BIOWAY-tiedonvälityshankkeen (RAMK) järjestämä bioenergiamatka Simo Ii Oulu 30. 31.5.2012



Samankaltaiset tiedostot
Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle

Hirvas Loue Kempele Alvik/Luulaja

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Poveria biomassasta. Matkaraportti Bioenergiahankkeiden opintomatka

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

Luovan hankkeet. Kumppanuushankkeita

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Millä Tampere lämpiää?

Lämpöyrittäjyydestä elinvoimaa kuntiin

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012

MATKAKERTOMUS Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

ORIMATTILAN KAUPUNKI

Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle. Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

13 February Olli Oamkilainen 1

KUIVAN LAATUHAKKEEN

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

VIISI RATKAISUA KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Matkaraportti Italian opintomatka

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi

POVERIA BIOMASSASTA Toteutus ja tulokset

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT

Bioenergiapotentiaalien mallintaminen GIS-menetelmin. Toni Sankari, Oamk GIS-Seminaari, Oulun yliopisto

EAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka:

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Lapin bioenergiaohjelma

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät Petteri Korpioja. Start presentation

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Energiapoliittisia linjauksia

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus Jari Kangasniemi

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo

Matkaraportti: World Sustainable Energy Days, Wels, Itävalta

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen

Oulun Energia -konserni

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo

ENERGIAYHTIÖ BIOKAASUTOIMIJANA

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

PAIKKATIEDON MAHDOLLISUUDET MAATILOJEN BIOENERGIAPOTENTIAALIN KARTOITUKSESSA JA KÄYTÖN EDISTÄMISESSÄ: CASE POHJOIS- POHJANMAA

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

ÅF Oljen Energiahyödyntäminen

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi

Biodynax Oy. CHP-laitokset hajautetun energiantuotannon lähteenä

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi

Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri

PUUENERGIATOIMISTOhanke

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

Riikinvoiman ajankohtaiset

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Maatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon

Talvivaaran voimalaitoksen esiselvitys

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Keski-Suomen energiatase 2016

Hankkeen eteneminen & hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa

Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T.

Ma Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet

Päijät-Hämeen kestävän energian ohjelma

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Transkriptio:

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen (RAMK) järjestämä bioenergiamatka Simo Ii Oulu 30. 31.5.2012

BIOWAY-tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Simoon, Iihin ja Ouluun 30. 31.5.2011. Bioenergia-aiheiset kohdevierailut ovat osa BIOWAY-hankkeen tiedotustoimintaa. Vuosien 2010 2012 aikana vierailumatkoja on järjestetty yhteensä viisi. Viidennellä yritysvierailumatkalla vierailtiin ensimmäisen päivän aikana Simon aluelämpölaitoksessa, jossa lämmöntuotannosta vastaa Simon hakeosuuskunta. Matka jatkui Iihin, jossa tutustuttiin Oulunkaaren kuntayhtymän Bioenergiapörssi-projektiin sekä Iin Micropolis Oy:n energiahankkeisiin. Toinen matkapäivä aloitettiin VTT-vierailulla. Seuraavina kohteina olivat Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikkö ja Oulun Energia. Matka tehtiin linja-autolla yhteiskuljetuksena; kuljettajana oli Eskelisen Lapin Linjojen Joona Sieppi. Osallistujia kahden päivän matkalle lähti yhteensä 13 + kuljettaja (yksi osallistujista omalla autolla). Suurin osa osallistujista tuli matkalle mukaan Rovaniemeltä; kaksi osallistujaa nousi kyytiin Kemistä. Seurue yöpyi Oulussa pääosin hotelli Scandic Oulussa. OSALLISTUJAT Keskitalo Kalevi Koramo Antti Palokangas Raija, BIOWAY-tiedonvälityshanke, RAMK, Rovaniemi (järjestäjä) Pennanen Pekka Pyhähuhta Mikko Rinne Johannes Ruismäki Vesa-Matti Saari Reino Santala Kalle Sirkkala Timo Torkko Helena, BIOWAY-tiedonvälityshanke, RAMK, Rovaniemi (järjestäjä) Uusiautti Raimo Virtanen Vesa

VIERAILUKOHTEET Simon hakeosuuskunta, Simon aluelämpölaitos (esittelijä toimitusjohtaja Pekka Kumpuniemi) Työmiehenkuja, Simo Simon hakeosuuskunta on vuonna 2002 perustettu 13-jäseninen osuuskunta, joka on vuodesta 2004 toimittanut kaukolämpöä Simon kunnan kaukolämpöverkkoon. Osuuskunta toimittaa puuhaketta myös muille lämpölaitoksille. Vierailumatkalla tutustuttiin osuuskunnan toimintaan ja lämpölaitokseen Simossa. Simon hakeosuuskunnan toimitusjohtaja Pekka Kumpuniemi esitteli lämpölaitoksen tiloja ja hakeosuuskunnan toimintaperiaatetta. Simon hakeosuuskunta käyttää haketta vuosittain 7000 irtokuutiometriä. Tällä hakemäärällä hakeosuuskunnan lämpölaitos tuottaa 5000 MW lämpöenergiaa Simon kunnan kaukolämpöverkkoon. Hakeosuuskunnan omistama hakekattila on teholtaan yhden megawatin. Lisäksi heillä on varavoimalana kahden megawatin öljypoltin. Öljyä Simon hakeosuuskunta käyttää noin 15 kuutiometriä vuosittain; lähinnä hakekattilan huoltotöiden aiheuttamien käyttökatkosten aikana. Hakevoimalaitoksen vieressä on 2500m3 tilavuudeltaan oleva hakevarasto. Sydäntalven aikaan hakevarastossa riittää polttoainetta noin kahden kuukauden lämmitystarpeeseen. Hakevoimalaitoksella on märkätuhkajärjestelmä. Tuhka kerääntyy kattilasta kuormalavalle, josta se kuljetetaan takaisin hakeosuuskunnan osakkaiden metsiin.

Bioenergiapörssi, Oulunkaaren kuntayhtymä (esittelijä metsäneuvoja Juha Koski) Piisilta 1, Ii Matka jatkui lounaspysähdyksen kautta ensimmäisen matkapäivän toiseen kohteeseen Iin Micropolikseen. Micropoliksen tiloissa energiahankkeitaan esittelivät Oulunkaaren kuntayhtymän ja Micopoliksen työntekijät. Ensimmäisenä vuorossa oli Oulunkaaren kuntayhtymän ja Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen yhteistyössä toteuttama Bioenergiapörssi-hanke, jota esitteli metsäneuvoja Juha Koski. Bioenergiapörssi on perustettu palvelemaan puupolttoaineiden ostajia ja myyjiä. Kotitaloudet voivat ostaa kotitalouspörssistä haketta, rankaa ja polttopuita haluttuun osoitteeseen toimitettuna tai noudettuna. Yritysosiossa kauppaa käydään huutokauppaperiaatteella: yritykset voivat jättää pörssiin osto- ja myyntitoimeksiantoja sekä tehdä tarjouksia pörssissä myynnissä olevista hake- ja energiapuueristä. Hankkeen metsäneuvojat tekevät veloituksetta energiapuuleimikoita Iin, Pudasjärven, Utajärven ja Vaalan metsätiloille. Energiapuualan yritykset voivat tehdä ostotarjouksiaan näistä valmiista myynnissä olevista kohteista. Bioenergiapörssi-hanke on Euroopan aluekehitysrahaston, Oulunkaaren kuntayhtymän ja yksityisten rahoittajien rahoittama. Hankkeen vetäjät toivovat, että Bioenergiapörssin toiminta jatkuu myös hankeajan jälkeen. Iin Micropolis Oy (esittelijät toimitusjohtaja Ari Alatossava, projektipäällikkö Pekka Pääkkönen) Piisilta 1, Ii Micropoliksen toimitusjohtaja Ari Alatossava esitteli Iin Micropolis Oy:n toimintaa ja energiahankkeita toiminnan painopistealueena. Kehittämis- ja markkinointiyhtiö Iin Micropolis Oy on asiantuntijayritys, joka kehittää ja luo uuteen teknologiaan ja osaamiseen perustuvaa yritystoimintaa ja elinvoimaa Oulun seudulle. Yhtiö vauhdittaa yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Iin Micropolis Oy toimii erityisesti uusiutuvan energia- ja ympäristöalan liiketoimintaedellytysten ja -mallien sekä yritys- ja tutkimusverkostojen kehittäjänä. Kehittämistoiminta kattaa koko Suomen. Työtä tehdään yhteistyössä yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Iin Micropolis Oy tarjoaa yrityksille asiantuntijapalveluita yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä EUrahoituksen hyödyntämiseen yritysten kilpailukyvyn ja markkina-aseman vahvistamisessa. Micropoliksen vierailun päätteeksi projektipäällikkö Pekka Pääkkönen esitteli Hukkalämpöä hyödyntävä biopolttoaineterminaali -projektia, jonka tavoitteena on selvittää, miten metsässä tapahtuva energiapuun kuivaus voitaisiin korvata taloudellisesti kannattavasti hukkalämpöä hyödyntävällä koneellisella kuivauksella biopolttoaineterminaaleissa.

Hankkeessa selvitetään kolmen kokoluokan biopolttoaineterminaalikonseptia. Niistä kaikista tehdään teknistaloudelliset suunnitelmat ja laskelmat siten, että suunnitelmia ja laskelmia voidaan hyödyntää uusissa kohteissa. Hankkeessa selvitettävät biopolttoaineterminaalikonseptit ovat CHP- voimalaitoksen yhteyteen rakennettava biopolttoaineterminaali, joka hyödyntää laitoksen hukkalämpöä; maatilakokoluokan pienet CHPvoimalaitosratkaisut ja teollisuuden hukkalämpöä hyödyntävä terminaali. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2012 31.12.2013 ja kustannusarvio 294 350 Euroa. Tuen on myöntänyt elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. VTT (esittelijä erikoistutkija Klaus Känsälä) Kaitoväylä 1, Oulu VTT on moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. Oulun VTT:ssä tutustuttiin erikoistutkija Klaus Känsälän johdolla aurinko- ja tuulienergialla sähköistyvään koeasuntoon. VTT on rakentanut Ouluun energiaomavaraisen koeasunnon, jolla se tutkii ja kehittää kiinteistökohtaista energiantuotantoa. Sähköverkkoon kytketty tutkimusympäristö tuottaa asumiseen (kodinkoneiden ja valaistuksen käyttämä energia, lämmitys kaukolämmöllä) ja autoiluun tarvittavan energian omalla aurinko- ja tuulivoimalla. Koeasunnossa voi asua noin kaksi päivää ilman ulkoista energiaa. VTT:n tutkimusympäristön katolle on asennettu 5,5, kilowatin tuulivoimala ja noin 20 neliömetrin laajuinen, 4 kilowattia tuottava aurinkokennosto. Nämä tuottavat asumiseen ja sähköauton käyttöön tarvittavan sähköenergian. Koeasuntoa käytetään vierailevien tutkijoiden asuntona, ja se sijaitsee VTT:n toimitilojen yhteydessä. Asunnossa on normaalit, energiaa säästävät kodinkoneet ja muut laitteet. Valaistus perustuu matalajänniteverkkoon. VTT kerää tietokantaan tietoa asunnon kulutus- ja tuottotiedoista; tiedot tallentuvat noin minuutin välein. Koeasunnon avulla voidaan selvittää, millaisia hyötyjä energiaomavaraisesta asumisesta on kuluttajalle. Tutkimusympäristöön tutustuminen aloitettiin VTT:n sähköauton ja sen tekniikan esittelyllä. Lyhyen Power- Point-esityksen jälkeen siirryttiin VTT:n aulan ja seurantapaneelin kautta katolle, jossa Klaus Känsälä esitteli tuulivoimalaa ja aurinkokennostoa. Viimeisenä käytiin katsomassa koeasunto, jossa kiinnitettiin huomiota erityisesti valaistukseen.

Oulun seudun ammattikorkeakoulu (esittelijät Tuomo Pesola, Toni Sankari, Pekka Kokkonen) Metsäkouluntie, Oulu Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikössä tutustuttiin ajankohtaisiin uusiutuvan energian hankkeisiin ja EkoPelletti-hankkeen laitteistoihin. Vierailun aluksi yliopettaja ja tki-päällikkö Tuomo Pesola kertoi luonnonvara-alan hankkeista ja kumppanuushankkeista yleisesti. Projektipäällikkö Toni Sankari kertoi bioenergiapotentiaalin mallintamisesta GIS-menetelmin. Biokaasupotentiaalitutkimus oli osa BioG-hankekokonaisuutta, ja hankkeen tarkoituksena on edistää maatilojen biokaasutuotantoa. Biokaasupotentiaalitutkimuksessa hyödynnetään paikkatietomenetelmiä ja paikkaan sidonnaisia tietoaineistoja. Lehtori Pekka Kokkonen kertoi lopuksi biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittämisestä Pohjois- Pohjanmaalla osana BioG-hanketta. Hankkeen tavoitteena oli kerätä yrityksille perustietoa Pohjois- Pohjanmaan biokaasupotentiaalista sekä tuottaa pienille ja keskisuurille laitoksille soveltuvia biokaasutuotannon liiketoimintamalleja. Hankkeessa selvitettiin ennen kaikkea mahdollisuuksia maatilojen omaan lämmön- ja sähköntuotantoon (CHP) ja biokaasun liikennepolttoainekäyttöä. Vierailun päätteeksi tutustuttiin EkoPelletti-hankkeen laitteistoihin. EkoPelletti T&K -hanke edistää uusiutuvan energian tuotannon monipuolistamista tavoitteenaan pellettialan osaamisen soveltaminen hyviksi käytännöiksi ja näiden siirtäminen pelletöintiä tekevien käyttöön. Hankkeessa kehitetään ensisijaisesti maatilamittakaavan pelletöinnin teknisiä ja taloudellisia ratkaisuja, selvitetään uusien materiaalien soveltuvuutta pellettien raakaaineeksi ja selvitetään hajautetun pellettituotannon mahdollisuuksia.

Oulun Energia (esittelijä polttoainejohtaja Pertti Vanhala) Tervahovintie 10, Oulu Matkan viimeisenä kohteena oli Oulun Energian Toppilan voimalaitos, jossa polttoainejohtaja Pertti Vanhala esitteli Toppilan voimalaitosta, polttoainemääriä ja niiden hankintaa, turpeen käyttöä polttoaineena, Laanilan ekovoimalaitosta ja tuhkan hyötykäyttöä. Oulun Energia on pohjoissuomalainen energiayritys, jonka erikoisosaamista on sähkön ja lämmön yhteistuotanto, kaukolämpötoiminta ja energiansiirto. Suurin osa sähköstä tuotetaan puulla ja turpeella Toppilan voimalaitoksilla. Oulun Energian tavoitteena on tukeutua alueen omiin luonnonvaroihin, hyödyntää niitä ympäristöä säästäen ja lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä. Toppilan voimalaitos on Oulun Energian, Oulun kaupungin liikelaitoksen omistama lämmön ja sähköntuotantoyksikkö Oulussa, Toppilan kaupunginosassa. Toppilan voimalaitoksessa on kaksi osaa: Toppila 1 ja Toppila 2. Vuonna 2011 noin 42 prosenttia Oulun Energian hankkimasta sähköstä ja noin 93 prosenttia kaukolämmöstä saatiin Toppilan voimalaitoksilta. Oulun Energia rakentaa Oulun Laanilan kaupunginosaan nykyaikaisen jätteitä polttavan ekovoimalaitoksen. Se aloittaa toimintansa syksyllä 2012. Laitos on mitoitettu 120 000 tonnin vuosittaiselle jätemäärälle. Alustavien suunnitelmien mukaan puolet tästä tulisi Oulun Jätehuollon alueelta ja loput muualta Pohjois- ja Itä- Suomesta. Jäte jalostuu laitoksessa sähköksi ja lämmöksi.

MATKAN OHJELMA JA AIKATAULU Keskiviikko 30.5. 08:15 Lähtö Rovaniemeltä Simon hakeosuuskunnan lämpölaitos, Simo Lounas, Ii Bioenergiapörssi (Oulunkaaren kuntayhtymä) ja Iin Micropolis Oy n. 15:00 Majoittuminen Oulussa -> Iltapäivä ja ilta vapaat Torstai 31.5. <- 09:00 Aamiainen omatoimisesti 09:00 Lähtö Oulun hotellista VTT Lounas Oamkilla (omakustanteinen) Oulun seudun ammattikorkeakoulu Oulun Energia n. 18:30 Paluu Rovaniemelle RAPORTIN LAATIVAT 4.6.2012 Helena Torkko, projektisuunnittelija, BIOWAY/RAMK Kalle Santala, projektisuunnittelija, Lapin Energiakoulu Kuvat: Kalle Santala