OMAVESI-hanke. Väliraportti (ajalta 1.1. 30.6.2012) hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 4.10.2012

OMAVESI-hanke Väliraportti (ajalta 1.1. 30.6.2012) hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 4.10.2012 OMAVESI OIKEAA TIETOA HAJA-ASUTUSALUEEN VESIHUOLLOSTA 21. syyskuuta 2012

OMAVESI-hanke Väliraportti (ajalta 1.1. 30.6.2012) Sisällysluettelo 1. HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2. ORGANISAATIO JA TYÖNJAKO... 4 3. HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS... 6 4. HANKKEEN TOIMINTA JA TULOKSET 1.1. 30.6.2012... 7 4.1. YHTEISTYÖ... 7 4.2. TULOKSET...10 4.3. TIEDOTTAMINEN...14 5. YHTEENVETO TOIMINTAKAUDESTA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET...17 LIITTEET Liite 1. Medialista. Kooste hanketta käsitelleistä lehtiartikkeleista Liite 2. Lista hankkeen osallistumisesta tapahtumiin ja tilaisuuksiin Liite 3. Lista hankkeen kokouksista ja palavereista Liite 4. Hanke-esite Liite 5. Kartoituslomake kiinteistökäynneille Liite 6. Ohjausryhmän kokousmuistio Liite 7. Ohjekortti. Tietoa kiinteistön omistajille Liite 8. Ohjekortti. Tietoa maitohuoneen pesuvesien käsittelystä Liite 9. Ohjekortti. Tietoa matkailu- ja ravitsemuspalveluyrittäjille Liite 10. Ohjekortti. Tietoa imeytyskentän rakentamiseen liittyvistä esitutkimuksista Liite 11. Ohjekortti. Hyvä suunnittelija 1

1. Hankkeen tausta ja tavoitteet Valtioneuvoston asetus (Vna 542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla eli hajajätevesiasetus tuli voimaan 1.1.2004. Valtioneuvosto hyväksyi 15.3.2011 hajajätevesiasetuksen muutoksen (Vna 209/2011), joka määrittelee muun muassa uudet vähimmäisvaatimustasot jätevesien puhdistusvaatimuksille sekä antoi lisäaikaa hajajätevesiasetuksen toimeenpanolle 15.3.2016 asti. Ympäristöministeriö on todennut, että sopivan jätevesijärjestelmän valinta edellyttää aina kiinteistökohtaista arviointia. Kiinteistön omistajan kannalta on tärkeää ehkäistä oman lähiympäristön, kuten pohja- tai kaivoveden pilaantumista ja muita asuinympäristön hygieenisyyshaittoja. Jätevesien käsittelyn tärkeys korostuu rantaja pohjavesialueilla. Hajajätevesiasetuksen toimeenpano on ollut hidasta ja on valtakunnallisesti arvioitu, että noin 10 15 % kiinteistöistä on tehostanut jätevesien käsittelyä asetusten edellyttämällä tavalla (asetuksen perustelumuistio 9.3.2011, YM, Tuire Taina). Kiinteistön omistajat eivät useinkaan ole tietoisia nykyisen jätevesijärjestelmänsä toimivuudesta ja siitä, vastaavatko ne asetuksen vaatimuksia. Yleinen kiinnostus jätevesien käsittelyä kohtaan on lisääntynyt ja puolueettomalle jätevesineuvonnalle on tarvetta lähivuosina. Etelä-Savon alueella toimi vuosien 2010 ja 2011 aikana kolme seudullista jätevesineuvojahanketta (Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan seudun jätevesineuvojahankkeet), jotka kattoivat Kangasniemen kuntaa lukuun ottamatta koko Etelä-Savon alueen. Hankkeen rahoituksesta vastasi Euroopan aluekehitysrahasto (75 %) sekä hankkeissa mukana olleet kunnat (25 %). Hankkeiden jätevesineuvojat antoivat puolueetonta ja ilmaista hajajätevesineuvontaa toiminta-alueensa kiinteistön omistajille ja yrittäjille. Neuvojat jalkautuivat noin 400 kiinteistölle, osallistuivat yli 100 tilaisuuteen, antoivat puhelin- ja sähköpostineuvontaa noin 1 500 asiakkaalle sekä tuottivat kymmeniä lehtiartikkeleita paikallislehtiin. Omavesi-hankkeella jatketaan aiemmilla hankkeilla aloitettua tiedonvälitystä. Kohderyhmänä painottuvat nyt erityisesti maaseudun vakituiset asukkaat, maatilat ja muut maaseudulla toimivat yritykset. Hanke helpottaa kuntien ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaisia haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn liittyvien 2

suunnitelmien käsittelyssä edistämällä tasokkaampien suunnitelmien esittämistä kuntiin Etelä-Savon alueella, jossa on noin 70 000 viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevaa kiinteistöä. OMAVESI Oikeaa tietoa haja-asutusalueen vesihuollosta -hankkeen tavoitteena on: Parantaa maaseudun yritystoimintaa ja vakituisten asukkaiden elinolosuhteita. Jätevesineuvojahankkeen määrällisenä tavoitteena on olla mukana 100 tilaisuudessa / tapahtumassa, saada 2 500 kpl yhteydenottoja (puhelin, sähköposti), suorittaa 500 kiinteistökohtaisia kartoituskäyntejä ja tuottaa eri kohderyhmille esitteitä ja tavoittaa tiedottamalla keskeisimmät kohderyhmät, jotka tuottavat runsaasti jätevettä, kuten maitotilat ja majoituspalvelut. Edistää hajajätevesiasetuksen toimeenpanoa lisäämällä erityisesti maaseudun asukkaiden ja maaseutuyrittäjien tietoa jätevesien puhdistusvelvoitteista sekä antamalla haja-asutusalueella vesihuollon järjestämiseen liittyvää yleisneuvontaa mukaan lukien talousvedenhankintakysymykset. Edistää hajajätevesiasetuksen toimeenpanoa antamalla kiinteistöjen omistajille yleisneuvontaa soveltuvien jätevesijärjestelmien valitsemiseksi niin, että myös kunnalliset määräykset ja vesihuollon kehittämissuunnitelmat huomioidaan. Neuvonnan tavoitteena on myös ehkäistä yli- ja alimitoitettujen jätevesijärjestelmien suunnittelua ja rakentamista. Edistää viemäriverkostoon liittymistä siellä, missä se on mahdollista sekä edistää yhteisen viemäriverkoston suunnittelun käynnistymistä vesiosuuskuntien, kyläyhdistysten ja muiden yhteisöjen kautta. Tehdä tiivistä yhteistyötä maaseutuviranomaisten, maaseutuyrittäjien sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Lisätä jätevesijärjestelmiä suunnittelevien ja rakentavien maaseutuyrittäjien jätevesiosaamista tiedottamalla hajajätevesiasetuksen vaatimuksista sekä opastamalla jätevesien käsittelylaitteiden oikeanlaiseen rakentamiseen ja saneeraukseen. Edistää kuntien rakennusvalvonta ja ympäristönsuojeluviranomaisten välistä yhteistyötä hajajätevesiasetuksen toimeenpanossa. Hankkeen kohderyhmänä ovat yhdyskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-alueen ulkopuolella vakituisesti asuvat kiinteistön omistajat, siellä toimivat yritykset sekä muut alueella kiinteistöjä omistavat kuten vapaa-ajan asukkaat. Erityisesti neuvontaa kohdennetaan haja-asutusalueiden yrityksille, kuten maatalous-, matkailu- ja ravitsemuspalveluyrityksille. Hankkeesta saatuja tuloksia voivat hyödyntää kiinteistön omistajat, yritykset sekä ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaiset. 3

2. Organisaatio ja työnjako Hanketta hallinnoi Savonlinnan kaupunki koko Etelä-Savon maakunnan alueen kattavassa hankkeessa. Isäntäkunnan virkaorganisaatiossa hanke kuuluu tekniselle toimialalle sijoitettuun ympäristönsuojelupalveluihin. Hankkeen vastuuhenkilö on Savonlinna kaupungin ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen. Hankkeeseen palkattiin kolme jätevesineuvojaa. Kaisa Helaakoski aloitti jätevesineuvojana Mikkelin seudulla 1.2.2012, Tuula Pirttimäki Pieksämäen seudulla 1.3.2012 ja Teemu Oittinen Savonlinnan seudulla 1.1.2012. Neuvojat ovat Savonlinnan kaupungin palkkalistoilla (kuva 1). Kuva 1. Jätevesineuvojat (Kaisa Helaakoski, Teemu Oittinen ja Tuula Pirttimäki) aloittavat neuvonnan alkuvuodesta 2012. Hankkeelle ohjaamaan ja seuraamaan asetettiin ohjausryhmä. Hankkeen ohjausryhmän jäseniksi ovat suostumuksensa antaneet: Taho Edustaja Varajäsen Savonlinnan kaupunki ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen kunnaninsinööri Jorma Mattinen (Kerimäen kunta) Punkaharjun kunta Mikkelin kaupunki rakennustarkastaja Jari Heiskanen ympäristöpäällikkö Hanna Pasonen rakennustarkastaja Mikko Luostarinen (Enonkosken kunta) rakennustarkastaja Petri Luukkonen (Hirvensalmen kunta) Ristiinan kunta rakennustarkastaja Juha Häyrinen rakennustarkastaja Asko Patjas (Mäntyharjun kunta) Pieksämäen kaupunki tekninen johtaja Tapani Mähönen ympäristöpäällikkö Eila Kainulainen (Keski-Savon ympäristötoimi) JJR-kunnat ympäristöpäällikkö Harri Korhonen ympäristötarkastaja Jouni Lintunen (Kangasniemen kunta) 4

MTK Etelä-Savo toiminnanjohtaja Vesa Kallio - ProAgria Etelä-Savo kehityspäällikkö Pekka Häkkinen - Etelä-Savon ELY-keskus. Ympäristö-vastuualue Mikkelin kaupunki ympäristöinsinööri Teemu Tuovinen yhdyskuntatekniikan insinööri Markku Suomela Luonnonsuojelu ja ympäristön tila yksikön päällikkö Vesa Toivola maaseutupäällikkö Kari Mikkonen Lisäksi ohjausryhmään kuuluu rahoittajan edustaja Etelä-Savon ELY-keskuksen Elinkeinot, työ, osaaminen ja kulttuuri-vastuualueelta. Ohjausryhmän avauskokous pidettiin 22.3.2012 Savonlinnassa. Kokouksessa hyväksyttiin esitetty kokoonpano, valittiin puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat. Ohjausryhmä toivoi hankkeelta erityishuomiota matkailuyrittäjien tiedottamiseen ja neuvontaan. Tiedottamista toivottiin kiinnitettävän myös alueella toimiviin kaivinkoneyrittäjiin ja suunnittelijoihin sekä ranta-alueiden kiinteistön omistajiin. Lisäksi korostettiin yhteistyön merkitystä tiedottamisessa sekä kuntakohtaisten jätevesien käsittelyvaatimusten yhdenmukaistamista. Ohjausryhmän kokousmuistio on liitteenä (liite 6). 5

3. Hankkeen menot ja rahoitus Hankkeen kokonaisbudjetti vuosille 2012 2013 on yhteensä 400 000 euroa. Hankkeen rahoitus tulee Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolta ja valtiolta (75 %) ja Etelä-Savon kunnilta (25 %). Ajanjakson 1.1.2012 30.6.2012 toteutuneet kustannukset Savonlinnan kaupungin kirjanpidon mukaan ovat 66 351,82 euroa, joka on 33,2 % vuoden 2012 budjetista (taulukko 1). Kokonaiskustannuksiin on tullut säästöä muun muassa henkilöstökustannuksien osalta (3 kuukauden osalta), koska Mikkelin ja Pieksämäen neuvojat aloittivat vuodenvaihteen jälkeen. Toteutunut (2012) Toteutunut % Budjetti (2012) Henkilöstökulut 55 408,66 36,5 152 000 Ostopalvelut 5 210,75 41,7 12 500 Matkakustannukset 4 421,38 21,1 21 000 Vuokrakustannukset 600 12,0 5 000 Muut kustannukset 672,94 7,1 9 500 Kokonaiskustannukset 66 351,82 33,2 200 000 Taulukko 1. Hankkeen toteutuneet kustannukset Savonlinnan kaupungin kirjanpidon mukaan ja vuodelle 2012 varattu budjetti. Mikkelin ja Pieksämäen seudun jätevesineuvojien puhelin- ja tietoliikennekulut, kannettavan tietokoneen vuokrakulut ja ATK-tuen palvelumaksut laskutettiin Savonlinnan kaupungilta loppukesästä. Kun nämä kustannukset lisätään edellä esitettyyn, hankkeen alkuvuoden kustannukset olivat yhteensä 67 436,75 euroa eli 33,7 % talousarvion mukaisista kustannuksista (taulukko 2). Seutukunnat Kustannukset ( ) Kustannukset Savonlinnan kaupungin kirjanpidossa 66 351,82 Mikkelin kaupungin laskuttamat kustannukset 550,76 (puhelut, kopiot ja kirjekuoret) Pieksämäen kaupungin laskuttamat kustannukset 634,18 (puhelin ja atk-kulut) Kokonaiskustannukset yht. 67 536,76 Taulukko 2. Hankkeen toteutuneet kokonaiskustannukset 1.1. 30.6.2012. 6

4. Hankkeen toiminta ja tulokset 1.1. 30.6.2012 4.1. Yhteistyö Kunnat Yhteistyö kuntien ja kaupunkien suuntaan on hoidettu lähinnä rakennusvalvonta-, ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisten sekä maaseutusihteerien ja teknisen sekä vesihuoltolaitoksen henkilöstön kanssa. Ennen neuvonnan aloittamista järjestettiin kunnittain aloituspalaverit neuvonnan suuntaviivoista ja kerrottiin hankkeen tavoitteista. Palavereiden kokoonpano vaihteli kunnittain ja kaikkien kuntien osalta palaveria ei nähty tarpeen järjestää. Lisäksi jätevesineuvojat ovat olleet yhteydessä kuntiin säännöllisesti päivystysten aikana. MTK Etelä-Savo Yhteistyö MTK Etelä-Savon kanssa on toteutettu osallistumalla paikallisyhdistysten (9 kpl) ja Tukipilari-hankkeen järjestämiin EU-tukikoulutustilaisuuksiin (4 kpl). Tilaisuuksissa on ollut yleensä lyhyt hankkeen esittely, jossa on kerrottu hajaasutusalueen vesihuollon järjestämisestä ja lisäksi jaossa on ollut neuvontamateriaalia. ProAgria Etelä-Savo Yhteistyö ProAgria Etelä-Savon kanssa on toteutettu tiedottamalla matkailuyrittäjiä hankkeesta ja osallistumalla matkailuyrittäjille suunnattuun yrittäjäinfoon Savonlinnassa. Lisäksi on valmisteilla yhteinen matkailuyrittäjille suunnattu jätevesipäivä syksyllä ja yhteisiä kiinteistökäyntejä yritysneuvojien kanssa. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Ruralia-instituutin kanssa on keskusteltu yhteistyökuvioista ja tavoitteena on osallistua heidän järjestämiinsä tilaisuuksiin. Kyläyhdistykset Kyläyhdistyksille tiedotettiin hankkeesta alkuvuodesta 2012. Neuvojat ovat osallistuneet kyläyhdistysten kokouksiin ja tapahtumiin (6 kpl). Sulkavan Kaipolan kyläyhdistyksen kanssa järjestettiin kesätoritapahtuma jätevesiteemalla, jonne kutsuttiin useita laitevalmistajia paikalle esittelemään tuotevalikoimaa. Lisäksi 7

Punkaharjun Särkilahden kyläyhdistyksen kanssa on suunniteltu järjestettävän kiinteistökohtaisia kartoituspäiviä ennalta sovittuna ajankohtana. Jätevesineuvojan neuvontapiste oli mukana Pieksämäellä Siikamäki Peiposjärvi kyläyhdistyksen kesätorilla 17.5.2012, Virtasalmi-yhdistys ry:n tapahtumatorilla 19.5.2012 ja Kangasniemellä Luusniemen kyläyhdistyksen Kyyveden kunnostukseen liittyvässä teemapäivässä 9.6.2012. Leader-hankkeet ja Järvi-Suomen kylät Yhteistyö Leader-hankkeiden kanssa on ollut lähinnä hankkeesta tiedottamista heidän tiedotusvälineiden kautta. Piällysmies ry:n kanssa on käyty keskustelua yhteisen työnäytöksen järjestämisen mahdollisuudesta. Järvi-Suomen kylät ry on tiedottanut hankkeesta aktiivisesti tiedotteissa ja kotisivuillaan. Yrittäjäjärjestöt Yhteistyötä on tehty Etelä-Savon Yrittäjien kanssa julkaisemalla Sijoita toimivaan vesihuoltoon Itä-Savo ja Länsi-Savo lehtien Etelä-Savon Yrittäjien ilmoitusliitteessä 5.6.2012. Neuvojat ovat osallistuneet Yritys-Suomen yritysneuvojien koulutustilaisuuteen Juvan Partalassa 17.4.2012. Jätevesineuvojan neuvontapiste oli mukana Heinäveden Yrittäjien järjestämässä kesätapahtumassa 14.6.2012 ja Kangasniemen Yrittäjien kesänavauksessa16.6.2012 Muu yhteistyö Yhteistyötä on tehty laitevalmistajien (tiedotettu hankkeesta ja ovat käyneet esittelemässä tuotteitaan), paikallisten suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kanssa, rautakauppojen sekä Viljavuuspalvelu Oy:n kanssa Vesikliniikat (infopisteet) Savonlinnan Prismalla, Mikkelin Prismalla ja Pieksämäen Citymarketilla. Laitevalmistajia on käynyt esittelemässä tuotteitaan kuntien viranomaisille ja heitä on pyydetty myös mukaan erilaisiin tapahtumiin. Paikallisille suunnittelijoille ja urakoitsijoille on järjestetty jätevesi-info Savonlinnassa. Heitä on tiedotettu asetuksen vaatimuksista hyvälle suunnitelmalle ja valtakunnassa järjestettävistä koulutusmahdollisuuksista. Lisäksi hanke ylläpitää suunnittelijoista ja urakoitsijoista yhteystietolistaa. 8

Jätevesineuvojat ovat osallistuneet rautakauppojen jätevesipäiville ja jakaneet henkilökunnalle tietoa jätevesien käsittelyn vaatimuksista. Lisäksi kiinteistövälittäjille on jaettu tietoa hajajätevesiasetuksen vaatimuksista. 9

4.2. Tulokset Yleisneuvonta Hankkeen tavoitteena on saada kahden vuoden aikana 2 500 kpl neuvontakontaktia. Yleisneuvontaa (puhelin, sähköposti, neuvontapiste) on jaettu yhteensä 417 kpl eli 67 % osa-aikatavoitteesta. Yleisemmin yhteyttä on otettu puhelimitse tai sähköpostitse. Kuntapäivystyksissä ei ole ollut monta kävijää. Neuvontapisteistä on ilmoitettu lehtiilmoituksin, hankkeen kotisivuilla, mainittu lehtiartikkeleissa ja kuntien ilmoitustauluilla sekä yhteistyötahojen kautta. Yleisimmät kysymykset ovat koskeneet oman järjestelmän toimintakuntoa ja käsittelyvaatimuksia. Kysymyksiä on tullut myös talousvesiasioista (tarkempi talousveden laadun valvonta kuuluu terveystarkastajan toimenkuvaan) ja talousvesikaivon kunnostamisesta. Tilaisuudet Hankkeen tavoitteena on ollut osallistua tai järjestää 100 tilaisuutta / tapahtumaa kahden vuoden aikana. Jätevesineuvojat ovat osallistuneet 30.6.2012 mennessä yhteensä 62 eri tilaisuuteen / tapahtumaan. Tilaisuuksien luonne on vaihdellut pienistä infotilaisuuksista valtakunnalliseen Mökkimessut tapahtumaan. Tilaisuuksiin on osallistunut yli 1100 henkilöä ja lisäksi massatapahtumissa hankeen palvelut ovat olleet tuhansien asukkaiden ja yrittäjien tavoitettavissa. Tilaisuuksissa / tapahtumissa on annettu henkilökohtaista neuvontaa 256 henkilölle ja jaossa on ollut puolueetonta maaseudun vesihuoltoon liittyvää neuvontamateriaalia. Useimmissa tilaisuuksissa hankkeesta on esitetty lyhyt esittely ja jaossa on ollut neuvontamateriaalia (kuva 2). Savonlinnan seudulla on osallistuttu 24 tilaisuuteen, Mikkelin seudulla 24 tilaisuuteen ja Pieksämäen seudulla 15 tilaisuuteen. Tilaisuudet on taulukoitu liitteessä 1. 10

Kuva 2. Jätevesineuvojat ovat olleet aktiivisesti esillä tapahtumissa (vasemmassa kuvassa jätevesineuvoja Teemu Oittinen ja oikeassa kuvassa jätevesineuvoja Tuula Pirttimäki ja Saara Ryhänen RAE-hankkeesta). Kiinteistökohtainen neuvonta Hankkeen tavoitteena on suorittaa 500 kiinteistökohtaista kartoituskäyntiä kahden vuoden aikana. Kartoituskäyntejä on suoritettu 58 kpl eli 46 % osa-aikatavoitteesta. Kiinteistökäyntien vähäiseen määrään on vaikuttanut osaltaan se, että käyntejä on toivottu toteutettavaksi heinäkuun aikana ja matkailuyrittäjät ovat toivoneet käyntejä syksyyn. Kiinteistökäynneistä valtaosa on suuntautunut asuinkiinteistöihin (kuva 3). Yritys- ja vapaa-ajankiinteistöjä on ollut vähemmän. 11

Kuva 3. Perinteiset betonirakenteiset saostuskaivot. Kiinteistökäynneillä on kartoitettu nykyinen jätevesijärjestelmä ja arvioitu mahdollista saneeraustarvetta sekä kerrottu erilaisista vaihtoehdoista toteuttaa jätevesien käsittely. Lisäksi kiinteistön omistajalle jaettiin puolueetonta tiedotusmateriaalia muun muassa jätevesien käsittelyvaihtoehdoista, etenemisohjeet jätevesien käsittelyn tehostamiseksi sekä tietoa alueella toimivista yrittäjistä (taulukot 3 & 4). Kiinteistökäynnit on suoritettu pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin klo 8:00 16:00, mutta poikkeustapauksissa myös joustettu aikataulusta. Kiinteistökäynnin kesto on vaihdellut 0,5 2 tuntiin. Kiinteistökohtaisen kartoituskäynnin tapahtumakulku (seutukohtaisia eroja): Kartoitetaan nykyinen jätevesijärjestelmä ja arvioidaan mahdollinen tehostamistarve jätevesien käsittelyn tehostamiselle Tiedotetaan kiinteistön omistajaa mahdollisista vaihtoehdoista järjestää vesihuolto nyt tai tulevaisuudessa (kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien pohjalta) Kerrotaan kiinteistön omistajalle hajajätevesiasetuksen ja kuntakohtaisten määräysten vaatimuksista mahdollisimman käytännönläheisesti Kannustetaan kiinteistön omistajia tehostamaan jätevesien käsittelyä viimeistään 15.3.2016 ja puutteellisten järjestelmien osalta pikemmin 12

Kannustetaan kiinteistön omistajia käyttämään pätevyysvaatimukset täyttäviä suunnittelijoita Täytetään lopuksi kartoituslomake (liite 5) käynniltä, jossa annetaan toimenpide-ehdotukset asian etenemiseksi Annetaan räätälöity neuvontapaketti kiinteistön omistajalle tai yrittäjälle Taulukko 3. Kiinteistökohtaisen kartoituskäynnin tapahtumakulku. Kiinteistön omistajalle ja yrittäjälle jaettava räätälöity neuvontapaketti sisältää muun muassa (seutukohtaisia eroja): Kartoituskäynti yhteenveto -lomake Esite Hyvä jätevesien käsittely Esite Hyvä kaivo Kuntakohtaiset jätevesien käsittelyvaatimukset Pohjavesialuekartta (tarvittaessa) Jätevesiselvitys-lomake (mikäli ei ole tehty) Käyttö- ja huolto-ohjeet (tarvittaessa) Lista alueella toimivista suunnittelijoista ja rakentajista Vanhojen saostuskaivojen hyödyntäminen ohje Taulukko 4. Kiinteistökohtaisella käynnillä on jaettu neuvontamateriaalia. Työnäytökset Savonlinnan seudulla toimivia haja-asutusalueella toimivia yrittäjiä (suunnittelijat ja urakoitsijat) on lähestytty alkukesästä 2012 ja pyydetty ilmoittamaan potentiaalisista työnäytöskohteista. Muutamia potentiaalialisia kohteita on tullut yrittäjien osalta, mutta ilmeisesti kiinteistön omistajan kiinnostuksen puute julkisesta näytöksestä on ollut esteenä työnäytöksen järjestämiselle. Hankkeen kotisivut Hankkeen kotisivusto on rakennettu hanketta hallinnoivan kaupungin, Savonlinnan kotisivuille, koska se on teknistaloudellisesti järkevintä (kuva 4). Sivustolle on laadittu jätevesien käsittelyyn liittyvät keskeiset asiat, kuten miten edetä jätevesien käsittelyn tehostamiseksi, tietoa 13 Kuva 4. Hankkeen kotisivut löytyvät Savonlinnan kaupungin kotisivuilta.

käsittelyvaatimuksista ja keskeisimpien toimijoiden yhteystietoja. Sivustojen kävijämääriä ei ole laskuroitu. Neuvontamateriaali Hankkeen aikana on laadittu seuraavaa neuvontamateriaalia: hanke-esite tietoa kiinteistön omistajalle tietoa maitohuoneen pesuvesistä tietoa matkailuyrittäjille imeytyskentän rakentamista edeltävät esitutkimukset suunnittelijan pätevyys suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden yhteystietolistat mökin jätevedet 4.3. Tiedottaminen Tiedonvälityshankkeen yksi päätehtävä on aktiivinen asioiden esillä pitäminen. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut välittää tietoa maaseudun vesihuollon järjestämisestä kiinteistön omistajille ja yrittäjille sekä kannustaa asukkaita kunnostamaan puutteelliset jätevesijärjestelmät ja talousvesikaivot. Tiedotuskanavina ovat olleet hankkeen kotisivut, paikallis- ja maakuntalehdet, radio, asukastilaisuudet, kotiin jaettavat tiedotteet ja esitteet, sidosryhmien tiedonvälityskanavat ja messut. Ilmoitukset Hanke on lehti-ilmoituksilla tavoitellut näkyvyyttä ja neuvojien saavutettavuutta asukkaiden ja yrittäjien tietoon. Lehti-ilmoitukset on pyritty ilmoittamaan lehdissä, jotka olisivat mahdollisimman pitkäkestoisia (kesänumerot) ja laajalle kohderyhmälle suunnattuja (laajalevikit). Palvelukseen haetaan (Itä-Savo, 13.12.2011) Palvelukseen haetaan (Länsi-Savo, 14.12.2011) Palvelukseen haetaan (Pieksämäen Lehti, 16.12.2011) Puruvesi (teemasivut 16.2.2012) Sulkava (Mökkimessu-lehti, 29.3.2012) Puruvesi (kesäasukasjakelu, 29.3.2012) Saimaa-lehti (2.5.2012 ja 9.5.2012 (hyvitys) Hirvensalmelainen (10.5.2012) 14

Rantasalmen Lehti (30.5.2012) Kesärantasalmi 2012 Yhteiset ilmoitukset Viljavuuspalvelun kanssa o Mikkelin kaupunkilehti (7.6.2012) o Pieksämäen Lehti (30.5.2012) o Itä-Savo (29.5.2012) o Itä-Savo (7.6.2012) o Puumala-lehti (31.5.2012) Löytöretki 2012 (Itä-Savo & Länsi-Savo) Kesälehti (Haukivuoren Seutu, 14.6.2012) Savonmaa (16.6.2012) Kesäelo (Pitäjänuutisten kesälehti 2012) Puumala-lehti (31.5.2012) Lehtiartikkelit Jätevesineuvojat ovat kirjoittaneet paikallislehtiin vesihuoltoaiheisia artikkeleita, joiden asiasisältö on luetettu ennen julkaisua pääsääntöisesti hankevastaavalla. Alkuvuoden 2012 aikana on julkaistu ainakin 15 aiheeseen liittyvää lehtiartikkelia. Artikkelien perusteella ainakin muutamat kiinteistön omistajat ovat ottaneet yhteyttä neuvojiin. Radiohaastattelut Hanke on saanut julkisuutta myös alueradiossa. Hankkeen alkaessa Etelä-Savon Radio julkaisi aiheeseen liittyvän jutun ja valtakunnallisella jätevesiviikolla jätevesineuvoja antoi haastattelun Iskelmäradion taajuuksilla. Muu tiedottaminen Hankkeen alkaessa ryhdyttiin luomaan yhteyksiä yhteistyökumppaneihin ja sidosryhmiin. Hankkeesta on tiedotettu muun muassa valtakunnassa toimivia laitevalmistajia ja jälleenmyyjiä, paikallisia viranomaisia, kylätoimikuntia, maataloustuottajain yhdistyksiä, matkailu- ja yrityspuolen järjestöjä ja kiinteistönvälittäjiä. Hanke on lähestynyt neuvonnan painopistekohderyhmiä kevään 2012 aikana. Hankkeen esitettä on toimitettu kuntien maaseututoimien tukihakemusten mukana maatiloille. Alueen matkailuyrittäjille on toimitettu hankkeen esite ProAgria Etelä- Savon kautta. Matkailuyrittäjiä on lähetetty Savonlinnan ja Mikkeli seuduilla myös puhelimitse ja markkinoitu ilmaisesta kartoituskäyntiä yritykselle. Savonlinnan 15

seudulla vedenhankinnan kannalta tärkeiden pohjavesialueiden kiinteistön omistajia on tiedotettu hankkeesta (noin 150 kpl) keväällä 2012, näistä alle 10 % pyysi neuvojan kiinteistökäynnille. Haja-asutusalueella jätevesijärjestelmiä suunnitteleville ja rakentaville yrittäjille järjestettiin toukokuussa jätevesi-tilaisuus Savonlinnan kaupungin valtuustosalissa. Osallistujien mielestä tilaisuudessa oli hyvää lainsäädäntö-osio, vastuuasiat ja jätevesijärjestelmien suunnitteluun liittyvä tieto. Jatkossa toivottiin lisää konkreettista tietoa. Savonlinnan seudulla toimiville yrittäjiä on tiedotettu suunnittelun merkityksestä ja rakentamisen laadusta (asetuksen vaatimukset suunnitelmalle). 16

5. Yhteenveto toimintakaudesta ja kehittämisehdotukset Omavesi-hanke on käynnistynyt ja toteutunut pääosin hankesuunnitelman mukaisesti. Kaksivuotisesta hankkeesta on takana ensimmäinen neljännes / toimintakausi (alkuvuosi 2012) ja hanke on tavoittanut kiinteistön omistajia ja yrittäjiä kohtalaisesti. Hanke on ollut hyvin esillä Etelä-Savossa järjestetyissä tapahtumissa sekä tilaisuuksissa (61 kpl) ja paikallislehdissä ja radiossa. Yhteydenottomäärät eivät ole kuitenkaan vastanneet suunniteltuja tavoitteita. Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon etenemisen verkkaisuus ja laimea yleinen kiinnostus jätevesien käsittelyn tehostamisen ovat näkyneet kysynnässä (kuva 5). Kiinteistökohtaisia kartoituskäyntejä on suoritettu kohtalaisesti, sillä kysyntä on ollut kuitenkin vähänlaista. Myös maaseutuyrittäjien osalta yhteydenotot ovat olleet vähäisiä. Matkailuyrittäjiin on oltu Savonlinnan ja Mikkelin seuduilla suoraan puhelinyhteydessä ja tarjottu ilmaista kartoituskäyntiä. Savonlinnassa näistä noin viidennes on kiinnostunut käynnistä. Hankkeen toimintamuotoja on analysoitu oheiseen taulukkoon. Toimenpide Plussat Miinukset Puhelinneuvonta Tieto saadaan nopeasti Voidaan kartoittaa jatkotoimenpiteiden tarve nopeasti Riski ymmärtää asia väärin on suuri, koska alan tekninen sanasto on maallikolle usein vierasta Yleinen kiinnostavuus hajaasutuksen jätevesien käsittelyä kohtaan on vähäistä Siirtymäajan jatkaminen on siirtänyt kiinteistön omistajien ratkaisuja tuonnemmaksi Päivystykset kunnanvirastoilla Voidaan kertoa asioista seikkaperäisemmin ja havainnollistaa asiaa kuvin ja mallipiirroksin, koska alan tekniikka (toimintaperiaatteet) on maallikolle usein vierasta Kiinteistön omistajat eivät tule kunnantaloille vaan ennemmin soittavat tai pyytävät käymään kiinteistöllä Yleinen kiinnostavuus hajaasutuksen jätevesien käsittelyä kohtaan on vähäistä Siirtymäajan jatkaminen on siirtänyt kiinteistön omistajien 17

Kiinteistökohtainen neuvonta Voidaan arvioida nykyisen jätevesijärjestelmän toimintakuntoa ja mahdollista tehostamistarvetta Hyvä palvelu saa myös naapurit liikkeelle ratkaisuja tuonnemmaksi Neuvojaa pidetään viranomaisena (pelko) tai tieto tehostamisvaatimuksista voi pelottaa Kiinteistöt sijaitsevat hajaasutusalueella harvassa (tehottomuus ajankäytön suhteen ja suuret matkakustannukset) Tilaisuudet Mahdollisuus jakaa tietoa suurelle joukolle ja tuoda hankkeelle näkyvyyttä Mahdollisuus yleiselle keskustelulle voi tuoda ideoita neuvonnan kehittämiselle ja tarpeille Taulukko 6. Hankkeen toimintamuotojen analysointia. Osallistuminen tapahtumiin, joiden aihe on kaukana maaseudun vesihuollosta, on usein tehotonta Miten saada kiinteistön omistajat osallistumaan tilaisuuksiin? Kiinteistökohtainen neuvonta on tehokas toimintamuoto jakaa konkreettista tietoa kiinteistön nykyisestä vesihuollosta. Kiinteistöllä saadaan selvitettyä etenkin jätevesijärjestelmän toimivuus ja sen mahdollinen tehostamistarve. Ongelmana on kuitenkin se, kuinka saada kiinteistön omistajat ja yrittäjät kiinnostumaan oman jätevesijärjestelmän kunnosta ja kutsumaan siten neuvoja kartoituskäynnille. Nyt vaarana on, että jätevesijärjestelmien tehostaminen siirtyy lähemmäksi vuotta 2016. Yleisesti ottaen neuvojan pyytää kiinteistökäynnille vastuullinen kiinteistön omistaja, mutta tärkeää olisi tavoittaa myös ne kiinteistön omistajat, joiden jätevesijärjestelmät ovat Kuva 5. Asennettujen jätevesijärjestelmien määrät ovat romahtaneet huippuvuodesta 2009 (Haja-asutuksen jätevedet kuntoon kestävällä tavalla Alm A. Ympäristö ja Terveys-lehti 4/2012, s. 43). 18

puutteellisia ja kaipaisivat pikaista tehostamista tai uusimista. Näiden kiinteistön omistajien tavoittamiseen tarvitaan tiivistä yhteistyötä valvontaviranomaisten ja puolueettomien neuvojien kesken kartoittamalla esimerkiksi vesiensuojelun kannalta tärkeitä painopistealueita. Painopistealueet tulisi rajata ajankäytön suhteen sopivaksi. Myös neuvonnan hyödyntäminen osana kuntien valvontarekisteriä tulisi nähdä mahdollisena (taulukko 7). Vahvuudet Resurssit (kolme kokopäiväistä neuvojaa) ja neuvojien ammattiosaaminen Kattava tukiverkosto (viranomaiset, MTK Etelä-Savo, ProAgria Etelä-Savo, yhteistyökumppanit) Ilmainen ja puolueeton neuvonta on kaikkien saatavilla (asukkaat ja yrittäjät) Neuvojat jalkautuvat tarvittaessa kiinteistölle antamaan kiinteistökohtaista neuvontaa, jolla kartoitetaan mahdolliset vesihuollon puutteet (nähdään todellinen tarve) ja kannustetaan kiinteistön omistajia ja yrittäjiä panostamaan toimivaan vesihuoltoon Mahdollisuudet Pienentää vesistöjen ympäristökuormitusta Vähentää jätevesistä talousvesikaivoille aiheutuvia riskejä (pohjavesi) Lisätä asukkaiden ja yrittäjien tietoa jätevesien käsittelyn tärkeydestä Lisätä järjestelmien laadukasta rakentamista, mikäli kiinteistön omistajat käyttävät päteviä suunnittelijoita Lisätä valvontaviranomaisten tietoa suunnittelun vaatimuksista Lisätä työllisyyttä suunnittelussa, rakentamisessa, laitevalmistuksessa ja ylläpidossa. Kuntien tarve hyödyntää neuvontaa osana painopistealueiden kartoittamista (selvitystyötä) Heikkoudet Neuvonta perustuu vapaaehtoisuuteen = näin tavoitetaan vain vastuulliset kiinteistön omistajat Nykyisten jätevesien käsittelyjärjestelmien valvontaan ei ole kunnissa resursseja (nykyisten järjestelmien selvitystyö) Kiinteistön omistajien ja yrittäjien kiinnostus tehostaa jätevesien käsittelyä on tällä hetkellä vähäistä Yhteistyö hankesuunnitelmassa mainittujen kumppaneiden kanssa käynnistyy hitaasti Uhat Neuvontaa ei osata hyödyntää Kiinteistön omistajat eivät tee toimenpiteitä jätevesien käsittelyn tehostamiseksi Erilaiset kuntakohtaiset ja kaavaaluekohtaiset käsittelyvaatimukset aiheuttavat yhdenvertaisuuden puutetta Suunnittelijat ja urakoitsijat eivät pidä osaamistaan ajan tasalla (suunnitelmien laatu) Puutteellisten suunnitelmien hyväksyminen voi olla este suunnittelijoiden pätevöitymiselle Asetuksen siirtymäajan umpeutumista edeltävä kysyntähuippu voi olla ongelmallista suunnittelijoille, rakentajille, ylläpidolle ja viranomaisille Haja-asutuksen jätevesien käsittelystä tulee poliittinen pelinappula Haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn ei suhtauduta vakavuudella (nähdään pienenä 19

Taulukko 7. SWOT-analyysi neuvontatyöhön liittyvistä seikoista. osana kokonaiskuormitusta) 20

LIITTEET Liite 1. Medialista. Kooste hanketta käsitelleistä lehtiartikkeleista Liite 2. Lista hankkeen osallistumisesta tapahtumiin ja tilaisuuksiin Liite 3. Lista hankkeen kokouksista ja palavereista Liite 4. Hanke-esite Liite 5. Kartoituslomake kiinteistökäynneistä Liite 6. Ohjausryhmän kokousmuistio Liite 7. Ohjekortti. Tietoa kiinteistön omistajille Liite 8. Ohjekortti. Tietoa maitohuoneen pesuvesien käsittelystä Liite 9. Ohjekortti. Tietoa matkailu- ja ravitsemuspalveluyrittäjille Liite 10. Ohjekortti. Tietoa imeytyskentän rakentamiseen liittyvistä esitutkimuksista Liite 11. Ohjekortti. Hyvä suunnittelija

LIITE 1. Medialista. Kooste hanketta käsitelleistä lehtiartikkeleista. Pvm Lehti Artikkeli 5.1.2012 Itä-Savo / Länsi-Savo verkkosivut Omavesi välittää jätevesitietoa Etelä-Savossa 16.1.2012 YLE Etelä-Savo -verkkosivut Jätevesineuvonta on nyt maakunnallista 14.2.2012 Pitäjänuutiset Omavesi tuo jätevesineuvontaa kylille 16.2.2012 Puruvesi Jätevesineuvontaa on saatavilla jatkossakin 1.3.2012 Puumala-lehti Puumalassa kolmisenkymmentä kriittistä kohdetta 5.3.2012 Pieksämäen Lehti Maakunnallinen hanke antoi jatkoa jätevesineuvonnalle; Paikallinen jätevesineuvoja on tuttu Tuula Pirttimäki 15.3.2012 Ristiinalainen Mihin sinun jätevedet menevät? 16.3.2012 Pitäjänuutiset Mökkikäymäläksi on monta vaihtoehtoa 23.3.2012 Itä-Savo Jätevesineuvonta sai jatkoa 27.3.2012 Länsi- ja Itä-Savo, mökkiliite Mökille halutaan kuivakäymälää 28.3.2012 Pieksämäen Lehti Omat vedet puhtaiksi 28.3.2012 Heinäveden Lehti Omat vedet puhtaiksi 29.3.2012 Juvan Lehti Uusi hanke jatkaa ilmaista jätevesineuvontaa; omat vedet puhtaiksi 29.3.2012 Sulkava Teemu Oittinen on kuntalaisten ja kesäasukkaiden käytettävissä Huhtikuu 2012 Sinun Savo Jätevesineuvojan haastattelu 19.4.2012 Kangasniemen kunnallislehti Jätevesijärjestelmän uusimiseen aikaa neljä kesää. Uusi jätevesineuvoja Tuula Pirttimäki auttaa asiassa. Kompostikäymälä kesämökillä on selvää säästöä jätevesien käsittelyn kustannuksissa Huhtikuu 2012 Roskaposti (Metsä-Sairilan lehti) Maaseudun vesihuoltoon neuvoja 2.5.2012 Saimaa Haja-asutuksen jätevesiasiat kuntoon 10.5.2012 Hirvensalmelainen Maaseudun oma vesi

28.5.2012 Sulkava Jätevedet kuriin puhtaiden vesien maakunnassa 30.5.2012 Rantasalmen Sanomat Rantamökillä ei vesiä järveen Kesäkuu 2012 Mäntyharjun Myötätuuli-lehti Omavesi sen olla pitää 5.6.2012 Itä-Savo / Länsi-Savo Sijoita toimivaan vesihuoltoon (Etelä-Savon Taloudentekijät -yrittäjät liite) 7.6.2012 Savonmaa Toimiiko jätevesijärjestelmäsi? 14.6.2012 Puumala-lehti Näytepullon saa Veeran markkinoilta 1

LIITE 2. Lista hankkeen osallistumisesta tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Pvm Kunta Tapahtuma Osallistujamäärä tapahtumassa Henkilökohtainen neuvonta 13.2.2012 Mäntyharju Kuormiokosken kylän kokous. Neuvojan n. 30 min esitys + kysymyksiä. 6.3.2012 Savonlinna Matkailuyrittäjäinfo Paviljongilla (ProAgria). Neuvojan n. 20 min esitys + kysymyksiä / esitteiden jakoa. 6.3.2012 Savonlinna MTK-Kerimäki-Punkaharju-Savonlinna keskustelutilaisuus. Neuvojan n. 30 min esitys + kysymyksiä / esitteiden jakoa. 12.3.2012 Joroinen Avoimien ovien päivä kunnanvirastolla; neuvontapiste valtuustosalissa n. 3 h. 15.3.2012 Savonlinna Info Carlsonin (rautakauppa) lvi-osaston henkilöstölle. Noin 2 h esitys / esitteiden jakoa (kaksi eri ryhmää). 17.3.2012 Mikkeli Tiedotustilaisuus (Haukivuoren asemakylän kaava-alueen pohjoisosien, Tervalahden ja Letkun kylien rajaamalle alueelle käynnisteillä olevan viemäröintihankkeen tiedotustilaisuus, Haukivuoren yläasteen auditorio. Neuvojan lyhyehkö tiedotus hankkeesta ja tilaisuuden päätyttyä paikalla vastaamassa kysymyksiin. 20.3.2012 Mikkeli Rahulan kylätoimikunnan kevätkokous Rahulan koululla. Neuvojan n. tunnin esitys ja kysymyksiin vastaaminen. 21.3.2012 Mikkeli EU-tukikoulutustilaisuus, Mikkelin musiikkiopiston auditorio. Neuvojan n. 5 min tiedotus hankkeesta. 26.3.2012 Savonlinna MTK-Savonranta kevätkokous. Noin 1 h esitys + kysymyksiä / esitteiden jakoa. 26.3.2012 Kerimäki MTK-Kerimäki kevätkokous. Noin 5 min esitys + kysymyksiä / esitteiden jakoa. 27.3.2012 Mäntyharju EU-tukikoulutustilaisuus Mäntyharjun kunnantalolla. Neuvojan n. 30 min esitys + kysymyksiin vastaaminen / esitteiden jakoa. 15 15 15 40 2 7 32 13 50 10 40 28 29. Helsinki Mökkimessut Helsingissä. Neuvojan esillä olo messuilla Miset:n 40 30.2012 ständillä, vastaaminen messuilla kävijöiden kysymyksiin. 30.3.2012 Savonlinna Rakenna ja sisusta-päivät Carlsonilla. Neuvojan infopiste noin 3 h ajan.jaossa esitteitä. 10-15 2.4.2012 Rantasalmi Tiemassaaren kyläyhdistyksen kokous (info). Neuvojan noin 30 min esitys + kysymyksiä / esitteiden jakoa. 2.4.2012 Mikkeli EU-tukikoulutustilaisuus Haukivuoritalolla. Neuvojan n. 30 min esitys + kysymyksiin vastaaminen. 3.4.2012 Hirvensalmi MTK-Hirvensalmen tuottajayhdistyksen kevätkokous kunnantalolla. Neuvojan n. 30 min esitys + kysymyksiin 12 14 10

vastaaminen. 3.4.2012 Mäntyharju MTK-Mäntyharjun tuottajayhdistyksen kevätkokous. Neuvojan n. 30 min esitys + kysymyksiin vastaaminen. 9 3.4.2012 Juva EU-tukikoulutus kunnanvirastolla; hankkeen esittely n. 15 min. 10 11.4.2012 Rantasalmi EU-tukikoulutus Oskarissa. Neuvojan n. 30 min esitys + kysymyksiin vastaaminen. 11.4.2012 Mikkeli EU-tukikoulutus Harjumaan metsästysmajalla. Neuvojan n. 30 min esitys + kysymyksiin vastaaminen. 12.4.2012 Punkaharju Särkilahden kyläyhdistyksen kokous (info). Neuvojan noin 1 h esitys + kysymyksiä / esitteiden jakoa. 12.4.2012 Mikkeli Infotilaisuus Kiinteistömaailman kiinteistövälittäjille. Reippaan tunnin mittainen infotilaisuus ajankohtaisista jätevesiasioista + kysymyksiin vastaaminen. 13.4.2012 Puumala MTK-Puumalan tuottajayhdistyksen vuosikokous Osuuspankin kerhohuone. Neuvojan n. 30 min esitys + kysymyksiin vastaaminen. 14.4.2012 Sulkava Sulkavan kevätmessut. Neuvojan infopiste Sulkavan palveluiden kanssa noin 5 h ajan. 14.4.2012 Pieksämäki Savon Solmu -messut jäähallissa; neuvontapiste kaupungin maankäytön messuosastolla n. 7 h. 15.4.2012 Rantasalmi Tuusmäen kyläyhdistyksen kokous (info). Neuvojan noin 30 min esitys + kysymyksiä / esitteiden jakoa. 16.4.2012 Enonkoski MTK-Enonkosken tuottajayhdistyksen kevätkokous. Neuvojan noin 30 min esitys + kysymyksiä / esitteiden jakoa. 16.4.2012 Mikkeli Infotilaisuus Aitoasunnon kiinteistövälittäjille. Tunnin mittainen infotilaisuus ajankohtaisista jätevesiasioista + kysymyksiin vastaaminen. 44 23 13 7 10 satoja 6 satoja 3 16 14 5 17.4.2012 Juva Yritysneuvojien koulutustilaisuus Juvan Partalassa 20 19.4.2012 Pertunmaa MTK-Pertunmaan tuottajayhdistyksen kevätkokous kunnantalolla. Neuvojan n. 30 min esitys + kysymyksiin vastaaminen. 9 20.4.2012 Sulkava KevätAgri Sulkavan AgriMarketilla. Neuvojalla infopiste noin 3 h ajan. 6 24.4.2012 Mikkeli EU-tukikoulutus, Lähemäkitalo. Neuvojan n. 30 min esitys + kysymyksiin vastaaminen. 2.5.2012 Pieksämäki Yleisötilaisuus Kanttilassa Hirvipohjan vesihuollosta; esitys hajajätevesistä ja vesihuoltolaista n. 15 min. 21 38 5.5.2012 Kerimäki Tonttitohinat Kerimaassa. Neuvojan infopiste 4 h ajan. 7

8.5.2012 Savonlinna Vesihuoltoinfo asukkaille valtakunnallisella jätevesiviikolla valtuustosalissa. Neuvojan noin 1 h esitys + kysymyksiä / esitteiden jakoa. 3 10.5.2012 Heinävesi Päivystys kirjastotalolla valtakunnallisella jätevesiviikolla n.5 h ; tiedotettu kunnan verkkosivujen ajankohtaisissa. 2 14.5.2012 Savonlinna Rakentajille ja suunnittelijoille suunnattu jätevesi-info. Neuvojan noin 1 h esitys + kysymyksiä / esitteiden jakoa. 17.5.2012 Pieksämäki Neuvontapiste Siikamäki-Peiposjärvi-kyläyhdistyksen kesätorilla Siikamäen suoramyyntihallilla n. 4 h; Jäppilän Seudun VOK:n teltta. 17.5.2012 Pieksämäki Jäppilän Seudun VOK:N infotilaisuus Syvänsin vesihuollosta metsästysseuran majalla; esitys hajajätevesistä ja vesihuoltolaista n. 20 min. 18.5.2012 Hirvensalmi Hirvensalmen kesäasukaspäivät. Neuvojan esillä olo kesäasukaspäivillä + kysymyksiin vastaaminen. 19.5.2012 Pieksämäki Infopiste Virtasalmi yhdistyksen tapahtumatorilla Virtasalmen keskustassa n. 5 h. 29.5.2012 Savonlinna Agrimarketin jätevesipäivä Vestiläntiellä, paikalla Jitan edustaja. Neuvojalla info-piste 4 h ajan. 1.6.2012 Pieksämäki Yhteinen infopiste Viljavuuspalvelu Oy:n kanssa Pieksämäen Citymarketissa n. 5 h. 8.6.2012 Savonlinna Yhteinen infopiste Viljavuuspalvelun kanssa Prismassa noin 5 h ajan. 9 kymmeniä 3 30 3 satoja 12 10 20 8 4 25-30 15 6 8.6.2012 Mikkeli Agrimarketin teemapäivässä infopiste. 6 8.6.2012 Mikkeli Yhteinen infopiste Viljavuuspalvelu Oy:n kanssa Mikkelin Prismassa. 9.6.2012 Sulkava Kaipolan kesätori (jätevesiteemalla), paikalla PipeLife, Jita, Linnalanpiha ja Aqua Gin. Neuvojalla infopiste 4 h ajan. 9.6.2012 Mikkeli Yhteinen infopiste Viljavuuspalvelu Oy:n kanssa Mikkelin Prismassa. 9.6.2012 Kangasniemi Luusniemen kyläyhdistyksen kesäkauden avajaiset seurantalolla, teemana Kyyveden kunnostus; esitys hajajätevesistä n. 10 min. 10.6.2012 Pieksämäki Jäppilän Seudun VOK:N infotilaisuus Syvänsin vesihuollosta Pieksämäen seurakunnan leirikeskuksessa; esitys hajajätevesistä ja vesihuoltolaista n. 20 min. 14.6.2012 Heinävesi Heinäveden Yrittäjien järjestämä kesän avaus, infoteltta keskustassa yhteistyössä Keski-Savon ympäristötoimen ja Keski- Savon Jätehuollon kanssa n. 5 h; hajajätevesiaiheinen kysely ja arvonta. 5 5 7 15 3 30 3 200 6

15.6.2012 Juva Infoteltta keskustassa Juvan kunnan järjestämänä Juva-Parkpäivänä yhteistyössä Keski-Savon Jätehuollon kanssa n. 7 h. 16.6.2012 Puumala Veeran markkinat Puumalassa yhdessä Viljavuuspalvelu Oy:n kanssa. 16.6.2012 Kangasniemi Kangasniemen Yrittäjien järjestämä kesän avaus, infoteltta kävelykadulla n. 4 h; yhteistyötä Rotomon Oy:n kanssa. 200 7 10 satoja 15 29.6.2012 Ristiina Infopiste Ristiinan kesäkemuissa Metsälinnassa. 8 30.6.2012 Enonkoski Kalamarkkinat. Neuvojalla infopiste 3 h ajan / esitteiden jakoa. 6 30.6.2012 Rantasalmi Kesäasukastapahtuma Oskarissa. Neuvojalla infopiste 2 h ajan / esitteiden jakoa. 30.6.2012 Sulkava Sulkava-lehden 50 v juhlatapahtuma + kesäasukastapahtuma soutustadionilla. Neuvojalla infopiste 4 h ajan / esitteiden jakoa. 6 15 30.6.2012 Pertunmaa Infopiste Pertunmaalla Pertunpäivillä. 9 30.6.2012 Hirvensalmi Ripatin Marttojen jäte(vesi)päivä Ripatissa. Neuvojan n. 30 min esitys + kysymyksiin vastaaminen. 30 3

LIITE 3. Lista hankkeen kokouksista ja palavereista. Kokous / palaveri / ym. Lehdistötilaisuus, 13.1.2012 Aloituspalaveri Rantasalmella, 23.1.2012 Aloituspalaveri Enonkoskella, 31.1.2012 Aloituspalaveri Sulkavalla, 9.2.2012 Aloituspalaveri Punkaharjulla, 13.2.2012 Aloituspalaveri Ristiinassa, 15.2.2012 Aloituspalaveri Mäntyharjulla, 15.2.2012 Aloituspalaveri Pertunmaalla, 16.2.2012 Aloituspalaveri Kerimäellä, 20.2.2012 Aloituspalaveri Mikkelissä, 21.2.2012 Tuote-esittely, 21.2.2012 Aloituspalaveri Puumalassa, 22.2.2012 Aloituspalaveri Hirvensalmella, 23.2.2012 Palaveri Ristiinan Rautiassa, 23.2.2012 Tuote-esittely, 23.2.2012 Tuote-esittely, 24.2.2012 Palaveri Mikkelissä, 28.2.2012 Palaveri Sulkavalla, 28.2.2012 Asia Tiedote tiedotustilaisuudesta lähettiin Etelä-Savon lehdille (Itä-Savo, Länsi-Savo, Puruvesi, Sulkava, Savonmaa, Saimaa, Pieksämäen Lehti, Heinäveden Lehti, Itä-Häme, Joroisten Lehti, Juvan Lehti, Kangasniemen kunnallislehti, Pitäjänuutiset, Puumala Lehti ja Warkauden Lehti) sekä Etelä-Savon radiolle 5.1.2012. Paikalle saapui ainoastaan Etelä- Savon radio. Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteistyöstä sopiminen (Teemu Oittinen, Harri Korhonen, Pekka Sorjonen ja Airi Yletyinen). Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteistyöstä sopiminen (Teemu Oittinen ja Mikko Luostarinen). Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteistyöstä sopiminen (Teemu Oittinen, Veikko Virtanen, Timo Hämäläinen, Tiina Munck, Maisa Kokki, Jaana Kainulainen). Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteistyöstä sopiminen (Teemu Oittinen, Risto Huttunen, Jari Heiskanen, Hannu Toivanen, Mervi Immonen ja Tiina Munck). Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteistyöstä sopiminen kuntakohtaisesti Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteistyöstä sopiminen kuntakohtaisesti Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteistyöstä sopiminen kuntakohtaisesti Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteistyöstä sopiminen (Teemu Oittinen, Jorma Mattinen, Paula Pulkkinen, Matti Falck, Reetta-Kaisa Pelkonen ja Tiina Munck). Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteistyöstä sopiminen kuntakohtaisesti PipeLifen edustaja esittelemässä tuotteitaan Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojelupalveluille Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteistyöstä sopiminen kuntakohtaisesti Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteistyöstä sopiminen kuntakohtaisesti Neuvottelupalaveri Rautian (Ristiinan ja Mäntyharjun) yhteyshenkilön kanssa Biolanin edustaja esittelemässä tuotteitaan Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojelupalveluille Biolanin edustaja Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluissa esittelemässä tuotteitaan Neuvottelupalaveri Mikkelin kaupungin vs. tiedotuspäällikön kanssa Hankkeen mahdollisten painopistealueiden kartoittaminen ja vesihuollon nykytilan ja

kehittymisen läpikäyminen (Teemu Oittinen, Timo Hämäläinen ja Simo Kaksonen). Neuvojien työkokous Savonlinnassa, 6.3.2012 Etelä-Savon ELY-keskus, 8.3.2012 Aloituspalaveri Kangasniemellä, 9.3.2012 Aloituspalaveri Joroisissa, 12.3.2012 Palaveri AgriMarketissa, 20.3.2012 Ohjausryhmän kokous, 22.3.2012 Palaveri 28.3.2012 Viranomaispalaveri, 28.3.2012 Pieksämäen kaupunki, 28.3.2012 Aloituspalaveri Heinävedellä, 3.4.2012 Aloituskokous rahoittajan kanssa Mikkelissä, 4.4.2012 Hankkeen toiminnan ja tavoitteiden läpikäyminen ja yhteisten pelisääntöjen sopiminen hanketta hallinnoivan tahon kanssa (Matti Rautiainen, Kaisa Helaakoski, Tuula Pirttimäki ja Teemu Oittinen). Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien seurantakokous Pieksämäellä Hankkeen tavoitteet ja toiminta (Jouni Lintunen, Rauno Kuokkanen) Hankkeen toiminnan suunnittelua (Petri Miettinen, Anne Kautiainen, Tuula Pirttimäki) Neuvottelupalaveri Jita Oy:n yhteyshenkilön kanssa Mikkelin AgriMarketissa Omavesi-hankkeen ohjausryhmän ensimmäinen kokous Savonlinnassa. Palaveri Metsä-Sairilan yhteyshenkilöiden kanssa Heinäveden, Joroisten ja Pieksämäen kuntien ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaiset, hajajätevesiasetuksen mukaiset käytänteet. Savon Solmu -messujen valmistelu (maankäyttö ja rakennusvalvonta). Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet (Eila Kainulainen, Tuula Pirttimäki) Raportointiin ja maksatuksiin liittyvien asioiden läpikäyminen. Neuvojien työkokous, 4.4.2012 Aloituspalaveri Pieksämäellä, 11.4.2012 Pieksämäen kaupunki (tekninen), 11.4.2012 Keski-Savon ympäristötoimi, 13.4.2012 Palaveri, 19.4.2012 Kangasniemen kunta, 26.4.2012 Pieksämäen kaupunki, (tekninen), 2.5.2012 Pro Joroisselkä yhdistys, 3.4.2012 Etelä-Savon ELY-keskus, 4.4.2012 Yhteistyöpalaveri Piällysmies ry kanssa, 4.5.2012 Neuvojien työkokous Mikkelissä. Hankkeen tavoitteet ja toiminta (Hanna Kakriainen, Juhani Ronkainen, Pekka Häkkinen, Tuula Pirttimäki). Hirvipohjan vesihuolto. Syvänsin viemäriverkosto, Jäppilän Seudun VOK. Neuvottelupalaveri Pertunmaan kulttuuri- ja matkailuhenkilön kanssa. Esittäytyminen ympäristölautakunnan kokouksessa. Montolan vesihuolto. Palaveri vesiensuojeluhankkeesta ja iltatorin järjestämisestä. Palaveri yhteistyöstä järvien kunnostushankkeissa ( Reijo Lähteenmäki, Tuula Pirttimäki). Yhteistyökuviot (Ritva Rönkä ja Teemu Oittinen). Yhteistyöpalaveri ProAgria Etelä- Savon kanssa, 21.5.2012 Yhteistyökuviot (Pekka Häkkinen ja ProAgrian yritysneuvojat, Teemu Oittinen, Kaisa Helaakoski ja Tuula Pirttimäki).

Yhteistyöpalaveri Viljavuuspalvelun kanssa Mikkelissä, 21.5.2012 Yhteistyöpalaveri Rotomon Oy, 25.5.2012 Yhteistyöpalaveri, 28.5.2012 JJR-kunnat, 1.6.2012 Pieksämäen kaupunki (tekninen), 5.6.2012 Yhteistyöpalaveri, 13.6.2012 Yhteistyöpalaveri ProAgria Etelä- Savon kanssa Juvalla, 14.6.2012 Yhteisten vesi-infojen järjestäminen (Janne Mäkikalli, Mervi Hokkanen, Kalevi Koivunen, Päivi Näkki, Kaisa Helaakoski, Tuula Pirttimäki ja Teemu Oittinen). Kuntien ympäristönsuojelumääräykset; seminaariin osallistuminen (Hannu Tyrväinen, Petteri Manninen, Tuula Pirttimäki). Seminaaripäivän suunnittelukokous Juvalla (Eila Kainulainen,Lasse Lähde, Jouni Liukkonen, Vesa Rautio, Martti Kääriäinen, Markku Suomela, Teemu Oittinen, Kaisa Helaakoski, Heikki Tanskane, Tuula Pirttimäki). Kaavoitustoimikunnan kokous Joroisissa. Montolan vesihuolto. Seminaaripäivän suunnittelukokous Juvalla. Jätevesipäivän suunnittelu matkailuyrittäjille syksylle 2012.