Virkaanastujaiset Professorsinstallation Helsingin yliopiston kanslerilla on kunnia kutsua Teidät kuulemaan yliopiston uusia professoreita ja juhlimaan syyslukukauden päättymistä yliopiston päärakennukseen Aleksanterinkatu 5 keskiviikkona 5.12.2007 klo 14.00 18.00 Kanslern för Helsingfors universitet har äran inbjuda Er att lyssna på universitetets nya professorer och fira höstterminens avslutning i universitetets huvudbyggnad vid Alexandersgatan 5 onsdagen den 5 december 2007 kl. 14.00 18.00
Ohjelma Program Virkaanastujaisluennot Installationsföreläsningar Ennen luentoa tiedekunnan dekaani / varadekaani esittelee virkaanastuvan professorin. Luentojen välissä on lyhyt tauko, jolloin kuulijat voivat vaihtaa saleja. Innan föreläsningen börjar presenteras installanden av fakultetens dekanus / prodekanus. Mellan föreläsningarna hålls en kort paus, varvid åhörarna kan byta sal. Pieni juhlasali (uusi puoli, 4. krs) Lilla festsalen (nya sidan, 4 vån) 14.15 Ortopedian ja traumatologian professori Ilkka Kiviranta: Nivelrustovaurioiden nykyiset ja tulevat hoitomenetelmät / Dekaani Kimmo Kontula 14.45 Lisääntymislääketieteen professori Aila Tiitinen: Lisääntymislääketieteen haasteet Suomessa / Dekaani Kimmo Kontula 15.15 Professor in Orthodontics David Rice: What's in a face? Craniofacial development today / Dean Kimmo Kontula Sali 5 (uusi puoli, 3. krs) Sal 5 (nya sidan, 3 vån) 14.15 Glykobiologian professori Risto Renkonen: Tulehdustautien glykobiologiaa / Varadekaani Annamari Ranki 14.45 Plastiikkakirurgian professori Erkki Tukiainen: Kudospuutosten korjausmenetelmien kehitys / Varadekaani Annamari Ranki 15.15 Eläinlääketieteellisen solu- ja molekyylibiologian professori Jyrki Kukkonen: Solu- ja molekyylitason tutkimus eläin- ja ihmislääketieteen palveluksessa / Dekaani Antti Sukura Sali 6 (uusi puoli, 3. krs) Sal 6 (nya sidan, 3 vån) 14.15 Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio: Eurooppaoikeus, tieto ja sivistys / Dekaani Jukka Kekkonen 14.45 Matematiikan professori Eero Saksman: Onko sattumalla sijaa matemaattisessa analyysissa? / Dekaani Jukka Paakki 15.15 Tietojenkäsittelytieteen professori Jussi Kangasharju: Vertaisverkot - vallankumous viestinnässä / Dekaani Jukka Paakki
Ohjelma Program Sali 10 (uusi puoli, 3. krs) Sal 10 (nya sidan, 3 vån) 14.15 Bioraaka-aineen jalostusketjujen professori Liisa Viikari: Öljynjalostamoista biojalostamoihin / Dekaani Jukka Kola 14.45 Maatalouden ympäristöteknologian professori Laura Alakukku: Maatalouden ympäristöteknologi ojissa ja allikoissa / Dekaani Jukka Kola 15.15 Metsänarvioimistieteen professori Pauline Stenberg: Kaukokartoitus metsänarvioimistieteessä / Dekaani Jukka Kola Consistorium (uusi puoli, 2. krs) Consistorium (nya sidan, 2 vån) 14.15 Aatehistorian professori Markku Peltonen: Mitä on aatehistoria? / Dekaani Ulla-Maija Kulonen 14.45 Suomen kielen professori Ritva Laury: Fennistiikka ja kansainvälisyys / Dekaani Ulla-Maija Kulonen 15.15 Viestintäpolitiikan professori Hannu Nieminen: Sananvapaus ja viestintäpolitiikka: ihanteet ja käytännöt / Dekaani Hannu Niemi Runeberg-sali (uusi puoli, 2. krs) Runeberg-salen (nya sidan, 2 vån) 14.15 Terveyspsykologian professori Juhani Julkunen: Sydänterveyttä suojaavista ja vaarantavista psykososiaalisista tekijöistä / Dekaani Patrik Scheinin 14.45 Kognitiivisen neurotieteen sekä sen oppimistutkimuksellisten ja kliinisten sovellutusten professori Teija Kujala: Mukautuvat aivot - voimavara oppimisessa ja kuntoutumisessa / Dekaani Patrik Scheinin 15.15 Fonetiikan professori Olli Aaltonen: Puhe kommunikaatiomuotona ja tutkimuskohteena / Dekaani Patrik Scheinin stujaiset juhlasalissa kl allation i solennitetssalen kl. rkaanastujaiset juhlasalissa klo 16.00 Virkaanastujaiset juhlasalissa klo 16.00 ta
Ohjelma Program V Virkaanastujaiset juhlasalissa klo 16.00 Installation i solennitetssalen kl. 16.00 kaanastujaiset juhlasalissa klo 16.00 Virkaanastujaiset juhlasalissa klo 16.00 tallation i solennitetssalen kl.stujaiset juhlasalissa klo 16.00 Virkaanastujaiskulkue juhlasaliin (Kansleri, rehtorit, hallintojohtaja, dekaanit ja virkaanastuvat professorit) Procession in i solennitetssalen (Kansler, rektorerna, förvaltningsdirektören, dekanerna och installandi) Duo Milla Viljamaa & Johanna Juhola A. Piazzolla: Jeanne y Paul A. Piazzolla: Bandoneon Kansleri Kari Raivion puhe Tal av kansler Kari Raivio Virkaanastujaisluento Installationsföreläsning Kasvaingenomiikan professori Lauri Aaltonen: Geenitieto ja kasvainalttius Kansleri luovuttaa nimittämiskirjat virkaanastuville Kanslern överlämnar utnämningsbreven till installandi Duo Milla Viljamaa & Johanna Juhola J. Juhola: Lyyrinen aikuisuus M. Viljamaa: Kadonnut kuu Unto Mononen: Tähdet meren yllä Juhlan jälkeen tarjoilua opettajien lehtisalissa Efter den festliga installationen serveras förfriskningar i lärarnas tidningssal
Tervetuloa virkaanastujaisiin Välkomna till installationen TIETEELLINEN KONSENSUS UTOPIAAKO? Vanhan sanonnan mukaan professori on ein Mann anderer Meinung mies, joka on eri mieltä. Ennen tämä piti sikäli paikkansa, että professorit olivat lähes järjestään miehiä. Nyt naisten osuus on nousussa, tosin kovin hitaassa, ja vuonna 2006 se oli Suomessa 23,4 %. Entä sitten erimielisyys? Ovatko professorit aina napit vastakkain tieteellisissä kysymyksissä vai voidaanko joskus saavuttaa konsensus? Tieteellinen tutkimus pyrkii totuuteen, mutta aina itseään korjaten niin, että monia lopullisina pidettyjä totuuksia on jouduttu myöhemmin tarkistamaan. Vaikka yhdestä ilmiöstä ei pitäisi olla useampia totuuksia, niin käytännössä on pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että keskenään riiteleviä tieteellisiä mielipiteitä kuullaan arvovaltaisten tutkijoiden suusta. Kuinka kyseiseen tieteenalaan vihkiytymätön voi päätellä, mikä on totuus tai edes vallitseva käsitys? Tutkijan uskottavuus riippuu sen todistusaineiston luotettavuudesta, johon hän nojaa. Kaikki julkaistu tieto ei ole samanarvoista. Esimerkiksi lääketieteessä satunnaistettu tutkimus antaa paljon paremman käsityksen hoidon hyödyistä ja haitoista kuin muutamaan tapaukseen perustuva oma kokemus. Muillakin tieteenaloilla julkaistaan sekä painavaa että heppoista tekstiä. Tarvitaan asiantuntemusta jyvien erottamiseen akanoista ja niistä koostuvan kokonaiskuvan hahmottamiseen. Kriittiset yhteenvedot tutkimuksen nykytilasta ovat arvokkaita yhteiskunnan päättäjille ja suurelle yleisölle. Suurisuuntaisin yritys koota yhteen tieteellinen asiantuntemus lienee hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC), jonka sadat asiantuntijat ovat vuosien mittaan tulleet yhä vakuuttuneemmiksi siitä, että maapallon ilmasto lämpenee ja että ihmisen toimilla on siinä merkittävä osuus. Silti löytyy toisinajattelijoita, joiden on helppo saada julkisuutta, koska räväkät poikkeavat mielipiteet kiinnostavat mediaa enemmän kuin lattea konsensus. Yliopistolla ei instituutiona voi olla kantaa tieteellisiin kysymyksiin, mutta se on pullollaan tieteellistä asiantuntemusta. Professorit ovat tieteen hierarkian kärjessä ja heidän sanallaan on tästä syystä enemmän painoa kuin Matti Meikäläisen. Monet tutkijat suhtautuvat kuitenkin varauksella omien käsitystensä ilmaisemiseen ei-tieteellisillä foorumeilla, ja tyytyvät mieluummin julkaisemiseen ja mielipiteiden vaihtoon asiantuntijoiden kesken. Tämä on valitettavaa, sillä se jättää tiedotusvälineissä tilaa yksityisajattelijoille, joiden kompetenssi ja motiivit voivat olla kyseenalaisia. Tervetuloa virkaanastujaisiin kuulemaan Helsingin yliopiston uusien professorien käsityksiä omista aloistaan ja niiden tulevaisuuden näkymistä. Kansleri Kansler Kari Raivio
Markku Peltonen on syntynyt Helsingissä 9.12.1957 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Myyrmäen yhteiskoulusta. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1984, filosofian lisensiaatiksi 1988 ja filosofian tohtoriksi 1992 Helsingin yliopistossa. Osan jatko-opinnoistaan hän suoritti Cambridgen yliopistossa. Peltonen toimi Suomen Akatemian nuorempana tutkijana 1993-1996, yleisen historian yliassistenttina Helsingin yliopistossa 1998-2000 ja yleisen historian määräaikaisena professorina 2000-2003. Vuonna 2003 hänet nimitettiin yleisen historian yliopistonlehtoriksi. Vuosina 2003-2007 hän toimi Suomen Akatemian akatemiatutkijana. Peltonen oli J.Richardson Dilworth Fellow Institute for Advanced Study -tutkimuslaitoksessa Princetonissa 1995-96, Helsingin yliopiston Visiting Fellow Clare Hallissa, Cambridgen yliopistossa 1999-2000, Visiting Fellow Centre for Research in the Arts, Social Sciences and Humanities -keskuksessa Cambridgen yliopistossa 2005 ja Visiting Fellow The Huntington Libraryssa, San Marinossa, Kaliforniassa 2006-2007. Peltonen on erikoistunut uuden ajan aatehistoriaan. Hän on tutkinut mm. klassillista tasavaltalaisuutta, kansalaisuutta sekä kohteliaisuuden, kunnian ja kaksintaistelun aatehistoriaa. Peltonen on maailman johtavia Francis Baconin (1561-1626) ajattelun tutkijoita. Hän on toimittanut Cambridge Companion to Bacon -teoksen, kirjoittanut hänestä laajan elämänkerta-artikkelin The Oxford Dictionary of National Biographyteokseen ja pitänyt ensimmäisen Francis Bacon -luennon The Huntington Libraryssa vuonna 2001. Peltosen viimeaikainen laaja tutkimuskohde on klassillisen retoriikan ja politiikan suhde uudella ajalla. Helsingin yliopiston kansleri nimitti dosentti, filosofian tohtori Markku Peltosen aatehistorian professorin määräaikaiseen virkaan ajaksi 1.8.2007-31.7.2012. Hannu Nieminen on syntynyt Helsingissä vuonna 1952 ja tullut ylioppilaaksi Hyvinkään uudesta yhteiskoulusta vuonna 1972. Hän valmistui yhteiskuntatieteen maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 1984 ja yhteiskuntatieteen lisensiaatiksi 1992. Hän väitteli tohtoriksi Suomen Akatemian stipendiaattina Westminsterin yliopiston Centre for Communication and Information Studies -tutkimuslaitoksessa Britanniassa vuonna 1996. Hannu Nieminen toimi viestinnän ma. professorina Turun yliopistossa 1996-2003 ja viestinnän yliopistonlehtorin virassa Helsingin yliopistossa 2003-2005, missä hänen tehtäviinsä kuuluivat myös Viestinnän tutkimuskeskus CRC:n tutkimusjohtajan tehtävät. Vuonna 2005 Nieminen nimitettiin viestinnän professorin virkaan Turun yliopistossa. Hannu Nieminen on toiminut Suomen Akatemian tutkijana 2001-2002 ja varttuneena tutkijana 2006-2007. Vuoden 2007 kevään hän oli vierailevana tutkijana Westminsterin yliopistossa. Nieminen on tutkinut erityisesti viestinnän ja demokratian välisiä suhteita ja julkisuusteoriaa sekä joukkoviestinnän demokraattista sääntelyä. Vuosina 2005-2006 hän johti Suomen Akatemian rahoittamaa "European Public Sphere(s): Uniting and Dividing" -tutkimushanketta. Niemisellä on useita kansallisia ja kansainvälisiä asiantuntija- ja luottamustehtäviä. Helsingin yliopiston kansleri nimitti professori, Doctor of Philosophy Hannu Niemisen viestintäpolitiikan professorin virkaan 1.8.2006 lähtien.
David Rice was born on 6 th November 1964 in Amersham, England. He completed his Bachelor s degree in Dental Surgery in 1987 and his Master of Science in Craniofacial Development in 1993, both at the University of London. In 1999, he completed his Doctor of Philosophy degree in Developmental Biology at the University of Helsinki, and in 2005, he completed his Postgraduate Certificate in Academic Practice (Pedagogy) at the University of London. In the UK, specialist postgraduate medical education is organised by the Royal Colleges. In 1990, he completed his Fellowship in Dental Surgery from the Royal College of Surgeons of England, specialising in Oral and Maxillofacial Surgery. In 1994, he passed his Membership in Orthodontics, and in 2000 he passed the Intercollegiate Specialty Examination in Orthodontics. This qualification allowed him to apply for consultant positions within the hospital service. Prior to his appointment in Helsinki he was Senior Lecturer and Honorary Consultant at King s College and Guy s Hospital London. His research is in the field of craniofacial developmental biology and is aimed at understanding molecular pathogenesis of the two most common craniofacial anomalies, cleft lip/palate and craniosynostosis, premature fusion of the bones of the skull. His honours include the WJB Houston Research Award from the European Orthodontic Society, the Sulo Tolvanen Award from the Finnish Cell and Developmental Biology Society, a Clinician Scientist Award from the Medical Research Council UK, and an Honorary Fellowship from the Royal College of Surgeons of Edinburgh. He is the first foreigner to be appointed professor and chair of a clinical department in the medical faculty at the University of Helsinki. The Chancellor of the University of Helsinki has appointed Doctor of Philosophy David Rice Professor of Orthodontics from 1 August 2006. Aila Tiitinen on syntynyt vuonna 1955 Kalvolassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Toijalan Yhteislyseosta 1974. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta 1980 ja väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1987. Aila Tiitinen valmistui naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriksi 1987 sekä gynekologisen endokrinologian erikoislääkäriksi 1991. Hänet nimitettiin Helsingin yliopiston synnytys- ja naistentautiopin dosentiksi vuonna 1994. Hän suoritti andrologian erityispätevyyden 2004 ja hallinnon pätevyyden 2005. Aila Tiitinen on työskennellyt 1984 alkaen HYKS Naistenklinikalla. Helsingin yliopiston naistentautien ja synnytysklinikan apulaisopettajana hän toimi 1996-1999. Vuodesta 1992 alkaen Aila Tiitinen on ollut HYKS Naistenklinikan hormonipoliklinikan vastaava lääkäri ja vuodesta 2001 alkaen osastonylilääkäri. Aila Tiitinen on tutkinut naisen lisääntymisterveyden ongelmia, erityisesti lapsettomuuden perussyitä sekä hedelmöityshoitojen tuloksia ja turvallisuutta. Kliinisiä tutkimuskohteita ovat myös olleet erilaiset gynekologisen endokrinologian häiriöt, nuorisogynekologia sekä vaihdevuosiongelmat. Aila Tiitinen on lääketieteellisen tiedekunnan tutkimusohjelman "Naisen terveys" lisääntymisterveyttä tutkivan ryhmän johtaja. Helsingin yliopiston kansleri nimitti kutsusta dosentti, lääketieteen ja kirurgian tohtori Aila Tiitisen lisääntymislääketieteen professorin osa-aikaiseen (35 %), määräajaksi täytettävään virkaan ajaksi 1.1.2007-31.12.2011.
Liisa Viikari on syntynyt 30.1.1949 Helsingissä ja kirjoittanut ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta 1967. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta 1974, tekniikan lisensiaatiksi 1981 ja tekniikan tohtoriksi 1986. Hän aloitti VTT:llä tutkijana vuonna 1975 ja toimi eri tutkimus- ja johtotehtävissä. Vuonna 1995 hänet nimitettiin puunjalostusteollisuuden biotekniikan ja vuodesta 2000 teollisen biotekniikan tutkimusprofessoriksi VTT:lle. Liisa Viikarin tutkimustyö on kohdistunut teolliseen biotekniikkaan, erityisesti puuraaka-aineen entsymologiaan ja biotekniseen jalostukseen. Hän on ollut aktiivisesti kehittämassä bioteknisiä sovelluksia metsä- ja kemianteollisuudelle. Viime vuosina tutkimus on myös kohdistunut biopolttoaineiden tuottotekniikoihin. Liisa Viikari on koordinoinut useita tutkimusohjelmia ja eurooppalaisia tutkimusprojekteja ja toiminut EU:n asiantuntijaryhmissä biotekniikan ja bioenergian alueilla. Hänelle on myönnetty kotimaisia ja ulkomaisia tunnustuspalkintoja, mm. Walter Ahlström -palkinto 1996 ja Anselm Payen -palkinto 2001. Helsingin yliopiston kansleri nimitti kutsusta dosentti, tekniikan tohtori Liisa Viikarin bioraaka-aineen jalostusketjujen professorin määräaikaiseeen virkaan ajaksi 1.3.2007-28.2.2012. Risto Renkonen on syntynyt Helsingissä 26.7.1960 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta vuonna 1979. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1985 ja väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi vuonna 1986 Helsingin yliopistosta, jonne hänet myös nimitettiin dosentiksi vuonna 1990. Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäriksi Renkonen valmistui vuonna 1993. Risto Renkonen on työskennellyt tutkijana ja laboraattorina Helsingin yliopiston transplantaatiolaboratoriossa vuosina 1981-1988 sekä Haartman-instituutin bakteriologian ja immunologian osastolla vuodesta 1989 alkaen ensin assistenttina ja apulaisopettajana sekä myöhemmin vs. professorina. Hän toimi Suomen Akatemian vanhempana tutkijana vuosina 1996-2001 ja Rationaalinen lääkekehitys -tutkimusohjelman koordinaattorina vuosina 2001-2006 Helsingin yliopiston Biomedicumissa. Risto Renkosen tutkimusryhmä on tutkinut pitkään tulehdusreaktioiden glykobiologiaa entsyymi-, solu- ja koe-eläinmalleissa. Viime vuosina kokeellisesta tutkimuksesta on siirrytty potilaiden solun- tai kudostason tulehdusreaktioiden tutkimiseen systeemitasolla. Koska hankkeessa on tuotettu erittäin suuria tietomääriä, on ollut välttämätöntä alkaa myös kehittää ja käyttää tietoteknisiä ratkaisuja tulosten tulkinnassa ja dokumentoinnissa. Helsingin yliopiston kansleri nimitti dosentti, lääketieteen ja kirurgian tohtori Risto Renkosen glykobiologian professorin virkaan 1.4.2007 lukien.
Laura Alakukku on syntynyt Vampulassa 28.4.1958 ja tullut ylioppilaaksi Säkylän Seudun Lukiosta vuonna 1977. Hän suoritti Helsingin yliopistossa maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinnon vuonna 1986 ja lisensiaatin tutkinnon vuonna 1993. Alakukku valmistui maatalous- ja metsätieteiden tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1997. Vuonna 1999 hänet nimitettiin maatalousteknologian dosentiksi Helsingin yliopistoon. Alakukku on toiminut tutkijana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT) 1986-1998, Helsingin yliopiston vt. professorina 1998-1999 ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) erikoistutkijana 1999-2006. Alakukku toimi vuosina 2002-2006 Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman Maaperätutkimusohjelman koordinaattorina. Parhaillaan hän on kansainvälisen muokkausjärjestön (International Soil and Tillage Research Organization, ISTRO) hallituksen jäsen. Alakukun tutkimustyö on keskittynyt maatalouden ympäristökuormituksen vähentämistä edistävien ja maatalous- ja elintarviketuotannon kilpailukykyä parantavien viljelymenetelmien kehittämiseen. Hänen tutkimustyönsä kohdistui aluksi peltomaan tiivistymisen torjumiseen ja korjaamiseen, missä yhteydessä tutkittiin mm. peltotöiden automatisointia ja maan rakenteen kuohkeuttamista biologisin prosessein. Viime aikoina Alakukun tutkimustyö on kohdistunut maan muokkauksen vähentämiseen ja pellon vesitalouden hallintaan, jotka ovat keskeisiä kysymyksiä mm. eroosion torjunnassa. Helsingin yliopiston kansleri nimitti dosentti, maatalous- ja metsätieteiden tohtori Laura Alakukun maatalouden ympäristöteknologian professorin virkaan 1.4.2007 lukien. Juhani Julkunen on syntynyt 9.6.1943 Helsingissä. Hän valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1969 pääaineenaan psykologia. Jatko-opinnot Helsingin yliopistossa johtivat filosofian tohtorin tutkintoon 1996. Sekä hänen lisensiaatintutkimuksensa että väitöskirjansa liittyivät sepelvaltimotaudin psyykkisten riskitekijöiden selvittämiseen sekä sydänpotilaiden kuntoutuksen kehittämiseen. Lisäksi hänen tutkimusintressinsä piiriin ovat kuuluneet viime vuosina erityisesti syöpäsairauksista toipumiseen liittyvät psykologiset kysymykset ja syöpäkuntoutuksen kehittäminen. Juhani Julkunen aloitti työuransa 1963 Työterveyslaitoksen psykologian osastolla ja siirtyi vuonna 1968 TTL:n kuntoutusosastolle (nyk. Kuntoutussäätiö), missä hän on siitä lähtien työskennellyt eri tehtävissä: psykologina, johtavana psykologina, erikoistutkijana ja tällä hetkellä osa-aikaisena tutkimus- ja kehittämispäällikkönä. Psykoanalyytikon diplomiin (IFPS) vaadittavat opinnot valmistuivat 1979 ja hän on harjoittanut psykoterapeutin yksityispraktiikkaa siitä alkaen. Vuonna 1997 Julkunen kutsuttiin HY:n psykologian laitokselle apulaisprofessoriksi käynnistämään verkostoyliopisto Psykonetin erikoispsykologikoulutuksen terveyspsykologian opetusta. Psykologian laitoksella hän johtaa tutkimusryhmää Clinical Health Psychology, jonka tutkimuskohteina ovat sydän- ja verisuonisairauksien sekä syöpäsairauksien psykososiaaliset aspektit. Hän on toiminut aktiivisesti alansa kansainvälisissä järjestöissä, mm. European Health Psychology Societyn hallituksessa. Helsingin yliopiston kansleri nimitti dosentti, filosofian tohtori Juhani Julkusen terveyspsykologian professorin osa-aikaiseen (50 %), määräajaksi täytettävään virkaan ajaksi 1.5.2007 31.12.2011.
IIkka Kiviranta on syntynyt Jyväskylän maalaiskunnassa 14.4.1957 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylän Lyseosta 1976. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Kuopion yliopistosta 1981 ja väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1987. Ilkka Kiviranta valmistui kirurgian erikoislääkäriksi 1992 ja ortopedian ja traumatologian erikoislääkäriksi 1994. Hänet nimitettiin anatomian dosentiksi Kuopion yliopistoon 1989, kokeellisen ortopedian dosentiksi Helsingin yliopistoon 1995 ja ortopedian ja traumatologian dosentiksi 1997. Ilkka Kiviranta on työskennellyt Kuopion yliopiston anatomian laitoksella 1981-1986 ja 1994-1995, Kuopion yliopistollisessa sairaalassa 1987-1994, sairaala Ortonissa Helsingissä 1995-1996 ja Keski-Suomen keskussairaalassa Jyväskylässä 1996-2007. Ilkka Kiviranta on työskennellyt vierailevana tutkijana Harvard Medical Schoolissa Bostonissa 2002-2003. Ilkka Kivirannan tutkimustyön pääkohteena on ollut koko ajan nivelrusto, sen rakenne, toiminta ja kirurginen hoito. Aluksi kokeellinen tutkimustyö kohdistui kuormituksen aiheuttamiin eri tyyppisiin rustomuutoksiin. Kiviranta aloitti yli 10 vuotta sitten ensimmäisenä Suomessa nivelrustovaurioiden kliinisen korjauksen rustosolujen siirtomenetelmällä, joka on mullistanut laajojen nivelrustovaurioiden hoidon. Ilkka Kiviranta tutkimusryhmineen on kehittänyt myös uusia tutkimusmenetelmiä ruston ja sen korjauskudoksen biomekaanisten ominaisuuksien mittaamiseen. Hänen kliinisen ja kudosteknologisen tutkimustyönsä tavoitteena on uusien menetelmien kehittäminen rustovaurioiden ja nivelrikon hoitoon. Helsingin yliopiston kansleri nimitti dosentti, lääketieteen ja kirurgian tohtori Ilkka Kivirannan ortopedian ja traumatologian professorin virkaan 1.7.2007 alkaen. Jyrki Kukkonen on syntynyt Turussa 7.10.1967 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Joensuun normaalikoulun lukiosta 1986. Hän suoritti Åbo Akademissa filosofian maisterin tutkinnon vuonna 1993 pääaineenaan biokemia ja filosofian lisensiaatin tutkinnon vuonna 1995. Hän väitteli niinikään Åbo Akademissa vuonna 1997. Vuosina 1997-2006 hän työskenteli tutkijana ja opettajana Upsalan yliopistossa, jossa hänet vuonna 2000 nimitettiin lääketieteellisen fysiologian dosentiksi. Vuosina 2006-2007 hän toimi Åbo Akademissa solu- ja molekyylibiologian professorina. Jyrki Kukkonen on tutkinut G-proteiinikytkentäisten reseptoreiden farmakologiaa ja signaalinvälitystä. Pääasiallisena mielenkiinnon kohteena on solutason viestiteiden moninaisuus ja ne prosessit, jotka säätelevät kudosspesifistä vastetta, ennen kaikkea soluplastisiteettia (solujen muovautuvuutta). Tutkimuksessaan Kukkonen on kiinnostunut tosiaikaisten optisten kuvantamismenetelmien ja matemaattisen mallituksen yhdistämisestä perinteisiin menetelmiin solubiologista ja farmakologista analyysiä varten. Helsingin yliopiston kansleri nimitti dosentti, filosofian tohtori Jyrki Kukkosen eläinlääketieteellisen solu- ja molekyylibiologian professorin virkaan 1.6.2007 alkaen.
Ritva Laury on syntynyt Turussa 27.8.1950 ja suorittanut ylioppilastutkinnon Maunulan yhteiskoulussa 1969. Hän on opiskellut Kauppakorkeakoulussa, Wellesley Collegessa ja Kalifornian valtion yliopiston Fresnon kampuksella, ja väitteli kielitieteen tohtoriksi University of California, Santa Barbarassa vuonna 1995. Hän on työskennellyt v. 1984 alkaen Kalifornian valtion yliopistossa, ensin tuntiopettajana, sittemmin lehtorina ja professorina (Assistant Professor 1999-2003, Associate Professor 2003-2005). Hän on Kalifornian valtion yliopiston emeritaprofessori. Nykyiseen virkaansa hän siirtyy Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitoksen yliopistonlehtorin virasta. Laury käsittelee tutkimuksissaan sitä, miten kieliopilliset rakenteet syntyvät ja muovautuvat kontekstissaan, ja miten ne puolestaan muovaavat kontekstia. Hän on tutkinut mm. suomen se-sanan kehittymistä artikkeliksi puhutussa suomessa, suomen sijajärjestelmää, adpositioita, syntaktisten rakenteiden toistumista keskustelussa ja kompleksisia lauseyhdistelmiä. Häntä kiinnostavat myös kielitieteen metodiset ja teoreettiset kysymykset ja kieltenvälinen vertaileva tutkimus. Lauryn julkaisu- ja tutkimustoiminta on huomattavan kansainvälistä. Helsingin yliopiston kansleri nimitti Doctor of Philosophy Ritva Lauryn suomen kielen professorin virkaan 1.8.2007 alkaen. Erkki Tukiainen on syntynyt Kurikassa 5.6.1953 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Kurikan Yhteiskoulusta 1972. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta 1978 ja väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi Helsingin yliopistossa 1981. Erkki Tukiainen valmistui kirurgian erikoislääkäriksi 1984, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäriksi 1987 sekä plastiikkakirurgian erikoislääkäriksi 1990. Hänet nimitettiin plastiikkakirurgian dosentiksi Helsingin yliopistoon 1995. Erkki Tukiainen on saanut kirurgian peruskoulutuksen Seinäjoen keskussairaalassa sekä HYKS:n kirurgisessa sairaalassa. Hän on työskennellyt HYKS Plastiikkakirurgian klinikalla 1988 alkaen apulaislääkärinä, erikoislääkärinä, osastonylilääkärinä ja ylilääkärinä. Hän on toiminut kirurgina Suomen ja Kansainvälisen Punaisen Ristin avustusoperaatioissa Aasiassa sekä Afrikassa ja perehtynyt kirurgiaan poikkeusolosuhteissa. Erkki Tukiaisen tieteellinen tutkimustyö käsitteli aluksi Helsingin yliopiston farmakologian laitoksella verihiutaleen serotoniinin soluun ottoa. Myöhemmin tutkimus on kohdistunut rekonstruktiiviseen plastiikkakirurgiaan, erityisesti kudospuutosten korjausmenetelmiin, avomurtumiin, pehmytkudostuumoreihin sekä mikrokirurgisten kielekkeiden fysiologiaan. Hän toimii tieteellisissä ja yhteiskunnallisissa asiantuntija- ja luottamustehtävissä Suomessa ja ulkomailla. Suomen Kirurgiyhdistys valitsi hänet vuoden kirurgiksi 2004. Helsingin yliopiston kansleri nimitti kutsusta dosentti, lääketieteen ja kirurgian tohtori Erkki Tukiaisen plastiikkakirurgian professorin osa-aikaiseen (35%), määräajaksi täytettävään virkaan ajaksi 1.6.2007-31.5.2012.
Eero Saksman on syntynyt Kiuruvedellä 15.2.1962. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Kiuruveden lukiosta vuonna 1981 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi 1987 ja lisensiaatiksi 1988. Saksman väitteli tohtoriksi vuonna 1994, jolloin hänelle myönnettiin väitöskirjasta Nevanlinnan palkinto. Väitöksen jälkeen Saksman työskenteli Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen assistenttina ja yliassistenttina, sekä toimi Suomen Akatemian tutkijan viroissa kahtena eri jaksona. Vuonna 2001 Saksman nimitettiin Tampereen teknillisen yliopiston sovelletun matematiikan professoriksi, josta virasta hän siirtyi 2002 matematiikan professorin virkaan Jyväskylän yliopistossa. Saksman on varajohtajana Suomen Akatemian Analyysin ja dynamiikan huippuyksikössä, joka aloittaa toimintansa vuoden 2008 alussa. Saksmanin tieteelliset julkaisut käsittelevät sovellettua stokastiikkaa sekä useita eri matemaattisen analyysin osa-alueita. Hän on kehittänyt adaptiivisia Monte Carlo - menetelmiä, sekä tutkinut inversiosirontaa stokastisista potentiaaleista. Matemaattisen analyysin puolella Saksmanin työt käsittelevät mm. harmonista analyysia, osittaisdifferentiaaliyhtälöitä, konformigeometriaa sekä operaattoriteoriaa. Helsingin yliopiston kansleri nimitti professori, filosofian tohtori Eero Saksmanin matematiikan professorin virkaan 1.8.2007 alkaen. Teija Kujala on syntynyt Kemijärvellä 31.5.1964 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Porvoon Linnankosken lukiosta 1982. Hän valmistui psykologian kandidaatiksi (nyk. psykologian maisterin tutkinto) vuonna 1991 ja väitteli psykologian tohtoriksi vuonna 1997 Helsingin yliopistossa. Vuonna 2002 hänet nimitettiin kognitiivisen neurotieteen dosentiksi Helsingin yliopistoon. Teija Kujala työskenteli tutkijana Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä apurahoilla sekä tutkijakoulun ja Suomen Akatemian rahoituksella valmistumisestaan vuoteen 2001 saakka. Vuosina 2001-2005 hän toimi Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin tutkijana. Vuosina 2005-2006 hän hoiti professorin viransijaisuutta Turun yliopiston psykologian laitoksella ja vuosina 2006-2007 toimi yliopistonlehtorina vastuullaan jatkoopintojen koordinointi Helsingin yliopiston psykologian laitoksella. Kesästä 2006 lähtien hän on toiminut Suomen Akatemian huippuyksikköön kuuluvan Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikön johtajana. Teija Kujalan tieteellinen työ on liittynyt kuulojärjestelmän toimintaan ja audiovisuaalisiin prosesseihin sekä aivojen muotoutuvuuteen. Hänen tutkimuksensa painopistealue on puheen ja kielen www.helsinki.fi/yliopisto havaitseminen sekä kielelliset häiriöt, kuten lukihäiriö ja autismispektri, sekä aivojen muotoutuvuus aistivammoissa ja kuntouttamisen yhteydessä. Tutkimus tähtää kielellisten häiriöiden taustatekijöiden ymmärtämiseen ja varhaiseen tunnistamiseen. Teija Kujalan työ on osoittanut, että oppimisvaikeuksia on mahdollista kuntouttaa. Hänen tutkimusryhmänsä selvittää parhaillaan kuntoutuksen ennaltaehkäiseviä vaikutuksia oppimisen ongelmiin. Helsingin yliopiston kansleri nimitti dosentti, psykologian tohtori Teija Kujalan kognitiivisen neurotieteen sekä sen oppimistutkimuksellisten ja kliinisten sovellutusten professorin määräaikaiseen virkaan ajaksi 1.8.2007-31.7.2012.
Jussi Kangasharju on syntynyt Helsingissä 2.10.1972 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Myyrmäen lukiosta 1991. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta 1998 ja suoritti Diplôme d'etudes Approfondien Nizzan Sophia Antipoliksen yliopistossa Ranskassa myös vuonna 1998. Vuonna 2002 hän väitteli tohtoriksi Institut Eurécomissa ja sai tutkintonsa Nizzan Sophia Antipoliksen yliopistosta. Vuosina 2002-2007 Kangasharju työskenteli ensin tutkijana ja vuodesta 2004 alkaen professorina saksalaisen Juniorprofessorjärjestelmän alaisena Darmstadtin teknillisessä korkeakoulussa Saksassa. Kangasharjun tutkimus on keskittynyt tietoverkkoihin, sisällönjakoon ja -hallintaan, sekä sulautettuun tietotekniikkaan. Erityistä painotusta hänen tutkimuksessaan ovat saaneet sisällönjako Internetissä ja vertaisverkkoteknologioiden soveltaminen sisällönjakoon sekä vertaisverkkopohjaiset kommunikaatiojärjestelmät ja niiden soveltaminen sulautettuun tietotekniikkaan. Helsingin yliopiston kansleri nimitti docteur en sciences Jussi Kangasharjun tietojenkäsittelytieteen professorin virkaan 1.6.2007 lukien. Lauri A. Aaltonen on syntynyt Espoossa vuonna 1963, tullut ylioppilaaksi Tapiolan lukiosta 1982, valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta 1989 ja lääketieteen tohtoriksi samaisesta opinahjosta 1994. Hänet nimitettiin lääketieteellisen molekyyligenetiikan dosentiksi Helsingin yliopistoon 1996. 1997-2001 hän toimi Suomen Akatemian vanhempana tutkijana, 2001-2002 Suomen Syöpäinstituutin Säätiön tutkimusprofessorina ja vuodesta 2002 akatemiaprofessorina. Lauri Aaltonen on työskennellyt koko uransa ajan tutkijana Helsingin yliopistossa, aiheenaan periytyvä kasvainalttius. Erityisenä mielenkiinnon kohteena on ollut suolistosyöpä, mutta merkittäviä löydöksiä Aaltosen tutkimusryhmä on tehnyt myös periytyvän munuaissyövän sekä umpieritysrauhasten kasvainten molekyyligenetiikassa. Ryhmä on mm. onnistunut tunnistamaan useita kasvaimille altistavia geenejä, ja viemään löydöksiä diagnostisiksi sovelluksiksi, joiden avulla voidaan ehkäistä syöpäsairastavuutta. Tuloksista on kertynyt yli 150 alkuperäisjulkaisua, mm. Nature ja Science -lehdissä. Ryhmä kuuluu Suomen Akatemian Genomitiedon hyödyntämisen huippuyksikköön. Aaltoselle on myönnetty useita kansallisia ja kansainvälisiä palkintoja, mm. Anders Jahre ja Europe et Medecin nuoren tutkijan palkinnot sekä Matti Äyräpään palkinto. Helsingin yliopiston kansleri nimitti kutsusta akatemiaprofessori, lääketieteen tohtori Lauri Aaltosen kasvaingenomiikan professorin virkaan 1.8.2007 lukien.
Juha Raitio on syntynyt Korpilahdella 17.2.1967 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Korpilahden lukiosta 1986. Hän on valmistunut Helsingin yliopistosta oikeustieteen kandidaatiksi 1993, lisensiaatiksi 1996 ja tohtoriksi 2002. Hän on työskennellyt vuosina 1995-1998 Helsingin yliopistossa eurooppaoikeuden assistenttina ja tutkijana. Vuosina 1999-2000 hän kirjoitti väitöskirjaansa Suomen Akatemian apurahan turvin Edinburghin yliopistossa aiheenaan oikeusvarmuuden periaate eurooppaoikeudessa. Väittelyn jälkeen hän on toiminut ensin Helsingin yliopistossa tutkijana, yliopistonlehtorina ja määräaikaisena professorina vuosina 2002-2005 ja sitten elokuusta alkaen Joensuun yliopiston eurooppaoikeuden professorina. Eurooppaoikeuden dosentiksi Juha Raitio on nimitetty Helsingin yliopistoon 2003, Joensuun ja Tampereen yliopistoihin 2004 sekä Turun yliopistoon 2006. Raition tutkimustyö on keskittynyt lähinnä eurooppaoikeuden valtionsisäisiin oikeusvaikutuksiin, yleisiin oikeusperiaatteisiin, EU:n rakenteisiin ja sisämarkkinaoikeuteen, varsinkin tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyvään oikeudelliseen problematiikkaan. Leimallista hänen tutkimustoiminnalleen on keskittyminen EU:n oikeuslähteiden lainopilliseen tutkimukseen, joskin oikeusteoreettiset pohdinnat erityisesti oikeusvarmuuden periaatteesta ovat muiden tehtävien lomassa jatkuneet väittelyn jälkeenkin. Hän on Suomen eurooppaoikeuden yhdistyksen puheenjohtaja. Hän on myös yksi Defensor Legis -lehden Ajankohtaista eurooppaoikeutta -palstan toimittajista. Helsingin yliopiston kansleri nimitti professori, oikeustieteen tohtori Juha Raition eurooppaoikeuden professorin virkaan 1.8.2007 lukien. Pauline Stenberg är född i Helsingfors 19.9.1950 och blev student från Munksnäs Svenska Samskola år 1969. Hon blev filosofie magister med matematik som huvudämne vid Helsingfors universitet år 1973 och verkade där under åren 1974-78 som timlärare i matematik. I början av 1980-talet började hon som forskningsassistent och doktorand vid institutionen för skogsskötsel (sedermera skogsekologi) och disputerade år 1987 vid Helsingfors universitets agrikultur-forstvetenskapliga fakultet. Hon var vid sin disputation Finlands första kvinnliga doktor i forstvetenskap. Stenberg har ända sedan dess arbetat som forskare vid Helsingfors universitet, huvudsakligen med bistånd från Finlands Akademi (senast bidrag för längre hunna forskare). 1989-90 tillbringade hon ett år som gästforskare vid University of Georgia (USA). Stenberg blev år 1991 utnämnd till docent i skogsbiologi vid Helsingfors universitet och samma år till docent i skogsekologi vid Joensuu universitet. Stenberg har publicerat ca. 100 vetenskapliga artiklar inom sitt forskningsområde, som närmast hänför till skoglig produktionsekologi och fjärranalys. År 1995 erhöll hon forskarpriset "Scientific Achievement Award" som utdelas vart femte år av den internationella sammanslutningen för skogsforskningsorganisationer (IUFRO). Hon har också verkat aktivt som redaktör och granskare för ledande vetenskapliga internationella tidskrifter inom sitt område. Sedan slutet av 1990-talet har Stenbergs forskning inriktat sig på kartläggning av skog via kvantativ fjärranalys, d.v.s. genom tolkning av den reflekterade strålningen som uppmäts av mätinstrument på satelliter eller flygplan. Arbetet grundar sig på teoretiska matematiska modeller, simulering av skogens reflektionsspektra och testning av modellerna i samarbete med internationella forskargrupper. Målsättningen är att utveckla snabba, tillförlitliga och kostnadseffektiva metoder för att uppskatta skog (bl.a. dess bladyta och biomassa) över vidsträckta områden. Kanslern vid Helsingfors universitet utnämnde docent, agronomie- och forstdoktor Pauline Stenberg till professor i skogstaxering från och med den 1 augusti 2007.
Olli Aaltonen on syntynyt Turussa 20.8.1948 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Turun suomalaisesta yhteiskoulusta 1967. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi Turun yliopistossa 1974 ja väitteli filosofian tohtoriksi Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 1997. Turun yliopiston fonetiikan dosentiksi hänet nimitettiin 1997 ja Helsingin yliopiston psykofysiologian ja psykoakustiikan dosentiksi 1998. Olli Aaltonen työskenteli fonetiikan tutkijana, yliassistenttina ja erikoistutkijana Turun yliopistossa vuosina 1978-2007. Fonetiikan professorina (opetusalana puheen tunnistaminen) hän toimi 2001-2006. Olli Aaltonen on toiminut useiden Tekesin ja Suomen Akatemian rahoittamien projektien vastuullisena johtajana sekä ohjaajana eri tutkijakouluissa. Olli Aaltosen tutkimustyön keskipisteenä on koko ajan ollut puheen tuottamisen, akustiikan ja havaitsemisen monitieteinen tutkimus. Äänen korkeuden säätelyä puheessa hän on tutkinut mm. mittaamalla kurkunpään lihasten sähköistä toimintaa. Puheäänteiden akustiikkaa ja äänteiden akustisten ominaisuuksien havaitsemista hän on tutkinut sekä foneettisilla että psykofysiologisilla menetelmillä vastasyntyneillä, lapsilla, aikuisilla, afaatikoilla sekä eri-ikäisillä kuuroilla ja huonokuuloisilla. Olli Aaltonen oli ensimmäisten joukossa osoittamassa, että myös puheen havaitseminen tapahtuu havaitsemistapahtuman tiedostamattomalla tasolla. Puheen tuottamisen tutkimuksessa Aaltonen on yhdistänyt suukirurgian menetelmiä ja puheen akustista analyysia. Hän on myös johtanut useita valtakunnallisia puheteknologian alaan kuuluvia fonetiikan tutkimushankkeita, erityisesti puhesynteesin ja automaattisen puheentunnistuksen kehitystyössä. Helsingin yliopiston kansleri nimitti dosentti, filosofian tohtori Olli Aaltosen fonetiikan professorin virkaan 1.10.2007 lukien.
Virkaanastujaisluennot Installationsföreläsningar www.helsinki.fi/yliopisto