7,0 6,0 t CO 2 -ekv/asukas 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Vuosi 1990 Vuosi 2010 Tavoite-sken. Asukaskohtaiset päästöt 6,4 5,7 5 SEAP tavoite as. (-20 %) 5,1 5,1 5,1 Kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen mukainen Oulun kaupungin kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma Sustainable Energy Action Plan (SEAP) of Oulu under Covenant of Mayors (CoM)
Toimitus: Marketta Karhu Sivujen taitto ja paino: Oulun Konttori, Painatuskeskus 2 OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA
Kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen mukainen OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Kaupunginhallitus 11.12.2012 Timo Kuusiola Suvi Monni Benviroc Oy 2012 Espoo
Sisällysluettelo Tiivistelmä... 6 Summary... 8 Käsitteet ja lyhenteet... 10 1. Johdanto... 11 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelman taustaa... 12 2.1. Nykyiset ilmastohankkeet... 12 2.2. SEAP:n laadintaprosessi... 14 3. Energia- ja päästötaseet... 15 3.1. Laskentamenetelmät ja taseiden kattavuus... 15 3.2. Energiankulutus 1990 ja 2010... 16 3.3. Kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2010... 19 4. SEAP:n tavoite ja toimenpiteet... 21 4.1 Tavoitteen asettaminen... 21 4.2 Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi... 22 4.3 Toimenpidekortit... 24 4.3.1 Kaupungin oman energiankulutuksen vähentäminen... 24 4.3.2 Uudisrakentamisen ennakoiva laadunohjaus... 26 4.3.3 Korjausrakentamisen ja asumisen ennakoiva laadunohjaus... 27 4.3.4 Energiankulutuksen vähentäminen neuvonnalla... 28 4.3.5 Tehokas maankäyttö ja liikennesuunnittelu... 29 4.3.6 Jätteen hyötykäytön tehostaminen... 30 4.3.7 Lisätoimenpide: puun osuuden lisääminen kaukolämmön tuotannossa... 30 5. Skenaariot vuodelle... 31 5.1. Sektorikohtaiset skenaariot... 31 5.1.1 Kaupungin oma toiminta... 31 5.1.2 Uudisrakentaminen... 32 5.1.3 Korjausrakentaminen... 33 5.1.4 Tieliikenne... 36 5.1.5 Jätehuolto... 37 5.2 Energiankulutus... 37 5.3 Kasvihuonekaasupäästöt... 39 6. Rakennuksiin kohdistuvien toimenpiteiden kustannukset... 43 6.1 Neuvonta ja ohjaus... 43 6.2 Investoinnit ja säästöt... 43 6.3 Kaupungille kohdistuvat kustannukset ja säästöt yhteensä... 46 7. SEAP:n toimeenpanosuunnitelma... 47 7.1 Toimenpiteiden toteuttaminen... 47 7.2 Toimenpiteiden seuranta... 47 7.3 Sidosryhmäyhteistyö... 49 Lähdeluettelo... 50 Liite 1. SEAP:n sektorit... 51 Liite 2. Kokonaisenergiankulutus asukasta kohden laskettuna... 52 Liite 3. Rakennuskanta- ja asukaslukutietoja... 53 Liite 4. Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden laskettuna... 54 Liite 5. Kokonaispäästöt vuosina 1990, 2010 ja eri skenaarioissa vuonna... 55 Liite 6. Korjausrakentamisen kustannusherkkyystarkastelu... 56 Liite 7. SEAP-taulukot... 57 OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 5
Tiivistelmä Oulu liittyi eurooppalaiseen kaupunginjohtajien ilmastosopimukseen vuoden 2011 kesäkuussa. Ilmastosopimukseen liittyminen velvoittaa kaupungin asettamaan vähintään 20 prosentin päästövähennystavoitteen ja laatimaan kestävän energiankäytön toimintasuunnitelman tavoitteen saavuttamiseksi. Kuntaliitoksen myötä velvoite ja kaikki siihen liittyvät toimenpiteet ja laskelmat koskevat vuoden 2013 mukaista Oulua. Oulu asetti tavoitteeksi vähentää asukasta kohti laskettuja kasvihuonekaasupäästöjä 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen mennessä. Päästötavoite vuonna on 5,1 t CO 2 -ekv/ asukas, mikä vastaa kokonaispäästöä 1041 kt CO 2 -ekv. Luku ei sisällä teollisuuden päästöjä. Suunnitelma on rajattu koskemaan niitä toimintoja, joihin kaupunki voi toiminnallaan vaikuttaa. Suunnitelmassa tarkastellut sektorit ovat kaupungin rakennukset ja toiminnot, asuinrakennukset, palvelurakennukset, tieliikenne, joukkoliikenne ja jätehuolto. Teollisuuden päästöille on omat kaupungista riippumattomat ohjauskeinonsa ja teollisuus on rajattu sopimuksen ulkopuolelle. Oulun kaupunkiorganisaation oma energiankulutus on vain noin 6 % edellä mainittujen sektoreiden energiankulutuksesta. Näin ollen myös asukkaiden ja koko rakennuskannan päästöt on käännettävä laskuun, jotta kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen tavoitteeseen on mahdollista päästä. Kaupunki voi vaikuttaa näihin päästöihin muun muassa ohjauksen, neuvonnan ja kaupunkisuunnittelun avulla. Vuoteen mennessä Oulu vähentää kasvihuonekaasupäästöjään kuudella toimenpidekokonaisuudella. Kaupungin oman toiminnan päästöjä vähennetään tekemällä rakennuksissa energiakatselmuksia ja toteuttamalla niissä tunnistettuja toimenpiteitä, parantamalla tilatehokkuutta sekä vaihtamalla katuvalaistusta ja liikennevaloja energiatehokkaampiin. Myös kaupungin ajoneuvojen ja työkoneiden sekä vesihuollon energiatehokkuutta parannetaan. Uudis- ja korjausrakentamisen sekä asumisen ennakoivan laadunohjauksen avulla päästään määräystasoa parempaan energiatehokkuuteen ja edistetään uusiutuvan energian käyttöönottoa rakennuksissa. Asuin- ja palvelurakennusten energiankulutus laskee myös kaupungin toteuttaman neuvonnan ansiosta. Tieliikenteen päästöjä vähennetään tehokkaan maankäytön ja liikennesuunnittelun avulla. Ruskon jätekeskuksen kaatopaikalla muodostuvia metaanipäästöjä rajoitetaan vaikuttamalla jätteen syntyyn neuvonnalla, lajittelemalla seka- ja rakennusjätteet materiaali- ja energiahyötykäyttöön lajitteluareenalla sekä tuottamalla energiaa yhdyskuntajätteestä. Suunnitteilla on myös mädättämö biojätteiden käsittelyyn. Toimenpiteiden vaikutusta vuoden päästötasoon on tarkasteltu skenaariolaskelmilla. Laskemien mukaan Oulun päästöt vuonna ovat 5,0 t CO 2 -ekv/asukas (1030 kt CO 2 -ekv), kun kaikki yllä mainitut toimenpiteet toteutetaan. Näin ollen suunnitellut toimenpiteet ovat riittäviä asetetun 20 % päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi. Suurimmat päästövähennykset saadaan aikaan olemassa olevaan rakennuskantaan kohdistuvilla toimenpiteillä (energiatehokkuuden parantaminen, lämmitystapamuutokset, uusiutuvan energian käyttöönotto lisäenergianlähteenä) sekä liikenteen päästöjä vähentämällä. 6 OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA
Energiantuotanto kuuluu päästökaupan piiriin, minkä vuoksi kaukolämmöntuotannossa ja teollisuuden energiantuotannossa tapahtuvat muutokset on jätetty päätarkastelusta pois. Jos muiden toimenpiteiden lisäksi kaukolämmöntuotannossa lisätään Oulun energiapoliittisten linjausten mukaisesti puun osuutta, ja otetaan tavoitteeksi esimerkiksi 50 % puun osuus, saavutetaan vuonna päästötaso 893 kt CO 2 -ekv (ilman teollisuutta). Tällöin asukaskohtaiset päästöt vähenisivät yli 30 % vuoteen 1990 verrattuna. Oulun energiantuotannon päästöt vähenevät myös vuonna 2012 käyttöön otetun ekovoimalaitoksen ansiosta, kun turpeen ja öljyn käyttö vähenee. Polttoainekorvaavuudella saavutettava noin 100 kt CO 2 -ekv:n vuotuinen päästövähennysvaikutus kohdistuu teollisuuteen, joka on rajattu SEAP:n ulkopuolelle. Toimenpiteiden toteutuksesta aiheutuu kustannuksia sekä kaupungille että yksityiselle sektorille. Neuvonnan ja rakentamisen ohjauksen kustannukset kaupungille vuosina 2010- ovat yhteensä 5,1 miljoonaa ja energiatehokkuusinvestointien 7,8 miljoonaa euroa. Samalla aikavälillä saavutettava säästö energiakuluissa on 23,5 miljoonaa euroa. SEAP:n toimenpiteistä yksityisille asuin- ja palvelurakennuksille kohdistuvat lisäinvestointikustannukset ovat 152 miljoonaa ja säästöt 319 miljoonaa euroa 20 vuoden aikana. Kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen velvoitteiden mukaisesti toimenpiteistä raportoidaan CoM:n toimistoon. Toimintasuunnitelman täytäntöönpanoraportti, jossa kerrotaan toimenpiteiden tilanteesta, toimitetaan kahden vuoden välein. Päästötaselaskelmat ja toteutettujen toimenpiteiden tulokset (energiansäästö ja CO 2 -päästöjen vähentyminen) raportoidaan neljän vuoden välein. 7,0 6,0 t CO 2 -ekv/asukas 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Tavoite-sken. Vuosi 1990 Vuosi 2010 Asukaskohtaiset päästöt 6,4 5,7 5 SEAP tavoite as. (-20 %) 5,1 5,1 5,1 Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti laskettuna vuoden 2013 jälkeisessä Oulussa 1990 ja 2010, Tavoite-skenaarion ennuste vuodelle sekä 20 %:n päästövähennystavoite asukasta kohti laskettuna (5,1 t CO 2 -ekv/asukas.) OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 7
Summary Oulu joined the European Covenant of Mayors in June 2011. The cities which have joined the Covenant are required to set at least a 20 % emission reduction target and prepare a Sustainable Energy Action Plan (SEAP), which presents the actions and measures through which the target will be reached. The emission reduction target and all the related actions, measures and calculations cover the entire Oulu as it is at the beginning of 2013, when five municipalities merge to form the new Oulu. The City Council of Oulu set a per capita emission reduction target of 20 % by compared to the baseline year 1990. The target for the year is 5.1 t CO 2 -eq/capita, which corresponds to an emission level of 1041 kt CO 2 -eq. The figure excludes emissions of industry. The plan covers activities, the emissions of which can be mitigated through actions of the city. The sectors covered by the plan are municipal buildings, equipment/facilities, residential and tertiary buildings, road transportation, public transport and waste management. Emissions of industry are mitigated by national and EU-wide policies and measures, and therefore industry is excluded from the scope of the Covenant of Mayors. The energy consumption of the municipal activities is only about 6% of the total energy consumption of the sectors mentioned above. Therefore, it is necessary to mitigate also the emissions of inhabitants and the entire buildings stock to reach the target. The city can mitigate these emissions for example by consumer advice and land-use planning. By the greenhouse gas emissions of Oulu will be mitigated by six packages of actions. The emission of municipal energy consumption will be reduced by energy audits of municipal buildings and related energy efficiency investments, improving space efficiency and switching street lighting and traffic lights to more energy efficient ones. The energy efficiency of municipal vehicle fleet and water management will also be improved. As a result of proactive quality control of construction and renovation, the new and renovated buildings in Oulu will be more energy efficient than buildings following the requirements of the national building code. Use of renewable energy in buildings will also increase. Energy consumption of residential and tertiary buildings will reduce thanks to consumer advice of City of Oulu. The emissions of road transportation will be mitigated through efficient landuse and transport planning. The methane emissions from Rusko landfill will be mitigated by waste prevention through consumer advice; by sorting municipal solid waste and construction waste; and by producing energy from municipal waste. It is also planned to build a digester for biowaste. The impact of the actions and measures on emission level in are estimated by scenario calculations. According to the calculations, the emissions of Oulu will be 5.0 t CO 2 -eq/capita (1030 kt CO 2 -eq) in, when all the above-mentioned actions and measures are carried out. Thus the planned measures are sufficient to reach the 20 % emission reduction target. The largest emission reductions are expected to be reached through actions targeting the existing building stock (energy efficiency improvement, changes of heating systems and use of renewable energy as additional energy source) and by mitigating emissions from road transportation. 8 OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA
Large-scale energy production is regulated by emissions trading, and therefore changes in district heat production and energy supply of industry are excluded from the main scenarios. However, if the share of biomass in district heat production were increased for example to 50 % in addition to other measures, the emissions would be at 893 kt CO 2 -eq in (without industry). In that case, the emissions per capita would be more than 30 % below the 1990 level. The emissions from energy production in Oulu have also reduced thanks to construction of the new Eco Power Plant in 2012. The energy production of Eco Power Plant will reduce the use of peat and oil in industry. The related emission reduction, roughly 100 kt CO 2 -eq/year, occurs outside the scope of the SEAP. Realization of the SEAP measures has economic consequences both for the city and the private sector. The costs of consumer advice and proactive quality control of construction and renovation are 5.1 million euros between 2010 and, and those of energy efficiency investments of municipal buildings and facilities are 7.8 million euros. In the same time period the savings due to reduced energy costs are estimated at 23.5 million euros. The additional investments in residential and tertiary buildings due to SEAP actions are 152 million euros and savings 319 million euros during a time-period of 20 years. According to the commitments of the Covenant of Mayors, Oulu will report on the actions and measures to the Covenant of Mayors Office. Implementation report, including information on the status of the actions and measures will be submitted every second year. Emission inventories and results of actions and measures (energy saving and CO2 reduction) will be reported every fourth year. OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 9
Käsitteet ja lyhenteet Käsite BAU-skenaario CO 2 -ekv CoM GWh GWP-kerroin Hyödynjakomenetelmä Lisäinvestointikustannus Lämmitystarveluku Lämmitystarvekorjaus Ominaislämmönkulutus Päästövähenemä SEAP Tavoiteskenaario Määritelmä Business as Usual, skenaario, joka kuvaa energiankulutuksen ja päästöjen kehitystä Oulussa ilman SEAP:n toimenpiteitä. CO 2 -ekv eli hiilidioksidiekvivalentti on suure, jonka avulla voidaan yhteismitallistaa eri kasvihuonekaasujen päästöt. Hiilidioksidiekvivalentin laskemista varten kasvihuonekaasujen päästöt kerrotaan niiden GWP-kertoimilla. Kaupunginjohtajien ilmastosopimus (Covenant of Mayors). Energiamäärän yksikkö (esimerkiksi käytetty polttoaine tai kulutettu sähkö). 1 GWh = 1000 MWh = 1 000 000 kwh. GWP-kerroin (global warming potential) kuvaa kaasun vaikutusta ilmaston lämpenemiseen tietyllä aikajänteellä. Yleisesti (ja tässä selvityksessä) käytetään 100 vuoden aikajännettä. Menetelmä, jossa jyvitetään yhteistuotannon polttoaineet sähkölle ja lämmölle vaihtoehtoisten tuotantomuotojen tarvitseman polttoainemäärän suhteessa. BAU-skenaarion ja Tavoite-skenaarion välinen investointikustannus. Esimerkiksi uudisrakentamisen tapauksessa BAU-skenaariossa rakennukset rakennetaan määräystasoa vastaaviksi, kun taas Tavoite-skenaariossa pyritään parempaan energiatehokkuuteen. Lisäinvestointikustannus kuvaa kustannusta, joka aiheutuu rakennettaessa määräystasoa energiatehokkaampia rakennuksia. Lämmitystarveluku saadaan laskemalla päivittäisten sisä- ja ulkolämpötilojen erotus. Vertailuarvona eli normaalivuoden lämmitystarvelukuna käytetään vuosien 1971 2000 keskimääräistä lämmitystarvelukua (Ilmatieteen laitos, 2012). Menetelmä, jolla tasoitetaan säästä johtuvien vuosittaisten vaihteluiden vaikutuksia energiankulutukseen korjaamalla tietyn vuoden energiankulutus vastaamaan valitun vertailuvuoden lämmitystarvetta. Lämmitystarvekorjauksen laskennassa hyödynnetään ilmatieteen laitoksen määrittämiä lämmitystarvelukuja. Rakennuksen laskennallinen lämmitysenergian tarve tilavuus- tai pinta-alayksikköä kohden. Toimenpiteen avulla saavutettava vähenemä päästöihin suhteessa vertailutasoon. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (Sustanable Energy Action Plan). Suunnitelma, jossa esitetään keinot kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi. Skenaario, joka kuvaa energiankulutuksen ja päästöjen kehitystä Oulussa, kun SEAP:n toimenpiteet toteutetaan. 10 OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA
1. Johdanto Ilmastonmuutos on aikakautemme suurin ympäristöuhka. Ilmastonmuutosta aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöt johtuvat suurimmaksi osaksi energian käytöstä: rakennusten lämmityksestä, sähkön kulutuksesta, liikenteestä ja teollisuudesta. Kestävä energian käyttö ja ilmastonmuutoksen hillintä vaativat toimenpiteitä kaikilla hallinnon tasoilla, niin kansainvälisesti, kansallisesti kuin paikallisestikin. Monet kestävään energiankäyttöön liittyvät toimet kuuluvat paikallishallinnon toimivaltaan tai niitä ei voida toteuttaa ilman sen poliittista tukea. Kannustaakseen ja tukeakseen paikallisten viranomaisten kestäviä energiakäytäntöjä ja niiden käyttöönottoa Euroopan komissio perusti vuonna 2008 kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors, CoM). Sopimuksen tavoitteena on saada osallistujat saavuttamaan ja ylittämään Euroopan unionin yhteinen tavoite vähentää hiilidioksidipäästöjä vähintään 20 % perusvuoden tasosta vuoteen mennessä. Sopimukseen on liittynyt jo yli 4300 kaupunkia. Helmikuussa 2011 Suomen kuuden suurimman kaupungin (Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa) kaupunginjohtajat perustivat ilmastoverkoston, jonka tavoitteeksi asetettiin monipuolinen ilmastoyhteistyö sekä toimiminen suunnannäyttäjänä ilmastokysymyksissä. Samalla asetettiin tavoitteeksi, että osallistujat liittyvät kaupunginjohtajien ilmastosopimukseen. Oulu liittyi kaupunginjohtajien ilmastosopimukseen kesäkuussa 2011. Ilmastosopimus edellyttää vähintään 20 % päästövähennystavoitteen asettamista, sekä kestävän energiankäytön toimintasuunnitelman (Sustainable Energy Action Plan, SEAP) laadintaa tavoitteen saavuttamiseksi. Tässä toimintasuunnitelmassa esitetään toimenpiteet, joiden avulla Oulu voi saavuttaa asetetun päästövähennystavoitteen. Lisäksi on tarkasteltu, miten Oulu voisi päästä vielä suurempaan päästövähennykseen, jos tulevaisuudessa sitoudutaan esimerkiksi 30 % päästövähennystavoitteeseen. Oulun kaupunkiorganisaation oma energiankulutus on vain noin 6 % suunnitelmassa mukana olevien toimintojen energiankulutuksesta. Näin ollen myös asukkaiden ja koko rakennuskannan päästöt on käännettävä laskuun, jotta kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen tavoitteeseen on mahdollista päästä. Oulu on teollisuuskaupunki, jonka energiankulutuksesta noin 60 % aiheutuu teollisuuden toiminnoista (CO2-raportti, 2012). Suurteollisuus ja eräät muut sektorit on kuitenkin rajattu kaupunginjohtajien sopimuksen ulkopuolelle (liite 1). SEAP:n toimenpiteet kohdistuvat kaupungin omiin rakennuksiin ja toimintoihin, asuin- ja palvelurakennuksiin, tieliikenteeseen ja jätehuoltoon. Oulun kaupunki kattaa vuodesta 2013 alkaen Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin. SEAP ja kaikki esitetyt laskelmat, tulokset sekä toimenpiteet koskevat koko kuntaliitoksen jälkeistä Oulua. OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 11
2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelman taustaa 2.1. Nykyiset ilmastohankkeet Oulun kaupungissa on tehty kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutokseen liittyvää työtä jo parinkymmenen vuoden ajan. Taulukossa 2.1 on esitetty Oulun kaupungin keskeiset ilmastositoumukset. Taulukko 2.1 Oulun kaupungin ilmastositoumukset. Vuosi Paikalliset sopimukset ja sitoumukset 1995 Euroopan kaupunkien kestävän kehityksen asiakirja, Aalborgin julistus 1997 Kuntien ilmastonsuojelukampanjaan liittyminen 1997 Oulun kaupungin kestävän kehityksen politiikka 2001 Oulun kaupungin kestävän kehityksen politiikan päivitys Oulu kasvaa kestävästi 2006 Oulun kaupungin kestävän kehityksen politiikan päivitys Oulu kasvaa kestävästi 2005-2008 2007 Oulun kaupunkistrategia 2015 2007 Oulun kaupungin energiatehokkuussopimus vuosille 2008-2016 2009 Energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma 2008-2016 2009 Oulun seudun ilmastostrategia 2009 Eurocities-ilmastojulistus 2009 Oulun kaupunkistrategia 2010 ILMO Oulun kaupungin ilmasto-ohjelma 2010 Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka, Oulu kasvaa kestävästi 2011 Uuden Oulun energiapoliittiset linjaukset 2011 Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupunginjohtajien ilmastoverkosto 2011 Kaupunginjohtajien ilmastosopimus (Covenant of Mayors) 2012 ERA17 Energiaviisaan rakentamisen aika -tiekartta 2012 Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) Oulun seudun ilmastostrategia hyväksyttiin Oulun kaupunginvaltuustossa kesäkuussa 2009. Strategian tavoitteena on saada aikaan pysyviä toimintatapoja, joilla eri toimintojen energiankulutus ja niistä aiheutuvat päästöt voidaan kääntää laskuun. Oulun seudun ilmastostrategiassa ei ole tietoisesti asetettu lukumääräistä kasvihuonekaasupäästöjen tavoitearvoa tai vähennysprosenttia, vaan määritetty kehityssuunta, johon tulee kaikilla tahoilla pyrkiä (Oulun kaupunki, 2009). Oulun seudun ilmastostrategiaa on käytetty SEAP:n laadinnan pohjana. Oulun kaupunki ja työ- ja elinkeinoministeriö solmivat 4.12.2007 energiatehokkuussopimuksen (KETS), joka kattaa vuodet 2008 2016. Sopimus sisältää ohjeellisen 9 %:n energiansäästötavoitteen vuodelle 2016. Oulun kaupunki laati vuonna 2009 toimintasuunnitelman energiatehokkuussopimuksen toteuttamiseksi. Siinä esitetyt toimenpiteet laajennetaan koskemaan vuoden 2013 jälkeistä Oulun kaupunkia. KETS:iin liittyminen tukee kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen velvoitetta kaupungin toimimisesta edelläkävijänä ja esimerkkinä kestävien energiakäytäntöjen käyttöönotossa. Keskeisimmät KETS:n toimintasuunnitelman toimenpiteet on esitetty tässä raportissa kaupungin oman toiminnan energiankulutusta vähentävinä toimenpiteinä. 12 OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA
Oulun kaupunki on laatinut ERA17-ohjelmaan liittyvän paikallisen tiekartan. ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 on ympäristöministeriön, Sitran ja Tekesin yhdessä valmistelema toimintaohjelma, joka vastaa ilmastonmuutoksen haasteeseen rakennetun ympäristön osalta. Oulun ERA17-tiekartta on toimintamalli ja ohjekirja Oulun rakennetusta ympäristöstä vastaavien tahojen toiminnan kehittämiseksi ja käytännön toimintatapojen muuttamiseksi energiatehokkuutta edistäviksi. ERA17-tiekartta ja siinä esitetyt toimenpiteet tukevat SEAP:n toteutusta. Oulun rakennusvalvonta on toteuttanut uudisrakentamisen ennakoivaa laadunohjausta vuodesta 2006 lähtien. Ennakoivan laadunohjauksen ansiosta Oulun uudisrakennuksissa on saavutettu huomattavasti lakisääteistä vähimmäistasoa parempi energiatehokkuus. Vuonna 2010 Oulun omakotirakentaminen siirtyi lähes kokonaan matalaenergiatasolle, kun valtakunnassa vain 38 % taloista saavutti kyseisen tason. Lisäksi lähes kaikki Oulun kaukolämpöverkon alueelle vuosina 2010-11 rakennetuista omakotitaloista täyttävät myös 1.7.2012 voimaan tulleet uudet kokonaisenergiatarkasteluun perustuvat määräykset. Ennakoivan laadunohjauksen jatkaminen ja sen laajentaminen myös korjausrakentamiseen sekä asumisen energiankulutukseen ja tilaratkaisun tehokkuuteen ovat keskeisiä SEAP:n toimenpiteitä. Kesäkuussa 2011 Oulun seudun ympäristötoimessa käynnistettiin ILMO Oulun seudun ilmastoportti -hanke ilmastostrategian tueksi. Euroopan aluekehitysrahastosta tukea saavan hankkeen avulla edistetään energia- ja ilmastoystävällisiä toimintatapoja ja niiden myötä lisätään energiatehokkuutta ja vähennetään kasvihuonekaasupäästöjen syntymistä. ILMO-hankkeessa aloitettu työ tukee SEAP:n toimenpiteitä. Oulussa ympäristöasioiden hyvä hoito koskettaa kaupunkiorganisaation jokaista hallintokuntaa ja liikelaitosta. Suurimmassa osassa Oulun kaupungin yksiköistä on omat toiminnasta johdetut ympäristö- tai kestävän kehityksen tavoitteet. Toimenpiteet vaihtelevat toimialasta riippuen. Toimenpiteiden toteutumista seurataan ympäristötilinpäätöksessä, johon kootaan muun muassa ympäristöön, energiaan ja kestävän kehityksen edistämiseen liittyvät toimet. Indikaattoreiden ja muiden tunnuslukujen yhteydessä on esitetty esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja toimenpiteistä. Kaupungin oman toiminnan tavoitteet tukevat SEAP:n toteuttamista. Olemassa oleva ja jatkuvasti kehitettävä raportointi tukee myös SEAP:n toimeenpanon seurantaa. Vuoden 2013 kuntaliitoksen muodostavat Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii. SEAP koskee koko kuntaliitoksen jälkeistä Oulua. Kuntaliitokseen liittyen Oulussa on käynnistetty uuden yleiskaavan laatiminen. Yleiskaavalla on suuri merkitys tulevaisuuden energiaja liikenneratkaisuissa, ja yleiskaavassa esitettyjä toimenpiteitä on sisällytetty myös SEAP:iin. OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 13
2.2. SEAP:n laadintaprosessi Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelman pohjana olivat kappaleessa 2.1 mainitut Oulussa käynnissä olevat ilmasto- ja energiahankkeet. Toimintasuunnitelman valmisteluun asetettiin työryhmä (kaupunginjohtajan päätös 5.3.2012 43), jonka kokoonpano oli seuraava: Timo Kenakkala, apulaiskaupunginjohtaja, puheenjohtaja Juhani Järvelä, toimitusjohtaja, Oulun Energia Jouni Lähdemäki, johtaja, Oulun Vesi Matti Matinheikki, johtaja, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Tapani Mäkikyrö, johtaja, rakennusvalvonta Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Jouko Leskinen, johtaja, Oulun Tilakeskus Markku Illikainen, johtaja, Oulun Jätehuolto Juha Ala-Mursula, johtaja, BusinessOulu Pekka Vuononvirta, ympäristöjohtaja, Oulun seudun ympäristötoimi Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudun ympäristötoimi SEAP:n laadintaa varten tehtiin konsulttisopimus Benviroc Oy:n kanssa. Toimintasuunnitelman toimenpiteet valittiin SEAP-työryhmässä, ja niiden tavoitetasot ja sisällöt määriteltiin yhteistyössä konsultin ja työryhmän kanssa. Benviroc Oy teki toimenpiteisiin liittyvät laskennat ja laati SEAP-raportin. Ohjelman laadinnan yhdyshenkilönä toimi Marketta Karhu. 14 OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA
3. Energia- ja päästötaseet 3.1. Laskentamenetelmät ja taseiden kattavuus SEAP:n perusvuoden (1990) ja seurantavuoden (2010) päästö- ja energiataseet on laskettu CO2-raportin kulutusperusteisella laskentamenetelmällä (CO2-raportti, 2012). Laskennassa ovat mukana ihmisen toiminnan aiheuttamat tärkeimmät kasvihuonekaasut: hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4 ) ja dityppioksidi (N 2 O). Kasvihuonekaasujen päästöt on yhteismitallistettu hiilidioksidiekvivalenteiksi (CO 2 -ekv) kertomalla CH 4 - ja N 2 O-päästöt niiden lämmitysvaikutusta kuvaavalla kertoimella (GWP). CH 4 :n GWP-kerroin on 21 ja N 2 O:n 310. Benviroc Oy:n CO2-raportin menetelmässä kunnan sähkön ja kaukolämmön päästöt lasketaan perustuen kunnassa kulutettuun energiamäärään. Sähkönkulutuksen päästöt lasketaan käyttäen valtakunnallista sähkön päästökerrointa, ja sähkön ja lämmön yhteistuotannon päästöt jyvitetään sähkölle ja lämmölle hyödynjakomenetelmää käyttäen. Hyödynjakomenetelmässä energiantuotantoon käytetty polttoainemäärä jaetaan sähkölle ja kaukolämmölle vaihtoehtoisten tuotantomuotojen suhteessa. CO2-raportin laskentamenetelmää on muokattu SEAP:ia varten siten, että se vastaa paremmin kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen periaatteita ja mahdollistaa toimenpiteiden vaikutusten tehokkaan seurannan. Päästöjen kehitykseen vaikuttavat huomattavasti vuosittainen lämmitystarve sekä valtakunnallinen sähkön päästökerroin, joka määräytyy Suomen vuosittaisen sähköntuotantorakenteen mukaan. Näiden tekijöiden vaikutus päästökehitykseen on poistettu siten, että CO2-raportin menetelmällä lasketut kaikkien lämmitysmuotojen päästöt on lämmitystarvekorjattu vuoteen 1990, ja sähkön päästökertoimena on käytetty vuoden 1990 päästökerrointa (216 t CO 2 -ekv/gwh) myös vuonna 2010. Saman päästökertoimen käyttö perus- ja seurantavuonna on SEAP-ohjeiden (EU, 2010) mukaan pakollista; sen sijaan kaupunki voi valita, ottaako lämmitystarvekorjauksen huomioon päästötaseissaan. Kaupunginjohtajien sopimuksen periaatteiden mukaisesti SEAP:n pääpaino on energiansäästössä. Kestävän energiankäytön suunnitelmaan on sisällytetty kaikki energiaperäiset päästöt asuin- ja palvelurakennuksista, kaupungin rakennuksista ja toiminnoista sekä tie- ja joukkoliikenteestä. Euroopan komission antaman SEAP-ohjeistuksen (EU, 2010) mukaisesti toimintasuunnitelmaan on sisällytetty myös kaatopaikkasijoituksen päästöt, sillä niitä vähennetään SEAP:issa esitettyjen toimenpiteiden avulla (luku 4). SEAP:issa mukana olevat sektorit määritelmineen on esitetty taulukossa 3.1. Oulussa kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavat sektorit, jotka eivät ole SEAP:ssa mukana, on esitetty perusteluineen liitteessä 1. Oulun päästötaseen kannalta merkittävin SEAP:n ulkopuolelle jätetty sektori on teollisuus. Kaupunginjohtajien sopimuksen periaatteiden mukaan päästökauppaan kuuluva teollisuus rajataan SEAP:n ulkopuolelle, kuten myös päästökauppaan kuulumaton teollisuus, mikäli SEAP:ssa ei ole sitä koskevia toimenpiteitä. Asuin- ja palvelurakennusten sekä kaupungin rakennusten käyttämä energia on jaoteltu rakennusten lämmitykseen ja kulutussähköön. Kulutussähkö tarkoittaa rakennuksissa muuhun tarkoitukseen kuin lämmitykseen käytettyä sähköä. Liikennepolttoaineet kattavat bensiinin ja dieselin biokomponentteineen sekä työkoneiden käyttämät polttoaineet. Rakennusten lämmityksen energialähteiden määritelmät on esitetty liitteessä 1. Kaikki raportin laskelmat on tehty vuoden 2013 jälkeiselle Oulun kaupungille. Vuoden 1990 ja 2010 tiedot on kerätty Oulun lisäksi Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin tiedoista. OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 15
Lisäksi mukana on Oulun kaupunkiin aiemmin liittyneen Ylikiimingin tiedot. Raportoinnissa sekä tekstissä että kuvissa ja taulukoissa Oulun kaupungilla tarkoitetaan kaikkien edellä mainittujen kuntien yhteisiä tietoja. Taulukko 3.1 SEAP:n sektorit. Sektori Kaupungin rakennukset ja toiminnot Asuinrakennukset Palvelurakennukset Tieliikenne Joukkoliikenne Jätehuolto Määritelmä Kaupungin omistamat ja hallinnoimat rakennukset (poislukien asuinrakennukset), toiminnot (esim. ulkovalaistus, vesihuolto), työkoneet ja ajoneuvot. Asuinrakennukset (mukaan lukien kaupungin omistamat ja hallinnoimat asuinrakennukset). Muut kuin kaupungin omistamat ja hallinnoimat liike-, toimisto-, kokoontumis-, liikenteen, hoitoalan, opetus- ja varastorakennukset. Oulun alueella tapahtuva tieliikenne, poislukien kaupungin ajoneuvot ja joukkoliikenteen linja-autot. Joukkoliikenteen linja-autot. Ruskon jätekeskuksen kaatopaikan päästöt, joista Oululle on allokoitu osuus, joka vastaa Oulun osuutta koko jätehuoltoyhtiön toiminta-alueen kuntien asukasluvusta. 3.2. Energiankulutus 1990 ja 2010 Oulun energiankulutus vuonna 1990 on esitetty taulukossa 3.3 ja vuonna 2010 taulukossa 3.4. Vuoden 2010 energiankulutus on lämmitystarvekorjattu vuoteen 1990. Taulukko 3.3 Energiankulutus Oulussa vuonna 1990 SEAP:n sektoreilla (GWh). Energiankulutus Rakennusten lämmitys Lämmitys Kulu- Liikenne- Yh- (GWh) Sähkö Kaukolämpö Öljy Muu uusiutuva Puu Maalämpö yhteensä tus- sähkö polttoai- neet teen- sä Kaupungin rakennukset 1 71 8 - - - 80 38 9 128 ja toiminnot Asuinrakennukset 157 525 166-199 - 1047 240 1287 Palvelurakennukset 34 340 63 437 281 718 Tieliikenne 1078 1078 Joukkoliikenne 31 31 Yhteensä 192 936 237 199 1565 559 1118 3242 Taulukko 3.4 Energiankulutus Oulussa vuonna 2010 SEAP:n sektoreilla (GWh). Energiankulutus on lämmitystarvekorjattu vuoteen 1990. Energiankulutus (GWh) Rakennusten lämmitys Sähkö Kaukolämpö Öljy Muu uusiutuva Puu Maalämpö Lämmitys yhteensä Kulutussähkö Liikennepolttoaineet Yhteensä Kaupungin rakennukset 3 134 9 1 1 2 150 96 10 256 ja toiminnot Asuinrakennukset 253 762 163-382 6 1566 444 2010 Palvelurakennukset 43 429 69 12 - - 553 489 1042 Tieliikenne 1218 1218 Joukkoliikenne 34 34 Yhteensä 300 1325 240 13 383 9 2269 1029 1262 4560 16 OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA
Oulun vuoden 2010 lämmitystarvekorjattu kokonaisenergiankulutus oli 4560 GWh, joka on 41 % enemmän kuin vuonna 1990 (3242 GWh). Vuoden 2010 asukaskohtainen energiankulutus oli 24,6 MWh, joka on vain 3 % enemmän kuin vuonna 1990 (23,8 MWh). Energiankulutus sektoreittain vuosina 1990 ja 2010 on esitetty kuvassa 3.1 asukasta kohden laskettuna. MWh/asukas 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 1990 2010 1990 2010 1990 2010 1990 2010 1990 2010 1990 2010 Kaupungin rakennukset Asuinrakennukset Palvelurakennukset Tieliikenne Joukkoliikenne Yhteensä ja toiminnot Liikennepolttoaineet 0,1 0,1 7,9 6,6 0,2 0,2 8,2 6,8 Kulutussähkö 0,3 0,5 1,8 2,4 2,1 2,6 4,1 5,5 Rakennusten lämmitys 0,6 0,8 7,7 8,4 3,2 3,0 11,5 12,2 Yhteensä 0,9 1,4 9,5 10,8 5,3 5,6 7,9 6,6 0,2 0,2 23,8 24,6 Kuva 3.1 Energiankulutus sektoreittain vuosina 1990 ja 2010 asukasta kohden laskettuna. Vuoden 2010 energiankulutus on lämmitystarvekorjattu vuoteen 1990. Kaupungin rakennusten ja toimintojen energiankulutus oli vuonna 2010 6 % suunnitelmassa mukana olevien sektoreiden yhteenlasketusta energiankulutuksesta. Kaupungin rakennusten ja toimintojen energiankulutus asukasta kohti on esitetty kuvassa 3.2. Asukasta kohti laskettu energiankulutus on noussut 47 % vuodesta 1990 vuoteen 2010. Kaukolämmönkulutus on noussut noin 38 %, ja sähkönkulutus on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1990. Sähkönkulutuksen nousu johtuu enimmäkseen kunnallisten palveluiden kasvusta. Kaupungin rakennusten vuoden 1990 kulutustiedoissa oli kuitenkin merkittäviä puutteita, joten tässä esitetyt energiankulutustiedot eivät välttämättä anna täysin oikeaa kuvaa energiankulutuksen kehityksestä. Kaupungin ajoneuvojen vuoden 2010 energiankulutus oli 10 GWh, joka on 4 % kaupungin oman toiminnan kokonaisenergiankulutuksesta. Kaupungin ajoneuvoja työkonekanta koostuu henkilöajoneuvoista, pakettiautoista, kuorma-autoista, muusta raskaasta ajoneuvokalustosta sekä erilaisista työkoneista. Vuoden 1990 ajoneuvojen kulutuksista ei saatu tietoja, joten niiden osuuden Oulun tieliikenteen energiankulutuksesta on arvioitu olevan sama kuin vuonna 2010. Asuinrakennusten energiankulutus vuonna 2010 oli 44 % SEAP:n sektoreiden yhteenlasketusta energiankulutuksesta. Kuvassa 3.3 on esitetty asuinrakennuksen asukaskohtaiset energiankulutukset vuosina 1990 ja 2010. Asuinrakennusten asukaskohtainen energiankulutus on noussut noin 15 % vuodesta 1990. Nousu on johtunut suurimmaksi osaksi sähkönkulutuksen lisääntymisestä ja asuinrakennusten pinta-alan kasvusta (liite 2). Öljylämmityksen kulutus on vähentynyt huomattavasti, mikä johtuu suurimmaksi osaksi kaukolämmityksen yleistymisestä. Kaukolämmön piirissä oleva asuinrakennusten pinta-ala vuonna 1990 oli 3,4 milj. m 2 (65 % asukkaista), ja vuonna 2010 6,5 milj. m 2 (79 % asukkaista). Asukaskohtainen kaukolämmitetty rakennuspinta-ala on kasvanut 39 %, mutta kaukolämmitteisten asuinrakennusten lämmityskorjattu kulutus on kasvanut vain 7 %, sillä kaukolämmitteisten asuinrakennusten OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 17
ominaislämmönkulutus on laskenut vuoden 1990 arvosta 153 kwh/m 2 arvoon 118 kwh/m 2 (23 %:n lasku). MWh/asukas 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 +38% Kaukolämpö -22% Öljylämmitys +83% Kulutussähkö Puulämmitys Muu uusiutuva Maalämpö +141% Sähkölämmitys Liikennepolttoaineet 1990 0,5 0,1 0,01 0,3 0,0 0,0 0,0 0,1 0,9 2010 0,7 0,05 0,02 0,5 0,004 0,01 0,01 0,1 1,4-17% +47% Yhteensä Kuva 3.2 Kaupungin rakennusten ja toimintojen asukaskohtaiset energiankulutukset vuosina 1990 ja 2010. Vuoden 2010 energiankulutus on lämmitystarvekorjattu vuoteen 1990. 12,0 10,0 +15% MWh/asukas 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 +7% -28% +18% +36% Kaukolämpö Öljylämmitys Sähkölämmitys Kulutussähkö Puulämmitys Muu uusiutuva lämmitys Maalämpö Rakennukset yhteensä 1990 3,9 1,2 1,2 1,8 1,5 0,0 0,0 9,5 2010 4,1 0,9 1,4 2,4 2,1 0,0 0,03 10,8 +41% Kuva 3.3 Asuinrakennusten asukaskohtaiset energiankulutukset vuosina 1990 ja 2010. Vuoden 2010 energiankulutus on lämmitystarvekorjattu vuoteen 1990. Palvelurakennusten energiankulutus oli 23 % vuoden 2010 SEAP:n sektoreiden kokonaisenergiankulutuksesta. Palvelurakennusten energiankulutus asukasta kohden laskettuna on esitetty kuvassa 3.4. Palvelurakennusten asukaskohtainen energiankulutus on noussut 6 % vuodesta 1990 vuoteen 2010. Kaukolämmön asukaskohtainen kulutus on vähentynyt 8 % vuodesta 1990. Kaukolämmön kulutuksen vähentymisen eräänä syynä ovat Oulun yliopistollisen keskussairaalan lämmöntuotannossa tapahtuneet muutokset. Vuonna 2010 Oulun Energia tuotti sairaalan tarvitseman lämmön Ruskon kaatopaikalta talteenotetulla biokaasulla sairaalan omassa kattilassa, joten vuonna 2010 sairaala ei ole mukana kaukolämmön kulutuksessa. Vuonna 1990 sairaala osti osan tarvitsemastaan energiasta Oulun Energian kaukolämpöverkosta, joten vuonna 1990 sairaala on mukana kaukolämmön kulutuksessa. 18 OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA
Palvelurakennusten sähkönkulutus asukasta kohti on noussut noin 28 % vuodesta 1990. Sähkönkulutuksen nousu johtuu pääasiassa palveluiden lisääntymisestä. 6,0 +6% MWh/asukas 5,0 4,0 3,0 2,0-8% +28% 1,0-19% -7% 0,0 Kaukolämpö Öljylämmitys Sähkölämmitys Kulutussähkö Puulämmitys Muu uusiutuva lämmitys Maalämpö Rakennukset yhteensä 1990 2,5 0,5 0,3 2,1 0,0 0,0 0,0 5,3 2010 2,3 0,4 0,2 2,6 0,0 0,1 0,0 5,6 Kuva 3.4 Palvelurakennusten asukaskohtaiset energiankulutukset vuosina 1990 ja 2010. Vuoden 2010 energiankulutus on lämmitystarvekorjattu vuoteen 1990. Tieliikenteen ja joukkoliikenteen yhteenlaskettu energiankulutus oli 27 % vuoden 2010 SEAP:n sektoreiden kokonaisenergiankulutuksesta (6,8 MWh/asukas). Asukaskohtainen energiankulutus on vähentynyt huomattavasti vuodesta 1990 johtuen pääasiassa autojen energiatehokkuuden parantumisesta autokannan uusiutuessa. Vuoden 1990 kulutus on kuitenkin arvioitu VTT:n esittämien tieliikenteen valtakunnallisen päästö- ja energiatasojen mukaan (VTT, 2012), joten se ei anna täysin luotettavaa kuvaa tieliikenteen energiankulutuksen muutoksista Oulussa. 3.3. Kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2010 Vuoden 2010 kokonaispäästöt SEAP:n sektoreilta olivat 1062 kt CO 2 -ekv, joka on 23 % enemmän kuin vuonna 1990. Taulukoissa 3.5 ja 3.6 on esitetty vuosien 1990 ja 2010 päästöt sektoreittain. Kaukolämmön ominaispäästö on laskenut vuoden 1990 tasosta 308 t CO 2 -ekv/gwh tasoon 258 t CO 2 -ekv/gwh vuonna 2010. Ominaispäästön laskun selittää pääasiassa puun osuuden lisääntyminen Oulun Energian kaukolämmön tuotannossa: vuonna 1990 puuta ei käytetty lainkaan, kun taas vuonna 2010 puun osuus oli noin viidennes. Puun osuuden lisäämisen ansiosta kaukolämmön päästöt eivät ole nousseet samaa tahtia energiankulutuksen kanssa. Kuvassa 3.5 on esitetty sektorikohtaiset päästöt asukasta kohti vuosina 1990 ja 2010. OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 19
Taulukko 3.5 Kasvihuonekaasupäästöt Oulussa vuonna 1990 SEAP:n sektoreilla (kt CO 2 - ekv). Energiankulutus (GWh) Rakennusten lämmitys Sähkö Kaukolämpö Öljy Muu uusiutuva Puu Maalämpö Lämmitys yhteensä Kulutussähkö Liikennepolttoaineet Yhteensä Kaupungin rakennukset 0,2 22 2 - - - 24 8 2 35 ja toiminnot Asuinrakennukset 34 162 45-2 - 242 52 294 Palvelurakennukset 7 105 17 - - - 129 61 190 Tieliikenne 291 291 Joukkoliikenne 8 8 Jätehuolto 48 48 Yhteensä 42 288 64-2 - 396 121 350 867 Taulukko 3.6 Kasvihuonekaasupäästöt Oulussa vuonna 2010 SEAP:n sektoreilla (kt CO 2 - ekv). Rakennusten lämmityksen energiankulutus on lämmitystarvekorjattu vuoteen 1990. Energiankulutus (GWh) Rakennusten lämmitys Sähkö Kaukolämpö Öljy Muu uusiutuva Puu Maalämpö Lämmitys yhteensä Kulutussähkö Liikennepolttoaineet Yhteensä Kaupungin rakennukset 1 35 2 0,001 0,01-38 21 3 61 ja toiminnot Asuinrakennukset 55 197 44-4 - 299 96 395 Palvelurakennukset 9 111 19 0,01 - - 139 106 244 Tieliikenne 314 314 Joukkoliikenne 9 9 Jätehuolto 40 40 Yhteensä 65 342 65 0,02 4-475 222 365 1062 7,0 6,0 5,0 t CO 2 -ekv/asukas 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 1990 2010 1990 2010 1990 2010 1990 2010 1990 2010 1990 2010 1990 2010 Kaupungin rakennukset ja Asuinrakennukset Palvelurakennukset Tieliikenne Joukkoliikenne Jätehuolto Yhteensä toiminnot Muut 0,02 0,01 2,1 1,7 0,06 0,05 0,4 0,2 2,6 2,0 Kulutussähkö 0,1 0,1 0,4 0,5 0,4 0,6 0,9 1,2 Rakennusten lämmitys 0,2 0,2 1,8 1,6 0,9 0,7 2,9 2,6 Yhteensä 0,3 0,3 2,2 2,1 1,4 1,3 2,1 1,7 0,06 0,05 0,4 0,2 6,4 5,7 Kuva 3.5 Sektorikohtaiset päästöt asukasta kohti vuosina 1990 ja 2010. 20 OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA