Pääluokka 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Selvitysosa: Hallinnonalan toimintaympäristö Yhteiskunnallinen kehitys heijastuu oikeusministeriön hallinnonalaan oikeusjärjestelmän moninaistumisena ja kansainvälistymisenä. Toisaalta perus- ja ihmisoikeuksien merkitys kasvaa. Samaan aikaan kuitenkin julkisen talouden rahoitusmahdollisuudet asettavat rajat oikeusvaltion ylläpitämiselle ja kehittämiselle. Oikeuslaitos yhteiskunnan toimivuuden ja yhteiskuntarauhan ylläpitäjänä on oikeusvaltion kulmakivi. Korkealaatuinen ja tehokas oikeuslaitos lisää turvallisuutta ja hyvinvointia sekä yhteiskunnan kilpailukykyä ja hallinnon toimivuutta. Se myös säästää kustannuksia muilla hallinnonaloilla ja edistää yhteiskunnan taloudellista toimivuutta ja voi myös osaltaan estää syrjäytymiskehitystä. Oikeussääntelyn monimutkaistuminen edellyttää entistä korostetummin lainsäädäntöpolitiikan ja - ohjauksen kehittämistä. Lisäksi on pyrittävä aktiivisesti vaikuttamaan Euroopan unionin lainsäädännön sisältöön ja laatuun, koska unionilla on suuri rooli säädösvalmistelun käynnistäjänä. Vaikean taloudellisen tilanteen oletetaan edelleen pitävän yleisiin tuomioistuimiin saapuvien velkomus- ja insolvenssiasioiden määrän suurena. Velkomusasioiden määrää on lisännyt myös se, että pikaluottoja on otettu paljon ilman takaisinmaksukykyä. Kansalaisten toimeentuloon liittyvien vaikeuksien johdosta hallinto-oikeuksissa on varauduttava sosiaaliasioiden määrän kasvuun. Myös ulkomaalaisasioiden ja veroasioiden määrän idaan edelleen kasvavan. Ratkaisujen viipyminen hallintotuomioistuimissa käsiteltävissä asioissa aiheuttaa paitsi haittaa asianosaisille ja välittömiä kustannusvaikutuksia muilla hallinnonaloilla myös välillisiä vaikutuksia kansantalouteen, kuten työllisyyteen ja verotuloihin. Merkittäviä kustannuksia syntyy esimerkiksi julkisia hankintoja, ulkomaalaisasioita, maankäytön suunnittelua, rakentamista ja liikenneyhteyksiä sekä ympäristölupia koskevien ratkaisujen viipymisestä. Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Asuntovelkojen ja niistä erityisesti ensiasuntoa varten otettujen lainojen pääomat ovat kasvaneet merkittävästi. Pikaluottojen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Uusien maksuhäiriömerkintöjen ja luottotietorekisteriin merkittyjen henkilöiden määrä on jatkanut kasvuaan. Kuluttajien uusista maksuvaikeuksista kertovat velkomistuomiot ovat lisääntyneet, samoin ovat lisääntyneet veroasiat. Ulosottoon saapuvien asioiden sekä konkurssien määrän ennakoidaan olevan suuri myös vuonna. Suomen rikollisuustilanne on pysynyt viime vuosina melko vakaana. Vuonna rikoksia tosin tilastoitiin 6 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Nousu eri rikoslajeissa johtui erityisesti siitä, että aiempaa suurempi osa esimerkiksi pahoinpitelyrikoksista kirjautui lainsäädäntömuutosten johdosta poliisitilastoon. Ilmi tulleiden rikosten määrään vaikuttavat myös viranomaisten valvonnan tehokkuus ja suuntaaminen. Tietoon tulleista rikoksista suurimman ryhmän muodostavat varkaudet, näpistykset ja törkeät varkaudet. Näitä rikoksia ilmeni 2 % enemmän kuin vuonna 2010. Poliisin tietoon tulleiden rattijuopumusrikosten määrä on vähentynyt vuoden 1990 ennätyslukemista runsaan neljänneksen. Törkeät rattijuopumukset lisääntyivät 1 % vuonna ja muut rattijuopumukset 2 % edelliseen vuoteen nähden. Vuonna huumausainerikoksia tuli ilmi 3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Törkeät huumausainerikokset sen sijaan vähenivät 4 %. Henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia tuli vuonna poliisin tietoon noin viidenneksen sekä edellisvuotta että vuosien 2006 2010 keskimäärää enemmän. Poliisin tietoon tulleet alle 18- vuotiaisiin kohdistuneet pahoinpitelyrikokset lisääntyivät vuonna edelliseen vuoteen nähden 18 %. Pahoinpitelyrikosten kasvu vuonna selittyy pääosin lievän pahoinpitelyn syyteoikeuden muuttamisella ja tähän liittyneillä poliisin uusilla toimintatavoilla. 6.8. 9:17 Sivu 1

Henkirikollisuuden taso on Suomessa Euroopan unionin kuudenneksi korkein ja myös kaikkien Euroopan maiden keskiarvoa korkeampi. Trendi on kuitenkin ollut laskeva viimeisten kymmenen vuoden aikana, joskin vuotuiset vaihtelut ovat olleet suuria. Vuonna henkirikoksia tuli tietoon 114. Kymmenvuotisjakson 2001 2010 vuosittainen keskiarvo oli 124. Aikuisten välisistä henkirikoksista 69 prosentissa kaikki osapuolet olivat tekohetkellä humalassa ja 83 prosentissa rikoksista ainakin yksi osapuolista oli humalassa. Kansallisten uhritutkimusten mukaan väkivaltaa kokeneiden osuus väestöstä on pysynyt melko vakaana viimeiset parikymmentä vuotta. Uusimman tutkimuksen mukaan noin 12 % väestöstä joutui väkivallan tai uhkailun kohteeksi vuonna 2009. Eniten väkivaltaa kokevat nuoret, ja suuri osa uhrikokemuksista kasautuu pienelle osalle nuorista. Lasten kokema seksuaalinen väkivalta on vuonna 2008 tehdyn lapsiuhrikyselyn mukaan vähentynyt ja kuritusväkivalta vähentynyt voimakkaasti vuoden 1988 tasosta. Asenteet kuritusväkivaltaa kohtaan ovat muuttuneet selvästi kielteisemmiksi. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Oikeusministeriön hallinnonalan keskeiset yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet 1) Lainsäädäntö on oikeasuhteista ja tehokasta sekä selkeää ja ymmärrettävää. 2) Kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa valmisteluun ja päätöksentekoon vahvistetaan. 3) Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä edistetään. 4) Tuomioistuimet ja oikeusapu turvaavat palvelukyvyltään, osapuolille aiheutuvilta kustannuksiltaan sekä käsittelyajoiltaan oikeusturvan tosiasiallisen toteutumisen kansallisen lainsäädännön ja Suomea koskevien kansainvälisten sopimusten mukaisesti. 5) Velallisten selvitymistä edistetään maksuhäiriöpolitiikalla. 6) Luottotappioita torjutaan tehokkaalla perinnällä. 7) Rikollisuutta ja rikollisuuden haittoja vähennetään. Erityisesti vähennetään väkivaltarikollisuutta. 8) Uusintarikollisuutta vähennetään parantamalla rangaistusta suorittavan edellytyksiä rikoksettomaan elämäntapaan. 9) Turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta parannetaan. 10) Oikeudenmukainen rikosvastuu toteutuu tehokkaasti ja laadukkaasti asianosaisten oikeusturva huomioon ottaen. Perusoikeudet, valtiollinen järjestelmä ja demokratia Säädöspolitiikan vaikuttavuustavoitteena on, että lainsäädäntö on oikeasuhteista ja tehokasta sekä selkeää ja ymmärrettävää. Tämä edistää hallituksen poliittisten tavoitteiden saavuttamista, parantaa kansalaisten ja yritysten oikeusturvaa sekä vähentää hallinnon ja oikeuslaitoksen työtä. Tavoitteena on tehtyjen selvitysten ja intien pohjalta tehostaa ja kehittää valtioneuvoston yhteistä lähestymistapaa ja menetelmiä hyvin toimivan lainsäädännön toteuttamiseksi. Vaikuttavuustavoitteena on vahvistaa kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa valmisteluun ja päätöksentekoon sekä edistää kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on parempi ihmis- ja perusoikeuksien toteutumisen seuranta. Euroopan unionissa tavoitteena on edistää toimielinten asiakirjajulkisuuden toteutumista sekä hyvän hallinnon periaatteiden noudattamista. Oikeusturva Vaikuttavuustavoitteena on oikeusturvan tosiasiallinen toteutuminen. Vuonna Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi 5 ratkaisua (25 vuonna 2010) koskien oikeudenkäynnin kestoa. Näistä 2 (7 vuonna 2010) oli langettavia tuomioita, 2 tapauksessa (11 vuonna 2010) osapuolet pääsivät sovintoon ja 1 tapauksessa (7 vuonna 2010) hallitus antoi Suomen puolesta yksipuolisen julistuksen. Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä koskeva laki (362/2009) tuli voimaan vuoden 2010 alussa. Yleiset tuomioistuimet ovat lähettäneet oikeusministeriölle tiedoksi sen nojalla annetut tuomiot. Vuonna tuomiot koskivat 47:ää asiaa (45 vuonna 2010), joista hylkäävä tuomio annettiin 11 asiassa. Molempien hyvitysjärjestelmien tapausten lukumäärä kokonaisuutena on laskussa, joten kehitys on tältä osin myönteinen. 6.8. 9:17 Sivu 2

Hallitus antaa talousesitykseen liittyvän esityksen oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä koskevan lain ulottamisesta hallintotuomioistuimiin, erityistuomioistuimiin ja muutoksenhakulautakuntiin. Keskimääräiset käsittelyajat ovat tuomioistuimissa kohtuulliset, mutta osa oikeudenkäynneistä kestää liian pitkään. Asianosaisen kannalta on ratkaisevaa käsittelyn kokonaiskesto ja siihen kiinnittää huomiota myös ihmisoikeustuomioistuin idessaan oikeudenkäynnin keston kohtuullisuutta. Kokonaiskäsittelyajasta tulee siten ottaa vastuu asian käsittelyn kaikissa vaiheissa muun muassa seuraamalla erityisesti kussakin tuomioistuinasteessa yli vuoden viipyneitä asioita ja edistämällä niiden nopeaa käsittelyä. Tuomioistuinten keskimääräisissä käsittelyajoissa on myös alueellisia eroja. Jotta oikeusturva toteutuisi yhdenvertaisesti, käsittelyaikaeroja pyritään supistamaan. Oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan tavoitteena on, että asiakkaat saavat tarvitsemansa asiantuntevan avun oikeaan aikaan ja kohtuullisin kustannuksin. Syrjäytymistä voidaan ehkäistä antamalla asianosaisille oikeudellista apua mahdollisiman varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on myös vähentää tuomioistuimiin saapuvien asioiden määrää oikeusaputoimistojen oikeudellisen neuvonnan ja riitaisten asioiden vapaamuotoisen sovittelun avulla. Oikeusavun kustannuksia saattaa lisätä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vahvistunut ratkaisukäytäntö, jossa on korostettu epäillyn oikeutta saada neuvotella avustajan kanssa jo ennen kuulustelujen alkamista. Maksuhäiriöpolitiikan yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina on edistää velallisten selviytymistä ja torjua luottotappioita. Velallisen taloudellisen tilanteen nopealla selvittämisellä ja oikeiden toimenpiteiden valinnalla ehkäistään velkaongelmien syvenemistä ja turvataan velkojan saatavia. Luottotappioiden torjunnassa tavoitteena on saada aikaan hyvä perintätulos ja käsitellä asiat joutuisasti. Osa luottotappioiden vähentämiseen tähtäävää toimintaa on talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuminen. Valtakunnalliseksi laajentuneen ulosoton erikoisperinnän idaan yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa tehostavan rikoshyödyn poisottamista ja parantavan perintätulosta puuttumalla velallisten väärinkäytöksiin ja täytäntöönpanon välttelyyn ulosotossa. Oikeusturvan vaikuttavuustavoitteita toteuttavat toimenpiteet ja toiminnalliset tavoitteet esitetään lainsäädännön osalta luvussa 25.01, tuomioistuinten, oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan osalta luvussa 25.10 ja maksuhäiriöpolitiikan osalta luvussa 25.20. Kriminaalipolitiikka Kriminaalipolitiikan vaikuttavuustavoitteina ovat rikollisuuden ja rikollisuuden haittojen vähentäminen sekä turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen parantaminen. Erityisesti pyritään vähentämään väkivaltaa. Tämä edellyttää useiden hallinnonalojen yhteistä tavoitteenasettelua ja yhteisiä toimintalinjoja. Vaikuttavuustavoitteina ovat myös uusintarikollisuuden vähentäminen parantamalla rangaistusta suorittavan edellytyksiä rikoksettomaan elämäntapaan sekä oikeudenmukaisen rikosvastuun toteuttaminen tehokkaasti ja laadukkaasti asianosaisten oikeusturva huomioon ottaen. Rikoksen uhrin aseman kehittämisessä painotetaan uusiutuvan uhriksi joutumisen ehkäisyä sekä uhrin tarpeiden huomioon ottamista käytännön oikeusprosessissa ja tukitoimissa. Kriminaalipolitiikan vaikuttavuustavoitteita toteuttavat toimenpiteet ja toiminnalliset tavoitteet esitetään rikoksentorjunnan ja lainsäädännön osalta luvussa 25.01, syyttäjäntoimen osalta luvussa 25.30 ja rangaistusten täytäntöönpanon osalta luvussa 25.40. Arjen oikeussuhteet Vaikuttavuustavoitteena on turvata kansalaisten toiminnan ja valinnan vapaus ja siten lisätä yhteiskunnan, talouden ja kansalaisten toimeliaisuutta ja hyvinvointia. Vaikuttavuustavoitteena on myös lainsäädännössä huolehtia heikomman osapuolen suojaamisesta, erityisesti kuluttajansuojassa ja perheoikeudessa. Arjen oikeussuhteiden vaikuttavuustavoitteita toteuttavat toimenpiteet esitetään luvussa 25.01. 6.8. 9:17 Sivu 3

Vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon Toiminnassa noudatetaan sukupuolten välisen tasa-arvon periaatteita. Vuosittain valitaan 1 2 säädöshanketta ja 1 2 muuta hanketta tarkasteltavaksi erityisesti tasa-arvonäkökulmasta. Tulosohjauksella laajennetaan asteittain tasa-arvosuunnitelmien laatimista ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista hallinnonalan virastoissa. Vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Aiempi valtionhallinnon tuottavuusohjelma on vuonna korvattu uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan. Hallituksen kehyspäätösten mukaiset määrärahaleikkaukset edellyttävät uusia, toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta parantavia toimenpiteitä. Toimenpiteitä valmistellaan osana hallitusohjelman mukaista oikeusturvaohjelmaa sekä Rikosseuraamuslaitoksen sopeuttamisohjelmaa. Niissä keskeistä on edelleen noudattaa johdonmukaista ja kestävää, henkilöstön työhyvinvointia tukevaa henkilöstöpolitiikkaa. Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. Muutos esitys 1000 1000 % 01. Ministeriö ja hallinto 119 046 113 893 125 740 11 847 10 01. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 25 962 26 224 29 268 3 044 12 02. Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 1 1 0 03. Eräiden virastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 695 7 177 6 764-413 -6 04. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 884 1 890 2 068 178 9 20. Erityismenot (määräraha) 9 964 9 500 10 530 1 030 11 21. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 119 163 207 44 27 29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (määräraha) 52 934 51 000 55 000 4 000 8 50. Avustukset (kiinteä määräraha) 2 810 3 788 3 902 114 3 51. Eräät valtion maksamat korvaukset (määräraha) 17 676 14 150 18 000 3 850 27 10. Tuomioistuimet ja oikeusapu 342 187 342 729 361 363 18 634 5 6.8. 9:17 Sivu 4

v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. Muutos esitys 1000 1000 % 01. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 571 8 709 8 974 265 3 02. Korkeimman hallintooikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 10 460 10 599 10 943 344 3 03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 239 098 240 189 253 772 13 583 6 04. Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 28 082 28 037 29 398 1 361 5 05. Yleisen edunvalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 14 372 13 195 13 586 391 3 50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (määräraha) 41 604 42 000 44 690 2 690 6 20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta 99 920 102 197 106 487 4 290 4 01. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 99 920 102 197 106 487 4 290 4 30. Syyttäjät 44 376 44 571 45 947 1 376 3 01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 44 376 44 571 45 947 1 376 3 40. Rangaistusten täytäntöönpano 227 529 227 205 236 579 9 374 4 01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 221 504 221 180 231 179 9 999 5 74. Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v) 6 025 6 025 5 400-625 -10 50. Vaalimenot 18 995 29 341 2 027-27 314-93 20. Vaalimenot (määräraha) 18 995 29 341 2 027-27 314-93 Yhteensä 852 053 859 936 878 143 18 207 2 Henkilöstön kokonaismäärä 9 362 9 375 9 327 01. Ministeriö ja hallinto Selvitysosa: Oikeusministeriö toiminta-ajatuksensa mukaisesti osana valtioneuvostoa luo oikeuspolitiikan linjoja, kehittää säädöspolitiikkaa ja ohjaa hallinnonalaansa. Oikeusministeriön 6.8. 9:17 Sivu 5

tavoitteena on avoin, aktiivinen ja turvallinen yhteiskunta, jossa jokainen voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen. Oikeusministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat tavoitteet vuodelle. Perusoikeudet, valtiollinen järjestelmä ja demokratia Valmistellaan vaalipiirien määrää koskeva uudistus siten, että vaalipiirejä voisi Manner-Suomessa olla 6 12. Tavoitteena on antaa asiasta hallituksen esitys vuonna. Jatketaan valmistelua yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamiseksi. Tarkoitus on saattaa lainsäädäntö vastaamaan paremmin perustuslaissa säädettyä laaja-alaista syrjintäkieltoa ja parantaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Tavoitteena on antaa asiasta hallituksen esitys vuonna. Kehitetään valtioneuvoston yhteistä säädöspolitiikkaa ja säädösvalmistelun yhtenäisiä menettelytapoja keskushallinnon uudistushankkeessa valmisteltavien linjausten mukaisesti. Parannetaan lainvalmisteluprosessin osaamista niin ikään osana Sujuvampaan lainvalmisteluun - hanketta. Valtioneuvostossa laaditut säädösehdotukset tarkastetaan oikeusministeriössä lakitekniseltä kannalta. Huolehditaan oikeusministeriön hallinnonalalle kuuluvista Ahvenanmaan asioista sekä yhteensovitetaan valtioneuvostossa ministeriöiden hallinnonaloille kuuluvia Ahvenanmaan asioita. Jatketaan työtä Ahvenanmaan itsehallintojärjestelmän nykyaikaistamiseen liittyvien tarpeiden selvittämiseksi. Käynnistetään hallitusohjelmassa mainittu systemaattinen demokratian ja kansalaisyhteiskunnan kehityksen seuranta. Käynnistetään demokratiaselonteon valmistelu demokratia-lla. Kehitetään demokratiakasvatusta. Tuetaan oikeusministeriön yhteydessä toimivan Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan toimintaa ja vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä. Toteutetaan kansalaisten sähköisen osallistumisympäristön ensimmäiset kokonaisuudet. Osallistutaan valtioneuvoston kanslian johdolla hallitusohjelman mukaisen pitkän aikavälin kielistrategian valmisteluun kahden elinvoimaisen kansalliskielen kehittämiseksi ja konkretisoidaan toimet hallituskaudelle. Selvitetään mahdollisuus säätää viittomakielilaki. Toteutetaan oikeusministeriölle kuuluvat saamen kielen elvyttämisohjelman toimenpiteet. EU:ssa vaikutetaan erityisesti asiakirjajulkisuutta koskevan lainsäädännön soveltamiseen sekä eurooppalaista hallintotapaa koskevan lainsäädännön valmisteluun. Oikeusturva Oikeusturvaa kehitetään ja sopeutetaan kiristyviin talouden reunaehtoihin vuonna koottavan oikeusturvaohjelman linjausten pohjalta. Jatketaan syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentinhallintajärjestelmän kehittämistä tietojärjestelmähankkeella, jossa rakennettavan aineistopankin avulla tuotetaan näille nykyistä paremmat työvälineet. Suunnitellaan myös hallintotuomioistuinten asianhallintajärjestelmien uudistamista. Jatketaan tuomioistuinten hallintoa koskevien säädösten yhtenäistämistä. Turvataan asiantuntemus immateriaalioikeusasioiden tuomioistuinkäsittelyssä keskittämällä niiden käsittely markkinaoikeuteen 1.9. lukien. Annetaan esitys sakon ja rikesakon määräämistä koskevan lainsäädännön voimaantulosta niin, että lainsäädäntö voi tulla voimaan vuoden 2014 alusta lukien. Jatketaan hallintolainkäyttöjärjestelmän kokonaisvaltaista kehittämistä. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa on tarkoitus saada aikaan nykyistä kattavampi ja täsmällisempi sääntely niin, että asiat voidaan ratkaista nykyistä joutuisammin ja edullisemmin. Tavoitteena on antaa vuonna laaja eri hallinnonalat kattava hallituksen esitys muutoksenhakua koskevan lainsäädännön tarkistamisesta. Kehitetään nykyisen oikeusapujärjestelmän toimivuutta muuttuvassa toimintaympäristössä vuosina valmistuvien selvitysten mukaisesti. Tavoitteena on, että oikeusapupalvelut kohdentuvat nykyistä oikeudenmukaisemmin. Kriminaalipolitiikka 6.8. 9:17 Sivu 6

Oikeusministeriö tukee paikallisia rikoksentorjuntahankkeita, joiden keskeisenä tavoitteena on vähentää rikoksia ja lisätä turvallisuutta. Väkivallan ehkäisyssä painopisteinä ovat vakavien väkivaltarikosten ja nuorten kokeman väkivallan vähentäminen sekä haavoittuviin ryhmiin kohdistuvan väkivallan tunnistaminen. Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisohjelmassa määriteltyjä oikeusministeriön toimenpiteitä toteutetaan lainvalmistelussa, tulosohjauksessa ja muun toiminnan suunnittelussa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa kehitetään uhripoliittisen verkoston tuella ja tulevan EU:n rikosuhridirektiivin suuntaviivojen mukaisesti. Seuraamusjärjestelmässä siirretään painopistettä edelleen hienokseltaan laitosseuraamuksista yhdyskuntaseuraamuksiin ja vankeusrangaistusten täytäntöönpanossa suljetuista laitoksista avolaitoksiin ja valvotun koevapauden nykyistä laajempaan käyttöön. Seuraamusjärjestelmän vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi ja hallitun vapauttamisen edistämiseksi laajennetaan sähköisen valvonnan käyttöä mm. valvotun koevapauden toimeenpanossa. Oikeusministeriö osallistuu hallituksen harmaan talouden ja talousrikollisuuden vähentämisen kuudennen torjuntaohjelman toimeenpanoon. Rikosprosessin tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi parannetaan poliisin, syyttäjän ja tuomioistuinten yhteistyötä. Annetaan esitykset sananvapausrikoksia koskevista tarkistuksista sekä vakavimpien rikosten valmistelun kriminalisoinnista hallitusohjelman mukaisesti. Valmistellaan tarpeelliset tarkistukset esitutkinta- ja pakkokeinolakeihin siten, että ne voivat tulla voimaan samanaikaisesti kokonaisuudistuksen kanssa vuoden 2014 alusta. Pannaan kansallisesti täytäntöön hyväksytyt vastavuoroisen tunnustamisen ja rikosoikeuden alan EU-säädökset. Arjen oikeussuhteet Perheoikeuden alalla jatketaan isyyslainsäädännön kokonaisuudistuksen valmistelua. Kuluttajansuojaoikeuden alalla annetaan hallituksen esitys kuluttajien oikeuksia koskevan direktiivin täytäntöönpanosta. Yhtiöoikeuden alalla annetaan hallituksen esitys uudeksi säätiölaiksi. Rakenteiden uudistaminen ja henkilöstömuutosten tuki Oikeuslaitoksen ja Rikosseuraamuslaitoksen kehittämistä ja toiminnan sopeuttamista kiristyvään määrärahatilanteeseen toteutetaan vuonna koottavien oikeusturvaohjelman, lyhyen aikavälin sopeuttamisohjelman ja Rikosseuraamuslaitosta koskevan sopeuttamisohjelman pohjalta. Hallinnonalalla viime vuosina toteutetut ja lähivuosina vireillä olevat merkittävät rakennemuutokset edellyttävät kaikilla toimialoilla toimipaikkaverkoston kehittämistä ja tilankäytön tehostamista, mutta luovat tähän myös mahdollisuuksia. Toimitilajohtamista ja hankintatointa tehostetaan hyväksyttyjen strategialinjausten pohjalta. Tietohallinnossa jatketaan yhteistyössä eri toimialojen kanssa perusprosesseja tukevien tietojärjestelmien uudistamista ja työskentelyä tukevien palvelujen kehittämistä. Tuomioistuinten, syyttäjien ja Rikosseuraamuslaitoksen keskeisiä työprosesseja tukevat vanhentuneet tietojärjestelmät korvataan lähivuosina uusilla, työskentelyä paremmin tukevilla järjestelmillä. Hallinnonalan tutkimustoiminnan kattavuuden parantamiseksi erityisesti Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen toimintaedellytysten parantaminen on edelleen tärkeää. Henkilöstöpolitiikassa olennaista on tukea rakennemuutoksia sekä toiminnan ja työyhteisöjen kehittämistä pitkäjänteisesti, kannustavasti sekä hyvään ja tasapainoiseen henkilöstöpolitiikkaan kuuluvien periaatteiden mukaisesti. Tietoja henkilöstöstä Oikeusministeriö 6.8. 9:17 Sivu 7

Henkilötyövuodet 240 240 240 Keski-ikä 47,5 48,0 48,5 Naisten osuus, % 69 69 69 Työtyytyväisyysindeksi 3,7 3,7 3,7 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 7,9 7,9 7,9 Muut erillisvirastot Henkilötyövuodet 225 230 230 Keski-ikä 45,8 45,8 45,8 Naisten osuus, % 58 58 58 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 7,4 7,4 7,4 01. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 29 268 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien maksamiseen. Selvitysosa: Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talous esitys Bruttomenot 25 954 26 254 29 668 Bruttotulot 927 30 400 Nettomenot 25 026 26 224 29 268 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 206 siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 142 Määrärahan itu käyttö päätoiminnoittain % Yhteiskuntapoliittiset tehtävät, sidosryhmäyhteistyö ja ulkoinen viestintä 7 Säädösvalmistelu 20 EU- ja kansainvälinen yhteistyö 15 Ministeriön ja hallinnonalan ohjaus ja kehittäminen 16 Ministeriön muut hallintotehtävät 3 Ministeriön sisäinen hallinto 24 Palkallinen poissaolo 15 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -104 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -97 Palkkausten tarkistukset 700 Kansalaisen sähköinen osallistumisympäristö 125 Valtion yhteisten ict-palveluiden käyttöönoton edellyttämät investoinnit 2 500 Vakiomuotoisten tietoluovutusten hinnoittelumuutos; siirto momentille 28.30.03-1 Ihmisoikeustoimintaohjelma, demokratian edistäminen ja kieliasiat 200 Vuoden kertaluonteinen siirto momentille 31.01.01 21 6.8. 9:17 Sivu 8

Vuoden kertaluonteinen määräraha (kansalaisaloitteiden käsittelyn järjestäminen) -300 Yhteensä 3 044 talous 29 268 000 II lisätalous 358 000 talous 26 224 000 tilinpäätös 25 962 000 02. Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 000 euroa. Selvitysosa: Hallitus antaa talousesitykseen liittyvän esityksen Oikeusrekisterikeskuksesta annetun lain (1287/1995) muuttamisesta. Tavoitteena on organisoida oikeusministeriön hallinnonalan tietotekniikan palvelutuotanto uudelleen siten, että 1.4. lukien oikeushallinnon tietotekniikkakeskus huolehtisi kustannustehokkaasti hallinnonalan perustietotekniikasta tilaajasektoreille tuotteistettuna palveluna ja Oikeusrekisterikeskus (momentilla 25.01.03) huolehtisi toiminnallisesti vaikuttavasti oikeusministeriön hallinnonalan tiedonhallinnasta, tietovarannoista, oikeushallinnon rekisterinpidosta, varallisuusrangaistusten täytäntöönpanosta sekä hallinnonalan ydintoimintaan liittyvien tietojärjestelmien kehittämisestä ja tuotannosta yhteistyössä tilaajasektoreiden kanssa. Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksesta siirrettäisiin Oikeusrekisterikeskukseen tietojärjestelmiin, niiden palvelutuotantoon ja kehittämiseen liittyvät tehtävät, näihin liittyvät hallinnolliset tehtävät sekä tehtäviä hoitavat henkilöt (noin 60 henkilöä, vuonna noin 45 htv). Muutoksen päätavoitteena on tuoda tietojenkäsittelyn kehittäminen lähelle ydintoiminnan kehittämistä. Sekä siirrettävät tehtävät että oikeushallinnon tietotekniikkakeskukseen jäävät tehtävät rahoitettaisiin edelleen kokonaan palvelumaksuilla. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talous esitys Bruttomenot 6 759 7 500 15 824 Bruttotulot 6 758 7 499 15 823 Nettomenot 1 1 1 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 talous 1 000 talous 1 000 tilinpäätös 1 000 03. Eräiden virastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 764 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää oikeusrekisterikeskuksen, onnettomuustutkintakeskuksen, tietosuojalautakunnan ja tietosuojavaltuutetun toimiston toimintamenojen maksamiseen. Nettobudjetoinnissa ei ole otettu huomioon sähköisen viestinnän tietosuojalain (516/2004) 32 1 momentin 1 kohdassa (125/2009) säädetyistä valvontatehtävistä perittävistä maksuista kertyviä tuloja. 6.8. 9:17 Sivu 9

Selvitysosa: Hallitus antaa talousesitykseen liittyvän esityksen Oikeusrekisterikeskuksesta annetun lain (1287/1995) muuttamisesta. Tavoitteena on, että 1.4. lukien Oikeusrekisterikeskus huolehtisi toiminnallisesti vaikuttavasti oikeusministeriön hallinnonalan tiedonhallinnasta, tietovarannoista, oikeushallinnon rekisterinpidosta, varallisuusrangaistusten täytäntöönpanosta sekä hallinnonalan ydintoimintaan liittyvien tietojärjestelmien kehittämisestä ja tuotannosta yhteistyössä tilaajasektoreiden kanssa. Oikeusrekisterikeskuksen vastaa myös sakkorangaistusten ja rikesakkojen sekä valtiolle tuomittujen korvausten ja saamisten sekä erilaisten hallinnollisten maksujen perimisestä. Viraston tehtävänä on lisäksi rikosvahinkosaamisten periminen ja sakon muuntorangaistusten täytäntöönpanon käynnistäminen sekä monien oikeushallinnon keskeisten rekisterien ylläpito. Tavoitteena on myös hoitaa perintä- ja rekisteröintitehtävät sekä tietojen luovutus välittömästi ja nopeasti. Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävänä on turvallisuustutkintalain (525/) mukaan kehittää ja ylläpitää onnettomuuksien tutkintavalmiutta, selvittää tehokkaasti ja luotettavasti onnettomuuksien syitä ja antaa niiden perusteella turvallisuussuosituksia sekä seurata turvallisuussuositusten toteutumista. Tietosuojalautakunnan tehtävänä on käsitellä ja ratkaista asiat, jotka henkilötietolain (523/1999) mukaan kuuluvat sen päätettäviksi sekä seurata henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön kehittämistarvetta ja tehdä tarpeelliseksi katsomiaan aloitteita. Tietosuojavaltuutetun toimisto antaa henkilötietojen käsittelyä koskevaa ohjausta ja neuvontaa sekä valvoo henkilötietojen käsittelyä. Tietosuojavaltuutetun toimisto ylläpitää ja edistää perusoikeutta yksityisyyteen ja luottamusta yhteiskunnan palveluihin sekä osallistuu tietoyhteiskunnan kehittämiseen Suomessa ja EU:ssa. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talous esitys Bruttomenot 7 195 8 715 12 209 Bruttotulot 1 926 1 538 5 445 Nettomenot 5 269 7 177 6 764 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 32 siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 457 Määrärahan itu käyttö (1 000 euroa) Oikeusrekisterikeskus 3 400 Onnettomuustutkintakeskus 1 315 Tietosuojalautakunta 15 Tietosuojavaltuutetun toimisto 1 800 Palvelukeskusten maksut 234 Yhteensä 6 764 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -37 Palkkausten tarkistukset 177 Vuoden kertaluonteinen määräraha (Oikeusrekisterikeskuksen tietohallintomenot) -500 Määräaikaisen toimintamenosäästön päättyminen 100 Vakiomuotoisten tietoluovutusten hinnoittelumuutos; siirto momentille 28.30.03-43 6.8. 9:17 Sivu 10

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen toiminnan turvaaminen, siirto momentille 25.01.04-110 Yhteensä -413 talous 6 764 000 II lisätalous -17 000 talous 7 177 000 tilinpäätös 7 695 000 04. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 068 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivan Euroopan Kriminaalipolitiikan instituutin toimintamenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös Kriminaalipolitiikan instituutin jakamien apurahojen maksamiseen. Selvitysosa: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tavoitteena on tukea oikeusministeriön suunnittelua, lainvalmistelua ja päätöksentekoa sekä hallinnonalan toimijoiden ja yhteiskunnan tietotarpeita. Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan Kriminaalipolitiikan instituutti tuottaa kansainvälisiä asiantuntijapalveluja kriminaalipolitiikan alalla. Laitoksen toimintaa ohjaavat keskeisesti YK:n kriminaalipoliittinen ohjelma ja siihen liittyvät linjapäätökset. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talous esitys Bruttomenot 2 539 2 390 2 568 Bruttotulot 608 500 500 Nettomenot 1 931 1 890 2 068 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 304 siirtynyt seuraavalle vuodelle 257 Määrärahan itu käyttö (1 000 euroa) Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 1 433 Kriminaalipolitiikan instituutti 525 Palvelukeskusten maksut 110 Yhteensä 2 068 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 81 Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -13 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen toiminnan turvaaminen, siirto momentilta 25.01.03 110 Yhteensä 178 talous 2 068 000 6.8. 9:17 Sivu 11

II lisätalous 152 000 talous 1 890 000 tilinpäätös 1 884 000 20. Erityismenot (määräraha) Momentille myönnetään 10 530 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) turvallisuustutkintalain (525/), Euroopan unionin lainsäädännön ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten mukaan turvallisuustutkintaa varten asetetuista tutkintaryhmistä sekä kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen 2) konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen 3) viranomaistoiminnasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen maksamiseen 4) valtion maksettavaksi vahingonkorvauslain (412/1974) nojalla määrättyjen korvausten maksamiseen 5) oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain (362/2009) nojalla aiheutuvien hyvitysten maksamiseen. Selvitysosa: Hallitus antaa talousesitykseen liittyvän esityksen laiksi oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain (362/2009) muuttamisesta niin, että sen soveltamisalaa laajennettaisiin koskemaan myös yleisiä hallintotuomioistuimia, erityistuomioistuimia ja muutoksenhakulautakuntia. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasomuutos 480 Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain soveltamisalan laajentaminen hallinto-oikeuksiin,erityistuomioistuimiin ja muutoksenhakulautakuntiin 200 Kansainvälistä suojelua hakevien yksilöllisten oikeusapupalveluiden siirto oikeusapulain piiriin, siirto momentilta 26.40.63 350 Yhteensä 1 030 talous 10 530 000 talous 9 500 000 tilinpäätös 9 964 490 21. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 207 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalalla tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan. Selvitysosa: Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määräraha on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen. Määrärahan mitoituksessa on muutoksena (lisäystä 44 000 euroa) otettu huomioon puolet valtionhallinnon it-palvelujen uudelleenjärjestelyistä aiheutuneita säästöjä (117 000 euroa) vastaavista 6.8. 9:17 Sivu 12

määrärahoista (87 000 euroa). Loput 43 000 euroa määrärahoista on kohdennettu niille momenteille (25.10.03, 25.20.01 ja 25.40.01), joille säästötkin on kohdistettu. talous 207 000 talous 163 000 tilinpäätös 119 000 29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (määräraha) Momentille myönnetään 55 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös momentilta 25.10.50 yksityisille oikeusavustajille maksettaviin korvauksiin liittyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen. talous 55 000 000 II lisätalous talous 51 000 000 tilinpäätös 52 934 113 50. Avustukset (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 3 902 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen 2) avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yhteisöille sekä rikollisuutta ehkäisevän työn intiin 3) avustuksiin Julkisen Sanan Neuvostolle ja säädösaineistoa julkaiseville yhteisöille sekä 4) avustuksiin oikeusjärjestyksen ja demokratian kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevaan toimintaan. Määrärahaa saa käyttää myös valtionhallinnon laitosten kanssa rikoksentorjuntaan ja rikoksentorjunnan intiin liittyvistä hankkeista aiheutuviin menoihin. Käyttösuunnitelma (1 000 euroa) Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen (enintään) 3 301 Muut avustukset (enintään) 601 Yhteensä 3 902 Selvitysosa: Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa) 2014 2015 2016 2017 2018 lukien Saamelaiskulttuurikeskuksen vuokrasopimusvaltuus Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 1 481 1 481 1 481 1 481 1 481 1 481/vuosi Vuoden sitoumukset - - - - - - Menot yhteensä 1 481 1 481 1 481 1 481 1 481 1 481 /vuosi Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) 6.8. 9:17 Sivu 13

Saamelaiskäräjien ympäristöasiainesittelijä 100 Saamelaiskäräjien palkkausten tarkistukset 14 Yhteensä 114 talous 3 902 000 talous 3 788 000 tilinpäätös 2 810 120 51. Eräät valtion maksamat korvaukset (määräraha) Momentille myönnetään 18 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) rikosvahinkolain (1204/2005) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin 2) syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin sekä niihin liittyvien vähäisten asiamiespalkkioiden maksamiseen. Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 3 850 000 euroa aiheutuen rikosvahinkokorvausten sekä syyttömästi vangitulle ja tuomitulle maksettavien korvausten kasvusta. talous 18 000 000 talous 14 150 000 tilinpäätös 17 676 274 10. Tuomioistuimet ja oikeusapu Selvitysosa: Riippumattomat sekä hyvin ja tehokkaasti toimivat tuomioistuimet ovat edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaisen oikeusturvan toteutumiselle sekä oikeusvarmuudelle, jota niin talouden toiminta kuin kansalaisten keskinäisten suhteiden järjestäminenkin vaativat. Niin ikään ne ovat edellytys yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiselle sekä ristiriitojen selvittämiselle tasapuolisin menettelyin ennalta asetettujen yleisten sääntöjen pohjalta. Kansallisen lainsäädännön lisäksi oikeusturvatehtävistä on säädetty kansainvälisin sopimuksin. Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuin i oikeuskäytännössään sitä, miten jäsenvaltiot noudattavat kansainvälistä ihmisoikeussopimusta. Laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista (715/) tulee voimaan vuoden alussa. Laissa säädetään luvasta oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana toimimiseen sekä luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan velvollisuuksista ja valvonnasta. Luvan myöntämistä sekä luvan peruuttamista ja seuraamusmaksun määräämistä varten perustetaan riippumaton oikeudenkäyntiavustajalautakunta. Tuomioistuinharjoittelu tuli mahdolliseksi myös hovi- ja hallinto-oikeuksissa 1.10. voimaan tulleella lainsäädännön muutoksella. Järjestelmän käyttöalan laajentamiseksi on tarpeen perustaa hovija hallinto-oikeuksiin käräjänotaarin virkoja. Samalla tuomioistuinharjoittelupaikkojen kokonaismäärää hieman lisätään. Tuomioistuinharjoittelupaikkojen lisääminen on tärkeää tuomioistuinhenkilöstön rekrytointipohjan laajentamiseksi, erityisesti kun henkilöstön vaihtuvuus kasvaa suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Tietotekniikan kehitys ja videoneuvottelulaitteiden käyttö antavat mahdollisuuden tehostaa työtä ja parantaa sähköisiä oikeuspalveluja. Lainkäytön laadun parannushankkeita on jatkettava sekä tuomioistuinten työmenetelmiä ja tietohallintoa kehitettävä. Yleisissä tuomioistuimissa riita-asioiden määrät ovat kasvaneet. Suppealla haastehakemuksella vireille tulleiden (summaariset) asioiden määrä on kasvanut huomattavasti muutamassa vuodessa. 6.8. 9:17 Sivu 14

Ennusteen mukaan vuonna asioita saapuu enemmän kuin koskaan aiemmin ja asiamäärän idaan edelleen olevan korkea vuonna. Merkittävä osuus käräjäoikeuksiin saapuneiden summaaristen asioiden kasvusta liittyy lyhytaikaisia lainoja koskevaan luottotoimintaan. Pienluottojen (pikavipit) käytön voimakkaan yleistymisen on itu johtaneen osaltaan hallitsemattomasta velkaantumisesta johtuvien ongelmien kasvuun. Epäkohtien lieventämiseksi pikaluottojen tarjontaa on tarkoitus rajoittaa entisestään. Työryhmä on jo esittänyt muun muassa kulukaton säätämistä alle tuhannen euron luotoille. Myös velkojalle maksettavien perintäkulujen enimmäismäärää on ehdotettu tuntuvasti alennettavaksi. Mikäli ehdotetut muutokset tulevat voimaan vuonna, idaan pikaluottotoiminnan vähentyvän ja käräjäoikeuksiin saapuvien asioiden määrän laskevan merkittävästi. Hallintotuomioistuimissa sosiaaliasioiden määrä ei ole noussut ennakoidulla tavalla. Tuomioistuinten käsiteltäväksi tulee yhä useammin laajoja ja oikeudellisesti vaativia asioita sekä uudenlaisia oikeudellisia kysymyksiä. Yhtenä syynä tähän on EU-säädösten ulottuminen vähitellen yhä laajemmalle hallintolainkäytössä sekä yksityis- ja rikosoikeudellisissa asioissa. Niin ikään kotimaisessa eri alojen lainsäädännössä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, jotka vaativat perehtymistä ja tulkintaa tuomioistuimissa. Myös oikeusturvaa koskevat odotukset ovat kasvaneet. Kaikki tämä asettaa yhä suurempia vaatimuksia niin lainkäyttöjärjestelmän toimivuudelle kuin henkilöstön ammatillisille taidoillekin. Jotta oikeudenkäynnit eivät pitkittyisi, on tärkeää, että tuomioistuimilla on asioiden käsittelyyn tarvittavat voimavarat ja niitä käytetään tehokkaasti. Lisäksi tulee varmistaa, että toimintatavat ovat sellaiset, että oikeudenkäyntien kokonaiskestosta otetaan riittävästi vastuuta asian käsittelyn jokaisessa vaiheessa. Erityisesti ihmisoikeustuomioistuin on kiinnittänyt huomiota siihen, että oikeudenkäynnin kokonaiskesto ei ole asianosaisten kannalta kohtuuttoman pitkä. Lisäksi oikeusturvan yhtäläisen saatavuuden kannalta on tärkeää, että yksikkökohtaiset käsittelyajat eivät poikkea merkittävästi koko maan keskiarvosta. Hovi- ja hallinto-oikeuksien rakennetta kehitetään siten, että vuonna 2014 lakkautetaan yksi hovioikeus ja kaksi hallinto-oikeutta. Rakenneuudistus luo osaltaan paremmat mahdollisuudet tuomioistuinten yleis- ja erityisosaamisen kehittämiseen yhä vaativammassa oikeusympäristössä. Myös henkilöstöresurssien kohdistamiseen liittyviä rajoitteita on suuremmista tuomioistuinyksiköistä koostuvassa tuomioistuinrakenteessa vähemmän. Tämä puolestaan edistää oikeuden saatavuutta. Yleisissä tuomioistuimissa käsitellään ja ratkaistaan rikosoikeudellista vastuuta koskevat syyteasiat sekä yksityisoikeudellisia oikeussuhteita koskevat riita-asiat ja hakemusasiat. Yleiset tuomioistuimet huolehtivat siten rikosvastuun toteuttamisesta kaikilla yksityisen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilla. Ne vastaavat myös oikeussuojan antamisesta yksityishenkilöille, yrityksille ja muille yhteisöille niiden keskinäisissä suhteissa sekä myös suhteissa julkisyhteisöihin silloin, kun kysymys ei ole hallinto-oikeudellisen lainsäädännön soveltamisesta. Hallitusohjelman mukaisesti talousrikollisuuden ja harmaan talouden vastaisia toimenpiteitä tehostetaan. Talousrikosasioiden käsittelyyn kiinnitetään erityistä huomiota ja niiden käsittelyyn kohdennetaan lisävoimavaroja. Lisäksi muiden poikkeuksellisen laajojen rikosasioiden käsittelyyn joudutaan edelleen kohdentamaan huomattavat voimavarat. Jatketaan asiantuntija-avusteista oikeudenkäyntiä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa. Hovioikeuksissa on otettu käyttöön jatkokäsittelylupamenettely, jonka vaikutuksia seurataan. Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentinhallintajärjestelmän (AIPA) kehittämistä jatketaan. Hallintotuomioistuimilta haetaan muutosta viranomaisten eri hallinnonaloilla ja -tasoilla tekemiin päätöksiin. Hallinnossa tehdään vuosittain noin 20 30 miljoonaa päätöstä, joista hallintotuomioistuimiin saapuu valitusasioina käsiteltäviksi noin 30 000 asiaa. Näistä noin 4 000 asiassa valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muutoksenhakutuomioistuimissa käsiteltävien asioiden määrä on hallintopäätösten kokonaismäärään nähden vähäinen, mikä osoittaa, että hallinto toimii hyvin. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut, mutta myös muiden hallintotuomioistuinten 6.8. 9:17 Sivu 15

ratkaisut ohjaavat koko julkisen vallankäytön lainmukaisuutta ja oikeusturvan toteutumista. Ratkaisuilla on myös vaikutuksia yhteiskunnan toimintaan ja kilpailukykyyn. Esimerkiksi verotusta ja taloudellista kilpailua, julkisia hankintoja, maankäytön suunnittelua, rakentamista ja liikenneyhteyksiä, ympäristölupa-asioita sekä ulkomaalaisasioita koskevilla ratkaisuilla on usein myös välittömiä kansantaloudellisia vaikutuksia. Niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta on tärkeää turvata asioiden joutuisa käsittely ja päätösten oikeusvarmuus. Viiveet käsittelyssä aiheuttavat paitsi inhimillistä kärsimystä myös moninkertaisia kustannusvaikutuksia yhteiskunnalle. Tietoja henkilöstöstä Yleiset tuomioistuimet Henkilöstömäärä, htv 2 522 2 520 2 530 Keski-ikä 47,4 48,0 47,0 Naisten osuus, % 68,0 67,0 68,0 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 8,5 8,0 8,0 Hallintotuomioistuimet Henkilöstömäärä, htv 679 680 680 Keski-ikä 48,2 48,0 48,0 Naisten osuus, % 71,0 69,0 70,0 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 8,6 7,0 8,0 Oikeusavun tavoitteena on oikeusturvan toteuttaminen oikeusapuasioissa yhdenvertaisesti, oikeaaikaisesti ja kohtuullisin kustannuksin. Valtion oikeusaputoimistojen tehtävänä on oikeusapupäätösten tekeminen ja asianajo oikeusapuasioissa. Valtion oikeusaputoimistoista kansalainen voi saada itselleen oikeudellisten asioiden hoitamista varten avustajan kokonaan tai osittain valtion varoilla. Oikeusaputoimistojen käsittelemistä asioista keskimäärin 69 % hoidetaan korvauksetta ja osakorvausta vastaan oikeusapua annetaan 24 %:ssa asioista. Yksityisille asiamiehille tehtävät oikeusapupäätökset on keskitetty 24 pääkaupunkiseudun ulkopuoliseen oikeusaputoimistoon. Keskittäminen on lyhentänyt pääkaupunkiseudun oikeusaputoimistojen jonotusaikaa 2 5 päivällä. Oikeusaputoimistoissa hoidettavista asioista suurimman osan muodostavat perhe- ja perintöoikeudelliset asiat. Oikeusapupäätösten nojalla oikeusapua antavat myös asianajajat ja muut yksityiset lakimiehet. Hallitusohjelmaan kirjatun mukaisesti julkisen oikeusavun oikeudenmukaista kohdentumista selvitetään. Selvityksen tekee Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos vuosien välisenä aikana. Kansainvälistä suojelua hakevien yksilöllinen oikeusapu siirretään kokonaisuudessaan oikeusapulain mukaisen oikeusapujärjestelmän piiriin. Tehtävien siirron taustalla on sisäasianministeriössä vuonna tehty selvitys kansainvälistä suojelua hakevien oikeusapupalveluista, erityisesti päällekäisyys oikeusapulailla (257/2002) säännellyn oikeusavun ja lailla sääntelemättömän, valtion talousmäärärahaan perustuvan vastaanottokeskusten järjestämän oikeusavun välillä. Tehtävien siirto selkeyttää järjestelmää ja lisää julkisista varoista maksettavien palkkioiden läpinäkyvyyttä ja seurattavuutta. Hakijoiden kannalta oikeusturva paranee, kun oikeusapupäätökset tehdään yhdenmukaisin, laissa määritellyin perustein. Kuluttajariitalautakunta toteuttaa oikeusturvaa antamalla kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien ja elinkeinoharjoittajien välisiin sekä asuntoa koskeviin yksityisten välisiin erimielisyyksiin. Kuluttajariitalautakunta ennaltaehkäisee, sovittelee ja ratkaisee lautakunnan toimivaltaan kuuluvia riita-asioita puolueettomasti, asiantuntevasti ja taloudellisesti. Lautakunnan tavoitteena on joutuisa asian käsittely. Vakiintuneella ratkaisukäytännöllään ja periaatteellisesti tärkeillä täysistuntoratkaisuillaan lautakunta linjaa ja ohjaa kuluttajaoikeutta. 6.8. 9:17 Sivu 16

Yleisen edunvalvonnan asiakkaita ovat henkilöt, jotka eivät kykene valvomaan etujaan tai hoitamaan taloudellisia asioitaan sairauden tai muun syyn takia ja joille ei ole määrätty yksityistä edunvalvojaa. Edunvalvojan toiminta on luonteeltaan yksityisoikeudellisten asioiden hoitoa, kuten sopimusten tekemistä, kirjanpitoa, sijoitustoimintaa, laskujen maksua ja etuuksien hakemista. Tietoja henkilöstöstä Oikeusaputoimistot ja yleinen edunvalvonta Henkilöstömäärä, oikeusaputoimistot, htv 949 940 926 Keski-ikä 48,7 48,7 48,0 Naisten osuus, % 82,9 83,0 83,0 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 10,8 9,9 9,9 Kuluttajariitalautakunta Henkilöstömäärä, htv 32 32 32 Keski-ikä 48,2 48,3 48,3 Naisten osuus, % 57,6 57,7 57,7 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 16,5 10,0 7,0 Yleisen edunvalvonnan 90 henkilötyövuoden säästötavoitteesta on jäljellä 50 henkilötyövuotta. Vuonna vähennetään 20 henkilötyövuotta. 01. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 974 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat tulot sekä yhteistoiminnasta virastojen, laitosten ja talousn ulkopuolisten osapuolten kanssa saatavat tulot. Selvitysosa: Korkein oikeus on ylin tuomioistuin riita- ja rikosasioissa. Sen tehtävä on valituslupajärjestelmän pohjalta yksittäisiä valitusasioita tutkimalla ja ratkaisemalla antaa oikeuskäytäntöä ohjaavia ja yhtenäistäviä ennakkopäätöksiä lain tulkinnasta ja soveltamisesta. Lisäksi korkein oikeus käsittelee ja ratkaisee ylimääräistä muutoksenhakua koskevia asioita ja antaa tasavallan presidentille lausuntoja armahdusasioissa ja Ahvenanmaan itsehallintoa koskevissa asioissa. Korkein oikeus valvoo alempien tuomioistuinten lainkäyttöä. Korkeimpaan oikeuteen saapuvissa asioissa on havaittavissa sovellettavien oikeussääntöjen moninaistuminen, kuten eurooppaoikeuden ja muun kansainvälisen oikeuden kasvava merkitys. Sääntelyn ja muiden oikeuslähteiden lisääntyminen, muuttuminen ja juttujen monimutkaistuminen lisäävät asioiden käsittelyn vaativuutta. Ylimääräistä muutoksenhakua koskevien, pääosin aiheettomien hakemusten karsimiseksi tarpeelliset oikeudenkäymiskaaren 15 ja 31 luvun säännösten muutokset tulevat voimaan vuonna. Oikeuskäytäntöä ohjataan ennakkopäätöksillä kaikilla esiin tulevilla oikeudenaloilla kulloinkin ajankohtaisten tarpeiden mukaan. Korkeimpaan oikeuteen idaan vuonna saapuvan noin 2 700 asiaa. Tavoitteena on, että valitusluvan myöntämistä tai epäämistä koskeva päätös annetaan mahdollisimman joutuisasti, jotta niissä asioissa, joissa valituslupaa ei myönnetä, ratkaisun lainvoimaisuus ei viivästy tarpeettomasti. Jatkokäsittelylupajärjestelmän käyttöönoton yhteydessä käyttöön on otettu myös ohivalitus suoraan korkeimpaan oikeuteen. Tietyissä oikeudellisissa asioissa on tarpeen saada nopeasti ennakkoratkaisu, jolla on alemmissa asteissa ratkaisuja yhtenäistävä ja muutoksenhakua vähentävä vaikutus. Tavoitteena on, että vuoden lopussa vireillä olevista valitusasioista (valitusluvan saaneet ja suorat valitukset) enintään 40 % on ollut vireillä yli 12 kuukautta. Pidemmän aikavälin tavoitteena on, 6.8. 9:17 Sivu 17

että vireillä olevista valitusasioista vähintään 33 % on ollut vireillä alle 9 kuukautta, noin 33 % 9-12 kk ja enintään 33 % yli 12 kuukautta. Tunnuslukutaulukko tavoite/ Ratkaistut asiat, kpl 2 854 2 700 2 800 myönnetyt valitusluvat 148 140 140 annetut asiaratkaisut valituslupa-asioissa 155 140 140 julkaistut ratkaisut 111 110 110 Keskimääräinen käsittelyaika (kk) kaikki asiat 6,3 7,0 7,0 valituslupa-asiat 5,0 5,0 5,0 asiaratkaisut 18,6 16,0 16,0 Toiminnallinen tehokkuus taloudellisuus ( /ratkaistu asia) 2 956 3 300 3 300 tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 37 35 35 Korkeimman oikeuden päätöksistä lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina idaan kertyvän 140 000 euroa momentille 12.25.10. Toiminnan menot ja tulot varsinainen talous esitys Bruttomenot 8 439 8 712 8 975 Bruttotulot 1 3 1 Nettomenot 8 438 8 709 8 974 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 492 siirtynyt seuraavalle vuodelle 625 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -27 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -13 Palkkausten tarkistukset 261 Toimitilamenot 35 Tietotekniikan uusiminen ja käyttömenot -41 Määräaikaisen toimintamenosäästön päättyminen 50 Yhteensä 265 talous 8 974 000 II lisätalous 137 000 talous 8 709 000 tilinpäätös 8 571 000 6.8. 9:17 Sivu 18

02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 943 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat tulot sekä yhteistoiminnasta virastojen, laitosten ja talousn ulkopuolisten osapuolten kanssa saatavat tulot. Selvitysosa: Korkein hallinto-oikeus ratkaisee hallintolainkäyttöasiat ylimpänä oikeusasteena. Ratkaisuilla on oikeuskäytäntöä ohjaava ja yhtenäistävä vaikutus. Määrällisesti suurimpia asiaryhmiä ovat ulkomaalaisasiat, sosiaali- ja terveydenhuolto, rakentaminen ja ympäristö, verotus, valtio-oikeus ja yleishallinto sekä taloudellinen toiminta kuten kilpailuasiat ja julkiset hankinnat. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisemista asioista lähes 90 % koskee alueellisten hallinto-oikeuksien antamia päätöksiä. Lisäksi korkein hallinto-oikeus ratkaisee muun muassa markkinaoikeuden sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä tehdyt valitukset. Hallintotuomioistuinten päätökset ovat tärkeitä asianosaisille. Korkeimman hallinto-oikeuden on voitava vastata oikeusturvatehtävästään ratkaisemalla muutoksenhakuasiat joutuisasti ja perustellusti. Korkein hallinto-oikeus myös valvoo hallintolainkäyttöä muun muassa seuraamalla hallintotuomioistuinten käsittelyaikoja, voimavarojen riittävyyttä ja päätösten laatua sekä järjestämällä neuvottelupäiviä. Tällä valvontatehtävällä on oikeusturvan kokonaisuuden kannalta olennainen merkitys. Tavoitteeksi on asetettava, että korkein hallinto-oikeus voi vuosittain ratkaista vähintäänkin saapuvia asioita vastaavan määrän, jotta asiat eivät ruuhkautuisi. Työtilanne on kuitenkin tällä hetkellä ruuhkautunut, joten asioita on vuosittain voitava ratkaista enemmän kuin uusia asioita saapuu. Vuodelle osoitettavilla määrärahoilla korkein hallinto-oikeus voi ratkaista lta noin 4 000 asiaa, kun otetaan huomioon saapuvien asioiden luonne. Ratkaistavien asioiden keskimääräinen käsittelyaika on niukoista voimavaroista huolimatta saatava oikeusturvasyistä laskemaan nykyisestä noin 12,2 kuukaudesta alle 12 kuukauteen. Tavoitteena pitkällä aikavälillä pidetään edelleen 9,5 kuukauden keskimääräistä käsittelyaikaa siten, että valitusasiat (asiaratkaisut) ratkaistaan 9,7 kuukaudessa ja valituslupa-asiat 9,0 kuukaudessa. Asioista 30 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja 20 % 6-9 kuukaudessa. Yli 24 kuukauden käsittelyaikoja voi olla vain poikkeuksellisesti, lähinnä Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisua odottavissa asioissa. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuvista asioista 24 % on ulkomaalaisasioita, 18 % sosiaali- ja terveysasioita ja 16 % veroasioita. Muita asiaryhmiä ovat mm. yleishallinto, ympäristö ja rakentaminen. Ulkomaalaisasioista suurin osa koskee hallinto-oikeuden kielteistä ratkaisua turvapaikkaa koskevissa asioissa. Turvapaikka-asioiden määrä on viime vuosina kasvanut ja vuonna niitä saapui noin 600 asiaa (n. 200 v. 2009 ja n. 400 v. 2010). Turvapaikka-asioiden oletetaan olevan edelleen korkealla tasolla vuonna. Tavoitteena on kuitenkin pitää keskimääräinen käsittelyika näissä asioissa alle 8 kuukaudessa (7,8 kk v. 2010 ja 6,9 kk v. ). Tunnuslukutaulukko tavoite/ tavoite/ Ratkaistut asiat, kpl 4 225 4 100 4 000 Keskimääräinen käsittelyaika (kk) 12,2 12,5 11,5 Toiminnallinen tehokkuus taloudellisuus ( /ratkaistu asia) 2 384 2 500 2 650 tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 43 41 40 Korkeimman hallinto-oikeuden suoritteista lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina idaan kertyvän 260 000 euroa momentille 12.25.10. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 6.8. 9:17 Sivu 19

varsinainen talous esitys Bruttomenot 10 097 10 607 10 963 Bruttotulot 24 8 20 Nettomenot 10 073 10 599 10 943 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 436 siirtynyt seuraavalle vuodelle 823 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -32 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -13 Palkkausten tarkistukset 333 Toimitilamenot 31 Tietotekniikan uusiminen ja käyttömenot -50 Määräaikaisen toimintamenosäästön päättyminen 75 Yhteensä 344 talous 10 943 000 II lisätalous 175 000 talous 10 599 000 tilinpäätös 10 460 000 03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 253 772 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetusta laista (715/) aiheutuviin menoihin. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain nojalla kerättävät tulot. Selvitysosa: Hovioikeuksiin saapui yhteensä 10 320 asiaa vuonna. Vuonna idaan saapuvan noin 10 000 asiaa. Vuonna saapuneista asioista oli 28 % riita-asioita ja 63 % rikosasioita. Keskimääräinen käsittelyaika on lyhentynyt 6,3 kuukauteen. Asioista 54 % käsiteltiin alle 6 kuukaudessa, 88 % alle 12 kuukaudessa ja 12 % viipyi hovioikeudessa yli vuoden. Yksittäisen hovioikeuden keskimääräinen käsittelyaika ylitti enimillään 0,7 kk koko maan keskiarvon vuonna (0,8 kk vuonna 2010). Tavoitteena on, että alueelliset käsittelyaikaerot pienenevät. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista asioista on alle 7 %. Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja käräjäoikeusvaiheessa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee ottaa huomioon. Hovioikeudet pyrkivät siihen, että aiemmissa vaiheissa yli kolme vuotta kestäneiden asioiden käsittelyaika hovioikeusvaiheessa on enintään 12 kuukautta. Jatkokäsittelylupajärjestelmän käyttöönoton vaikutuksia seurataan ja samalla huolehditaan siitä, että järjestelmään liittyvät hovioikeuksien toimintaprosessit ja tilastointi ovat mahdollisimman tarkoituksenmukaiset. Lupajärjestelmän säännöksien yhdenmukainen soveltaminen on välttämätöntä tasa-arvoisen oikeusturvan toteuttamiseksi. 6.8. 9:17 Sivu 20