Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 2013

EU investoi kestävään kalatalouteen Loppuraportti Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 2013 AMMATTIOPISTO LIVIA / PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KALATALOUS- JA YMPÄRISTÖOPISTO June 30, 2013 Tekijä: Maria Saarinen

HANKKEEN DIAARINUMERO 3448/3561/2012 HANKENUMERO 1002205 HANKKEEN KESTO 1.10.2012 31.7.2013 RAHOITTAJA Varsinais-Suomen ELY-keskus / Vakka-suomen kalatalousryhmän toimintaan myönnetystä määrärahasta HANKKEEN TOTEUTTAJA Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto YHTEYSHENKILÖ Hankekoordinaattori Maria Saarinen puh: 045 6722 688 sähköposti: maria.saarinen@livia.fi 1

SISÄLLYS 1 HANKKEEN TAUSTAA 3 2 TAVOITTEET 3 3 HANKKEEN ORGANISAATIO 3 4 HANKKEEN RAHOITUS JA AIKATAULU 4 5 KUVAUS HANKKEEN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA 4 5.1 Valmistelu ja tiedottaminen 4 5.2 Tiedotus- ja koulutusristeily 5. 6.2. 5 5.3 Saatu palaute 5 6 YHTEENVETO 6 LIITTEET 1. Risteilyohjelma suomen kielellä 2. Risteilyohjelma ruotsin kielellä 3. Osallistujaluettelo 4. Yhteenveto seminaariesitelmistä 2

1 HANKKEEN TAUSTAA Saaristomeren ja Selkämeren ammattikalastajille suunnattu tiedotus- ja koulutusristeilykäytäntö aloitettiin vuonna 2003 osana SAMPI projektia. Ensimmäiseen risteilyyn osallistui 45 henkilöä. Osallistujamäärä on kasvanut vuosi vuodelta, ja vuoden 2012 10-vuotisjuhlaristeilyyn osallistui jo 106 henkilöä. Seminaarista on vuosien saatossa muodostunut suurin kalastajatapahtuma koko Suomessa. Mikäli paikkoja on riittänyt, myös muualta Suomesta tulevat ammattikalastajat ovat voineet osallistua. Vuodesta 2011 lähtien seminaariin on osallistunut myös sisävesien ammattikalastajia sekä esitelmöijinä että kuulijoina. 2 TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena oli jatkaa hyväksi ja tarpeelliseksi koettua tiedotusristeilyperinnettä. Aikaisempina vuosina risteilybudjetti on sisältynyt Peimarin koulutuskuntayhtymän (aik. Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutin) suurempaan hankekokonaisuuteen, mutta nyt vastaavaa hanketta ei ollut käynnissä. Näin ollen ammattikalastajien 11. tiedotus- ja koulutusristeily päätettiin järjestää erillisenä hankkeena. 3 HANKKEEN ORGANISAATIO Hanketta hallinnoi Peimarin koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto. Maria Saarinen toimi hankkeessa osa-aikaisena hankekoordinaattorina. Ohjausryhmään kutsuttiin hankesuunnitelman mukaisesti seuraavat tahot: Heikurinen Johanna, Selkämeren Ammattikalastajat ry Johansson Ismo, Saaristomeren Ammattikalastajat ry Jordas Kim, Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry Kuuppo Mailis, Ammattiopisto Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto Kyllönen Seppo, L-S Kalatalouskeskus ry Lamberg Seppo ja Rannikko Petri, Vakka-suomen kalastuspuisto Mattsson Kaj, Åbolands fiskarförbund rf Sahlstén Olavi, Saaristomeren Ammattikalastajat ry Uusimäki Ari, Selkämeren Ammattikalastajat ry Ylikylä Tero, Satakunnan Kalatalouskeskus Ohjausryhmän puheenjohtajaksi valittiin Olavi Sahlstén ja sihteeriksi Maria Saarinen. Ohjausryhmän kokoukset (yhteensä viisi) pidettiin laivakokousta lukuun ottamatta sähköpostikokouksina. 3

4 HANKKEEN RAHOITUS JA AIKATAULU Peimarin koulutuskuntayhtymä toimitti hankkeen rahoitushakemuksen Varsinais-Suomen ELY-keskukseen 28.8.2012. Hakemusta täydennettiin 25.9. ja 26.9.2012. Vakka-suomen kalatalousryhmä käsitteli hakemuksen kokouksessaan 21.9.2012 ja esitti lausunnossaan hanketta rahoitettavaksi hakemuksessa esitetyllä tavalla toimintalinjasta 1. Elinvoimaisen ammattikalastuksen kehittäminen. ELY keskuksen päätös saatiin 23.10.2012. Hankkeelle myönnettiin hakemuksen mukaisesti 13 378 euron avustus toimenpiteestä IV Alueellinen yhteistoiminta. Myönnetty avustus oli 90 prosenttia hyväksyttyjen kustannusten kokonaismäärästä (14 864 ). Kymmenen prosentin omarahoitusosuudesta vastasi hakija. Hanke päättyi 31.7.2013, ja sen lopulliset kustannukset olivat 13 534,13 euroa. 5 KUVAUS HANKKEEN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA 5.1 Valmistelu ja tiedottaminen Hankekoordinaattori aloitti seminaariohjelman kokoamisen lokakuussa 2012. Ohjelma koottiin ajankohtaisista asioista ohjausryhmältä, alueen ammattikalastajilta ja sidosryhmiltä saatujen ehdotusten pohjalta. Lopullinen seminaariohjelma on suomen kielellä liitteessä 1 ja ruotsinkielellä liitteessä 2. Kalastajia ja sidosryhmiä tiedotettiin risteilystä marraskuussa 2012 omalla äidinkielellään. Tiedote sisälsi alustavan seminaariohjelman ja ilmoittautumisohjeet. Sähköpostittomat ammattikalastajat saivat tiedotteen kirjepostina. Tiedote liitettiin myös Livian ja Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n verkkosivuille. Osallistumismaksut olivat seuraavat: Hyttiluokka 4 Ammattikalastajat Hinta / henkilö Muut Hinta / henkilö pienempi B-hytti yhdelle (5,5 m 2 ) 55 120 isompi B-hytti yhdelle (9,4 m 2 ) 70 135 B-hytti kahdelle (9,4 m 2 ) 55 120 B-hytti kolmelle tai neljälle (9,4 9,7 m 2 ) 50 115 A-hytti yhdelle ikkunallinen hytti (9,4 9,7 m 2 ) 85 150 A-hytti kahdelle ikkunallinen hytti (9,4 9,7 m 2 ) 65 130

5.2 Tiedotus- ja koulutusristeily 5. 6.2. Risteilyn ajankohta oli 5. 6.2.2013, ja matka tehtiin uudella Viking Grace aluksella reitillä Turku Tukholma - Turku. Aikaisemmasta poiketen matkaan lähdettiin illalla, ja seminaari pidettiin paluumatkalla 6.2. klo. 10.00 17.30. Matkaan osallistui 110 henkilöä, joista 66 oli ammattikalastajia (LIITTE 3). Hankekoordinaattorin yhteenveto seminaariesitelmistä ja kaikki esitelmät liitettiin Livian verkkosivuille helmikuun lopulla. Yhteenveto on liitteenä 4. 5.3 Saatu palaute Matkalle osallistuneille lähetettiin palautepyyntö seuraavin kysymyksin: 1. Lähtöaika, aamu- vai iltalähtö parempi 2. Aihepiiri, josta erityisesti toivon jatkossa kuulevani esitelmiä on 3. Kehittämisehdotuksia kalastajaristeilyjen suhteen Palautepyyntöön vastasi 24 henkilöä, joista 16 oli ammattikalastajia. Aamulähtö sai niukasti enemmän kannatusta (aamu 13 / ilta 11). Suurin osa kalastajista (10 kalastajaa) kannatti aamulähtöä. Aamulähdön kannattajien perusteluina oli muun muassa pirteämpi osallistuminen varsinaiseen seminaariin ja keskustelujen jatkaminen päivän aiheista vapaan illanvieton lomassa. Aiheita, joista toivottiin kuultavan jatkossa: - ajankohtaiset aiheet mm. kehittämishankkeiden tulokset - kehittämishankkeet yleisesti (myös muissa maissa): kalastus, pyydykset, välineistö, alukset - ELY-keskuksen ajankohtainen tiedote kalastajille - hylje (metsästys ja muut toimet hyljekannan vähentämiseksi ym. asiaan liittyvä) - kalastajien omat innovaatiot vastaan tulleiden ongelmien ratkaisemiseksi - kalakauppa (markkinanäkymät, tuotekehitys ym.) - vähäarvoinen kala - uudet kalastajat - kalastusmuotojen esittely eri sektoreilta (kalastajat kertovat itse) - muut tarinat elävästä elämästä - kalastusta helpottava tekniikka - vero- ja muut yritysasiat - kalastaja tutkimuksen palveluksessa (kalastajien ja tutkijoiden välinen yhteistyö) - miten saada kalavesiä - miten saada kalakantojen kehitys nousuun - ryhmätyö aiheesta Ammattikalastuksen tulevaisuus, purku päivän lopuksi + keskustelua (ryhmässä tutut / saman alueen kalastajat) 5

- paneelikeskusteluja polttavista ajankohtaisista aiheista ja erilaisista näkökulmista käsiteltynä - muut workshopit - ministeriön edustajia jälleen mukaan - isot vähittäiskaupan edustajat mukaan - kalanjalostajia mukaan - keskustelua mm. WWF:n ja muiden luontojärjestöjen kanssa Kehittämisehdotuksia seminaarin konseptin suhteen Seminaariristeilyjen toteutustapaa pidettiin onnistuneena, mistä muun muassa osallistujamäärän jatkuva nousua pidettiin todisteena. Mahdollisia muutoksia esitettiin toteutettavaksi varovasti, mutta seuraavaa tuli esille: - vaihteeksi risteily Silja Tallinkilla - juhlaillallinen - enemmän yhteistä oleskelua privaattitiloissa - isompi seminaaritila - seminaaritilaan Myydään/ostetaan/vaihdetaan nurkkaus - iltaruokailu á la carte -ravintolassa - täyden seminaaripäivän sisälle 1 2 tuntia vapaata esim. kylpemiseen - sauna- / allasosaston vuokraaminen - max. 45 min. ruokailuun - jos iltalähtö, osa esitelmistä voitaisiin pitää maissa ennen lähtöä 6 YHTEENVETO Ammattikalastajille suunnattu tiedotus- ja koulutusristeily järjestettiin nyt 11. kerran. Risteilyjen osallistujamäärä on noussut vuosi vuodelta, ja se on suurin kalastajatapahtuma koko Suomessa. Kalastajat ovat kokeneet tiedotusristeilyt erittäin tärkeiksi tapahtumiksi. Seminaarin ajankohtaisen tietopaketin ja erilaisia kalastustapoja edustavien kalastajien välisen tiedonvaihdon lisäksi risteilystä on muodostunut merkittävä sosiaalinen tapahtuma. Tiedotusristeily antaa myös viranomaiselle, neuvonnalle, koulutukselle ja tutkimukselle erinomaiset mahdollisuudet tutustua siihen ammattiryhmään, johon heidän työnsä suoraan kohdistuu. Tiedotusristeilyjen järjestäminen myös jatkossa on perusteltua ja erittäin toivottua. Vuoden 2014 risteilyohjelmassa otetaan huomioon nyt saatu palaute. 6

7 LIITE 1

8 LIITE 2

Nimi 1 Aalto Riitta ammattikalastaja, Pyhämaa 2 Aalto Tauno ammattikalastaja, Pyhämaa 3 Aalto Vento ammattikalastaja, Pyhämaa 4 Aaltonen Janne ammattikalastaja, Masku 5 Aaltonen Jarno ammattikalastaja, Rauma 6 Agge Matti ammattikalastaja, Parainen 7 Eloranta Antero ammattikalastaja, Rymättylä 8 Eriksson Henry ammattikalastaja / yrkesfiskare, Nagu 9 Eskelinen Heikki ammattikalastaja, Turku 10 Granström Olav Åbolands fiskarförbund rf, Pargas 11 Hasula Matti ammattikalastaja, Taivassalo 12 Heikurinen Johanna Selkämeren Ammattikalastajat ry 13 Hellen Oskari ammattikalastaja, Uusikaupunki 14 Hellen Virpi muu 15 Henriksson Yngve ammattikalastaja / yrkesfiskare, Nagu 16 Huunonen Pauli ammattikalastaja, Naantali 17 Jalas Heikki Saaristomeren Ammattikalastajat ry sihteeri 18 Johansson Erik ammattikalastaja, Pyhäranta 19 Johansson Ismo ammattikalastaja / yrkesfiskare, Pargas 20 Johansson Leif ammattikalastaja / yrkesfiskare, Dragsfjärd 21 Johtela Eerik ammattikalastaja, Pyhäranta 22 Jokinen Pasi ammattikalastaja, Säkylä 23 Jordas Kim Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry 24 Kaima Jalmari muu 25 Karttunen Vesa Kalatalouden keskusliitto KKL 26 Katajev Aleksander Saariston Jäädyttämö Oy 27 Kauhala Kaarina RKTL, Turku 28 Ketonen Markku ammattikalastaja, Piikkiö 29 Kleemola Esa ammattikalastaja, Taivassalo 30 Koivikko Timo ammattikalastaja, Raisio 31 Koivisto Eemeli opiskelija, Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto 32 Koskinen Peter opiskelija, Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto 33 Kuukka Ilkka Ammattiopisto Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto 34 Kuuppo Mailis Ammattiopisto Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto 35 Kyllönen Seppo L-S Kalatalouskeskus, Turku 36 Laiho Eero muu 37 Laiho Marja muu 38 Laine Katja ammattikalastaja, Merikarvia 39 Laine Seppo ammattikalastaja, Merikarvia 40 Lamberg Seppo ammattikalastaja, Pyhämaa 41 Lamberg Sirpa muu 42 Lanki Kari ammattikalastaja, Luvia 9 LIITE 3

43 Lehtinen Pirkko ammattikalastaja, Kustavi 44 Lehtinen Seppo ammattikalastaja, Kustavi 45 Lehtola Inga muu 46 Lehtola Pertti ammattikalastaja, Askainen 47 Lehtonen Ari ammattikalastaja, Turku 48 Lehtonen Esa RKTL, Helsinki 49 Lepp Kaupo Saariston Jäädyttämö Oy 50 Lindroth Teemu ammattikalastaja, Uusikaupunki 51 Lindroth Tommi ammattikalastaja, Uusikaupunki 52 Lindström Teijo ammattikalastaja, Taivassalo 53 Linnasaari Sirpa ammattikalastaja, Kustavi 54 Linnasaari Veikko ammattikalastaja, Kustavi 55 Malmberg Anneli Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku 56 Matikainen Pekka Kala-Apu Oy 57 Mattsson Kaj Åbolands Fiskarförbund rf 58 Myllylä Markku Kalatalouden keskusliitto KKL 59 Myrberg Eva muu 60 Nieminen Aleksi ammattikalastaja, Kustavi 61 Nieminen Jari ammattikalastaja, Kustavi 62 Nieminen Jouni ammattikalastaja, Kustavi 63 Nordström Mikael Metsähallitus 64 Oksanen Ari ammattikalastaja, Parainen 65 Palonen Liisa muu 66 Partanen Katriina Pro Kala ry 67 Partanen Seppo ammattikalasraja, Salo 68 Pursimo Esa ammattikalastaja, Velkua 69 Päivärinta Anssi kalatalousneuvos 70 Raitaniemi Jari RKTL, Turku 71 Raivonen Arja ammattikalastaja, Taivassalo 72 Rannikko Petri Vakka-suomen kalatalousryhmä, Uusikaupunki 73 Ranta-aho Kari Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku 74 Rantamaa Toni ammattikalastaja, Merikarvia 75 Ratilainen Jari ammattikalastaja, Eurajoki 76 Rosin Bo-Erik ammattikalastaja / yrkesfiskare, Pargas 77 Saari Mirva muu 78 Saarinen Maria Ammattiopisto Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto 79 Saarinen Rauno ammattikalastaja, Velkua 80 Saaristo Reijo ammattikalastaja, Merikarvia 81 Sahlstén Olavi ammattikalastaja, Merimasku 82 Salokangas Heikki ammattikalastaja, Pori 83 Salokangas Tuija ammattikalastaja, Pori 84 Salonen Reima ammattikalastaja, Taivassalo 85 Sandell Markku YLE Uutiset 86 Setälä Jari RKTL, Turku 87 Sjöros Mikko ammattikalastaja, Pori 10

88 Strömberg-Nygård Märta MELA 89 Suominen Ari Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku 90 Tiilikainen Raisa RKTL, Helsinki 91 Toivonen Jukka ammattikalastaja, Mynämäki 92 Toivonen Saija ammattikalastaja, Mynämäki 93 Tuominen Marja-Liisa Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku 94 Turta Ville Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku 95 Tähti Esa ammattikalastaja, Masku 96 Törnblom Helge ammattikalastaja, Rymättylä 97 Törnblom Eila ammattikalastaja, Rymättylä 98 Uotila Anja ammattikalastaja, Taivassalo 99 Uotila Eero ammattikalastaja, Taivassalo 100 Uotila Niina muu 101 Uusimäki Ari ammattikalastaja, Merikarvia 102 Vainio Ari muu 103 Vainio Liisa ammattikalastaja, Taivassalo 104 Veneranta Merja ammattikalastaja, Merikarvia 105 Veneranta Reijo ammattikalastaja, Merikarvia 106 Vironen Jukka-Pekka ammattikalastaja, Uusikaupunki 107 Vyyryläinen Pentti ammattikalastaja, Piikkiö 108 Välisalo Onni ammattikalastaja, Merikarvia 109 Välisalo Pirkko ammattikalastaja, Merikarvia 110 Ylikylä Tero Satakunnan kalatalouskeskus, Pori 11

LIITE 4 EU investoi kestävään kalatalouteen Jälleen ennätysyleisö kalastajien tiedotus- ja koulutusristeilyllä Saaristomeren ja Selkämeren ammattikalastajille suunnattu tiedotus- ja koulutusristeily järjestettiin 11. kerran 5. - 6. helmikuuta. Tällä kertaa seilattiin Viking Linen uudella M/S Grace aluksella, ja matkaan lähdettiin aikaisemmasta tavasta poiketen illalla. Seminaarimatkaan oli saatu rahoitus Vakka-suomen kalatalousryhmältä, kymmenen prosentin omarahoitusosuudesta vastasi Peimarin koulutuskuntayhtymä. Ammattikalastajien matkakustannuksista noin puolet voitiin kattaa hankerahoituksen turvin. Matkaan osallistui 110 henkilöä, joista 65 oli ammattikalastajia (kuva 1). 12

Seminaarin puheenjohtajana toimi entiseen tapaan Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n toimitusjohtaja Kim Jordas. Seuraavassa hankekoordinaattorin yhteenveto päivän esitelmistä ja tapahtumista. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Olavi Sahlstén avasi seminaarin. Vaikka kalastuksen osalta on kerrottavissa myös hyviä uutisia, kuten vuoden 2012 ennätysmäinen silakkasaalis, ala on toimintaympäristön paineissa yhä suuremmissa vaikeuksissa. Uusimman ennusteen mukaan ammattikalastajien määrä tulee vähenemään puolella vuoteen 2020 mennessä. Julkisessa keskustelussa ammattikalastajat leimataan usein kalakantojen suurimmaksi uhkaksi. Ammattikalastuksen tulevaisuuden turvaamiseksi olisi kuitenkin saatava aikaan yhteinen ymmärrys siitä, että kalakantojamme hyödyntävät myös monet muut tekijät kuin ammattikalastajat. Hylje- ja merimetsokannat kasvavat edelleen, ja eläimet saalistavat silakan lisäksi myös lohta, siikaa, kuhaa ja ahventa. Vapaa-ajan kalastajat verottavat useita kalakantoja ammattikalastajia enemmän. Sahlstén toivoo, että myös siika- ja lohikantojen kestävän käytön edistämiseksi perustetut työryhmät ottaisivat tämän huomioon suunnitelmia laatiessaan. Kalatalous- ja ympäristöopiston hankekoordinaattori Maria Saarinen esitteli opiston kehittämishankkeiden keskeisimpiä tuloksia. KEHRA hankkeen vedenalaisvideo sai ensi esityksensä, minkä lisäksi Saarinen kertoi KAIRA hankkeen siikarysän ja meduusaselektion kehitystyöstä sekä JUMBO - katiskahankkeen tuloksista. Ammattikalastaja Heikki Salokankaan suunnittelemassa siikakalapesässä on rakonielu ja yksinkertainen 40 mm havas (kuva 2). 13

Kalapesä asetettiin pyyntiin ylemmäs, jolloin ylähapaat ulottuvat vedenpinnan yläpuolelle. Alustavien tulosten mukaan 150 mm nielu näyttäisi olevan liian kapea, koska lähes puolet nielua lähestyvistä siioista kääntyi takaisin. 250 mm nielulla yksikään siika ei kääntynyt, mutta kolmannes kaloista ui samaa reittiä ulos kalapesästä. Yksinkertaisesta hapaasta huolimatta hyljevahinkoja ei todettu, mutta lokin nokkimia siikoja oli saaliista keskimäärin 10 prosenttia. Ammattikalastaja Ismo Johansson Paraisilta kehittää meduusaselektiota PU suomukalarysään (kuva 3). Alustavien tulosten perustella ollaan oikeilla jäljillä. Saarinen esitti pätkän vedenalaisvideosta, jossa voitiin nähdä meduusojen lipuvan helpon näköisesti selektiopaneelin läpi. Koepyydyksessä saattoi aikaisempina vuosina olla kerrallaan useita tonneja meduusaa, mutta syksyn 2012 koekalastuksissa niitä oli enimmillään ämpärillinen. Jumbo-katiskat suunniteltiin pääasiassa särkikalojen kalastusta varten. RKTL:n kannattavuuslaskentaohjelman analyysin perusteella hankkeessa saavutetulla katiskojen kalastusteholla ja toimintamallilla, jossa mukana on kahden henkilön työpanos, jumbo-katiskakalastus ei ole kannattavaa. Lisätietoja hankkeen loppuraportista, joka valmistuu maaliskuun aikana. Vakka-suomen kalatalousryhmän aktivaattori Petri Rannikko kertoi Suomen kalatalousryhmien toiminnasta, tavoitteista ja niiden rahoittamista hankkeista sekä ohjelmakauden 2014 2020 suuntaviivoista. Kalatalousryhmät tukevat kalatalouden kehittämistä paikallisista lähtökohdista. Kokemukset toiminnasta ovat hyviä ja sen halutaan jatkuvan. Seuraavan ohjelmakauden painotuksia ovat mm. järkevä ja ympäristöystävällinen kalastus ja vesiviljely, tutkimuksen ja kalastajien kumppanuus sekä pienimuotoinen rannikkokalastus. Suomen 14

saama EU-rahoitus kalatalousryhmätoimintaa varten varmistuu todennäköisesti vasta vuonna 2014. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) erikoistutkija Kaarina Kauhala esitteli RKTL:n koordinoiman Ecoseal -hankkeen alustavia tuloksia. Hanke selvittää Itämeren hallin ravinnonkäyttöä ja sen ajallista ja alueellista vaihtelua Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Hyljenäytteet tulevat kalastajilta ja metsästäjiltä. Tavoitteena on myös selvittää, mikä osa hyljepopulaatiosta aiheuttaa eniten ongelmia. Tähänastisten näytteiden perusteella voidaan sanoa, että sivusaaliiksi jää ja pyydysten läheltä ammutaan eniten uroksia. Myös laihimmat yksilöt ovat uroksia ja pyydysten läheltä ammutut ovat etenkin keväällä keskimäärin laihempia kuin muualta saadut. Keväällä sekä urosten että naaraiden suoliston sisältämistä saaliskaloista oli lukumääräisesti eniten silakkaa (> 80 %). Syksyllä erityisesti vanhojen urosten ravinnossa oli siikoja ja lohia, kuhaa oli sekä urosten että naaraiden ravinnossa. Tarkat iänmääritykset ja tieto hylkeiden pitkäaikaisesta ravinnosta tarvitaan vielä, ennen kuin voidaan tehdä päätelmiä ongelmahylkeistä. Hanke päättyy vuoden 2013 loppuun mennessä. Esitelmän jälkeisessä keskustelussa kalastajat toivat esiin tarpeen lyhentää harmaahylkeen keväistä rauhoitusaikaa vähintään kahdella viikolla ja ottaa uudelleen käyttöön ns. tapporaha, jotta mahdollisuudet ja kiinnostus metsästykseen kasvaisivat. Mikael Nordström Metsähallituksesta (kuva 4) kertoi sallitusta toiminnasta ja rajoituksista Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistoissa ammattikalastuksen näkökulmasta. Kansallispuistojen perustamistavoitteet ja niiden toteuttamista varten laaditut käyttö- ja hoitosuunnitelmat ovat varsin erilaisia. Lakiin Selkämeren kansallispuistosta on kirjoitettu tavoite ammattikalastuksen säilymisestä elinvoimaise- 15

na, ja muun muassa harmaahylkeen metsästys on sallittu. Kalastuksesta päättää ELY keskus. Saaristomeren kansallispuistossa hallin metsästys on kielletty. Saaristomeren hoito- ja käyttösuunnitelma uusitaan vuonna 2014. Jari Raitaniemi (RKTL) kertoi kalanpoikasistutusten kannattavuudesta ja hyödyistä. Koko maan tasolla parhaiten onnistuneita ja usein taloudellisesti kannattavia ovat olleet siikaistutukset. Myös Tornionjoen luontaisesti lisääntyvä vaellussiika menestyi hyvin silloin, kun vaellussiikaa istutettiin paljon Tornionjokeen siian luonnontuotanto ja istutukset riittivät kattamaan kalastuksen tarpeet. Taimenistutusten tuotto romahti 1990-luvun puolivälissä. Myös lohiistutusten tuotto on heikentynyt; Ahvenanmaalta saaduista lohista viime vuosina jopa 80 90 % on ollut peräisin luonnonkudusta, mikä on noin kolme kertaa enemmän kuin 2000-luvun alussa. Kuhan kohdalla hyöty istutuksista on selvin silloin, kun kuhaa ei ennestään ole tai sitä on vähän, ja olosuhteet ovat silti kuhalle soveliaat. Kaj Mattsson Åbolands fiskeriförsäkringsföreningistä (kuva 5) kertoi, että vuoden 2014 alusta voimaan astuva uusi laki kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta heikentää kalastajien vakuutusturvaa. Yli 12 m alukset jäävät kokonaan järjestelmän ulkopuolelle. Ainoastaan Suomen aluevesillä tai talousvyöhykkeellä tapahtuneet vahingot ovat korvauskelpoisia. Vakuutuksenottajan kolmen tilikauden keskiarvon on oltava yli 8 500 euroa. Valtion osuutta ei enää makseta palo- tai varkausvahingoista. Verkkovahinkoja saa edelleen niputtaa yhteen, mutta alle sadan euron vahinkoja ei makseta. Kalastusvakuutusyhdistykset eivät enää saa käyttää tuottoja valtionapurahastoista yhdistysten yleisen toiminnan rahoittamiseen, mikä osaltaan johtaa vakuutusmaksujen korotuspaineisiin. Maa- ja metsätalousministeriö on yhdistysten yhdistymisen kannalta; sen mielestä Suomeen riittäisi yksi kalastusvakuutuslaitos. Yhdistykset eivät vielä ole tehneet päätöksiä tulevaisuuden suhteen. 16

RKTL on saanut rahoituksen hankkeeseen Saaristomeri kestävän kalatalouden mallialue. Jari Setälä kertoi, että hankkeen tavoitteena on suunnitella alueellisten ja paikallisten toimijoiden vuorovaikutteisena yhteistyönä parhaaseen tietoon perustuen miten Saaristomeren kalatalous toteutetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Saaristomeren lisäksi aineistoa kerätään Satakunnan ja Merenkurkun rannikolta. Suunnitelma tulee toimimaan mallina muillekin kalastusalueille. Muita päivän aikana kuultuja esitelmöitsijöitä olivat Märta Strömberg-Nygård Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta, joka kertoi ammattikalastajan työhyvinvoinnista sekä Pekka Matikainen Kala-Apu Oy:stä ja kalatalousneuvos Anssi Päivärinta. Matikainen on kiinnostunut jatkojalostamaan särkikalasta kalamassaa, ja lupasi ostaa kalastajilta särkeä ja lahnaa kohtuulliseen hintaan. Yrityksensä virolaisille myyneelle Anssi Päivärinnalle tammikuu oli ollut historiallinen; En ole ostanut, enkä myynyt kiloakaan kalaa, tällaista ei ole tapahtunut yli 50 vuoteen!. Päivärinta uskoo silakan ja kilohailin tulevaisuuteen, ja kertoi havainneensa paljon signaaleja siitä, että mainitut kalalajit voivat säilyttää nyt saavutetun hintatasonsa. Kaiken kaikkiaan päivä oli antoisa. Vaikka iltalähtö saattoi hieman painaa silmäluomissa, yleisö oli aamusta lähtien kiitettävästi kuuntelemassa esityksiä. Allekirjoittanut oli havaitsevinaan esityksistä ja kommenteista tietynlaista ymmärryksen lisääntymistä kalastajia ja heidän vaikeaa tilannettaan kohtaan. Kaikki esitelmät ja KEHRA hankkeen vedenalaisfilmin kaikki kieliversiot (suomi, ruotsi, englanti) liitetään lähipäivinä Ammattiopisto Livian verkkosivuille www.livia.fi kohtaan Hankkeet. Maria Saarinen hankekoordinaattori Ammattiopisto Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto E-posti: maria.saarinen@livia.fi puh. 045 6722 688 17