Nurminen NeWS Nurminen Logistics sidosryhmälehti 1/2011 nurminenlogistics.com Logistiikkaa Venäjällä Nurminen Logistics on varteenotettava toimija myös Venäjällä. s.8 Uusissa kuvioissa Artur, Niko, Tiina ja Vera ovat vaihtaneet tehtäviä. s.20 Tulli edistää ulkomaankaupan sujuvuutta Nina Sirén on pitkän linjan tullilainen. s.22
2 SISÄLTö V.SomerpUro 19 Tiina Åhrlund latautuu keilaamalla. V.SomerpUro S.LeppiAHo 16 Kuljettaja Timo pellon työpiste on hyvin varusteltu. 26 mantsisen laitteita kuljetetaan sekä maanteitse että rautateitse. 1/2011 3 Pääkirjoitus Niina Haasola pohtii, ovatko hyvät teot avain onneen. 4 Logistiikka-asiaa verkossa Nurmisella on entistä monipuolisemmat verkkosivut. 5 Uutiset Katso, mille messuille keväällä kannattaa mennä. 6 Nurminen Logisticsin vuosi 2010 Nurmisen kannalta keskeisin markkina, Suomen ja ivy-maiden välinen ulkomaankauppa, lähti kasvuun kesän 2010 aikana. 8 Venäjä mitä Nurminen siellä tekee? Venäjä on valtava, kasvava logistiikkamarkkina. 14 Keskiaukeaman kartta ota talteen euroopan ja ivy-maiden kartta. 16 Timolle työmaa on myös koti Timo pelto kuljettaa jääkaappia ja mikroa aina työkeikoilla mukanaan. 19 Pallotytöstä pelaajaksi Tiina Åhrlund innostui kelailusta vasta aikuisiällä. 20 Uusissa tehtävissä Urakiertoa ja rekrytointeja. 22 Sujuvaa ulkomaankauppa säädösten mukaan Tulli on tärkeä yhteistyökumppani ulkomaankauppaa tekeville. 26 Referenssi mantsinen Group Ltd oy valmistaa materiaalinkäsittelykoneita ja satamanostureita.
PÄÄKIRJOITUS 3 Kell onni on? Satuin eräänä päivänä kuulemaan televisiosta keskustelun, jossa kerrottiin Suomeenkin levinneestä tavasta tehdä hyviä tekoja kanssaihmisille. Tarkalleen ottaen tällainen tapa on kai sentään ollut meilläkin käytössä iät ja ajat, mutta nyt oli kyse tietoisesta valinnasta, jonka jotkut ovat ottaneet peräti elämäntavakseen. Yhdysvalloissa on jo pitkään ollut ihan virallinen sattumanvaraisten hyvien tekojen päiväkin. Teko voi olla mitä vain: jonkun päästämistä kauppajonossa itsensä edelle tai kiittävän palautteen antaminen työkaverille. Tarkoitus on tuottaa hyvää mieltä pienellä vaivalla. Hyvä teko maksaa itsensä varmasti takaisin, sillä onnellisuustutkijat ovat todenneet, että onnellisille ihmisille on tyypillistä taipumus auttaa mielellään sekä tuttuja että tuntemattomia. Lääkäriseura Onnellisuudestamme 40 % on kiinni omasta asenteestamme. Duodecimin verkkosivuilla tarjolla olevista onnellisuuden lisäämiseen tähtäävistä harjoituksista yksi liittyy nimenomaan hyvien tekojen tekemiseen. Siinä neuvotaan valitsemaan yksi päivä viikosta, jolloin teet joko yhden ison tai 3 5 pienempää hyvää tekoa. On tärkeää ajoittaa pienetkin teot samalle päivälle. Tekoa neuvotaan vaihtelemaan kerrasta toiseen ja jatkamaan tätä kymmenen viikon ajan. Tämän rumban jälkeen pitäisi sitten olla onnellisempi. Mene ja tiedä tuskin menetelmä ainakaan onnettomammaksi ketään tekee. Tutkijoiden mukaan 50 % onnellisuudestamme on perimämme määräämää, 10 % riippuu terveyden ja varallisuuden kaltaisista ulkoisista olosuhteista ja peräti 40 % on kiinni omasta asenteesta. Viimeksi mainittuun voi jokainen itse vaikuttaa. Minkäköhänlainen muutos esimerkiksi tämän lehden lukijoiden onnellisuustasoissa ja työpaikoilla saataisiin aikaiseksi, jos jokainen meistä pyrkisi lisäämään pyyteettömien hyvien tekojensa määrää? Onnellisuudessa on nimittäin parasta se, ettei se ole keltään pois. Päinvastoin se kuulemma tarttuu kuin tauti. Niina Haasola on Nurminen Logisticsin viestintäpäällikkö ja uudistuneen Nurminen News -lehden päätoimittaja. Uudistuneessa lehdessä yhdistyvät Nurmisen entinen henkilöstölehti Nurminen Nyt sekä sidosryhmälehti Nurminen News. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Äänestä parasta juttua ja anna palautetta sivulla 5 olevien ohjeiden mukaan! V.Somerpuro
4 Nurminen Nyt Top3: Nurminen Logisticsin uudet verkkosivut Nurminen avasi hiljattain uudet verkkosivut osoitteessa nurminenlogistics.com. Uudella sivustolla esitellään aiempaa laajemmin yhtiön palveluja, mutta listataan myös muita kiinnostavia logistiikka-alan sivustoja. Kolmikielisten sivujen kautta on helppo jättää tarjouspyyntö, antaa palautetta tai äänestää vaikkapa tämän lehden parasta juttua. j.kilpiäinen V.Somerpuro V.Somerpuro 1 Kattavasti referenssejä Uudella sivustolla on esitelty useita Nurmisen referenssejä. Jokaisessa referenssissä näkökulmansa puheena olevaan keikkaan antaa sekä asiakkaan että Nurmisen edustaja. Referenssit on jaoteltu viiteen kategoriaan: rautatiekuljetukset, erikoisja raskaskuljetukset, terminaalipalvelut, huolinta ja projektipalvelut. 2 Kalusto käden ulottuvilla Sekä Nurmisen erikois- ja raskaskuljetuslavetit että junanvaunut on esitelty uudella sivustolla. Laveteista on saatavilla mittakuvat, ja myös vaunuista on esitelty keskeisimmät tiedot kuvien kera. 3 Viisi nurmislaista kertoo työstään Työpaikat-osiossa voi tutustua paitsi Nurmisella avoinna oleviin työpaikkoihin myös viiden nurmislaisen työnkuvaan. Esittelyssä olevat tehtävät vaihtelevat Assistant Business Controllerista terminaalityöntekijään.
NURMINEN LOGISTICS OYJ HENKILÖSTÖLEHTI NRO 2 toukokuu 2009 NURMINEN LOGISTICS OYJ HENKILÖSTÖLEHTI NRO 4 joulukuu 2008 Hyvä kehityskeskustelu Mikon ja Sakarin tapaan 6 Terminaalipalvelua Staraja Russassa 12 Aito pomo on levoton tapaus kotonakin 17 JOHN NURMINEN KONSERNIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 2 KESÄKUU 2007 Nurmisen henkilöstö juhli 120-vuotiasta yhtiötä Suomen paras logistiikka-alan työpaikka NURMINEN LOGISTICS OYJ HENKILÖSTÖLEHTI NRO 3 lokakuu 2010 Nurmisella vahva vuosi Vuoden 2006 tilinpäätöstiivistelmä 6 Työilmapiiri tehdään yhdessä Niiralassa hyvä yhteishenki 14 Presidentti Tarja Halosen iltapäivä Huolintatalossa Nykytaiteen näyttely taidekoordinaattorin näkökulmasta Sähköinen tiedonsiirto toimii M-Realin ja Nurmisen välillä JOHN NURMINEN KONSERNIN HENKILÖSTÖLEHTI MAALISKUU 2007 NRO 2 KESÄKUU 2006 JOHN NURMINEN KONSERNIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 1 NURMINEN LOGISTICS OYJ HENKILÖSTÖLEHTI NURMINEN LOGISTICS OYJ HENKILÖSTÖLEHTI NRO 1 maaliskuu 2009 NRO 2 toukokuu 2010 Vuosaari-hanke s. 10 etenee nopein harppauksin Pietariin syntyi s. 12 OOO John Nurminen Terminal Juhlaseminaarissa s. 14 kuultiin nimekkäitä puhujia Sporttiset nurmislaiset s. 18 pitivät hauskaa Vierumäellä Suuri pörssinumero Mikä muuttuu? 4 Haastattelussa kaksi ässää Kasvu tarvitsee tekijänsä Myynnin valmennusprojektit 21 JOHN NURMINEN KONSERNIN HENKILÖSTÖLEHTI JOHN NURMINEN KONSERNIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 3 LOKAKUU 2006 NRO 4 JOULUKUU 2007 NURMINEN LOGISTICS OYJ HENKILÖSTÖLEHTI NRO 3 lokakuu 2009 NURMINEN LOGISTICS OYJ HENKILÖSTÖLEHTI NRO 2 kesäkuu 2008 JOHN NURMINEN KONSERNIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 3 Lipuu mun laiva laituriin Agentti Esa Huotarin päivä 6 Logistiikkakeskukselle peruskivi Vuosaari-hanke aikataulussa 24 Tuulet muuttuvat, yhtiö pysyy kurssissa Johan Nurminen oli aikansa rohkea liikemies Tullauspalveluiden uusi rooli strategisena partnerina Moskovan pakkastalven helteiset viikot Nurminen juhlii pitkää taivaltaan LOKAKUU 2007 JOHN NURMINEN KONSERNIN NURMINEN LOGISTICS OYJ HENKILÖSTÖLEHTI NRO 1 maaliskuu 2010 NURMINEN LOGISTICS OYJ HENKILÖSTÖLEHTI NRO 4 joulukuu 2009 Mika ja Janne keskustelevat mielellään NURMINEN LOGISTICS OYJ HENKILÖSTÖLEHTI NRO 4 joulukuu 2008 Yhteistyö sujuu Nurmisen yksiköiden kesken 4 Miten vietetään joulua Virossa, Venäjällä ja Ruotsissa? 8 Osaamisen johtamiseen panostetaan Nurmisella 10 Nurminen Ship Agency aloitti itsenäisenä joulukuussa 12 JOHN NURMINEN KONSERNIN HENKILÖSTÖLEHTI NURmINeN NyT 5 Topi Saarenhovista Nurminen Logisticsin toimitusjohtaja Tulipalo Niiralassa Mielenkiintoisia messuja Nurminen Logistics Oyj:n hallitus on 6.4.2011 nimittänyt Di Topi Saarenhovin, s. 1967, yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi. Saarenhovi aloittaa uudessa tehtävässään 1.5.2011, jonka jälkeen Nurminen Logisticsin vt. toimitusjohtajana toiminut Antti Sallila jatkaa yhtiön talousjohtajan tehtävissä. Topi Saarenhovi on aiemmin toiminut Glaston oyj:n liiketoiminta-alueen johtajana vastaten yhtiön koneliiketoiminnasta. Tätä ennen hän on toiminut muun muassa Amomatic oy:n toimitusjohtajana ja tehtaanjohtajana Wärtsilä oyj:ssä. Nurminen Logistics on mielenkiintoisessa kehitysvaiheessa oleva tunnettu ja hyvämaineinen logistiikkayhtiö, jolla on vahva brändi, erinomainen logistiikkaalan osaaminen ja johtava markkina-asema erityisesti Venäjälle ja muihin ivy-maihin suuntautuvassa rautatielogistiikassa. Lähden innolla kehittämään Nurminen Logisticsia sen kasvuun ja parempaan kannattavuuteen tähtäävän strategian mukaisesti yhdessä yhtiön osaavan henkilöstön, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa, Topi Saarenhovi toteaa. Uusi toimitusjohtaja esitellään tarkemmin Nurminen Newsin seuraavassa numerossa. Vierailijan tupakantumpista alkunsa saanut tulipalo tuhosi 16.3.2011 Nurmisen Niiralantoimipisteen toimistorakennuksen kokonaan. Henkilövahingoilta säästyttiin. Nurmisen henkilöstön ja paikallisen palokunnan nopean toiminnan ansiosta palvelimet sekä suurin osa koneista ja laitteista pelastettiin. Toimintaa pystyttiin jatkamaan hyvin nopeasti väliaikaisissa tiloissa. TransRussia-messut pidetään moskovassa 26. 29.4.2011. Jo 16. kerran järjestettävät messut ovat Venäjän suurin logistiikka-alan tapahtuma ja arvostettu kohtaamispaikka logistiikan ammattilaisille. Tänä vuonna löydät Nurminen Logisticsin expocenteristä messuosastolta C301. Kuljetus 2011 -messut järjestetään 19. 21.5.2011 Jyväskylässä. Näillä messuilla Nurmisen osaston numero on C2-321. Uusi hallitus Nurminen Logisticsin yhtiökokous valitsi 6.4.2011 yhtiölle uuden hallituksen. Hallituksessa jatkavat Olli Pohjanvirta (pj.), Eero Hautaniemi, Tero Kivisaari, Juha Nurminen ja Jukka Nurminen. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin John Nurminen oy:n toimitusjohtaja Jan Lönnblad (vasemmanpuoleinen kuva). Hallituksesta jäivät pois Rolf Saxberg ja Antti Pankakoski. rolf Saxberg (oikeanpuoleinen kuva) vaikutti Nurminen Logisticsin ja sen edeltäjän John Nurminen oy:n hallituksissa vuodesta 1994 saakka. ÄÄNeSTÄ! Nurminen Logisticsin henkilöstölehden Nurminen Nytin 4/2010 paras juttu -äänestyksen voiton Nurminen Nyt Markku, Jorma, Leif, Tomi ja Tanja toimivat Vuosaaressa Katariina ja muut vuosaarelaiset työskentelevät lähellä Tullia Monta syytä juhlaan Leonid hurahti hippoihin Обзор статей на русском языке Eero ja Jukka täydentävät hallitusta Pata Suhonen on Vainikkalan kuuluisin kokki Обзор статей на русском языке NURMINEN LOGISTICS OYJ HENKILÖSTÖLEHTI Nurminen Nyt Nurminen Nyt Vesa, Marko, Matti ja Mika pitävät kelat liikkeessä Luukku on energiatehokas talo Maanalaiset possut työllistävät Nurmista Обзор статей на русском языке NRO 4 joulukuu 2010 Lisäresursseja kehittämiseen Ajoneuvologistiikka omaksi kokonaisuudeksi 4 Nurminen Nyt Nurminen Nyt Tullauspalvelvelut laajeni idässä ja lännessä 16 Petri, Vesa ja Jouni työskentelevät tyytyväisimmässä terminaalissa Työturvallisuuskorttia hankkimassa Marikin asuu kesäkaupungissa Обзор статей на русском языке Nurminen katsoo itään Marjut, Bengt ja muita nurmislaisia työn imussa Matit jättivät hallituksen Vainikkalassa Vainikka voittaa Virtasenkin Обзор статей на русском языке Nurminen Nyt vei Vartiuksen-toimipisteen arjesta kertonut Tärpättiä Suomeen, perunaa Venäjälle -juttu. Se sai peräti 42 % annetuista äänistä. muuten äänestys oli poikkeuksellisen tasainen: toisen sijan jakoi peräti viisi juttua, jotka kaikki saivat 11 % äänistä. Jutut olivat pääkirjoitus, pietaria esitellyt minun kaupunkini -sarjan juttu, Pärinää töissä ja vapaalla -juttu, Niiralan D-hallin avajaisista kertonut juttu sekä Martti Immosen keräilyharrastusta valottanut juttu. Ääniä sai myös Jorma Kervisen kolumni. Vastanneiden kesken arvottiin viisi palkintoa, jotka voittivat Pirkko Partanen, Seija Hummelin-Uusilehto, Seppo Turunen, Miina Sokura ja Marko Raasu. onnea voittajille! Tämänkin lehden parasta juttua voi äänestää osoitteessa www.nurminenlogistics.com. Kaikkien 31.5.2011 mennessä vastanneiden kesken arvotaan kaksi lippua puistoblues-festivaaleille kesällä 2011. Hanna ja Pete viettävät kesän Nurmisella Reiskan päivä Mussalossa TransRussia 2008 -messut onnistuivat odotusten mukaisesti Обзор статьей на русском языке Anu ja esimiestyön solmukohdat Pasi kävi Sotšissa Jorma oli kesällä Susisaaren keisari Обзор статей на русском языке Nurminen Nyt Suuri kyselynumero asiakas-, henkilöstö- ja lukijatyytyväisyys 10 15 Puhetta mallin mukaan Vartiuksessa päivystävät Ivan ja Mikko Обзор статей на русском языке Jukka, Jari ja Ekaterina sopeuttamistöitä käytännössä Harri ja Peter lataavat akkujaan soittamalla Suuri pikkujoulutapetti Обзор статей на русском языке Pasilassa sählätään viikoittain Olli kävi Siperiassa Обзор статей на русском языке Katariina ja muut vuosaarelaiset työskentelevät lähellä Tullia Monta syytä juhlaan Leonid hurahti hippoihin Обзор статей на русском языке Nurminen Nyt
6 Tilinpäätös Nurminen Logisticsin vuosi 2010: Liikevaihto kasvoi, kannattavuus heikkeni kulujen kasvaessa Suomen ulkomaankauppa kääntyi nousuun vuoden 2010 aikana. Elpymistä hidasti kuitenkin satamien maaliskuinen ahtaajalakko, joka vaikutti logistisiin virtoihin koko kevään ajan. Nurminen Logisticsin kannalta keskeisin markkina, Suomen ja IVY-maiden välinen ulkomaankauppa, lähti kasvuun vasta kesän 2010 aikana, ja yhtiön markkinatilanne oli alkuvuodesta odotuksia vaikeampi. Toinen vuosipuolisko oli volyymikehitykseltään positiivinen, mutta yhtiön kannattavuutta rasitti Vuosaaren satamassa sijaitsevan logistiikkakeskuksen tappioiden kasvaminen. Kysyntä ja volyymit paranivat vuoden aikana sekä rautatiekuljetuksissa että erikois- ja raskaskuljetuksissa. Satamalogistiikkamarkkina pysyi haastavana koko vuoden. Yhtiön pääasiakasryhmistä metsäteollisuuden kysyntä parani vuoteen 2009 verrattuna. Konepajateollisuuden kysynnän pohja saavutettiin vuoden 2010 alussa, ja markkinatilanne parani loppuvuonna. Vaikea hintakilpailutilanne helpotti hieman vuoden loppua kohden volyymien nousun myötä. Nurminen Logistics säilytti markkinajohtajan asemansa Suomen IVY-rautatieviennissä vuonna 2010, mutta markkinan elpymisestä huolimatta esimerkiksi paperin rautatievienti Suomesta IVY-maihin oli edelleen vain 50 % vuoden 2008 tasosta. Markkinatilanteen uskotaan kehittyvän vuonna 2011 positiivisesti. Yhtiön Vuosaaren-logistiikkakeskuksen näkymät ovat vuotta 2010 paremmat jo tehtyjen uusien asiakassopimusten myötä. Vuosi lukuina Tilikauden 2010 liikevaihto oli 69,7 miljoonaa euroa (2009: 62,5 miljoonaa), jossa oli kasvua vuoteen 2009 verrattuna 11,5 %. Raportoitu liiketulos oli -618 (2 374) tuhatta euroa. Se laski näin ollen 126 %. FAKTA Nurminen Logistics 2010 Liikevaihto oli 69,7 milj. euroa (2009: 62,5 milj. euroa). Raportoitu liiketulos oli -0,6 milj. euroa (2,4 milj. euroa). Liiketulosprosentti oli -0,9 % (3,8 %). Kertaluonteisista eristä puhdistettu liiketulos oli -1,2 milj. euroa (0,4 milj. euroa). Tulos ennen veroja oli -1,1 milj. euroa (-0,4 milj. euroa). Nettotulos oli -2,0 milj. euroa (-0,7 milj. euroa). Tulos per osake oli -0,22 euroa (-0,13 euroa). Liiketulos sisältää kertaluonteisia eriä 533 (1 965) tuhatta euroa. Näin ollen vertailukelpoinen liiketulos oli -1 151 tuhatta euroa, jossa on laskua vuoteen 2009 verrattuna 381 %. Yhtiön liikevaihdon kasvu perustui kysynnän elpymiseen erityisesti
Annual Report 2010 TILINPÄÄTöS 7 Liikevaihto, 1 000 eur Liiketulos (ebit), 1 000 eur Liikevaihdon jakauma maittain 10 000 5 000 8 000 4 000 The best solutions are individual 6000 3000 4000 2000 2000 1000 0 07 08 09 10 0 Suomi 84,9 % Venäjä 10,5 % Baltia 4,6 % Lisätietoja Nurminen Logisticsin vuodesta 2010 löytyy yhtiön vuosikertomuksesta. Tilaa vuosikertomus tai lue sen sähköinen versio yhtiön verkkosivuilla osoitteessa nurminenlogistics.com. 1 000 07 08 09 10 Maailmankauppa on lähtenyt nousuun, ja yhtiön markkinanäkymä on positiivinen. katsauskauden loppupuolella. Varsinkin Suomi IVY-rautatievienti kehittyi suotuisasti kesästä alkaen, samoin kuin konepajateollisuuden asiakkuudet kaikilla markkina-alueilla. Yhtiön satamalogistiikkapalveluissa kehitys oli vaimeampaa. Kotkassa ja Haminassa IVY-maihin suuntautuvat transitovolyymit ovat edelleen alhaisella tasolla. Vuosaaressa volyymit kääntyivät kasvuun katsauskauden viimeisellä neljänneksellä. Liiketuloksen lasku johtui pääosin henkilöstökulujen kasvusta ja Vuosaaren-logistiikkakeskuksen vuok rakulujen kasvusta. Vuosaaren -logistiikkakeskuksen vuokra nousi sopimuksen mukaisesti 0,8 miljoonaa euroa vuoteen 2009 verrattuna. Vuosaaren-logistiikkakeskuksen liiketappio katsauskaudella oli 3,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 yhtiössä toteutettiin myös lomautussäästöjä, jotka alensivat vertailukauden kuluja 1,5 miljoonaa euroa. Kannattavuutta rasittaa myös osin hyvin kireä hintakilpailu. Tulevaisuuden näkymät Maailmankauppa on lähtenyt nousuun, ja yhtiön markkinanäkymä on positiivinen. Erityisesti satamalogistiikkamarkkinaan saattaa kuitenkin sisältyä riskejä. Yhtiöllä on toimintaa Vuosaaren, Kotkan ja Haminan satamissa, joten niiden volyymikehitys on yhtiön kannalta merkityksellinen. Volyymikehitykseen vaikuttaa muun muassa taantuman aikana vähentyneen transitokaupan kehitys, jonka näkymä on tällä hetkellä epäselvä. Eri maiden rautateiden tariffimuutokset saattavat vaikuttaa olennaisesti rautatiekuljetusten hintakilpailukykyyn. Lisäksi hintakilpailutilanne saattaa rasittaa yhtiön kannattavuutta tulevaisuudessakin, mikäli ulkomaankaupan volyymien kasvu ei jatku odotetulla tavalla. Nurminen Logistics arvioi yhtiön liikevaihdon kasvavan vuonna 2011 vuoteen 2010 verrattuna noin 10 %. Operatiivisen liiketuloksen arvioidaan olevan hieman parempi kuin vuonna 2010. Yhtiön pitkän aikavälin tavoitteena on edelleen kasvattaa liikevaihtoa vuosittain keskimäärin 20 % mukaan lukien yritysostot ja saavuttaa yli 7 %:n liikevoittotaso. Yleisen taloudellisen tilanteen arvioidaan hidastavan kasvutavoitteiden saavuttamista lyhyellä aikavälillä. Yhtiö seuraa aktiivisesti markkinoilla tapahtuvaa rakennemuutosta ja yritysjärjestelymahdollisuuksia. Teksti perustuu 25.2.2011 julkaistuun Nurminen Logisticsin tilinpäätöstiedotteeseen.
8 NURmINeN VeNÄJÄLLÄ Tallinna Riika Klaipeda Brest Pietari Minsk Kiova Moskova
KArTTA: osmo päivinen, KUVAT: VeiKKo SomerpUro NURmINeN VeNÄJÄLLÄ Venäjä mitä Nurminen siellä tekee? 9 Jo nopea vilkaisu maailmankarttaan osoittaa, että Venäjä on valtava markkina. Laajempi asiaan perehtyminen taas opettaa, että kyseessä on myös kasvava markkina. Selvää on myös se, että kyseisenlaisella markkinalla tarvitaan ja tarjotaan valtavasti logistisia palveluita. Mitä tällaisella pelikentällä tekee Nurminen Logistics? Jekanterinburg Venäjä on pinta-alaltaan maailman suurin maa, jonka alue peittää 8 % koko maapallon pinta-alasta. Maan Euroopan puoleinen osa peittää 40 % koko maanosasta, vaikka kolmasosa Venäjästä kuuluukin Aasiaan. Väestöä Venäjällä on noin 142 miljoonaa. Pitkien etäisyyksien ja huonojen tieyhteyksien maata leimaa rautatiepainotteisuus. Venäjän alueella on rautateitä 85 000 kilometriä, ja niitä pitkin kulkee noin 83 % maan rahtiliikenteestä. Mikä tällä markkinalla on pienen suomalaisen Nurminen Logisticsin rooli? Ei ollenkaan niin vähäinen kuin äkkiseltään saattaisi kuvitella. Suomi on 12. tärkein maa Venäjän viennissä ja tuonnissa, ja Suomen kauppakumppaneista Venäjä on ehdottomasti tärkeimpiä. Nurminen taas on markkinajohtaja Suomen ja IVY-maiden välisessä rautatieviennissä. Nurmisen tuhatta omaa sekä sen käyttämiä A
10 Nurminen Venäjällä yhteistyökumppaneiden vaunuja operoi yhtiön venäläinen tytäryhtiö, Pietarissa sijaitseva OOO Huolintakeskus. Yhtiöllä on siis Venäjän erittäin kilpaillulla markkinalla tarvittavaa paikallista osaamista. Tämän lisäksi Nurmisella on myös vuosikymmenten toiminnan mukanaan tuomaa kokemusta ensimmäiset kuljetuksensa Nurminen hoiti Venäjälle jo 1960-luvulla. Ja juuri vahva kokemus Venäjällä toimimisesta on kaikkien asiaan perehtyneiden lähteiden mukaan välttämätöntä mille tahansa yritykselle, mikäli se haluaa siellä menestyä. Ensimmäiset kuljetuksensa Nurminen hoiti Venäjälle jo 1960-luvulla. FAKTA IVY-maat: Venäjä Ukraina Valko-Venäjä Moldova Armenia Azerbaidžan Kazakstan Turkmenistan Uzbekistan Tadžikistan Kirgisia Nurmisen palveluiden käyttämiselle Venäjän-logistiikassa on monta hyvää perustetta. Osa niistä liittyy Suomen maantieteelliseen asemaan ja osa yhtiön omaan osaamiseen, Nurmisen Senior Vice President Harri Vainikka selittää. Suomessa on hyvä logistinen infrastruktuuri: satamat, tiet, rautatiet ja rajan toimivuus ovat kunnossa. Lisäksi maa on erittäin turvallinen portti Venäjän ja muun maailman välissä. Toisaalta Nurminen on sijoittunut hyvin liikenteen solmukohtiin Suomessa. Me toimimme Helsingin, Kotkan ja Haminan satamissa, ja muut terminaalimme sijaitsevat keskeisillä paikoilla itärajan tuntumassa. Pystymme tarjoamaan tehokkaita logistisia ratkaisuja myös Baltian maiden kautta onhan meidän tytäryhtiöillämme toimintaa myös niissä. Omien toimintojemme lisäksi me voimme tukeutua myös laajaan paikalliseen yhteistyökumppaniverkostoomme Venäjällä ja muissa IVY-maissa.
Kuvat: Veikko somerpuro Nurminen Lyhyt vinjettinimi Venäjällä tms. 11 Oikeanlaista kemiaa Kemira on kansainvälinen kemian yhtiö, jonka liikevaihto on noin 2 miljardia euroa. Sen keskeisiä asiak kaita ovat runsaasti vettä kuluttavat teollisuudenalat. Kemira tarjoaa veden laadun ja määrän hallintaratkaisuja, joilla lisätään asiak kaiden energia-, vesi- ja raaka- ainetehokkuutta. Venäjä on jo nyt meille merkittävä markkina-alue ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti, kertoo Kemiran logistiikka- ja asiakaspalvelujohtaja Jari Grönlund. Osan Venäjän-kuljetuksistaan Kemira hoitaa Nurmisen konttialustavaunuilla ja erikoisrakenteisilla säiliövaunuilla, joita käytetään kemikaalien kuljettamiseen Suomesta Venäjälle. Grönlund ei pidä Venäjää sinänsä mitenkään erityisen poikkeuksellisena maana logistiikan kannalta, mutta korostaa, että Nurmisen kuljettamat kemikaalit vaativat todellista erityisosaamista. Kemiankuljetuksia säätelee tarkka lainsäädäntö sekä Suomessa että Venäjällä, ja kemikaalien kuljettamisessa korostuu ammattitaidon merkitys. Koko Kemiran toiminta perustuu safety first -periaat teeseen, jota noudatetaan luonnollisesti myös yhtiön logistiikassa, Grönlund kertoo. Ammattitaidon lisäksi Grönlund sanoo arvostavansa Nurmisen palveluissa erityisesti tullausosaamista sekä Nurmisen hyviä suhteista venäläisiin rautatieoperaattoreihin. Varsinkin tullausosaaminen on Nurmisella sillä tasolla, että vastaavaa on vaikea kilpailijoilta löytää. Myös yhtiön Pietarin-toimiston henkilöstön ammattitaidolla on operatiivisessa toiminnassa suuri merkitys, Grönlund sanoo.
12 Nurminen Venäjällä Poiminnat 1Suomi on toimiva portti Venäjälle. Suomen satamat, tiet ja rautatiet ovat kunnossa. 2 Pitkä raja. Suomella ja Venäjällä on maarajaa 1 340 kilometriä. Rajalla on on yhdeksän kansainvälistä rajanylityspaikkaa sekä seitsemän Suomen ja Venäjän kansalaisille tarkoitettua rajanylityspaikkaa. 3 Nurmisen toimipisteet sijaitsevat keskeisillä paikoilla. Nurmisen toimi pisteverkosto kattaa Suomen ja Venäjän välisen logistiikan keskeiset kohdat. Nurmisen erikoiskuljetuksista ja projektipalveluista vastaava Senior Vice President Hannu Vuorinen korostaa hänkin Nurmisen monipuolista osaamista. Asiakkaitamme hyödyttää ehdottomasti, että voimme tarjota heille koko logistisen ketjun pääosin omalla kalustollamme ja omissa terminaaleissamme. Logistiikkaketjun kontrolloitavuus ja luotettavuus kasvavat, kun projektissa ei ole montaa toimijaa, Vuorinen sanoo. Modernisoituminen tuo uusia mahdollisuuksia Venäjän talous on kasvanut viime vuosikymmenen aikana hurjasti. Brutto kansantuote asukasta kohden on kaksinkertaistunut, reaalipalkat ovat kolminkertaistuneet ja köyhien määrä on puolittunut. Viimeisin taantuma pysäytti kuitenkin tämän kehityksen: 10 kasvuvuoden jälkeen maan talous supistui vuonna 2009 8 %, ja vuonna 2010 kasvua tuli alle 4 %. Vuosi 2011 näyttää kuitenkin jo valoisammalta, ja voidaan hyvin olettaa, että logistiikka-alan vallitsevat trendit voimistuvat lähivuosina. Niistä tärkein on infrastruktuurin modernisoituminen, joka liittyy isompaan prosessiin eli maan tuotanto- ja osaamisrakenteen nykyaikaistamiseen ylipäänsä. Venäjän hallitus haluaa päästä eroon talouden raaka-aineriippuvuudesta monipuolistamalla talouttaan, viedäänhän sieltä suurelta osin jalostamattomia tai vähän jalostettuja energiatuotteita ja raaka-aineita. Maan rikkauksia halutaan jatkossa jalostaa kotimaassa sen sijaan, että ne vietäisiin ulkomaille jalostettavaksi. Muun muassa tästä syystä Venäjä haluaa kaksinkertaistaa tutkimus- ja kehitysmenonsa vuoteen 2010 mennessä. Venäjän teollisuuden ja infrastruktuurin modernisoituminen on tosiasia, ja Nurmisella on hyvät valmiudet olla osa tätä prosessia. Modernisoituminen Venäjän talous on kasvanut viime vuosikymmenen aikana hurjasti. vaatii monenlaista logistiikkaa, ja me pystymme sitä tarjoamaan sekä Venäjän ja muiden maiden välisessä liikenteessä että myös Venäjän sisällä. Olipa asiakkaanamme sitten länsimainen tai venäläinen toimija, voi hän luottaa siihen, että meillä on riittävästi kummankin kulttuurin ja toimintaympäristön osaamista. Asiakkaalla itsellään ei tarvitse välttämättä olla omaa Venäjä-osaamista tai toisinpäin ajateltuna kokemusta esimerkiksi Euroopan unionin alueella toimimisesta, Harri Vainikka sanoo. Yleisimpinä ongelmina Venäjän markkinoilla toimimisessa pidetään esimerkiksi maan viranomaistahojen toiminnan ennustettavuuden vaikeutta. Suomalaisten yritysten kohtaamat merkittävimmät ongelmat liittyvät ainakin erään Suomen ulkoasiainministeriön teettämän kyselyn mukaan vaihteleviin tullauskäytäntöihin. Viranomaisten kanssa toimimiseen tai säädösten muuttumiseen liittyviä ongelmia tai yllättäviä tilanteita esiintyy sitä vähemmän, mitä pidempi kokemus yrityksellä maassa on, mitä paremmat suhteet sillä on paikallisiin toimijoihin ja mitä parempaa osaamista sen henkilöstöllä on. Nurmisella ovat kaikki nämä tekijät kunnossa, Vuorinen jatkaa. Koolla ei siis ole väliä. Suhteellisen pienikin toimija voi olla tehokas ja luotettava, oli markkinoiden koko mikä tahansa. Jutussa on käytetty lähteenä Suomen ulkoasiainministeriön verkkosivuja.
Nurminen Venäjällä 13 Kuva: Valtteri Korpinen Matti Vääränen on tehnyt Venäjän-keikkaa 1970-luvulta saakka. Venäjä-kokemusta viideltä vuosikymmeneltä Nurminen aloitti ensimmäisenä Euroopassa säännöllisen autolinjaliikenteen Neuvostoliittoon vuonna 1969. Silloin reitti kulki Helsingistä Leningradin kautta Moskovaan. Kananmunakuljetuksia yhtiö oli kuitenkin tehnyt Neuvostoliittoon yhdellä autolla jo vuodesta 1963 saakka. Erikoiskuljetusten autonkuljettaja Matti Vääränen sen sijaan on tehnyt erikoiskuljetuskeikkaa Venäjälle 1970-luvun puolestavälistä alkaen. Silloin ulkomaalaiset autot olivat Venäjällä vielä harvinaisia näkyjä. Herätin tuolloin paljon huomiota rekallani. Aamuisin saattoi töihin menossa olevia ihmisiä kuljettanut linjaauto pysähtyä parkissa olevan rekkani viereen vain siksi, että ihmiset pääsivät katselemaan autoani ja kyselemään, että mistä olen kotoisin, Matti muistelee. Ensimmäisellä keikallaan Neuvostoliittoon Matti kuljetti parakkeja Leningradiin, mutta sen jälkeen hän on kuljettanut milloin mitäkin lähes joka puolelle Venäjää ja entistä Neuvostoliittoa. Hän ei ole pitänyt kirjaa keikkojen määrästä tai ajetuista kilometreistä, mutta varsinkin 1980-luvulla niitä kertyi paljon. Pisin yhtäjaksoinen reissu oli yli kuukauden mittainen. Silloin, kun kännyköitä ei vielä ollut, oli yhteydenpito Suomeen todella hankalaa sai soittaa ainoastaan yhden minuutin mittaisen puhelun ja senkin vain Moskovasta. Nykyäänhän kaikki on paljon helpompaa, Matti toteaa. Monilla matkoillaan Matti on elänyt mukana itänaapurin muutoksissa. Satuin olemaan Moskovassa vuoden 1991 vallankaappausyrityksen aikana. Silloin kieltämättä vähän pelotti, kun panssarivaunut pyörivät kaupungin keskustassa. Kun Neuvostoliitto sitten myöhemmin todella hajosi, olin juuri keikalla Valko-Venäjällä. Tuntui, että kaikki muuttui yhdessä yössä, ja keikkaan liittyvät paperiasiat piti laittaa kokonaan uusiksi ennen kuin pääsin palaamaan kotiin, toukokuussa 2011 eläkkeelle jäävä kuljettaja kertaa uransa värikkäitä vaiheita.
Keskiaukeaman kartta Ota talteen Euroopan ja IVY-maiden kartta.
Vartius Jyväskylä Niirala Rauma Turku Imatra Luumäki Vainikkala Vantaa Vaalimaa Hamina Helsinki Kotka Terminaali Toimipiste Pietari Tallinna Riika Jekanterinburg Klaipeda Moskova Novosibirsk Minsk Irkutsk Brest Kiova Astana Rostov Ulan Bator Baku Taškent Ašgabat Dušanbe Almaty Biškek Vladivostok www.nurminenlogistics.com
16 SORVIN ÄÄReSSÄ Timolle työmaa on myös koti 1erikoiskuljetusten autonkuljettaja Timo Pelto on ajanut nykyisellä autollaan parisen vuotta. Vuosimallin 2005 Volvo on Timolle paitsi työväline, myös koti kaukana kotoa. Koska Nurmisella kuskeilla on yleensä omat nimikkoautonsa, tulee niihin Timon mukaan kiinnyttyä. 2 Timon auto on hyvin varusteltu: sieltä löytyvät myös jääkaappi, kahvinkeitin ja mikro. Auton lämmitys- ja ilmastointilaite toimii myös silloin, kun auto on parkissa. Korkeutta kämpässä on sen verran, että 187 cm pitkä Timo mahtuu siellä juuri ja juuri seisomaan. Kerrosvuoteen alapeti toimii sänkynä, ylävuodetta Timo käyttää tavaravarastona. 3 Timo ajaa pääsääntöisesti Saksassa, mikä tarkoittaa sitä, että vuodessa kertyy paljon laivapäiviä ja että keikoilla on muutenkin verrattain paljon vapaa-aikaa,
Sorvin ääressä 17 FAKTA Erikoiskuljetusten autonkuljettaja Timo Pelto, 45, on työskennellyt Nurmisella kolmisen vuotta. Hänelle tulee ajokilometrejä suhteellisen vähän, noin 80 000 km vuodessa, sillä Saksan-keikoilla iso osa reissuista kuluu laivalla. Timo väittää olevansa Nurmisen nopein kuljettaja, sillä moottoripyörällä on tullut ajettua parhaimmillaan 302 kilometrin tuntivauhtia. Moottoripyöräilyn lisäksi Timo harrastaa valokuvausta. Hän viihtyy työssään hyvin, sillä se on sopivalla tavalla vaihtelevaa ja vapaata. Veikko somerpuro koska Saksassa saa ajaa erikoiskuljetuksia ainoastaan maanantai-illan ja perjantai-aamun välisenä aikana. Vapaa-aikansa Timo käyttää kohdekaupungissa kierrellen. Reissussa tulee yleensä harrastettua valokuvausta, joka on Timon mielipuuhia myös kotimaassa. 4 Timo sanoo lähtevänsä rekkansa nupista yleensä sillä samalla hetkellä, kun käsi irtoaa käsijarrusta. Nupissa tulee siis ajojen välissä oltua lähinnä yöt. Ne Timo viettää yleensä huoltoasemien pihoilla ja joskus lastaus- tai purkupaikoilla. 5 Kaikissa Nurmisen 12 autossa on ajoneuvopääte, jonka välityksellä liikenteenhoitajat välittävät kuljettajille toimeksiannot. Kuljettajat taas raportoivat keikkojen edistymisestä reaaliaikaisesti liikenteenhoitajille päätteen kautta. Myös kuskien työaikaa seurataan päätteen avulla.
18 Akkuja lataamassa Kuvat: Veikko Somerpuro
Akkuja lataamassa 19 Pallotytöstä pelaajaksi Nurmisen Vuosaaren-toimipisteessä huolitsijana työskentelevä Tiina Åhrlund ei vielä lapsena innostunut keilailusta, mutta keilaa nyt aikuisena samassa seurassa äitinsä kanssa. M istä saakka olet keilannut? Liityin keilaseura Fenixiin vuonna 2009. Molemmat vanhempani keilasivat ollessani pieni tyttö, ja minäkin sain oman pallon noin 10-vuotiaana. Silloin ei vielä kovin moni lapsi keilannut, ja koin keilatessa saamani huomion kiusallisena. Keskityinkin lähinnä taskurahojen tienaamiseen isäni keilapalloa pesemällä. Nyt aikuisena laji imaisi kuitenkin mukaansa, ja liityin lopulta samaan seuraan, jossa äitini keilaa. Keilaaminenhan on siitä mukava laji, että sen voi aloittaa jo aika pienenä, nuorimmat harrastajat taitavat olla noin viisivuotiaita, ja sitä voi jatkaa niin pitkään kuin pallo kädessä pysyy. Pitääkö keilapalloa tosiaan pestä? Minkä ihmeen vuoksi? Pallo kerää öljyä radasta, ja siksi sitä on syytä pestä aina silloin tällöin. Toiset vievät pallonsa jopa löylyyn, jossa rasva irtoaa erityisen hyvin pallon hikoillessa sen pois. Keilaaminenhan taitaa olla perin yksitoikkoista touhua. Eikö siinä tylsisty? Ehdottomasti ei. Ainakaan minun tasollani ei ole koskaan kahta samanlaista perättäistä heittoa, vaikka heittojen tulos olisikin sama. Ja nimenomaan se tekee tästä lajista haastavan, mutta ei tylsän. Vaikeampaa kuin miltä näyttää. Heiton onnistuminen vaatii keskittymistä. Mitä heiton onnistuminen sitten vaatii? Kaiken pitää osua kohdalleen: vartalon asennon, käden asennon, oikean heittorytmin ja tietenkin keskittymisen. Laji vaatii ennen kaikkea kykyä sulkea kaikki ylimääräinen oman keskittymisen ulkopuolelle. Jos joku näistä ei ole kohdallaan, silloin tarvitaan paikkopalloa. Joskus onnistumiseen auttaa taidon lisäksi ripaus tuuria. Mihin tällaisessa yksilölajissa seuraa tarvitaan? On mukava treenata porukassa, vaikka kyse onkin yksilösuorituksesta. Treeneissä heitetään ja hiotaan omaa tekniikkaa. Kun mukana on kokeneempia, on helppo kysyä heiltä neuvoa ja kehitysehdotuksia varsinkin aloittelijana. Meidän seurassamme on noin 30 jäsentä, ja viikoittaisissa treeneissä on yleensä mukana kymmenisen henkeä. Mitä muuta kuin harjoittelua lajiin kuuluu? Keilailuun kuuluu kilpaileminen ihan niin kuin muihinkin lajeihin. Sarjaluokitukseni on D, eli olen vielä aloittelija. Kilpailuissa on erilaista heittää kuin harjoituksissa jo pelkästään siksi, että radat ovat vasta huolletut, ja heitto kulkee niillä eri tavalla kuin mihin harjoituksissa on tottunut. Samassa sarjassa keilaavien tulosten seuraaminen motivoi myös yrittämään entistä tiukemmin. Kilpailut saattavat kestää 3 4 tuntia, joten loppuvaiheessa seitsemänkiloinen palloni alkaa jo tuntua painavalta. Keilaat siis samassa seurassa äitisi kanssa. Onko välillänne kova kilpailu? Ei ole. Joskus tuntuu, että minä kilpailen enemmän äitini kanssa kuin äiti minun. Vaikka äiti onkin taitava heittäjä ja keilaa minua ylemmässä sarjassa, ei hän aina kuitenkaan meidän keskinäisiä kilpailujamme voita.
20 UUSISSA TeHTÄVISSÄ Artur johtaa OOO Huolintakeskusta Artur Poltavtsev pääjohtaja, OOO Huolintakeskus Otit helmikuun alussa vastaan Nurmisen tytär yhtiön OOO Huolintakeskuksen pääjohtajan tehtävät. Miltä nyt tuntuu? Kiitos, uudet tehtävät tuntuvat mukavilta. olin toiminut jo aiemmin Huolintakeskuksen varapääjohtajana usean vuoden ajan, joten asiat ja ihmiset ovat tuttuja. Ainoastaan tietty byrokraattisuus eli allekirjoitettavien ja leimattavien dokumenttien määrä on yllättänyt jopa minut, vaikka olenkin venäläinen. olen asunut Suomessa vuodesta 1998 saakka muutamaa moskovassa vietettyä vuotta lukuun ottamatta ja ehdin jo tottua sikäläiseen tapaan, jossa joka dokumenttia ei tarvitse johtajan allekirjoituksella varmentaa. Mitä OOO Huolintakeskuksessa tehdään? me operoimme Nurmisen omia sekä yhtiön yhteistyökumppaneiden junanvaunuja. myös Suomen puoleinen liikenteenohjaus tehdään nykyään pietarista käsin. Lisäksi meillä on muutamia venäläisiä asiakkaita, joille me hoidamme huolinnan, rahdit ja varastoinnin. meitä on täällä vähän yli 30 ammattilaista, joilla on mittava kokemus venäläisestä rautatieliikenteestä. Mitä OOO:t yhtiön nimessä tarkoittavat? ooo tulee sanoista obshestvo s ogranichennoi otvetstvennostju, joka tarkoittaa suomeksi rajavastuuyhtiötä. Molemmat poikasi ovat syntyneet Suomessa. Aiotko yrittää pitää yllä poikiesi suomen kielen taitoa myös Pietarissa? ehdottomasti. Vanhempi poikamme on viisivuotias, ja hänellä on juuri tästä syystä paikka pietarin suomenkielisessä päiväkodissa. Nuorempi poikamme on vasta alle vuoden, joten hän ei vielä päiväkodissa käy. J.KiLpeLÄiNeN
UUSISSA TeHTÄVISSÄ 21 NUrmiNeN LoGiSTiCS NUrmiNeN LoGiSTiCS V.SomerpUro Niko Tirronen terminaalityöntekijä, Vuosaari Tiina Mäkelä huolitsija, Turku Vera Nyman vientihuolitsija, Vuosaari Tulit Nurmiselle vastaavista töistä henkilöstövälitysyrityksessä. Miksi halusit vaihtaa paikkaa? olen tosiaan työskennellyt Nurmisen Vuosaarenterminaalissa jo vajaan vuoden henkilöstövälitysfi rman leivissä. Halusin siirtyä Nurmiselle, jottei työskentelypaikkaa tarvitse vaihtaa aina tilanteen mukaan. Minkälaisia töitä teet Nurmisella? Työskentelen rautatieterminaalissa, mikä tarkoittaa tällä hetkellä paperikuormien purkua ja lastausta. Tämä on mukavaa työtä: hommia voi tehdä itsenäisesti, terminaali on lämmitetty ja työvälineet ovat hyviä trukista alkaen. eikä työkavereissa ja esimiehissäkään ole mitään vikaa. Aloitit huolitsijana Nurmisella maaliskuun alussa. Oletko ollut vastaavissa tehtävissä muuallakin? olen tehnyt huolitsijan töitä vuodesta 1999 saakka useassa eri yhtiössä. Tehtäväni ovat olleet hyvin monipuolisia, vaikka nimike onkin ollut sama. Oletko työskennellyt muuallakin kuin Turussa? Kyllä, täällä olen asunut vasta viimeiset viisi vuotta. Sitä ennen työskentelin Kotkassa ja Haminassa. Mikä työssäsi on parasta? minä vain yksinkertaisesti pidän tästä työstä do ku menttien tekeminen on vaihtelevaa hommaa, jossa oppii aina uutta. Lisäksi olen tyytyväinen työaikoihini ja hyvään työporukkaamme. Olet toiminut Nurmisella myyntiassistenttina vuodesta 2008 saakka. Mikä veti takaisin huolinnan pariin? Tulin aikanaan Nurmiselle toisesta yrityksestä huolintatehtävistä. Kun alkuvuodesta kävi ilmi, että voisin siirtyä uusiin tehtäviin Vuosaaren-toimipisteen sisällä, otin mahdollisuuden tyytyväisenä vastaan. Vaihtelu virkistää. Ovatko asiat muuttuneet huolinnassa tällä välin? Sähköinen tullaus on minulle uutta, ja siihen liittyvät uudet järjestelmät vaativat jonkun verran opettelua. Poikkeaako huolitsijan työ Vuosaaressa huolitsijan työstä jossain toisessa Nurmisen toimipisteessä? Vuosaaressa ja muissa satamissa sijaitsevissa toimipaikoissa työ on luonnollisesti laivaliikenteeseen liittyvää, kun taas itärajan toimipisteissä paino on rautatieliikenteessä. muuten en usko työssä suurta eroa olevan. Muut uudet nurmislaiset Nimi: ella Doroshenko Titteli: huolitsija Toimipiste: pietari Nimi: ekaterina Golovan Titteli: huolitsija Toimipiste: pietari Nimi: Tero isotalo Titteli: mittamies/ huolitsija Toimipiste: imatra Nimi: pia-stina Kork Titteli: huolitsija Toimipiste: Vuosaari Nimi: marko metsikkö Titteli: terminaalityöntekijä Toimipiste: Vuosaari Nimi: pekka mitjonen Titteli: kirjanpitäjä Toimipiste: pasila Nimi: Tero moilanen Titteli: jaostopäällikkö Toimipiste: Vuosaari Nimi: markku Nieminen Titteli: mittamies/ huolitsija Toimipiste: imatra Nimi: Vesa Sassi Titteli: terminaalityöntekijä Toimipiste: Vuosaari Nimi: Natalia Shcherbina Titteli: huolitsija Toimipiste: Niirala
22 Samassa veneessä Kuvat: Veikko Somerpuro Asiakasyhteyshenkilö. Nina Sirén palvelee Tullin asiakkaita Vuosaaren satamassa.
Samassa veneessä 23 Sujuvaa ulkomaankauppaa säädösten mukaan Suomen tulli on Nurmisen merkittävä yhteistyökumppani. Yhteistyötä tehdään monella tasolla. Yksi Nurmisen kontakteista on Vuosaaren sataman Meritullissa työskentelevä asiakasyhteyshenkilö Nina Sirén. Suomeen saatiin tulliasioista vastaava keskusvirasto eli päätullijohtokunta helmikuussa 1812, kun keisari Aleksanteri I hyväksyi ohjesäännön Suomen suurruhtinaskunnan tullihallinnolle. Tullimaksuja oli Suomessa kannettu kuitenkin jo 1200-luvulta saakka, joten aivan uutta toiminta ei maassamme millään mittareilla mitattuna ole. Paljon on vettä virrannut monessakin joessa ennen kuin on päästy siihen, että Suomi on osa Euroopan unionia ja tullaus hoituu pitkälti sähköisesti. Tällä hetkellä Tullin toimintaympäristön määrittelevät Suomen maarajat Norjan ja Venäjän kanssa sekä meriraja Suomenlahdella Venäjän kanssa, kyseiset rajat kun ovat samalla myös Euroopan unionin ulkorajoja. Myös Suomen satamat ja lentokentät ovat unionin ulkorajoja kulkeehan niiden kautta kolmansien maiden liikennettä. Yksi Tullin tärkeimmistä tehtävistä on ulkomaankaupan sujuvuuden edistäminen. Tullilaitos huolehtii, että Suomeen tulevat ja Suomesta lähtevät tavaravirrat liikkuivat kontrolloidusti ja että niiden tulliselvityksessä noudatetaan Euroopan unionin ja kansallisen lainsäädännön vaatimuksia. Tämä on pääasiallinen syy sille, että Nurminen Logistics tekee tiivistä yhteistyötä Tullin kanssa koko maas- sa. Vuosaaren sataman Meritullissa Nurmisen yhtenä kontaktina toimii asiakasyhteyshenkilö Nina Sirén. Nurminen on osa avainasiakas-ryhmäämme, jossa olevien yritysten toimintaan kuuluu erilaisia luvanvaraisia menettelyjä kuten esimerkiksi tullivarastointia ja passituksia. Minä neuvon Nurmista Vuosaaren satamassa muun
24 SAmASSA VeNeeSSÄ Työssä motivoi myös se, että me teemme yhteiskunnallisesti merkittävää työtä. NiNA SirÉN muassa turvatietoihin ja varastointiin liittyvissä asioissa. Yhteydenpitomme on käytännössä viikoittaista kulloisenkin tarpeen mukaan, mutta Tulli järjestää myös säännöllisiä tapaamisia yritysten kanssa. Niissä tilaisuuksissa voidaan käydä läpi pidemmän aikavälin näkymiä ja mahdollisia toiveita yhteistyön kehittämisestä, Sirén kertoo. Nurminen on Tullille tuttu yhteistyökumppani kautta maan, onhan yrityksellä toimintaa Suomen kaikissa tullipiireissä Ahvenanmaan tullipiiriä lukuun ottamatta. Olemme olleet pilotteina useissa Tullin uudistuksissa. Viimeisin iso yhteistyöprojekti on Tullin myöntämän AEOF-statuksen hakeminen, kertoo Nurmisen aluepäällikkö Mika Eloranta. Täällä Vuosaaressa toimintaa on leimannut lähinnä se, että satama on uusi. Kaikkien satamassa toimivien tahojen toiminta alkoi yhtä aikaa vuoden 2008 lopussa. Näin ollen toimintaympäristö oli kaikille uusi, ja erityisesti siksi on ollut erittäin hyvä, että meillä on Tullissa yksi nimetty yhteyshenkilö, jonka puoleen on voinut kääntyä kaikissa meritullaukseen liittyvissä kysymyksissä, Vuosaaren satamassa työskentelevä Eloranta jatkaa. Yli 20 vuotta Tullissa. Nina Sirén on yksi pitkän linjan tullilaisista. Pysyvää muutosta Vuosaaren sataman avautuminen on ollut yksi merkkipaalu Nina Sirénin uralla Tullissa, mutta 22 vuoden uraan on mahtunut muitakin muutoksia. Oikeastaan voi sanoa, että muutos on ollut enemmänkin pysyvä tila kuin poikkeus. Aloitin työt vuonna 1989 Länsisatamassa ja työskentelin muutaman vuoden myös Sompasaaressa ennen kuin aloitin Vuosaaressa sataman avaamisen aikaan vuonna 2008, Nina kertoo. Oli iso haaste saada toiminnot Vuosaaressa käyntiin ilman hetkenkään keskeytystä. Muita merkittäviä muutoksia urani aikana ovat olleet tulli-ilmoitusten sähköistyminen sekä EU-jäsenyyden mukanaan tuomat muutokset. Aivan oma lukunsa ovat olleet organisaatiomme uudistamiset, jotka nekin tuntuvat olevan pysyvä asiaintila. Tällä hetkellä valmistelemme esimerkiksi tullipiirien yhdistämistä. Sen on määrä tapahtua ensi vuonna. Sähköisen tullauksen lisäksi Tullin toiminnalle on nykyään tyypillistä liikkuvuus. Koska resursseja on vähän, liikutellaan henkilöstöä aina sen mukaan, missä on tarvetta. Valvontaa suorittava henkilöstö ei tee töitä vain yhdessä pisteessä, vaan toimii
SAmASSA VeNeeSSÄ 25 FAKTA Suomen tulli Turvaa osaltaan eu:n sisämarkkinoiden häiriöttömän toiminnan. edistää kansainvälisen tavarakaupan sujuvuutta ja varmistaa säännösten noudattamisen. Kantaa oikein ulkomaankauppaan ja tavaroiden valmistukseen liittyvät tullit, verot ja maksut. Torjuu terveyteen ja turvallisuuteen sekä Suomen ja eu:n taloudellisiin etuihin kohdistuvia uhkia ja tullirikollisuutta. POImINNAT 1Yhteistyötä monella tasolla. Nurminen Logisticsin aluepäällikkö Mika Eloranta on mukana Suomen Huolintaliikkeiden liiton tulliyhteistyöryhmässä, jossa on huolintaliikkeiden lisäksi myös Tullihallituksen edustajia. osastopäällikkö Anu Ravi-Nurmela on itäisen tullipiirin asiakasyhteistyöryhmän jäsen. osastopäällikkö Katariina Kosonen edustaa Nurmista eteläisen tullipiirin huolinta-alan asiakkaiden asiakasyhteistyöryhmässä. laajalla alueella. Esimerkiksi Eteläisen tullipiirin Meritullin toiminta-alue kattaa Inkoon ja Loviisan välisen alueen. Nina on aivan kuten moni muukin tullilainen viihtynyt saman työn antajan leivissä pitkään. Työn mielekkyys koostuu paitsi hyvästä työilmapiiristä myös mahdollisuuksista edetä uralla. Aloitin aikanaan tullaustoimistossa tullausten käsittelijänä, ja sen jälkeen olen saanut olla todella monessa mukana. Ennen nykyistä tehtävääni olin muun muassa perustamassa Meritullin laadunvarmistusryhmää. Työssä motivoi myös se, että me teemme yhteiskunnallisesti merkittävää työtä. Ulkomaankaupan sujuvuus ja erilaiset turvallisuuteen liittyvät toimintomme eivät ole vähäpätöisiä asioita. Eikä unohtaa pidä sitäkään, että Tulli kerää edelleen valtion verotuloista noin 28 %, Nina listaa. Mainittujen tehtävien merkittävyys tarkoittanee, että Tullilla on edessään vähintään yhtä monta toimintavuotta kuin sillä on takanaankin. 2 Tunnustusta toiminnasta. Nurmisen Turun-toimipisteen osastopäällikkö Seija Hummelin-Uusilehdolle myönnettiin maailman tullijärjestön kunniakirja kansainvälisenä tullipäivänä 26.1.2011. Hummelin-Uusilehto on ollut useita vuosia mukana Turun Huolinta- ja Laivanselvitysliikkeiden Yhdistyksen toiminnassa. Tässä roolissa hän on järjestänyt vuosittain yhteistyössä Tullin kanssa lukuisia koulutuksia. 3 Hyötyjänä asiakas. Nurmisen ja Tullin sujuvasta yhteistyöstä hyötyvät ennen kaikkea Nurmisen asiakkaat. Kun tullausasioihin liittyvä osaaminen on ajantasaista, voi asiakas luottaa siihen, että kaikki hänen toimeksiantoonsa liittyvät toimenpiteet on tehty Tullin näkökulmasta oikein.
26 ReFeReNSSI KUVA: SAKAri LeppiAHo mantsinen Group Ltd Oy Pohjois-Karjalassa lähellä Joensuuta sijaitseva Mantsinen Group Ltd Oy valmistaa materiaalin käsittelykoneita ja satamanostureita. Yhtiön mallistosta löytyy koneita 50 tonnin kokoluokasta yli 200 tonnia painaviin koneisiin. Koneita viedään eri puolille maailmaa, ja Nurminen Logistics on tarjonnut mantsiselle kuljetuksiin liittyviä palveluita useita vuosia. Koneita viedään muun muassa rautateitse itään ja maanteitse eurooppaan. Asiakas kertoo: Tekijä kertoo: me tarjoamme tuotteemme asiakkaillemme avaimet käteen -periaatteella, ja samalla periaatteella haluamme myös itse ostaa logistiikkapalvelumme. Tästä syystä suosimme toimittajia, jotka voivat antaa meille kokonaisvaltaista palvelua ja tarjota kaikki kuljetusmuodot sekä kuljetuksiin liittyvät dokumentoinnit samalta tiskiltä. Arvostan myös sitä, että Nurminen on oppinut tuntemaan meidän tuotteemme. Vaikka jokainen niistä onkin jollain tapaa omanlaisensa, hyödyttää pitkäaikainen yhteistyömme tässä suhteessa meitä molempia. Työ mantsisen kanssa on mielenkiintoista, sillä kyseessä on innovatiivinen yritys, joka räätälöi valmistamansa koneet aina kyseessä olevan asiakkaan tarpeen mukaisiksi. Näin ollen myös meidän pitää suunnitella kuljetusmenetelmät ja kalusto vastaamaan kyseessä olevaa konetta. Tässä Nurmisen oma monipuolinen kalusto niin rautatie- kuin maantiepuolella on ensiarvoisen tärkeässä roolissa. Mikko Mantsinen kuljetus- ja kalustopäällikkö mantsinen Group Ltd oy Sakari Leppiaho myyntipäällikkö Nurminen Logistics oyj Lue lisää referenssejämme osoitteessa www.nurminenlogistics.com.
Big or small. Near or far. Tervetuloa TransRussia-messuille Moskovaan 26. 29.4. ja Kuljetus 2011 -messuille Jyväskylään 19. 21.5.! TransRussia on Venäjän suurin kansainvälinen logistiikka-alan tapahtuma ja arvostettu kohtaamispaikka logistiikan ammattilaisille. Vuonna 2010 messuille osallistui 506 näytteilleasettajaa 32 eri maasta. Nurminen Logistics esittelee toimintaansa osastolla C301 (paviljonki 2,3). Lisätietoja TransRussia-messuista löydät osoitteesta www.transrussia.ru. Kuljetus 2011 -messuilla Nurmisen osaston numero on C2-321. Lisätietoa Kuljetus 2011 -messuista: www.jklpaviljonki.fi/kuljetus2011. Tapaamisiin Moskovassa ja Jyväskylässä! Nurminen Logistics tuottaa korkealaatuisia logistiikkapalveluja, kuten rautatiekuljetuksia, terminaalipalveluja, huolintaa sekä erikois- ja raskaskuljetuksia. Yhtiöllä on logistiikka-alan osaamista kolmelta vuosisadalta, vuodesta 1886 saakka. Nurminen Logisticsin päämarkkinaalueet ovat Suomi, Itämeren alue ja Venäjä sekä muu Itä-Eurooppa. Yhtiön osake on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Nurminen Logisticsin sidosryhmälehti. Päätoimittaja: Niina Haasola. Toimittaja: Laura Jokinen (äitiyslomalla). Toimitusneuvosto: Niina Haasola, Laura Jokinen, Harri Vainikka, Hannu Vuorinen ja Olli Väätäinen. Tekstit: Niina Haasola. Ulkoasu: Indicio Oy. Kannen kuva: Osmo Päivinen. Painopaikka: Libris Oy. ISSN 1797-8963.
Pääkonttori Pasilankatu 2, PL 124 00241 Helsinki Puhelin 010 545 00 Faksi 010 545 2000 info@nurminenlogistics.com www.nurminenlogistics.com