Yritykset Suomessa 2009

20.9.2011 Harri Hietala Konsultit 2HPO

Yritykset Suomessa 2009 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Yrittäjien profiili 5 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 6 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa 7 Yritykset ja ympäristö 1 Yritysten määrä on kasvanut Suomalaisten suhtautuminen yrittäjyyteen yleensä ja mahdollisuuteen toimia itse yrittäjänä on tullut positiivisemmaksi. Suomalaisista 41 prosenttia haluaisi toimia mieluummin yrittäjänä kuin palkansaajana, jos saisi valita vapaasti. Tämä osuus on noussut 13 prosenttiyksikköä puolessa kymmenessä vuodessa. Osuus on eurooppalaista alempaa keskitasoa. erityisesti nuorten myönteiset asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat nousseet. Suomalaisten mielissä yrittäjänä toimimista vastaan puhuvat taloudellinen epävarmuus sekä mahdollisesti epäsäännölliset työajat ja pitkät työpäivät. Yrittäjäksi ryhtymisen puolesta puhuvat puolestaan työn itsenäisyys ja vapaus, mahdollisuus vaikuttaa ja päätösvalta, mahdollisuus menestyä, oma ajankäyttö sekä itsensä toteuttamisen mahdollisuus. Yritysten määrä on kasvanut tällä vuosituhannella nettomääräisesti keskimäärin 6 000 yrityksellä vuodessa. Yritysten määrä säilyi käytännössä samana taantuma vuonna 2009. Vuosina 2006 2008 yritysten määrä kasvoi jopa yli 10 000 yrityksellä vuodessa. Tämä oli nopeinta kasvua sitten laman jälkeen 1996 1997. Eniten yrityksiä on syntynyt mikroyritysten, eli alle 10 henkilöä työllistävien, luokkaan. Myös muiden pk-yritysten määrä on kasvanut mm. yritysten kasvun ja suuryritysten ulkoistamisen kautta. Konkurssien määrä on vähentynyt vuosittain tosin konkurssien määrä kääntyi kasvuun taantuman myötä vuosina 2008 2009. Yrityksiä perustetaan vuosittain yli 30 000, mutta toisaalta yli 20 000 yrityksen toiminta loppuu Tilastokeskuksen Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tilaston mukaan. On kuitenkin syytä huomata, että luvut sisältävät myös yhtiömuodon muutokset sekä yritysjärjestelyiden kautta päättyneet ja alkaneet yritykset. Siten arviolta aloittamisista vain reilu kolmasosa onkin aitoja uusia yrityksiä. Suomessa yritysten vaihtuvuus on vähintään keskimääräistä tasoa kansainvälisesti vertaillen. Vuonna 2009 Tilastokeskuksen Yritysrekisterin perusteella Suomessa oli 320 682 yritystä. Ilman maa-, metsä- ja kalataloutta yrityksiä oli 263 759. Näistä suuria, eli 250 henkilöä tai enemmän työllistäviä, yrityksiä oli 608 eli 0,2 prosenttia. Siten pk-yrityksiä oli 99,8 prosenttia kaikista yrityksistä. Suuri osa yrityksistä on vieläpä alle 10 henkeä työllistäviä mikroyrityksiä 93,4 prosenttia yrityksistä. Kaupassa yrityksistä toimii 18 prosenttia, rakentamisessa 16 prosenttia sekä ammatillisissa, tieteellisessä ja teknisissä palveluissa 12 prosenttia. Kuljetuksessa ja varastoinnissa toimii 9 1 Katsauksen on koonnut ekonomisti Harri Hietala (harri.hietala@2hpo.fi) Konsultit 2HPO:sta. 1

prosenttia sekä teollisuudessa 8 prosenttia yrityksistä. Muissa palveluissa yrityksistä toimii 36 prosenttia. Siten tällä tavalla tarkasteltuna Suomen voi sanoa olevan palveluyhteiskunta. Muilla toimialoilla toimii prosentti yrityksistä. Viime vuosina yritysten määrä on kasvanut toimialoilla, joissa julkisella sektorilla on perinteisesti ollut vahva asema: sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus sekä muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut. Yrityksiä on syntynyt erityisesti myös rahoitukseen sekä liike-elämän palveluihin. Niin ikään rakentamisessa yritysmuotoinen toiminta on lisääntynyt. Yritystilastossa on mukana runsaasti yrityksiä, jotka ovat toimineet vain osan vuotta, mutta kuitenkin yli puoli vuotta. Vuonna 2008 tilastossa oli yli 80 000 yritystä, joiden liikevaihto jäi alle 40 000 euroon. Tämä kertoo siitä, että osan tilastoidusta yritystoiminnasta täytyy olla myös sivutoimista. Suosituin yritysmuoto on osakeyhtiö, joita oli 47 prosenttia vuonna 2009. Elinkeinonharjoittajina toimi 41 prosenttia. Avointen ja kommandiittiyhtiöiden osuus oli 10 prosenttia. Kuva. Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä - kehitys, Suomi ja USA. (Lähde: EU-komissio, Eurobarometer.) 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 09/2000 04/2004 01/2007 12/2009 Suomi USA 2

Kuva 1. Yritysten määrän kehitys v. 1990 2009 (Lähde: Tilastokeskus). 270 000 260 000 250 000 240 000 240 459 252 815 263 001 263 759 230 000 220 000 210 000 200 000 190 000 180 000 209 151 207 493 203 542 183 449 182 015 177 785 211 304 195 868 205 468 228 744 224 636 782 218 846220 217 231 214 965 211 620 170 000 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 (Maa-, metsä- ja kalatalouden yritykset eivät ole mukana.) Kuva 2. Yritysten määrä v. 2009 (Lähde: Tilastokeskus). Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); Pienyritykset 2 334; 0,9 % Suuryritykset (10-49 hlöä); (250- hlöä); 14 486; 5,5 % 608; 0,2 % Mikroyritykset (1-9 hlöä); 246 331; 93,4 % 3

Kuva 3. Yritysten määrä toimialoittain v. 2009 (Lähde: Tilastokeskus). Muut palvelut; 95 963; 36 % Muut toimialat; 2 770; 1 % Teollisuus; 22 470; 8 % Rakentaminen; 41 186; 16 % Kauppa; 46 403; 18 % Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; 32 095; 12 % Kuljetus ja varastointi; 22 872; 9 % Kuva 4. Yritysten määrä liikevaihdon mukaan v. 2009 (Lähde: Tilastokeskus). 400 000 - alle 2 milj.; 32 440; 12 % 2 milj. - alle 10 milj.; 9 636; 4 % yli 10 milj.; 3 091; 1 % alle 40 000; 84 397; 32 % 100 000-399 999; 66 594; 25 % 40 000-99 999; 67 601; 26 % 4

Kuva 5. Konkurssien määrä v. 1990 2010 (Lähde: Tilastokeskus). 8 000 yritystä % yrityksistä 4,0 % 7 000 3,6 % 3,7 % 3,5 % 6 000 3,0 % 3,1 % 3,0 % 5 000 2,6 % 2,5 % 4 000 3 000 2 000 1 000 1,7 % 2,2 % 1,8 % 1,5 %1,5 % 1,4 % 1,3 % 1,3 %1,2 % 1,1 % 1,2 % 1,0 %0,9 % 0,9 % 1,0 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0 0,0 % Konkurssit Konkurssi-% Kuva 6. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset v. 1995 2010 (Lähde: Tilastokeskus). 14,0 % 12,0 % 10,0 % % yrityksistä % yrityksistä Aloittamisaste = Aloittaneet yritykset / Yritykset Lopettamisaste = Lopettaneet yritykset / Yritykset Vaihtuvuusaste = Aloittamisaste + Lopettamisaste Nettoaste = Aloittamisaste - Lopettamisaste 25,0 % 20,0 % 8,0 % 15,0 % 6,0 % 10,0 % 4,0 % 2,0 % 5,0 % 0,0 % 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Aloittamisaste (vas. ast) Lopettamisaste (vas.ast.) Nettoaste (oik. ast.) Vaihtuvuusaste (oik. ast) 0,0 % 5

Kuva. Yritysten määrän kehitys toimialoittain (Lähde: Tilastokeskus). 100 % 1,1 % 1,1 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 35,1 % 36,4 % 11,9 % 12,2 % 8,9 % 8,7 % 18,4 % 17,6 % 15,3 % 15,6 % 9,2 % 8,5 % 2007 2009 Muut toimialat Muut palvelut Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Teollisuus Kuva. Yritysten määrän jakautuminen oikeudellisen muodon mukaan v. 2009. (Lähde: Tilastokeskus). Muut oikeudelliset muodot; 1,4 % Osuuskunta; 0,6 % Luonnollinen henkilö; 40,7 % Osakeyhtiö; 46,8 % Avoin yhtiö; 2,7 % Kommandiittiyhtiö; 7,8 % 6

2 Yritystoiminta maakunnittain Yrittäjien määrä vaihtelee suhdanteen mukaan Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksessa. Vuosina 2006 2007 yrittäjiä on ollut noin 230 000, mutta vuonna 2008 määrä nousi 240 000 ja vuonna 2009 250 000. Vuonna 2010 yrittäjien määrä säilyi noin 250 000 henkilössä. Näistä työnantajayrittäjiä oli 93 000 ja yksinyrittäjiä 154 000. Yksinyrittäjien osuus kaikista yrittäjistä on siten 62 prosenttia. Yrityksistä kaksi kolmasosaa työllistää vain yrittäjän itsensä. Yrittäjyysaste (yrittäjien osuus työllisistä) on koko maassa keskimäärin 9,5 prosenttia. Maakunnista viisi yltää yli 12 prosenttiin: Itä-Uusimaa, Satakunta, Päijät-Häme, Etelä-Savo ja Satakunta. Matalin yrittäjyysaste on Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Yritysten lukumäärässä Uusimaa on luonnollisesti omaa luokkaansa, sillä monet yritykset rekisteröityvät pääkaupunkiseudulle, vaikka niiden tuotannollisesta toiminnasta valtaosa tapahtuisikin muualla maassa. Seuraavina tulevat vahvimpien kasvukeskusten maakunnat: Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Kappalemääräisesti vähiten yrityksiä on pienemmissä Kainuun ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa. Uudenmaan yritykset ovat selkeästi muita suurempia keskimääräisellä henkilöluvulla (8,8) tarkasteltuna, koska muualla maassa sijaitsevienkin toimipaikkojen henkilöstö rekisteröityy Uudellemaalle. Seuraavina tulevat Keski-Pohjanmaa (4,5), Pohjois-Karjala ja Pohjanmaa. Keskimäärin yritykset ovat pienimpiä Etelä-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Itä-Uudellamaalla (3,3). Ero on huomattavasti pienempi, kun tarkastellaan henkilöstö toimipaikkaa kohden: Uusimaa km. 5,4 ja Pirkanmaa km. 4,4 henkilöä sekä toisessa päässä Etelä-Pohjanmaa 2,8 henkilöä. Uusimaa erottuu samoin muista maakunnista, kun tarkastellaan yritysten liikevaihtoa henkilöä kohden. Seuraaviksi suurimpia ovat Pohjanmaan ja Itä-Uudenmaan yritykset. Liikevaihto henkilöä kohden on pienin Kainuussa ja Etelä-Savossa. 7

Kuva 7. Yrittäjien määrä v. I/1991 II/2011. (Lähde: Tilastokeskus). 260 tuhatta yrittäjää 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 1991/I 1993/I 1995/I 1997/I 1999/I 2001/I 2003/I 2005/I 2007/I 2009/I 2011/I Yrittäjät (pl. maa-, metsä-, kalatalous) Työnantajayrittäjät Yksinyrittäjät Kuva 8. Yrittäjien osuus työllisistä maakunnittain v. 2009 (Lähde: Tilastokeskus). 14 % 12 % 10 % 8 % 7,9 % 11,4 %11,4 %11,5 %11,6 % 11,9 % 10,7 %10,9 %10,9 % 10,2 %10,3 % 9,6 % 9,0 % 9,1 % 9,3 % 13,7 % 14,0 % 12,8 %12,9 %12,9 % 6 % 4 % 2 % 0 % 8

Kuva 9. Yritysten määrä maakunnittain v. 2008 (Lähde: Tilastokeskus). 30 000 25 000 24 766 23 436 83 006 20 000 15 000 10 000 5 000 3 033 3 247 5 281 5 425 6 616 7 106 7 422 7 902 8 028 8 520 11 242 11 714 9 538 9 82110 083 14 846 0 Kuva 10. Henkilöstöä yritystä kohden maakunnittain v. 2008 (Lähde: Tilastokeskus). 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 3,3 3,3 3,3 3,4 3,5 3,5 3,7 3,7 4,0 4,0 4,1 4,1 4,2 4,2 4,3 4,4 4,4 4,5 5,5 8,8 9

Kuva 11. Yritysten liikevaihto henkilöä kohden maakunnittain v. 2008 (Lähde: Tilastokeskus). 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Yritykset Suomessa 2009 Kuva. Aloittaneet ja lopettaneet yritysten osuudet maakunnittain 2009 (Lähde: Tilastokeskus). 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % -0,4 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % Aloittaneet (vas. ast.) Lopettaneet (vas. ast.) Nettomuutos (oik. ast.) 10

Kuva 12. Yritysten konkurssiasteet maakunnittain v. 2008 (Lähde: Tilastokeskus). 1,2 % 1,0 % 0,8 % 0,6 % 0,92 % 0,94 % 0,95 % 0,86 % % 0,81 %0,81 %0,84 0,76 %0,77 %0,77 % 0,65 %0,68 %0,69 %0,70 % 0,72 % 0,62 % 0,53 % 0,57 % 0,47 % 1,03 % 0,4 % 0,2 % 0,0 % Kuva 13. Yritysten saneerausasteet maakunnittain v. 2008 (Lähde: Tilastokeskus). 0,20 % 0,16 % 0,17 % 0,17 % 0,18 % 0,18 % 0,20 % 0,15 % 0,10 % 0,08 %0,09 % 0,08 % 0,14 % 0,13 % 0,11 %0,11 %0,11 % 0,12 % 0,10 %0,10 % 0,15 %0,15 % 0,06 % 0,05 % 0,00 % 11

3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä Pk-yritykset ovat tärkeitä työllistäjiä. Yritysrekisterin mukaan yritysten noin 1,4 miljoonasta (kokopäiväisestä) työpaikasta pk-yrityksissä on noin 863 000, joka on 62 prosenttia koko yrityssektorin työvoimasta. Keskisuurissa yrityksissä työskentelee vajaa viidennes henkilöstöstä, pienissä viidennes ja mikroyrityksissä neljännes. Teollisuudessa työllistyy neljännes yksityisen sektorin työllisistä ja rakentamisessa puolestaan 10 prosenttia. Palveluissa ml. kauppa työllistyy tänä päivänä yli 60 prosenttia. Erityisesti pk-yrityksissä henkilöstö on kasvanut viime vuosikymmenen puolivälistä. Uusista yrityksiin syntyneistä työpaikoista lähes 80 prosenttia on syntynyt pk-yrityksiin ja kaikistakin uusista työpaikoista yli kaksi kolmasosaa. Pienet yritykset ovat lisänneet henkilöstöään 61 prosentilla, keskisuuret 36 prosentilla ja mikroyrityksetkin 37 prosentilla, kun suurten yritysten henkilöstön lisäys on jäänyt 16 prosenttiin. Osaltaan kehitystä selittää toimintojen ulkoistaminen pienempiin yrityksiin, osaltaan yritysten kasvu. On syytä muistaa, että yritykset siirtyvät kokoluokasta toiseen henkilöstön määrän kasvaessa. Kuten edeltä voidaan havaita, on työllisyyskehitys ollut vahvaa myös yrittäjyyden kautta. Varsinkin yksinyrittäjien määrä on kasvanut yksinyrittäjien osuus yrittäjistä on lähes kaksi kolmasosaa. Moni on näin ollen työllistänyt itsensä ryhtymällä yrittäjäksi. Työnantajayrittäjien määrä ei kuitenkaan ole kasvanut. Sekä naisten että miesten yrittäjänä toimiminen on lisääntynyt. Yrittäjistä kolmasosa on naisia, mikä on korkea osuus Euroopassa. Kuva 14. Yritysten henkilöstön kehitys v. 1990 2009 (Lähde: Tilastokeskus). 110 100 1990 = 100 90 80 70 60 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Mikroyritykset Pienyritykset Keskisuuret yritykset Suuryritykset 12

Kuva 15. Yritysten henkilöstö v. 2008 (Lähde: Tilastokeskus). Suuryritykset (250- hlöä); 519 467; 38 % Mikroyritykset (1-9 hlöä); 346 727; 25 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 235 612; 17 % Pienyritykset (10-49 hlöä); 280 230; 20 % Kuva 16. Yritysten henkilöstö toimialoittain v. 2009 (Lähde: Tilastokeskus). Muut palvelut; 401 324; 29 % Muut toimialat; 21 728; 2 % Teollisuus; 346 296; 25 % Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; 88502; 6 % Kuljetus ja varastointi; 131 482; 10 % Kauppa; 249 667; 18 % Rakentaminen; 143 037; 10 % 13

Kuva. Palkansaajien ja yrittäjien määrän kehitys (Lähde: Tilastokeskus). 2 300 1 000 palkansaajaa 1 000 yrittäjää 260 2 200 250 2 100 240 2 000 230 1 900 220 1 800 210 1 700 200 1 600 190 1 500 180 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Palkansaajat (vas. ast.) Yrittäjät (oik. ast.) Kuva 17. Nais- ja miesyrittäjien määrä v. 1990 2010 (Lähde:Tilastokeskus). 190 tuhatta miesyrittäjää tuhatta naisyrittäjää 90 180 80 170 70 160 60 150 50 140 40 130 30 120 20 Miehet (vas. ast.) Naiset (oik. ast.) 14

4 Yrittäjien profiili Yrittäjät ovat palkansaajiakin ikääntyneempiä. Yrittäjistä 27 prosenttia on 55 vuotta täyttäneitä, kun palkansaajista 17 prosenttia on täyttänyt 55 vuotta. Pk-yritysbarometrin perusteella seuraavan viiden vuoden aikana yli 20 prosenttia pk-yrityksistä on potentiaalisen omistajanvaihdoksen edessä. Tämä tarkoittaisi realisoituessaan, että noin 40 000 yrityksessä tarvittaisiin uusi omistaja. Muuta väestöä selvästi suurempi osuus yrittäjistä on saanut opistotasoisen koulutuksen. Myös korkeasti koulutettujen osuus yrittäjissä on koko väestöä korkeampi. Kun työntekijäkotitalouksien jakauma on perinteisesti normaalijakauman muotoinen, yrittäjäkotitalouksien jakaumassa korostuvat molemmat hännät. Toisin sanoen niistä kotitalouksista, joissa suurituloisin on yrittäjä, suhteellisesti useammat kuuluvat alimpaan ja ylimpään tulokymmenykseen. Työntekijävetoisista kotitalouksista puolestaan alimpaan ja ylimpään kymmenykseen kuuluminen on muita desiilejä ja yrittäjäkotitalouksia harvinaisempaa. Kuva 18. Yrittäjien ja palkansaajien ikärakenne 2007 (Lähde: Tilastokeskus). 100 % 0,7 % 0,5 % 90 % 80 % 70 % 25,8 % 16,4 % 25,6 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 32,7 % 26,1 % 12,6 % 2,1 % Yrittäjät 24,5 % 22,6 % 10,3 % Palkansaajat 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 15

Kuva 19. Yrittäjien ja koko väestön koulutusrakenne v. 2008 (Lähde: SY ja Tilastokeskus). 40 35 30 % 37 31 31 25 22 20 15 10 17 10 15 13 11 5 4 5 5 0 Suomen Yrittäjät Suomen väestö Kuva 20. Yrittäjä- ja työntekijäkotitalouksien tulojakauma 2009 (Tilastokeskus). 100 % 2,8 % 90 % 80 % 24,7 % 9,1 % 12,1 % X IX 70 % 13,3 % 14,0 % VIII 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 9,0 % 6,8 % 10,8 % 5,7 % 6,6 % 8,2 % 5,5 % 9,5 % Yrittäjät (pl. maatalous) 13,5 % 12,7 % 13,0 % 11,1 % 8,2 % 3,4 % Työntekijät VII VI V IV III II I Muodostettu henkilöittäin kotitalouden kulutusyksikköä kohti lasketun käytettävissä olevan tulon mukaan. 16

Keskiverto yrittäjä (jollaista ei tietenkään ole olemassa todellisuudessa): - 46-vuotias opistotason koulutuksen saanut mies - Ennen yrittäjäksi ryhtymistä tehnyt useita vuosia palkkatyötä - Palvelualan yrittäjä (liike-elämän palvelut tai kauppa) - Toimii osakeyhtiömuodossa - Yrityksen omavaraisuusaste noin 40 % ja kokonaispääoman tuotto noin 6 % - Työllistää itsensä lisäksi 2-3 henkilöä - Yrittäjä tekee 20 % pidempää työpäivää kuin palkansaaja - Yrittäjän perheessä asuu 2,7 henkeä (palkansaajaperhe 2,4 henk.) - Tärkeitä asioita turvallisuus, toimeentulo, perhe ja vapaus - Käteenjäävä tulo 23 % korkeampi kuin palkansaajalla - Yrittäjä on keskimääräistä kansalaista vauraampi - Kuluttaa keskimääräistä enemmän asumiseen, liikenteeseen ja terveyteen sekä vähemmän kulttuuriin, vapaa-aikaan ja ravintoloihin 5 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot Suomen T&K-panostukset ovat 3,9 prosenttia BKT:sta. Julkisen sektorin osuus on tästä noin 30 prosenttia 20 % korkeakoulu- ja tutkimussektori sekä 10 % muu julkinen sektori kun tavoitteeksi on asetettu kolmannes. Siten noin 70 prosenttia T&K-panostuksesta tulee yksityisistä yrityksistä. Pk-yritysten osuus yritysten T&K-panostuksista on reilu neljännes ja koko panostuksesta viidennes. Yrityksille suuntautuvasta julkisesta rahoituksesta pk-yritysten osuus on yli puolet, joka on kansainvälisesti vertaillen parempaa keskitasoa. Julkisen sektorin osuus yritysten T&Kpanostuksesta on kuitenkin yksi teollisuusmaiden matalammista vain muutama prosentti. Palveluyritysten osuus T&K-panostuksista on matala kansainvälisesti vertaillen. Samoin on ulkomaisen panostuksen osuus. Innovaatiotoiminta painottuu luonnollisesti suurempiin yrityksiin jo pelkästään johtuen resursseista. Tästä huolimatta yli 40 prosentissa pk-yrityksistäkin harjoitetaan innovaatiotoimintaa. Innovaatiotoiminta on yleisempää teollisuudessa kuin palveluissa. T&K-panostukset ovat suurimmat Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla, kun panostukset suhteutetaan väestön määrään (euroa/asukas). Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla panostukset ovat puolestaan pienimmät. 17

Kuva. Julkisen rahoituksen osuus yritysten T&K-panostuksista (Lähde: OECD). Puola (2009) Ranska (2008) Itävalta (2007) Norja (2008) Yhdysvallat (2008) EU 27 (2008) Iso-Britannia (2009) OECD (2008) Italia (2008) Korea (2008) Ruotsi (2009) Belgia (2007) Saksa (2008) Irlanti (2009) Portugali (2008) Suomi (2009) Alankomaat (2007) Kanada (2008) Tanska (2009) Japani (2008) 0 2 4 6 8 10 12 14 Kuva 21. Pk-yritysten osuus yritysten T&K-panostuksista (Lähde: Eurostat). Viro 1) Italia 2) Irlanti 2) Tanska 4) Slovakia 1) Espanja 1) Puola 2) Portugali 2) Alankomaat 1) SUOMI 1) Unkari 1) EU 25 Itävalta 5) Iso-Britannia 2) Saksa 1) USA 3) Ranska 1) Ruotsi 2) Japani 2) 1) 2002 2) 2001 3) 2000 4) 1999 5) 1998 0 10 20 30 40 50 60 70 80 18

Kuva 22. Pk-yritysten osuus yritysten julkisesta T&K-rahoituksesta 2007 (Lähde: Eurostat). Irlanti (2006) Belgia (2006) Espanja (2006) Sveitsi (2004) Tsekki Kreikka Australia (2006) Norja Korea Suomi Puola Kanada (2006) Luxemburg (2005) Itävalta (2006) Alankomaat (2005) Tanska (2005) Saksa (2005) Ruotsi Italia (2006) Yhdysvallat (2006) Ranska (2006) Iso-Britannia 0 20 40 60 80 Kuva 23. Yritysten innovaatiotoiminta v. 2006 2008 (Lähde: Tilastokeskus). % yrityksistä 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Tuoteinnovaatioita Prosessi-innovaatioita Innovaatioprojekteja Innovaatiotoimintaa Kaikkia 19

Kuva. T&K-panostukset suhteessa väestöön maakunnittain 2009 (Lähde: Tilastokeskus). Pohjois-Pohjanmaan maakunta Pirkanmaan maakunta Uudenmaan maakunta Varsinais-Suomen maakunta Koko maa yhteensä Pohjanmaan maakunta Keski-Suomen maakunta Itä-Uudenmaan maakunta Etelä-Karjalan maakunta Pohjois-Savon maakunta Kanta-Hämeen maakunta Pohjois-Karjalan maakunta Satakunnan maakunta Lapin maakunta Päijät-Hämeen maakunta Keski-Pohjanmaan maakunta Kainuun maakunta Etelä-Savon maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta Kymenlaakson maakunta 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 e/as. 6 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa Pk-yritykset ovat kansantaloudellemme tärkeitä. Yritysten 335 miljardin euron liikevaihdosta pksektorin osuus on puolet. Yritysten liikevaihdosta valtaosa syntyy teollisuudessa ja kaupassa. Jalostusarvostakin yli 40 prosenttia syntyy pk-yrityksissä. Pk-yritysten kokonaispääoman tuottoaste oli vuonna 2009 jopa selvästi korkeampi kuin kaikkien yritysten keskimäärin. Pk-sektorin käyttökatekin on hieman korkeampi kuin suurempien yritysten. Vaikka pk-yritysten omavaraisuusaste on matalampi kuin yritysten kokonaisuutena, pk-yrityksissä velan osuus liikevaihdosta on keskimäärin matalampi. Pk-yritykset näyttivät tunnuslukujen perusteella selviävän vuodesta 2009 suurempia yrityksiä paremmin. Lukuja tarkastellessa täytyy muistaa, että suuren pörssiyhtiön rakenne on toinen kuin pk-yrityksen. Pk-sektorin osuus BKT:sta on reilu 40 prosenttia. Tuonnista pk-yritysten osuus on 29 prosenttia ja viennistäkin 13 prosenttia. Lisäksi on otettava huomioon, että monet pk-yritykset toimivat alihankkijoina suuryrityksille, joiden tuotteita ja palveluita viedään ulkomaille. Pk-yrityksistä runsaan neljänneksen tuotteita viedäänkin ulkomaille suoraan tai osana toista tuote- tai palvelukokonaisuutta. Pk-yritykset myös turvaavat tulevaisuutta. Perinteisistä reaali-investoinneista pk-yritysten osuus on noin puolet sekä tutkimus- ja kehityspanostuksistakin 13 prosenttia. Kasvu yrityksiä on 4,5 prosenttia yrityksistä, kun mittarina käytetään liikevaihdon yli 10 prosentin vuotuista kasvua kolmen vuoden aikana. Kasvuyritysten määrä on ollut hieman kasvussa. Eniten kasvuyrityksiä on majoitus- ja ravitsemusalalla, informaatio- ja viestintäalalla sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vähiten kasvuyrityksiä on kaupassa ja rakentamisessa. 20

Kuva 24. Yritysten liikevaihto v. 2009 (Lähde: Tilastokeskus). Mikroyritykset (1-9 hlöä); 57 mrd.; 17 % Suuryritykset (250- hlöä); 165 mrd.; 49 % Pienyritykset (10-49 hlöä); 58 mrd.; 17 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 55 mrd.; 17 % Kuva 25. Yritysten liikevaihto toimialoittain v. 2009 (Lähde: Tilastokeskus). Muut toimialat; 14 mrd.; 4 % Muut palvelut; 43 mrd.; 13 % Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; 11 mrd.; 4 % Kuljetus ja varastointi; 20 mrd.; 6 % Teollisuus; 115 mrd.; 34 % Kauppa; 108 mrd.; 32 % Rakentaminen; 24 mrd.; 7 % 21

Taulukko 1. Liiketaloudellisia tunnuslukuja v. 2009 (Lähde: Tilastokeskus). Pk-yr. Yritykset Jalostusarvo/henkilöstökulut 1,3 1,4 Käyttökate/liiketoim. tuotot 8,2 % 7,2 % Rahoitustulos/liiket. tuotot 5,7 % 5,9 % Nettotulos/liiketoim. tuotot 2,0 % 1,7 % Kokonaispo:n tuotto 5,6 % 3,9 % Omavaraisuusaste 39,0 % 42,2 % Bruttovelka/liikevaihto 55,1 % 76,7 % Taulukko 2. Pk-sektorin rooli kansantaloudessa v. 2009 (Lähde: Tilastokeskus ja Suomen Yrittäjät). Pk-yritykset Koko talous BKT >40 % 171 mrd. Vienti 13 % 45,1 mrd. Tuonti 29 % 43,7 mrd. Investoinnit n. 50 % n. 18 mrd. T&K 13 % 6,8 mrd. 22

Kuva. Kasvuyritysten osuus yrityksistä (liikevaihdon vuotuinen kasvu yli 10 % 3 vuoden aikana) (Lähde: EK). Kuva. Kasvuyritysten määrä toimialoittain 2009 (liikevaihdon vuotuinen kasvu yli 10/30 % 3 vuoden aikana) (Lähde: EK). 7 Yritykset ja ympäristö Valtaosa yli kolme neljäsosaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energiasektorilla. Sähkön kulutus on ollut kasvussa BKT:n kasvun myötä. Puu- ja paperiteollisuus on sähkön suurin kuluttaja. Teollisuuden ympäristöinvestoinnit ovat olleet kasvussa vuodesta 2007 alkaen. Toiminta menot ovat kasvaneet tasaisemmin ja pidempään. 23

Kuva. Suomen kasvihuonepäästöt sektoreittain (Lähde: Tilastokeskus). milj. tonnia CO2-ekv. Kuva. Sähkön kulutus sektoreittain (Lähde: Tilastokeskus). 24

Kuva. Teollisuuden ympäristöinvestoinnit (Lähde: Tilastokeskus). Kuva. Teollisuuden ympäristönsuojelun toimintamenot (Lähde: Tilastokeskus). 25