Höyhtyän, Karjasillan, Nokelan ja Lintulan esteettömyyssuunnitelma

Höyhtyän, Karjasillan, Nokelan ja Lintulan esteettömyyssuunnitelma

Sisällysluettelo Alkusanat ALKUSANAT 2 1 Lähtökohdat ja tavoitteet 3 1.1 Lähtökohdat 3 1.2 Tavoitteet 3 1.3 Työskentely 3 1.4 Suunnittelualue 4 1.5 Erikois- ja perustason reitit 5 2 Esteettömyyden nykytila ja parannusehdo- TUKSET 5 2.1 Kevyen liikenteen yhteydet 5 Kevyen liikenteen väylät 6 Suojatiet 10 Alikulkukäytävät 12 Levähdyspaikat 13 2.2 Kasvillisuus 15 2.3 Joukkoliikenteen pysäkit 16 2.4 Valaistus 17 2.5 Liikuntakohteet 18 Lintulan urheilukeskus 18 Lintulammenpuiston esteettömät reitit 18 2.6 Rakennukset 21 Tilakeskuksen kohteet 21 Virastot 21 Sosiaali- ja terveyspuolen yksiköt 23 Päiväkodit 24 Koulut 26 Pohjankartano 28 Musiikkikeskus 29 Asukastuvat 29 3 Toimenpidetaulukot ja KARTAT 30 Esteettömyys on ympäristön toteutumista siten, että jokainen voi toimintakyvystään riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Perinteinen näkemys esteettömyydestä tarkoittaa, että tilassa ei ole liikkumisen esteitä. Liikkumisen esteettömyys on hyvä peruslähtökohta, jonka ohella myös kuulemisen ja näkemisen esteettömyys ovat keskeinen osa fyysisen ympäristön toimivuutta. On arvioitu, että kaikki ihmiset ovat elinajastaan keskimäärin 40 % eri tavoin liikkumis- ja toimintaesteisiä, joten jossain elämänvaiheessa jokainen joutuu tekemisiin ympäristön esteettömyyden kanssa. Esteettömät ja toimivat ratkaisut helpottavat kaikkien ihmisten liikkumista. Oulun esteettömyysstrategia, Passeli kaupunki kaikille, valmistui ja hyväksyttiin vuonna 2009 noudatettavaksi ohjeellisena maankäytön, väylien ja tilojen suunnittelussa. Strategiaan sisältyy esteettömyyden kehittäminen vanhoilla asuinalueilla, joille laaditaan alueelliset esteettömyyssuunnitelmat käytettäväksi esteettömyyskorjausten suunnittelua ja toteutusta varten. Alueellinen esteettömyyssuunnitelma sisältää nykytilanteen kartoituksen ja sen pohjalta määritellyt alueelliset esteettömyystavoitteet, tarvittavat korjaustoimenpiteet ja tavoitteellisen toteutusaikataulun. Höyhtyän, Karjasillan, Nokelan ja Lintulan esteettömyyssuunnitelmassa on pyritty löytämään katuympäristön, liikuntapaikkojen ja julkisten rakennusten sisäänkäyntien puutteet esteettömyyden näkökulmasta ja suunnitella niihin korjaustoimenpiteet. Korjaustoimenpide-ehdotukset on laadittu Oulun kaupungin suunnitteluohjeiden, SuRaKu -korttien ja RT -korttien ohjeiden mukaisesti, ottaen huomioon paikalliset lähtökohdat ja olosuhteet. Työssä ovat olleet mukana Oulun kaupungin Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista Vilho Vanhatalo, Liikuntavirastosta Mervi Uusimäki ja Tilakeskuksesta Kari Parkkinen ja Mika Huhtala (3.9.2012 alkaen). Konsulttina hankkeessa on toiminut Plaana Oy, jossa hankkeesta ovat vastanneet Jorma Hämäläinen ja Leena Joensuu.

1 Lähtökohdat ja tavoitteet 1.1 Lähtökohdat 1.3 Työskentely Oulun kaupungin esteettömyysstrategian vision mukaan Oulu on tasa-arvoinen, suvaitsevainen ja viihtyisä asuin- ja liikkumisympäristö, jossa toiminnot, alueet ja palvelut ovat kaikkien saavutettavissa. Oulua suunnitellaan, rakennetaan ja korjataan kaikille sopivaksi. Strategia sisältää esteettömyyden kehittämisen vanhoilla alueilla. Alueille laaditaan esteettömyyssuunnitelma, jossa selvitetään parantamistoimenpiteiden tarve, laaditaan korjausehdotukset ja tavoitteellinen aikataulu. Nyt laadittu esteettömyyssuunnitelma rajautuu Höyhtyän, Karjasillan, Nokelan ja Lintulan alueille. Uudisrakentamisessa esteettömyyden tulee toteutua aina lakien edellyttämällä tasolla, ns. perustasolla. Esteettömyyden perustasolla julkisen ympäristö laatu on korkeatasoista, esteetöntä ja turvallista. Perustasolla rakennuksissa ja alueilla liikkumisessa kiinnitetään huomiota siihen, että mahdutaan liikkumaan ja tasonvaihdot onnistuvat. Kaikissa uudis- ja korjausrakentamisessa tavoitellaan vähintään perustasoa. Esteettömyyden erikoistasolla esteettömyys toteutuu yksityiskohtia myöten hyvin, jossa ratkaisuissa on otettu huomioon erityisryhmien tarpeita. Esteettömyyden erikoistasolle tulisi pyrkiä julkisissa rakennuksissa ja alueilla, joilla on paljon käyttäjiä ja joissa käyttäjinä on liikkumis- ja toimintarajoitteisia henkilöitä. 1.2 Tavoitteet Esteettömyyttä tulee kehittää yhtenäisinä ja jatkuvina reitteinä ja alueina, jolloin esteetön omatoiminen liikkuminen ja toimiminen tulevat mahdolliseksi alueella. Alueellisen esteettömyyssuunnitelman tavoitteina ovat kartoittaa esteettömyyden nykytila alueella ja kirja ta kaikki alueella havaitut ongelmat, puutteet ja kehittämiskohteet määritellä alueen reitit ja jaotella ne perustason ja erikoistason esteettömyys tavoitteiden reiteiksi ja alueiksi suunnitella toimenpide-ehdotukset korjausta vaativissa kohteissa määritellä toimenpiteiden kiireellisyysjärjestys laatia selkeä ohjelma esteettömän ympäristön ke hittämiseksi alueen eri toimijoiden vastuualueiden osalle Hankkeelle muodostettiin ohjausryhmä, johon kuuluivat tilaajien edustajat Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista, Oulun Tilakeskuksesta, Oulun kaupungin liikuntavirastosta ja konsultin edustaja. Ohjausryhmän kokouksia järjestettiin hankkeen aikana kaksi. Työn lopussa tilaajan ja konsultin edustajat esittelivät hanketta Oulun kaupungin vammaisneuvostolle. Konsultti kartoitti loppusyksyn 2011 ja alkukesän 2012 aikana Höyhtyän, Karjasillan, Nokelan ja Lintulan kaupunginosien muodostamalla aluekokonaisuudella kevyen liikenteen väylät, suojatiet, joukkoliikenteen pysäkit ja Oulun kaupungin palvelurakennusten sisäänkäynnit. Työssä kartoitettiin myös kevyen liikenteen yhdysreitit suunnittelualueelta viereisille alueille. Höyhtyän ja Lintulan alueilla kartoitettiin kaikki kadut ja kevyen liikenteen väylät, Karjasillan ja Nokelan alueilla kartoitettiin kevyen liikenteen väylät ja kadut, jotka toimivat kevyen liikenteen yhdysreitteinä. Lintulan urheilukeskus kartoitettiin esteettömän urheilukeskuksen tavoitteiden ja tarpeiden näkökulmasta. 1.4 Suunnittelualue Suunnittelualueena oli Höyhtyän, Karjasillan, Nokelan ja Lintulan kaupunginosien muodostama aluekokonaisuus Oulussa. Alueella asuu noin 6800 asukasta (Oulun kaupunki), josta noin 1400 iäkkäitä (yli 65-vuotias). Karjasillan ja Lintulan kaupunginosissa iäkkäitä on noin 24-26 % asukkaista. Nokelan ja Höyhtyän kaupunginosissa iäkkäiden osuus on noin 16 % asukkaista. Suunnittelualue rajautui pohjoisessa Kainuuntiehen, idässä Pohjantiehen, etelässä Poikkimaantiehen ja länsipuolella rautatien rata-alueeseen. 3

0 100 200 400m Suunnittelualue Esteettömyyden erikoistason alue Erikoistason reitti Kuva 1. Suunnittelualue ja esteettömyyden erikoistason alue. 4

2 Esteettömyyden nykytila ja parannusehdotukset 1.5 Erikois- ja perustason reitit 2.1 Kevyen liikenteen yhteydet Erikoistason alueiksi valittiin Taka-Lyötyn alue ja Lintulammentien itäpuolen korttelit Kainuuntieltä Taka-Lyötyn kadulle ja Hanhitien, Nokelantien ja Höyhtyänpuiston välinen alue sekä Latokartanontien pohjoispuolella oleva Höyhtyän ostoskeskuksen alue. Lintulammentien ja Joutsentien esteettömät reitit yhdistävät esteettömät alueet toisiinsa. Lintulammentie on Höyhtyän suuralueen läpi kulkeva väylä, jonka pohjoisosassa on kaupungin palvelujen muun muassa kaupunkisuunnittelun ja sivistys- ja kulttuuripalvelujen tiloja, musiikkikeskus ja kirjasto. Lintulammentien pohjoisosan alueelle sijoittuu Caritas-Säätiön palvelukeskus ja palveluasuntoja ikääntyneille ja vammaisille henkilöille. Caritas-Säätiön palvelukeskus on myös radan toisella puolen Etu-Lyötyn alueella. Kartoitusalueen pohjoispuolella Raksilan alueella on Oulun matkakeskus joukkoliikenneterminaaleineen. Lintulammentieltä viereisille alueille johtavat kevyen liikenteen väylät on valittu esteettömyyden erikoistason reitteihin. Lintulammentien ja Latokartanontien pohjoiskulmauksessa on Höyhtyän alueen ostoskeskus, jonka tiloissa toimivat alueen asukastupa ja posti. Hanhitiellä sijaitsevat Höyhtyän terveysasema ja Höyhtyän palvelukeskus asuintaloineen vanhusväestölle. Hanhitielle on suunnitteilla uutta asuinrakentamista, jossa tarjonnassa tulee olemaan myös senioriasuntoja. Sorsatiellä sijaitsevat toimintayksiköt kehitysvammaisten tuettuun asumiseen. Oulun kaupunki on selvittämässä Lintulan urheilukeskuksen ja Lintulammen puistoalueen soveltuvuutta esteettömäksi liikuntakeskukseksi. Lintulammenpuisto on kartoitusalueella oleva lähialueiden asukkaiden suosima ulkoilualue. Puiston alueella on Lintulampien vesi-, ruovikkoja suoympäristöt, lampien välissä aluskasvillisuudestaan lähes paljas mäntykannas, alavaa mustikkatyypin metsää ja mäkinen Lintulammen koulun alue. Vaihtelevine luontoympäristöineen alue soveltuisi myös esteettömän luontopolun sijoituspaikaksi. Kartoitettavana olleen Höyhtyän suuralueen eri osissa rakennetun ympäristön ikä vaihtelee. Lintulammentien pohjoisosassa Taka-Lyötyn alueella on uutta rakentamista viime vuosikymmeneltä, joten rakennetussa ympäristössä näkyy myös rakentamisen esteettömyydelle asetettujen määräysten toteutuminen. Kevyen liikenteen väylät ovat erillisiä kadusta välikaistalla erotettuja tai korotettuja väyliä ja raitteja kevyelle liikenteelle ja huoltoajoon. Karjasillan alue on pääosin 1940-1950 -luvulla rakentunut pientaloasumisen alue, jonka pohjoisosassa on myös asuinkerrostaloja. Alueen kokoojakaduilla Suvantokatu, Kaukovainionkatu ja Nokelantie on korotetut kevyen liikenteen väylät ja kerrostalokortteleiden kaduilla jalkakäytävät. Karjasillan alueella kadut on peruskorjattu, jossa yhteydessä kevyen liikenteen reiteille on rakennettu korotettuja suojateitä, puisto- ja korttelipolkuja ja suljettu katuja läpikulkuliikenteeltä vain kevyelle liikenteelle ja tonteille ajoon. Höyhtyän alue on rakennettu 1950-1960 -luvulla. Alueen pohjoisosa on kerrostalojen ja julkisen rakentamisen ja eteläosa on pääasiassa rivi- ja pientalovaltaisen rakentamisen aluetta. Höyhtyän Lintulammentien länsiosassa on työ- ja kaupallisten palvelujen alue. Höyhtyän työpaikka- ja kerrostaloalueilla on kaduilla korotetut kevyen liikenteen väylät tai jalkakäytävät. Pientaloalueen kadut ovat sekaliikennekatuja. Katualueella olevien kevyen liikenteen väylien lisäksi alueen lukuisat puistoväylät muodostavat verkoston alueen sisällä ja viereisille alueille. Höyhtyän alueella katuympäristö on rakentamisajan mukainen. Alueella ei ole tehty katujen perusparannuksia. Läpiajoliikenteen aiheuttamaa häiriötä asuinalueilla on pyritty vähentämään ottamalla osa sisäisistä kaduista vain kevyelle liikenteelle ja vaikuttamaan ajonopeuksiin hidasteilla. Karjasillan länsiosan ja Höyhtyän alueet ovat kaupunkisuunnittelun muutos- ja kehittämiskohde, jossa on meneillään useita suunnitteluhankkeita. Asemakaavan muutos on meneillään mm. Höyhtyänpuiston ja Hanhitie 13 sekä Lekatien alueilla. Meneillään ovat myös Lintulammentien ja Joutsentien kaakkois- ja lounaskulmauksessa olevien Karjasillan työpaikka-alueen ja Karjasillan koulun ja ostoskeskuksen alueen yleissuunnittelu. Jatkopäätöksiä odottavat Karjasillan Sisustajantorin ja musiikkikeskuksen alueen suunnitteluhankkeet. Nokelan alue on 1940-1960 -luvulla rakennettu pientaloasumisen alue sekaliikennekatuineen. Kevyen liikenteen korotetut väylät ovat vain Kiskotiellä, Veturitien kerrostaloalueella ja Vesaistentien alkuosalla. Kevyen liikenteen yhteyksiä alueen sisällä ja viereisille alueille parantavat puistopolut. Lintulan alue on 1960-1970 -luvuilla rakennettu kerrosja rivitaloalue. Katujen korotetun jalkakäytävän ja välikaistalla erotetun kevyen liikenteen väylän lisäksi alueella on 5

laaja puistopolkujen verkosto, joka liittää asuinalueen viereisiin alueisiin. Esteettömyyskartoitus toi esille yhteensä 187 rakenteellista parantamiskohdetta. Niiden lisäksi kevyen liikenteen väylillä on esteettömyyttä heikentäviä päällystevaurioita, painaumia ja kohoumia sekä kulkuväylälle ulottuvia pensaita tai matalalla väylän yläpuolella olevia puiden oksia, jotka voidaan korjata kunnossapitotyönä. Osa rakenteellisistakin parantamistoimenpiteistä on toteutettavissa lyhyellä aikavälillä kohtuullisin kustannuksin. Pääosa suojatie-, joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen parantamiskohteista ovat kustannuksiltaan ja laajuudeltaan sellaisia, että esteettömyyden parantaminen näissä kohteissa edellyttää laajempaa kadun peruskorjausta. Kevyen liikenteen väylät Yleisin esteettömyyttä heikentävä tekijä kevyen liikenteen reiteillä on vaurioitunut päällyste. Varsinkin Höyhtyän alueella on runsaasti päällysteen epätasaisuutta, halkeamia, uria ja painaumia. Koholla tai painanteena päällystepinnasta olevat kaivonkannet ja puun juurien nostama poimuinen epätasainen asfaltti kevyen liikenteen väylällä aiheuttavat kompastumisvaaran. Suuri osa kevyen liikenteen väylillä havaituista ongelmista voidaan korjata päällysteen uusimisen yhteydessä. Päällystevauriot, halkeamat ja painaumat, jotka voidaan korjata päällysteiden kunnossapidon yhteydessä, ei ole esitetty toimenpidetaulukossa. Puun juurien aiheuttaman päällystepinnan rikkoutumisen korjausta suunniteltaessa joudutaan päättämään myös maisemakuvasta ja puiden kaatamisesta. Höyhtyän suuralueen läpi kulkevan Lintulammentien kevyen liikenteen väylillä esteettömyyttä heikentävät pääasi- assa päällystevauriot, epätasaisuus ja poikittaishalkeamat, jotka ovat korjattavissa päällysteen uusimisella. Kevyen liikenteen väylääkin koskevia rakenteellisia kor-jauksia tarvitaan muutamien pysäkkien kohdalla, joissa esteettömyyden parantaminen edellyttää pysäkin odotustilan nostamista korkeammalle pysäkkialueesta, kaltevuuden pienentämistä ja pintakuivatuksen parantamista. Näissä kohdin myös kevyen liikenteen väylän tasausta joudutaan nostamaan. Samoin Kollaanpuiston suojatien kohdalla suojateille johtavan kulkuväylän kaltevuuden pienentäminen edellyttää kevyen liikenteen väylän tasauksen nostamista. Lintulammentien kevyen liikenteen väylät on erotettu ajoradasta välikaistalla, joka on valtaosalla katua nurmetettu. Lintulammentien alkuosalla itäpuolen välikaistalla olevat valaisinpylväät ovat törmäysvaara näkövammaisille, jotka hakevat ohjausta ajoradan reunasta, sillä välikaista on päällystetty kulkuväylän tavoin asfaltilla Kainuuntieltä Madetojanreitille saakka. Valaisinpylväitä uusittaessa esteettömyys paranee, kun välikaista valaisinlinjalla tai pylväiden ympärillä jäsennetään kontrastimateriaalivyöhykkeellä. Vastaava valaisinpylväiden muodostama törmäysvaara on myös Lekatiellä. Kontrastimateriaalivyöhykkeen rakentaminen valaisinlinjalle parantaa myös Paljekujan kevyen liikenteen väylän hahmottamista viereisestä pysäköintialueesta. Kustannuksiltaan kohtuullinen ratkaisu voisi olla kohomerkintänä tehtävän varoitusraidan lisääminen valaisinlinjalle. Pintakuivatuksen toimivuus kevyen liikenteen väylillä on tärkeä tekijä esteettömyyden kannalta. Kevyen liikenteen väylällä painaumiin kerääntyvä sadevesi jäätyessään aiheuttaa vaaratilanteita. Kartoitusalueella oli muutamia kohteita, joissa sadevedet lammikoituivat kulkuväylälle kor- Kuva 2. Puun juurien aiheuttamaa päällystevauriota. Kuva 3. Lintulammentien kevyen liikenteen väylän poikittaishalkeamia ja reunapainumaa. 6

Kuva 4. Valaisinpylväät aiheuttavat törmäysvaaran näkövammaiselle, joka hakee ohjausta ajoradan reunasta. Kuva 6. Suvantokadun joidenkin rakennusten kattovedet valuvat kevyen liikenteen väylälle. Kuva 5. Kevyen liikenteen väylän hahmottaminen hankalaa, kun pysäköintialueen päällyste samaa materiaalia ja/tai väriä kuin kulkuväylä. Kuva 7. Korkea reunakivi hankaloittaa jalkakäytävälle siirtymistä. kean sadevesikaivon kannen tai toimimattoman viettokaltevuuden takia. Karjasillalla Suvantokadulla ja Höyhtyällä Sorsatiellä joidenkin rakennusten katolta tulevat sadevedet valuvat syöksytorvista kevyen liikenteen väylälle. Esteettömyyden parantamiseksi näissä kohteissa kaupungin edustajien tulee saattaa rakennusten omistajat tietoiseksi ongelmasta ja korjaamaan haitta. Joillakin väylillä sekä Karjasillalla, Höyhtyällä että Lintulassa oli esteettömyyden kannalta korkeita reunakiviä ja sivukaltevuuksia. Karjasillan katujen jalkakäytävillä, jotka eivät kuulu kevyen liikenteen reitteihin, siirtymistä jalkakäytävälle vaikeuttaa korkea reunakivi mm. Rehulantiellä asukastuvan korttelissa ja Kollaantien risteyksissä Hakaka- dun ja Tuulimyllynkadun jalkakäytävien kohdalla. Höyhtyän alueella Hanhitiehen liittyvien tonttikatujen risteyksissä on korkea luiskaamaton reunakivi kadun eteläpuolen jalkakäytävällä. Lintulassa Kaislatien kevyen liikenteen väylällä esteetöntä liikkumista vaikeuttaa pysäköintialueen liittymien korkea reunakivi. Ajoradan päällystäminen uudelleen ilman vanhan päällysteen jyrsimistä on pienentänyt pysäkkien odotustilan korkeuseroa pysäkkialueeseen ja myös korotetun kevyen liikenteen väylän korkeutta kadun pintaan. Karjasillan kirkon korotettujen kevyen liikenteen väylien reunakivi on enää 0-40 mm korkuinen. Kadun pinnan tasossa olevan kevyen liikenteen väylän kohdalla on vaara näkövammaisen vahingossa joutua ajoradalle. Kohtuullisin kustannuk- 7

Kuvat 8 ja 9. Pintakuivatuspuutteet Lintulammentien pysäköintialueen liittymässä ja Kollaanpuiston kevyen liikenteen väylällä. sin kohde olisi korjattavissa massamerkinnällä tehtävällä erotteluraidalla. Kevyen liikenteen väylän ja reunakiven tasauksen nostaminen voisi tällöin jäädä odottamaan kadun peruskorjausta. Hanhitien jalkakäytävällä sivukaltevuutta oli paikoin 3,5 % - 5,7 %, kun se perustason reiteillä saa olla korkeintaan 3 % ja erikoistasolla 2 %. Myös pohjoispuolen kevyen liikenteen väylällä tonttiliittymien kohdalla sivukaltevuus on liian suuri. Hanhitien kevyen liikenteen väylillä on myös paljon päällystevaurioita, halkeamia ja puun juurien rikkomaa päällystepintaa sekä kaivon kannet joko kuopalla tai koholla päällystepinnasta. Karjasillan alueelta Joikupuiston Joutsentielle johtavalla kevyen liikenteen väylällä on esteettömyyskriteereihin (perustasolla 8 % ja erikoistasolla 5 %) nähden liian suuri pituuskaltevuus. Tällä väylällä, joka johtaa Joutsentien risteyssillan alittavalle kevyen liikenteen väylälle, on leikkausalueella paljon pituushalkeamia ja reikiä asfaltissa. Myös Joutsentien kevyen liikenteen väylillä on leikkausalueella pituussuuntaisia halkeamia, jossa halkeamakorjaus ei ole riittävä ongelman poistamiseksi vaan ne syntyvät toistuvasti. Ongelman korjaamiseksi tarvitaan väylärakenteiden parantamista. Huomattavia routimisen aiheuttamia vaurioita on Höyhtyän Allitiellä, jolla länsipuolen kevyen liikenteenväylällä on routanousua ja alueita, josta päällyste puuttuu. Vauriot ovat kevyen liikenteen väylän ja kiinteistöjen piha-alueiden rajakohdassa. Kohteen korjaaminen edellyttää myös kiinteistöjen puolella olevien rakenteiden parantamista. Kartoitusalueella on muutamia sorapintaisia kevyen liikenteen väyliä, jotka esteettömyysnäkökohdin tulisi parantaa. Lintulammentieltä liikennemerkein opastettu esteetön reitti Madetojan musiikkikeskukseen, joka tällä hetkellä on sorapintainen, esitetään parannettavaksi asfalttipintaisek- Kuva 10. Allintien kevyen liikenteen väylä. 8

Kuvat 11 ja 12. Korkea reunakivi hankaloittaa jalkakäytävälle siirtymistä. Kuvat 13 ja 14. Joikupuiston ja Joutsentien kevyen liikenteen väylillä on vaurioita, joiden korjaamisessa tarvitaan rakenteenparantamista toistuvien vaurioiden syntymisen estämiseksi. si. Lintulammenpuiston kevyen liikenteen väylä on pehmeäpintainen. Sateisina aikoina ja alavissa maastonkohdissa muulloinkin väylän kantavuus on riittämätön ja raskas kulkea mm. pyörätuolin käyttäjille. Lintulammenpuiston kevyen liikenteen väylä parantaminen esteettömäksi reitiksi, edellyttää väylärakenteen peruskorjausta ja levähdyspaikkojen lisärakentamista. Kevyen liikenteen väylän jatkuvuus on hankala Taka-Lyötyn alueella, Madetojanraitilta jatketaan Pohjankartanon ja Musiikkikeskuksen kiinteistöjen kohdalta Karjasillalle. Tällä hetkellä oikaisureitti kulkee puiston läpi tai Pohjankartanon pysäköintipaikan kautta Pohjankartanon rakennuksen vieritse. Kulkureitillä on pysäköintialueelta rakennuksen viereiselle kulkuväylälle siirryttäessä korkea reunakivi. Höyhtyällä polkupyöräilijät kulkevat Höyhtyän ostoskeskuksen läpi ajokiellosta huolimatta ja aiheuttavat vaaraa ostoskeskuksessa asioiville mm. Lintulammen asukastuvan monille liikkumisesteisille kävijöille. Myöskään kevyen liikenteen väylä Latokartanon pysäköintialueen läpi ei ole turvallisin reitti. Höyhtyän ostoskeskuksen kehittämissuunnitelmissa tulisi sovittaa alueelle esteetön ja turvallinen reitti levähdyspaikkoineen Hanhitieltä ja Nokelantien kevyen liikenteen raitilta Lintulammentielle. Sorsatieltä puuttuu kevyen liikenteen väylät Höyhtyän terveysaseman suuntaan ja pysäkkiyhteys Lintulammentien ja Nokelantien väliseltä pysäkiltä näille kaduille. Suojatiet Kartoitusalueella esteettömyyden kannalta suojateiden puutteina ovat liian korkea reunakivi tai reunakiven puuttuminen ajoradan reunasta. Alueella on paljon erillisiä ke- 9

vyen liikenteen väyliä, joissa yhdistetyn väylän suojatiellä on reunakiven sijaan käytetty asfalttiviistettä, joka on esteettömyyden suhteen hyvä pyörällisiä apuvälineitä käyttäville. Näkövammaiselle asfalttiviiste suojatien kohdalla on heikosti hahmotettavissa eikä näin ollen anna riittävää informaatiota ajoradan reunan ja turvallisen odotustilan sijainnista suojatietä ylitettäessä. Korotetuilla kevyen liikenteen väylillä ja jalkakäytävillä ajoradan reunakivenä kartoitusalueella on käytetty sekä graniittista reunakiveä että betonireunakiveä. Alueilla, joilla katu on rakennettu käyttäen betonireunakiveä, liittymien ja suojateiden kohdalla on korkeudeltaan noin 4 5 cm korkea madallettu betonireunakivi. Kevyen liikenteen pääreiteillä on kartoitusalueen liittymissä parannettu liikenneturvallisuutta rakentamalla alueelle korotettuja liittymiä ja suojateitä. Ajoneuvoliikenteen toimivuutta on parannettu rakentamalla vilkkaasti liikennöityjen Lintulammentien ja Joutsentien liittymiin liikennevalot. Karjasillan ja Höyhtyän viime vuosikymmenellä korjatut suojatiekohteet on rakennettu käyttäen luiskattua tai pinnan tasoon madallettua graniittista reunakiveä. Näissä kohteissa reunakivikorkeus vaihtelee välillä +1 cm - +3 cm. Katujen uudelleenpäällystyksen vuoksi on muun muassa Nokelantiellä Karjasillan kirkon kohdalla reunakivi jäänyt osittain päällystepinnan alapuolelle, mikä aiheuttaa sadevesien lammikoitumista kevyen liikenteen väylälle suojatien kohdalla. Joutsentien kiertoliittymässä suojatiet on rakennettu noppakivestä. Lintulammentien liikennemäärät ovat suuret ja ajoradan pinta on urautunut. Kesällä 2012 tehty Lintulammentien päällystys on tasannut pinnan epätasaisuutta muilla suojateillä. Kiertoliittymässä kiveys suojateillä on epätasainen ja Joutsensillan puoleisella suojatiellä on ajourien kohdalla huomattavia painumia, mikä haittaa liikkumisesteisiä henkilöitä. Lintulammentien ja Joutsentien keskisaarekkeellisissa suojateissä tilanahtauden vuoksi on tyypillisesti käytetty kahden metrin levyistä saareketta, joka on kapea esteettömyyden suhteen. Lähes kaikki kartoitusalueen keskisaarekkeelliset suojatiet on rakennettu ilman reunakiveä saarekkeen odotustilassa. Uudet suojatiemaalaukset on tehty vain ajoradan kohdalle. Osassa keskisaarekkeita näkyy vielä vanhoja maalimerkintöjä. Lintulammentien liittymissä, joissa suojatiet on tehty kiviladonnalla, myös saarekkeissa on käytetty vastaavaa ladontaa. Turvallisen odotustilan sijainnin hahmottaminen on näkövammaisille hankalaa. Pääosa alueen suojatiemerkinnöistä on tehty maalimerkintöinä, jotka eivät näy tai ovat kuluneet pois talviaikaan, jolloin vain liikennemerkki osoittaa suojatien sijainnin. Kun osassa keskisaarekkeellisia suojateitä on suojatiemerkkien sijoituksessa kunnossapitosyistä käytetty suojatiemerkin sijoittamista vain keskisaarekkeeseen, on näkövammaisen hankala hahmottaa suojatien sijaintia jos vielä suojatiemaalaukset ovat kuluneet. Suojateiden merkintä tulisi muuttaa kestomerkinnäksi sekä erikois- että perustasolla. Kestomerkintöjen kuluminen on vähäisempää kuin maalimerkinnöillä, jolloin suojatien näkyvyys ja ohjaavuus on parempi lähes kaikkina vuodenaikoina. Suojatien hyvä näkyvyys on tärkeää näkövammaisille. Muun muassa opaskoiran avustamana Kuva 15. Jalankulkupainikkeen sijainti kaukana reunakiven takana on hankala mm. pyörätuolin käyttäjille, liikennevalopylvään sijoituksessa huomioitava esteetön pääsy painikkeelle. Kuva 16. Vaaraa näkövammaisille aiheuttava kevyen liikenteen väylän jatkuvuuden katkeaminen suojatiellä. 10

Kuva 17. Hakakadun suojatiellä suojatiemerkkien kohdalla reunakivi on kadun toisella puolen korkea ja vastakkaisella puolella madallettu. Kuva 19. Noppakiveys ei sovellu suojatiepinnaksi vilkkaasti liikennöidyillä väylillä, painumat ja ajourat heikentävät esteettömyyttä, vaurioiden korjaus kallista. Kuva 18. Kiveyksellä toteutetussa suojatie merkinnässä heikko kontrasti. Saarekkeen odotustilan hahmottaminen hankalaa, kun myös siinä on suojatieraidoitus mutta ei ohjaavaa reunatukea. Kuva 20. Madallettu reunakivi Sorvitien suojatien kohdalla on korkea esteettömyyden näkökulmasta. kulkeva näkövammainen antaa opaskoiralle suojateitä ylittäessään käskyn hae suojatie. Myös keskisaarekkeellisissa suojateissä ohjeiden mukainen näkyvä kestomerkintä avustaa näkövammaista hahmottamaan ajoradan sijaintia. Näkövammaisille hyvä ajoradan pinnasta kohoava massamerkintä voi olla hankala niille pyörätuolia käyttäville vammaisille, joilla tärinä aiheuttaa huomattavaa kipua. Esteettömillä erikoistason reiteillä, joilla on paljon pyörällisiä apuvälineitä käyttäviä kulkijoita, tulisikin käyttää upotettua kestomerkintää suojateillä. Lintulammentien valo-ohjatuista liittymistä Sorsatien liittymässä on liikennevalopylvään vieressä vaaraa aiheuttava rummun kohta, joka tulee korjata välittömästi. Sivuojien ja laskuojan rumpupituus on riittämätön. Näkövammainen, joka ylittää suojatien ääniohjauksen mukaan on vaarassa kulkea avo-ojaan. Kuva 21. Suojatien kohdalta puuttuu reunakivi ajoradan reunasta ja saarekkeesta. 11

Suojateiden esteettömiksi korjaamisen kustannukset vaihtelevat huomattavasti tarvittavasta toimenpiteestä. Osa toimenpiteistä on katujen kunnossapidon yhteydessä tehtävää suojatiemaalausten uusimista, liikennemerkkien vaihtamista tai asentamista. Päällysteen uusimisen yhteydessä voidaan korjata painumia, epätasaisuuksia ja pieniä pintakuivatuksen puutteita. Kustannuksiltaan kalleimmat parantamistoimenpiteet kohdistuvat Lintulammentien ja Joutsentien keskisaarekkeiden uusimiseen, joiden toteutus tulee ajankohtaiseksi, mikäli katuverkolla tehdään muitakin huomattavia liikenteen muutoksen aiheuttamia parannuksia. Alikulkukäytävät Kartoitusalueella olevat alikulkukäytävät ovat pääosin kunnossa esteettömyyden suhteen. Alikulkuun johtavilla väylillä on jossain määrin päällysteessä aurausvaurioita, pituus- ja poikkisuuntaisia halkeamia ja painaumia, joihin lammikoituva vesi jäätyessään aiheuttaa liukastumis- jakaatumisvaaran. Aurausvauriot ja pienet painumat korjautuvat päällysteen uusimisen yhteydessä. Pohjantien alittavalla Joutsentien kevyen liikenteen väylillä on alikulkuun johtavalla leikkausosuudella huomattavia pituushalkeamia. Pohjantien alitukseen johtavien kevyen liikenteen väylien pituushalkeamat paikataan. Ongelman poistamiseksi tarvitaan väylärakenteen kunnostusta, jonka laajuus arvioidaan erillisessä selvityksessä. Useissa kartoitusalueen alikuluissa on heikko valaistus. Muun muassa Poikkimaantien ja Joutsentien alikuluissa lamppuja on pimeänä tai valaisinlasi on likainen ja valaistusteho heikko. Alikuluissa, joissa valaistus tuli ympäristön valaisimista, mitattu valaistusvoimakkuus oli 1 lx - 2 lx. Pohjantiellä Joutsentien risteyssilloilla valaisimet ovat kunnossa pohjoispuolen kevyen liikenteen väylällä (valaistusvoimakkuus 20 lx - 60 lx). Eteläpuolen kevyen liikenteen väylällä siltavalaisimien lamput ovat pimeänä ja valaistusvoimakkuus väylällä oli 3 lx (ympäristöstä). Joutsentien risteyssilloilla valaistuksen toimiminen on tärkeää pyörätien reunan erottamiseksi, sillä ajoradalle viettävän korkean pengerluiskan puolella ei ole kaidetta ja asfaltin ja harmaan betonikiveyksen kontrasti on heikko huonossa valaistuksessa. Alikulkukäytävien siltavalaisimet huolletaan, puhdistetaan ja uusitaan lamput, kunnossapitotyönä. Alikulkuun johtavien väylien valaistusta uusitaan Oulun valaistuksen yleissuunnitelman mukaisin periaattein ja aikataulussa. Kuva 22. Alikulkukäytävän / sillan valaistuksen tulee olla toimiva, jotta kulkuväylä erottuu ympäristöstä. Kuva 23. Korjattava alikulkuun johtava kevyen liikenteen väylä. 12

Levähdyspaikat Kartoitetulla alueella on useita puistoja, joissa on levähdyspaikkoja penkkeineen. Penkkejä on kolmea eri mallia. Pääosassa puistoja levähdyspaikat ja penkit eivät ole esteettömiä, penkeistä puuttuvat käsinojat, istuinosa penkeissä on taakse kalteva, jolloin penkiltä nousu on hankalaa liikkumisesteiselle, ja aina penkkien edessä ja sivulla ei ole tarpeeksi vapaata tilaa apuvälineiden käyttöä ajatellen. Eniten levähdyspaikkoja on kaupunginojan varrella Karjasillanpuistossa ja Luulajanpuistossa. Kaupunginojan varrella kulkevalla reitillä Karjasillanpuistossa levähdyspaikkojen väli on 60 m - 100 m. Penkit ovat malliltaan muutoin esteettömiä mutta käsinojat puuttuvat. Penkit on sijoitettu sorapintaiselle alustalle kulkuväylän ulkopuolelle. Useilla levähdyspaikoilla pensaat kasvavat haitallisen lähellä penkkejä. Reitin edetessä Luulajanpuistoon levähdyspaikkoja on välillä harvemmassa (180 m:n välein) tihentyen taas Artturintien kohdilla niittymäisessä ympäristössä. Luulajanpuis- Kuva 26. Vanhempi ympäri vuoden levähdyspaikoilla oleva penkkimalli. Kuva 24. Penkkimalli, joka tuodaan kesän ajaksi puiston. Kuva 27. Levähdyspaikan penkkimallin kontrasti on hyvä, muilta osin esteettömyydessä parannettavaa. Kuva 25. Levähdyspaikan esteettömyyttä heikentää kasvillisuus ja alustan ahtaus. Kuva 28. Levähdyspaikka voi löytyä myös leikkipuistosta. 13

Kuva 29. Esteetön levähdyspaikka Karjasillanpuistossa. ton penkit ovat malliltaan vanhempia. Osa penkeistä on sijoitettu tai siirretty siten, että levähdyspaikan roska-astia ei ole saavutettavissa. Lintulammentien pohjoisosassa on Karjasillanpuistossa olevan reitin jatkona kolme esteetöntä levähdyspaikkaa 150-250 m:n välein, joista kaksi paikkaa penkkeineen sijoittuu yhdyskäytäville viereisiin kaupunginosiin. Madetojanraitti levähdyspaikkoineen on esteetön reitti radan ali kaupungin keskustaan ja Ympäristötalon levähdyspaikka reitin varrella Karjasillan puolelta tulevan matkakeskuksen suuntaan. Kartoitusalueella on loppukesästä 2012 uusittu Karjasillan alueella Keto-, Riihi- ja Tuulimyllynpuiston levähdyspaikkoja ja varustettu puistot esteettömin penkein ja roskaastioin. Myös Sorsapuiston kevyen liikenteen puistoväylän peruskorjauksen yhteydessä on puistoreitti varustettu esteettömin penkein ja roska-astioin. Kartoitusalueen kaikissa kaupunginosassa on puistoreittejä, joissa on kesäaikaan sijoitettuna penkkejä. Musiikkikeskuksen ja Caritas-palvelukeskuksen lähellä olevassa Kollaanpuistossa on levähdyspaikkoja 135-165 m:n välein ja Nokelassa Varikkopuistossa 100-120 m:n välein. Höyhtyällä terveysaseman, palvelukeskuksen ja ostoskeskuksen lähellä olevissa Höyhtyänpuiston ja Allinpuiston kulkureiteillä on levähdyspaikkoja penkkeineen 120-150 m:n välein. Höyhtyän ja Lintulan välissä olevalla Lintulammenpuiston alueella on valaistu kuntoreitti ja reitit Isolintulammen rannalla oleviin virkistyspaikkoihin, jotka varustetaan kesäaikaan penkein. Talviaikaan Lintulammentie muodostaa reitin, jossa on mahdollisuus levähdykseen joukkoliikennepysäkeillä olevilla penkeillä. Katoksellisia pysäkkejä on Lintulammentien varressa noin 250-500 m:n välein. Levähdyspaikkoja tulee muuttaa esteettömäksi alkaen erikoistason reiteillä, terveysaseman ja palvelukeskusten ja ikäihmisten suosimien asuinalueiden läheisyydessä. Perustason reiteillä esteettömiä levähdyspaikkoja tulisi olla noin 250 m välein ja erikoistason reiteillä noin 100 m:n välein. 14

2.2 Kasvillisuus Kartoitusalueella muutamissa kohteissa puiden oksat ovat alhaalla mikä haittaa erityisesti näkövammaisia henkilöitä. Muutamissa kohdissa puiden oksat ja pensaat peittävät liikennemerkkejä ja katukylttejä. Puut valaisinpylvään vieressä heikentävät kulkuväylän valaistusta. Paikoin lähellä kevyen liikenteen väylän tai jalkakäytävän reunaa kasvavat reheväkasvuiset pensaat ulottuvat katualueelle ja kaventavat kulkuväylää. Kulkuväylälle ulottuvat pensaat muodostavat törmäysvaaran erityisesti näkövammaisille ja ovat risteyskohdissa näkemähaitta. Kasvillisuuden karsiminen hoidetaan katu- ja viheralueiden kunnossapidon yhteydessä eikä erillisiä toimenpiteitä tarvita. Kartoituksessa havaitut kasvillisuuden leikkausta vaativat kohteet ovat liitteessä 1. Kuva 31. Tonteilla katualueen rajalla kasvavat pensaat ulottuvat kevyen liikenteen väylälle ja ovat haitta etenkin näkövammaisille. Kuva 30. Kasvillisuus peittää liikennemerkkejä ja varjostaa valaistusta. Kuva 32. Kasvillisuus kaventaa kulkuväylää, haittaa ennen kaikkea näkövammaisia. 15

2.3 Joukkoliikenteen pysäkit Kartoitusalueen joukkoliikennepysäkit ovat suhteellisen hyväkuntoisia mutta esteettömyyden suhteen pysäkeissä on korjaamista. Puutteita on reunakivikorkeuksissa ja odotustiloissa. Lintulammentien keskustaan suuntautuvien linjojen pysäkit ovat katospysäkkejä lukuun ottamatta alueen eteläosassa Poikkimaantien lähellä olevaa pysäkkiä. Myös keskustasta poispäin suuntautuvien linjojen pysäkit ovat Höyhtyän ostoskeskukseen asti pääosin katoksellisia. Lintulammentien pysäkeillä esteettömyyden kannalta ongelmana ovat pysäkkien matala reunakivi, osassa odotustilan kapeus ja pinnan huono kunto. Laatoitetuissa odotustiloissa on vettä kerääviä painumia, jotka talviaikaan jäätyessään altistavat liukastumisille. Muutamien pysäkkien odotustilan laatoitus on muutettu asfalttipäällysteiseksi, jolloin odotustilan hahmottaminen samaa materiaalia olevasta kevyen liikenteen väylästä on heikko. Lintulammentiellä pysäkkikatokset on sijoitettu leveän kevyen liikenteen väylän taakse. Kadun peruskorjausta suunniteltaessa tulisi selvittää myös pysäkkikatoksen sijoittamista odotustilan viereen ja kevyen liikenteen väylän linjaamista katoksen taakse esteettömyysohjeiden mukaisesti. Karjasillan ja Höyhtyän terveysaseman kautta Lintulaan suuntautuva joukkoliikenteen reitti kulkee katuverkolla, jossa pääasiassa on korotetut kevyen liikenteen väylät tai jalkakäytävät. Tällä reitillä joukkoliikenteen pysäkeillä ei ole erillistä odotustilaa. Moni pysäkeistä on ajoratapysäkkejä, joissa vain pysäkkimerkki osoittaa pysäkin sijainnin ja bussin likimääräisen pysähtymispaikan. Pysäkin sijaintia ilmaiseva varoitusalueraidan lisääminen reunakiven viereen parantaisi pysäkkialueen hahmottamista ja ohjaisi muun muassa näkövammaisia bussin etuoven kohdasta. Kuva 33. Huonokuntoinen odotustila erikoistason pysäkillä Lintulammentiellä. Kuva 35. Alikulkukäytävän yhteydessä olevan pysäkin odotustila kapea, portaat pysäkille huonokuntoiset, luiskayhteys epätasainen ja valaistus heikko. Kuva 34. Odotustilana kevyen liikenteen väylä, pysäkkimerkki ei ohjaa näkövammaista pysäkin sijainnista. Kuva 36. Ajoratapysäkin osoittaa vain pysäkkimerkki, kevyen liikenteen väylä on kapea, kun väylä on myös pysäkin odotustilaa. 16

2.4 Valaistus Kuva 37. Pysäkiltä puuttuvat pysäkkiyhteydet viereisille suojateille. Kuva 38. Hyväkuntoinen joukkoliikennepysäkki (Kainuuntie). Sorsatiellä Nokelantien liittymässä olevalta pysäkiltä puuttuu kevyen liikenteen pysäkkiyhteydet sekä Nokelantielle että Lintulammentielle. Kartoitusalueella Kainuuntien ja Joutsentien alikulkukäytävien kohdalla olevat pysäkit ovat huonokuntoisia lukuun ottamatta Teuvo Pakkalan kadun liittymässä olevaa pysäkkiä. Pysäkkiyhteyksien päällysteet ovat huonokuntoisia. Kainuuntiellä Artturintien alikulkukäytävän yhteydessä olevan pysäkin kohdalla tiekaide ei jatku riittävän pitkälle yhteysväylän suuntaan. Joutsentien pysäkkien portaat ovat erittäin huonokuntoiset. Oulun kaupungin katujen, kevyen liikenteen väylien ja puistojen valaistusta joudutaan uusimaan lähivuosina suurelta osin 2009 voimaan tulleen EU:n energiatehokkuusdirektiivin 2005/32/EC johdosta. Kartoitusalueella on tällä hetkellä pääasiassa käytössä elohopealamppuja ja valaistus tullaankin lähivuosina uusimaan, asuinalueilla valonlähteeksi tulee monimetallilamppu, pääkaduille Lintulammentielle Kainuuntieltä Joutsentielle monimetalli ja siitä eteenpäin Poikkimaantielle sekä Joutsentielle suurpainenatrium. Valaistusperiaatteet on esitetty Oulun kaupungin valaistuksen yleissuunnitelmassa 2010. Valaistuksen uusimisessa katualueiden valaistusratkaisuissa tulee ottaa huomioon myös esteettömyysnäkökohdat, valaistusvoimakkuudeltaan riittävä ja tasainen valaistus liikkumisesteisillekin kulkijoille. Kartoituksessa valaistus tarkistettiin syys- lokakuussa 2012. Huomion kohteena oli valaistus ennen kaikkea suojateiden ja linja-autopysäkkien kohdalla. Vuoden pimeimpään aikaan suurimman vaaran aiheuttavat ilman heijastinta liikkuvat jalankulkijat ja ilman valoja ajavat pyöräilijät, joita on vaikea havaita erityisesti puutteellisesti valaistuilla väylillä. Tällä hetkellä puutteita valaistuksessa on sekä Lintulammentien että Joutsentien kevyen liikenteen väylillä ja useissa alikulkukäytävissä. Nykyinen valaistus Latokartanontiella ja Hanhitiellä ei ele riittävä esteettömyyden erikoistasolla. Esteettömyyden erikoistasolla valaistusvoimakkuuden tule olla jalkakäytävällä vähintään 10 lx ja suojateillä vähintään 30 lx, perustasolla valaistus on kadun toiminnallisen luokan mukainen. Lintulammentien suojateillä valaistusvoimakkuus vaihtelee. Kainuuntien Maikkulanraitin välisellä osuudella, jossa valaisin on molemmin puolin katua ja valaisinpylväs sijoitettu suojatien läheisyyteen, valaistusvoimakkuus on suojatiellä riittävä. Katuosuudella, jossa valaisimet ovat vain kadun toisella puolen, valaistusvoimakkuus alenee huomattavasti eikä ole riittävä suojatien kohdalla. Kiertoliittymässä valaistus on reunaosilla riittävä lukuun ottamatta länsipuolen suojatietä. Leveästä katutilasta johtuen kiertoliittymän keskisaarekkeiden kohdalla valaistus jää alle esteettömän suojatien vaatimustason. Latokartanontien liittymän jälkeen valaistus on kadun alkuosaa heikompi ja Lintulammentien katuosuudella suojateille asetettua valaistusvoimakkuuden vähimmäisvaatimusta ei saavuteta. Valaistus Lintulammentien länsipuolen kevyen liikenteen väylällä on heikko, sillä kadun vastakkaisella puolella oleva katuvalaistus ei riitä väylän valaisemiseen. Samoin Joutsentien eteläpuolen kevyen liikenteen väylän valaistus on heikko. Esteettömyyden erikoistason kaduiksi valittujen Latokartanontien ja Hanhitien nykyinen valaistusteho ei riitä valaisemaan suojateitä ja kevyen liikenteen väyliä esteettömyysvaatimusten mukaisena. Kevyen liikenteen valais- 17

tuksissa ongelmana on myös valaistuksen epätasaisuus. Valaisinpylvään kohdalla valaistusvoimakkuus on huomattavan korkea, mutta alenee nopeasti pylväiden välissä valaistusluokan vaatimustason minimiin. Valaisimien vieressä olevat suuret puut varjostavat ja heikentävät valaistusta. Höyhtyänpuistossa ja Karjasillanpuistossa ei puistoreiteillä ole valaistusta. Viereisten katujen valaistus valaisee jonkin verran puistoväyliä mutta valaistus jää heikoksi (noin 1 lx). Höyhtyänpuisto on Hanhitien varrella olevan palvelutalon lähivirkistysalue ja Karjasillanpuisto Kaupunginojan levähdyspaikkoineen on Taka-Lyötyn alueen palvelukeskuksen virkistys ja ulkoilualue, jotka tulisi valaista. Karjasillanpuistossa virtaavan veden läheisyydessä oleva puistopolku tulisi valaista jalankulkijoiden turvallisuuden takia. Madetojan musiikkikeskuksen ohjattu esteetön reitti tulee valaista, sillä ympäristöstä tuleva valaistus ei ole riittävä. 2.5 Liikuntakohteet Liikuntaviraston kohteita kartoitusalueella ovat Lintulan urheilukeskus ja Karjasillan koulun liikuntasali ja palloilukenttä. Lintulan urheilukeskuksen alueella on kentät jalka-, pesä- ja kaukalojalkapallolle, tennikselle ja yleisurheilulle. Talvilajina Lintulan urheilukeskuksessa on jääkiekko. Urheilukeskusta ympäröivässä Lintulammen puistossa on valaistu kuntorata ja talvella hiihtolatu. Meneillään olevassa Höyhtyän alueen kehittämissuunnitelmassa on pidetty tärkeänä säilyttää Lintulan urheilualue ja Lintulammenpuisto ja kehittää näitä alueita vehreänä metsäisenä ympäristönä. Oulun kaupungin alueella ei ole liikkumisesteisille soveltuvaa ulkoliikunta-aluetta. Esteettömyyskartoituksen yhtenä tavoitteena olikin selvittää Lintulammenpuiston ympäristön mahdollisuuksia esteettömäksi ulkoliikunta-alueeksi. Lintulan urheilukeskus Lintulan urheilukeskuksen liikuntapaikat soveltuvat hyvin myös liikkumisesteisten liikuntaan. Alueella on tekonurmikenttä, kolme tenniskenttää ja kaksi jääkiekkokaukaloa, jotka mahdollistavat myös kaukalojalkapallon harrastamisen. Alueella on myös yleisurheilijoille juoksuradat (6 x 100 m), pituus- ja korkeushyppypaikat ja kuularinki. Esteettömyyden näkökulmasta urheilukeskuksen liikuntapaikkojen saavutettavuus ei ole kaikilta osin hyvä. Lintulan urheilukeskus on saavutettavissa oman auton lisäksi joukkoliikenteen palveluja käyttäen. Yhteys urheilukeskuksen lähimmältä joukkoliikennepysäkiltä ei nykyisellään ole esteetön vaan edellyttää sekä pysäkin että urheilukeskukseen johtavan Kaislakujan parantamista. Urheilukeskuksen pysäköintialueelle tulee varata kaksi liikkumisesteisille tarkoitettua autopaikkaa kentälle johtavan portin läheisyydestä, nykyinen pyöräparkki siirretään kauemmaksi portista. Liikkumisesteisten pysäköintipaikat tulee osoittaa kylteillä ja maalimerkinnöillä ruuduissa. Polkupyörien pysäköintialue osoitetaan pysäköintikentästä eroavalla pintamateriaalilla. Osa pysäköintialueen ja hiihtoladun välisestä alueesta kunnostetaan hiihtoladulle siirtymisen alueeksi, jolla osalla käytetään luiskareunatukea. Pysäköintialueelle tulee rakentaa perusvalaistus, joka takaa riittävän valaistuksen myös silloin, kun kenttäalueen valonheittimet eivät ole päällä. Urheilukeskuksen parantaminen esteettömäksi vaatii pysäköintialueelta kenttäalueelle johtavien porttien uusimista. Kenttä- ja pysäköintialueen korkeusero tasoitetaan luiskaamalla 5 % kaltevuuteen. Huoltotilojen esteettömyyttä tulee parantaa sisäänkäyntien ja puku- ja pesutilojen osalta. Pukutiloissa tulee olla esteetön wc. Pesutilat tulee varustaa tukikaitein ja suihkuistuimin. Huoltorakennuksen tilojen opastus ja ilmoitustaulu kentän varauslistoineen uusitaan sijainniltaan ja teksteiltään esteettömiksi. Huoltorakennuksen yhteyteen sijoitetaan kartta esteettömästä ulkoliikuntaalueesta, kenttäalueesta ja Lintulammenpuiston reiteistä. Urheilukeskuksen kentistä yleisurheilun lajisuorituspaikkojen vauriot kunnostetaan. Tekonurminen pallokenttä ja asfalttipintaiset tenniskentät sopivat nykyisellään hyvin pyörätuolin käyttäjille. Jääkiekkokaukalot sijaitsevat kauempana huoltorakennuksesta. Kaukalon laidalle tulee sijoittaa esteettömiä penkkejä, jossa talviaikaan on helpompi laittaa luistimet jalkaan. Lintulammenpuiston esteettömät reitit Lintulammenpuistossa on valaistu kuntorata, joka toimii talvella hiihtolatuna. Puiston kautta johtaa sorapintainen valaistu kevyen liikenteen väylä Lintulasta Höyhtyän alueelle, Lintulammen koululle ja ostoskeskuksen suuntaan. Lintulammenpuisto on lähialueiden suosittu ulkoilualue vaihtelevine luonnonympäristöineen. Puiston alueella on Lintulampien vesi-, ruovikko- ja suoympäristöt, lampien välissä aluskasvillisuudestaan lähes paljas mäntykannas, alavaa mustikkatyypin metsää ja mäkinen Lintulammen koulun alue. Isolintulammen rannalla on muun muassa kaksi levähdyspaikkaa penkkeineen oleskeluun ja virkistäytymiseen ja nuotiopaikka katoksineen retkeilyyn. Tällä hetkellä puistossa kulkee reittejä ja polkuja ristiin rastiin, mutta ne eivät muodosta selkeää kokonaisuutta kuntorataa lukuun ottamatta. Työssä tutkittiin nykyisen kuntoradan sopivuutta liikkumisesteisille käyttäjille ja erikoistason reitin sijoittamista puistoon. Kartoitusalueelle sijoittuu palvelutyyppistä asutusta mm. Sorsatien, Hanhitien ja Lintulammentien varressa, josta Lintulammen palvelukoti välittömässä läheisyydessä, muut palveluasumiskohteet 0,5-1,7 km:n etäisyydellä. Kaukana ei ole myöskään Kaukovainiolla toimivat Hiirosen 18

Kuva 39. Lintulammenpuiston luonnonympäristö olisi viihtyisä myös liikuntaesteisille. Esteettömän luontoreitin myötä mahdollistetaan myös levähdyspaikan saavutettavuus kaikille käyttäjille. palvelutalot ja päivätoimintakeskus. Työssä yhtenä tavoitteena on ollut myös Lintulammenpuiston kehittäminen Oulun kaupungin esteettömäksi virkistys- ja liikunta-alueeksi. Puiston nykyinen kuntorata on noin kolme metriä leveä, valaistu, pehmeäpintainen ja maastoltaan suhteellisen tasainen. Korkeuseroa alimpien maastonosien ja pohjantien meluvallilla kulkevan reittiosuuden välillä on noin kuusi metriä. Meluvallille nousevan mäen ja Lintulammenpuiston täyttömäen kohdilla kaltevuus on suurimmillaan 7 % - 8 %, muilla maasto-osuuksilla 2,5 % - 3,7 %. Pehmeäpintaisena kuntorata soveltuu hyvin muun muassa nivelrikkoisille kuntoilijoille. Kuntorata on talviaikaan hiihtäjien käytössä. Maastoltaan loivapiirteisenä hiihtolatu soveltuisi myös kelkkahiihtoon ja erityyppisille liikkumisesteisille hiihdon harrastajille. Koska esteetön reitti tulee olla käytössä sekä kesä- että talviaikaan, ei nykyinen kuntorata sovellu ainoaksi esteettömäksi reitiksi puistossa. Lintulammenpuiston alueelle esitetään kahta esteetöntä reittiä ja nykyisen kuntopolun/ hiihtoladun kunnostamista. Isolammen ympäri kiertävä esteetön reitti sijoittuu osin nykyisille kevyen liikenteen väylälle, puistoreiteille ja kuntopolun viereen. Uutta väylää rakennetaan Isolintulammen eteläiseltä levähdyspaikalta Lintulan ja Höyhtyän väliselle nykyiselle kevyen liikenteen väylälle. Reitin varrelle on monimuotoisia mahdollisuuksia aistihavaintoihin, kun reitti kiertää veden äärellä, mäntymetsässä ja nurmialueen reunaa. Isolintulammen rantaan reitti kiertyy kahdessa kohtaa, joista on näkymät lammelle toisesta etelään ja toisesta pohjoissuuntaan. Tältä reitiltä lähtee esteettömäksi kunnostettava pistomainen yhteys Isolintulammen retkeily- ja nuotiopaikkaan, jonne rakennetaan esteetön retkeilypaikka. Lintulan esteettömän urheilukeskuksen ja Isolintulammen yhdistävä reitti sijoittuu alkuosaltaan (noin 125 metriä) nykyiselle kevyen liikenteen väylälle. Uutta esteetöntä väylää rakennetaan noin 130 metriä. Tämän väylän varrelle on esitetty esteetöntä koirapuistoa. Lintulammen alue on kartoitushetkelläkin koiranomistajien suosiossa. Kun Oulun kaupungista puuttuu esteetön koirapuisto, olisi Lintulammen esteetön puistoalue liikkumisesteisille koiranomistajille luonteva paikka tulla nauttimaan ulkoilusta ja samalla antaa lemmikkinsä kulkea vapaana. Esteettömän koirapuiston edellytys on lähellä oleva liikkumisesteiselle varattu pysäköintipaikka ja esteetön reitti koirapuistoon sekä esteettömät portit aitauksen kulkuporteissa ja levähdyspaikat. Työssä esitetään myös puupintaisia luontopolkuja ja pitkospuita Isolintulammen kosteikkoalueille. Näin esteettömästä reitistä on mahdollista valita hieman korkeammalla metsäisessä ympäristössä kuntopolun vieressä kulkeva reitti ja kuunnella hiljaisuutta, mäntyjen huminaa ja taustalta liikenteen ääniä. Reitiksi voidaan valita myös alava lammen ruohottuneen osan halki kulkeva reitti nuotiopaikalle ja 19

Kuva 40. Esitys Lintulammenpuiston esteettömistä reiteistä ja toiminnoista. kuunnella kaislikon havinaa. Esteettömillä reiteillä pintamateriaalina tulee käyttää joko kivituhkaa tai asfalttia. Lintulammenpuiston luonto- ja liikuntatyyppiseen maisemaan kivituhka soveltunee paremmin. Pituuskaltevuutta reiteillä saisi olla korkeintaan 5 % ja sivukaltevuutta 2 %. Esteettömän reitin leveytenä on hyvä olla vähintään 2,3 metriä, jotta koneellinen kunnossapito on mahdollista. Ohjaavana merkintänä käytetään reunaerotusmerkintää, joka voi olla reunapuu tai luonnonkiviladelma kulkuväylän reunalla. Merkinnän tulee olla kontrastiltaan muusta pinnan väristä ja materiaalista poikkeava, eikä se saa aiheuttaa kompastumisvaaraa. Esteettömän reitin luonteeltaan erityyppiset osat opastetaan erillisillä opasteilla (maalauksilla ja kylteillä), joiden avulla eri käyttäjäryhmät pystyvät hahmottamaan reitin. Risteyskohdissa esteetön reitti on jatkuva. Käsijohteita käytetään erikoistason reiteillä puupintaisilla poluilla molemmilla puolin reittiä. Muilla reitin osilla käsijohdetta käytetään toisella puolen mäkisillä osuuksilla. Esteettömän reitin toinen lähtöpaikka on Lintulan urheilukeskuksessa, jossa on autopaikkoja liikkumisesteisille. Toinen lähtöpaikka sijoittuu Lintulammen palvelukodin läheisyyteen. Reitin lähtöpaikkoihin rakennetaan opastustaulut alueella sijaitsevista reiteistä. Reitin varrelle kulkuväylän ulkopuolelle sijoitetut levähdyspaikat erotetaan reitistä reunakiveyksillä. Penkkien värit ovat mielellään kirkkaita. Alustavassa suunnitelmassa on esitetty penkkien paikat, joissa on mielenkiintoista aistittavaa. Esteettömät reitit valaistaan yhtenäisesti ja perustason ulkoilureittejä tehokkaammin. Valaisimet suunnataan niin, että ne eivät häikäise kulkijoita. Rahoituksesta riippuen esteettömiä reittejä voidaan rakentaa useassa eri vaiheessa. 20

2.6 Rakennukset Esteettömyyskartoitus tehtiin suunnittelualueella 15 tilakeskuksen rakennukselle sisäänkäyntien esteettömyyden opasteiden ja pysäköintipaikkojen osalta. Kartoitettavana oli kouluja, päiväkoteja, palvelutaloja ja asukastupia, opetustoimen hallinnon tiloja, Musiikkikeskus ja Ympäristötalo. Lähtökohtana tarkastelulle oli seuraavat kriteerit Onko kulku pääsisäänkäynnille ja esteettömälle sisäänkäynnille selkeästi havaittavissa tai opastettu? Onko kohteen edessä esteettömiä autopaikkoja ja kuinka kaukana sisäänkäynnistä? Onko sisäänkäynnin yhteydessä portaita? Jos on, onko portaissa kaiteet ja niissä käsijohteet kahdella korkeudella (70 cm ja 90 cm) ja molemmilla puolin? Onko sisäänkäynnin yhteydessä luiskaa? Jos on, onko luiskan kaltevuus enintään 5 %? Onko luiskassa 2 metrin välitasanne 6 metrin välein, jos kaltevuus ylittää 5 %. Onko luiskassa kaiteet ja käsijohteet molemmin puolin? Onko sisäänkäynnin edessä vapaata tilaa (vähintään pyörähdysympyrän 150 cm verran)? Onko oviaukon vapaa leveys vähintään 85 cm? Onko ovessa kynnys? Ylittääkö kynnyksen korkeus 2 cm? Virastot Ympäristötalon pysäköintialueella on kolme esteetöntä autopaikkaa. Ympäristötalo on myös hyvin saavutettavissa julkisilla kulkuneuvoilla. Pyörällisiä apuvälineitä käyttävä joutuu kiertämään Säveltäjänkadun kautta kiinteistölle, sillä myös lähimmän pysäkin kohdalla suora kulku katkeaa korkeaan reunakiveen. Kulkuväylä Säveltäjänkadulta tai pysäköintipaikalta nousee loivasti sisäänkäynnille. Lyhyellä matkaa edustan laatoitetulle alueelle tultaessa kaltevuus (7-8,3 %) kuitenkin ylittää jopa perustasolle määritetyn kaltevuusvaatimuksena (8 %, erikoistasolla 5 %). Rakennuksen sisäänkäynti hahmottuu selkeästi julkisivusta. Lasiovien vaaleassa huomioraidassa kuten myös lasiseinien huomiomerkinnöissä ei ole riittävää kontrastia heikosti näkeville henkilöille. Kohteessa on avauspainikkeella toimivat automaattiovet. Painike erottuu selkeästi vaaleana tummaa taustaa vasten, mutta ISA -tunnus painikkeesta puuttuu. Kartoitusajankohtana ovien aukaisutoiminnassa oli toimintahäiriö. Vain toinen ovi aukesi painikkeella, jolloin Tilakeskuksen kohteet Tilakeskuksen kohteiden taso sisäänkäyntien esteettömyyden suhteen vaihtelee paljon kartoitusalueella. Alueella oleva Ympäristötalo on uutena rakennuksena esteetön. Muutamissa kohteista sisäänkäyntien esteettömyyttä on parannettu luiskien ja ovien aukaisupainikkeen avulla. Monissa kohteissa kuitenkin esimerkiksi pyörätuolissa istuvan tai rollaattoria käyttävän sisäänkäynti rakennukseen on hankalaa tai mahdotonta ilman avustajaa oven korkean kynnyksen tai puuttuvan luiskan vuoksi. Opastus kohteisiin on lähes kaikissa Tilakeskuksen kohteissa heikko, sillä Pohjankartanoa lukuun ottamatta kohteissa ei ole opasteita pääsisäänkäynnille tai esteettömälle sisäänkäynnille, mikäli rakennuksessa on esteetön sisäänkäynti eri paikassa kuin pääsisäänkäynti. Osassa kohteista pääsisäänkäynti on loogisessa paikassa ja erottuu selkeästi muusta rakennuksesta. Muun muassa terveysaseman ja palvelukeskusten pääsisäänkäynnit ovat helposti löydettävissä. Päiväkotien pihalla on vaikea arvioida, mikä on pääovi. Samoin kouluissa, joissa tilat ovat useassa eri rakennuksessa, pääoven erottaminen oli vaikeaa. Kuva 41. Oven aukaisupainike erottuu hyvin, on kuitenkin kaukana ovesta. Lasiovien ja lasiseinien huomioraitojen ja kuvioiden kontrasti on riittämätön heikosti näkeville. Ritilä edustalla voi talvella olla liukas. 21