Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 5 2 OIKEUKSIENVALVONTA JA JÄRJESTÖTOIMINTA... 5 2.1 Oikeuksienvalvonta ja vaikuttamistoiminta... 5 2.2 Jäsenistö...

2

Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 5 2 OIKEUKSIENVALVONTA JA JÄRJESTÖTOIMINTA... 5 2.1 Oikeuksienvalvonta ja vaikuttamistoiminta... 5 2.2 Jäsenistö... 6 2.3 Viestintä... 6 2.4 Kehittämistoiminta... 6 2.4.1 Vekkari, vertaisesta kaveri -projekti... 7 2.4.2 Uudet projektit... 7 2.5 Tapahtumat... 8 3.1 Perheiden vertaistukitoiminta... 8 3.1.1 Ohjaus ja neuvonta... 8 3.1.2 Perheiden virkistystoiminta Ystävätupatoiminnan kanssa... 10 3.2 Leirit... 10 3.3. Kerho- ja kurssitoiminta... 11 3.3.1 Kerhot... 11 3.3.2 Täydentävät ryhmät... 12 3.4 Ystävätupatoiminta ja perheiden vertaistuki... 12 3.5 Keharikaveri- ja vapaaehtoistoiminta... 12 3.6 Parkkitoiminta kehitysvammaisten lasten ja nuorten perheille... 14 3.6 Toiminnan arviointi ja raportointi... 15 4 PALVELUTOIMINTA... 15 4.1 Oskarinpuiston toimintakeskus... 15 4.1.1 Seniorikerho... 16 4.2 Ryhmäkodit ja tukiasunnot... 16 4.2.1 Kankurinkulman ryhmäkoti... 16 4.2.2 Oskarinpuiston ryhmäkoti... 16 4.2.3 Myllykaaren ryhmäkoti ja tukiasunnot... 17 4.3 Palvelutoiminnan laajentaminen... 17 5 HALLINTO JA HENKILÖKUNTA... 17 5.1 Hallitus... 17 5.2 Toimikunnat... 18 5.3 Henkilökunta... 18 6 TALOUS... 18 6.1 Puitesopimukset... 18 6.2 Avustukset... 19 6.3 Varainhankinta... 19 7 KIINTEISTÖT JA HUONEISTOT... 19 7.1 Läntisen Brahenkadun toimistohuoneistot ja Ystävätuvan toimitilat... 19 7.2 Marjaniemen kiinteistöt... 19 7.3 Myllykaaren huoneistot... 19 7.4 Myllypuron huoneistot... 19 8 TIIVISTELMÄ VUODEN 2015 PÄÄPAINOPISTEISTÄ JA TOIMENPITEISTÄ... 20 9 TALOUSARVIO... 21 3

4

1 JOHDANTO Vuosi 2015 on Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n 58. toimintavuosi. Toimintavuoden teemana on osallisuus kestävässä kehityksessä. Yhdistys toimii helsinkiläisten kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheidensä oikeuksienvalvonta- ja tukiyhdistyksenä edistäen heidän mahdollisuuksiaan toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä. Yhdistyksemme on edistyksellinen oikeuksienvalvontajärjestö, joka tuottaa jäsenistölleen sekä muille pääkaupunkiseudulla asuville kehitysvammaisille ihmisille, heidän omaisilleen ja läheisilleen heidän tarpeitaan vastaavia palveluita. Palvelut tuotetaan laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti kestävän kehityksen periaattein yksin tai yhdessä muiden pääkaupunkiseudulla alalla toimivien yhteisöjen, kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhdistys toimii luotettavana ja kannustavana työnantajana luoden työntekijöitä ja heidän ammattitaitoaan arvostavan ja edistävän työilmapiirin. Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n toimintaa ohjaavat arvot ovat hyvä elämä arvostava kohtaaminen asiakaslähtöisyys yhteistyö asiantuntijuus. Toimintasuunnitelma noudattaa yhdistyksen strategiaa ja henkilöstöstrategiaa. 2 OIKEUKSIENVALVONTA JA JÄRJESTÖTOIMINTA 2.1 Oikeuksienvalvonta ja vaikuttamistoiminta Oikeuksienvalvonnan ja vaikuttamistoiminnan keskeisiä painopisteitä ovat Helsingin kaupungin viranhaltijoiden ja pääkaupunkiseudun muiden toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö ja verkostoituminen. Erityisen vahvasti seuraamme miten Helsingin kaupungin ASU-hanke etenee uudessa organisaatiossa ja miten siihen liittyvät päätökset sekä niiden vaikutukset näkyvät kehitysvammaisten ihmisten asumisessa. Kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintojen sekä asumisen kilpailutuksen vaikutusta toimintojen laatuun seurataan myös suurella mielenkiinnolla. Vammaispalvelu- ja kehitysvammalakien yhdistäminen sekä muuhun lainsäädäntöön vaikuttaminen ovat vaikuttamistoiminnan keskiössä valtakunnallisesti. Valmisteilla oleva SOTE-uudistus sekä pääkaupunkiseudun metropolihallinto ovat asioita, joita on myös tarkasti seurattava. Yhdistyksen tehtävänä on seurata paikallisesti voimaan tulleiden ja tulevien lakien ja säännösten toteutumista Helsingissä. Mm. vammaislainsäädännön uudistus ja itsemääräämisoikeuslain valmistelu ovat tärkeitä ajankohtaisia seurattavia asioita. Olemme valppaasti mukana toimintojen kehittämisessä ja epäkohtien poistamisessa tekemällä aloitteita ja kannanottoja sekä osallistumalla erilaisten toimikuntien toimintaan. 5

2.2 Jäsenistö Sekä paikallisen että valtakunnallisen vaikuttamisen kannalta on tärkeää saada yhdistyksen toimintaan uusia jäseniä. Aktiivisen jäsenhankintatyön tulee näkyä kaikissa yhdistyksen järjestämissä tapahtumissa ja toiminnoissa. Kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheidensä tietoisuutta lisätään neuvonta- ja ohjaustyöllä sekä järjestämällä erilaisia koulutus- ja teemailtoja ajankohtaisista asioista. Jäsenistön toiveet ja ehdotukset ovat tärkeitä koulutuksia suunniteltaessa. Voimme ja haluamme tarvittaessa reagoida nopeasti uusiin tilanteisiin ja tarpeisiin. Jäsenetuihin kuuluvat yhdistyksen jäsentiedote ja joko Tukiviesti- tai Leija-lehti. Jäsenille on myös omat jäsenetuhintansa joihinkin yhdistyksen järjestämiin toimintoihin. 2.3 Viestintä Yhdistyksen toiminnasta ja kehitysvamma-alaan liittyvistä asioista tiedotetaan jäsentiedotteessa ja yhdistyksen kotisivuilla. Yhdistyksellä, keharikaveritoiminnalla ja Vekkariprojektilla on omat Facebook-sivunsa. Keharikaveri- ja Vekkari-sivustot toimivat myös omilla nettiosoitteillaan. Kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä jäsentiedote postitetaan jäsenille ja yhteistyökumppaneille. Jäsentiedotteet löytyvät myös yhdistyksen kotisivuilta. Vuonna 2015 jäsentiedotetta kehitetään ja uudistetaan vastaamaan jäsenistön tarpeita ja nykyajan tiedottamisen ja tiedonsaannin muotoja. Syksyllä ilmestyy Vapaa-ajan toiminta -esite, jossa on tietoa kerhoista, kursseista, Vekkariryhmistä, Villiklubista ja Ystävätuvan toiminnasta. Palveluyksiköt jakavat kevät- ja syyskauden toiminnasta tiedotteita tarpeen mukaan. Henkilökunnan sisäistä viestintää tehostetaan mm. uudistamalla henkilöstöviestintää. Vuonna 2015 kehitetään nykyaikaa seuraava esim. verkkomuotoinen henkilöstölehti. 2.4 Kehittämistoiminta Osallistumme aktiivisesti Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n, Uudenmaan Kehitysvammaisten tukipiiri ry:n, Kehitysvammaliiton, Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n sekä muiden valtakunnallisten alan järjestöjen toimintaan. Yhteistyö myös muiden tukiyhdistysten, tukipiirien ja Me Itse ry:n kanssa on tärkeä osa yhdistyksen toimintaa. Laajentunut ensitukityö jatkuu Kätilöopistolla, Naistenklinikalla ja Jorvin sairaalassa. Ensitukityöhön koulutetaan sairaanhoitajia, kätilöitä ja lastenhoitajia. Koulutuksen tavoitteena on lisätä henkilökunnan valmiuksia kohdata vanhemmat siinä tilanteessa, kun lapsen syntymään liittyy jotain erityistä. Peruskoulutuksen lisäksi on kehitetty jatkokoulutusta. Perheille tarjotaan mahdollisuutta osallistua ensituki-istuntoon. Ensituki-istunto järjestetään aina vanhempien toiveesta. Istuntojen tavoitteena on helpottaa alkanutta erityisvanhemmuutta jakamalla tietoa samanaikaisesti koko lähipiirille. 6

Omaisille, kehitysvammaisille ihmisille ja muille asiasta kiinnostuneille järjestetään yksilöllisen elämän suunnittelukoulutuksia sekä tuki- että palvelutoiminnoissa. Monikulttuuristen perheiden mukaan saaminen on haasteellista. Etsimme yhteistyökumppaneita (mm. Keskuspuiston erityisammattiopisto) kehittämään kanssamme sellaisia toimintoja, joilla voidaan tukea niitä monikulttuurisia perheitä, joissa on kehitysvammainen perheenjäsen. Autismisäätiön hallinnoima Haaste-hanke 2011 2014 päättyy vuoden 2014 lopussa. Yhdistyksen Oskarinpuiston ryhmäkoti ja toimintakeskus ovat mukana hankkeessa. Haastehankkeen avulla on luotu tapoja tunnistaa tekijöitä, jotka aiheuttavat haastavaa käyttäytymistä. Hankeen luomilla tavoilla on pyritty haastavan käyttäytymisen taustalla vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseen. Tämän jälkeen on mahdollista vaikuttaa ympäristöön niin, että se ennaltaehkäisee ja vähentää haastavaa käyttäytymistä. Nelivuotista kehittämishanketta on toteutettu Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Hankkeen tuottamia hyviä tapoja jatketaan yhdistyksen toiminnoissa, ja tarpeen mukaan jatketaan henkilöstön koulutusta. Saadaksemme uusia ammattitaitoisia työntekijöitä kehitysvamma-alalle tiivistämme verkostoitumista ja kehitämme uusia yhteistyömuotoja sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten kanssa. Oppisopimusopiskelijat ovat tärkeä lisä uusien työntekijöiden saamiseksi yksiköihimme. Lisäksi käytännön harjoittelupaikkojen tarjoaminen opiskelijoille on tärkeä osa oppilaitosyhteistyötä ja alalle hakeutuvien ammattilaisten kouluttamista. 2.4.1 Vekkari, vertaisesta kaveri -projekti Vekkari, Vertaisesta kaveri -projekti (2012 2015) päättyy vuonna 2015. Projektista toteutetaan loppuarviointi ja kokemuksista kirjoitetaan julkaisu keväällä 2015. Tuotokset julkaistaan projektin päätösseminaarissa. Seminaari tulee olemaan toimijoiden toteuttama ja kokemuksellinen. Projektin vertaisryhmät jatkuvat tammikuussa, jolloin myös vertais- ja vapaaehtoistoimijoita tuetaan toimintaan. Seminaarin lisäksi vapaaehtoistoimijoita tuetaan toimimaan mm. yhdistyksen kehitysvammaisten taiteilijoiden tapahtumassa. Mikäli rahoitusta uudelle hankkeelle (kts. kohta 2.4.2) ei myönnetä, päättyy projektin toiminta kesäkuussa 2015. Projektin päätösvaiheelle on kirjattu erillinen toimintasuunnitelma, jonka mukaan hyvät käytännöt pyritään siirtämään osaksi yhdistyksen toimintaa. Projektin toimijoille järjestetään koulutus toiminnan itsenäiseen jatkamiseen ja toimijapankki siirretään yhdistyksen kotisivuston alaisuuteen. 2.4.2 Uudet projektit Keväällä 2014 on haettu Raha-automaattiyhdistykseltä uutta projektia Vekkarin jatkoksi. Vekkari, vertaisesta kaveri -projektin tuloksien pohjalta tehtiin keväällä 2014 hakemus uudesta kolmevuotisesta kehittämishankkeesta: Vekkari 2015 2017 -projektista. Uusi hanke eroaa aikaisemmasta seuraavanlaisesti: - projektin vapaaehtoistoiminnan osiota laajennetaan - projektin kohderyhmää rajataan - osallistujien lähihenkilöitä perehdytetään vertais- ja vapaaehtoistoiminnan tukemiseen - toiminta pilotoidaan hankkeen loppuvaiheessa pääkaupunkiseudulla. 7

2.5 Tapahtumat Kehitysvammaisten taiteilijoiden tapahtuma KeMuT Finlandia-talossa 43. kerran 31.1. Ystävänpäivän talvirieha 14.2. Kulttuuriseminaari keväällä. Eläintarhan kisat/liikuntapäivä keväällä yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun ja liikuntaviraston kanssa. Kinaporin kevätkarkelot kerholaisille. KOULU-tapahtuma elokuussa, kokemustiedon jakamisen päivä. Sadonkorjuukekkerit syksyllä. Valtakunnallisen kehitysvammaisten viikon teemaan liittyvä tapahtuma joulukuussa. Kauneimmat joululaulut -tilaisuus yhteistyössä Seurakuntayhtymän vammaistyön kanssa. Yhdistyksen joulujuhla 12.12. 3 TUKITOIMINTA 3.1 Perheiden vertaistukitoiminta Perheiden vertaistukitoiminnan tavoitteena on tukea perheen arjen sujuvuutta ja hyvinvointia eri elämäntilanteissa tarjoamalla tukea, virkistystä, ohjausta ja neuvontaa pääkaupunkiseudulla asuville perheille, joissa on kehitysvammainen lapsi. Toimintaan osallistuminen ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä. Toiminnan tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä tilanteissa, joissa perheen tilanne muuttuu kehitysvammaisen lapsen syntyessä sekä lapsen elämän nivelkohdissa. Tuen tarve korostuu näissä muutoskohdissa. Punaisena lankana perheiden vertaistukitoiminnassa kulkee vertaistuki. Toimintaa toteuttaa yksi kokopäiväisesti palkattu perhetyön suunnittelija. Rahoitusta on haettu Helsingin kaupungin järjestöavustuksena ja osa vertaistukitoiminnasta rahoitetaan RAY:n avustuksella. Vanhemmille tarjotaan henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa. Perheiden vertaistukitoiminnan suunnittelijan apua tarjotaan erilaisiin perheen muutoskohtien palvelukokonaisuuksien suunnitteluun. Suunnittelija osallistuu myös perheiden toiveesta kouluissa, päiväkodeissa tai perheen kotona tapahtuviin palavereihin toimien perheen tukihenkilönä. 3.1.1 Ohjaus ja neuvonta Ryhmätoiminta Ryhmätoiminnan tavoitteena on tarjota vanhemmille vertaistukea eri elämäntilanteissa ja erilaisissa perhetilanteissa. Ryhmiä perustetaan vanhemmilta kerättyjen palautteiden ja toiveiden pohjalta. Toimivia ryhmiä järjestetään yksinhuoltajille, vaikeavammaisten lasten vanhemmille, äideille ja isille erikseen sekä kehitysvammaisten aikuisten vanhemmille. Ryhmät kokoontuvat keskimäärin 2 kertaa keväällä ja 2 kertaa syksyllä. 8

Vuonna 2014 toiminutta toiminnallista ryhmätoimintaa kaikenikäisille kehitysvammaisten lasten äideille jatketaan kysynnän vuoksi. Vanhempien toiveesta vuonna 2014 aloitettu uusi ryhmä murrosikäisten lasten vanhemmille jatkuu vuonna 2015. Teemaillat/päivät Järjestetään teemailtoja vanhemmuuden ja jaksamisen tukemiseksi erilaisista aiheista vanhempien toiveet ja ajankohtaisuus huomioiden. Tulevana toimintavuonna järjestetään kertaluontoisesti seuraavat tilaisuudet: erityisvanhemmuuden alkeet mitä varhaiskuntoutuksen jälkeen murrosikä ja itsenäistyminen kotoa muutto YKS (yksilökeskeinen elämänsuunnittelu) vaikeavammaisten lasten perheille järjestetään tapahtuma, jossa on mahdollisuus tutustua erilaisiin toiminnallisiin apuvälineisiin. Ohjaukselliset perhekurssit Kurssien tavoitteena on tarjota ohjausta, neuvontaa sekä vertaistukea vanhemmille, kehitysvammaisille lapsille ja nuorille, heidän sisaruksilleen sekä lähiomaisille. Kurssien pituus vaihtelee kolmesta vuorokaudesta yhteen vuorokauteen. Vuoden 2015 kursseja: viikonloppukurssi isille ja kehitysvammaisille lapsille keväällä alkuvuodesta kurssi perheille, joiden lapsella on monimuotoinen, laaja-alainen ja mahdollisesti tunnistamaton kehitysviive päivä isovanhemmille keväällä viikonloppu yksinhuoltajavanhemmille yhteistyössä Leijonaemot ry:n kanssa elokuussa alle kouluikäisten lasten perhekurssi syksyllä kehitysvammaisten lasten äitien vertaisviikonloppu marraskuussa viikonloppukurssi sisaruksille. Ensitukityö Ensitukitoimintaa jatketaan yhteistyössä HUS:n kanssa. Vanhemmille tarjotaan mahdollisuutta ensituki-istuntoon. Istunnon tarkoituksena on tukea vanhempia uudessa elämäntilanteessa, antaa tietoa, rakentaa tukiverkostoa sekä mahdollistaa asiasta puhuminen niin, että kaikki perheen toivomat henkilöt ovat samaan aikaan läsnä. Vanhempien kuorma kevene, kun ei tarvitse kertoa usein vaikeaa asiaa monta kertaa. Perhe määrittää itse keitä he haluavat kutsua paikalle. Paikalla on aina ensitukiryhmään kuuluva kätilö, lääkäri sekä vertaisvanhempi. Jäsenistöstä on koottu ryhmä vapaaehtoisia tukivanhempia, jotka osallistuvat ensitukityön toteuttamiseen. Ryhmistä saatu palaute on erittäin myönteistä. Istunto järjestetään vain, jos perhe itse sitä toivoo. Ryhmäläisille järjestetään työnohjauksellisia tapaamisia 2 kertaa keväällä ja 2 kertaa syksyllä. Vuosittain järjestetään myös päivän mittainen seminaari. Vuonna 2015 järjestetään koulutus uusille ensitukityöhön osallistuville henkilöille. 9

3.1.2 Perheiden virkistystoiminta Ystävätupatoiminnan kanssa Perheiden virkistystoiminnassa punaisena lankana kulkee vertaistuki. Rahoitus toimintaan tulee RAY:ltä. Toiminta jakautuu yhteistyössä Ystävätuvan kanssa järjestettyyn toimintaan sekä pelkästään vanhemmille suunnattuun toimintaan. Ystävätuvan kanssa järjestettävät yhteiset, koko perheelle suunnatut virkistys- ja vertaistapahtumat ovat teatteri- ja päivämatkoja. Yhteistyön tavoitteena vanhempien näkökulmasta on tarjota voimaannuttavia kohtaamisia ja näköaloja oman lapsen voimavaroista tulevaisuudessa. Tämä toteutuu, kun vanhemmat näkevät aikuisten itsenäisesti mukana olevien kehitysvammaisten osallistuvan yhteisiin tapahtumiin. Tukihenkilöiden ja avustajien kanssa retkillä ja tapaamisissa olevat tarjoavat mallia siitä, miten tuetusti voi ilman vanhempia tulevaisuudessa olla osallisena ja elää itsenäistä elämää. Aikuiset kehitysvammaiset ihmiset antavat vanhemmille mallia omien lasten/nuorten itsenäisen elämän mahdollisuuksista. Vanhemmille suunnattu vertais- ja virkistystoiminta koostuu kaikille vanhemmille avoimista tapahtumista sekä tietylle kohderyhmälle, esim. vaikeavammaisten lasten vanhemmille, isille tai äideille yms. suunnatusta toiminnasta. Toimintaa järjestetään kysyntää vastaavaksi lyhyelläkin varoajalla matalan kynnyksen periaatteella. Vertaistapaamiset, jotka rakentuvat virkistyksen näkökulmasta rohkaisevat ja helpottavat mukaan lähtemistä 3.2 Leirit Leiritoiminta Vuodeksi 2015 on haettu avustusta 15 leiriin. Yksi leireistä järjestetään koululaisille hiihtolomaviikolla (viikko 8 Högsandissa Lappohjassa). Kesällä 2015 järjestetään 13 leiriviikkoa. Leiriviikko kestää pääsääntöisesti 6 päivää (maanantai lauantai). Kaksi leiriä järjestetään päiväleirinä. Päiväleireistä toinen on tarkoitettu nuorille ja toinen senioreille. Lisäksi syksyllä järjestetään kouluikäisille yksi viikonloppuleiri. Leiripaikkoina toimivat Sopukan koulutuskeskus Sipoossa, Högsandin loma- ja kurssikeskus Lappohjassa Länsi-Uudellamaalla ja Rastilan leirintäalue. Päiväleirit toteutetaan toimimalla ja vierailemalla eri puolilla Helsinkiä ja sen lähiympäristössä. Kokoontumispaikkana päiväleireillä toimivat yhdistyksen Ystävätupa nuorille ja Oskarinpuiston toimintakeskus senioreille. Uusia mahdollisia leiripaikkoja kartoitetaan syksyn aikana huomioiden esteettömyys. Leirejä tarjotaan kaiken ikäisille kehitysvammaisille ihmiselle: koululaisille, nuorille, aikuisille ja senioreille. Vuonna 2015 tavoitteena on järjestää yksi leiri runsaasti erityistä tukea ja apua tarvitseville kehitysvammaisille ja yksi leiri autistisille henkilöille. Nuorten, aikuisten ja senioreiden leireillä on paikkoja 16 ja koululaisten leireillä 12 14. Runsaasti erityistä tukea 10

tarvitsevien leirille ja autististen leirille mahtuu 6 osallistujaa. Sekä kouluikäisten, että senioreiden päiväleireille mahtuu 12 osallistujaa ja syksyn viikonloppuleirille 8. Leiripäiviä talvileiriltä tulee 84, kesäleireiltä 1084 ja viikonloppuleiriltä 24. Leiriläisten hyvinvoinnista, turvallisuudesta ja virikerikkaasta ohjelmasta huolehtivat talvileirillä 11 leiriohjaaja ja kesällä 16 leiriohjaajaa. Suurempi ohjaajamäärä kesällä mahdollistaa päällekkäisten leirijaksojen järjestämisen. Runsaasti erityistä tukea ja apua tarvitsevien sekä autististen henkilöiden leireillä ohjaajien tarve on muita leirejä suurempi. Ohjaajille järjestetään ennen leirejä perehdytys- ja koulutuspäivät. Leiritoiminnan suunnittelusta, sopivien leirikeskusten etsimisestä ja sopimisesta, henkilökunnan rekrytoinnista ja heidän perehdytyksensä järjestämisestä, tiedottamisesta, leiriläisten valinnasta, budjetin ja toiminnan seurannasta, toiminnan arvioinnista sekä kehittämisestä vastaavat yhdistyksen vapaa-ajan koordinaattori ja koordinaattori. Vuoden 2015 leirien sisällön ja toiminnan organisoinnin suunnitelmat tehdään vuoden 2014 leirien palautteiden pohjalta. Leiriläisiltä, omaisilta ja ohjaajilta kerätty ja saatu palaute toimivat suunnitelman perustana niin, että leirien turvallisuus ja toiminnallisuus mahdollistavat leirien onnistumisen ja leiriläisten positiivisen kokemuksen. Leiritarjonnasta ja hakumenettelystä tiedotetaan yhdistyksen kotisivuilla ja jäsentiedotteessa. Jäsentiedotteen jakelupiiriin kuuluvat jäsenistön lisäksi koulut ja oppilaitokset, kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoimintapaikat, ryhmäkodit sekä kehitysvammahuollon sosiaalityöntekijät. Sosiaalityöntekijöille lähetetään ennakkoon erikseen tiedot leireistä ja hakumenettelystä. 3.3. Kerho- ja kurssitoiminta Kerho- ja muun ryhmätoiminnan tarkoitus on tarjota riittävästi erilaisia ja mielekkäitä harrastusmahdollisuuksia sekä hyviä hetkiä eri-ikäisille kehitysvammaisille ihmiselle. Toiminta rahoitetaan Helsingin kaupungin järjestöavustuksella. 3.3.1 Kerhot Helsingin Kehitysvammatuki järjestää erilaista kerhotoimintaa kaiken ikäisille kehitysvammaisille ihmisille. Vuoden 2015 kerhotoiminnan kevätkausi on 12.1. 24.4. ja syyskausi 14.9. 11.12. Kerhojen ryhmiä on kaikkiaan n. 26. Kerhotarjonnassa on pienten lasten erityismuskareita, laulu- ja musiikkikerhoja, luovan toiminnan- ja taidekerhoja, ilmaisukerho, tietokonekerho, keskustelu- ja opiskelukerhoja, senioriklubi sekä erilaisia liikuntakerhoja. Kerhot kokoontuvat kerran viikossa iltaisin. Kerhokerran pituus on pääsääntöisesti 1,5 tuntia. Kerhotiloina käytetään omien tilojen lisäksi mm. sosiaali-, nuoriso-, opetus- ja kulttuuritoimen tiloja. Lisäksi on käytössä erityistiloja, kuten atk-luokka ja liikuntasali. Osa käytössä olevista tiloista on maksullisia. Kerhoihin haku tapahtuu elokuussa. Kerhopaikka on voimassa sekä syys- että kevätkauden. Kerholaisten valinta tapahtuu Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n toimesta siten, että uudet hakijat ovat etusijalla. Ryhmäkoot ovat 6 15 osallistujaa. Kerhoihin osallistuu vuosittain n. 240 henkilöä. Ryhmissä työskentelee kaksi ohjaajaa, jotka ovat pääsääntöisesti eri alojen opiskelijoita. Kerhojen toiminnan pohjana ovat kerhokävijöiden ja heidän omaistensa palaute ja toiveet, joiden pohjalta vapaa-ajan toimikunnassa suunnitellaan kerhojen sisältöjä. 11

3.3.2 Täydentävät ryhmät Keväällä täydentävien ryhmien ohjelmassa on liikuntaa, salibandya, itämaista tanssia, luistelua, vesiliikuntaa ja keilailua. Syksyllä ryhmien määrä pyritään pitämään vähintään samana. Ryhmät kokoontuvat toiminnasta riippuen 7 14 kertaa/lukukausi. Ryhmät järjestetään yhteistyössä liikuntaviraston kanssa. Liikuntavirasto avustaa tarvittaessa liikuntapaikkojen/tilojen hankkimisessa ja tilavuokrissa. Täydentävät ryhmät ovat maksullisia. Toimintaa rahoitetaan osallistumismaksuilla ja liikuntaviraston ohjaajapalkkio- ja toiminta-avustuksilla. 3.4 Ystävätupatoiminta ja perheiden vertaistuki Toiminnan tavoitteena on tarjota eri-ikäisille kehitysvammaisille ihmisille ja heidän perheilleen tietoa, tukea, virkistystä ja vertaistoimintaa. Toiminta tarjoaa matalan kynnyksen periaatteella mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen turvallisessa ja kunnioittavassa ilmapiirissä sekä monipuolista virkistystä ja vapaa-ajan toimintaa. Toimintaa rahoittaa pääsääntöisesti RAY. Tässä osiossa esitellään ystävätupatoiminnan osuus, perheiden vertaistuen osuus löytyy kohdasta 3.1.2. Avointen ovien kerhokahvio- eli Ystistoiminta jatkuu kahtena päivänä viikossa. Aukioloajat keskiviikkoisin klo 14 19 ja sunnuntaisin klo 13 16. Jatketaan suuren suosion saavuttaneita Ravintola Sture 21:n Villiklubi-iltoja kerran kuukaudessa lukuun ottamatta heinäkuuta. Osa illoista on ohjelmallisia, osa vapaamuotoisia. Illat ovat kaikille avoimia, jollei yksityistilaisuudesta ole erikseen mainittu. Villiklubin ikäraja on 18 vuotta. Järjestetään kokopäivä- ja osapäiväretkiä, mm. erittäin suosittu päiväristeily. Retkistä vähintään kolme tehdään perheiden ja ystävätuvan väen yhteisretkinä. Järjestetään yksi noin viikon mittainen kesä-/syysmatka. Järjestetään biljardikurssi, arjen turvallisuuskurssi ja ruokakurssi tai aiheeseen liittyviä teemailtoja sekä hiihtolomaviikolla Ystiksen äksön virkistys- ja hyvinvointikurssi. Senioritoiminnan vahvistamiselle ja lisäämiselle on jatkuva tarve ikääntyvien kehitysvammaisten ihmisten määrän kasvaessa. Jatketaan kevät- ja syyskaudella tiistaisin joka toinen viikko kokoontuvaa senioriklubia sekä vapaaehtoisvoimin kokoontuvaa Eilan ja Leenan keinutuoliryhmää. Senioreille järjestetään myös omia retkiä ja tutustumiskäyntejä sekä kaksi lyhytkurssia, joiden aiheet määräytyvät asiakaspalautteiden perusteella. Järjestetään tapahtumia, mm. karaokekilpailu keväällä ja biljardikilpailu syksyllä. Jatketaan yhteistyötä Me Itse ry:n Helsingin alajaoksen kanssa. 3.5 Keharikaveri- ja vapaaehtoistoiminta Keharikaveritoiminnan tavoitteena on lisätä pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa) asuvien kehitysvammaisten ihmisten mahdollisuutta osallistua aktiivisesti ja omien valintojensa mukaisesti yhteiskunnan eri toimintoihin, tukea heidän itsenäisyyttään ja osallisuuttaan sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Tavoitteeseen pyritään rekrytoimalla, kouluttamalla ja välittämällä kavereita kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille. Toimintaa tukee Rahaautomaattiyhdistys. 12

Vuonna 2015 keskitytään erityisesti toiminnan arviointiin ja jo hyvin toimivien asioiden vahvistamiseen. Tavoitteena on pyrkiä luomaan edellytyksiä pitkäaikaisten kaverisuhteiden syntymiseen. Olemassa olevan toiminnan arviointi ja vahvistaminen Toiminnassa jo mukana olevista keharikavereista kerätään työryhmä pohtimaan miten kavereita tuetaan parhaiten ja minkälaista koulutusta ja virkistystä tarvitaan. Laaditaan ja otetaan käyttöön yhteydenpitosuunnitelma keharikaverisuhteen tukemiseen. Rekrytoidaan opiskelija tekemään vaikuttavuusarviointi keharikaveritoiminnasta esim. päättötyönä. Arvioinnissa kartoitetaan erityisesti keharikaveritoiminnan vaikuttavuutta kehitysvammaisen ihmisen osallisuuteen, itsenäisyyteen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. Vuoden 2015 toiminnan painopisteet Etsitään uusia tapoja tukea keharikavereiden jaksamista ja sitoutumista toimintaan. Aloitetaan kaveri-ilta Ystävätuvan tiloissa. Suunnitelmana on järjestää kaveri-ilta joka toinen kuukausi kevät- ja syyskauden aikana. Tapaamisen teemana voi myös olla jo koulutettujen kaveria etsivien ja kaveria haluavien tapaaminen. Toiminnassa mukana olevia vapaaehtoistoimijoita tuetaan ja toimintaa seurataan pitämällä aktiivisesti yhteyttä keharikavereihin, palvelun käyttäjiin ja heidän lähihenkilöihinsä. Keharikavereiden kesken ylläpidetään suljettua Facebook-ryhmää, jossa keskustellaan, jaetaan ideoita ja ideoidaan yhteisiä tapaamisia sekä koko porukan kesken että pienemmissä ryhmissä. Ylläpidetään ja kehitetään keharikaveritoiminnan internetsivustoa ja Facebooksivua. Toiminnassa jo mukana oleville keharikavereille ja kaveripareille järjestetään koulutusta, työnohjauksellisia tilaisuuksia, yhteisiä tapaamisia ja virkistystä. Rekrytoidaan ja koulutetaan lisää toimijoita yli 12-vuotiaiden kehitysvammaisten ihmisten kavereiksi. Koulutuksia järjestetään vuoden aikana neljä. Koulutuksista kaksi järjestetään Helsingissä, yksi kevätkaudella Vantaalla ja yksi syksyllä Espoossa. Vahvistetaan laajenemista Espooseen ja Vantaalle järjestämällä niissä keharikaverikoulutuksia ja markkinoimalla toimintaa keharikavereiksi haluaville. Toimintaa markkinoidaan kehitysvammaisille ihmisille koko Helsingin, Espoon ja Vantaan alueilla. Rekrytoidaan lisää vapaaehtoisia Ystävätuvan ja perheiden vertaistukitoiminnan toimintoihin. Järjestetään tarpeen mukaan 1 2 vapaaehtoistoiminnan koulutusta vuoden aikana toimintaan mukaan tulleille vapaaehtoisille ja uusille vapaaehtoisiksi haluaville. Tehokkaan markkinoinnin avulla lisätään toiminnan näkyvyyttä, jotta toimintaan saadaan lisää vapaaehtoisia ja keharikavereita. Kohderyhmänä erityisesti miehet, joille suunnataan markkinointikampanja. Vahvistetaan toiminnan aloittaneiden keharikavereiden tukemista ja sitouttamista tiiviillä yhteydenpidolla ensimmäisen puolen vuoden ajan. Tehdään yhteistyötä vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreille tarkoitetun Helsingin Valikko-verkoston kanssa. 13

Vapaaehtoistoimijoiden avulla mahdollistetaan yhdistyksen järjestämä monipuolinen ja turvallinen virkistystoiminta. Sen avulla laajennetaan kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheidensä sosiaalisia kontakteja. Vapaaehtoiset toimivat kerhokahvio Ystävätuvassa ohjaajan apuna kahvilatöissä sekä juttu- ja peliseurana kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille. Vapaaehtoiset reissukaverit toimivat apuohjaajina yhdistyksen retkillä ja matkoilla. Perheiden vertaisilloissa vapaaehtoiset toimivat ohjaajien apuna lastenhoidossa. 3.6 Parkkitoiminta kehitysvammaisten lasten ja nuorten perheille Yhdistyksen parkkitoiminta sisältää toimintaparkki- ja kotiparkkitoiminnan. Kyseessä on lapsiperheiden tukitoiminta, jonka tarkoituksena on tukea helsinkiläisten perheiden jaksamista kuormittavan arjen haasteissa. Toimintaparkki- ja kotiparkkitoiminta tarjoaa alle 20-vuotiaille kehitysvammaisille lapsille ja nuorille sekä heidän sisaruksilleen lyhytaikaista ohjausta ja hoitoa joko ryhmätoimintana tietyissä toimipisteissä tai järjestämällä ohjaajan lapsen tai nuoren kotiin. Vanhempien luona asuvien vaikeavammaisten henkilöiden kohdalla ei ole ikärajaa. Kotiparkkitoiminta Kotiparkkipalvelua voi käyttää maanantaista sunnuntaihin klo 8 24. Hinnat pyritään pitämään vuoden 2014 tasolla myös vuonna 2015, jotta mahdollisimman moni asiakasperhe pystyy palvelua edelleen käyttämään. Kotiparkkitoiminnan laatua ja kehittämistarpeita tarkastellaan loppuvuodesta 2014 toteutettujen kotiparkkikyselyiden pohjalta. Toimintaparkkitoiminta Toiminnallisia lauantaiparkkeja järjestetään vuoden aikana 3 4 kertaa. Lauantaiparkit on tarkoitettu alle 20-vuotiaille kehitysvammaisille lapsille ja nuorille sisaruksineen. Tavoite on tarjota virikkeellistä toimintaa vertaisryhmässä. Toiminnan toteutuksen ajoitusta suunniteltaessa pyritään ottamaan huomioon ns. sesonkiajat, jolloin perheiden arki voi olla normaalia kiireisempää ja kuormittavampaa, esim. joulunaika. Lauantaiparkkitoiminta tukee perheiden jaksamista tarjoamalla lapsille ja nuorille virkistystä ja huoltajille aikaa suoriutua arjen vaatimuksista ilman lastenhoitohuolia. Kaakon kammari -illat jatkuvat Herttoniemen leikkipuiston tiloissa. Koko perheelle avoin toimintaparkki järjestetään 4 kertaa keväällä ja 4 kertaa syksyllä. Toiminnan tavoite on tarjota kehitysvammaisille lapsille ja nuorille sisaruksineen vertaistukea ja virkistystä ohjatun toiminnan ja vapaamuotoisen leikin tuella. Vanhemmille tarjoutuu tilaisuus hengähtää kahvikupin äärellä toisia vanhempia tavaten. Vuonna 2014 uusia, pienten lasten perheitä on tavoitettu ja toiminta on kasvanut. Vuonna 2015 etsitään uusia lapsiperheitä toiminnan äärelle ja käynnistetään tarvittaessa toinen vastaava toimintaparkki toisissa tiloissa. Vuonna 2015 pilotoidaan sisarusparkkiviikonloppu. Sisarusparkkiviikonloppu mahdollistaa vanhempien kehitysvammaisten lasten perheiden vanhempien jaksamisen tukemisen. Toimintaparkkitoimintaa suunnitellaan ja organisoidaan järjestämällä ohjausta ja hoitoa lapsille ja nuorille tarpeen mukaan yhdistyksen tapahtumissa ja muuhun toimintaan liittyen. Tilapäishoitajille järjestetään vuoden aikana 2 3 koulutusta mahdollisuuksien mukaan yhdistyksen muiden toimijoiden kanssa. Koulutuksien sisällöt ja aiheet nousevat vuonna 2014 toteutetuista kotiparkkikyselyistä sekä hoitajakyselyistä ja -keskusteluista esiin nousseista tarpeista. Tilapäishoitajien työssä jaksamista, työhön sitoutumista ja motivoitumista tuetaan tarjoamalla koulutuksien lisäksi virkistystä ja keskustelumahdollisuuksia yhdistyksen tila- 14

päishoidon ohjaajan kanssa sekä yksilö- että ryhmämuotoisesti. Yhdistyksen tilapäishoidon ohjaaja pitää aktiivista keskusteluyhteyttä tilapäishoitajiin tarjoamalla säännöllisiä puhelinkeskusteluja ja tapaamisia. 3.6 Toiminnan arviointi ja raportointi Toimintasuunnitelmaan kuuluu lisäksi arviointityökalun käyttöönotto vuoden 2015 aikana. Yhdistyksen toimintojen arviointityökalu suunnitellaan, kehitetään ja otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana. Arviointityökalun tarkoituksena ja tavoitteena on kerätä asiakkaiden kokemustietoa, toimintojen kehittämisen tarpeita, toimintojen vahvoja osatekijöitä sekä toimintojen vaikuttavuutta asiakkaiden mahdollisimman itsenäisen elämän ja osallisuuden toteutumisesta. Vuoden 2015 toiminnan toteuttamisen, seuraamisen ja arvioinnin lisäksi painopisteenä on myös raportointi, johon kehitetään ja otetaan käyttöön toimintaamme sopiva työkalu. 4 PALVELUTOIMINTA Palvelutoiminta jakaantuu asumis- ja päivätoimintapalveluihin. Oskarinpuiston toimintakeskus tarjoaa mahdollisuuden virikkeelliseen ja asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioon ottavaan päivätoimintaan 28:lle laaja-alaista tukea tarvitsevalle kehitysvammaiselle ihmiselle. Yhdistyksen ryhmäkodeissa on yhteensä 31 autetun asumisen ja 8 ohjatun asumisen paikkaa. Lisäksi yhdistyksellä on viisi tukiasuntoa kehitysvammaisille ihmisille. Kodit tarjoavat asukkaille turvallisen ympäristön, jossa tuetaan asukkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Toiminnassa kiinnitetään huomiota vuorovaikutustaitojen ja yksilöllisten kommunikaatiokeinojen kehittämiseen arkielämän keskellä. Henkilökunta etsii keinoja asiakkaiden itsemääräämisoikeuden tukemiseen ja vahvistamiseen. Lähes koko henkilökunta on koulutettu toimimaan yksilökeskeisen lähestymistavan mukaisesti, minkä tarkoituksena on vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta. Vuoden aikana vakiinnutetaan toimintamalli toimintayksiköiden työtavaksi. Lähestymistavan tavoitteena on mahdollistaa kehitysvammaisille ihmisille suurempi vaikutusmahdollisuus omaan elämään ja siihen liittyviin valintoihin ja tämä taas mahdollistaa itsemääräämisoikeuden toteutumisen asiakkaan arjessa. 4.1 Oskarinpuiston toimintakeskus Toimintakeskuksen toiminta-ajatuksena on tarjota virikkeellistä ja asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioon ottavaa päivätoimintaa. Toimintakeskuksessa käy 25 laaja-alaista tukea tarvitsevaa kehitysvammaista henkilöä. Toimintaryhmiä on neljä; sininen, keltainen, punainen ja vihreä/lila ryhmä. Jokaiselle asiakkaalle tehdään yhteistyössä asiakkaalle tärkeiden tahojen kanssa henkilökohtainen ja tavoitteellinen ohjaussuunnitelma sekä YKS-toimintamallin mukainen tukiprofiili. Ohjaussuunnitelma ja tukiprofiili päivitetään vähintään vuosittain. Toiminnan tarkoitus on tukea, aktivoida ja kuntouttaa asiakasta henkilökohtaisten tavoitteiden pohjalta. Vuonna 2015 päivätoiminnassa panostetaan asiakkaiden osallisuuden lisäämiseen sekä ohjaajien yhteistyöhön ja asiantuntijuuteen. Asiakkaille tarjotaan päivittäisissä tilanteissa yhä enemmän yksilöllisiä valinnanmahdollisuuksia, kunnioitetaan itsemääräämisoikeutta ja osallistetaan heitä päivä-, viikko- ja vuosiohjelmien suunnitteluun. Ohjaajat jakavat asiakas- 15

ryhmissä osaamistaan ja hyödyntävät asiantuntijuuttaan, sekä suunnittelevat toimintaa yhdessä asiakkaiden parhaaksi ja kokonaistoimintaa kehittäen. Toimintakeskuksen henkilökuntaan kuuluu vastaava ohjaaja, kahdeksan sosiaali- /terveydenhuollon koulutuksen saanutta ohjaajaa, kolme avustajaa, keittäjä, ruokapalvelutyöntekijä, laitoshuoltaja sekä oppisopimusopiskelija. 4.1.1 Seniorikerho Oskarinpuiston toimintakeskuksen tiloissa kokoontuu maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 10 13 seniorikerho. Kumpanakin päivänä kerhoon osallistuu viisi henkilöä ja yksi ohjaaja. Kerholaiset ovat työ-/päivätoiminnasta eläkkeelle jääneitä kehitysvammaisia ihmistä. Kerhon tavoitteena on tukea eläkkeelle jääneiden kehitysvammaisten ihmisten toimintakykyä sekä järjestää heille aktivoivaa ja virikkeellistä toimintaa. Kerholaiset suunnittelevat toimintakauden alussa yhdessä ohjaajan kanssa toimintapäivien sisällön. 4.2 Ryhmäkodit ja tukiasunnot 4.2.1 Kankurinkulman ryhmäkoti Kankurinkulma on 16-paikkainen autettua asumista tarjoava ryhmäkoti. Siellä työskentelee 10 ohjaajaa ja asumispalveluiden esimies, joka toimii esimiehenä myös Oskarinpuiston ja Myllykaaren ryhmäkodeissa. Kankurinkulman yläkerrassa on kaksi viiden hengen ryhmäkotia: Pirta ja Poppana ja alakerrassa viisi yksilöllistä asuntoa. Asukkaiden ikäjakautuma on 21 75 vuotta. Osa asukkaista käy joko työ- tai päivätoiminnoissa tai tuetussa työssä. Ryhmäkodissa on kuusi eläkeiän saavuttanutta asukasta ja yksi osa-aikaisesti päivätoiminnassa käyvä. Toiminnan kehittäminen painottuu yksilökeskeisen työtavan jalkauttamiseen sekä kommunikaation ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Ryhmäkoti kehittää aktiivisesti kotona päivisin oleville eläkeläisille heille sopivaa yksilöllistä toimintaa. Mielekkään päiväaikaisen toiminnan järjestäminen on tärkeää toimintakyvyn ylläpysymisen ja hyvän elämän mahdollistamiseksi. 4.2.2 Oskarinpuiston ryhmäkoti Oskarinpuisto on 15-paikkainen autetun asumisen ryhmäkoti, jossa on kolme viiden hengen kotia: Tammi, Lehmus ja Vaahtera. Oskarinpuistossa työskentelee 10 ohjaajaa ja asumispalveluiden esimies. Ryhmäkodissa työskentelee myös oppisopimusopiskelija. Asukkaista 10 käy kokoviikkoisesti ja yksi osaviikkoisesti päivätoiminnoissa. Eläkepäivistään kotonaan nauttii neljä asukasta. Asukkaiden ikäjakauma on 30 65 vuotta. Toiminnan kehittäminen painottuu yksilökeskeisen työtavan ja asukkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen. Lisäksi ryhmäkoti osallistuu Autismisäätiön hallinnoimaan Haastehankkeeseen, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä ja vähentää haastavia tilanteita. 16

4.2.3 Myllykaaren ryhmäkoti ja tukiasunnot Myllykaari tarjoaa ohjattua asumispalvelua kahdeksalle kehitysvammaiselle ihmiselle. Asukkaista viisi käy kokoviikkoisesti ja kolme osaviikkoisesti työ- tai päivätoiminnoissa tai tuetussa työssä. Asukkaiden ikäjakauma on 29 58 vuotta. Myllykaaressa työskentelee 3,5 ohjaajaa. Toiminnan kehittäminen painottuu yksilökeskeisen työtavan ja itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen sekä kommunikaation ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Myllykaaren ryhmäkoti toimii Myllypurossa olevien uusien tukiasuntojen tukipisteenä. Tukiasuntojen asukkaille tuotetaan toimivat ja yksilölliset palvelut sekä huolehditaan heidän tukipalveluistaan, jotta heidän arkensa sujuisi mahdollisimman hyvin. Tukiasukkaille annettavaa palvelua kehitetään jatkuvasti, jotta tarjonta ja kysyntä kohtaisivat tehokkaasti ja laadukkaasti. 4.3 Palvelutoiminnan laajentaminen Helsingin kaupunki kilpailutti vaikeavammaisten ihmisten asumisen, sekä päivä- ja työtoiminnan vuonna 2013. Uudet puitesopimukset astuivat voimaan keväällä 2014. Näiden sopimusten puitteissa palvelutoimintaa jatketaan yhteistyössä Helsingin kaupungin asiakasohjauksen kanssa. Kilpailutuksessa tarjottiin kehitysvammaisten ihmisten päivätoiminnan lisäksi myös valmentavaa opetusta 10:lle peruskoulunsa päättäneelle kehitysvammaiselle nuorelle. Tavoitteena on antaa heille mahdollisuus saada jatko-opintoihin tai päivä- ja työtoimintaan sekä työelämään tarvittavia lisävalmiuksia ja auttaa heitä selkiyttämään tulevaisuuden suunnitelmia ja tukea heidän oman elämänsä hallintaa. Toistaiseksi vuoden 2014 aikana ei valmentavalle opetukselle ole ollut kysyntää, mutta vuonna 2015 pidetään valmius toiminnan käynnistämiselle. Palvelutoiminnan laajentamista suunnitellaan ja kehitetään huomioiden koko pääkaupunkiseutu ja uudenlaiset palvelujen tuottamisen muodot. Helsingin kaupunki kehittää mm. palvelusetelin käyttöön ottoa esim. tilapäishoidossa. Mahdollisuuksia laajentaa palvelutoimintaa myös uusien toimintojen muodossa suunnitellaan ja kehitetään yhteiskunnassa ilmenevien tarpeiden mukaan ja omaan toimintaan sovittaen. 5 HALLINTO JA HENKILÖKUNTA 5.1 Hallitus Ylintä päätösvaltaa yhdistyksessä käyttää kaksi kertaa vuodessa kokoontuva vuosikokous. Kevätkokous hyväksyy edellisen vuoden vuosikertomuksen ja käsittelee kirjanpitolain tarkoittaman toimintakertomuksen sekä vahvistaa tilinpäätöksen. Syyskokous valitsee puheenjohtajan (joka toinen vuosi), hallituksen jäsenet ja varajäsenet, sekä päättää seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja 5 10 muuta jäsentä sekä kolme varajäsentä. Hallitus kokoontuu vuosittain noin kahdeksan kertaa. Hallituksen sihteerinä toimii toiminnanjohtaja. Työvaliokunta ja johtoryhmä valmistelevat osan hallituksessa käsiteltävistä asioista. 17

5.2 Toimikunnat Hallitus asettaa vuosittain tarpeelliset toimikunnat (esim. vapaa-ajan, kiinteistö-, oikeuksienvalvonta- ja perhetyön toimikunnat), jotka osallistuvat oman toiminta-alueensa työn kehittämiseen ja suunnitteluun. Hallitus voi lisäksi asettaa lyhytaikaisia työryhmiä valmistelemaan erityisiä asioita tai tekemään tarvittavia selvityksiä. 5.3 Henkilökunta Yhdistyksellä on 54 vakituista työntekijää ja noin 200 sijaista, kerho-, kurssi- ja leirityöntekijää. Vakituisesta henkilökunnasta keskustoimistolla työskentelee 13 työntekijää, joista 4 hallinnossa ja 9 tukitoiminnoissa. Sekä yhdistyksen palvelu- että tukitoiminnoissa työskentelee joukko perehdytettyjä tuntityöntekijöitä. Yhdistyksen toimintaa tuntevien tuttujen työntekijöiden avulla pystytään takaamaan laadukas ja turvallinen palvelu. Henkilökunnan koulutus suunnitellaan kehityskeskustelujen ja asiakkaiden tarpeiden mukaan sekä täydennyskoulutusvelvoitteen perusteella. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat laaditaan sekä palvelutoimintaan että hallinto- ja tukitoimintaan. Yksiköiden välinen yhteistyö ja yhteisvastuullisuus korostuvat kaikessa yhdistyksen toiminnassa. Erityisesti vuonna 2015 lisätään ryhmäkotien ja toimintakeskuksen henkilöstön yhteistyötä palvelujen laadukkaan turvaamisen ja osaamisen jakamisen näkökulmista. Yhteisöllisyyttä kehitetään henkilökunnan yhteisillä koulutuksilla ja virkistystapahtumilla sekä mahdollistamalla henkilökunnan kierto eri yksiköiden välillä. IMS (Integrated Management System) -toimintajärjestelmän käytön yleistyminen lisää yksiköiden yhteisöllisyyttä. Henkilökunnan hyvinvointia tuetaan järjestämällä yhteistä virkistystoimintaa, toimivalla työterveyshuollolla, liikunta- ja kulttuuriseteleillä sekä hoitoturva- ja vapaaehtoisilla tapaturmavakuutuksilla. 6 TALOUS 6.1 Puitesopimukset Ostopalvelusopimukset Helsingin kaupungin kanssa vaihtuivat puitesopimuksiin. Sopimukset Kankurinkulman, Oskarinpuiston ja Myllykaaren asumisen palveluiden sekä Oskarinpuiston toimintakeskuksen ja tukiasukkaiden palveluiden tuottamisesta Helsingin kaupungille astuivat voimaan keväällä 2014. Espoon kaupungin kanssa on edelleen voimassa ostopalvelusopimus yhdestä ryhmäkotiasiakkaasta. Helsingin kaupungin ostopalvelusopimus perhetyöstä päättyy vuoden 2014 loppuun, jonka jälkeen perhetyötä (= perheiden vertaistukitoiminta) on mahdollista rahoittaa Helsingin kaupungilta haettavalla järjestöavustuksella. 18

6.2 Avustukset Raha-automaattiyhdistyksen kohdennettua toiminta-avustusta on haettu Ystävätupatoimintaan ja perheiden vertaistukeen, koti- ja toimintaparkkitoimintaan sekä keharikaveri- ja vapaaehtoistoimintaan ja jatkorahoitusta vuonna 2012 alkaneeseen Vekkari, vertaisesta kaveri -hankkeeseen. Helsingin kaupungin sosiaalitoimen järjestöavustusta on haettu senioriklubitoimintaan, seniorikerhotoimintaan, leiri- ja kerhotoimintaan, sekä vuodeksi 2015 koko perhetyön ohjaukseen ja neuvontaan. Kohdennettua toiminta-avustusta on haettu Helsingin kaupungin liikuntavirastolta kerhoja täydentäviin ryhmiin. 6.3 Varainhankinta Järjestötoimintaan käytettävä varainhankinta koostuu pääasiassa jäsenmaksuista. Varainhankintaa kehitetään vuonna 2015 siten, että tutkitaan mahdollisuudet sekä yksityishenkilöiden että yhteisöjen ja yritysten osallistumisesta toimintamme tukemiseen esim. kertaluonteisten tapahtumien tai pysyvän tuen muodossa. 7 KIINTEISTÖT JA HUONEISTOT Kiinteistöjen ja huoneistojen rakennusteknistä toimintaa koordinoi asumis- ja kiinteistötoimikunta. Yhdistyksellä on lisäksi sopimus teknisen isännöinnin palvelusta. Yhdistys seuraa myös asumis- ja kiinteistötoimikunnan toimesta ASU-hankkeen etenemistä Helsingin kaupungissa. 7.1 Läntisen Brahenkadun toimistohuoneistot ja Ystävätuvan toimitilat Yhdistyksen hallinto ja tukitoiminnat, sekä Ystävätupatoiminta siirtyvät vuoden 2014 lopulla uusiin toimitiloihin, Läntinen Brahenkatu 2. Bulevardin tilat jäävät edelleen omaan käyttöön. 7.2 Marjaniemen kiinteistöt Marjaniemenranta 48:n ja Palopirtintie 10:n kiinteistöt on otettu käyttöön vuonna 2001. Niitä remontoidaan tarpeen mukaan. Kiinteistöillä on oma tekninen isännöitsijä. 7.3 Myllykaaren huoneistot Kivensilmänkuja 7:n osakehuoneistot on otettu käyttöön vuonna 1997. Taloyhtiössä on tehty kuntokartoitus vuonna 2012. Huoneistoissa tehdään asukasvaihtojen yhteydessä tarpeen mukaan pintasaneerauksia. 7.4 Myllypuron huoneistot Yhdistyksellä on Myllypurosta viisi yksiötä, jotka on vuokrattu tukiasunnoiksi kehitysvammaisille ihmisille. Huoneistoissa tehdään asukasvaihtojen yhteydessä tarpeen mukaan pintasaneerauksia. 19

8 TIIVISTELMÄ VUODEN 2015 PÄÄPAINOPISTEISTÄ JA TOIMENPITEISTÄ Edellä suunnitellun toiminnan toteuttamiseksi ja toiminnan laadun ylläpitämiseksi ja parantamiseksi vuoden 2015 tavoitteet ja toimenpiteet ovat 1. Viestintä Tavoitteet sisäisen viestinnän ajankohtaisuus ja selkeys ulkoisen viestinnän ajankohtaisuus ja selkeys Toimenpiteet viestintästrategian laatiminen henkilöstölehden/tiedotusmallin uudistus jäsentiedotteen uudistus 2. Arviointi ja raportointi Tavoitteet arvioinnin ja raportoinnin yhtenäistäminen ja selkiyttäminen arvioinnin ja raportoinnin säännönmukaistaminen Toimenpiteet arviointityökalun käyttöönotto raportointityökalun käyttöönotto 3. Varainkeruu Tavoitteet uusien rahoitusmallien ja -kanavien löytäminen ja hyödyntäminen Toimenpiteet yhteistyökumppanien kartoittaminen ja yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen (sekä yksityiset henkilöt että yritykset ja muut yhteisöt) ja yhteistyön käynnistäminen 20

9 TALOUSARVIO 21

22

23

24

25

26