Virkaanastujaiset Professorsinstallation

Transkriptio

1 Virkaanastujaiset Professorsinstallation Helsingin yliopiston kanslerilla on kunnia kutsua Teidät kuulemaan yliopiston uusia professoreita ja juhlimaan syyslukukauden päättymistä yliopiston päärakennukseen Aleksanterinkatu 5 keskiviikkona klo Kanslern för Helsingfors universitet har äran inbjuda Er att lyssna på universitetets nya professorer och fira höstterminens avslutning i universitetets huvudbyggnad vid Alexandersgatan 5 onsdagen den 2 december 2009 kl

2 Ohjelma Program Virkaanastujaisluennot Installationsföreläsningar Ennen luentoa tiedekunnan dekaani / varadekaani esittelee virkaanastuvan professorin. Luentojen välissä on lyhyt tauko, jolloin kuulijat voivat vaihtaa saleja. Innan föreläsningen börjar presenteras installanden av fakultetens dekanus / prodekanus. Mellan föreläsningarna hålls en kort paus, varvid åhörarna kan byta sal. Pieni juhlasali (uusi puoli, 4. krs) Lilla festsalen (nya sidan, 4 vån) Naistutkimuksen professori Tuija Pulkkinen: Feministisen tutkimuksen monitieteisyys ja identiteetin kysymys / Dekaani Ulla-Maija Kulonen Taidehistorian professori Ville Lukkarinen: Taidehistoriallisia kävelykierroksia / Dekaani Ulla-Maija Kulonen Semiotiikan professori Ahti-Veikko Pietarinen: Semiotiikka tieteenä / Dekaani Ulla-Maija Kulonen Sali 5 (uusi puoli, 3. krs) Sal 5 (nya sidan, 3 vån) Eläintautivirologian professori Liisa Sihvonen: Uhkaavat eläinten virus-prionitartunnat / Dekaani Antti Sukura Maidon teollisen hygienian professori Miia Lindström: Itiölliset ja kylmää sietävät bakteerit teollisen elintarviketuotannon haasteena / Dekaani Antti Sukura Urologian professori Kimmo Taari: Urologian haasteet 2010-luvulla / Dekaani Kimmo Kontula Sali 6 (uusi puoli, 3. krs) Sal 6 (nya sidan, 3 vån) Matemaattisen ekologian professori Otso Ovaskainen: Voiko luontoa ennustaa matemaattisilla malleilla - minne perhonen lentää, miksi lajit uhanalaistuvat / Dekaani Jari Niemelä Soveltavan ympäristötutkimuksen professori Kimmo Kahilainen: Lajiutuminen - ikuinen arvoitus? / Dekaani Jari Niemelä Ympäristö- ja energiaoikeuden professori Ari Ekroos: Climate Law - ilmastonmuutoksen hillintään liittyvän sääntelyn kehitysnäkymiä / Varadekaani Kai Kalima Sali 12 (uusi puoli, 3. krs) Sal 12 (nya sidan, 3 vån) Puumarkkinatieteen professori Anne Toppinen: Metsäyritysten strategiat ja kilpailuetu / Dekaani Jukka Kola Metsien ja ilmakehän vuorovaikutusten professori Eero Nikinmaa: Muuttuvat metsät muuttavat ilmastoa / Dekaani Jukka Kola Yhteiskuntatieteellisen maaseutututkimuksen professori Leo Granberg: Maaseutututkimuksen muodonmuutos / Dekaani Hannu Niemi Sali 13 (uusi puoli, 3. krs) Sal 13 (nya sidan, 3 vån) Kansainvälisen yksityisoikeuden ja oikeusvertailun professori Ulla Liukkunen: Eurooppalainen kansainvälinen yksityisoikeus ja oikeusvertailu / Dekaani Jukka Kekkonen Vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuden professori Jaana Norio-Timonen: Kuka korvaa vahingot? / Dekaani Jukka Kekkonen Kauppaoikeuden professori Seppo Villa: Antaako osakeyhtiölain mukainen velkojiensuojajärjestelmä riittävän suojan yhtiön velkojille? / Dekaani Jukka Kekkonen

3 Ohjelma Program Runeberg-sali (uusi puoli, 2.krs) Runeberg salen (nya sidan, 2 vån) Äidinkielen ja kirjallisuuden didaktiikan professori Liisa Tainio: Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen uudet ja vanhat haasteet / Dekaani Patrik Scheinin Teoreettisen fysiikan professori Kari Rummukainen: Uusi hiukkasfysiikka näköpiirissä? / Varadekaani Jouko Väänänen Tietojenkäsittelytieteen professori Sasu Tarkoma: Sisältöpohjaiset verkot ja palvelut / Varadekaani Jouko Väänänen Konsistorinsali (uusi puoli, 2.krs) Konsistoriet (nya sidan, 2 vån) Tietojenkäsittelytieteen professori Pekka Abrahamsson: Ohjelmistojen laadun uusi aikakausi / Dekaani Jukka Paakki Teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltanen: Matemaattinen teknologia / Dekaani Jukka Paakki stujaiset juhlasalissa klo Virkaanastujaisluennot Virkaanastujaiset juhlasalissa klo Installationsföreläsningar Installation i solennitetssalen kl Virkaanastujaiset juhlasalissa klo ation i solennitetssalen kl Virkanastujaiset juhlasalissa klo Virkaanastujaiskulkue juhlasaliin (Kansleri, rehtorit, hallintojohtaja, dekaanit ja virkaanastuvat professorit) Procession in i solennitetssalen (Kansler, rektorerna, förvaltningsdirektören, dekanerna och installandi) Ylioppilaskunnan Laulajat F. Pacius: Suomen laulu G.A. Gripenberg (sov.) Tuonne taakse metsämaan Kansleri Ilkka Niiniluodon puhe Tal av kansler Ilkka Niiniluoto Virkaanastujaisluento Installationsföreläsning Vertailevan oikeushistorian professori Heikki Pihlajamäki: Vertaileva oikeushistoria muuttuvassa maailmassa Kansleri luovuttaa nimittämiskirjat virkaanastuville Kanslern överlämnar utnämningsbreven till installandi Ylioppilaskunnan Laulajat Hugo Alfvén (sov.): Jaakko Mäntyjärvi (sov.): Uti vår hage Tähtisilmä Juhlan jälkeen tarjoilua opettajien lehtisalissa Efter den festliga installationen serveras förfriskningar i lärarnas tidningssal

4 Tervetuloa virkaanastujaisiin Välkomna till installationen PROFESSORIEN VIROISTA TYÖSUHTEISIIN Yliopistot muuttuvat ensi vuoden alusta lukien itsenäisiksi oikeushenkilöiksi. Aiemmin valtiolle ja opetusministeriölle kuulunut työnantaja-asema siirtyy yliopistoille itselleen. Tätä varten on jo perustettu Suomen yliopistojen työnantajayhdistys SYTY, joka on päättänyt liittyä Yksityisen opetusalan liiton YOL:n ja sitä kautta Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jäseneksi. Uuden yliopistolain mukaan yliopistojen palvelusuhteen lajina tulee olemaan työsuhde. Voimaanpanolain mukaan kaikki virat lakkautetaan ja henkilöstö siirretään työsuhteisiin lukien. SYTY on valmistellut työsopimusmallin, joka otetaan käyttöön kaikissa yliopistoissa, ja YOL on aloittanut neuvottelut uudesta yliopistojen työehtosopimuksesta palkansaajajärjestöjen kanssa. Uudistuksen myötä yli kaksi tuhatta professoria siirtyy valtion viroista julkisoikeudellisten yliopistojen tai säätiöyliopistojen työsuhteisiin. Jatkossa professoreihin sovelletaan virkamieslain sijasta työsopimuslakia. Professorien rekrytointi, tehtävät ja keskeinen akateeminen asema kuitenkin säilyvät olennaisesti entisellään. Professorit ovat ainoa henkilöstöryhmä, joka erikseen mainitaan uudessa yliopistolaissa. Heidät valitaan edelleen haun tai kutsun perusteella asiantuntijamenetelmää soveltaen. Tutkimuksen ja opetuksen vapaus on turvattu perustuslain tasolla. Professoreilla on edustus julkisoikeudellisen yliopiston hallinnon kaikilla tasoilla. Helsingin yliopiston hallituksen hyväksymässä johtosäännössä professorin kelpoisuusehdot määritellään nykyistä asetusta läheisesti seuraavalla tavalla. Rehtorin delegointipäätöksen nojalla professorien nimitysoikeus säilyy kanslerilla. Professorin tehtävään valinnassa tiedekunnan dekaanilla on aikaisempaa merkittävämpi asema: dekaani päättää professorin tehtävän alasta, tehtävän täyttämisen käynnistämisestä ja mahdollisesta kutsumismenettelyyn ryhtymisestä, vähintään viiden professorin muodostaman valmisteluryhmän asettamisesta sekä asiantuntijoiden kutsumisesta valmisteluryhmän ehdotuksen pohjalta. Saatuaan lausunnon tiedekuntaneuvostolta tai laitosneuvostolta valmisteluryhmä tekee kanslerille esityksen siitä, kenet tehtävään tulisi valita. Professorin valintaan ei enää liity varsinaista ehdollepanoa, eikä hakijoilla ole muistutusoikeuksia. Sen sijaan kansleri voi joustavasti järjestää päätöksentekoaan varten neuvotteluja tiedekunnan edustajien kanssa tai haastatella hakijoita. Professorin virkojen lakkaamisen jälkeen virkaanastumisluentoja ei enää voi järjestää vanhalla nimellä. Tervetuloa siis viimeisiin professorien virkaanastujaisiin! On kuitenkin selvää, että tutkimusta ja opetusta arvostavassa yliopistossa uuden professorin tehtävään asettuminen on tulevinakin vuosina juhlan arvoinen tapahtuma. Kansleri Kansler Ilkka Niiniluoto

5 Tuija Pulkkinen on syntynyt Pihlajavedellä ja kirjoittanut ylioppilaaksi Langinkosken lukiosta Hän valmistui Helsingin yliopistosta valtiotieteen maisteriksi 1982, lisensiaatiksi 1988 ja tohtoriksi Hänet nimitettiin käytännöllisen filosofian dosentiksi (HY) 1998, käytännöllisen filosofian ja poliittisen historian dosentiksi (TY) 2002, sekä filosofian, naistutkimuksen ja valtio-opin dosentiksi (JYU) Tuija Pulkkinen työskenteli Valtioneuvoston kansliassa J. V. Snellmanin koottujen teosten toimituksessa Hän toimi Suomen Akatemian rahoittamissa hankkeissa ja Vuonna 2003 hänet nimitettiin Jyväskylän yliopiston valtio-opin professorin virkaan, josta hänelle myönnettiin virkavapaus hänen tultua nimitetyksi saman yliopiston naistutkimuksen professorin virkaan Pulkkinen toimi vierailevana tutkijana Kalifornian yliopistossa (Santa Cruz) , vierailevana dosenttiopettajana Greifswaldin yliopistossa Saksassa sekä vierailevana tutkijana Minnesotan yliopistossa 2002 ja Manchesterin yliopiston CRESC huippututkimusyksikössä Tuija Pulkkinen on erikoistunut ajattelun ja käsitteiden tutkimiseen tavalla, jossa yhdistyvät filosofian, historian, politiikan ja sukupuolen näkökulmat. Hänen tutkimustensa ja julkaisujensa aihepiireihin ovat kuuluneet mm. hegeliläinen filosofia, demokratian käsitehistoria ja performatiivinen sukupuolen teoria, ja hän on esittänyt merkittäviä tulkintoja esimerkiksi Snellmanin, Arendtin, Derridan, Foucault n ja Butlerin ajattelusta. Hänen tämänhetkinen työnsä kohdistuu feministisen teorian nykyklassikoiden ontologisen ajattelun eroihin. Vuodesta 2006 Pulkkinen on ollut varajohtaja Suomen Akatemian huippuyksikössä Political Thought and Conceptual Change, jossa hän johtaa tutkimusryhmää Politics of Philosophy and Gender. Helsingin yliopiston kansleri nimitti professori, valtiotieteiden tohtori Tuija Pulkkisen naistutkimuksen professorin virkaan alkaen. Kari Rummukainen Kari Rummukainen on syntynyt Nurmeksessa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Nurmeksen lukiosta Hän valmistui filosofian kandidaatiksi teoreettisessa fysiikassa Helsingin yliopiston teoreettisen fysiikan laitokselta 1987 ja väitteli niin ikään teoreettisesta fysiikasta 1990, tutkimusalana teoreettinen hiukkasfysiikka. Hänet nimitettiin teoreettisen fysiikan dosentiksi Helsingin yliopistoon Väiteltyään Kari Rummukainen toimi postdoc-tutkijana teoreettisen fysiikan tutkimuslaitoksella Helsingin yliopistossa , ja vuonna 1991 siirtyi tutkijaksi (fellow) CERNin teoreettisen fysiikan osastolle. Vuodet hän toimi postdoc-tutkijana Indianan yliopiston fysiikan laitoksella Yhdysvalloissa, ja vuoden EU:n rahoittamana postdoc-tutkijana Bielefeldin yliopistossa Saksassa. Vuonna 1997 hänet nimitettiin apulaisprofessoriksi NORDITAan, yhteispohjoismaiseen teoreettisen fysiikan tutkimuslaitokseen Kööpenhaminaan. Hän palasi Helsingin yliopistoon vuonna 2002 yliopistolehtoriksi, mutta vuosina hän toimi jälleen tutkijana CERNissä (staff scientist). Vuonna 2003 hänet nimitettiin teoreettisen fysiikan professoriksi Oulun yliopistoon, missä virassa hän aloitti vuonna Kari Rummukaisen tutkimusalana ovat hiukkasfysiikan kvanttikenttäteoriat, erityisesti niiden ominaisuudet erittäin korkeissa lämpötiloissa ja tiheyksissä, olosuhteissa, jotka vallitsivat erittäin varhaisessa maailmankaikkeudessa. Hänen erikoisalaansa on teorioiden numeerinen simulointi käyttäen suuren skaalan supertietokonelaskentaa. Helsingin yliopiston kansleri nimitti professori, filosofian tohtori Kari Rummukaisen teoreettisen fysiikan professorin virkaan alkaen.

6 Ville Lukkarinen on syntynyt Helsingissä ja kirjoittanut ylioppilaaksi Helsingin Uudesta Yhteiskoulusta Hän valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1984, filosofian lisensiaatiksi 1986 ja filosofian tohtoriksi Hänet nimitettiin Tampereen teknillisen korkeakoulun ja Tampereen yliopiston taidehistorian apulaisprofessoriksi 1990 ja taidehistorian professoriksi Helsingin yliopiston taidehistorian dosentiksi hänet nimitettiin Ville Lukkarinen on toiminut Helsingin yliopiston museon museoamanuenssina sekä tutkijana Helsingin yliopiston taidehistorian laitoksella muun muassa Helsingin yliopiston nuorten tutkijain apurahan turvin. Vastaperustettua Tampereen teknillisen korkeakoulun ja Tampereen yliopiston yhteistä taidehistorian apulaisprofessuuria hän hoiti ennen kuin hänet nimitettiin kyseiseen virkaan. Apulaisprofessoriaikanaan Lukkarinen hoiti määräaikaisena professorina Turun yliopiston taidehistorian professuuria sekä Helsingin yliopiston taidehistorian professuuria Vuosina hän nautti Suomen Akatemian varttuneen tieteentekijän apurahaa. Lukkarisen tutkimuskohteena on pääasiassa ollut kotimainen lukujen arkkitehtuuri ja kuvataide. Monografisia tutkimuksia hän on kirjoittanut ja 1900-lukujen vaihteen niin sanotusta historistisesta arkkitehtuurista sekä saman aikakauden kansallisesta kuvataiteesta. Artikkelien aihepiirit ovat ulottuneet 1700-luvun kirkonrakentajista pienoismallien semiotiikan erittelyyn. Viimeaikaisessa tuotannossa on korostunut maisemamaalaus ja ympäristöasenteiden muutosten problematiikka. Ville Lukkarinen on saanut Valtion tiedonjulkistamispalkinnon 2005 ja Suomen Taideyhdistyksen kirjallisuuspalkinnon Hänet on kutsuttu Suomen Muinaismuistoyhdistyksen työjäseneksi 1992 sekä Kalevalaseuran jäseneksi Helsingin yliopiston kansleri nimitti professori, filosofian tohtori Ville Lukkarisen taidehistorian professorin virkaan alkaen. Seppo Villa on syntynyt Turussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna Hän valmistui varanotaariksi vuonna 1983, oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1985, oikeustieteen lisensiaatiksi vuonna 1992 ja oikeustieteen tohtoriksi vuonna Hänet nimitettiin kauppaoikeuden dosentiksi (TY) vuonna 1998 sekä kauppa- ja rahoitusoikeuden dosentiksi (LY) vuonna 2002 ja (HY) vuonna 2004 sekä yritysjuridiikan dosentiksi (LTY) Villan väitöskirjassa käsitellään oman ja vieraan pääoman rajanvetoa yhtiö- ja sopimus- sekä osin myös vero-oikeudellisesta näkökulmasta katsottuna. Villan eritysaloja ovat yhteisöoikeus, erityisesti osakeyhtiöoikeus, arvopaperimarkkinaoikeus sekä rahoitus- ja sopimusoikeus. Villan tuotanto käsittelee suurelta osin osakeyhtiöoikeutta. Osakeyhtiöoikeudessa välttämättömän oikeustaloustieteen metodin ohella Villan tutkimuksissa korostuu eri oppiaineet ylittävä poikkitieteellisyys sekä pragmaattinen tutkimusote. Modernin osakeyhtiön rahoitusteoria on Villan tutkimuksissa myös tärkeässä roolissa. Ennen yliopistouraansa Villa on työskennellyt Kansallis-Osake-Pankin konsernin eri tehtävissä vuosina , viimeksi yrityspankkitoiminnon kansainvälisten luottojen yksikön johtajana. Villa on toiminut eri yliopistoissa vuodesta 1995 lukien: Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa assistenttina ja yliassistenttina , Suomen Akatemian erikoistutkijana sekä siviilioikeuden ma. professorina (opetusalana kauppaoikeus) sekä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ensin ma. yritysjuridiikan professorina ja virkaan nimitettynä 2003 lukien. Helsingin yliopiston kansleri nimitti professori, oikeustieteen tohtori Seppo Villan kauppaoikeuden professorin virkaan alkaen.

7 Pekka Abrahamsson on syntynyt Oulussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Rantavitikan lukiosta Rovaniemeltä Hän aloitti opinnot Wayne State Collegessa, Yhdysvalloissa amerikkalaisen jalkapallon urheilustipendillä 1994, valmistui filosofian maisteriksi 1998, valittiin tutkijakoulutettavaksi (Infotech Oulu Graduate School), josta hän väitteli filosofian tohtoriksi Kaikki tutkinnot ovat Oulun yliopistosta. Hänet nimitettiin ohjelmistotekniikan dosentiksi Oulun ylipistoon Pekka Abrahamsson on työskennellyt Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen erikoistutkijana ja tutkimusprofessorina Hän oli virkavapaalla ohjelmistotuotannon ja tietojärjestelmätieteiden professuurista Tampereen yliopistosta Hän on toiminut osa-aikaisena johtavana tutkijana SINTEFin tutkimusorganisaatiossa, Norjassa Hänet kutsuttiin vierailevaksi tutkijaksi jatko-opiskelujen aikana Copenhagen Business Schooliin, Tanskaan ja vierailevaksi BIT professoriksi University of Bozen-Bolzanoon, Italiaan vuonna Abrahamsson palkittiin v sekä Nokian säätiön tunnustuspalkinnolla saavutuksistaan ohjelmistotekniikan tutkijana, että johtamastaan eurooppalaisen tutkimushankkeen ITEA-Achievement Award (Silver) palkinnon tieteellisistä ja teollisista vaikutuksista. Väitöskirjatyönsä perusteella hänet nimettiin European Research Consortium for Informatics and Mathematics (ERCIM) toimesta Lupaavin nuori tutkija kilpailun palkintoehdokkaaksi. Pekka Abrahamssonin erityisalaa ovat ohjelmistokehitysprosessit, -menetelmät ja - työkalut. Hän on tehnyt uraa uurtavaa työtä ketterien ohjelmistokehitysmenetelmien piirissä Suomessa ja maailmalla. Hän johtaa ketterien menetelmien kansainvälistä IEEE standardityöryhmää, vetää maailman laajimpia tutkimushankkeita aiheen tiimoilta sekä on toiminut aktiivisesti alansa kansainvälisissä konferenssijärjestelyissä. Hän toimii useiden alansa arvostettujen tieteellisten lehtien toimituskunnassa ja hänen kehittämänsä ohjelmistokehitysmenetelmät ja ympäristöt ovat saaneet merkittävää huomiota kansainvälisesti. Helsingin yliopiston kansleri nimitti dosentti, filosofian tohtori Pekka Abrahamssonin tietojenkäsittelytieteen professorin virkaan alkaen. Miia Lindström on syntynyt Helsingissä ja kirjoittanut ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta vuonna Hän valmistui eläinlääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta 1998 ja suoritti tarkastuseläinlääkäritutkinnon 2002 ja elintarvikehygieenikkotutkinnon Hän valmistui eläinlääketieteen tohtoriksi Väitöskirjan aiheena oli Clostridium botulinum bakteerin diagnostiikka ja hallinta teollisessa elintarviketuotannossa. Vuonna 2006 Lindström nimitettiin elintarvikehygienian dosentiksi Helsingin yliopiston eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan. Miia Lindström on työskennellyt tohtorikoulutettavana elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksella vuosina ja post doc tutkijana Institute of Food Research tutkimuslaitoksessa Englannissa vuosina Vuonna 2004 hänet nimitettiin elintarvikehygienian yliopistonlehtorin virkaan elintarvike- ja ympäristöhygienian laitokselle. Vuosina hän on toiminut Suomen Akatemian rahoittamana tutkijatohtorina. Miia Lindströmin tutkimus on keskittynyt itiöllisten ja kylmää sietävien ruokamyrkytysbakteerien diagnostiikkaan, elintarviketurvallisuusriskeihin, molekyyliepidemiologiaan ja genetiikkaan. Pääosa tutkimuksesta käsittelee hengenvaarallista neliraajahalvausta aiheuttavaa C. botulinum bakteeria, joka muodostaa keskeisen turvallisuusriskin nykyaikaisessa elintarviketeollisuudessa. Helsingin yliopiston kansleri nimitti dosentti, eläinlääketieteen tohtori Miia Lindströmin maidon teollisen hygienian professorin virkaan alkaen.

8 Leo Granberg on syntynyt. Helsingissä ja kirjoittanut ylioppilaaksi Tapiolan yhteiskoulusta Hän valmistui valtiotieteen kandidaatiksi 1976, valtiotieteen lisensiaatiksi 1986 ja väitteli valtiotieteen tohtoriksi 1989 Helsingin yliopistosta. Hänet nimitettiin sosiologian dosentiksi Jyväskylän yliopistoon 1991 ja Helsingin yliopistoon Leo Granberg työskenteli maataloushallinnossa vuosina Hän oli Alkoholipoliittisen tutkimuslaitoksen tutkijana Väiteltyään hän siirtyi Chydeniusinstituutin tutkimusjohtajaksi Kokkolaan Hän toimi Lapin yliopistossa sosiologian professorina , sosiologian ja sosiaalipsykologian apulaisprofessorina ja Barentsin alueen muotoutumista koskevan tutkimusprojektin johtajana Granberg työskenteli kehittämispäällikkönä Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa Vuodesta 2005 hän on toiminut yhteiskuntatieteellisen maaseutututkimuksen professorina Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitoksella ja Ruralia-instituutissa. Granberg oli vierailevana professorina Mannheimin yliopistossa Granbergin tutkimusalue on edennyt suomalaisen maatalouden rakennemuutosten ja tukipolitiikan tutkimisesta Venäjän ja Itä-Euroopan maaseudulla sosialismin jälkeen käynnistyneen murroksen tutkimiseen. Helsingin yliopiston kansleri nimitti kutsusta dosentti, valtiotieteen tohtori Leo Holger Granbergin Helsingin yliopiston yhteiskuntatieteellisen maaseutututkimuksen professorin määräajaksi täytettävään virkaan ajaksi Anne Toppinen on syntynyt Parikkalassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Parikkalan lukiosta Hän valmistui Helsingin yliopistosta maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi vuonna 1991 ja tohtoriksi vuonna 1998 pääaineenaan puumarkkinatiede. Hänet nimitettiin kansantaloudellisen metsäekonomian dosentiksi Helsingin yliopistoon vuonna 2003 ja metsäekonomian dosentiksi Joensuun yliopistoon vuonna Anne Toppinen on työskennellyt Suomen Akatemian tutkimusassistenttina , tutkijana Metsäntutkimuslaitoksessa , , tutkimusohjelmapäällikkönä Euroopan Metsäinstituutissa vuonna 2007 ja sen jälkeen Helsingin yliopiston puumarkkinatieteen professorina määräaikaisessa virkasuhteessa. Väiteltyään Toppinen toimi vuoden vierailevana tutkijana Yhdysvalloissa (Oregon State University). Tutkimuksen kansainvälisen arviointipaneelin jäsenenä hän on toiminut mm. Ruotsin maatalousyliopistossa vuonna Toppisen tutkimusten aihepiirejä ovat olleet metsäteollisuustuotteiden kysynnän ja raakapuumarkkinoiden toiminnan ekonometrinen mallintaminen ja metsäteollisuuden strategiset kysymykset. Tällä hetkellä hänen tutkimuskohteitaan ovat yritysvastuun ja arvonmuodostuksen yhteensovittamisen haasteet globaalissa metsäteollisuudessa sekä metsäteollisuustuotteiden markkinoiden muutokset. Helsingin yliopiston kansleri nimitti dosentti, maatalous-ja metsätieteiden tohtori Anne Toppisen puumarkkinatieteen professorin virkaan alkaen.

9 Liisa Sihvonen on syntynyt Lahdessa ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna Hän valmistui eläinlääketieteen lisensiaatiksi 1974 ja eläinlääketieteen tohtoriksi Hänet nimitettiin Helsingin yliopiston eläinten virustautien epidemiologian dosentiksi vuonna Liisa Sihvonen toimi Eläinlääketieteellisessä korkeakoulussa mikrobiologian assistenttina 1974 ja 1976 sekä tutkimusassistenttina Suomen Akatemian rahoituksella Hän opiskeli ja työskenteli ulkomailla useaan otteeseen mm. USA:ssa, Cornell University , Islannissa, Institute for Experimental Pathology 1977 ja UK:ssa, Institute for Research on Animal Health Vuonna 1981 hän siirtyi Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitokseen (EELA) ja toimi siellä eri tehtävissä mm. rokoteyksikön johtajana , virologian ja epidemiologian osaston johtajana ja virologian tutkimusyksikön johtajana Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa hän on toiminut eläintautivirologian tutkimusyksikön johtajana ja vuodesta 2008 alkaen tutkimusjohtajana. Sihvonen on antanut opetusta virus- ja prionitaudeista eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa ja ollut tiedekunnan eläintautivirologian asiantuntijana eläinlääkärien tarttuvien tautien erikoistumiskoulutuksessa koulutuksen alusta lähtien. Hän on ollut jäsen kahdessa EU:n tieteellisessä komiteassa sekä useissa tieteellisissä työryhmissä. Liisa Sihvosen tutkimusalueita ovat eläinten virustaudit ja niiden epidemiologia sekä ennaltaehkäisy. Hänen keskeisiä tutkimusaiheitaan ovat muun muassa nautojen virustartunnat, pienten märehtijöiden virus- ja prionitartunnat, rabiesvirus, penikkatautivirus ja kalojen VHS-virukset. Helsingin yliopiston kansleri nimitti dosentti, eläinlääketieteen tohtori Liisa Sihvosen kutsusta eläintautivirologian professorin osa-aikaiseen (30 %) professorin virkaan alkaen. Ari Ekroos on syntynyt Helsingissä ja kirjoittanut ylioppilaaksi Hyrylän lukiosta Hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi 1986 ja oikeustieteen lisensiaatiksi Ari Ekroos väitteli oikeustieteen tohtoriksi Vuonna 1998 hänet nimitettiin ympäristöoikeuden dosentiksi Helsingin yliopistoon ja Joensuun yliopistoon sekä vuonna 2000 talousoikeuden professoriksi Teknilliseen korkeakouluun. Ari Ekroos toimi Teknillisessä korkeakoulussa talousoikeuden laboratorion ja tutkimusryhmän johtajana ja tätä ennen ympäristöoikeuden lehtorina (1995 ja ) sekä määräaikaisena professorina (1998 ja 1999). Hän on toiminut määräaikaisena professorina myös Helsingin yliopistossa ( ) ja Joensuun yliopistossa (1999). Ekroos on ollut Suomen Akatemian tutkimusassistentin virassa ( ) ja vanhemman tutkijan virassa ( ). Hän on lisäksi ollut vierailevana tutkijana taikka professorina Leuvenin katolisessa yliopistossa (1994 ja 1999), Trierin yliopistossa (1998), Toulousen (1.) yliopistossa (1998), Frankfurtin yliopistossa (1998) ja Maastrichtin yliopistossa (1999). Ekroosin tutkimusalana on ympäristö- ja energiaoikeus. Hänen tutkimusryhmänsä on viime vuosina keskittynyt erityisesti ympäristötalousoikeudellisiin kysymyksiin ympäristönsuojelun, hallinnon ja yritysten näkökulmista. Tällä hetkellä hänen tutkimuksensa on vahvasti suuntautunut energian tuotantoon ja käyttöön liittyviin ympäristökysymyksiin ja näihin liittyen ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevaan oikeudelliseen ohjaukseen. Helsingin yliopiston kansleri nimitti professori, oikeustieteen tohtori Ari Ekroosin kutsusta ympäristö- ja energiaoikeuden professorin määräajaksi täytettävään virkaan ajaksi

10 Kimmo Taari on syntynyt Helsingissä ja kirjoittanut ylioppilaaksi Oulunkylän yhteiskoulusta Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta 1983, kirurgian erikoislääkäriksi 1990 ja urologian erikoislääkäriksi Hän väitteli lääketieteen tohtoriksi Väitöskirjan aiheena oli munuaisen osapoisto, kokeellinen ja kliininen tutkimus. Vuonna 1997 hän suoritti kansainvälisen Fellow of the European Board of Urology tutkinnon. Hänet nimitettiin urologian dosentiksi Helsingin yliopistoon Vuonna 2006 hän suoritti hallinnon erikoislääkäri -tutkinnon. Kimmo Taari on saanut kirurgian peruskoulutuksen Kotkan keskussairaalassa sekä HYKS:n kirurgian klinikoissa. Hän on työskennellyt HYKS Urologian klinikalla 1988 alkaen apulaislääkärinä, apulaisopettajana, erikoislääkärinä, apulaisylilääkärinä, osastonylilääkärinä ja ylilääkärinä hän työskenteli Helsingin kaupungin Marian sairaalassa erikoislääkärinä. Kimmo Taarin tieteellinen tutkimustyö on kohdistunut uusien teknologioiden käyttöön urologiassa, kuten laserin käyttö munuaiskirurgiassa ja eturauhasen liikakasvun hoidossa, biodegradoituvat materiaalit ja laparoskopian käyttö urologiassa. Muita tutkimustyön aiheita ovat eturauhassyövän kuvantaminen ja kokeellinen ja kliininen syöpätutkimus, apoptoosin mekanismit sekä uudet merkkiaineet munuais- ja eturauhassyövässä. Hän on toiminut tieteellisissä ja ammatillisissa asiantuntija- ja luottamustehtävissä Suomen Urologiyhdistyksessä, Suomen Kirurgiyhdistyksessä ja Pohjoismaisessa Urologiyhdistyksessa. Hänet valittiin vuoden urologiksi Vuonna 2009 hänet valittiin Pohjoimaisen Urologiyhdistyksen presidentiksi. Helsingin yliopiston kansleri nimitti dosentti, lääketieteen tohtori Kimmo Taarin kutsusta urologian professorin osa-aikaiseen (35 %), määräajaksi täytettävään virkaan ajaksi Samuli Siltanen on syntynyt Helsingissä ja kirjoittanut ylioppilaaksi Linnankosken lukiosta Hän valmistui diplomi-insinööriksi 1994, tekniikan lisensiaatiksi 1997 ja tekniikan tohtoriksi 1999 Teknillisestä korkeakoulusta. Vuonna 2003 hänet nimitettiin dosentiksi Teknilliseen korkeakouluun. Samuli Siltanen on työskennellyt tuotekehittäjänä Instrumentarium Imagingilla , Japan Society for the Promotion of Science -instituutin Postdoctoral Fellow tutkijana Gunman yliopistossa Japanissa sekä Japanista palattuaan GE Healthcarella ja Palodex Groupilla tuotekehittäjänä vuoden 2005 loppuun. Vuosina hän oli Tampereen teknllisen yliopiston matematiikan professorina. Samuli Siltasen tutkimusala on inversio-ongelmat ja niiden ratkaisujen hyödyntäminen teollisissa sovelluksissa. Hänen tavoitteenaan on luoda sellaisia tietokoneistettuja ratkaisuja, jotka toimivat käytännössä ja joilla on matemaattinen perustelu. Lääketieteellisen kuvantamisen alueella hän on kehittänyt epälineaarisia kuvantamismenetelmiä sähköiseen luotaukseen sekä edullisin laittein toteutettavaa matalan säteilyannoksen kolmiulotteista röntgenkuvausta. Viime aikoina hänen tutkimuksensa on laajentunut kuvankäsittelyyn ja sen käyttämiseen paperinvalmistuksen apuna. Samuli Siltanen työskentelee Suomen Akatemian inversio-ongelmien huippuyksikössä. Helsingin yliopiston kansleri nimitti professori, tekniikan tohtori Samuli Siltasen teollisuusmatematiikan professorin määräaikaiseen virkaan ajaksi

11 Ulla Liukkunen on syntynyt Konnevedellä ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna Hän valmistui Helsingin yliopistosta oikeustieteen kandidaatiksi 1991, oikeustieteen lisensiaatiksi 1999 ja oikeustieteen tohtoriksi Vuonna 2006 hänet nimitettiin kansainvälisen yksityisoikeuden ja oikeusvertailun dosentiksi Helsingin yliopistoon. Varatuomarin arvon hän sai Ulla Liukkunen on toiminut mm. kansallisissa ja kansainvälisissä lainvalmistelutehtävissä useissa viroissa työministeriössä (sittemmin työ- ja elinkeinoministeriö) vuodesta 1994 lukien. Lainsäädäntöneuvokseksi hänet nimitettiin vuonna Liukkunen on toiminut Helsingin yliopiston Kansainvälisen talousoikeuden instituutin (KATTI) tutkijana vuosina ja 2009 ja Suomen Akatemian akatemiatutkijana vuosina Vuodesta 2006 lukien hän on toiminut myös markkinatuomioistuimen asiantuntijajäsenenä. Ulla Liukkusen erityisalaa ovat kansainvälisen yksityisoikeuden ja vertailevan oikeustieteen lisäksi kansainvälinen työoikeus ja eurooppaoikeus. Hänen tuotantonsa käsittelee kansainvälisen yksityisoikeuden eurooppalaistumista ja globalisaation vaikutuksia rajat ylittäviin oikeussuhteisiin. Liukkunen on toiminut EU Kiina ihmisoikeusdialogin asiantuntijana vuosina Hän on Suomen Akatemian Foundations of European Law and Polity -huippuyksikön jäsen. Helsingin yliopiston kansleri nimitti dosentti, oikeustieteen tohtori Ulla Liukkusen kansainvälisen yksityisoikeuden ja oikeusvertailun professorin määräajaksi täytettävään virkaan ajaksi Eero Nikinmaa on syntynyt ja suorittanut IB-tutkinnon United World College of the Atlantic:ssa, Walesissa Hän valmistui Helsingin yliopistosta maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi 1987 ja väitteli maatalous- ja metsätieteiden tohtoriksi Hänet nimitettiin metsäekologian dosentiksi vuonna Eero Nikinmaa toimi post doc -tutkijana Metsäekologian tutkijaryhmässä Quebecin yliopistossa Montrealissa Hän toimi Suomen Akatemian tutkimusassistenttina , nuorempana tutkijana 1995 ja akatemiatutkijana Vuosina hän oli projektitutkijana Helsingin yliopistossa sekä määräaikaisena metsäekologian professorin viransijaisena ja Tutkimustyön ohella Nikinmaa on toiminut metsätalouden ja maankäytön järjestelyn konsulttina Keski-Amerikassa ja Suomen Metsätieteellisen Seuran sihteerinä ja seuran hallituksen jäsenenä. Nikinmaan tutkimusalaa ovat puiden ja ympäristön vuorovaikutus, puiden ekofysiologia, kasvu ja mallinnus. Hän on osallisena Suomen Akatemian huippuyksikössä ja useassa EU:n tutkimushankkeessa, joissa tutkitaan ekosysteemien ja ilmaston välisiä vuorovaikutuksia ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsänkasvatukseen. Nikinmaa on tutkinut kaupunkipuiden menestymistä Helsingin ja Malmön kaupungin kanssa ja on kansainvälisen rakenteellis-toiminnallisten kasvimallien kokoussarjan johtoryhmän jäsen. Hänen tutkimusteemanaan on ollut erityisesti, kuinka vesi ja siihen liuenneet aineet kulkevat puussa, kuinka se riippuu puun rakenteesta ja kuinka kuljetus vaikuttaa puun ja ympäristön väliseen vuorovaikutukseen ja puun kasvuun ja kehitykseen. Helsingin yliopiston kansleri nimitti dosentti, maatalous-ja metsätieteiden tohtori Eero Nikinmaan metsien ja ilmakehän vuorovaikutusten professorin määräajaksi täytettävään virkaan ajaksi

12 Jaana Norio-Timonen on syntynyt Oulussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta vuonna Hän valmistui Helsingin yliopistosta oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1985 ja oikeustieteen lisensiaatiksi Hän väitteli oikeustieteen tohtoriksi Hänet nimitettiin vakuutusoikeuden dosentiksi (TaY) 2002 ja kauppaoikeuden dosentiksi (HY) Jaana Norio-Timonen työskenteli sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosastolla eri virkanimikkeillä vuosina ja sekä hallinto-osastolla Hän oli tutkijana Kansainvälisen talousoikeuden instituutissa (KATTI) Helsingin yliopistossa Vuosina Norio-Timonen toimi Suomen Akatemian tutkijatohtorina ja vuosina tutkijana KATTIssa sekä lyhyen jakson vsn. kauppaoikeuden professorina Helsingin yliopistossa. Vuonna 2004 hänet nimitettiin vakuutustieteen yliopettajaksi Tampereen yliopistoon oikeustieteiden laitokselle, jossa hän lukuvuonna hoiti vakuutustieteen professorin virkaa. Vuoden 2007 lopulla Norio-Timonen nimitettiin kauppaoikeuden yliopistonlehtoriksi Helsingin yliopistoon, jossa hän on huhtikuusta 2007 alkaen hoitanut vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuden professorin virkaa. Hän kuuluu vuonna 2008 aloittaneeseen Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikköön Eurooppalaisen oikeuden ja poliittisen yhteisön perusteet. Norio-Timonen käsittelee tuotannossaan erityisesti vakuutussopimuksiin, vakuutustoiminnan harjoittamiseen ja vakuutusasiakkaan asemaan liittyviä kysymyksiä. Hän liikkuu tutkimuksissaan siviilioikeuden, kauppaoikeuden, eurooppaoikeuden ja kansainvälisen yksityisoikeuden alueilla. Helsingin yliopiston kansleri nimitti dosentti, oikeustieteen tohtori Jaana Norio-Timosen vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuden professorin määräajaksi täytettävään virkaan ajaksi Otso Ovaskainen on syntynyt Espoossa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Tapiolan lukiosta Hän valmistui Teknillisestä korkeakoulusta diplomi-insinööriksi 1993 ja tekniikan tohtoriksi Väitöksensä jälkeen Ovaskainen siirtyi Helsingin yliopistoon tutkimaan matemaattista biologiaa prof. Ilkka Hanskin johtamassa Metapopulaatiobiologian tutkimusryhmässä. Hän oli vierailevana tutkijana Cambridgen yliopiston eläintieteen laitoksella. Ovaskainen nimitettiin vuonna 2002 matemaattisen ekologian dosentiksi Helsingin yliopistoon. Otso Ovaskainen on toiminut akatemiatutkijan virassa vuodesta 2003 alkaen. Hän johtaa Matemaattisen biologian tutkimusryhmää, joka käyttää matemaattisia menetelmiä ekologian ja evoluutiobiologian tutkimuksessa. Ryhmä kuuluu Viikin kampuksella bio- ja ympäristötieteiden laitoksella toimivaan Metapopulaatiobiologian huippuyksikköön. Ovaskainen on kehittänyt uusia tilastomenetelmiä mm. eliöiden liikkumisen, pirstoutuneiden elinympäristöjen populaatiodynamiikan sekä lajien välisen vuorovaikutuksen tutkimiseen. Hän on myös kehittänyt yleistä matemaattista teoriaa populaatiobiologian syyseuraussuhteiden ymmärtämiseksi. Ovaskainen on soveltanut tutkimusmenetelmiään monipuolisesti eri eliöryhmiin, erityisesti hyönteisiin ja sieniin. Osa Ovaskaisen ryhmästä tekee empiiristä tutkimusta lahopuilla elävien kääväkkäiden parissa, tavoitteena selvittää, mitkä tekijät ovat ajaneet osan lajeista uhanalaisiksi. Ovaskainen sai yhtenä viidestä suomalaisesta Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) Young researcher grant -rahoituksen vuonna Hänet palkittiin tieteellisestä rohkeudesta Akatemiapalkinnolla vuonna Helsingin yliopiston kansleri nimitti dosentti, tekniikan tohtori Otso Ovaskaisen kutsusta matemaattisen ekologian professorin määräajaksi täytettävään virkaan ajaksi

13 Sasu Tarkoma on syntynyt Helsingissä ja kirjoittanut ylioppilaaksi Helsingin normaalilyseosta Hän valmistui filosofian maisteriksi 2001, filosofian lisensiaatiksi 2005 ja filosofian tohtoriksi Kaikki tutkinnot ovat Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselta. Hänet nimitettiin sekä Helsingin yliopiston että Teknillisen korkeakoulun dosentiksi Tarkoma on opettanut ja tutkinut Helsingin yliopistolla vuodesta Vuosina hän toimi sivutoimisena tuntiopettajana sekä tutkijana. Hän siirtyi Tietotekniikan tutkimuslaitokseen (HIIT) 2002 ja toimi siellä tutkijana ja projektipäällikkönä. Hänet nimitettiin viisivuotiseen opettavan tutkijan virkaan Teknillisen korkeakoulun tietotekniikan laitokselle vuonna 2007 ja määräaikaiseksi professoriksi TKK:lla Hän on myös toiminut asiantuntijatehtävissä teollisuudessa kuten Nokian tutkimuskeskuksessa ja Nokia Siemens Networksilla. Tarkoman tutkimuskohteita ovat liikkuva tietojenkäsittely sekä palvelualustat. Hänen viime aikojen tutkimuksensa on keskittynyt tiedon sisältöpohjaiseen reititykseen sekä uusiin verkkoteknologioihin. Tarkoma on osallistunut aktiivisesti kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön. Helsingin yliopiston kansleri nimitti professori, filosofian tohtori Sasu Tarkoman tietojenkäsittelytieteen professorin virkaan alkaen. Ahti-Veikko Pietarinen on syntynyt Espoossa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Liedon lukiosta vuonna Hän valmistui filosofian maisteriksi Turun yliopiston matemaattisten tieteiden laitokselta, matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta vuonna 1997 ja väitteli tohtoriksi teoreettisesta filosofiasta Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa vuonna Vuonna 2004 hänet nimitettiin filosofian dosentiksi Turun yliopiston yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan ja Helsingin yliopiston humanistiseen tiedekuntaan. Ahti-Veikko Pietarinen toimi post doc tutkijana Suomen Akatemian hankkeessa Peliteoreettinen semantiikka ja sen sovellukset vuosina ja Suomen Akatemian tutkijatohtorina kaksivuotiskauden hankkeenaan Logiikka ja peliteoria ja sijoituspaikkana Helsingin yliopiston filosofian laitos. Hän työskenteli ASLA-Fulbright Junior Scholar -tutkijana Indianan yliopistossa Indianapoliksessa vuonna Vuosina hän hoiti teoreettisen filosofian yliopistonlehtorin virkaa kaksi ja puoli lukuvuotta ja lukuvuoden teoreettisen filosofian professuuria, molempia Helsingin yliopiston filosofian laitoksella. Vuosina hän johti Helsingin yliopiston kolmivuotishanketta Peircen pragmatistinen filosofia ja sen sovellukset. Vuoden 2009 elokuusta alkaen hän on toiminut semiotiikan professorina taiteiden tutkimuksen laitoksella Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Pietarinen käsittelee tieteellisessä tuotannossaan merkityksiin liittyviä teoreettisia kysymyksiä. Hän liikkuu tutkimuksissaan filosofian, kieli- ja kognitiotieteiden, logiikan, matematiikan ja tietojenkäsittelyn alueilla. Pietarisella on 100 vertaisarvioitua kansainvälistä julkaisua. Helsingin yliopiston kansleri nimitti dosentti, filosofian tohtori Ahti-Veikko Pietarisen semiotiikan professorin määräaikaiseen virkaan ajaksi

14 Kimmo Kahilainen on syntynyt Helsingissä ja kirjoittanut ylioppilaaksi Leppävaaran lukiosta Hän valmistui Helsingin yliopistosta maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi 1999 pääaineenaan kalataloustiede. Kahilainen valmistui Helsingin yliopistosta Bio- ja ympäristötieteiden laitokselta filosofian tohtoriksi 2005 väitöskirjatyön aiheenaan siikamuotojen ekologia. Kimmo Kahilainen toimi post-doc- tutkijana Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitoksella keskittyen siikamuotojen lajiutumistutkimuksiin Pohjois-Fennoskandinaviassa. Tutkimuksessa aloitettiin ekosysteemitason lähestymistapa lajiutumiskysymyksiin käyttämällä perinteisiä ja stabiileihin isotooppeihin perustuvia menetelmiä yhteistyössä Tromssan yliopiston ja Max Planck -instituutin kanssa. Perustutkimuskysymysten ohella hän on myös tehnyt soveltavaa tutkimusta kalakantojen arviointimenetelmien sekä kalastuksen säätelyn ja kalakantojen hoitomenetelmien kehittämisessä. Kahilainen on kalabiologi, jonka erityisalana on lohikalojen ekologia ja evoluutio. Tällä hetkellä käynnissä on useita perus- ja soveltavaan tutkimukseen liittyviä hankkeita. Mittakaavaltaan laajimman hankeen tavoite on selvittää siikamuotojen levinneisyyshistoria ja ekologisen lajiutumisen mekanismit Pohjois-Fennoskandiassa. Toinen tärkeä tutkimushanke käsittelee tulokaslajien leviämisen vaikutuksia subarktisten vesiekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan. Helsingin yliopiston kansleri nimitti filosofian tohtori Kimmo Kahilaisen soveltavan ympäristötutkimuksen professorin määräaikaiseen virkaan ajaksi Liisa Tainio on syntynyt Kannuksessa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Kokkolan yhteislyseon lukiosta vuonna Hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1988 ja väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 2001 Helsingin yliopistosta pääaineenaan suomen kieli. Äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan pätevyyden hän sai Hänet nimitettiin suomen kielen ja naistutkimuksen dosentiksi Helsingin yliopistoon vuonna 2004 ja nykysuomen dosentiksi Vaasan yliopistoon Liisa Tainio on työskennellyt Suomen Akatemian tutkimusassistenttina vuosina sekä Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksella assistenttina, lehtorina ja yliopistonlehtorina vuosina Sieltä hän siirtyi tutkijaksi Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumiin vuosiksi Suomen kielen professorina hän toimi Jyväskylän yliopiston kielten laitoksella vuonna Samana vuonna hänet nimitettiin soveltavan kasvatustieteen laitokselle äidinkielen ja kirjallisuuden didaktiikan yliopistonlehtoriksi. Vuosina hän toimi tutkimuskoordinaattorina hankkeessa Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa. Tainio on tutkinut arkikeskustelujen vuorovaikutusrakenteita ja erityisesti sukupuolen ilmenemistä, ilmaisemista ja vaikutusta kielenkäyttöön sekä kasvokkaisissa vuorovaikutustilanteissa että kirjoitetuissa teksteissä. Viime aikoina hän on keskittynyt luokkahuoneen vuorovaikutuksen ja äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen käytäntöjen analysoimiseen sekä informaalin oppimisen tutkimiseen vuorovaikutustilanteissa myös luokkahuoneen ulkopuolella. Helsingin yliopiston kansleri nimitti dosentti, filosofian tohtori Liisa Tainion äidinkielen ja kirjallisuuden didaktiikan professorin virkaan alkaen.

15 Heikki Pihlajamäki on syntynyt Lammilla ja kirjoittanut ylioppilaaksi Lammin lukiosta Hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi 1987, oikeustieteen lisensiaatiksi 1991 ja väitteli oikeustieteen tohtoriksi 1996 Helsingin yliopistosta. Vuonna 1998 hänet nimitettiin oikeushistorian dosentiksi Helsingin yliopistoon. Heikki Pihlajamäki auskultoi valmistumisensa jälkeen Lappeen tuomiokunnassa. Hän on toiminut vuodesta 1988 alkaen oikeustieteellisessä tiedekunnassa tutkijana ja assistentin tehtävissä. Vuosina Pihlajamäki oli Suomen Akatemian tutkimusassistenttina, ja vuosina hän toimi eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa oikeusasiamiehensihteerinä. Pihlajamäki nimitettiin oikeushistorian yliopistonlehtorin virkaan 2003, ja vuosina hän oli Suomen Akatemian akatemiatutkijana. Vuosina Pihlajamäki toimi vierailevana tutkijana Belgranon yliopistossa Buenos Airesissa ja vuoden 2001 vierailevana professorina Tarton yliopistossa. Vuoden 2010 kevään Pihlajamäki työskentelee vierailevana tutkijana The Robbins Collection -tutkimuslaitoksessa (School of Law, University of California, Berkeley). Pihlajamäki on toiminut sivutoimisena kanslerinsihteerinä vuosina Pihlajamäen ominta tutkimusalaa on varhaisen uuden ajan rikos- ja prosessioikeuden historia, mutta hän on julkaissut myös keskiaikaa ja uusinta aikaa koskevia tutkimuksia. Hän on kirjoittanut lisäksi oikeuden ja uskonnon suhteesta, hallinto-oikeuden historiasta sekä lakimieskunnan kehityksestä. Maantieteellisesti Pihlajamäen tutkimukset kattavat laajan alueen Euroopasta Etelä- ja Pohjois-Amerikkaan. Pihlajamäen tutkimusotteelle on ominaista vertaileva metodi, jossa oikeudellisen muutoksen syitä etsitään usein kansallisten rajojen ulkopuolelta. Uusin tutkimushanke käsittelee oikeudellista kommunikaatiota varhaisen uuden ajan Euroopassa. Helsingin yliopiston kansleri nimitti dosentti, oikeustieteen tohtori Heikki Pihlajamäen kutsusta vertailevan oikeushistorian professorin määräaikaiseen virkaan ajaksi

16