Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Samankaltaiset tiedostot
Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Lähilämpöä Teiskossa Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

ENERGIATUET Kainuun ELY-keskus, Juha Määttä, puh ,

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Hanketreffit bioenergiaa ja neuvontaa Pohjois-Karjalassa

ENERGIAREMONTIT - SÄÄSTÖÄ JA ARVONNOUSUA KIINTEISTÖILLE

BIOKAASU JA BIODIESEL uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa

Uusiutuvan energian tuki- ja rahoitusmahdollisuuksia

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Uusiutuvan energian tuki- ja rahoitusmahdollisuuksia

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki

Aurinkosähkö Tampere TTY. Timo Fager, Business Finland +ELY

P-K: n ELY-keskuksen energiatukipalvelut 2010

BIOENERGIAN VALTAKUNNALLISIA JA ALUEELLISIA TAVOITTEITA

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta /2015 Valtioneuvoston asetus. maatilan investointituen kohdentamisesta

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

Energiailta Salo lot Campus

Energiatuen hyödyntäminen yrityksissä. Erkki Väisänen/Tekes TETS

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Energiatuki Kati Veijonen

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

Aurinkoenergia- ja pienvesivoimatuotannon investointituet. Lammi Manu Hollmén

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Aurinko energia investoinnit. maatiloille Juha-Pekka Nikkola Uudenmaan ELY-keskus

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan

Biokaasua Varsinais-Suomessa seminaari Virastotalo Turku, Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

ENERGIATUET 2017 (Uusi asetus valmistellaan vuodeksi 2018)

ohjelmakaudella Sivu 1

- Vuonna 2014 Lapissa oli maatilaa:

Energiatukien kohdentaminen. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät Reijo Martikainen

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki tehostamistavoitteet ja tuet

Energiaomavarainen maatilaseminaari/

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa

MMM:n hallinnonalan energiapäivä Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu,

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus

Biokaasuliiketoimintaa Viitasaarelle? Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen,

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila

Maatalouden investointituki ja aloitustuki Yritysasiantuntija Tapio Leinonen

POVERIA BIOMASSASTA Toteutus ja tulokset

Hajautetun energiatuotannon taloudellinen ja sosio-ekonominen toteutettavuus

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

Bioenergiaseminaari Pohto Biokaasu ja tuet. Kalevi Hiivala Asiantuntija, P-P ELY-keskus

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

BIOKAASUSEMINAARI - Talous, avustukset ja ympäristöluvat. KEURUU Markku Kallio VTT Technical Research Centre of Finland

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Maatalouden investointituet. Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö

Maatalouden biokaasulaitos

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

"Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, Toimialapäällikkö Markku Alm

Maatalouden investointituet

Poveria biomassasta. Matkaraportti Bioenergiahankkeiden opintomatka

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maatilojen energiasuunnitelma

Biobisnestä Pirkanmaalle

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Biokaasuseminaari

Ajankohtaista energiatuista

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Nurmiseminaari Syötekeskus POPELY Timo Lehtiniemi

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Joroinen

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Energiapoliittisia linjauksia

Biokaasu maatiloilla tilaisuus

Liikenteen biopolttoaineet

Metsästä energiaa yrittämällä

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Maatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet

Investointituet ja maaseutuohjelma kestävän kehityksen tukena

Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit Erkki Kalmari

Viite:Maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyyntö luonnoksesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi vuosiksi

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Transkriptio:

Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus TEM EU- ja kansallinen energiapolitiikka, yritys- ja energiatuet, sähkön syöttötariffi, tutkimus Hajautettu bioenergiatuotanto VM Energiaverotus LVM Ajoneuvomääräykset MMM Bioenergian raaka-ainetuotanto pelloilla ja metsissä Maatalouden tuotantotuet Metsätuet Maatilojen ja maaseudun mikroyritysten investointituet Maaseudun kehittämisohjelma Maaseutututkimus ja -neuvonta ilmastovaikutukset Viljelyn ja lannankäytön ympäristö- ja YM ympäristöja ilmastovaikutukset MMM:n bioenergiastrategia 1

Biokaasulaitokset Yritysmuotoisten biokaasulaitosten saatava pääosan tuloistaan energian myynnistä ja muiden jakeiden käsittelyn porttimaksuista Rahoituksessa etusijalla tilojen yhteislaitokset tai muut suuret yksiköt Maatilalaitosten rahoitus -> pääosa energiasta käytettävä maatilalla -> pääosa raaka-aineesta tuotettava maatilalla MMM:n biokaasulaitosten tukihaku 2008 ja 2010 2

Tuen taso Maatalousinvestoinnit: Lämpökeskukset ; 15 % avustus + 70 % lainaa Biokaasulaitos; Puukaasulaitos; 15 % avustus + 70 % lainaa X % avustus + X % lainaa Tuulivoima; X % avustus + X % lainaa Yritysinvestoinnit: Tukialueesta riippuen: 20% / 25% / 35% Biokaasu, puukaasu, lämpöyrittäjyys, tuulivoima, aurinkoenergia, maalämpö 20 Muu lämpökeskus Sen lisäksi, mitä 3 9 :ssä säädetään, tukea voidaan myöntää myös muun 26 :ssä säädetyt edellytykset täyttävän maatilan lämpökeskuksen rakentamiseen, peruskorjaamiseen ja laajentamiseen, jos lämpökeskus palvelee kokonaan tai osaksi maatilan tuotantotoimintaa. Lämpökeskusta pidetään tukikelpoisena rakennuksena vain siltä osin, kuin sen tuottama lämpö on tarkoitettu käytettäväksi: 1) maatilan tuotantotoiminnassa välttämättömiin rakennuksiin ja rakennelmiin; tai 2) maatalouskoneiden säilyttämiseen ja korjaamiseen tarvittavaan konehalliin tai konekorjaamoon taikka muuhun niitä vastaavaan tilaan. 3

26 Lämpökeskuksia koskevat rajoitukset Edellytyksenä tuen myöntämiselle lämpökeskuksen rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskorjaamiseen on, että lämpökeskuksessa hyödynnetään jätelämpöä, vesistön, ilman, maaperän tai auringon lämpöä tai muuta uusiutuvaa energialähdettä biomassa mukaan lukien. Sellaisen lämpökeskuksen rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskorjaamiseen, jossa voidaan hyödyntää turvetta, voidaan myöntää tukea vain, jos lämpökeskuksessa voidaan tuottaa lämpöä myös puun tai muun uusiutuvan energialähteen avulla. Tukea ei myönnetä niihin lämpökeskuksen kustannuksiin, jotka johtuvat siitä, että lämpökeskuksessa on mahdollista käyttää öljyä, kivihiiltä tai muuta niitä vastaavaa uusiutumatonta polttoainetta. 21 Maatilan biokaasulaitokset Tukea voidaan myöntää sellaisen laitoksen rakentamiseen, jonka avulla biomassasta tuotetaan kaasua käytettäväksi maatilan tuotannossa tarvittavien rakennusten lämmittämiseen. Laitoksen avulla voidaan tuottaa myös muuta maatilan tuotannossa tarvittavaa energiaa. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) yli puolet laitoksessa käytettävästä biomassasta on peräisin hakijan tai, jos hakijana on yhteisö, yhteisön hallinnassa olevalta maatilalta taikka yhteisön osakkaan hallinnassa olevalta maatilalta; ja 2) yli puolet tuotetusta energiasta käytetään 1 kohdassa tarkoitetulla yhdellä tai useammalla maatilalla. Biomassaksi katsotaan maatilalta saatavat bioenergian raaka-aineet ja sivutuotteet, elintarvikkeiden valmistajien ja kaupan eloperäiset jätteet sekä puhdistamolietteet ja haja-asutuksen jätevesilietteet. Tukea voidaan myöntää hyväksyttäviin kustannuksiin, jotka johtuvat: 1) laitokseen kuuluvien laitteiden edellyttämän tilan rakentamisesta; 2) kaasu- ja lietesäiliön rakentamisesta; 3) kaasua tuottavan reaktorin hankinnasta; 4) muista biokaasun tuotannossa ja käytössä välttämättömien rakennelmien ja rakenteiden rakentamisesta sekä niihin tarvittavien koneiden ja laitteiden hankinnasta. 4

Mitä jatkossa? MMM / TEM- rahoituksen rajankäynti ei väliinputoajia ei merkittävää päällekkäisyyttä Tariffijärjestelmässä 500/100 kw alaraja, Maaseuturahoituksen ohjaustoimet + avoimet kysymykset rahoituksessa etusijalla olevat kohteet Tuulivoiman rahoitus; käytetyt/uudet komponentit, kokoluokka Biokaasuinvestointien rahoitus; käytetyt/uudet komponentit, kokoluokka Ohjeistuksia bioenergiatekniikkaan, menetelmiin, kustannuksiin sekä kannattavuuslaskentaan/ kannattavuusedellytyksiin MMM:llä 5 MEUR/hallitusohjelmavuosi bioenergian edistämiseen tukitaso 35 45 % Käytännössä biokaasualan kehittämiseen Mitä jatkossa? Vakuuden arvostuskäytännöt vaikeuttavat rahoituksen saantia uudella teknologialla ja uusilla sekä vierailla tuotantomuodoilla (esim. vakuusarvo 50 % investoinnin arvosta) Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP) tuotetun energian hinnan määrittely (sähkö, lämpö, vaihtoehtoiskustannusperiaate) sopimuspohjaisuus Erityisesti sähkön tulevaisuuden hinnan määrittely, reaaliaikainen sähkömittareiden luenta vuositariffin todennäköinen poistuminen ja korvaaminen esim. markkinasähkön hinnalla Maatilan energiankäytön toteaminen tukea myönnettäessä maatilojen energiaohjelmaan liittyminen pakolliseksi energiainvestointeja tuettaessa 5

6

Kiitos mielenkiinnosta! markku.alm@ely-keskus.fi 0400 864 945 7