www.rekisteritutkimus.fi
Aiheet Tärkeitä käsitteitä: Rekisteri, Rekisteritutkimus ReTki Mitä lainsäädäntö sanoo rekisterien tutkimuskäytöstä? Miten lupaa rekisteritietojen käyttämiseen voidaan saada ja miten tiedot saadaan käyttöön? Loppupäätelmiä Ajankohtaista
Mikä on rekisteri? Latinan sanat registrum (luetteloida) ja regerere (kirjata). Tilastoissa tiedot ovat aggregoidulla tasolla, rekisterissä yksilötasolla. Tietorekisteri on yleensä elektronisessa muodossa oleva yksikkötasoinen, jonkin ryhmän tai joukon kokonaisuudessaan käsittävä tietoaineisto tai tietokanta, jota pidetään säännöllisesti ajan tasalla eli päivitetään muutostiedoilla. http://
Mitä on rekisteritutkimus? Rekisteritutkimus on tutkimusta, jossa käytetään hyväksi muuhun tarkoitukseen kuin kyseistä tutkimusta varten muodostettujen rekisterien sisältämää tietoa. Sanan tutkimus käyttäminen edellyttänee ainakin jossain määrin tieteellisen metodin käyttämistä suunnittelu-, hypoteesin muodostamis-, analysoimis- ja raportointivaiheissa. Rekisteritietoja voidaan kuitenkin käyttää myös esim. palveluiden kehittämiseen ja erilaisissa selvityksissä.. Rekisteritietoja ei voida käyttää rekisteröityä koskevassa päätöksenteossa.
Mikä on Tiedosta hyvinvointia? RETKI perustettiin Suomen epidemiologisen yhdistyksen ja Sosiaalilääketieteen yhdistyksen esityksestä 2003. Suomen Akatemian starttirahoitus 2003-2005. Jatkosopimus allekirjoitusvaiheessa. Sen tavoitteena on edistää kansallisten rekisterien tutkimuskäyttöä erityisesti terveys- ja sosiaalitieteissä: tukemalla rekisteriaineistoihin perustuvan tutkimuksen suunnittelua ja toteutusta, parantamalla tutkijoiden rekisteriaineistojen käytön valmiuksia, lisäämällä eri rekisterien välistä yhteistyötä ja kehittämällä rekisteriaineistojen käyttöön liittyviä menettelytapoja.
Miksi rekisteritutkimusta? + Tiedonkeruu halpaa Usein nopeaa Usein korkealaatuista tietoa. Ainoa tapa kerätä retrospektiivistä tietoa Usein eettisesti ainoa mahdollisuus (RCT ei aina voi tehdä) Ei aiheuta riskiä tutkittaville. Rekisterit kerätty hallinnon tarpeisiin Validointi Tietojen organisointi Havainnoivan tutkimuksen varjopuolet. Tietosuojakysymykset. -
Soveltuvuus Tiedosta hyvinvointia tutkimuskäyttöön Yleensä rekisterit on luotu hallinnollisia tarpeita varten. Jos rekisteri on muodostettu pääasiassa hallinnon käyttöön, siitä voi seurata tutkimuksen kannata sekä hyvää että huonoa: Jos hallinto käyttää tietoja päätöksentekoon, tietojen oikeellisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Tilastorekistereissä epätarkkuudet sallitaan helpommin. Toisaalta niiden kokoamis- ja arkistointitapa eivät välttämättä ole parhaita mahdollisia tutkimuskäyttöön Jos rekisteriä kerätään sivussa ydintoiminnasta, esim. toiselle viranomaiselle, ei motivaatio tietojen korkealaatuisena pitämisestä ole aina paras mahdollinen
On tunnettava, miten rekisteri on muodostunut Rekisteritutkimusta tekevän on tunnettava olennaisilta osiltaan käyttämänsä rekisterin muodostamisprosessi: mitä tietoja on kerätty, milloin, miten jne. Jos käytetään pitkiä aikasarjoja pitää tarkoin selvittää ajassa tapahtuneet muutokset: lainsäädäntö, kirjaamistavat, koodausjärjestelmät, käytännöt Rekisterit taipuvat ympäristön muutoksiin hitaasti. Luotettavuustutkimukset tärkeitä, mutta kalliita.
Suomen terveysrekisterit Syövät 1953 Terveydenhuollon henkilökunta 1955 Tuberkuloosin hoito 1956 Psykiatrinen hoito 1957 Uudet tuberkuloositapaukset 1958 Sukupuolitaudit 1958 Yleissairaaloiden hoito 1960 Epämuodostumat 1963 Ammattisairaudet 1964 Lääkkeiden haittavaikutukset 1966 Sairaalan poistoilmoitukset 1967 Kohdunkaulan- ja rintasyövän joukkotarkastukset 1968 Kuolemansyyt 1969 Raskaudenkeskeytykset ja steriloimiset 1977 Syövälle altistuminen 1979 Ortopediset implantit 1980 Huumeaineiden seuranta 1982 Näkövammat 1983 Syntymät 1987 Tartuntataudit 1989 Hammasimplantit 1994 Terv.huollon laitosten hoitoilmoitukset 1994 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 ReTki
Suomen sosiaalirekisterit Eläkkeet 1962 Erityiskorvattavat lääkkeet 1964 Kansaneläkkeet 1970 Perhe-eläkkeet 1970 Lasten vammaistuet 1970 Sairauspäivärahat 1971 Yksityisen terveydenhuollon käynnit 1971 Kuntoutukset 1978 Sotilasavustukset 1985 Työttömyyskorvaukset 1985 Toimeentulotuet 1985 Huostaanotetut lapset ja nuoret 1991 Perhe-etuisuudet 1993 Lapsenhoitoetuisuudet 1993 Äitiysavustukset 1994 Työmarkkina-avustukset 1994 Asumistuet 1994 Sos.huollon laitosten hoitoilmoitukset 1994 Reseptilääkkeet 1996 Yks. terv.huollon toimenpiteet 1996 Opintotuet 1997 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 ReTki
Henkilötunnus Tiedosta hyvinvointia käyttöön 1964-1968 1962 Eläketurvakeskus otti käyttöön henkilökohtaisen työeläkenumeron (syntymäaika ja tarkistusosa). Nykyinen henkilötunnus otettiin käyttöön 1964, kun Kela otti hoitoonsa sairausvakuutuksen (ETK luopui parin vuoden kuluttua omasta numerostaan). 1970-luvun alussa Väestörekisterin tehtäväksi tuli uusien tunnusten antaminen syntyneille ja Suomeen muuttaneille Henkilötunnus (HETU) määritelty: väestötietolaki (1993/507) ja -asetus (1993/886).
Rekisterit tutkimuksessa Primääritiedon lähteenä: tutkimusaineisto muodostetaan rekisteritiedoista. Suunnitteluvaiheessa rekisterit apuna kartoitettaessa tietyn tutkimusongelman laajuutta Rekisterit apuna muodostettaessa kliinisen tutkimuksen tutkimusjoukkoa. Sosiaali- ja terveysministeriön luvalla voidaan potilastietoja kerätä. Kontakti tutkittaviin mahdollinen, mutta hoitaneen lääkärin tai laitoksen kautta. Lisätietojen tai seurantatietojen kerääminen rekisterein.
Paljonko rekisteritutkimusta Tiedosta hyvinvointia tehdään? Stakes myöntää vajaat sata lupaa vuosittain. 2 % 23 % 24 % 47 % Hoitoilmoitus - terveys Hoitoilmoitus - sosiaali Syöpä Lisääntyminen Muut 4 %
Tiedosta hyvinvointia etiikka Ei aiheuta fyysistä riskiä tutkittaville. Tietosuoja on turvattava. Yleensä tutkimusluvan perusteella tiedot annetaan ilman tunnistetietoja ja/tai tietoja karkeistetaan. Yleensä mahdollista tehdä rekisteritutkimusta ilman henkilöiden tunnistamista (unidentified data) Puhtaassa rekisteritutkimuksessa ei tarvitse eettisen toimikunnan lausuntoa, mutta World Medical Association (WMA) Washingtonin julistus 2002 Council of International Organizations for Medical Sciences CIOMS tulossa Mikäli käytetään aineistoa, jossa tunnistettavia henkilöitä ja lupaa ei kysytä henkilöiltä itseltään on asia käsiteltävä eettisessä toimikunnassa. Säännökset tiukempia kuin Suomen laki Tutkimuslaitoksissa, yliopistoissa ym. on omat toimikuntansa
Tiedosta hyvinvointia Miten henkilötason tietoja saa tutkimuskäyttöön? Henkilötietolain (523/1999) lähtökohtana on, että tutkimus tehdään ilman yksilötason tietoja aina, kun se on mahdollista. Henkilötietojen käsitteleminen tapahtuu kyseisten henkilöiden suostumuksella, mikäli mahdollista. Jos suostumuksen hankkiminen ei kuitenkaan ole mahdollista esimerkiksi tietojen suuren määrän, tietojen iän tai muun sellaisen syyn vuoksi, tietoihin tutustumiseen voidaan hakea viranomaislupaa.
Luvanhaku Koska sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakkaan / potilaan asiakirjatiedot ovat salassa pidettäviä ja henkilötietolaissa tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja, niitä on mahdollista luovuttaa ja tallettaa tutkimusrekisteriin vain tiettyä tutkimushanketta varten. Hankkeen yksilöinti tapahtuu tutkimussuunnitelmassa, joka tulee liittää hakemukseen. Kukin rekisteristä vastaava viranomainen vastaa omien tietojen tutkimuskäytöstä (Tilastokeskus, Väestörekisterikeskus, Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos). Sosiaali- ja terveysministeriön alaisilla laitoksilla on yhteinen hakuprosessi.
Päätös tehdä tutkimus Tutkimussuunnitelma laaditaan Terveydenhuollon salassa pidettäviä aineistoja ja rekisteritietoja käyttävän tutkimuksen vuokaavio tarvitaan SHP:n eettisen toimikunnan käsittely ei Tarvitaanko SHP:n eettisen tmk:n lasusunto? myönteinen lausunto Myönteinen lausunto? ei e i Tutkimussuunnitelma korjataan Tietojen käyttölupien hakeminen Rekisteriaineiston luovutuksen teknisistä yksityiskohdista sopiminen rekisteri ATK vast. kanssa Rekisteriaineiston muodostaminen ja luovutus Tutkimuksen teko ja raportointi Laaditaan rekisteriseloste ja toimitetaan se Tietosuojavaltuutetulle mikäli lupa niin edellyttää Palaute rekisterin pitäjälle (esim. tieto tutkimusjulkaisuista) Henkilötietojen tuhoaminen tai arkistointi Tutkimushanke saatettu loppuun
Luvan haku alkaa yhden H aetaanko lupaa useamman kuin yhden S TM :n alaisen viranomaisen potilas tie toihin? useamman Lupahakemus virano maiselle tai laitokselle M yönnetäänkö lupa? Haetaanko lupaa muilta taho ilta k uin S TM :n konserniin k uuluvilsta? ei Lupahakemus S TM haetaan ei H akemus korjataan Liitteeksi kopio vireillä olevista muista luvista S TM :elle tai muulle rek isterin p itäjälle ei M yönnetäänkö lupa? M uiden rekisterinp itäjien luvanhak u (V RK, TK, K ELA ) Hakemus korjataan myö nnetään myö nnetään Lupa myönnetty.
Eettisiä kysymyksiä Sosiaalinen oikeudenmukaisuus Hyödyn maksimointi Vahingon välttäminen Rekisteritutkimus ei ole interventiotutkimusta. Yksityisyyden suoja ja tietojen luottamuksellisuus Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen Tietojen käyttäminen kaupallisiin tarkoituksiin
Uhkia ja mahdollisuuksia Uhkia Tiukentunut tietosuojalainsäädäntö tai sen tulkinta. Vähenevät määrärahat rekisterien hyödyntämiseen. Rekisteritietojen tutkimuskäytön kallistuminen. Tutkimusrahoituksen väheneminen. Mahdollisuuksia Valtion maksuperustelain muuttaminen tutkimusystävällisemmäksi. Rekisterien toiminnan nopeutuminen ja laadun parantuminen. Laajentuva rekisteröinti: sosiaali- ja terveydenhuollon avopalvelut, hoitoketjut, kustannustiedot Yhdistäminen geeni- ym. näytetietoihin?
Oletko sitä mieltä, että Tiedosta hyvinvointia tietosuoja-lainsäädännön taso maassasi on? Luxemburg SUOMI Alanko maat Britannia Tanska Saksa Irlanti Kreikka Italia Espanja Itävalta Ranska Ruo tsi Korkea Keskinkertainen Matala Ei vastausta Belg ia Po rtug ali EU 15 0 20 40 60 80 100 Lähde: Eurobarometeri 60.0/2003.
Kansallisia tietosuojalakeja Tiedosta hyvinvointia tulkitaan ja sovelletaan tiukemmin kuin muissa maissa. Rans ka SUOMI Saksa Alanko maat Britannia Ruotsi Luxemb urg Belg ia Tans ka Irlanti Itävalta Samaa mieltä Eri mieltä Ei vastausta Italia Kreikka Espanja Portugali EU 15 0 20 40 60 80 100 Lähde: Eurobarometeri 60.0/2003.
Ajankohtaista: Klaus Mäkelä: Sosiaalitutkimuksen sosiaalinen säätely. Yhteiskuntapolitiikka 4: 2005, sivut 386-395 Ari-Pekka Sihvonen & Mika Gissler. Rekisterien käyttö yhteiskuntatieteissä. Yhteiskuntapolitiikka 6: 2005 (painossa). Verkkokurssimateriaali tulossa vuodenvaihteessa Virtuaaliyliopiston sivulle: http://www.virtuaaliyliopisto.fi
Katso lisätietoja: http://www.rekisteritutkimus.fi
Verkkokurssimateriaali Reijo Sund: Basic concepts of register-based research Anssi Auvinen: perusteet Ari-Pekka Sihvonen, Mika Gissler: Keskeiset sosiaali- ja terveystutkimuksessa käytettävät rekisterit Mika Gissler: Tietolupien haku rekisteritutkimusta varten Timo Klaukka: Kelan apteekki- ja muiden rekisterien käyttö Eero Pukkala: Syöpärekisterin tietojen yhdistely muihin rekistereihin. Yleistä tarkastelua ja käytännön esimerkkejä. Esa Läärä: Tapahtumataulujen analysointi rekisteritutkimuksessa Tuula Kieseppä: Bipolaarihäiriön diagnoosi HILMO:ssa, esimerkki rekisterin validointitutkimuksesta Nina Knape: Indikaattoripankki SOTKAnet Jaakko Kaprio: Kaksostutkimus -rekisteri Eero Lahelma & Peppiina Saastamoinen: Helsingin kaupungin henkilöstön terveystutkimus Pekka Martikainen & Tapani Valkonen: Rekisteriaineistojen käyttö väestötieteellisissä tutkimuksissa Timo Kauppinen: Asuinalueen ja perhetaustan vaikutukset helsinkiläisten nuorten keskiasteen tutkintojen suorittamiseen
www.rekisteritutkimus.fi
Rekisterit yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa Helsinki, 14.10.2005 Ari-Pekka Sihvonen ReTki/StakesTieto ari-pekka.sihvonen@stakes.fi
Tausta (1) Terveysrekisterien käyttö on vakiintunut tilastoinnissa ja tutkimuksessa (jo 1950-luvulla) Sosiaalihallinnossa tilastojen ja rekisterien keruulla on lyhyempi perinne. Etuisuuksia on kuitenkin rekisteröity jo 1960-luvulta viranomaisrekistereihin (Kela, ETK).
Suomen sosiaalirekisterit Eläkkeet 1962 Erityiskorvattavat lääkkeet 1964 Kansaneläkkeet 1970 Perhe-eläkkeet 1970 Lasten vammaistuet 1970 Sairauspäivärahat 1971 Yksityisen terveydenhuollon käynnit 1971 Kuntoutukset 1978 Sotilasavustukset 1985 Työttömyyskorvaukset 1985 Toimeentulotuet 1985 Huostaanotetut lapset ja nuoret 1991 Perhe-etuisuudet 1993 Lapsenhoitoetuisuudet 1993 Äitiysavustukset 1994 Työmarkkina-avustukset 1994 Asumistuet 1994 Sos.huollon laitosten hoitoilmoitukset 1994 Reseptilääkkeet 1996 Yks. terv.huollon toimenpiteet 1996 Opintotuet 1997 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 ReTki
Tausta (2) tukikeskuksen tavoitteena on edistää kansallisten rekisterien tutkimuskäyttöä erityisesti terveys- ja sosiaalitieteissä Alkuvaiheen toiminta painottunut terveyserkistereihin Ari-Pekka Sihvonen & Mika Gissler. Rekisterien käyttö yhteiskuntatieteissä. Yhteiskuntapolitiikka 6: 2005 (painossa).
Tavoite halusi selvittää: Kuinka laajasti rekisteritietoja käytetään sosiaalitieteissä ja yhteiskunnallisissa tieteissä? Mitä rekistereitä hyödynnetään? Mitä ongelmia koetaan olevan? Mitä toiveita ja ehdotoksia rekisterien käytön edistämisestä? Selvityksen osana valmistui myös bibliografia rekisteritietoja hyödyntävästä tutkimuksesta (noin 350 julkaisua).
Tavoite Kyselyn painopiste on siis (sektori)tutkimuslaitoksissa työskentelevien kokemuksissa rekisteritietojen käytöstä sosiaalitieteellisissä tutkimuksissa, ei niinkään rekisterejä hallinnoivissa, ylläpitävissä ja tuottavissa laitoksissa työskentelevien kokemuksissa.
Tietojenkeruu RETKI valmisteli kyselylomakkeen ja identifioi tärkeitä vastaanottajatahoja. Otantaa laajennettiin ns. lumipallo-otannalla. Kyselyä lähetettiin 11 yliopistoon ja korkeakouluun sekä 38 muuhun tutkimuslaitokseen tai -verkostoon. Vastauksia saatiin 114 kappaletta 32 eri laitoksesta. 77 % ilmoitti käyttäneensä rekistereitä tutkimuksessaan. Vastausprosenttia on vaikea arvioida, mutta noin kolmanneksen kyselyn saaneista uskotaan vastanneen.
Mitkä Tiedosta hyvinvointia tieteenalat käyttävät rekistereitä? Kansantalous-, oikeustalous- ja terveystaloustiede Kansanterveystiede, epidemiologia ja gerontologia Kriminologia sekä rikos- ja oikeustieteet Naistutkimus Nuorisotutkimus Sosiaali- ja rikospsykologia Sosiologia, sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikka, väestötiede Yhteiskuntamaantiede
Mitä Tiedosta hyvinvointia rekistereitä on hyödynnetty? Tilastokeskus Usein käytettyjä rekisterilähteitä: Väestörekisterikeskus, Stakes, Kansaneläkelaitos verottaja, työvoimaviranomaiset, rikos- ja oikeusala, Eläketurvakeskus Kansanterveyslaitos, kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto, Puolustusvoimat, Säteilyturvakeskus, Työterveyslaitos
Muita tietolähteitä: Eläkelaitokset, KTM:n ja TEKES:in yritystukia koskevat päätösrekisterit, kuntien henkilöstörekisterit, MMM:n maaseutuelinkeinorekisteri, paikallisen poliisin rekisteri, sairaaloiden ja vanhainkotien rekisterit, tutkintorekisteri, yhteishakurekisteri, UM:n työluparekisteri
Hyödynnettyjä rekistereitä (N=78) TK VRK Stakes Kela Vero tus Työ vo ima Oike us ETK Muut Kunta TTL KTL STUK P uo lus tus 0 10 20 30 40 50 60 70
Ongelmia: Tiedosta hyvinvointia vastaajia 87, ongelmia 119 kpl Ei ole ollut ongelmia (21 kpl) Vaikeus saada lupaa tai luvan saannin hitaus (28 kpl) Tekniset ongelmat rekisteritietojen käytössä tai yhdistelyssä (26 kpl) Epäselvyys, mitä tietoja rekisterit sisältävät (24 kpl) Ei saanut lupaa rekisterien käyttöön (9 kpl) Aineiston analyysit ja menetelmät (7 kpl) Muita ongelmia (23 kpl)
Avointen Tiedosta hyvinvointia vastauksien satoa Kuusi rekisteriaineistojen käytön ongelmakohtaa: 1) Rekisterien yleiset ongelmat ei ole suunniteltu tutkimuskäyttöön, päivitys hidasta 2) Tietosisältöön liittyvät ongelmat tietoja ei ole saatu sillä tarkkuudella, millä toivottu eri vuosien koodaukset eivät yhdenmukaisia tietosisällöt on huonosti dokumentoitu tarpeellisten muuttujien puuttuminen
Avointen Tiedosta hyvinvointia vastauksien satoa 3) Tietojen laatuun ja aineistojen muodostamiseen liittyvät ongelmat (virheet) 4) Hitaus virheet muuttujissa ja koodauksissa Luvanhakuprosessin ja aineiston muodostamisen hitaus 5) Rekisteriaineistojen kalleus "Olen käsittänyt, että rekisteritiedot ovat erittäin kalliita, joten en ole käyttänyt niitä." Väärää tietoa ALV-käytännöstä.
Tiedosta hyvinvointia Avointen vastauksien satoa 6) Aineiston käytön ongelmat IT-henkilöstön puute Aineistoa ei luovutettu yliopistolle, vaan tutkijan oli matkustettava Helsinkiin. Aineisto jäi edelliseen työpaikkaan. Huom: käyttäjien kokemuksia!
Miten Tiedosta hyvinvointia rekisteritutkimusta voisi edistää? Seminaarit ja koulutustilaisuudet Kokemusten vaihtaminen Menetelmäkoulutus Lisää tietoja rekisterien käyttömahdollisuuksista Lisää tietoja olemassa olevista rekistereistä Tukiverkoston luominen Eri laitosten/tutkimusryhmien/yliopistojen yhteistyön tukeminen
Miten Tiedosta hyvinvointia rekisteritutkimusta Edunvalvonta voisi edistää? Open Access, maksuttomuus "PALJON panostusta ja apua viranomaisten vakuutteluun, että rekisterit todella aukeaisivat tutkimuskäyttöön, sillä niin monet hyvät hankkeet tyssäävät viranomaisten vitkasteluun ja kielteiseen kantaan rekistereiden käyttämisestä tutkimuskäyttöön."
Mitä ReTki voisi tehdä? Seminaarien ja koulutustilaisuuksien järjestäminen jatkuu Sähköpostilistan ylläpito jatkuu Nettisivujen täydentäminen jatkuu Verkkokurssimateriaali valmistuu vuonna 2005/6 www.virtuaaliyliopisto.fi Rekisteriviranomaisten ja tutkimuslaitosten yhdyshenkilöiden ja asiantuntijoiden verkosto
Mitä ReTki voisi tehdä? Tiedosta hyvinvointia Eri tahojen yhteistyön tukeminen - yhteiset aineistot? - anonyymien tutkimusaineistojen arkistointi? Lobbaus jatkuu erityisesti kriminologeilla on ollut vaikeuksia saada rekisteriaineistoa tutkimuskäyttöön.
Katso lisätietoja: http://www.rekisteritutkimus.fi