M a r s S c i e n c e L a b o r a t o r y www.space.fmi.fi/msl www

Samankaltaiset tiedostot
Tutkitaan Marsia! Mars Science Laboratory

Summary Gas chromatograph Quadrupole mass spectrometer Tunable laser spectrometer

Mikkelin lukio. Marsissako metaania? Elisa Himanen, Vilma Laitinen, Aatu Ukkonen, Pietari Miettinen, Vesa Sivula Pariisi

Sari Halonen Aapo Lokka Joni Pulkkinen Ilmari Uotila

Niko Knuutinen, Tuomas Väätäinen, Joel Sihvonen, Eemeli Manninen

Summary in English. Curiosity s goals

Tekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa. Cygnus 2012

Suomalaiset aurinkokuntaa valloittamassa

Rymdsonden - Spaceprobe

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET

KARTOITUSRAPORTTI. Asematie Vantaa 1710/

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen

Matkalla Marsiin Ihminen ääriolosuhteissa -webinaari

VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN-

DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI

TSI DP-CALC 5815 KÄYTTÖOHJE

Helsingin yliopiston Observatorio ja Ilmatieteen laitoksen geofysiikan osasto järjestävät tiedotustilaisuuden

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

PROBYTE kallistusnäyttöautomatiikka

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Planeettojen kaasukehien tutkimuslaitepaketin järjestelmäsuunnittelu

KOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Esimerkkitie Esimerkkilä 1234 Lattioiden kosteus ennen päällystämistä

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin

Tuulen viemää. Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa. Anu-Maija Sundström

LAPS: Testbedhavainnoista. analyysiksi. Janne Kotro Kaukokartoitus/Tutkimus

Vahinkokartoitus KOHDETIEDOT. Työnumero: PJ Tilausnumero: Kiinteistö: Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri, Finmed 1 tila 2.115

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua. Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014

Mitä kalibrointitodistus kertoo?

Mittaustekniikka (3 op)

Sääasema Probyte JUNIOR

KARTOITUSRAPORTTI. Rälssitie VANTAA 567/

Aurinko. Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Jaostojen toimintasuunnitelmat

Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-10SKVP-ND + RAS-10SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Metaanimittaukset Ämmässuon kaatopaikalla 2018

Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S

Lämpökamerakuvaus Terrafame Oy:n Sotkamon kaivosalueella

MMEA Measurement, monitoring and environmental assessment

1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot

Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen

Melumittaus Laaksolahdessa

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

TSI VELOCICALC 9515 KÄYTTÖOHJE

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan

Online DGA mittausteknologiat. Vaisala

1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa.

Ilmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Vinkkejä sään ennakointiin ja sään muutosten havainnointiin

Kartoitusraportti. Kisatie 21 Ruusuvuoren koulu Vantaa 297/

Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj

KOSTEUSMITTAUSRAPORTTI

KÄYTTÖOPAS. Tarkkuuskosteus-lämpömittari. Malli RH490

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

Sputnikista universumin alkuhetkiin 50 vuotta avaruuslentoja

Datalehti. Nivocap Kapasitiivinen pinnankorkeuden mittalaite. CHR-200 CAF-110 CTR-300 CFR-100 CTK-200

Astrobiologia Uudet tiekartat. URSA /Cygnus-leiri Vihti Kirsi Lehto

1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis

Käyttöohje. Tiiveystesteri

SUPIKOIRA-projekti. Tommi Berg Eero Alkkiomäki. (Tero Huttunen, Sami Kiiskilä, Ossi Mäkinen, Ilpo Suominen, Mikko Suominen, Asser Vuola)

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta)

Aerosolimittauksia ceilometrillä.

Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa

Mittausprojekti 2017

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

Pintasääasemaverkon vikadiagnostiikkaa DADAssa

Kapasitiivisten kosteusantureiden käyttäytyminen betoniseinien kuivumisen seurannassa Laatija: Tuomas Raunima, TTY

Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh fax PL Kajaani

PITKÄNPATTERIN KYTKENTÄ

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu. Luento , V-M Pelkonen

RAIDETESTERIN KÄYTTÖOHJE

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt

Luku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2

WISE Measure. Mittausyksikkö Swegonin WISE-sisäilmastojärjestelmään LYHYESTI

KOSTEUSKARTOITUS. Korsontie Vantaa 1/6. Työnumero: Scan-Clean Oy Y-tunnus: h päivytys puh:

FHM-Cx Sekoitusryhmät lattialämmitykseen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

Kysymykset ovat sanallisia ja kuvallisia. Joukossa on myös kompia, pysy tarkkana!

Kuva 7.1 Instrumentointi poikkileikkauksessa , Nuortikon, Gällivare (Banverket 1996a).

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan?

Ecophon Solo Circle. Järjestelmän tiedot. Mitat, mm. Erikoiskiinnike Paksuus (t) Asennuskuva. Bosch, Warsaw, Poland

DATAFLEX. Vääntömomentin mittausakselit DATAFLEX. Jatkuvan päivityksen alaiset tiedot löytyvät online-tuoteluettelostamme, web-sivustosta

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi

Polaarisatelliittidataan perustuva lumentunnistusalgoritmi (valmiin työn esittely)

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Verkkodatalehti. L230-P580B7S00000 Lincoder L230 TUOTEVALIKOIMA

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Kivistön asuntomessualueen puukerrostalon rakenteiden kosteusmittausten tulokset ja johtopäätökset

Käyttöohje Ohjelmistoversio V MTR kanavainen langaton lähetin mv- ja TC-tuloilla

Transkriptio:

Mars S c i e n c e L a b o r a t o r y www.space.fmi.fi/msl

Kansi: Curiosity Marsissa (taiteilijan näkemys). Kuva: NASA. Sisäkansi: Marsin maisemaa. Kuva: NASA.

Mars Science Laboratory Yleiskuvaus Mars Science Laboratory (MSL) laukaistiin Cape Canaveralista, Floridasta marraskuun 26. päivä 2011. Marsin kiertoradalle MSL saapui elokuussa 2012 ja laskeutuminen Marsin pinnalle tapahtui elokuun 6 päivä noin kello 08.31 Suomen aikaa. Laskeutuminen tapahtui aluksi lämpökilven avulla ja noin kolme minuuttia ennen laskeutumista laskuvarjot avautuivat. Lopullinen laskeutumien tapahtui apurakettien ja ns. sky cranen (eräänlainen lentävä nosturi) avulla. Sky crane leijui rakettien avulla joitain kymmeniä metrejä Marsin pinnan yläpuolella ja laski vaijereiden avulla MSL-laskeutujan nimeltään Curiosity (suom. Uteliaisuus) Marsin pinnalle. Lopullisen laskeutumisen jälkeen vaijerit irroitettiin Curiosity-laskeutujasta ja sky crane ohjattiin apurakettien avulla pois laskeutujan välittömästä läheisyydestä. Curiosity-mönkijä laskeutui Gale-kraaterissa sijaitsevan eri maakerroksista kerrostuneen vuoren juurelle. Laskeutumispaikalla olevat maakerrostumat koostuvat mm. mineraaleista, jotka syntyvät vedessä tai veden vaikutuksesta. Gale-kraateri valittiin yli 30 mahdollisesta laskeutumispaikasta ja valintaan osallistui yli 100 tiedemiestä eri puolilta maailmaa. Laskeutumispaikan valinnassa käytettiin hyväksi Marsia kiertäviä satelliitteja, kuten NASAn Mars Reconnaissance Orbiter (MRO) -satelliittia. Gale-kraateri. Kuva: NASA.

Curiosity-mönkijä. Kuva: NASA. Curiosity-laskeutuja on tähän mennessä suurin koskaan rakennettu mönkijätyyppinen laskeutuja. Curiosity on kolme metriä pitkä ja painoa mönkijällä on noin 900 kg sisältäen 80 kg tieteellisiä instrumentteja. Mönkijän kokoa on yleisesti verrattu pieneen henkilöautoon, mikä antaa hyvän käsityksen Curiosity-mönkijän koosta. Verrattaessa NASAn MER-mönkijöihin (Spirit ja Opportunity) on Curiosity kaksi kertaa suurempi pituudeltaan ja viisi kertaa painavampi. Marsin pinnalla Curiosityn maksiminopeus on noin 90 metriä tunnissa automaattiohjauksessa, mutta todellinen matkanopeus on arvioitu olevan keskimäärin noin 30 metriä tunnissa johtuen mm. maasto-olosuhteista. Yhden Marsin vuorokauden aikana mönkijän on suunniteltu kulkevan noin 200 metrin matkan. Curiosity-mönkijän toiminta-ajan on arvioitu olevan vähintään yksi Marsin vuosi (686 päivää). Tieteellinen hyötykuorma Curiosity-mönkijän tieteellinen hyötykuorma koostuu huipputeknisistä mittalaitteista, jotka mittavat Marsin geologisia, kaasukehän ja ympäristön ilmiöitä. Curiosity-mönkijän tieteelliset mittalaitteet ja mittalaitepaketit ovat: Kamerat: Mast Camera (Mastcam) Mars Hand Lens Imager (MAHLI) Mars Descent Imager (MARDI) Spektrometrit: Alpha Particle X-Ray Spectrometer (APXS) Chemistry & Camera (ChemCam) Chemistry & Mineralogy X-Ray Diffraction/ X-Ray Fluorescence Instrument (CheMin) Sample Analysis at Mars (SAM) Instrument Suite Mastcam. Kuva: NASA.

Säteilynilmaisimet: Radiation Assessment Detector (RAD) Dynamic Albedo of Neutrons (DAN) Ympäristömittalaitepaketti: Rover Environmental Monitoring Station (REMS) Kaasukehäinstrumentti: Mars Science Laboratory Entry Descent and Landing Instrument (MEDLI) RAD. Kuva: NASA. Lisätietoa eri mittalaitteista ja mittalaitepaketeista sekä niiden toiminnasta löytyy MSL:n kotisivuilta (englanniksi) http://mars.jpl.nasa.gov/msl/. Ilmatieteen laitoksen mittalaitteet MSL:ssä Ilmatieteen laitos toimitti MSL-hankeeseen kaksi mittalaitetta: REMS-P -paineenmittauslaitteen ja REMS-H -kosteudenmittauslaitteen. Molemmat mittalaitteet ovat osa Rover Environmental Monitoring Station (REMS) -ympäristönmittauspakettia jonka päävastuullinen organisaatio on espanjalainen Centro de Astrobiología (CSIC-INTA). Molemmat Ilmatieteen laitoksen mittalaitteet perustuvat suomalaisen Vaisala Oyj:n kehittämään teknologiaan. Kosteusmittalaitteessa käytetään Vaisalan kapasitiivisia Humicap suhteellista kosteutta mittaavia antureita ja paineenmittauslaitteessa vastaavasti Vaisalan kapasitiivisia Barocap painetta mittaavia antureita. Lisäksi molemmat mittalaitteet hyödyntävät mittauksissaan Vaisalan Thermocap lämpötilanmittausantureita. REMS-puomien asennus. Kuva: NASA.

REMS-H -kosteusmittalaite koostuu kolmesta Humicap anturista ja oheiselektroniikasta jotka on sijoitettu 36 mm x 15 mm kokoiselle piirilevylle. Piirilevy on sijoitettu lieriön muotoisen ns. Faradyn häkin sisälle, joka suojaa antureita ulkopuolelta tulevilta sähköisiltä häiriöiltä. Mittalaite kiinnitetään päätylevyn avulla yhteen Curiosity-mönkijän mastoista. Massaa pienikokoisella kosteusmittalaitteella on vain noin 15g, sisältäen kaiken elektroniikan ja mekaaniset rakenteet. Kapasitiivinen REMS-H -mittalaite mittaa Marsissa suhteellista kosteutta -70 C asteen yläpuolella tarkkuudella ±8%RH. Lämpötilan ollessa -20C, mittalaitteen tarkkuus on ±3%RH. REMS-P. Kuva: Markku Mäkelä / IL. REMS-P paineenmittauslaite koostuu neljästä Vaisalan Barocap antureista jotka on sijoitettu oheiselektroniikan kanssa 62 x 50 mm kokoiselle piirilevylle. REMS-P sijaitsee Curiosity-laskeutujan rungon sisällä ja paine johdetaan mittalaitteen sisälle mittalaitteessa olevaan piipun avulla. REMS-P mittalaite on kalibroitu toimimaan painealueella 0 1400 Pa (Marsin kaasukehän pintapaine vaihtelee välillä 400 1200 Pa). Mittalaitteen resoluutio on 0.2 Pa eli se kykenee havaitsemaan paineen muutoksia, joiden suuruus on vain 2 miljoonasosaa Maan vallitsevasta ilmanpaineesta. Laitteen toistettavuus (eli suhrems-h. Kuva: Markku Mäkelä / IL. teellinen tarkkuus) on alle 2 Pa ja kokonaistarkkuus parempi kuin 1% mitatusta lukemasta. Massaa paineenmittauslaitteella on noin 35g. Curiosity-mönkijä Marsissa. Kuva: NASA.

MSL:n tieteelliset tavoitteet MSL-hankkeella on neljä päätavoitetta: tutkia onko Marsissa ollut jossain sen historian aikana olosuhteet, jotka olisivat olleet otolliset elämän ylläpitämiseen, tutkia Marsin kaasukehää ja sen sääilmiöitä, Marsin geologinen tutkimus sekä tutkimus, joka auttaa valmistautumaan tuleviin miehitettyihin marslentoihin. Ilmatieteen laitoksen valmistamat REMS-H ja REMS-P mittalaitteet havainnoivat tarkasti Marsin kaasukehän painetta ja kosteutta. Tarkoituksena on kerätä kattavat paine- ja kosteusaikasarjat koko MSL-hankkeen ajalta, mikä toivottavasti kestää koko Marsin vuoden ajan. Näin saataisiin Viking -laskeutujien (1976-82) jälkeen toinen mittaussarja, joka kattaisi Marsin vuoden. Havaintojen avulla tutkitaan Marsin kaasukehän käyttäytymistä vuorokauden mittakaavasta Marsin vuodenaikojen vaihteluun. Marsin ympäristön tutkimuksessa REMS-instrumentilla (ja sen osana REMS-H ja REMS-P) on tärkeä rooli kaasukehän ilmiöiden ymmärtämisessä. Tutkimuksen kohteena ovat sekä paikalliset ja lähialueen ilmakehän ilmiöt ja marsperän ja kaasukehän väliset prosessit, että myös planeetan laajuiset virtaukset ja materian kulkeutuminen kaasukehässä. Lopulliseen tieteelliseen analyysiin otetaan mukaan kaikki MSL:n havainnot. Näin Ilmatieteen laitoksen REMS-P ja REMS-H -mittalaitteet antavat oman merkittävän panoksensa kokeelliseen planeettatieteeseen. Yhteystiedot Ari-Matti Harri Tieteellinen johtaja ari-matti.harri@fmi.fi (REMS Co-Investigator) 050 3375623 Maria Genzer Projektipäällikkö maria.genzer@fmi.fi 02 95394724 14.8. alkaen. 040 5333760 13.8. saakka. Walter Schmidt Jouni Polkko Harri Haukka Henrik Kahanpää walter.schmidt@fmi.fi jouni.polkko@fmi.fi harri.haukka@fmi.fi henrik.kahanpaa@fmi.fi Auringonlasku Marsissa. Kuva: Mars Exploration Rover Mission, Texas A&M, Cornell, JPL ja NASA.

twitter.com/curiosityfmi Kuva: NASA/JPL Caltech.