SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUS VÄESTÖNSUOJIEN TEKNISISTÄ VAATIMUKSISTA JA VÄESTÖNSUOJAN LAITTEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA



Samankaltaiset tiedostot
Julkaistu Helsingissä 20 päivänä toukokuuta /2011 Sisäasiainministeriön asetus

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2006 N:o Laki. N:o 1380

SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUS VÄESTÖNSUOJIEN TEKNISISTÄ VAATIMUK- SISTA JA LAITTEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA

VÄESTÖNSUOJIEN TARKASTUSKORTISTO

Ympäristövaliokunnalle. Rakennusneuvos Pekka Rajajärvi Monontie LUSI p

Väestönsuojat asuin- ja liikerakennuksissa

SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Tekninen johtaja Hannu Olamo

S1- LUOKAN VÄESTÖNSUOJAN TARKASTAMINEN JA KUNNOSTAMINEN

VÄESTÖNSUOJAN TIETOMALLINNUS

VÄESTÖNSUOJIEN RAKENTAMINEN UUDISTUU KOULUTUSKIERROS

SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Tekninen johtaja Hannu Olamo VALTIONEUVOSTON ASETUS VÄESTÖNSUOJAN LAITTEISTA JA VARUSTEISTA

SISÄLLYS. N:o Valtioneuvoston asetus. valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetun asetuksen muuttamisesta

Ympäristöministeriön asetus

PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA

VÄESTÖNSUOJIEN ELEMENTTIRAKENTEIDEN MÄÄRÄYKSET, VAATIMUKSET JA MALLINNUS

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA

PI/SDC Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio

SAVONIA AMMATTIKORKEAKOULU - TEKNIIKKA, KUOPIO. Palopäällystön koulutusohjelma. Tinja Hännikäinen

Väestönsuojan laitteiden tunnukset, suoja- ja rasitusluokat

VALUVAIHEEN TOIMITUKSEN KOODIT JA SELITYKSET:

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet

T Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus. Harri Koskenranta

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet

Harri Koskenranta

7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

KUIVAKÄYMÄLÄKOMERO KH-3

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLIIKELAITOS. Väestönsuojan käyttöönotto- ja purkusuunnitelma. Kohteen nimi xx.xx.20xx

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL

KUIVAKÄYMÄLÄKOMERO KH-3

11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET

11/19 Ympäristöministeriön asetus

Puu pintamateriaalina_halli

RT S1-LUOKAN TERÄSBETONIVÄESTÖNSUOJA SISÄLLYSLUETTELO

YM asetus pienille savupiipuille. Paloseminaari Antti Koponen

MSn/SDC/SJ/JM/ERa Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 2016 Eurokoodi 6. (korvaa ohjeen)

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN

Suunnitteluharjoitus käsittää rakennuksen runkoon kuuluvien tavanomaisten teräsbetonisten rakenneosien suunnittelun.

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Jotta suoja saataisiin määräyksen antamisen jälkeen mahdollisimman nopeasti kuntoon, on tyhjentäminen ja suojan varustaminen suunniteltava etukäteen.

5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET 5.2 SUOJAVERHOUSTEN TOTEUTTAMINEN 5.3 SUOJAVERHOUSVAATIMUKSET P2-PALOLUOKAN RAKENNUKSESSA

D2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2011 Valtioneuvoston asetus

Poistumisreittien. merkitseminen ja valaiseminen

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

LUENTO 2 Kuormat, rungon jäykistäminen ja rakennesuunnittelu

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu Joensuu

RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit

Ympäristöministeriön asetus savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta (745/2017) (Uusi asetus lisää savupiippujen paloturvallisuutta)

ESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki

Valtioneuvoston asetus. rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

TURVA- JA SUOJALASIT SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY. Copyright SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY

Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka. Sähköpostiosoite Faksi Puhelin. Huoneiston omistaja/isännöitsijä/vastuuhenkilö

2. Perustukset ja kellarit 1/3. Kuva 2: Maanvarainen perustus 2

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT

Sampo Ville. K-luokan väestönsuojan rakennustavan vertailu

BETONIPÄIVÄT 2012 Maanvaraiset betonilattiat saumoilla vai ilman

Koulu, oppilaitos, päivä-, lasten-, vanhainkoti tai vastaava huoneisto

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu

Perustaminen tai käyttöönotto Toiminnan olennainen muutos. Toiminnanharjoittaja / yhteyshenkilö. Huoneiston omistaja

AS OY TUUSULAN UPSEERINHOVI Nappulakatu 1, Tuusula RAKENNUSTAPASELOSTUS

Väestönsuojelu Herttoniemenrannassa. Herttoniemenranta Leo Kuismin

Nousujohdon suunnittelu ja toteutus

Ympäristöministeriön asetus. autosuojien paloturvallisuudesta

ASENNUSOHJE PALOKITTI

VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMIS- VELVOLLISUUS

UKM- rakennustarvikkeet. UK-Muovi Oy. Valmistamme raudoituskorokkeita, erilaisia kiinnitystarvikkeita sekä valukartioita käytettäväksi rakentamiseen.

Ympäristöministeriön asetus savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta (745/2017)

RPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu

Tasogeometria. Tasogeometrian käsitteitä ja osia. olevia pisteitä. Piste P on suoran ulkopuolella.

Yleiseen käyttöön tarkoitettu sauna, uimahalli, kylpylä, kuntosali tai vastaava huoneisto

Case: Martinlaakson uimahalli

DELTA-ansasjärjestelmä KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY321

Vakiopaaluperustusten laskenta. DI Antti Laitakari

S1-LUOKAN VÄESTÖNSUOJAN LAITTEIDEN KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE

MARJATILA TYÖNANTAJANA. Majoitustilat ja niille asetettavat vaatimukset. Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2001 N:o Sisäasiainministeriön asetus. N:o 947

RIIHIMÄEN SEUDUN 1 (6) TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄ Ympäristöterveysosasto TsL 13. Ilmoitus 1 (6)

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen

1 TOIMINTATAPA MITAT JA MATERIAALIT Mitat ja toleranssit RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit ja standardit...

EPS lightbeton 360. Kiinteille ja kelluville lattioille

LVI S1-LUOKAN TERÄSBETONIVÄESTÖNSUOJAN LVIS-LAITTEET SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

ILMANVAIHTOLAITTEISTO IVL-K/20

Saumattomat betonilattiat suunnittelu ja toteutus. Betonipäivät 2010 Casper Ålander

Mitoitusesimerkkejä Eurocode 2:n mukaisesti

TEKNINEN TIEDOTE SISÄLTÖ PALONKESTÄVÄ NR YLÄPOHJA

SISÄKATTOIHIN JA VÄLISEINIIN

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo

RakMK:n mukainen suunnittelu

ASENNUSOHJEITA YLEISTÄ VARASTOINNISTA JA KÄSITTELYSTÄ

RIIHIMÄEN SEUDUN 1 (5) TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄ Ympäristöterveysosasto TsL 13. Ilmoitus 1 (5) Toiminnan olennainen muutos

Ympäristöministeriön asetus kantavia rakenteita koskevien rakentamismääräysten täydentämisestä

RIIHIMÄEN SEUDUN 1 (5) TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄ Ympäristöterveysosasto TsL 13. Ilmoitus 1 (5)

TUOTEKUVAUS TYYPILLINEN KÄYTTÖ PALOLUOKITUS - TAULUKKO ASENNUS TESTISTANDARDIT VÄLI- JA KANTAVAT SEINÄRAKENTEET 100 MM KANTAVAT LATTIARAKENTEET 150 MM

Keskustelutilaisuus pelastustoimen laitteista annetun lain uudistamisesta. Kirsi Rajaniemi / Jaana Rajakko Helsinki

Transkriptio:

SM027:00/2010 1 LUONNOS 10.9.2010 SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUS VÄESTÖNSUOJIEN TEKNISISTÄ VAATIMUKSISTA JA VÄESTÖNSUOJAN LAITTEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2010 Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään pelastuslain ( /2010) 12 ja 74 :n nojalla: 1 Luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tämä asetus koskee väestönsuojien teknisiä vaatimuksia ja väestönsuojien laitteiden kunnossapitoa. Väestönsuojien koosta, rakenteesta ja sijainnista on säädetty valtioneuvoston asetuksessa väestönsuojista ( /2010). Väestönsuojan laitteille asetettavista vaatimuksista, laitteisiin tehtävistä merkinnöistä, sekä laitteiden mukana toimitettavista tiedoista ja ohjeista on säädetty valtioneuvoston asetuksessa väestönsuojan laitteista ja varusteista ( /2010). Sen lisäksi mitä tässä asetuksessa säädetään, on voimassa mitä Suomen rakentamismääräyskokoelmassa säädetään. 2 Luku Väestönsuojan tilat 2 Suojatila Väestönsuojan suojatilan huonekorkeuden tulee olla vähintään 2,3 metriä. Palkkien ja kanavien kohdalla suojatilan vapaa korkeus saa olla 2,0 metriä. 3 Sulkuhuone S1-luokan teräsbetonisessa väestönsuojassa tulee olla sulkuhuone tai sulkuteltta. Sulkuhuoneen on oltava vähintään 2,5 neliömetrin suuruinen. Sulkuteltalle on varattava lattiapinta-alaa vähintään 2,5 neliömetriä. S2-luokan teräsbetoninen väestönsuoja voidaan rakentaa yhdellä sulkuhuoneella, jonka pinta-ala on 4 neliömetriä. Kallioväestönsuojassa jokaisen sisääntulotien yhteydessä tulee olla 4 neliömetrin suuruinen sulkuhuone.

2 4 Käymälät Väestönsuojassa tulee olla vähintään kevyin väliseinin suojan muista tiloista erotettu käymäläkaluste varsinaisen suojatilan jokaista alkavaa 20 neliömetriä kohden. 5 Ensiapu- ja sairashuone Kallioväestönsuojassa ja S2-luokan teräsbetonisessa väestönsuojassa varsinaiseen suojatilaan sulkuhuoneen välittömään läheisyyteen tulee varata ensiapu- ja sairashuonetiloja vähintään 10 prosenttia varsinaisen väestönsuojan pinta-alasta. 6 Konehuoneet ja valvomo Kallioväestönsuojassa ja S2-luokan teräsbetonisessa väestönsuojassa konehuoneet ja muut tekniset tilat on erotettava vähintään kevyin väliseinin suojan muista tiloista. Kallioväestönsuojassa on konehuoneen läheisyyteen varattava lattiapinta-alaa vähintään 7 neliömetriä valvomoa varten. 7 Poistumisreitit S1- ja S2-luokan teräsbetonisessa väestönsuojassa tulee olla sisääntuloreitin lisäksi vähintään yksi hätäpoistumisreitti ja kallioväestönsuojassa sisääntuloreitin lisäksi vähintään kaksi hätäpoistumisreittiä. Maan alle sijoitetussa väestönsuojassa hätäpoistumisreitti on suojattava rakennusten sortumilta. 3 Luku Louhinta ja rakenteet 8 Kalliosuojan sijoittaminen kallioon Kalliomekaanisessa laskennallisessa mitoituksessa kalliopaksuudet mitoitetaan painekuormille. Kalliomekaaniset laskelmat tulee tehdä, jos jännevälit ovat suuria tai kallio-olosuhteet ovat vaativia. Taulukkomitoituksen paksuuksista saadaan poiketa, kun laskennallisesti voidaan osoittaa kalliorakenteen kestävyys taulukkomitoitusta ohuemmilla kalliopaksuuksilla. Taulukkomitoituksessa noudatetaan kansainvälisesti hyväksyttyä Q-luokituksen määrittelytapaa kallion laatuluokista. Taulukkomitoituksen lähtöarvot ovat kallion hyvälaatuluokan mukaisia. Kalliokatto- ja seinämäpaksuuksien tulee suojatilan osuudella olla suojan leveyden tai risteyksen lävistäjän puolikas, kuitenkin vähintään 8 metriä. Kahden luolan välisen pilarin tulee olla kaikissa suojaluokissa vähintään 5 metriä paksu ja kalliolattian paksuuden vähintään sama kuin katon. Väestönsuojan ulkopuolisten tunnelien katto- ja seinämäpaksuuksien tulee olla vähintään puolet tunnelin leveydestä ja kuitenkin vähintään 4 metriä. 9 Kalliosuojan louhinta

Louhinta tulee suorittaa tarkkuuslouhintana sulkuhuoneen kohdalla sekä vähintään 2 metrin matkalta paineseinän kummaltakin puolelta tunnelin poikkileikkauksen osuudelta. 3 10 Kallion lujitukset Kalliokaton ruiskubetonikerrokseen tulee asentaa hehkutettu teräsverkko tai betonimassan tulee sisältää teräskuituja. Suojan katon pultituksessa tulee noudattaa seuraavia vähimmäismääriä: Kalliokaton paksuus Pulttien pinta-ala katon pintaalasta 25 mm pulttien suurin väli yli B 0,003 % 4,0 m B B/2 0,008 % 2,5 m 11 Sirpalesuojaus S1-luokan teräsbetonisessa väestönsuojassa sirpaleilta suojaavien rakenteiden yhteenlasketun paksuuden tulee olla vähintään 200 millimetriä teräsbetonia tai 30 millimetriä terästä. S2-luokan teräsbetonisessa väestönsuojassa sirpaleilta suojaavien rakenteiden yhteenlasketun paksuuden tulee olla vähintään 250 millimetriä teräsbetonia tai 30 millimetriä terästä. Kallioväestönsuojassa sirpaleilta suojaavien rakenteiden yhteenlasketun paksuuden tulee olla vähintään 400 millimetriä teräsbetonia tai 50 millimetriä terästä. 12 Painekuormat S1-luokan teräsbetonisen väestönsuojan hätäpoistumiskäytävän rakenteet ja väestönsuojan oven aukeamista suojaavat rakenteet ja hätäpoistumisreitin katto on mitoitettava tavanomaisten kuormitusten lisäksi 25 kn/m 2 suuruiselle sortumakuormalle. Maanalaisen tai siihen verrattavan S2-luokan teräsbetonisuojan katto, ympärysseinät ja painekuormitukselle altistuva lattia on mitoitettava tavanomaisten kuormitusten lisäksi myös 200 kn/m 2 paineaallosta aiheutuvalle kuormalle. Maanpäällisen tai siihen verrattavan S2-luokan teräsbetonisuojan ympärysseinät on mitoitettava 400 kn/m 2 paineaallosta aiheutuvalle kuormalle. Kallioväestönsuojan raitis- ja poistoilmakuilujen paineseinät on mitoitettava siten, että ne kestävät paineaallosta aiheutuvan 300 kn/m 2 kuormituksen. S2-luokan teräsbetonisen väestönsuojan ja kallioväestönsuojan sulkuhuoneen, erillisen vaimennustilan, suojatun sisääntuloreitin, sirpalesuojien ja hätäpoistumisreitiksi tarkoitetun hätäpoistumiskäytävän sekä paineseinän ulkopuolisten raitis- ja poistoilmakanavien rakenteet on mitoitettava siten, että ne kestävät 100 kn/m 2 kuormituksen. Kaikki painekuormille altistuvat rakenteet tulee mitoittaa takaisinheilahduskuormalle, joka on yksi kolmasosa painekuormasta.

Suojaovista, -luukuista, sulkulaitteista ja painekuormituksia vastaanottavista venttiileistä suojan ympärysrakenteille aiheutuvat painekuormat tulee ottaa huomioon 1,5-kertaisina. 4 13 Tärähdyskuormitukset ja muut kuormitukset S1-luokan teräsbetonisen väestönsuojan rakenteet tulee mitoittaa mielivaltaisesta suunnasta vaikuttavalle tärähdyskuormalle, jonka suuruus on vähintään väestönsuojan rakenteen massa kaksinkertaisena. S2-luokan teräsbetonisuojan ja kallioväestönsuojan rakenteet on mitoitettava kestämään tärähdyskuormituksia seuraavien kaavojen mukaan: 1) pystysuunnassa kuormitukselle q v = (1 ± n v )(g + q) + ql 2) vaakasuunnassa kuormitukselle q h = ± n h g Kaavoissa g on rakenteen omapaino, q on rakenteiden kuormitusmääräysten mukaisten, suojautumisen aikana vaikuttavien pitkäaikaisten vaimentamattomien kuormien summa sekä ql on tärähdyksen vaimentimilla varustetuista laitteista johtuvat pitkäaikaiset kuormat. Välipohjan oleskelukuormasta otetaan huomioon yksi kolmasosa. Kuormitusten osavarmuuskerroin on 1. S2-luokan teräsbetoni- ja kallioväestönsuojan kertoimen n arvot ovat seuraavat: S2- teräsbetonisuoja Suoja kalliossa n v 3 4 Suoja maassa n v 2 - Suoja kalliossa n h 2 3 Suoja maassa n h 1 - kalliosuojat 14 Rakenteiden luokitus ja raudoitus S2- ja kallioväestönsuojan teräsbetonirakenteet tulee tehdä Suomen rakentamismääräyskokoelmassa säädetyn rakenneluokan 1 ja S1-luokan väestönsuoja rakenneluokan 2 vaatimusten mukaan, käyttäen vähintään K30-luokan betonia. Betoniraudoituksen tulee täyttää 12 prosentin murtovenymävaatimus. Laattojen ja seinien pää- ja jakoraudoituksena tulee käyttää halkaisijaltaan vähintään 8 millimetrin ja enintään 20 millimetrin terästankoja. Paine- ja sortumakuormille mitoitettavissa rakenteissa sekä maata vasten olevassa lattiassa raudoituksen tankojen keskiöväli molempiin suuntiin voi olla enintään 150 millimetriä rakenteen sisäpinnassa ja enintään 300 millimetriä rakenteen ulkopinnassa. Raudoituksen poikkileikkauspinta-alan tulee olla taivutetuissa rakenteissa vähintään 0,17 prosenttia staattisesti yhdessä toimivasta betonin poikkileikkauspinta-alasta, molemmissa suunnissa ja erikseen kummassakin pinnassa.

Maanvaraisessa laatassa voidaan käyttää yhtä keskeistä verkkoa. 5 Teräsbetonisen väestönsuojan katon alapinnassa tulee raudoituksen lisäksi olla pääraudoitukseen sidottu teräsverkko tai betoniin kiinnittyvä teräspoimulevy. Palkeissa ja laattoina mitoitettavissa rakenteissa pääraudoitus on vietävä tuelle ja ankkuroitava. 4 Luku Ilmanvaihto 15 Ilmanvaihtojärjestelmä Väestönsuojaan on saatava paineventtiilin kautta esisuodatettua ilmaa vähintään 2,7 dm 3 /s varsinaisen suojatilan neliömetriä kohti ja suodatuksen aikana vähintään 0,9 dm 3 /s siten, että ilma jakaantuu tasaisesti väestönsuojassa. Ilmanvaihtolaitteiston tulee toimia sähkön saannista riippumatta. Väestönsuojassa tulee voida pitää ylipainetta vähintään 50 Pascalia. Väestönsuojan ilmanvaihto on suunniteltava siten, että suojaan otettavasta ilmasta voidaan suodattaa myrkylliset aineet. S2- ja kallioväestönsuojan ilmanvaihto on lisäksi suunniteltava siten, että suojaan otettavasta ilmasta voidaan todeta ja tunnistaa myrkylliset aineet. S1-luokan väestönsuojan ilmanvaihto on suunniteltava siten, että on olemassa valmius asentaa myrkyllisten aineiden toteamista ja tunnistamista varten tarvittavat laitteet sanottuun ilmanvaihtolaitteistoon. S2-luokan teräsbetonisessa väestönsuojassa ja kallioväestönsuojassa tulee olla erilliset poisto- ja raitisilmakanavat siten, että raitisilma-aukon ja poistoilma-aukon etäisyyden tulee olla toisistaan vähintään 10 metriä ja raitisilmakanavan ilmanottokorkeus on vähintään 800 millimetriä maan pinnasta. S1-luokan teräsbetoninen väestönsuoja tulee suunnitella siten, että kullekin ilmanvaihtolaitteistolle varataan varsinaisen suojatilan lisäksi lattiapinta-alaa vähintään 1,5 neliömetriä. S2-luokan teräsbetonisessa väestönsuojassa ja kallioväestönsuojassa ilmanvaihtolaitteisto sijoitetaan tämän asetuksen 6 :ssä tarkoitettuun konehuoneeseen. 16 Kallioväestönsuojan jäähdytys Kallioväestönsuojan suojatilaan rajoittuvien jäähdyttävien pintojen laskennallisen alan tulee olla vähintään 2,4 neliömetriä henkilöä kohti. 5 Luku Vesi-, viemäri-, sähkö- ja viestilaitteet 17 Vedensaanti ja viemäröinti

S2-luokan teräsbetonisessa väestönsuojassa ja kallioväestönsuojassa vesipisteen tulee olla väestönsuojan sisällä. S1-luokan teräsbetonisen väestönsuojan vesipiste voi olla väestönsuojan ulkopuolella sen välittömässä läheisyydessä. 6 Jos vesipiste on väestönsuojan sisällä, suojassa tulee olla mahdollisuus säilyttää juomavettä vähintään 15 litraa varsinaisen suojatilan neliömetriä kohden. Muutoin tulee olla mahdollisuus säilyttää juomavettä vähintään 40 litraa varsinaisen suojatilan neliömetriä kohti. Suojatilassa olevan vesipisteen yhteydessä tulee olla pesuallas ja lattiakaivo. Väestönsuojan jätehuolto tulee järjestää tarkoituksenmukaisella tavalla. 18 Sähkö ja valaistus S1- ja S2- luokan teräsbetoniset väestönsuojat on liitettävä sähkönjakeluverkkoon. Niihin on asennettava oma ryhmäkeskus, joka on liitettävä omalla nousujohdolla pää- tai nousukeskukseen. Kallioväestönsuojaan on asennettava pääkeskus, joka on liitettävä omalla syöttöjohdolla sähkönjakeluverkkoon. Väestönsuoja voidaan varustaa varavoimalla. Kallioväestönsuojan ja S2-luokan teräsbetonisen väestönsuojan kaikki huonetilat ja kulkutiet tulee varustaa kiinteällä valaistuksella, tarpeellisella määrällä pistorasioita ja varavalaistuksella. Suojan varavalaistus jakaantuu varsinaiseen varavalaistukseen ja hätävalaistukseen. S1-luokan väestönsuojan hätävalaistus voidaan järjestää ilmanvaihtolaitteistoon liitetyllä valaistuksella. 19 Viestilaitteet Väestönsuojassa tulee olla mahdollisuus matkaviestimen käyttöön. 6 Luku Väestönsuojan laitteiden kunnossapito 20 Laitteiden toimintakunnossa pitäminen Väestönsuojan laitteiden toimintakunnon varmistamiseksi ne tulee tarkastaa ja huoltaa vähintään 10 vuoden välein. Laitteiden toiminnan tarkastuksesta tulee laatia tarkastuspöytäkirja, johon tehdään merkinnät suoritetuista tarkastuksista laitekohtaisesti. Tarkastuspöytäkirja on pyydettäessä esitettävä pelastusviranomaiselle. 7 Luku Erinäiset säännökset 21 Läpiviennit Ympärysrakenteisiin tehtävien aukkojen ja läpivientien on vastattava kestävyydeltään ja tiiveydeltään väestönsuojalle asetettuja vaatimuksia ja ne on voitava sulkea väestönsuojan puolelta.

7 22 Poikkeukset Poiketen siitä, mitä tässä asetuksessa säädetään voidaan varsinaiselta suoja-alaltaan enintään 20 neliömetrin S1-luokan teräsbetoninen väestönsuoja rakentaa ilman sulkutilaa, suojaoven aukeamista suojaavaa sortumankestävää betonilaattaa, vesijohtoa ja viemäröintiä. Seinien ja katon raudoituksen tankojen keskiöväli molempiin suuntiin molemmissa pinnoissa saa S1-luokan väestönsuojassa olla enintään 300 millimetriä. Väestönsuojan seinien ja katon betonirakenteen paksuudeksi riittää S1-luokan väestönsuojassa 200 millimetriä betonia. 23 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.