HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS HELSINGFORS STADS FAKTACENTRAL KVARTTI 408 NELJÄNNESVUOSIJULKAISU KVARTALSPUBLIKATION
KVARTTI 4 08 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS HELSINGFORS STADS FAKTACENTRAL CITY OF HELSINKI URBAN FACTS NELJÄNNESVUOSIJULKAISU KVARTALSPUBLIKATION QUARTERLY Päätoimittaja Ansvarig redaktör Editor in Chief Asta Manninen Toimittaja Redaktör Editor Vesa Keskinen Tilastokatsaus Statistisk översikt Statistical Overview Sini Askelo Käännökset Översättning Translations Magnus Gräsbeck Kuviot Figurer Graphs Pirjo Lindfors Taitto Ombrytning General Layout Ulla Nummio Kansikuva Pärmbild Coverpicture Joel Kukkonen Stockmannin jouluikkuna 2008 Stockmanns julfönster 2008 Kansi Pärm Cover Tarja Sundström-Alku Julkaisija Helsingin kaupungin tietokeskus PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki p. (09) 310 1612 Utgivare Helsingfors stads faktacentral PB 5500, 00099 Helsingfors stad tel. (09) 310 1612 Publisher City of Helsinki Urban Facts P.O.Box 5500, FI 00099 City of Helsinki, Finland telephone +358 9 310 1612 Tilaukset, jakelu Beställningar, distribution p. - tel. (09) 310 36293 Orders by phone, Distribution telephone +358 9 310 36293 ISSN 0788-1576 (painettu) ISSN 1796-7279 (verkossa) Paino Tryckeri Print Priimus Paino Oy, Loimaa
SISÄLLYS INNEHÅLL Asta Manninen Helsinki Euroopan aluetaloudellisella kartalla 3 Helsingfors på Europas regionekonomiska karta Seppo Laakso & Pekka Vuori Helsingin väestöennuste 2009 2040 5 Befolkningsprognos för Helsingforsregionen 2009 2040 Seppo Laakso & Eeva Kostiainen Itämeren alueen metropolit Euroopan suurkaupunkien verkostossa 12 Östersjöområdets metropoler i det europeiska storstadsnätverket Vesa Keskinen Paluu normaaliin: Helsinkiläisten kuntapalvelujen arviointia 2005 2008 21 Återgång till det normala: Åsikter om den kommunala servicen 2005 2008 Anita Näslindh-Ylispangar Helsingin koillisen alueen miesväestöllä on sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä 29 Riskfaktorer för hjärt- och kärlsjukdomar bland männen i nordöstra Helsingfors Heikki Helin Valtion ja kuntien taloussuhteet: Ei nähdä metsää puilta 35 Förhållandet stat-kommun: man ser inte skogen för träden Elina Vismanen & Timo Äikäs Helsinki musiikin suurkaupunki 43 Helsingfors en metropol inom musik 1
UUTISET NYHETER Metropolihaasteita ja uusajattelua Berliinissä 52 Metropolutmaningar och nytänkande i Berlin Lasten arki ja ajankäyttö nyky-helsingissä 54 Barns vardag och tidsanvändning i dagens Helsingfors SUMMARY IN ENGLISH 56 KIRJOITTAJAT SKRIBENTER 58 TILASTOJA HELSINGIN SEUDUSTA STATISTIK OM HELSINGFORSREGIONEN 59 2
Helsinki Euroopan aluetaloudellisella kartalla Helsingfors på Europas regionekonomiska karta Toimintaympäristö on nopeasti muuttunut. Maailmantalouden ongelmat heijastuvat arkeen, yritysten, kotitalouksien ja ihmisten toimintaan. Helsingin seudulla talouskasvu hidastui kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä. Suhdannenäkymät ovat heikentyneet. Työllisen työvoiman määrän kasvu on pysähtynyt. Tehtyjen ylityötuntien määrä on laskenut ja avoimia työpaikkoja on aiempaa vähemmän. Kuluttajien luottamus talouskehitykseen on laskenut. Muutos ja sen laajuus tuo epävarmuutta. Tiedon merkitys kasvaa, etenkin tulevaisuuden kohtaamiseen tarvitaan tietoa. Tietokeskus on laatinut uuden koko kaupungin väestöennusteen vuosille 2009 2040 ja osa-alueittaisen ennusteen vuoteen 2018 saakka. Helsingin väkiluku kasvaa uuden väestöennusteen ns. perusvaihtoehdon mukaan 609 400 asukkaaseen vuonna 2018 sekä 664 000 asukkaaseen vuonna 2040. Vuoden 2009 alussa Sipoosta ja Vantaalta liitettävän alueen väkiluku on noin 2 000 henkeä. 2010-luvun jälkipuolelta alkaen tämän alueen rakentamisella on tärkeä rooli Helsingin väestönkasvun mahdollistajana. Lisäksi luonnollinen väestönmuutos ja muuttoliike lisäävät väestönkasvua. Vuonna 2008 väestönkasvu on noin 5 000 henkeä, vuonna 2009 mitä todennäköisimmin 4 400 ja sen jälkeen 3 000 4 000 asukasta vuodessa vuoteen 2030 asti, jonka jälkeen väestönkasvu hidastuu vähitellen. Helsingin seudun (14 kunnan alue) väestön ennustetaan kasvavan nykyisestä 1,3 miljoonasta 1,64 miljoonaan vuoteen 2040 mennessä. Pekka Vuori ja Seppo Laakso esittelevät uutta ennustetta tarkemmin jäljempänä. Huomiota kiinnitetään ikärakenteen kehittymiseen ja sen tuomiin haasteisiin. Myös alueittaisen väestöennusteen tärkeimmät kasvualueet esitellään. Vår verksamhetsomgivning har förändrats snabbt på sistone. Globalekonomins problem återspeglar sig på folks vardag, på företagens, hushållens och invånarnas verksamhet. Under tredje kvartalet av år 2008 blev den ekonomiska tillväxten klart långsammare i Helsingforsregionen. De ekonomiska framtidsutsikterna har blivit sämre. Den sysselsatta arbetskraften har slutat växa. Övertidstimmarna och de lediga jobben har minskat. Konsumenternas tillförsikt har blivit mindre. Stundande förändringar och hur stora dessa blir förorsakar oro. I ett sådant läge får kunskap och förståelse en ännu viktigare roll. Faktacentralen har uppgjort en befolkningsprognos för hela staden åren 2009 2040 och en prognos delområdesvis fram till år 2018. Enligt det s.k. basalternativet i den nya prognosen är Helsingfors folkmängd uppe i 609 400 år 2018 och 664 000 år 2040. Det område i Vanda och Sibbo som i början av år 2009 ansluts till Helsingfors har f.n. omkring 2 000 invånare. Mot slutet av 2010-talet får byggandet i detta område en viktig roll för folkökningen i Helsingfors. Den naturliga befolkningstillväxten och migrationen kommer också att bidra till folkökningen. År 2008 är folkökningen ca. 5 000 personer, år 2009 högst sannolikt ca. 4 400, och därefter 3 000 4 000 per år fram till 2030, varefter folkökningen småningom avtar. Helsingforsregionens (14 kommuner) befolkning väntas växa från nuvarande ca. 1,3 miljoner invånare till ca. 1,64 miljoner år 2040. Pekka Vuori och Seppo Laakso kommer med detaljer i sin artikel längre fram, och fäster uppmärksamhet på åldersstrukturtrenden och de utmaningar den innebär med tanke på försörj- 3
Uuden Vuosaaren sataman käyttöönotto on vapauttanut alueita asuntorakentamiseen. Aluetaloudella on keskeinen rooli seudun ja sen kuntien väestökehitykselle. Aluetalouden muutokset välittyvät väestökehitykseen alueiden välisen muuttoliikkeen kautta. Kansainvälinen ja valtakunnallinen talouskehitys sekä seudun vetovoima ja kilpailukyky vaikuttavat investointeihin ja yritysten sijoittumiseen alueelle. Tuotannon kehitys vaikuttaa työvoiman kysyntään, joka heijastuu muuttoliikkeeseen ja myös seudun ulkopuolella asuvan väestön halukkuuteen työskennellä seudun työmarkkinoilla (pendelöintiin). Asuntojen tarjonta ja saatavuus on yhteydessä muuttoliikkeeseen. Miten Helsingin seutu sijoittuu Euroopan aluetaloudelliselle kartalle? Tätä Seppo Laakso ja Eeva Kostiainen tarkastelevat artikkelissaan, joka perustuu 54 Euroopan kaupunkiseudun taloudellista kilpailukykyä vertailevaan tutkimukseen. Euroopan aluetaloudellinen kuva tuo esille suuren eron suurkaupunkien ja muiden alueiden välillä lähes kaikissa Euroopan maissa. EU:n alueella bruttokansantuote per asukas on keskimäärin kolmanneksen korkeampi suurkaupunkialueilla kuin koko EU:ssa. Itämeren alueen metropoleja (Helsinkiä, Tukholmaa, Kööpenhaminaa, Osloa, Pietaria, Tallinnaa, Riikaa, Vilnaa, Varsovaa, Berliiniä ja Hampuria) on tutkittu tarkemmin. Näillä 11 suurkaupungilla on monia yhteisiä piirteitä, mutta myös suuria eroja. Niissä on monia ajankohtaisia ja merkittäviä investointihankkeita, varsinkin infrastruktuurihankkeita. Mittavat investoinnit luovat edellytyksiä Itämeren alueen talouden ja hyvinvoinnin kasvulle tulevaisuudessa. Euroopan tulevien vuosien talouskehitykseen liittyy paljon epävarmuutta. Pidemmällä aikavälillä voidaan kuitenkin olettaa, että Euroopan suurkaupunkien kasvu jatkuu keskimäärin muita alueita nopeampana. Asta Manninen johtaja ningskvot och äldreomsorg. De viktigaste tillväxtområdena i stadsdelsprognoserna visas också. Gamla hamnområden har öppnats för bostadsproduktion i och med att den nya hamnen i Nordsjö öppnats. Regionekonomin spelar en viktig roll för befolkningsutvecklingen i regionen och dess kommuner. Förändringar i ekonomin återspeglas på befolkningsutvecklingen genom flyttandet mellan kommuner. Internationell och nationell ekonomisk utveckling samt regionens dragnings- och konkurrenskraft inverkar på investeringar och företagsetableringar. Produktionens utveckling inverkar på efterfrågan på arbetskraft, vilket avspeglar sig på migrationen och pendlingen, dvs. hur villiga folk är att komma på jobb till regionen från längre håll. Utbudet och efterfrågan på bostäder inverkar på migrationen. Hur placerar sig Helsingforsregionen på Europas regionekonomiska karta? Seppo Laakso och Eeva Kostiainen klarlägger frågan i en artikel utgående från en jämförelsestudie om konkurrenskraften i 54 europeiska stadsregioner. Bilden av den europeiska regionekonomin uppvisar en stor skillnad mellan storstäder och övriga områden i nästan alla europeiska länder. Inom EU är BNP per capita i medeltal en tredjedel högre i storstadsregioner än i unionen som helhet. Metropolerna i Östersjöregionen (Helsingfors, Stockholm, Köpenhamn, Oslo, S:t Petersburg, Tallinn, Riga, Vilnius, Warszawa, Berlin och Hamburg) studeras närmare. Dessa 11 storstäder uppvisar många gemensamma drag, men också många olikheter. Där pågår många aktuella och betydande investeringsprojekt, särskilt i infrastrukturen. Dessa stora investeringar skapar förutsättningar för växande ekonomi och välstånd i framtiden. Det finns många osäkerhetsmoment kring Europas ekonomi de närmaste åren. Men vi kan ändå på längre sikta anta, att tillväxten i snitt kommer att vara snabbare i storstäderna än övriga delar av Europa. Asta Manninen direktör 4
Helsingin väestöennuste 2009 2040 Befolkningsprognos för Helsingforsregionen 2009 2040 Pekka Vuori & Seppo Laakso Helsinkiin ja Helsingin seudulle on laadittu uusi väestöennuste vuosiksi 2009-2040. Näkemys koko seudun tulevista väestökehitysvaihtoehdoista ei ole muuttunut, mutta Helsinkiin vuoden 2009 alussa Sipoosta ja Vantaalta liitettävä maa-alue mahdollistaa kaupungin väestönkasvun vielä 2030-luvulla. Eläkeikäisten määrän nopea kasvu on suurin väestörakenteellinen muutos ensi vuosikymmenellä. Helsingin ja Helsingin seudun väestökehityksestä laadittiin kolme vaihtoehtoista projektiota: perusvaihtoehto, nopea vaihtoehto ja hidas vaihtoehto. Vaihtoehdot perustuvat erilaiseen näkemykseen Helsingin seudun aluetalouden kehityksestä sekä Helsingin kaupungin alueella tarjolla olevista ja rakennettavista asuntotuotantomahdollisuuksista. Projektioiden perusvaihto vuosille 2008 2018 valittiin Helsingin koko kaupungin väestöennusteeksi, joka toimii pohjana Helsingin kaupungin alueelliselle väestöennusteelle. Perusvaihtoehto perustuu näkemykseen, jonka mukaan Suomen ja Helsingin seudun talouden vuodesta 2004 alkaen jatkunut melko vahva kasvu hidastuu merkittävästi vuonna 2008, mutta elpyy lyhyehkön taantuman jälkeen seuraavina vuosina. Helsingin seutu pysyy edelleen kohtuullisen kilpailukykyisenä ja vetovoimaisena alueena ja pystyy ylläpitämään nykyisiä En ny befolkningsprognos för åren 2009 2040 har gjorts upp för Helsingforsregionen. I princip har uppfattningen om den kommande befolkningsutvecklingen i hela regionen inte förändrats, men det landområde i Sibbo och Vanda som i och med 2009 införlivas i Helsingfors möjliggör folkökning i Helsingfors ännu på 2030-talet. Den snabba ökningen i antalet över 65-åringar är den största demografiska förändringen under nästa årtionde. Tre alternativa prognoser uppgjordes för befolkningsutvecklingen i Helsingfors och Helsingforsregionen: basalternativet, snabb folkökning och långsam folkökning. Alternativen bygger på skilda antaganden om hur ekonomin i regionen utvecklas och på den bostadsbyggpotential som finns i Helsingfors. Prognosens basalternativ för åren 2008-18 togs till befolkningsprognos för hela staden, och den prognosen står som grund för de lokala befolkningsprognoserna för olika delar av Helsingfors. Basalternativet bygger på antagandet att den snabba ekonomiska tillväxt som rått i Finland och Helsingforsregion, och som nu år 2008 bromsat upp betydligt, kommer att ta fart igen efter en relativt kort svacka. Helsingfors fortsätter vara en förhållandevis konkurrenskraftig och attraktiv stadsregion och lyckas bibe- 5
vahvuuksiaan sekä välttämään pahojen kansainvälisten ja kansallisten uhkien kärjistymisen. Helsingin seudun asuntomarkkinoiden arvioidaan pysyvän tulevaisuudessakin kireinä ja asuntojen hintaeron pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä ennakoidaan säilyvän vähintään entisen suuruisena. Kuitenkin sekä tuotannon että työpanoksen kasvun ennakoidaan vähitellen hidastuvan mm. väestön ikääntymisestä johtuvan työvoiman tarjontarajoitteen vuoksi. Hitaan kasvun vaihtoehdossa arvioidaan, että osa Helsingin seudun ilmeisistä uhkatekijöistä kärjistyy niin, että se heijastuu seudun talouskasvuun. Keskeiset vientialat, pääasiassa informaatioteknologia-sektori, ajautuvat pitkäaikaisiin vaikeuksiin kiristyvän kansainvälisen kilpailun sekä tuotannon ulkomaille siirtymisen vuoksi. Uusia kasvualoja ei ilmaannu Helsingin seudulle korvaamaan taantuvia aloja. Nämä kehityskulut johtavat hitaaseen talouskasvuun, jossa Helsingin seutu vetää perässään myös muuta Suomen pitkäaikaiseen hitaan kasvun jaksoon. Nopean kasvun vaihtoehdossa maailmatalouden oletetaan elpyvän meneillään olevasta taantumasta suhteellisen nopeasti. Helsingin seudun keskeiset Kuvio 1. Helsingin ja muun seudun väkiluku 1.1.1980 2008, ennustevaihtoehdot ja edellinen ennuste Figur 1. Folkmängden i Helsingfors och Helsingforsregionen 1.1.1980 2008, olika prognosalternativ och föregående prognos 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 Koko seutu Hela Helsingforsregionen Muu seutu - Övriga Helsingforsregionen Helsinki - Helsingfors 0 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 Väkiluku - Folkmängd Perus - Basalternativ Hidas - Långsam ökning Nopea - Snabb ökning Edellinen - Föregående hålla sina nuvarande starka sidor, och undvika att svåra internationella och nationella hot tillspetsas. Men bostadsläget i Helsingforsregionen bedöms bli spänt även i fortsättningen, och skillnaderna i bostadspriser mellan Huvudstadsregionen och övriga Finland väntas förbli minst lika stor. Tillväxten i både produktion och arbetsinsats väntas mattas av så småningom, bl.a. som följd av begränsad tillgång på arbetskraft till följd av befolkningens åldrande. I alternativet långsam folkökning antas att en del av hotbilderna i Helsingfors tillspetsas så till den grad att det hämmar den ekonomiska tillväxten. De viktigaste exportnäringarna, främst informationsteknologin, råkar i långvariga svårigheter p.g.a av den hårdnande internationella konkurrensen och utflaggning av arbetsplatser. Inga nya tillväxtbranscher träder i stället för dem som börjar tackla av. Dessa faktorer leder till en långsam ekonomisk tillväxt, där Helsingfors drar med sig även övriga Finland i en lång period av klen ekonomisk tillväxt. Alternativet snabb folkökning utgår från att världsekonomin repar sig från nuvarande svacka ganska snabbt. De viktigaste exportnäringarna i Helsingforsregionen hålls konkurrenskraftiga, och Helsingforsregionen förmår locka till sig internationella investeringar. I basalternativet antas Helsingforsregionens hela bostadsproduktion bli i medeltal 10 000 bostäder per år ända till slutet av 2020-talet, och därefter något mindre. Programmet MAL 2017, som gäller markanvändning, boende och trafik i Helsingforsregionens 14 kommuner, uppställer målsättningen att bygga 13 000 bostäder årligen, varav 9 500 i Huvudstadsregionen (Esbo, Grankulla, Helsingfors och Vanda). Helsingfors stad har satt upp målet att bygga i snitt 5 000 bostäder per år i Helsingfors. Enligt basalternativet blir Helsingfors folkmängd 609 400 år 2018 och 664 000 6
vientialat pysyvät kilpailukykyisinä ja Helsingin seutu pystyy houkuttelemaan alueelle kansainvälisiä investointeja. Perusvaihtoehdossa koko Helsingin seudun asuntotuotannon arvioidaan olevan keskimäärin noin 10 000 asuntoa vuodessa 2020-luvun loppuun asti ja sen jälkeen jonkin verran vähemmän. Helsingin seudun 14 kunnan yhteisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelmassa (MAL 2017) asetetaan tavoitteeksi rakentaa Helsingin seudulla noin 13 000 asuntoa vuodessa, josta pääkaupunkiseudun osuus on 9 500. Helsingin kaupunki on asettanut tavoitteeksi 5 000 asunnon vuosituotannon Helsinkiin. Helsingin väkiluku kasvaa uuden väestöennusteen ns. perusvaihtoehdon mukaan 609 400 asukkaaseen vuonna 2018 sekä 664 000 asukkaaseen vuonna 2040. Vuoden 2008 aikana väestönkasvu on noin 5 000 henkeä, 4 400 vuonna 2009 ja sen jälkeen 3 000 4 000 asukasta vuodessa vuoteen 2030 asti, jonka jälkeen väestönkasvu hidastuu vähitellen. Helsingin seudun väestönkasvu on 2000-luvun alun jälkeen perustunut pitkälti ulkomaista saadun muuttovoiton kasvuun vakaana säilyneen luonnollisen väestönkasvun lisäksi. Seudun ulkomaalaisväestö on kasvanut myös muualta Suomesta saadun muuttovoiton vuoksi. Helsingin kaupunki on menettänyt viime vuosina muuttotappiona seudun muihin kuntiin enemmän asukkaita kuin on saanut muualta Suomesta muuttovoittona. Vuonna 2007 ulkomainen muuttovoitto nousi jo samalle tasolle kuin seudun ulkopuolelta Helsinkiin saatu muuttovoitto. Väestöennusteessa Helsingin arvioidaan saavan muuttovoittoa yhtä paljon ulkomaalaisista kuin työmarkkina-alueen ulkopuolelta kotimaasta tulevista muuttajista. Helsingin seudun sisäisen muuttoliikkeen ennustetaan pysyvän Helsingille 10 000 8000 6000 4000 2000 0-2 000 år 2040. Under året 2008 är folkökningen omkring 5 000 personer, för att minska till 4 400 år 2009 och därefter 3 000 4 000 invånare per år fram till år 2030, varefter en gradvis avmattning vidtar. Sedan början av 2000-talet har folkökningen i Helsingforsregionen i hög grad byggt på ökat flyttöverskott från utlandet, förutom att den naturliga folkökningen varit stabil. Invandrarinslaget i regionen har vuxit också som följd av inflyttning från övriga Finland. De senaste åren har det flyttat mera folk från Helsingfors till övriga Helsingforsregionen än det flyttat in folk från övriga Finland till Helsingfors. År 2007 blev flyttöverskottet från utlandet lika stort som flyttöverskottet från Finland utanför Helsingforsregionen. Det handlar också om att bostads- och arbetsmarknadsområdet breder ut sig. De senaste åren har den s.k. yttre arbetsmarknadszonen, dvs. övriga Nyland och Östra Nyland, Egentliga Tavastland och Päijänne-Tavastland, fått ett över 2 000 personers flyttöverskott från Helsingforsregionen. I befolkningsprognosen väntas Helsingfors få lika mycket flyttöverskott från utlandet som från övriga Kuvio 2. Helsingin seudun muuttoliike muuttosuunnan ja kansalaisuuden mukaan sekä luonnollinen väestönmuutos vuosina 2000 2007 Figur 2. Flyttningsrörelse i Helsingforsregionen enligt flyttriktning och nationalitet, samt naturlig befolkningsförändring 2000 2007 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Ulkomaan kans. ulkomaista Utländska medborgare fr. utlandet Ulkomaan kans. muusta Suomesta Utländska medb. fr. övriga Finland Suomen kans. ulkomaille Finl. medborg. ut fr. Finland Suomen kans. muusta Suomesta/-een Utl. medborg från/till övr. Finland Nettomuutto yht. Nettomigration totalt Syntyneiden enemmyys Födelseöverskott 7
edelleen tappiollisena. Luonnollinen väestönkasvu nousee vuoteen 2020 asti syntyvien lasten määrän lisääntymisen ansiosta. 2020-luvulla luonnollinen väestönkasvu alkaa vähentyä kuolleisuuden kasvun vuoksi, ja 2030-luvulla luonnollinen väestönmuutos kääntyy negatiiviseksi. Vuoden 2009 alussa Sipoosta ja Vantaalta liitettävän alueen väkiluku on noin 2 000 henkeä. 2010-luvun jälkipuolelta alkaen tämän alueen rakentamisella on tärkeä rooli Helsingin väestönkasvun mahdollistajana. Uusi ennuste on yli 40 000 henkeä edellistä korkeampi vuonna 2040, josta pääosa selittyy liitosalueen vaikutuksella, mutta sen lisäksi myös luonnollista väestönmuutosta ja muuttoliikettä koskevia oletuksia on korjattu väestönkasvua lisäävään suuntaan. Koko Helsingin seudun 14 kunnan alueella ennustetaan väestön kasvavan nykyisestä 1,3 miljoonasta 340 000 hengellä vuoteen 2040 mennessä, jolloin seudulla asuu 1,64 miljoonaa asukasta. Väestö ikääntyy ja koululaisten määrä vähenee edelleen Päivähoitoikäisten väheneminen pysähtyi vuonna 2007 ja määrä on kääntynyt nousuun. Kasvun ennakoi- Kuvio 3. Päivähoito- ja peruskouluikäisten määrä 1.1.980 2008 sekä uusi ja edellinen ennuste Figur 3. Antalet barn i åldern 0 6 resp. 7 15 år den 1.1.1980 2008 samt ny och föregående prognos 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 7-15-vuotiaat 7-15-åringar 0-6-vuotiaat 0-6-åringar Uusi 0-6 - Ny 0-6 Uusi 7-15 - Ny 7-15 Edell. 0-6 - Föreg. 0-6 Edell. 7-15 - Föreg. 7-15 0 1980 1990 2000 2010 2020 2030 Finland utanför Helsingforsregionen. Flyttandet inom regionen väntas fortsätta ge flyttunderskott för Helsingfors. Den naturliga folkökningen tilltar som följd av växande antal födslar fram till år 2020. På 2020-talet avtar sedan den naturliga folkökningen i och med att dödligheten växer, och på 2030-talet blir den naturliga folkökningen negativ. Folkmängden i det område i Sibbo och Vanda som i och med 2009 införlivas i Helsingfors är ca 2 000 personer. Från och med senare delen av 2010-talet får byggandet i detta nya område en viktig roll för folkökningen i Helsingfors. Den nya prognosen ger 40 000 personer flera år 2040 än den förra gav, och huvudorsaken är det införlivade områdets inverkan. Men även antagandena om naturlig folkökning och migration har ruckats så de ger större befolkningstillväxt. Fram till år 2040 väntas den sammanlagda folkmängden i de 14 kommunerna i Helsingforsregionen öka från nuvarande 1,3 miljoner med 340 000 till 1,64 miljoner. Befolkningen åldras och antalet barn i skolåldern fortsätter minska År 2007 upphörde antalet 0 6-åringar att minska, och nu har det börjat växa. Den tillväxten väntas fortsätta till medlet av 2020-talet. Däremot kommer 7 15-åringarna att fortsätta minska, om än bara tills medlet av 2010-talet, varefter även de börjar växa. De nya bostadsområdena i det införlivade området ökar barnantalet jämfört med den föregående prognosen, eftersom avsikten är att bygga övervägande småhus och därmed få en större andel barnfamiljer än i de typiska höghusdominerade förortsområdena i Helsingfors. Antalet över 65-åringar börjar växa klart snabbare än hittills genast i början av 2010-talet, och åldersklassen blir halvannan gång större under de därpå följande 15 åren. Antalet över 75-åringar börjar följaktligen växa snabbt på 2020-talet. Åldringsförsörjningskvoten i Helsingfors har på senare år rentav varit fördelaktigare än på 1980- och 8
Kuvio 4. Yli 65-vuotiaiden määrän vuosimuutos Helsingissä 2000 2015 Figur 4. Årlig förändring i antalet över 65-åringar i Helsingfors 2000 2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 65-74-vuotiaat - 65-74 årigar Yli 75-vuotiaat - Över 75 årigar 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 daan jatkuvan 2020-luvun puoliväliin asti. Sen sijaan peruskouluikäisten, 7 15-vuotiaiden väheneminen tulee jatkumaan 2010-luvun puoliväliin, minkä jälkeen koululaistenkin määrä alkaa uudelleen kasvaa. Liitosalueen uudet asuntoalueet kasvattavat lasten määrää edellisestä ennusteesta, koska alue on tarkoitus rakentaa pientalovaltaisena ja siten perheiden osuus tulee olemaan suurempi kuin Helsingin perinteisillä kerrostalovaltaisilla asuntoalueilla. Yli 65-vuotiaiden määrä alkaa kasvaa huomattavasti aikaisempaa nopeammin heti 2010-luvulle tultaessa ja ikäluokan määrä puolitoistakertaistuu Helsingissä seuraavan 15 vuoden kuluessa. Vanhempien, yli 75-vuotiaiden määrä alkaa kasvaa voimakkaasti kuitenkin vasta 2020-luvulla. Vanhushuoltosuhde on Helsingissä ollut viime vuosina jopa edullisempi kuin1980- ja 1990-luvuilla, mutta alkaa myös heiketä nopeasti. Kehitys on kuitenkin selvästi muuta maata hitaampaa etenkin 2015 jälkeen. Myös muun Helsingin seudun vanhushuoltosuhde heikkenee nopeasti, ja saavuttaa Helsingin 2030- luvun alussa. Ennuste alueittain Vuoteen 2018 saakka laaditun alueittaisen väestöennusteen tärkeimmät kasvualueet ovat asuntorakenta- -90-talet, men den börjar raskt försämras om än klart långsammare än i övriga Finland, i synnerhet efter år 2015. Även i den övriga Helsingforsregionen försämras kvoten snabbt, och kommer ifatt Helsingfors i början av 2030-talet. Prognos områdesvis De viktigaste tillväxtområdena i befolkningsprognosen områdesvis, som uppgjorts ända fram till år 2018, är hamnområdena i Busholmen, Fiskhamnen och Kro- Kuvio 5. Vanhushuoltosuhde 1.1.1980 2008 sekä ennuste 2009 40 Figur 5. Åldringsförsörjningskvoten 1.1.1980 2008 samt prognos 2009 40 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 Helsinki - Helsingfors Koko maa - Hela Finland Muu Helsingin seutu - Övriga Helsingforsregionen 0,0 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 9
miseen vapautuvilla satama-alueilla Jätkäsaaressa, Kalasatamassa ja Kruunuvuoressa. Latokartanon ja Vuosaaren rakentaminen jatkuu edelleen, ja erityisesti myös Lauttasaaressa, Konalassa, Kuninkaantammessa, Alppikylässä ja Myllypurossa väkiluku kasvaa. nobergsstranden, som kommer att bebyggas med bostäder. Byggandet i Ladugården och Nordsjö fortsätter, och i synnerhet på Drumsö, och i Kånala, Kungseken, Alpbyn och Kvarnbäcken växer folkmängden också. Kuvio 6. Ennustettu väkiluvun muutos osa-alueittain 1.1.2008 2018 Figur 6. Prognostiserad folkmängdsförändring delområdesvis 1.1.2008 2018 Suutarila Kuninkaantammi Hankasuo Malmi Alppik. Sipoo liitos Konala Oulunkylä Kontula Haaga Pasila Konep. Lauttasaari Jätkäsaari Latokartano Myllypuro Arabianr. Hertton. Kalasatama Yliskylä Kruunuvuori Vuosaari Muutos 2008-2018 9 000 4 500 900-900 Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 050/2006 10
Lähteet: Källor: Helsingin väestöennuste 2008 2040. Helsingin kaupungin tietokeskus, tilastoja 2008:39. luettavissa: www.hel.fi/tietokeskus/julkaisut Befolkningsprognos för Helsingfors 2008 2040, Helsingfors stads faktacentral, statistik 2008:39 kan läsas på www.hel.fi/tietokeskus luettavissa: www.hel.fi/tietokeskus/julkaisut European Economic Research and Advisory Consortium (ERECO): European Regional Prospects. Analysis and Forecasts to the Year 2006 for European Cities and Regions. 2002. Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus (2008): Laadukkaan asumisen Helsinki. Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma 2008 2017. Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen julkaisuja 2/2008. Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus (2008): Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelma 2017 (MAL-2017) Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen julkaisuja 4/2008. Laakso, Seppo (2007): Tonttitarjonta ja asuntomarkkinat pääkaupunkiseudulla. Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen julkaisuja 3/2007. European Economic Research and Advisory Consortium (ERECO): European Regional Prospects. Analysis and Forecasts to the Year 2006 for European Cities and Regions. 2002. Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus (2008): Laadukkaan asumisen Helsinki. Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma 2008 2017. Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen julkaisuja 2/2008. Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus (2008): Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelma 2017 (MAL-2017) Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen julkaisuja 4/2008. Laakso, Seppo (2007): Tonttitarjonta ja asuntomarkkinat pääkaupunkiseudulla. Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen julkaisuja 3/2007. 11
Itämeren alueen metropolit Euroopan suurkaupunkien verkostossa Östersjöområdets metropoler i det europeiska storstadsnätverket Seppo Laakso & Eeva Kostiainen Itämeren alueen suurkaupungit muodostavat pohjoisen ulottuvuuden Euroopan metropolien verkostossa. Mittavat investoinnit raideliikenteeseen sekä kulttuuriin ja kaupunkiasumiseen luovat edellytyksiä Itämeren alueen talouden ja hyvinvoinnin kasvulle tulevaisuudessa. Suurkaupunkialueilla 1 on vahva rooli Euroopan taloudessa. Suunnilleen kolmannes Euroopan bruttokansantuotteesta tuotetaan suurkaupunkialueilla, kun niiden osuus Euroopan väestöstä on suunnilleen neljännes. Talouden taantuma Euroopassa 2000-luvun alkuvuosina vaikutti myös suurkaupunkialueiden kehitykseen ja niiden kasvu hidastui osana koko Euroopan talouskehitystä. Silti tuotanto, työllisyys ja väestö kasvoivat keskimäärin nopeammin suurkaupungeissa kuin koko alueella vuosina 2002 2006. Euroopan tulevien vuosien talouskehitykseen liittyy paljon epävarmuutta, sillä kansainvälisen rahoitusmarkkinoiden kriisin vaikutusten syvyyttä ja kestoa ei pystytä varmasti ennakoimaan. Suhdannevaihteluista huolimatta pitemmällä ajalla on kuitenkin todennäköistä, että Euroopan suurkaupunkien kasvu jatkuu keskimäärin 1 Tarkastelussa on mukana Pietarin lisäksi 53 Euroopan kaupunkiseutua. Ks. sivu 20. Inom det europeiska storstadsnätverket bildar storstäderna i östersjöområdet den nordliga dimensionen. Omfattande investeringar i spårvägstrafik samt kultur och urbant boende skapar förutsättningar för växande ekonomi och välstånd i denna del av Europa. Storstadsområdena 1 har en viktig roll i den europeiska ekonomin. De står för en fjärdedel av den europeiska befolkningen och rentav en tredjedel av den europeiska bruttonationalprodukten. Den ekonomiska recessionen i början av 2000-talet inverkade även på storstadsområdenas utveckling, och deras tillväxt blev långsammare på samma sätt som i Europa överlag. Ändå växte produktion, sysselsättning och folkmängd i medeltal snabbare i storstäderna än i hela området åren 2002 2006. Just nu råder osäkerhet om den europeiska ekonomins framtid, eftersom det är svårt att med säkerhet förutse hur stark och hur lång den internationella finansmarknadskrisen blir. Men oberoende av konjunktursvängningarna är det sannolikt att tillväxten blir snabbare i stora städer än andra områden i Europa. I och för sig finns det stora skillnader storstä- 1 Analysen täcker S:t Petersburg och 53 andra Europeiska stadsregioner. Se sidan 20. 12
muita alueita nopeampana. Suurkaupunkien välillä on kuitenkin suuria eroja, johtuen talouden rakenteista sekä maa- ja aluekohtaisista tekijöistä. Euroopan aluetaloudellinen kartta Vahvasti yleistäen voi sanoa, että Euroopan aluetaloudellisesta kartasta erottuu vauras (korkea bruttokansantuote asukasta kohti) ydinalue, johon sisältyy alueita ja suurkaupunkeja useissa Länsi- ja Pohjois-Euroopan maissa, sekä toisaalta köyhät vyöhykkeet, jotka painottuvat pääosin Itä-Eurooppaan, Etelä-Eurooppaan sekä muille reuna-alueille. Lisäksi sekä rikkaita että köyhiä alueita sijaitsee mosaiikkimaisesti laajempien yhtenäisten vyöhykkeiden ulkopuolella. Euroopan vauras ydinalue on samalla maanosan kaupungistunein alue ja vastaavasti köyhimmät alueet ovat pääasiassa maaseutumaisimpia. Euroopan aluetaloudellisen kuvan yksi piirre on suuri ero suurkaupunkialueiden ja muiden alueiden välillä lähes kaikissa Euroopan maissa. Euroopan Unionin alueella bruttokansantuote asukasta kohti on keskimäärin kolmanneksen korkeampi suurkaupunkialueilla kuin koko EU:ssa. Ero on suhteellisesti korkeampi Itä-Euroopan maissa sekä muissa reunamaissa kuin Keski-Euroopassa. Esimerkiksi Tallinnassa Bkt asukasta kohti on 60 % korkeampi kuin koko Virossa. Kun katsotaan talouden kasvun alueellisia eroja Euroopassa, kuva muuttuu toisenlaiseksi kuin tarkasteltaessa tulotasoeroja. Yleistäen, Itäisen Euroopan alueet kasvoivat nopeimmin vuosina 2002 2006 ja kasvun kärjessä olivat ennen kaikkea Itä-Euroopan suurkaupunkialueet. Näiden ohella myös muiden reunamaiden, pohjoismaiden, Irlannin, Portugalin, Espanjan ja Kreikan, alueet ja erityisesti niiden suurkaupungit kasvoivat nopeammin kuin EU-maat keskimäärin. Vastaavasti Ranska, Saksa ja Italia kärsivät eniten talouden taantumasta ja tämä heijastui myös näiden maiden metropolien taloudelliseen kehitykseen. Vuosille 2007 2012 Euroopan alueille tehdyn ennusteen (Cambridge Econometrics 2008) mukaan der emellan, skillnader som beror på ekonomiska strukturer och nationella och lokala faktorer. Ekonomisk karta över Europa Med en kraftig generalisering kan man säga att man på Europas regionekonomiska karta i västra och norra Europa urskiljer en välmående kärnzon av regioner och storstäder med hög bruttonationalprodukt per invånare (BNP per capita), och en del fattiga zoner med tyngdpunkt i östra och södra Europa och övriga perifera områden. Dessutom förekommer mosaikartade smärre rika resp. fattiga områden i dessa zoner. Europas mest välmående kärnområde är samtidigt världsdelens mest urbaniserade område, och på motsvarande sätt är de fattigaste områdena i regel de mest rurala. Ett drag i bilden av den europeiska regionekonomin är den stora skillnaden i nästan alla europeiska länder mellan storstadsområden och övriga områden. Inom Europeiska Unionen är BNP per capita i snitt en tredjedel högre i storstadsområden än i unionen som helhet. Skillnaden är förhållandevis större i de östeuropeiska länderna och de övriga perifera länderna än i Mellaneuropa. T.ex. i Tallinn (Reval) är BNP per capita 60 % högre än i Estland som helhet. Då vi tittar på regionala skillnader i ekonomisk tillväxt i Europa förändras bilden om vi ser på skillnader i inkomstnivå. Allmänt taget var det regionerna i östra Europa som hade snabbaste tillväxten åren 2002 06, och i täten gick framför allt de östeuropeiska storstadsregionerna. Då hade också övriga perifera länder, dvs. Norden, Irland, Portugal, Spanien och Grekland och i synnerhet deras storstadsregioner snabbare regional tillväxt än EU-medeltalet. Det var Frankrike, Tyskland och Italien som i motsvarande grad led mest av den ekonomiska recessionen, och detta avspeglade sig också i dessa länders metropolers ekonomiska utveckling. Enligt en prognos (Cambridge Econometrics 2008) gjord för Europas regioner väntas samma utveckling som åren 2002 06 i huvuddrag fortsätta. Visserligen innehåller denna prognos, som uppgjordes före den 13
edellä kuvatun vuosien 2002 06 kehityksen ennakoidaan pääpiirteissään jatkuvan. Tosin tähän ennen kansainvälisen talouskriisin syvenemistä tehtyyn ennusteeseen sisältyy paljon epävarmuustekijöitä. Ennusteen mukaan Itäisen Euroopan suurkaupunkien ennakoidaan kasvavan edelleen nopeimmin ja tämän myötä ero niiden sekä ns. vanhojen EU-maiden suurkaupunkien välillä supistuu. Toisaalta Itäisessä Euroopassa ero suurkaupunkien ja muiden alueiden välillä todennäköisesti edelleen kasvaa. Myös Euroopan muiden reunamaiden monien suurkaupunkien, kuten Helsingin, talouskehitys ennustetaan vahvemmaksi kuin EU-alueella keskimäärin. Itämeren metropolit osana Euroopan suurkaupunkien verkostoa Itämeren alueen 11 suurkaupunkia, Helsinki, Tukholma, Kööpenhamina, Oslo, Pietari, Tallinna, Riika, Vilna, Varsova, Berliini ja Hampuri, ovat luonnollisia verkostokumppaneita maantieteellisen läheisyyden ja hyvin yhteyksien ansiosta. Niillä on paljon yhteisiä piirteitä, mutta myös huomattavia eroavaisuuksia. Useimmat ovat oman maansa tai alueensa kansainvälisiä logistisia keskuksia. Kaikki ovat myös joko maansa pääkaupunkeja tai vähintään merkittäviä alueellisia hallinnollisia keskuksia (Hampuri ja Pietari). Lisäksi kaupungeilla on yhteisiä intressejä ja haasteita mm. Itämeren suojelussa. Kauppa, liikenne, matkailu, muuttoliike sekä monenlaiset sosiaaliset ja kulttuuriset verkostot yhdistävät Itämeren suurkaupunkeja vaihtelevalla intensiteetillä. Samalla kaupungit myös kilpailevat keskenään ulkomaisista investoinneista tai mm. Länsi-Euroopan sekä Venäjän ja Kaukoidän välisten logististen reittien markkinaosuuksista. Monista yhtäläisyyksistä ja yhteisistä intresseistä huolimatta Itämeren suurkaupungit eivät muodosta yhtenäistä ryhmää Euroopan suurkaupunkialueiden verkostossa. Talouden rakenteiden sekä viime vuosien kehityksen ja tulevaisuuden kehitysnäkymien osalta kauinternationella ekonomiska krisen, en hel del osäkerhetsmoment. I prognosen väntas storstäderna i östra Europa fortsätta växa snabbast, och därmed skulle skillnaderna mellan storstäderna i de s.k. gamla resp. nya EU-länderna minska. Å andra sidan fortsätter skillnaden mellan storstäderna och övriga delar av länderna i östra Europa troligen att växa. Även i övriga perifera EU-länder förutspås många storstäder, däribland Helsingfors, få starkare ekonomisk tillväxt än EU-medeltalet. Östersjöns metropoler i det europeiska storstadsnätet De 11 storstäderna i östersjöområdet, dvs. Helsingfors, Stockholm, Köpenhamn, Oslo, S:t Petersburg, Tallinn, Riga, Vilnius, Warszawa, Berlin och Hamburg, är med sin geografiska närhet och goda kommunikationer naturliga nätverkspartners. De har många gemensamma drag, men även betydande skillnader. De flesta är internationella logistiskcentra i sina respektive länder eller regioner. Alla är också huvudstäder eller åtminstone starka regionala förvaltningscentra (Hamburg, Petersburg). Dessutom har städerna gemensamma intressen och utmaningar, bl.a. inom bevarandet av Östersjön. Handel, kommunikation, turism, migration och olika sociala och kulturella nätverk förenar östersjöområdets storstäder med varierande intensitet. Samtidigt tävlar städerna sinsemellan om utländska investeringar eller bl.a. marknadsandelar av de logistiska rutterna mellan Västeuropa och Ryssland och Fjärran Östern. Trots många likheter och gemensamma intressen bildar östersjöområdets storstäder ingen enhetlig grupp i det europeiska storstadsnätet. Det finns stora skillnader mellan dem i ekonomiska strukturer, i deras respektive utveckling de senaste åren och i deras framtidsutsikter. Medan Hamburg och de nordiska huvudstäderna hör till Europas rikaste städer, är inkomstnivån i de baltiska huvudstäderna, i S:t Petersburg och Warszawa fortfarande klart under EU-medeltalet. Å 14
punkien välillä on suuria eroja. Tulotaso Baltian maiden pääkaupungeissa, Pietarissa ja Varsovassa on edelleen selvästi EU:n keskitason alapuolella, kun taas Hampuri ja pohjoismaiden pääkaupungit kuuluvat Euroopan vauraimpiin kaupunkeihin. Toisaalta vuosina 2002 2006 Pietari, Baltian pääkaupungit ja Varsova olivat Bkt:n kasvulla mitattuna Euroopan nopeimmin kasvaneiden suurkaupunkien joukossa, kun taas Berliini, Hampuri ja Kööpenhamina kasvoivat EU:n keskiarvoa hitaammin. Väestökehityksessä Pietari ja Baltian suurkaupungit menettivät väestöä, kun Oslo, Tukholma, Helsinki ja Varsovat kuuluivat nopeimman väestönkasvun kaupunkeihin. Infrastruktuuri-investoinnit Itämeren metropoleissa Investoinnit infrastruktuuriin, asuntokantaan ja toimitilaan ovat tärkeä osa taloudellista toimintaa useimmissa suurkaupungeissa. Investoinneilla on kuitenkin monissa metropoleissa suurempi merkitys kaupunkien tulevaisuudelle kuin rakentamisen välitön vaikutus taloudelliseen toimintaan, joka on keskimäärin noin 5 % sekä tuotannon että työllisyyden kokonaismäärästä sekä EU-alueella että metropoleissa (v. 2007). Suuret investointihankkeet luovat pohjaa kaupunkien tulevalle kilpailukyvylle ja auttavat myös vastaamaan ruuhkautumisen ja ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin. Innovatiivisilla investoinneilla kulttuuriin ja uusiin liikennejärjestelmiin kaupunkien keskustoissa on myös vaikutuksensa kaupunkien imagoon ja vetovoimaan. Monet ajankohtaiset infrastruktuurihankkeet Euroopan kaupungeissa keskittyvät kehittämään paikallista liikennejärjestelmää tai uudistamaan kaupunkialueita. Joissain tapauksissa hankkeet ovat seurausta talouden kasvusta ja ovat suunnattu vahvistamaan sitä, toisissa niillä yritetään vastata vakaviin taloudellisiin ongelmiin. Monilla kaupunkialueilla uudistamishankkeet pyrkivät kääntämään 1970-luvultä lähtien meneillään olleen teollisuuden supistumisen tai poissiirtymiandra sidan placerade sig just Petersburg, de baltiska huvudstäderna och Warszawa åren 2002-06 bland Europas främsta beträffande BNP-tillväxt, medan Berlin, Hamburg och Köpenhamn hade långsammare tillväxt än EU-medeltalet. Petersburg och de baltiska storstäderna hade folkminskning medan Oslo, Stockholm, Helsingfors och Warszawa hade bland de snabbaste folkökningarna. Infrastrukturinvesteringar i östersjömetropolerna Investeringar i infrastruktur, bostadsbestånd och lokaler är en viktig del av den ekonomiska verksamheten i de flesta storstäder. Ekonomiska investeringar har i och för sig i många metropoler en omedelbarare verkan än byggandet för deras ekonomiska utveckling. Byggandet har i medeltal stått för ca 5 % av den totala produktionen och sysselsättningen både i EU-området och i metropolerna (år 2007). De stora investeringsprojekten skapar en grund för städernas konkurrenskraft i framtiden och bidrar också till att tackla de utmaningar som sammangyttring och klimatförändringar medför. Innovativa investeringar i kultur och nya trafiksystem i stadskärnorna har också sin betydelse för städernas image och dragningskraft. Många infrastrukturprojekt i de europeiska storstäderna idag handlar om att utveckla lokala trafiksystem eller förnya stadsdelar. I vissa fall kommer sig projekten av den ekonomiska tillväxten och är avsedda att förstärka den, i andra fall försöker man tackla allvarliga ekonomiska problem. I många stadsområden försöker förnyelseprojekten vända de negativa verkningarna av att industrin allt sedan 1970-talet minskat eller flyttat bort. Man försöker göra det lättare för nya branscher att växa och man uppmuntrar boende i centrum. Byggandet har i huvudsak gällt att utveckla omväxlande miljöer med både bostäder, kontor och affärscentra, samt småföretag och service för invånarna. Många projekt försiggår på gamla industriområden eller rivna bostadsområden såväl i städernas kärnor 15
sen seurauksia helpottamalla uusien toimialojen kasvua ja rohkaisemalla keskusta-asumista. Rakentaminen onkin pääosin keskittynyt kehittämään monimuotoisia alueita, joilla on sekä asuntoja, toimistoja ja kauppakeskuksia sekä pienyrityksiä ja palveluja asukkaille. Monet projektit sijoittuvat entisille teollisuusalueille tai puretuille asuinalueille sekä kaupunkien keskustoissa että ulommilla alueilla. Monissa kaupungeissa myös vanhat satama-alueet kaupunkien keskustoissa on otettu asuinkäyttöön. Viimeaikoina useissa Euroopan suurkaupungeissa on keskitytty parantamaan asukkaiden elämänlaatua viheralueita ja kulttuuriin ja virkistykseen liittyviä tiloja kehittämällä. Usein projektien osana kehitetään myös liikennejärjestelmää: raideliikenteeseen investoidaan ja tieverkostoa täydennetään mm. kehä- ja ohitusteitä rakentamalla. Monissa kaupungeissa myös lentokenttiä on laajennettu. Manner-Euroopassa suunnitellaan panostuksia laajaan nopeaan raideverkkoon. Myös kaupunkialueiden sisäisiä metro- ja muita raideliikennejärjestelmiä laajennetaan. Osa infrastruktuurihankkeista liittyy urheilun tai kulttuurin kansainvälisiin suurtapahtumiin. Suuria panostuksia raideliikenteeseen Itämeren metropolit edustavat hyvin Euroopan kaupungeissa meneillään olevien infrastruktuurihankkeiden kirjoa, joista yksi tärkeimmistä ovat suuret liikennehankkeet. Tukholmassa ja Kööpenhaminassa on meneillään useita tiehankkeita, kuten uusien moottoriteiden rakentamista ja olemassa olevien teiden parannuksia. Tukholmaan on myös suunnitteilla uusi ohitustie. Skandinavian ja Manner-Euroopan väliset tie- ja raideyhteydet paranevat tulevaisuudessa huomattavasti, sillä Saksa ja Tanska ovat sopineet sillan rakentamisesta Fehmarnin ja Lollandin välille vuoteen 2018 mennessä. Riikassa ja Vilnassa on toteutettu siltahankkeita, lisäksi Vilnassa rakennetaan eteläistä ja läntistä ohitustietä, Riikassa Pohjoisen liikennekäytävän rakentaminen alkaa muutaman vuoden kuluttua. Tallinnassa on som i utkanterna. I många städer har också gamla hamnområden i stadskärnorna omvandlats till bostadsområden. En inriktning på sistone i många av städerna har varit att förbättra invånarnas livskvalitet genom att utveckla grönområden och olika rum för kultur och rekreation. Ofta utvecklas trafiksystemen i samma veva: investeringar görs i spårvägar och vägnätet byggs ut bl.a. med ringvägar och omfartsvägar. I många städer har man också byggt ut flygfälten. I Centraleuropa planeras satsningar i ett omfattande järnvägsnät för höghastighetståg. Även inom stadsregioner utvidgas metro- och övriga spårvägssystem. En del av infrastrukturprojekten hänger samman med internationella storevenemang inom idrott eller kultur. Stora satsningar på spårvägstrafik Metropolerna i östersjöområdet är goda exempel på den mångfald av infrastrukturinvesteringar som pågår i europeiska städer idag. Trafikprojekten hör till de viktigaste. I Stockholm och Köpenhamn är flera vägprojekt på gång, t.ex. motorvägsbyggen och förbättring av befintliga vägar. En ny omfartsväg planeras i Stockholm. Väg- och järnvägsförbindelserna mellan Skandinavien och Centraleuropa förbättras märkbart med den bro som enligt avtal mellan Tyskland och Danmark skall stå färdigt mellan Fehmarn och Lolland år 2018. I Riga och Vilnius har broprojekt rotts i land, och dessutom byggs en sydlig och västlig omfartsväg i Vilnius. I Riga inleds byggandet av en nordlig trafikled inom några år. I Tallinn (Reval) pågår byggandet av nya passager i öst-västlig riktning söder och norr om stadskärnan. I S:t Petersburg håller man på och bygger en ny expressväg västerut och en tunnel Orlovtunneln under Nevan. I Helsingfors har den nya hamnen i Nordsjö öppnats i slutet av 2008, och förbättringarna av Ring III kör snart igång. I många östersjömetropoler planeras också investeringar i spårvägstrafik: i Köpenhamn blev metrons tredje skede färdigt år 2007, varvid Kastrup flygfält fick direktförbindelse till centrum. Den nya linjen Ci- 16
meneillään uusien itä-länsisuunnassa kulkevien käytävien rakentaminen keskustan etelä- ja pohjoispuolella. Pietarissa on käynnissä uuden länteen suuntautuvan säteittäisen pikatien ja Nevan alittavan Orlo-vin tunnelin rakennus. Helsingissä Vuosaaren satama on juuri valmistunut ja kehä III:n parannukset ovat alkamassa. Myös raideliikennehankkeita on suunnitteilla monissa Itämeren metropoleissa. Kööpenhaminassa valmistui vuonna 2007 metron kolmas vaihe, jossa Kastrupin lentokenttä yhdistettiin keskustaan. Uuden kaupunkia kiertävän linjan, Cityringenin, suunnitellaan aloittavan toimintansa vuonna 2018. Fehmarnin silta parantaa myös raideyhteyttä ja alentaa huomattavasti matka-aikaa Saksaan. Tukholmassa uuden Citybanan-metrolinjan rakentaminen alkaa vuoden 2009 alussa ja kaksi laajennusta olemassa olevaan metrolinjaan on myös tekeillä. Oslossa suunnitellaan Holmenkollenin metrolinjan parannusta vastaanottamaan vieraita vuoden 2011 hiihdon maailmanmestaruuskisoihin. Varsovassa avattiin vuonna 2007 uusi keskusrautatieasema ja metron laajennusten lisäksi kokonaan uusi linja on suunnitteilla. Pietarissa rakennetaan uutta kevytraitiotietä ja matkustajalaivaterminaalia. Berliinissä taas Alexander-platz, tärkein raideliikenteen solmukohta, on uudelleen rakennettavana. Berliinin historiallinen Tempelhofin lentokenttä suljettiin syksyllä 2008, uusi Berliini-Bradenburgin lentokenttä aloittaa toimintansa 2011 ja samalla avataan uusi raideyhteys lentokentälle. Hampurissa rakennetaan uutta U4-metrolinjaa HafenCityn entiselle satama-alueelle. Helsingissä länsimetro- ja kehärataprojektit ovat lähteneet liikkeelle ja uusi junarata Pietariin ja tunneli Tallinnaan ovat esillä keskustelussa. Asuinalueita ja kauppakeskuksia Hampurissa merkittävin rakennusprojekti on HafenCity, vanhan keskustassa sijaitsevan satama-alueen muuttaminen monimuotoiseksi asuin- ja työpaikka-alueeksi, jossa on myös turismiin liittyvää infrastruktuuria ja julkisista tilaa. Berliinissä Leipziger tyringen kring innerstaden planeras öppnas för trafik år 2018. Bron över Fehmarn Belt är ett stort steg framåt även för tågtrafiken: restiderna till Tyskland förkortas märkbart. I början av 2009 börjar man i Stockholm bygga den nya t-banelinjen Citybanan, och två utvidgningar av det befintliga t-banenätet är på gång. I Oslo planeras en förbättring av Holmenkollenbanan för att kunna ta emot gäster för skid-vm år 2011. I Warszawa öppnades år 2007 en ny centraljärnvägsstation, och förutom utbyggnader av metron planeras en helt ny linje. I Petersburg byggs en ny lätt järnväg och en passagerarfartygsterminal. I Berlin håller man på och bygger om vid Alexandersplatz, den viktigaste spårvägsknutpunkten i staden. Historiska Tempelhof flygfält stängdes hösten 2008, och det nya Berlin-Brandenburg tas i bruk år 2011, varvid även en ny spårväg till flygfältet invigs. I Hamburg byggs den nya U4-metrolinjen till HafenCity i ett f.d. hamnområde. I Helsingfors har förverkligandet av Västmetron och Ringbanan kommit igång och en ny järnväg till Petersburg och en tunnel till Tallinn (Reval) har förts fram i diskussioner. Bostadsområden och köpcentra I Hamburg är det viktigaste byggprojektet HafenCity, där ett gammalt hamnområde i centrum omvandlas till ett mångformigt bostads- och arbetsplatsområde med infrastruktur och offentliga rum för turism. I Berlin restaureras Leipziger Platz till sin ursprungliga åttkantiga form, och bostäder och kontor byggs på stället. Betydande bostadsbyggprojekt är på gång i Stockholm, där de nya bostäderna i huvudsak kommer att ligga i nio utvecklingszoner av vilka en del även får nya kontorslokaler. Ett nytt life-science-centrum håller på att planeras för området Karolinska Norra station. I Vilnius byggs nya höghusbostadsområden och kompletterande byggen på olika håll i staden och förstäderna. I Petersburg pågår två stora utvecklingsprojekt för stadsområden: på ön New Holland bygger man ett bostadsområde med kulturella och kommersiella funktioner och vid Finska vikens strand låter kinesiska pla- 17
Platz restauroidaan alkuperäiseen kahdeksankulmaiseen muotoonsa ja paikalle rakennetaan asuntoja ja toimistoja. Merkittäviä asuinrakennusprojekteja Itämeren kaupungeista on meneillään Tukholmassa, jossa ne sijoittuvat pääosin yhdeksälle kehitysalueelle, joista osaan on asuntojen lisäksi suunnitteilla myös toimistotilaa. Karolinskan Norra stationin alueelle on suunnitteilla myös uusi life science -keskus. Vilnassa suuria kerrostaloasuinalueita ja täydennysrakentamista nousee eri puolille kaupunkia ja esikaupunkialueita. Pietarissa on meneillään kaksi merkittävää kaupunkialueiden kehitysprojektia: New Hollandin saarelle ollaan rakentamassa asuinaluetta, jolle tulee myös kulttuurisia ja kaupallisia toimintoja ja Suomenlahdelle on rakenteilla kiinalaisten sijoittajien toimesta kaupallista ja asuintilaa yhdistelevä kompleksi Baltic Pearl. Vilnassa kaupungin strateginen suunnitelma on modernin, urbaanin keskustan siirtäminen Nerisjoen oikealle rannalle, jolloin turismin, vapaa-ajan ja kulttuurin aktiviteetit jäävät vasemmalla rannalle historialliseen vanhaan kaupunkiin. Uuteen keskustaan on tulossa hallinnollisia rakennuksia, toimistotiloja sekä isoja kauppakeskuksia. Tallinnassa uusi korkean teknologian yrityspuisto Tehnopol on nyt toiminnassa ja laajentuu. Innovatiivisille korkean teknologian yrityksille ja luoville toimialoille on suunnattu myös Ülemiste City sekä Lasnamäen teollisuuspuisto. Muualla Itämeren metropoleissa kaupallisia projekteja on toteutettu tai suunnitteilla Berliinissä, Hampurissa, Varsovassa, Vilnassa, Tallinnassa ja Pietarissa. Helsingissä puolestaan vanhat satama-alueet lähes kaupungin keskustassa tullaan muuttamaan asuin-, toimisto- ja ostosalueiksi. Vetovoimaa kulttuuri- ja urheiluhankkeilla Useissa Itämeren suurkaupungeissa toteutetaan myös urheiluun tai kulttuuriin liittyviä infrastruktuurihankkeita. Uusia stadioneita on rakenteilla Varsovassa, Vilnassa ja Pietarissa. Oslossa historiallisen Holmenkolcerare bygga Baltic Pearl, ett komplex som förenar kommersiella funktioner med boende. I Vilnius är stadens strategiska plan att flytta det moderna urbana centrum till floden Neris högra strand, varvid den historiska gamla staden på vänstra stranden skulle vara centrum för turism, fritid och kultur. Det nya centrum på högra stranden skulle få administrativa byggnader, kontorslokaler och stora affärscentra. I Reval är den nya teknologiska företagsparken Tehnopol redan i funktion och kommer att utvidgas. För innovativa hightech-företag och kreativa näringar har man även inrättat Ülemiste City och en industripark i Lasnamäe. I övriga östersjömetropoler har kommersiella projekt genomförts eller planerats i Berlin, Hamburg, Warszawa, Vilnius, Reval och Petersburg. I Helsingfors kommer man att omvandla de f.d. hamnområdena strax intill stadens absoluta centrum till bostads-, kontors- och shoppingområden. Dragningskraft genom kultur och idrott Många östersjöstorstäder har också infrastrukturprojekt på gång som anknyter till idrott och kultur. Nya stadion byggs i Warszawa, Vilnius och Petersburg. I Olso håller man på och moderniserar den historiska hoppbacken i Holmenkollen med tanke på skid-vm 2011. Våren 2008 öppnades ett nytt operahus i ett av stadens gamla hamnområden. I Köpenhamn blev man färdig med uppiffningen av strandområdet när den nya kungliga teatern blev färdig 2008. I HafenCity i Hamburg pågår stora kulturprojekt i ett gammalt lagerområde, där den äldsta lagerbyggnaden, Kaispeicher B, omvandlas till ett marinmuseum och lagret Kaispeicher A byggs om till bostads- och kulturkomplexet Elbphilharmonie, i vars glasklädda överdel hamburgfilharmonikerna kommer att spela. Byggnaden kommer också att inrymma hotell- och konferenslokaler samt bostäder. I Berlin saneras museikvarteret Museumsinsel så att museerna sammanslås. I Riga pågår tre viktiga infrastrukturprojekt, varav byggandet av Lettlands natio- 18