Uusiutuva energia Astrum-keskus 2.12.2014 Toimialapäällikkö Markku Alm
Yritykset ja toimipaikat 871 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2013. laskua edelliseen vuoteen verrattuna 3 prosenttia 1309 toimipaikkaa Toimipaikkojen lukumäärä on kasvanut tasaisesti vuoteen 2011 saakka, jolloin kasvu taittui. Suurimman ryhmän muodostavat mikroyritykset. Mikroyrityksiä alan yrityksistä on 87,2 prosenttia, pk-yrityksiä on 12,8 prosenttia.
Liikevaihto ja henkilöstö Vuonna 2013 toimialan liikevaihto oli 950 miljoonaa euroa, kasvua edellisestä vuodesta noin 5 prosenttia. Kokonaisliikevaihdon kasvua rajoitti teollisuustuotannon lasku ja poikkeuksellisen lämmin loppuvuosi. Alan liikevaihdosta 65,2 % syntyi yli 10 henkilöä työllistävissä pkyrityksissä ja 34,8 % alle 10 henkilöä työllistävissä mikroyrityksissä. Vuonna 2013 toimiala työllisti 3576 henkilöä. Lasku edellisestä vuodesta oli merkittävä, yhteensä 28 % työpaikoista 61,8 % on yli 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä ja 38,2 % alle 10 henkilöä työllistävissä mikroyrityksissä.
Henkilöstön määrän kehitys Vuoden 2013 tieto tilastokeskuksen ennakkotieto
Investoinnit ja poistot Lähde: Tilastokeskus/Tilipäätösaineisto, vuosi 2013 ennakkotieto
Yritysten pääasialliset markkina-alueet Lähde: Pk-yritysbarometri syksy 2014, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM
Liikevaihdon kehitys lähimmän vuoden aikana Lähde: Pk-yritysbarometri syksy 2014, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM
Kasvutavoitteet Lähde: Pk-yritysbarometri syksy 2014, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM
Merkittävin rahoituksen este Lähde: Pk-yritysbarometri syksy 2014, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM
Kokonaisenergiankulutus maailmassa 2013->2035 Lähde: Energy outlook 2035
Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2013 Muut energialähteet 4 % (7%) Öljy 23 % (- 3 %) Vesi- ja tuulivoima 4 % (-21 %) Puupolttoaineet 24 % (-2 %) Turve 4 % (-25 %) Ydinenergia 18 % (3 %) Maakaasu 8 % (- 7 %) Hiili 11 % (17 %) Sähkön nettotuonti 4 % (-10 %) Kokonaisenergiankulutus 373 TWh
Uusiutuva energia vuonna 2013 Lämpöpumput 4 % Kierrätyspolttoaine (bio-osuus) 2 % Muu bioenergia 4 % Vesivoima 14 % Teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineet 30 % Puun pienkäyttö 15 % Metsäteollisuuden jäteliemet 31 % Puubiomassan osuus 78 % uusiutuvista Uusiutuvan energian osuus oli 31 % (116 TWh) energian kokonaiskulutuksesta (373 TWh) vuonna 2013. EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään suhteessa energian loppukulutukseen. Tällä tavoin laskettuna osuus Suomessa on ollut noin 4 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin energian kokonaiskulutuksesta laskettu osuus, vuonna 2013 siis noin 36 %
Energian kulutus Suomessa energialähteittäin 2013 Lähde: Metla
Metsähakkeen kokonaiskäyttö vuosina 2000-2013, 1000 m³ Lähde: Metla Metsähakkeen käyttö 8 693 000 m³ vuonna 2013
Fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvoi sähkön ja lämmön tuotannossa vuonna 2013 Uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin 36 % Suomessa tuotetusta sähköstä. Yli puolet tästä tuotettiin vesivoimalla ja lähes koko loppuosa puulla. Sähkön tuotannosta katettiin ydinvoimalla 33 %, fossiilisilla polttoaineilla 26 % ja turpeella 4 %. Sähköä tuotettiin Suomessa 68,3 TWh vuonna 2013. Sähkön kokonaiskulutus oli 84,0 TWh. Fossiilisilla polttoaineilla tuotettu sähkömäärä kasvoi 24 prosenttia edellisestä vuodesta, kun kivihiilellä tuotettu sähkömäärä kasvoi 50 prosenttia Lauhdesähkön tuotannon lisäys nosti kivihiilen käyttöä. Fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvoi, kun kivihiiltä käytettiin 38 prosenttia edellisvuotta enemmän. Maakaasun ja öljyn käytöt sen sijaan vähenivät. Turpeen käyttö väheni 13 prosenttia. Sähkön kokonaiskulutuksesta 81 % katettiin kotimaisella tuotannolla ja 19 % sähkön nettotuonnilla Pohjoismaista ja Venäjältä Kaukolämmön tuotanto vuonna 2013 oli 34,5 TWh. Tuotanto väheni edellisvuodesta 7 %. Kaukolämmöstä noin puolet tuotettiin fossiilisilla polttoaineilla. Uusiutuvien polttoaineiden käyttö kaukolämmön tuotannossa kasvoi 6 % Teollisuuslämmön tuotanto vuonna 2013 oli 52,2 TWh. Teollisuuslämmöstä yli 70 % tuotettiin uusiutuvilla polttoaineilla. Teollisuuslämmön suurimpia käyttäjiä on metsäteollisuus, joka käyttää tuotannossa omia polttoaineita. Lähde: Tilastokeskus, energiatilastot
Fossiiliset, uusiutuva energia ja turve, % Lähde: Tilastokeskus, energiatilastot
Lämpöyrittäjätoiminta vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Suomessa oli toiminnassa 533 lämpöyrittäjien hoitamaa lämpölaitosta. Aluelämpölaitoksia 198 kappaletta, kiinteistökohtaisia loput 335 kappaletta Yhtiömuoto Lämpölaitosten lukumäärä, kpl Yrittäjä 188 Yrittäjärengas 46 Osuuskunta 102 Osakeyhtiö 197 Yhteensä 533 Lämpöyrittäjät käyttivät vuonna 2013 metsähaketta noin 1,32 miljoonaa irtokuutiometriä. Lämpöyrittäjien käyttämän metsähakkeen määrä on 13- kertaistunut ajanjaksolla 2000 2013. Nimellisteho noin 300 MW Samana ajanjaksona lämpölaitosten lukumäärä on viisinkertaistunut
Lämpöyrittäjätoiminta
Biokaasu Biokaasuteknologialla hyödynnettäviä jakeita muodostuu Suomessa merkittävästi maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa sekä jätevesien käsittelyn yhteydessä. Mahdollistaa myös hankalien raaka-aineiden käsittelyn. Biojätteiden tuleva erilliskeräily on uusi mahdollisuus biokaasulaitoksille, mutta tätä tulisi jo valmistella ja demonstroida. Kannattavan toiminnan edellytyksenä biokaasulaitoksissa on riittävä ja ennustettava kate sähkön ja lämmöntuotannosta ja lisäsyötteistä saadut porttimaksut. Biokaasulaitosten suunnitteluun on valmistunut biokaasulaskuri. Laskuri toteutettiinukipolis Oy:n, Wienin yliopiston ja MTT:n yhteistyönä. www.biokaasulaskuri.fi
Tuulivoimatuotannon kasvu on käynnistynyt Vuonna 2014 valmistuvat tuulipuistot lukumäärä teho, MW yht. MW valmistaja Haminan energia Oy 2 3 6 Enercon Lumituuli Oy 1 0,8 0,8 Enercon Taaleritehdas 8 2,4 19,5 Nordex Yksityishenkilö 1 2,5 2,5 Lagerway Tuuliveikot Oy 1 2,5 2,5 Lagerway Kotkan energia Oy 2 2,5 5 Enercon Ilmatar Windpower Oy 6 3 18 Vestas WPD Finland Oy 11 3 33 Nordex Raahen energia Oy 2 3 6 Nordex Puhuri Oy 8 3,3 26,4 Vestas Restuuli Oy 1 5 5 Gamesa Tuuliwatti Oy 2 5 10 Gamesa Impax asset management 9 3 27 Nordex Tuuliwatti Oy 7 4,5 31,5 Gamesa Yhteensä 61 3,3 193,2 Vuoden 2014 lopussa nimellisteho 640 MW
Tekninen kehitys mahdollistaa tehokkaamman tuulivoimatuotannon Lähde: Suomen Tuulivoimayhdistys Lähde: Tuuliwatti Oy
Tuulivoimatuotannon kehitys Suomessa
Lähiajan näkymät
Näkymät, metsäenergia Jotta metsähakkeen käytön tavoitteisiin (12-13 miljoonaa m³) päästään vuonna 2020, on metsähakkeen tuotantokustannuksia alennettava sekä toimitusvarmuutta ja laatua parannettava. Tämä on mahdollista metsähakkeen tuotantoteknologiaa, liiketoimintamalleja sekä logistisia ratkaisuja kehittämällä (terminaalit). Tavoite merkitsee huomattavia investointeja ja sitä myötä kasvavia markkinoita laitetoimittajille, kuten myös välillisiä ja välittömiä työllisyysvaikutuksia korjuussa, kuljetuksessa ja laitevalmistuksessa.
Näkymät, metsäenergia Turun Seudun Energiahuolto Oy:n Naantalin mopo-voimalaitoksen investointi 260 miljoonaa euroa alkaa ensi keväänä (polttoaineteho 435 MWh), hakkeen määrä 1 000 000 m³? Helsingin kaupunki, mopo-voimalaitos Vuosaareen, päätös keväällä 2015? Voimalainvestoinnin arvo 650 miljoonaa euroa, energiansiirtotunneleineen 1,2 miljardia euroa Vuosittain käytettävän biomassan määrä olisi yli 1 500 000 m³. Metsä Fibre Oy:n biotuotetehdas Äänekoskelle, 1,1 miljardin euroa, päätös keväällä 2015? Puun käyttö 6,5 miljoonaa m³ vuodessa. Näiden mahdollisten päätösten näkökulmasta puupolttoainemarkkinoiden tulee kehittyä ja tehostua vuoteen 2020 mennessä!
Näkymät, aurinkoenergia Aurinkosähkötuotannon kasvun esteeksi on kuluvan vuoden aikana noussut tullin uusi verokäytäntö. Koko kuukauden sähkötuotanto on verollista, mikäli pienikin osa tuotetusta sähköstä myydään sähköverkkoon (ei koske mikrotuotantoa < 50 kwp nimellisteho) Aurinkosähköinvestointien TMA 15 -> 20 vuoteen Omakäyttösähkön tuotanto aurinkopaneeleilla on muuttunut tullin käytännön myötä kannattamattomaksi yli 50 kwp:n laitteistoilla. Omakäyttösähkön hinta (100-120 /MWh) kannusteena vahvempi kuin markkinasähkön hinta 40 /MWh
Näkymät, tuulivoima Tuulivoima-alaan liittyvä sääntely on yhä varsin sekavaa, etenkin äänikysymysten osalta. Yhteiskunnan vaatimusten ja edellytysten pitäisi olla selkeitä ja välittyä lainsäädäntönä, jonka kautta toimialaan investoiville yrityksille voidaan taata selkeä näkymä tulevaisuuteen ja varmuus investointien toteuttamiselle. (tuulivoimatavoite 6 TWh, 2020) Tuulivoimaan liittyviin äänikysymyksiin tulee saada ratkaisu nopeasti lainsäädännöllisesti. (valmistelussa valtioneuvoston päätös tuulivoimamelusta) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) Investointi-ilmapiiri ei ole kannustava, jos yleisessä keskustelussa kaiken aikaa vaaditaan uusia tiukempia normeja. Tuulivoima-alalla saavutetaan 900 MW nimellisteho vuonna 2015
Vanhat ja uudet velvoitteet sekä tavoitteet Vuonna 2007 ilmasto- ja energiapolitiikassa asetettiin sitoviksi EU-tavoitteiksi vuoteen 2020: 1) Uusiutuvan energian osuus 20 % energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä - Suomen osuus EU:n sälyttämästä taakanjaosta on 38 %. 2) Kasvihuonekaasuja tulisi vähentää 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. 3) Liikenteen biopolttoaineiden osuuden tulisi olla 10 % vuonna 2020. 4) Energiatehokkuustavoite, 20 % vuonna 2020 vuoden 1990 tasosta. Vuonna 2014 komission esitys uusiksi ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiksi vuoteen 2030 1) Kasvihuonekaasuja tulisi vuoteen 2030 mennessä vähentää 40 % vuoden 1990 tasosta. Tämä tavoite myös velvoittaa kutakin jäsenmaata. Muita jäsenmaita sitovia tavoitteita ei ehdotukseen ole sisällytetty. 2) Uusiutuvan energian osuus esitetään nostettavaksi 27 %:iin energian loppukulutuksesta. Tämä tavoite on sitova vain EU-tasolla, eikä se sisällä velvoitteita jäsenmaittain. 3) Energiatehokkuutta pitää parantaa 27 % vuonna 2030 vuoden 1990 tasosta.
Biomassan ja vesivoiman osuus ei tulevaisuuden arvioissa kasva merkittävästi Sitä vastoin aurinko- ja tuulivoiman sekä maalämmön osuus kasvavat merkittävästi ja fossiiliset polttoaineet häviävät kuvasta pitkällä aikajänteellä
Näkymät vuosille 2015-2020 Uusiutuvan energian alan toimijoilta edellytetään merkittävää yhteistyötä oman toimialansa kehittämisessä ja uusien toimintamallien omaksumista sekä tunnistamista. Pienistä puroista muodostuvat edelleen myös suuret virrat (kulutus<->säästö) Tavoitteisiin päästään vain suurien ja pienien tekojen yhdistelmillä Tuontiraaka-aineiden ja polttoaineiden käytöllä päästään uusiutuvan energian tavoitteisiin (38%) matemaattisesti samalla tavalla, mutta positiiviset aluetaloudelliset vaikutukset jäävät tällöin marginaalisiksi. Työllisyyden ja kansantalouden kannalta kotimainen polttoaine on kuitenkin ainoa järkevä ratkaisu
KIITOS! www.temtoimialapalvelu.fi