Numero 4 lokakuu 2008 Huhtasuonalueen sitoutumaton aluelehti Huhtasuolainen@gmail.com
Sivu 2 Huhtasuolainen Numero 4 lokakuu2008 Pääkirjoitus Vaalit Kohta on Jyväskylässä kunnallisvaalit. Minä olen ylpeä, että maahanmuuttajialla on äänioikeus ja he voivat osallistua vaaleihin. On mukavaa kun voi tuntea itsensä yhdeiskunnan jäseneksi ja sinun äänesi voi auttaa tekemään kaupungin elämästä vähän parempaa. Koko elämänme teemme valintoja, valitsimme oman ammatin, omat ystävät ja oman rakkauden ja oman kodin. Aina yritämme tehdä valintamme oikein ja selkeästi. Pian meidän pitää päättää minkälainen ehdokas ja minkä puolue ansaitsee meidän luottamuksen. Me asumme demokraattisessa tasavallasessa maassa, jossa voimme valita vapaasti. Jokaisella ihmisella on oikeus valita ja jokaisella on oikeus vaikka alkaa ehdokkaaksi. Puolueista muodostuu Jyväskylän suurin poliittinen ryhmä, toki on myös sitouttmattomia. Lehdissä on paljon tietoja ehdokaista ja puoleista. Meillä on paljon ajatuksia ja odotuksia ja kysymyksiä. Kuka on luottamuksen arvoinen kaikkista ehdokkaista, keneen voimme luottaa enemmän, kuka on oikeasti ja parempi tekee työtä kaupungin tulevaisuuden eteen. Kuka oikeasti haluaa, että kaupungin ja kunnan hyvinvointi kasvaa? Joskus ihmiset tulevat vallassaan sokeaksi, jotka vain puhuvat ja kauniisti, he lupaavat tehdä paljon työta, ja hyvin huolehtia ihmisen asioista. Mutta he vain haluasivat lämpimän paikkan, heitä vain kiinnostaa oma ura ja etu, kun vaalit ovat menneet, he heti unohtavat omat äänestajät. Minä luulen, että minun ehdokas on, rehellinen ihminen, joka hyvin kuuntelee ihmisten mielipiteitä, ymmärtää ihmisten ongelmia ja auttaa heitä, hän hyvin ratkaisee tehtäviä, hän voi hyvin saada työnsä valmiiksi. Hänellä on paljon tietoja kaupungin elämästä ja hänen tavoittelee tehdä meidän elämästä kaupungissa paremmän. Hän puhuu totta ja hän on vastauussa omist asioistaan. Minä haluisin valita ehdokkaan, kenestä voin sanoa, että voin luottaa häneen kaikissa asioissa. Ehdokkaana on myös maahanmuuttajia, mutta minusta ei ole mikään automaatti, että maahanmuuttaja äänestää heitä. Tärkeintä on henkilö, joka oikeasti ymmärtää asioita, ja pitää puheensa, eikä ajattele vain omaa statustaan. Minun elämäni tulevaisuus meidän kaupungissa, siis Jyväskylässä. Marina Nyholm huhtasuolainen@gmail.com Kaakonpyrstö 6, talonpääty. p. 050 9172810 Päätoimittaja: Toimittajat: Taitto: Ilmoitusmyynti: MUISTI Kaikki ihmiset muistavat erilaisia asioita vuosien varrelta ja toiset muistot ovat kirkkaampia,kuin toiset. Alueemme asukkaiden kanssa keskustellessani huomioin, että eri ihmiset muistavat tapahtumia eri lailla ja asia saattaa muuttua merkittävästikkin riippuen siitä kuka kertoo. Syntymät, kuolemat ja muutot kyllä muistetaan, mutta esim alueen tapahtumia aika vähän ja nämä ovat niitä muuttuvia muistoja. Keskustelin asukkaiden kanssa tuleviin vaaleihin liittyen vaalilupauksista ja kukaan ei oikein muistanut mitä ehdokkaat ovat milloinkin luvanneet. Tulinkin siihen tulokseen, että kolektiivinen muisti se vasta lyhyt onkin, koska samat ihmiset vaaleista toisiin lupaavat samoja asioita, kuitenkaan niiden eteen juuri mitään tekemättä noudattaen ryhmäpäätöksiä. Taitaa olla vanha sanonta totta, että oma suu on lähempänä, kuin kontin suu. Toivonkin, että asukkaat muistavat nykyisten ehdokkaiden lupaukset, ja läpimenneiden osalta valvovat, että ainakin yritystä on luvattujen asioiden hoitoon. Tauno Nyholm Milla Sinijärvi Marina Nyholm Ville Suhonen Erkki Hakkarainen Päätoimittaja Tauno Nyholm Ilmoitusten hinnat: 55x55mm 22,50 tai 17,50 50x100mm tekstissä 35, etusivulla 45, takasivulla 40 100x100mm 70, etusivulla 90, takasivulla 80 10x15mm 105 etusivu 135, takasivu 120 koko etusivu 800, koko takasivu 1000
Numero 4 lokakuu 2008 Huhtasuolainen Sivu 3 Uusi asuinalue Kaakkolampi 2 Teimme haastattelun Huhtasuon uuden asuinalueen asukkaista ja rakentajista. Kaakkolampi 2 on uusi omakotialue ja nopeasti rakentamisen osalta valmistunut uusi kaupunginosa. KARI RENTOLA Muutin Palanderinkadulta Rasinrinteeltä.Valitsin pakettitalon, ja rakennus- ja asuinalueeksi Huhtasuon alueen sen vuoksi, että palvelut, koulu ja kauppakeskus ovat lähellä. Minua miellyttää täällä mukavat ihmiset. Muuttopäivä oli huhtikuussa, mutta talo talo ei ole vielä täysin valmis. Talon pinta-ala on 136/113 m2 TUIJA HEINO- SEN JA JYRKI SAARELAN TALO TUIJA HEINONEN kertoo heidän talostaan: He ovat muutaneet Palokan rivitalosta kesäkuussa ja rakentaminen oli aloitettu 6-2007. Tontteja tuli hakuun niin päätimme hakea niitä. Alue on tuttu, koska vanhemmat ovat asuneet Kangaslammella ja Tuija on lähtöisin täältä. ja hyvät päivähoitomahdollisuudet. Alueella on hyvät liikunta ja hiihtomaastot. Tuija toivoisi parannettavan Huhtakeskuksen käyttöä, kylätoimintaa ja palvelua. Talon pinta-ala on 198/ n.140 m2. Teksti ja kuvat: Milla Sinijärvi ja Kari Tiihonen Täällä miellyttää rauhallisuus, liikuntamahdollisuudet, koulu MIIKKA LUOMA JA PEPPIINA PAPIN- NIEMI-LUOMA Aloitimme pakettitalon rakentamisen heinäkuussa 2007 ja muutimme tänne Rasinrinteeltä 29.2.2008. Valitsimme asuinalueeksi Huhtasuon alueen sen vuoksi, että palvelut ovat lähellä. Tarvitsimme yksitasoisen rakennustontin ja täällä oli sopiva tontti vapaana lähellä Miikan työpaikkaa, entistä asumispaikkaa ja lapsen hoitopaikkaa. Meitä miellyttää täällä alueen rinne, luonto, ulkoilumahdollisuudet ja liikekeskus lähellä. Lasten kannalta tämä on rauhallinen paikka. Toivoisimme parannettavan liikenneväyliä, mutta alu- een suunnitelmat ovat vielä kesken. Talon pinta-ala on 118/105 m2, jonka lisäksi on autokatos.
Sivu 4 Huhtasuolainen Numero 4 lokakuu 2008 Digikuvaus, -Nykyaikaa Ei ole kauan siitä, kun kiisteltiin onko filmi koskaan täydellisesti korvattavissa digitaalisin menetelmin. Samoihin aikoihin pidettiin ihmeenä esimerkiksi äänentoistoon tulleita digitaalisten äänilähteiden ja tallennusmuotojen käyttökelpoisuutta. Tänä päivänä kukaan ei pidä enää digitaalisen äänen tallennuksen tekniikoita ihmeellisinä tai kyseenalaista niiden käyttöä. -Tietenkin on myös poikkeuksia, jotka itse asiassa melkein vahvistavat säännön. -Tällaisia poikkeuksia ovat esimerkiksi vinyyliäänitteiden kannattajat. Kaikki me kuitenkin tiedämme, että ääntä ja musiikkia ei edes ole enää paljoa myytävänä muuten kuin digitaalisina tallenteina. Valokuvauksen on käymässä tai on jo käynyt samalla tavalla. Muistan kuinka 80-luvun alkupuolella puhuttiin ihmeestä nimeltä still-videokamera, jonka kovin sci-fimäisesti vielä silloin kuviteltiin olevan isokokoinen ja nimenomaan videokameran tapainen väline, jolla pystyttäisiin lähettämään kuvaa esimerkiksi puhelinlinjaa myöten, jolloin kuvan käsittely ja esim. kuvan käyttö lehtipanon puitteissa mullistaisi koko lehtikuvauksen nopeutensa vuoksi. Ensimmäiset still-videokamerat, eli digikamerat olivat kennokooltaan tuollaiset huikeat 0,1 megapikseliä, jos niitä kuvailtaisiin nykytermein. Siihen aikaan ainoana esteenä kehitykselle pidettiin sitä, että laskelmien mukaan kinofilmin tarkkuus voitaisiin saavuttaa vasta sitten, kun pystytään tekemään tarpeeksi pieni digikenno, joka kuitenkin pystyisi tallentamaan kuvan n. neljän miljoonan pikselin tarkkuudella. Asiaa pidettiin pitkään täysin mahdottomana ja vakavasti otettavat valokuvaajat pitäytyivät filmissä, joka kinokoossa toistaa keskimäärin tuon neljän miljoonan pikselin tarkkuuden minimissään. Valokuvaajat pitivät mukanaan useanlaisia filmejä aina sen mukaan, mitä milloinkin kuvasivat: -oli eri herkkyyksisiä ja eri valaistuksissa käytettäviä filmejä, jotka kehitettiin monimutkaisen prosessin puitteissa ja sen jälkeen vedostettiin joko käsityönä yksitellen tai sitten suuremmissa erissä. Kukaan vakavasti otettava taidevalokuvaaja ei vielä silloin halunnut digitaalisia epätarkkoja ja epäselviä kuvia. Kuinkas sitten kävikään? Nyt kun elämme vuotta 2008, tiedämme, että digikuvauksessa on mahdollista käyttää kolmen, neljän, kuuden, seitsemän, kahdeksan tai vaikkapa kahdentoista megapikselin kennoilla varustettuja digikameroita. Niihin voimme laittaa vaikkapa useamman gigabitin muistikortteja. Emme tarvitse enää erilaisia filmejä erilaisia kuvaustilanteisiin, koska voimme säätää digikennojen herkyyttä tarpeen mukaan vaikka jokaisen kuvan kohdalla. Voimme myös säätää valkotasapainoa jokaisen kuvan kohdalla erikseen vaikka niin, että kuvat tulevat otetuksi aivan kuin erikoisfilmeillä. Muistikorteille saamme mahtumaan satoja, jopa tuhansia kuvia. Voimme vielä kaikenlisäksi tarkkaan valikoida kuvat, jotka haluamme säilyttää, tulostuttaa ym. Itse asiassa kuvaamisessa ei ole enää juuri mitään rajoitteita, kun monilla kamera on jo kännykässä. Markkinointi Digikameroita markkinoidaan huikeilla megapikselimäärillä ja kuluttajat uskovat että nimenomaan megapikselimäärä on se seikka, joka tekee kamerasta hyvän. -Näin ei kuitenkaan yksiselitteisesti ole, koska on m myös linssi, eli objektiivi, jonka kautta juovista ja aallonpituuksista koostuva valo kerätään digikennolle. Usein unohdetaan, että objektiiveja on tehty jo ennen digiaikaa ja silloinkin kuippukuvaalien filmeille kuvaamat kuvat ovat olleet suuressa määrin riippuvaisia siitä, että minkälaisen objektiivin kautta ne kuvattu. Vaikka kuvaajalla olisi ollut kuinka hyvä filmi tahansa, ei hän silloinkaan voinut ottaa hyvää kuvaa, jos hänen kameransa ja objektiivinsä olleet hyviä. On jossain määrin kyseenalaista rinnastaa hyvää kuvaa pelkään pikseli määrään, jos valon aallon pituus ja juovatiheyden kerääminen filmille on ollut vaativa tehtävä objektiiveille jo silloin, kun digikameroista ei ollut tietoakaan. Aivan samoin on myös digikameran kanssa. Valon aallon pituus ei ole muuttunut eikä juova määrä vähentynyt, vaikka sitä olisi minkälainen digikenno vastaan ottamassa. Toisin sanoen on tultu tilanteeseen, jossa suurella kennolla varustettuja kameroita myydään jopa liian pienillä, objektiiveillä. Mitä tällaisesta olisi sanottu filmiaikana, jolloin yksi tärkeimmistä asioista olivat objektiivit joiden etulinssin halkaisija järjestelmäkameroissakin oli usein miten noin viisi senttiä? -tuskin kukaan olisi ostanut kameraa, jos siinä olisi ollut olemattoman kokoinen objektiivi. Miten on megapikseleiden laita? Megapikseleitten määrä ratkaisee sen, kuinka suuren kuvan pinta-alaltaan voidaan saada ilman erikoiskäsittelyä. MUTTA Voiko kuva olla tarkka, jos se on kuvattu nastan hatunkokoisesta reiästä? Kysymys saattaa kuulostaa samalta kuin sadussa Keisarin uudet vaatteet esitetty kysymys keisarin uusista vaatteista. Vastaus ei olekaan ihan yhtä yksiselitteinen, koska megapikselimäärä ei kerro kennon todellista fyysistä kokoa pinta- Teksti: Ville Suhonen alaltaan.-kaiken lisäksi kennoja on useamman eri koisia. Pienempi kenno tarvitsee pienemmän objektiivin kuin isompi kenno, mutta valo ja valon aallonpituus asettaa yksinkertaiseti sellaisia fysikaalisia lainalaisuuksia, että pinta-alaltaan suurempi kenno ei aseta objektiiville niin suuria vaatimuksia, kuin pinta-alataan pienempi kenno. Järjestelmäkameroissa ollaan vakinnuttu ainakin tätä nykyä käyttämään karkeasti ottaen kahta kokoa: SLR, joka on puolet 35mm kinofilmiruudusta ja täysi kenno, joka on 35mm kinofilmiruudun kokoinen. Kummatkin koot ovat hyviä kennokokoja ja niihin on saatu mahtumaan pikseleitä nykyään jo enemmän, kuin mitä on filmin tarkkuus. Se mikä ratkaisee kuvan laadun oikein kuvattuna ovat näissä tapauksissa objektiivit. Kuva on tarkka ja sen värit ovat hyvät, jos objektiivi toistaa ja kokoaa kuvan hyvin kennolle. Tässä vaiheessa megapikseleitten määrä ratkaisee vain sen, että kuinka suuren kuvan paperipinta-alaltaan siitä voi printata ilman erityistä kuvan käsittelyä. Väittäisinpä melkein, että jos kameralla on tarkoitus ottaa vain ja ainoastaan kymppikuvia tai kuvia halutaan katsoa televisiosta, olisi riittävä kennokoko noin kahdenkolmen megapikselin tietämissä. Huhtasuolainen järjestää digikuvauskilpailun lukijoilleen Kilpailun säännöt: Aiheena Huhtasuo. Aiheen käsittelytapa on vapaa, kuva voi olla joko yksittäinen kuva tai enintään kolmen kuvan kuvasarja. 1. Kuvien tulee olla digikuvia ja ne on lähetettävä jpg- muodossa vähintään 1 megatavun, enintään 10 megatavun kokoisina, oli kyseessä sitten kuvasarja tai yksittäinen kuva. 2. Kuvat lähetetään sähköpostin kautta osoitteeseen huhtasuolainen@gmail.com. kuvien mukana tulee toimittaa kuvaajan yhteystiedot:puhelinnumero, osoite ja ja sähköpostisoite. 3. Kolme parasta kuvaa tai kuvasarjaa palkitaan. 4..Huhtasuolainen lehti saa täydet käyttö- ja julkaisuoikeudet kuviin. Kuvakilpailuun tulevien kuvien tulee olla perilla 1.12.2008. Tulokset ja voittajakuvat julkaistaan alkuvuodesta 2009
Numero 4 lokakuu 2008 Huhtasuolainen Sivu 4 Lukijoilta Lukijan runo Ajatuksia alkoholin käytöstä Huhtasuo on mukava paikka asua. Täällä on melko välittömän tuntuisia ihmisiä. Siis kohtuullisen rento meininki mielestäni. Asuinympäristö on loistava niille, jotka tykkäävät harrastaa ulkoilua ja liikuntaa: löytyy hiekkakenttiä, joilla pelata jalka- ja lentopalloa ja talvisin luistella, voi käydä heittelemässä koripalloa koulun pihassa sekä lisäksi upeat valaistut lenkkeily- ja hiihtourat ovat niiden lähellä, jotka nauttivat pidemmistä kävely-, juoksu- tai hiihtolenkeistä. Noiden ominaisuuksiensa puolesta luulisi Huhtasuon olevan yksi kaupungin halutuimmista alueista asua! Kuitenkin Huhtasuolla on ehkä vieläkin maine rauhattomana tai jollakin tapaa epävarmana alueena etenkin omasta mielestään ns. yhteiskuntakelpoisemmilla alueilla asuvien mielestä, mutta me huhtasuolaiset tiedämme ettei täällä ole juuri sen rauhattomampaa tai levottomampaa kuin muuallakaan. Itse voimme omalla toiminnallamme ja käytöksellämme vaikuttaa mahdollisen huonon kuvan pysyvämpään muuttumiseen positiivisemmaksi. Loppujen lopuksi yksi seikka on totta, joka ehkä ei tee Huhtasuosta kaikkein halutuinta aluetta asua. Se on monen alueella asuvan aivan liian holtiton alkoholin käyttö. Ja sen yhteydessä se, että alkoholisoituneita ihmisiä täällä ehkä kohtaa hiukan enemmän kuin joillakin muilla alueilla. Juopottelu ja humalahakuisuus liittyy varmaan ainakin monella miehellä työttömyyteen ja sen tuomiin syrjäytymisongelmiin, mutta kyllä se näyttää monelta työssäkäyvältäkin tuo juominen sujua vähän turhan hyvin. En voi käsittää ihmistä, jolle ei edes perjantaipullo enää riitä, vaan se pikku känninpoikanen pitää ottaa lähes joka päivä ja sitten viikonloppuna repäistään oikein kunnolla! Mikä ajaa ihmisen tähän? Onko se humalatila niin ylellisen ihanaa, että se pitää kokea lähes harva se päivä? Mielestäni ihmisten pitäisi miettiä tarkasti, onko se juominen niin tärkeää, että se oma pieni rakas mäyräkoirapaketti on rakkaampi ja läheisempi kuin omat lapset? Etenkin perheellisten tulisi mennä itseensä ja miettiä miten aikaansa kuluttavat. Toki pieni juhlinta voi joskus olla paikallaan, mutta mielestäni jo kerran viikossa säännöllisesti tapahtuva irroittelu on liikaa. Mitä vähemmän, sen parempi. Mitä vähemmän alkoholinkulutusta perheessä, sitä varmemmin myös lapset pysyvät siitä asiasta murrosiässä erossa. Elämä on arvokasta. Sille tulisi antaa arvoa oikealla tavalla ja yrittää elää mallikelpoista elämää. Ei kukaan tietenkään ole täydellinen eikä siksi tarvitse pyrkiäkään, mutta miksei voisi yrittää etsiä sitä hurmiota ja nautintoa elämäänsä jollakin muulla tavoin kuin alkoholia kuluttamalla? Eihän tämä ainutkertainen elämämme ole arvonsa arvoista, jos ainut harrastus on alkoholin nauttiminen. Itse kehoittaisin tällaisia ihmisiä miettimään miten muuten voisi vapaa-aikansa käyttää. Voisiko ruveta vaikka käymään lenkillä tai harrastaa jotain muuta liikuntaa? Löytyisikö sopivaa kulttuuriharrastusta? Onko itsellä jotain sellaisia lahjoja tai kykyjä, jotka ovat jääneet alkoholiharrastuksen vuoksi hyödyntämättä? Pitäisikö käydä useammin katsomassa sukulaisia? Voisiko omien lasten kanssa tehdä jotain enemmän, olla oikeasti läsnä heidän elämässään? Jokaisen elämä voi mielestäni olla mielekästä hyvällä ja arvokkaalla tavalla. Alkoholia ei siihen tarvita eikä se ketään oikeasti auta. Timo Turunen Kuura Routaisen maan kuurainen käsi on sulkenut kesän oven. Olen latonut sydämen säiliöön kukat ja kanttarellit. Niistä nautin ja voimaa saan. Annan syysmyrskyjen puhaltaa ja lumivaippaan peittää maan. Marraskuu Syysillan hämärän hetkellä istun, tuijotan takkatulta Oven avaan sieluni maisemaan ja maalaan sen sateenkaareksi ehkäpä taivaan pilviksi tai kuuraksi järvien ylle Kiki Levä
Sivu 6 Huhtasuolainen Numero 4 lokakuu 2008 Varhaiskasvatus uudessa Jyväskylässä Pari vuotta sitten on muodostettu yhteinen päivähoidon palvelualue Hankasalmen, Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan, Korpilahden, Laukaan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kuntien kesken. Tämä yhdeksän kunnan muodostama seudullinen päivähoidon palvelualue on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Seudullinen päivähoito tarjoaa perheille mahdollisuuden hakeutua toivomiensa päivähoitopalvelujen piiriin yli kuntarajojen. Perheiden valintamahdollisuudet lisääntyvät ja heillä on mahdollisuus saada yhdenvertainen palvelu asuinkunnasta riippumatta. Lapselle on mahdollisuus hakea päivähoitopaikkaa oman kunnan palvelujen lisäksi toisesta kunnasta yhdellä päivähoitohakemuksella. Vastaanottava kunta myön- Nyt kun Uusi Jyväskylä muodostuu, niin Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakolain 9 :n mukainen hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus määrittelee päivähoidon suunnan uudessa suurkunnassa. 3. Lasten päivähoito Palvelujen organisoinnissa varhaiskasvatus, perusopetus ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on mahdollista kytkeä hallinnollisesti yhteen sivistyspalvelujen organisaatioon tarjoamalla lapselle yksilöllisesti toteutettava eheä kasvu- ja opinpolku. Päiväkotiverkon ja investointitarpeiden osalta se merkitsee sitä, että kaupungin ja maalaiskunnan talonrakennushankesuunnitelmiin sisältyvien päiväkotien peruskorjaus- tai uudisrakennushankkeet mitoitetaan pääsääntöisesti 4-6 ryhmäisinä päiväkoti-kouluhankkeina. Tässä yhteydessä tutkitaan esimerkiksi Mankolan kiinteistön käyttömahdollisuudet sekä perhepäivähoidon kehittämisen mahdollisuudet. Toiminnallisesti haavoittuville yhden ryhmän toimipisteille haetaan kestävämmät ratkaisut. Yksityisiä päiväkotihankkeita kannustetaan perustamaan solmimalla molempia osapuolia tyydyttäviä ostopalvelusopimuksia. Lasten kotihoidon kuntalisän maksamista jatketaan. Uudella valtuustolla, joka valitaan su 26.10 ja astuu valtaan ma 3.11.2008 on optio siirtää päivähoito sivistys-/opetustoimen yhteyteen, jolloin hallintokuntien kootkin tulisivat tasavertaisemmiksi, koska nyt sosiaali- ja terveystoimi muodostaa 2/3 koko hallinnosta ja sivistystoimi n. 15%. Varhaiskasvatus on siirretty petustoimeen 82 kunnassa (20,3 %) (kunnat, jotka olivat tehneet muutoksen viimeistään 1.8.2008 mennessä). Kolmessa kunnassa (0,7 %) päivähoidon hallinnosta vastaa muu kuin sosiaali- tai opetustoimi. Lisäksi 1.8.2008 mennessä 53 kuntaa oli tehnyt päätöksen päivähoidon siirtämisestä opetustoimeen 1.1.2009 alkaen Useat kunnat selvittävät hallinnon asemaa syksyllä 2008. 1.1.2009 kuntia on yhteensä 348. Nykyisistä kunnista 139 on vuoden -09 alusta siirtänyt päivähoidon hallinnon opetustoimeen tai muuhun hallintokuntaan kuin sosiaalitoimi. Hallinnon muutoksen tehneiden kuntien mukaan tärkeimmät muutokseen liittyvät edut ovat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyön parantuminen, kasvatuksen jatkumo, varhaiskasvatuksen ja päivähoidon yhteinen henkilökunta ja kasvatuksen kokonaisvaltaisuus, taloudellisuus, lapsen hyvinvointi,varhaiskasvatuksen sisällöllinen kehittyminen ja arviointi. Syyskuussa julkaistiin Jyväskylän päiväkotiverkkoselvitys. Se jäsentää tarvittavat päiväkotitilat vuoteen 2015 saakka, sekä ennakoi palvelutarpeen ja ratkaisuvaihtoehtoja vuoteen 2020 saakka. Selvitys sisältää ehdotuksen, miten väestönkasvusta aiheutuvaan päivähoitopalvelujen kysynnän kasvuun vastataan ja miten turvataan toimivat ja terveelliset päivähoitotilat. Uuden Jyväskylän alueella päivähoitoikäisten lasten määrä lisääntyy vuosina 2007 2020 noin 1400 lapsella. Selvityksessä on huomioitu uudet asuinalueet, väestökehitys, päiväkotien lapsi- ja ryhmämäärät, tilatiedot sekä kouluverkon vaihtoehtoiset ratkaisut. Investoinneista päättää tulevien vuosien kaupunginvaltuustot. Päiväkotiverkkoyhteenveto: Päiväkotien mitoitus perustuu palvelujen nykyiseen käyttöön, jossa noin 40 prosenttia 0-6-vuotiaista on kokopäivähoidossa kunnallisissa päiväkodeissa. Nykyiset yhden ryhmän väliaikaiset pienet yksiköt ovat haavoittuvampia kuin suuremmat yksiköt, eivätkä ne mahdollista toiminnan joustavaa järjestelyä. Tavoitekoko uusille päiväkodeille on 4-6 ryhmää. Tämä on arvioitu toimivaksi ja tehokkaaksi sekä toiminnan että kustannusten näkökulmasta. Vuoden 2007 lopussa 0-6-vuotiaita Uuden Jyväskylän kunnissa oli noin 10 200. Vuodelle 2020 heitä ennakoidaan olevan 11 600. Kasvu on noin 1 400 lasta, mikä tarkoittaa noin 560 hoitopaikan eli 6 uuden päiväkodin perustamista. Uudessa Jyväskylässä palveluita käyttää vuosittain 60-65 prosenttia 0-6-vuotiaista: kunnallisessa päiväkotihoidossa on keskimäärin 38-40 prosenttia, perhepäivähoidossa 8-10 prosenttia, kerhoissa noin 5 prosenttia sekä yksityisissä päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa on 8-10 prosenttia päivähoitoikäisistä lapsista. Palvelujen käyttö vaihtelee alueittain. Esitetty alueittainen väestöennuste pohjautuu uusien asuntoalueiden käyttöönoton KymppiR- ohjelmointiin ja on muodostettu kuntien olemassa olevien ohjelmien ja muun arvioinnin perusteella, koska uuden kunnan maankäytön toteuttamisohjelmaa ei vielä ole laadittu eikä hyväksytty. Esitetyt palvelualueet ovat luontevia, palveluiden saatavuutta parantavia ja arjen liikkumista huomioivia alueita yli vanhojen kuntarajojen ja taajamakäsitysten. Päivähoidon tarpeen kasvun, nykyisen paikkavajeen, väliaikaisten toimitilojen sekä nykyisten rakennusten kunnon vuoksi Uuden Jyväskylän alueelle kohdistuu mittavat peruskorjaus- ja uudisrakennusinvestoinnit. Selvityksen pohjalta on laadittu kolmen yhdistyvän kunnan tärkeimmät ja kiireisimmät hankkeet, joiden toteutus tulisi olla 2009-13. Lisäksi on visioitu pidemmän aikavälin tarkastelu vuoteen 2020. Käynnissä olevien hankkeiden investoinnit ovat 8,46 M. Esitetty investointitarve vuosina 2009-2013 on 42,7 M ja vuosina 2014-2020 on 11,9 M. Päivähoitoon liittyy olennaisesti myös perhepäivähoidon kehittäminen, joka tarkoittaa uusien hoitajien rekrytointia. Lähivuosina jää paljon pphoitajia eläkkeelle, joten hoitajien määrän kasvattaminen on tiukassa. Myöskin kotihoito varsinkin alle 3-vuotiaille lapsille on varteenotttava hoitomuoto. Alle kouluikäisten lasten vanhemmat voivat kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona valita lasten kotihoidon tuen, mikäli perheessä on alle kolmevuotias lapsi, joka ei ole kunnan järjestämässä päivähoidossa. Kotihoidon tukea maksetaan myös perheen muista alle kouluikäisistä lapsista, joita hoidetaan samalla tavalla. 1.4.2007 alkaen perhe voi valita kotihoidon tuen tai yksityisen hoidon tuen lapsikohtaisesti. Lisäksi ottovanhemmat voivat saada 1.4.2007 alkaen kotihoidon tukea myös yli 3-vuotiaasta lapsesta, kunnes vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta ja kunnes lapsi aloittaa koulun. Kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha ja tulosidonnainen hoitolisä. Tuen määrä ja tulorajat Tuensaajan on ilmoitettava Kelaan välittömästi, jos lapsen hoitojärjestelyt tai perheen tulot muuttuvat, jotta tuki voidaan maksaa oikein perustein. Jyväskylässä kotihoidon tuen kuntalisää saavat ne perheet, jotka ovat oikeutettuja kotihoidon tuen hoitolisään. Kuntalisää maksetaan vain perheen nuorimmasta päivähoitolain valintaoikeuden piiriin kuuluvasta lapsesta 90 euroa kuukaudessa. Kuntalisästä ja sen määrästä päätetään vuosittain budjetin teon yhteydessä. Maalaiskunnassa tuki ei ole ollut tulosidonnainen kuten <jyväskylässä. Uuteen Jyväskylään muotoutuukin molempien kuntien mallin yhdistelmä. On sanonta, että rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tällä tarkoitan sitä, että varhaiskasvatuksesta = ppäivähoidosta voisi kirjoittaa monesta muustakin näkökulmasta, mutta kirjoituksessani olen rajannut aiheen päivähoidon nykytilan tarkasteluun perheen ja hallinnon näkökulmasta. Lapsissa on tulevaisuutemme, joten toimimalla lapsen parhaaksi niin perheenä kuin yhteiskuntana, niin se on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Teksti: Juhani Starczewski Kuva: Erkki Hakkarainen Kaikki fysioterapiapalvelut Neurologisten asiakkaiden kuntoutus Fysioterapia Asiantuntijapalvelut Medican erityisosaamisalueita www.medica.fi Laitokset avoinna: KUOKKALA
Numero 4 lokakuu 2008 Huhtasuolainen Sivu 7 HUHTASUON KOU- Seurakunnallisia ilmoituksia Huhtasuon seurakuntakeskus Virsi-ilta ke 29.10. klo 18.30, Matti Mertanen. Aamurukous pe klo 8. Pyhäinpäivän iltahartaus la 1.11, klo 18, Katriina Ilvesmäki, Jukka Hassinen. Sytytämme kynttilät poisnukkuneita omaisiamme muistaen. Messu su 2.11. klo 10, Katriina Ilvesmäki, Jukka Hassinen Raamattu-opetuksen ja musiikin ilta ke 5.11 klo 18.30. Kristuksen rakkaus pakottaa meitä; Raamatun äärellä Mauri Tervonen. Musiikki Kyösti Kytöjoki. Sielunhoito iltapäivä la 8.11 klo 13.- 18. Messu su 9.11. klo 10, Mauri Tervonen, Matti Mertanen. Leipäsunnuntai su 9.11 klo 16. Ilon lähteellä; Keijo Rainerma. Seurakunta-ilta ke 12.11. klo 18.30. LAPSILLE JA PERHEILLE: Eka-vauvaryhmä ma klo 13.30-15. Tule jakamaan vauvaperheen arkea. Tied. p. 050 441 4215. Päiväkerhot 3-6 vuotiaille, tied.p. 050 408 8815. Perhekerho ke klo 9.-11. Koululaisten Iltapäiväpysäkki 1-2 lk:lle ke klo 12-16, p. 050 4088815. Kysy vapaita paikkoja! Muskarit: Terhi Hassinen p. 050 340 9893. Laikuttajantie 2, kerhopiste: Kaakaopyhäkoulu su klo 17-18. Päiväkerhot ti ja to klo 12.30-15.30. Tied. kerhoaikoina p. 014 636 424 / 050 323 5355. klo 19-20, 7-8 luokat. Ti klo 17-18, 1-2 luokat klo 18-19 koripalloa, 4-6 luokkalaiset tytöt ja pojat Toimintakerho ke klo 18 19.00, 2-5 luokkal. Tytöt, kokkailua, askartelua, mukavaa puuhailua. NUORET: Ma klo 20-21 sählyä yli 18-vuotiaat pojat. Ti klo 19-21, nuorten peli-ilta. Ke klo 18-20 nuorten ilta. Perusisoskoulutus tiistaisin klo 17. 18.30, kokoontumiset joka viikko. Jatkoisoskoulutus keskiviikkoisin klo 17. 18. kokoontumiset joka toinen viikko, 5.11(19.11 ja 10.12.) RYHMÄTOIMINTAA: MMV-kuoro to klo 17.30, tied. Matti Mertanen p. 050 521 5410. Lähetyksen käsityökerho ti klo 9.-12. Pietarin killan miesten ilta ti 11.11. klo 18, Jumalan johdatus miehen tiellä Ari Hakola, Keijo Hämäläinen. Raamattupiiri ti klo 18. (paritt. viikot) Tied. Liisa Repola p. 040 566 8392. Yleinen lentopallovuoro ke klo 17 19. Isien illat ke klo 19. 21. Tied. Anssi Savonen p. 050 549 7001. Miesten lentopallo to klo 15. Naisten jumppa to klo 18. VARTTUNEELLE VÄELLE: Eläkeläisten kerho to 6.11, klo 14, mukana Elisa Lampinen. DIAKONISSA Elisa Lampinen päivystää kirkolla ma -ke klo 9-10.30, muuna aikana p. 050 549 7005. Ei päivystystä ke 12.11. JÄRJ. JYVÄSKYLÄN KAUPUN- KISEURAKUNTA/ POHJOI- NEN ALUE/NUORISOTYÖ PETRI LAAKSOSEN JOULU- KONSERTTI JYVÄSKYLÄN TAULUMÄEN KIRKOSSA SU 7.12.2008 KLO 13 Liput 15 ovelta, ennakkoliput 14. (Lippupalvelu) Laulaja-säveltäjä Petri Laaksosen artistiprofiili on monella tapaa ainutlaatuinen. Hänen tuotteliaasta kynästään ovat lähtöisin niin kansanlauluksi noussut Täällä pohjantähden alla kuin euroviisuhitit Eläköön elämä, Sata salamaa, Oot voimani mun sekä lukuisa määrä suosittuja iskelmiä, joululauluja, hengellistä musiikkia, klassikkorunoilijoiden teksteihin sävellettyjä laulelmia unohtamatta. Monet hänen julkaisemistaan cd-levyistä, joita on yhteensä myyty yli 200 000 kappaletta, ovat palkittu kulta- tai platinalevyillä. Petri Laaksonen on pidetty esiintyjä niin konserttisaleissa kuin kirkoissakin. Hänen lauluissaan yhdistyy tarttuva melodisuus sekä vahva musiikin harmonian intensiivisyys, joka pitää kuulijan otteessaan. Välittömänä esiintyjänä ja sielukkaana tulkitsijana vahvan ja persoonallisen äänen omaava Laaksonen jättää harvoin kuulijoitaan kylmäksi. Petrin joulukonsertissa Saa joulun ihme koskettaa kuullaan Petrin sävellyksistä mm. Täällä pohjantähden alla, Tulkoon joulu, Riemuitkaa ja kaikkien tuntema ranskalaissävellys Heinillä Härkien. Petrin jouluyhtye koostuu seuraavista henkilöistä: Petri Laaksonen: laulu & piano, Petri Hatakka: koskettimet ja Ville Nurmi: kitara. Saa joulun ihme koskettaa... LUELÄMÄ MUU- TOKSESSA H uhtasuo elää voimakasta murrosaikaa. Alueen kehittäminen on saamassa uutta vireyttä kehityshankkeiden myötä. Hallittu täydennysrakentaminen tuo mukanaan uusia asukkaita ja alueen ilme muuttuu. Huhtasuon kouluelämässä tapahtuu tulevina vuosina paljon. Kaupungin investointisuunnitelmassa on Huhtasuon koulun uudelleenrakentaminen. Tarkoituksena on rakentaa koulu-päiväkoti yhdistelmä. Uuteen koulurakennukseen tulee tilat myös nykyiselle Huhtarinteen päiväkodille, jonka tilat tulevat ensivaiheessa Huhtarinteen koulun käyttöön. Huhtarinteen maastoon on tulossa monipuolinen vammaiskoulutuksen osaamiskeskus. Huhtarinteen liikunta- ja neurologisesti vammaisten koulua laajennetaan ja myös kehitysvammaisten opetustilat Päiväharjusta on tarkoitus siirtää Huhtasuolle rakennettaviin uusiin tiloihin. Uuden Jyväskylän järjestelytoimikunta on myös vahvistanut poliittisen linjauksen oppilaiden ohjauksesta siten, että Halssilan nuoret tulevat Huhtaharjun kouluun yläasteelle. On vain varmistettava, että joukkoliikenteen suunnittelu tukee koululaisten kuljetusta Halssilasta Huhtaharjuun. Oppilashuollon resurssointi koko uuden Jyväskylän alueella on tulevan vaalikauden keskeisiä haasteita koulumaailmassa. Meillä on oltava riittävästi lääkäripalveluja, terveydenhoitajia, koulukuraattoreita ja koulupsykologeja. Opetuksen sisältöön panostaminen auttaa ylisuurten opetusryhmien purka misessa. Koko ikäluokka toisen asteen koulutukseen Alkavalla vaalikaudella ratkaistaan monen nuoren kannalta avainkysymys peruskoulun jälkeisestä jatko- opiskelusta. On erittäin tärkeää, että syksyllä 2010 kaikki peruskoulun päättäneet nuoret ovat toisen asteen koulutuksessa. lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa tai työpajatoiminnassa. Jyväskylän seudulla on pitkään valmisteltu ratkaisua, että koko toisen asteen koulutus on yhden koulutuksenjärjestäjän hoidettavana. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on luonteva järjestäjätaho. Nyt kun Jämsän koulutuskuntayhtymä on liittynyt Jyväskylän koulutuskuntayhtymään, suuri osa Keski-Suomen nuorista ikäluokista ollaan saamassa suunnitelmallisesti koulutuksen pariin. Valtakunnallisesti 10-15 % peruskoulunsa päättävästä ikäluokasta jää nykyisellään koulutus tai työmahdollisuuksien ulkopuolelle. Meillä kerta kaikkiaan ei ole varaa menettää kokonaista ikäluokkaa viiden vuoden aikana kadulle. Markku Väätäinen (sd) YTM, opetuslautakunnan jäsen Perheiden aamu ma 9.30-11.30, yhdessäoloa omin eväin. Aikuisten käsityökerho ti klo 18. 20. Ei ilmoittautumista, tied. Seija Inkinen p. 050 323 5355 Käsityöpaja 1 krt/ kk. to klo 17.30-19.30. 13.11(4.12) aikuisille ja 5-7 vuotiaille lapsille. VARHAISNUORET: Sählyä pojat: Ma klo 17-18, 3-4 luokat. klo 18-19, 5-6 luokat. HUHTASUON KIRKOLLEA(Nevakatu 6) SÄHLYÄ MAANANTAISIN KLO:19-20.00 7-8 LUOKAN POJAT KLO:20-21.00 YLI 18V. POJAT TIISTAISIN KLO:19-21.00 YLI 15V. PELI- ILTA (SÄHLYÄ, LAUTAPELEJÄ, PINGISTÄ YM.) LISÄTIETOJA BIRGIT MALI- NEN P.0505497017
Sivu 8 Huhtasuolainen Numero 4 lokakuu2008 Huhtasuolainen@gmail.com Palvelemme myös kesäsunnuntaisin klo 12 21. * Aina vähintään. ** Saat K-citymarket-pikaedun yhden tai useamman tuotteen kertaostoksesta oheisen taulukon mukaan. Edun piiriin eivät kuulu Plussa-tarjoukset, pullopantit, äidinmaidonkorvikkeet, tupakka- ja alkoholi-, nikotiinikorvaus-, lehti- eivätkä K-citymarketin ulkopuolisten palveluntuottajien tuotteet (mm. Veikkaus, Lippupalvelu). *** Lisätiedot Plussa.com www.k-citymarket.fi Lisätiedot www.kesko.fi / Vastuullisuus SEPPÄLÄ Vasarakatu 29, puh. 336 8500, MA PE 9 21, LA 9 18, SU 12 21.