SFS-käsikirja 670-1 Johdanto 1. Yleistä standardoinnista 2. Standardien rooli Tämän SFS-käsikirjan standardien alkuperäistekstit on valmisteltu Eurooppalaisissa CENELEC -järjestön standardointikomiteassa CENELEC Alarm systems. Suomessa tämän käsikirjan standardien kehitystyöhön osallistuminen tapahtuu SESKOn komiteassa SK hälytysjärjestelmät. Standardointi on avointa kaikille ja kuka tahansa voi liittyä mukaan SESKOn komiteoihin maksamalla vuotuisen osallistumismaksun, jota vastaan saa komiteanjäsenille tarkoitetut palvelut. Standardien laadinnassa varsinainen tekninen määrittely tehdään standardointikomiteoiden työryhmissä, joihin osallistuminen on vapaaehtoista ja avointa. Työryhmien osallistujien lukumäärää ei ole rajoitettu, ainoa rajoitus työryhmään osallistumisessa on, että nimityksen tulee tapahtua kansallisen yhteistyöelimen kautta. Suomessa CENELECin työryhmään nimitykset tekee SESKO. Työryhmien jäsenet osallistuvat toimintaan asiantuntijoina. Omien tai työantajan intressien ajamista ei suoraan ole kielletty, mutta hyvin toimivassa työryhmässä "ryhmäkuri" huolehtinee liiasta kotiinpäin vetämisestä. Kun työryhmä on saanut työnsä mielestään riittävän valmiiksi, se lähetetään kommenttikierrokselle kansallisille komiteoille. Kommentteja saatetaan pyytää jo aikaisemminkin. Kommenttikierroksen jälkeen siirrytään äänestyksiin ja sitä kautta julkaisuun. Standardien laadintaprosessit ovat pääperiaatteiltaan samanlaisia sekä kansainvälisellä (IEC), että eurooppalaisella (CENELEC) tasolla. Kansainväliset IEC -standardiehdotukset tulevat lähes poikkeuksetta rinnakkaiskäsittelyyn CENELECissä. Tällä vältetään päällekkäistä työtä ja varmistetaan, että IEC -standardi voidaan vahvistaa myös samansisältöisenä EN -standardina. Sähkö- ja elektroniikka-alalla standardien kehitystyö pyritään tekemään kansainvälisellä tasolla ja kansainvälinen standardi otetaan käyttöön sellaisenaan Euroopassa tai vaihtoehtoisesti Eurooppalaisilla muutoksilla täydennettynä. Edelleen standardointiorganisaatioiden säännöt velvoittavat, että EN-standardit on otettava käyttöön kansallisesti ja tietyn siirtymäajan jälkeen ja mahdolliset ristiriitaiset kansalliset standardit on kumottava. Lähtökohtaisesti minkään standardin olemassaolo ei tee siitä pakollista, mutta tilanne muuttuu kun joku alkaa vaatia standardin noudattamista.
Vaatimuksenesittäjä voi olla esim. yrityksen asiakas, yhteistyökumppani tai viranomainen. Monissa tapauksissa kansallinen tai EU-lainsäädäntö esim. uuden menettelytavan direktiivit edellyttävät standardin noudattamista tai vaihtoehtoisesti on osoitettava muulla tavoin, että lain ja asetuksen vaatimukset täyttyvät. Usein standardin noudattaminen on edullisin ja helpoin tapa täyttää em. vaatimukset. Kehitys on menossa suuntaan, jossa kansallisia määräyksiä pyritään yhtenäistämään ja tekniset vaatimukset esitetään yhä useammin yhteisissä Eurooppalaisissa EN-standardeissa. Tämä kehitys pyrkii luomaan Euroopan talousalueelle yhtenäiset markkinat, joissa tuotteita ja palveluita voidaan viedä maasta toiseen. Em. kehitys merkitsee, että teknisellä alalla toimivien tai sitä opiskelevien henkilöiden tulisi olla tietoisia oman alan ENstandardien sisällöstä ja sitä kautta oppia hyödyntämään standardeissa esitettyjä vaatimuksia tai menetelmiä. 2. Hälytys- ja muut turvajärjestelmät Rakennuksissa käytettäviä hälytysjärjestelmiä (turva- ja turvallisuusjärjestelmiä) ovat mm.: palonilmaisu- ja paloilmoitusjärjestelmät, murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmät, kulunvalvontajärjestelmät, kameravalvontajärjestelmät ja turvapuhelinjärjestelmät. Em. mainitut järjestelmät muodostavat ilmoituksensiirtojärjestelmän avulla yhteyden valvotusta tilasta hälytyskeskukseen. Muita kiinteistön turvajärjestelmiä ovat esim. poistumisvalaistusjärjestelmät ja äänijärjestelmät hätätilannekäyttöön. Em. järjestelmiä standardoidaan sekä kansainvälisellä tasolla ISOn ja IECn standardointikomiteoissa, että Eurooppalaisella tasolla CENin ja CENELECin komiteoissa. Taulukossa 1 on yhteenveto standardointijärjestöistä ja niiden komiteoista jotka laativat standardeja em. järjestelmille. Taulukossa 2 on esitetty taulukon 1 tuoteperhestandardien tunnukset kansainvälisellä ja Eurooppalaisella tasolla. Huom! komitean IEC :n standardointi on käynnistetty pitkän tauon jälkeen uudestaan vuonna 2008 ja nykyisten IEC 60839 -standardisarjojen tunnukset saattavat muuttua. Järjestelmät IEC ISO CENELEC CEN palonilmaisu- ja paloilmoitusjärjestelmät - 21-72 murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmät - - kulunvalvontajärjestelmät - - kameravalvontajärjestelmät - - turvapuhelinjärjestelmät - - - ilmoituksensiirtojärjestelmät - -
hälytyskeskukset poistumisvalaistusjärjestelmät äänijärjestelmät hätätilannekäyttöön 34 100 - - - 34 - - BTTF 113 - Taulukko 1. Järjestelmien standardointi komiteoittain ja tuoteperheittäin kansainvälisesti ja Euroopassa. IEC ISO CENELEC CEN palonilmaisu- ja - - EN 54 paloilmoitusjärjestelmät 21 murto- ja IEC - EN 50131 - ryöstöilmaisujärjestelmät 60839-2 kulunvalvontajärjestelmät IEC - EN 50133-60839-11 kameravalvontajärjestelmät? - EN 50132 - turvapuhelinjärjestelmät - - EN 50134 - ilmoituksensiirtojärjestelmät IEC - EN 50136-60839-3 hälytyskeskukset? - EN 50518 - poistumisvalaistusjärjestelmät IEC 60598 - EN 50172 - äänijärjestelmät hätätilannekäyttöön IEC 60849 - EN 60849 - Taulukko 2. Järjestelmien standardointi komiteoittain ja tuoteperheittäin kansainvälisesti ja Euroopassa. 3. Murto- ja ryöstövalvontajärjestelmäsovelluksen yleiskaavio Täydellinen CENELEC :n EN-standardien murtovalvontajärjestelmäsovellus muodostuu kolmesta alajärjestelmästä, joiden vaatimukset esitetään omissa standardisarjoissa. Huom! osa ko. standardeista on toistaiseksi valmisteltavana: a. Murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmä: I&HAS (EN 50131 sarjan standardit) b. Ilmoituksensiirtojärjestelmä: ATS (EN 50136 sarjan standardit) c. Hälytyskeskus: ARC (EN 50518 sarjan standardit)
Valvottavaan tilaan asennettu hälytysjärjestelmä Murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmä (I&HAS) Ilmoituksensiirtojärjestelmä (ATS) Tietoliikenneyhteys, joka välittää sanomia hälytysjärjestelmän ja hälytyskeskuksen välillä (ARC) Hälytyskeskus 2. Miehitetty valvontakeskus, jonka henkilökunta tutkii saapuneet sanomat ja käynnistää vaadittavat toimenpiteet Kuva 1 esittää täydellisen murto- ja ryöstövalvontajärjestelmäsovellutuksen yleiskaaviota. Valvottavaan tilaan asennettavan murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmän toteutus voi vaihdella riippuen suojattavaan tilaan kohdistuvista uhkista (riskianalyysi) ja kohteessa järjestelmältä vaadittavalta turvaluokitustasosta (esim. järjestelmän pakolliset ominaisuudet ja suorituskykyvaatimukset). Luokituskohtaiset järjestelmävaatimukset esitetään standardissa SFS-EN 50131-1 ja sen suunnitteluun, asentamiseen tai hankintaan opastetaan standardissa SFS-CLC/TS 50131-7.. 4. SFS-käsikirjasarjan 670 sisältämät EN-standardit SFS-käsikirjasarjan 670 osat 1 ja 2 sisältävät komitean CENELEC :n tähän mennessä julkaistut murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmien järjestelmäja laitestandardit. Osaan 1 sisältyvät EN-standardit on Suomennettu ja ne on julkaistu käsikirjassa suomenkielisinä. Osaan 2 sisältyviä EN - standardeja ei ole Suomennettu ja ne on julkaistu käsikirjassa englanninkielisinä. SFS-käsikirja 670-1 Sähköinen talotekniikka osa 1 Murto- ja ryöstövalvontajärjestelmät Suorituskykyvaatimukset ja suunnitteluohjeet 1. SFS-EN 50131-1+A1:2009 Hälytysjärjestelmät. Murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmät. Osa 1: Järjestelmävaatimukset 2. SFS-CLC/TS 50131-1:2009 Hälytysjärjestelmät. Murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmät. Osa 7: Soveltamisohjeet 3. EN 50131-1/ISA:2009 Hälytysjärjestelmät. Murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmät. Tulkintalehti SFS-käsikirja 670-2 Sähköinen talotekniikka osa 2 Murto- ja ryöstövalvontajärjestelmien laitestandardit. 1. SFS-EN 50131-2-2:2008 Murtoilmaisimet - passiiviset infrapunailmaisimet 2. SFS-EN 50131-2-3:2008 Murtoilmaisimet - Vaatimukset mikroaaltoilmaisimille
3. SFS-EN 50131-2-4:2008 Murtoilmaisimet - Vaatimukset yhdistetyille passiivisille infrapuna- ja mikroaaltoilmaisimille 4. SFS-EN 50131-2-5:2008 Murtoilmaisimet - Vaatimukset yhdistetyille passiivisille infrapuna- ja ultraääni-ilmaisimille 5. SFS-EN 50131-2-6:2008 Murtoilmaisimet - Vaatimukset avautuvilel kontakteille (magneettiset) 6. CLC/TS 50131-2-7-1:2009 Murtoilmaisimet - lasirikkoilmaisimet 7. CLC/TS 50131-2-7-2:2009 Murtoilmaisimet - tärinäilmaisimet 8. CLC/TS 50131-2-7-3:2009 Murtoilmaisimet aktiiviset infrapunailmaisimet 9. SFS-EN 50131-3:2009 Ohjaus- ja näyttölaitteet 10. SFS-EN 50131-4:2009 Hälyttimet 11. SFS-EN 50131-5-3:2005 Vaatimukset liitäntälaitteille jotka käyttävät radiotaajuuksia 12. SFS-EN 50131-6:2008 Teholähteet 13. SFS-EN 50131-8:2009 Turvasumulaitteet ja järjestelmät