja mikrobinäytteet viedään analysoitavaksi Turun Yliopiston aerobiologianlaitokselle. Laboratoriolla on terveydensuojelulain 49 a :n mukainen Eviran hyväksyntä viranomaisille tarkoitettuja asumisterveystutkimuksia tekeväksi laboratorioksi. Tarpeen voi tulla tutkittavaksi myös muita näytteitä, niiden tutkiminen harkitaan tapauskohtaisesti ja lähetetään tutkittavaksi niitä analysoiviin laboratorioihin.

13 10 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON OHJAUS- JA ARVIOINTIKÄYNTI Aluehallintovirastot toteuttavat yhteistyössä Eviran ja Valviran kanssa ympäristöterveydenhuollon vaatimuksenmukaisuuden arviointia siten, että aluehallintovirastot tekevät valvontayksiköihin ohjaus- ja arviointikäyntejä. Kuntien valvontaa arvioidaan tarkastelemalla toimintaa suhteessa lainsäädännön vaatimuksiin ja valtakunnallisissa valvontaohjelmissa annettuihin ohjeisiin, jotka koskevat valvonnan järjestämistä, suunnittelua ja toteutusta. Arviointiraporttiin kirjataan vahvuudet/hyvät käytännöt, kehitysehdotukset ja poikkeamat. Poikkeamista lähetetään selvityspyyntö valvontayksikköön. Lounais-Suomen aluehallintovirasto teki Raision valvontayksikköön arviointi- ja ohjauskäynnin syys - lokakuussa 2014. Arvioinnin kohteena olivat elintarvike-, terveydensuojelu ja tupakkavalvonta. Edellinen arviointi- ja ohjauskäynti (ent. auditointi) valvontayksikköön on tehty toukokuussa 2010. Tuolloin tarkastelun kohteena oli ainoastaan elintarvikevalvonta. Syksyn 2014 arviointi- ja ohjauskäynnin lopullinen raportti ei ollut suunnitelman laadintahetkellä vielä valmistunut. Raportin luonnosversiossa todetaan, ympäristöterveydenhuollon lautakunnan jäsenet ovat arviointihavaintojen perusteella sitoutuneet tehtäväänsä ja osallistuvat aktiivisesti toiminnan kehittämiseen. Valvontayksikössä viranhaltijoilla on myönteinen ote työhön ja toiminnan kehittämiseen. Koska yksikön koko on pieni ja kaikki työskentelevät samoissa toimitiloissa, on yhteistyö helppoa. Uutena poikkeamana havaittiin, ettei laitosvalvontaa ole kaikkien kohteiden osalta toteutunut riittävästi riskiperusteiseen suunnitelmaan verrattuna. Lisäksi raportissa oli muutamia kehitysehdotuksia ja hyviä käytäntöjä. Lopullisen raportin saavuttua se käsitellään terveysvalvontajaostossa. Raportin kehitysehdotukset ja poikkeamat otetaan jatkossa huomioon valvontayksikön toimintaa suunniteltaessa. 11 YMPÄRISTÖTERVEYSVALVONNAN TAKSAT Kunnan valvontaviranomaisen tulee periä kunnan hyväksymän taksan mukainen maksu toimijalta. Maksun suuruus määräytyy toimenpiteistä aiheutuvien kustannusten tai valvontaasetuksen (EY) 882/2004 artiklassa 27 säädetyn mukaisesti. Maksuja peritään: Hyväksymishakemusten ja ilmoitusten käsittelystä. Nikotiinivalmisteiden myyntiluvasta ja valvonnasta. Tupakkatuotteiden vähittäismyyntiluvasta ja valvonnasta. Valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista ja tarvittavista jälkitarkastuksista ensimmäisellä tarkastuksella ilmenneiden puutteiden korjaamisen varmistamiseksi. Valvontasuunnitelman mukaisista näytteenotoista ja tutkimuksista. Projektien, joissa näytteenotto kohdistetaan ilman riskinarviointia, tulee olla toimijoille maksuttomia. Elintarvikemääräysten noudattamatta jättämiseen perustuvien toimenpiteiden valvonnasta. Elintarvikkeiden viennin ja tuonnin valvonnasta (EU:n ulkopuolelta tulevat elintarvikkeet). Valvonta-asetuksen (EU) 882/2004 27 ja 28 artiklassa säädetyistä tarkastuksista ja tutkimuksista. (Valtioneuvoston asetus eräistä elintarvikevalvonnan maksuista). Kuluttajavalitusten perusteella tai ruokamyrkytysepäilyn selvittämiseksi tehtävät tutkimukset ja muut valvontatoimet tehdään viranomaisen kustannuksella.

Raision ympäristöterveydenhuollon maksutaksa on hyväksytty Raision kaupunginvaltuustossa 20.1.2014 9. Maksutaksasta pyydettiin sopimuksen mukaan lausunnot Naantalin kaupungilta ja Ruskon kunnalta. Maksutaksa astui voimaan 21.1.2014. Maksutaksa on nähtävänä Raision kaupungin internet-sivuilla sekä Raision kaupungintalon ympäristön- ja rakennusvalvonnan palvelupisteessä. 14 12 LAATUJÄRJESTELMÄ Elintarvikelain 41 :ssä todetaan, että valvontaviranomaisen tulee laatia toimintaansa sopiva laatujärjestelmä sekä ylläpitää ja soveltaa sitä. Laissa ei ole vaatimusta laatujärjestelmän muodosta tai sen sertifioinnista. Tarve laadukkaaseen työhön korostuu entisestään mm. maksullisuuden laajentumisen myötä. Seudulliset yksiköt joutunevat myös osoittamaan peruskunnille työnsä laadun. Muut ympäristöterveydenhuollon lait eivät edellytä valvontaviranomaiselta laatujärjestelmää, mutta kaikessa valvonnassa ja viranomaistyössä tulee kuitenkin pyrkiä laadukkuuteen ja tehokkuuteen kirjaamalla toimintatavat ja työprosessit. Raision valvontayksikölle on laadittu laatujärjestelmä opinnäytetyönä vuonna 2014. Laatukäsikirja kattaa elintarvikevalvonnan, terveydensuojelun, kuluttajaturvallisuuden ja tupakan valvonnan osat. Laatukäsikirjaa päivitetään ja muokataan tarpeen mukaan. Valvirassa on valmistunut syksyllä 2010 ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmämallin (ns. Yterva-kansion) päivitystyö terveydensuojelun osalta. Terveydensuojelun valvontaohjeisto käsittää terveydensuojelulain mukaisen valvonnan. Ohjeisto koostuu eri osioista, joita voidaan käyttää pohjana luotaessa kunnan omaa terveydensuojelun laatujärjestelmää. Ohjeisto ei ole laatujärjestelmänä täysin kattava. Keskeiset osiot laatujärjestelmään kuitenkin löytyvät ohjeistosta. Valvontaohjeistoa päivitetään vuosittain ja siihen lisätään osia tarpeen mukaan ja resurssien puitteissa. Osat tullaan julkaisemaan Valviran nettisivuilla. Näitä valvontaohjeita käytetään apuna Raision valvontayksikön valvontatyössä ja ne ovat pohjana, kun tullaan laatimaan omaa laatujärjestelmää. Raision Ympäristön- ja rakennusvalvontapalveluille on määritetty laatukriteerit, jotka määritellään kolmella laatutasolla: erinomainen, hyvä tai tyydyttävä. Nämä kolme tasoa on määritetty valvonnan toteutumiselle, hyväksymislupakäsittelyjen kestolle, oikaisuvaatimuksille ja annetuille korjauskehotuksille. Laatukriteerit ovat osa Raision mallia. Raision mallin kolme muuta kulmakiveä on jatkuva reagointi kysyntään, tilaajan ja tuottajan roolien erottaminen ja prosessien virtaviivaistaminen. (Raision kaupunki.) 13 VARAUTUMINEN ERITYISTILANTEISIIN Terveydensuojelulaki 8 ja elintarvikelaki 46 velvoittavat kuntia laatimaan suunnitelman, jossa varaudutaan erityistilanteisiin. Kunnallisen kuluttajaturvallisuusvalvonnan vähimmäisresurssitarpeen määrittelevässä valvontakriteeristössä kehotetaan ottamaan huomioon myös erityistilanteiden vaatima työaika. Kunnan valvontasuunnitelmaan voidaan sisällyttää varautumissuunnitelma tai se voidaan laatia erikseen, jolloin siihen viitataan kunnan valvontasuunnitelmassa. Raision kaupungilla on koko kaupungin kattavaa poikkeusolojen varautumissuunnitelma. Lisäksi ympäristön- ja rakennusvalvontapalveluilla on oma erityistilanteiden suunnitelma.

Suunnitelma päivitetään vuonna 2015. Ympäristöpäällikkö on osallistunut aktiivisesti kunnan omiin valmiusharjoituksiin, joissa on käsitelty myös ympäristöterveydenhuollon asioita. Valvontayksikössä on laadittu joitakin ympäristöterveydenhuollon osa-alueita koskevaa ohjeistusta erityistilanteiden varalta, esim. ohjeistus elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvittämiseen. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan osalta toimenpiteet erityistilanteissa on ohjeistettu ja ne löytyvät Kuluttajaturvallisuusvalvonnan suunnitelmasta. Lisäksi Valvira on laatinut ohjeen Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa, jota on käytetty apuna, kun Raision valvontayksikön alueella sijaitseville vesilaitoksille on laadittu erityistilannesuunnitelmat. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi lokakuussa 2010 ympäristöterveydenhuollon viranomaisille ja heidän yhteistyötahoilleen käytännön oppaan Ympäristöterveyden erityistilanteet. Tämä opas on suurena tukena kunnassa erityistilanteisiin, joista saattaa aiheutua terveyshaittoja. Alla on listattuna keskusvirastojen ja ministeriöiden laatimia ympäristöterveydenhuollon erityistilanteisiin varautumiseen liittyviä ohjeita ja suunnitelmia, joita hyödynnetään valvontayksikön varautumisessa erityistilanteisiin. TAULUKKO 5. Ympäristöterveydenhuollon erityistilanteisiin varautumiseen liittyviä ohjeita ja suunnitelmia Erityistilanteisiin liittyviä toimintaohjeita Evira Toiminta elintarvikkeisiin liittyvissä terveysvaaratilanteissa ohje elintarvikevalvontaviranomaisille. 2012 Eviran valmiussuunnitelmat helposti leviävien eläintautien varalta Tukes Erityistilanteet kunnan tuoteturvallisuusvalvonnassa. Kuluttajaviraston julkaisusarja 1/2006 Valvira Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa -opas STM Ympäristöterveyden erityistilanteet. Opas ympäristöterveydenhuollon työntekijöille ja yhteistyötahoille, 2010 Sisäasiainministeriö Säteilyvaaratilanteet toimijoiden vastuut ja tehtävät, 2012 15 Aluehallintovirastojen strategisissa tulossopimuksissa vuosille 2012-2015 on aluehallintovirastojen tehtäväksi annettu varmistaa, että ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueilla on ympäristöterveyden erityistilanteiden varautumissuunnitelmat ja että ne on koordinoitu muiden hallintokuntien kanssa. Tähän tehtävään liittyen Lounais-Suomen aluehallintovirasto tulee vuoden 2015 alussa pyytämään valvontayksiköiltä niiden ympäristöterveydenhuollon valmiussuunnitelmat (Aluehallintoviraston kirje 24.9.2014). 14 VIESTINTÄ Viestintään kuuluvat asiakaspalvelu, neuvonta ja opastus sekä tiedottaminen. Teknisen keskuksen asiakaspalvelupisteessä palvelusihteerit neuvovat ja antavat opastusta mm. oikean viranomaisen löytämiseksi. Muuten viranhaltijat antavat ohjausta ja neuvontaa puhelimitse, internetin, sähköpostin tai tarkastuskäyntien yhteydessä. Elintarvikkeita ym. ympäristöterveyttä koskevaa materiaalia saa mm. neuvoloista ja kaupunkien tai kuntien

neuvontapisteistä. Lisäksi Raisio tiedottaa lehdessä julkaistaan tietoisku-tyyppisiä artikkeleita ja mm. talousveden laadusta tiedotetaan kaupunkien/kuntien internet-sivuilla. Muutostilanteista (esim. maksutaksan uusiminen) tiedotetaan paikallisissa tiedotuslehdissä sekä tarvittaessa laajemmin. Viestinnän tukena on Raision kaupungin viestintäohje (kaupunginhallituksen 9.12.2002 hyväksymä). Viestintäohje päivitetään vuonna 2015. Päivityksestä vastaa kaupungin koulutusja tiedotuspäällikkö. Yksikkö on kooltaan pieni ja viranhaltijoilla on yhteiset toimitilat, joten sisäinen viestintä toimii hyvin. Lisäksi henkilökunta kokoontuu säännöllisesti yhteisiin palavereihin. Kriisitilanteissa Raision kaupungin viestintäsuunnitelma on käytössä soveltuvin osin. Epidemiatyöryhmän uusitussa ohjeistuksessa on liitteenä mallitiedotteita erityistilanteiden varalle. Tiedottamisesta vastaa epidemiatyöryhmän vastuuhenkilö. Erityistilanteissa viranomaisen tulee tiedottaa tilanteesta tarpeen mukaan ja oma-aloitteisesti. Viranomaisen tulee olla puolueeton ja pitäytyä tosiasioissa ilman spekulointia. Pääsääntöisesti tiedottamisesta vastaa terveysvalvonnan johtaja. Jos esim. poliisi tutkii asiaa, on tarpeen sopia poliisin tutkinnanjohtajan kanssa siitä, miten tiedotus järjestetään ja mistä asioista terveysvalvonta antaa tietoa. 16 15 TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN Ympäristöterveydenhuollon keskitetyt tietojärjestelmät KUTI/YHTI ja VYHA korvaavat aiemmin käytössä olleet keskusvirastojen tietojenkeruulomakkeet. Kuntien on varauduttava siihen, että tietojärjestelmätyö vaikuttaa valvontayksiköiden toimintaan valvontaohjelmakauden aikana. Valtakunnallisesti ja alueellisesti kattavaa tietoa ympäristöterveydenhuollon valvonnan resursseista, henkilöstön kouluttautumisesta, valvonnasta ja valvontatarpeesta, kuten muun muassa valvontakohteista, niiden lukumäärästä, tehdyistä tarkastuksista ja niiden määrästä sekä tarkastuksilla havaituista ongelmista tarvitaan, jotta keskusvirastoissa voidaan arvioida valvonnan vaikuttavuutta sekä valvonnan ohjaamiseen liittyviä menettelyjä ja tarpeita. Saatuja tietoja käytetään keskusvirastojen ohjaustoiminnan kehittämiseen. Lisäksi ohjaavat ministeriöt voivat hyödyntää koostettuja tietoja kehittäessään ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntöä ja valvonnan organisointia. Keskusvirastot tekevät yhteistyötä keskitettyjen tietojärjestelmien kehittämiseksi. 15.1 KUTI/YHTI Keskusvirastot ovat antaneet määräykset, joiden mukaan kunnan on ilmoitettava kohde- ja valvontatiedot sähköisesti käyttäen KUTI/YHTI -järjestelmää. Tiedot syötetään järjestelmiin KUTI- ja YHTI-luokitusten mukaisesti. Keskusviranomaiset ovat tiedottaneet ja kouluttaneet kuntia kohde- ja valvontatietojen keräämisen muutoksista. Valvontayksikön tietojärjestelmän on täytettävä järjestelmän (kulloinkin voimassa olevat) tekniset vaatimukset, jotka on esitetty tietojärjestelmän teknisissä asiakirjoissa. Raision tietojärjestelmät täyttävät voimassa olevat tekniset vaatimukset ja valvontayksikön kohde- ja valvontatiedot on ilmoitettu KUTI- ja YHTI-järjestelmää käyttäen.