1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kuntalain 58.2 :n mukaan muut toimielimet kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Hallintosäännön 4 :n mukaan kunnanhallitus päättää puheenjohtajan esittelystä viimeistään kunkin vuoden joulukuussa seuraavan vuoden kevätkauden sekä viimeistään kesäkuussa pidettävässä kokouksessaan seuraavan syyskauden varsinaisten kokoustensa ajankohdan, josta ilmoitetaan niin kuin kunnallisten ilmoitusten julkaisemisesta kunnassa on voimassa. Muun toimielimen kokoukset pidetään toimielimen päättäminä aikoina. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi. Lisäksi kokous on pidettävä, mikäli enemmistö toimielimen jäsenistä tai esittelijä sitä puheenjohtajalta pyytää ilmoittamansa asian käsittelemistä varten. Toimielimen kokoukset pidetään toimielimen päättämässä paikassa. Toimielimen puheenjohtaja voi kuitenkin erityisestä syystä määrätä muunkin kokouspaikan. Hallintosäännön 5 :n mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsun valtuuston toimikauden ensimmäiseen kokoukseen antaa kunnanhallituksen puheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä mikäli mahdollista, siinä käsiteltävät asiat. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu toimitetaan jäsenille ja muille kokouksessa läsnäoloon oikeutetuille toimielimen päättämällä tavalla, mikäli mahdollista vähintään kaksi päivää ennen kokousta. Kokouskutsu toimitetaan saajan toimielimen sihteerille ilmoittamaan posti-, käynti- tai sähköpostiosoitteeseen. Kokouskutsu voidaan poikkeuksellisesti toimittaa myös puhelimitse tai tekstiviestinä. Hallintosäännön 8 :n mukaan avattuaan kokouksen puheenjohtajan on todettava läsnäolevat ja sen, missä ominaisuudessa kukin on läsnä. Puheenjohtajan on todettava, onko kokous kutsuttu laillisesti koolle ja onko se päätösvaltainen. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei puheenjohtaja toisin päätä. Toimielin voi ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. PJ:N EHDOTUS: Kunnanhallitus - päättää todeta kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. PÄÄTÖS: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi Merkittiin, että kunnanhallitus tutustui päiväkoti Pikkupoijun laajennukseen klo 17.00-17.45.
2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT - valita kaksi pöytäkirjantarkastajaa. PÄÄTÖS: Kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Pia Lahtinen ja Niina Anttila. 3 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN EHDOTUS: Kunnanhallitus - hyväksyy esityslistan, ja lisäesityslistalla olevat tarkennukset, kunnanhallituksen kokouksen työjärjestykseksi. Merkittiin, että lisäesityslistalla ei ollut asioita. 4 KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO, että - tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. 5 KUNNANHALLITUKSEN KOKOUSTOIMINTA Hallintosäännön 4 :n mukaan: Kunnanhallitus päättää puheenjohtajan esittelystä viimeistään kunkin vuoden joulukuussa seuraavan vuoden kevätkauden sekä viimeistään kesäkuussa pidettävässä kokouksessaan seuraavan syyskauden varsinaisten kokoustensa ajankohdan, josta ilmoitetaan niin kuin kunnallisten ilmoitusten julkaisemisesta kunnassa on voimassa. Muun toimielimen kokoukset pidetään toimielimen päättäminä aikoina. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi. Lisäksi kokous on pidettävä, mikäli enemmistö toimielimen jäsenistä tai esittelijä sitä puheenjohtajalta pyytää ilmoittamansa asian käsittelemistä varten. Toimielimen kokoukset pidetään toimielimen päättämässä paikassa. Toimielimen puheenjohtaja voi kuitenkin erityisestä syystä määrätä muunkin kokouspaikan Hallintosäännön 5 :n mukaan: Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.
Kokouskutsun valtuuston toimikauden ensimmäiseen kokoukseen antaa kunnanhallituksen puheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä mikäli mahdollista, siinä käsiteltävät asiat. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu toimitetaan jäsenille ja muille kokouksessa läsnäoloon oikeutetuille toimielimen päättämällä tavalla, mikäli mahdollista vähintään kaksi päivää ennen kokousta. Kokouskutsu toimitetaan saajan toimielimen sihteerille ilmoittamaan posti-, käynti- tai sähköpostiosoitteeseen. Kokouskutsu voidaan poikkeuksellisesti toimittaa myös puhelimitse tai tekstiviestinä. Hallintosäännön 8 :n mukaan: Avattuaan kokouksen puheenjohtajan on todettava läsnäolevat ja sen, missä ominaisuudessa kukin on läsnä. Puheenjohtajan on todettava, onko kokous kutsuttu laillisesti koolle ja onko se päätösvaltainen. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei puheenjohtaja toisin päätä. Toimielin voi ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Esityslistan julkisuus määräytyy julkisuuslain 6 :n 6 kohdan mukaan. Esityslista on julkinen, kun pöytä kirja on alle kirjoitettu ja tarkastettu. Ennen tätä ajankohtaa tiedon antaminen esityslistasta on edelleen asianomaisen toimielimen harkinnassa (9 2 mom.). Ei julkiset asiat listalle otetaan asioita, joiden julkiseksi saattamisella esityslistavaiheessa ei ole perusteita, taikka jotka ovat lain mukaan salassa pidettäviä. Listalle otettavista asioista päättää esittelijä. Jatkolistalla esitetään asiat, joita ei ole saatu valmistelua valmiiksi ennen kokouksen esityslistojen lähettämistä. Jatkolistalla käsiteltäväksi esitettyjen asioiden käsittelemisestä päätetään erikseen. Liite nro 1 Kunnanhallitus on 8.12.2014 päättänyt siirtyä sähköiseen kokouskäytäntöön 1.2.2015 alkaen. 1. hyväksyä liitteen mukaiset kokousmenettelyssä noudatettavat periaatteet; 2. kokoontua pääsääntöisesti kolmen viikon välein klo 18; 3. että esityslistat lähetetään kokousta edeltävänä keskiviikkona sähköisesti kunnanhallituksen jäsenille ja valtuuston puheenjohtajistolle sekä esittelijälle. Kokousta edeltävänä perjantaina esityslistat lähetetään sähköisesti tiedotusvälineille; 4. että päätöksistä tiedottaa kunnanjohtaja pääsääntöisesti kokousta seuraavana aamuna kunnantalolla klo 8.30 pidettävässä tiedotustilaisuudessa. Merkittävistä asioista tiedotettaessa mukana voi myös olla muita kunnanhallituksen edustajia. 5. antaa lautakunnille konserniohjeena, että toimielimen esityslistat toimitetaan ensisijaisesti vain sähköisesti. Mahdollisesti toimitettavat paperiset esityslistat ja tulostetaan neljä sivua arkille.
6 KUNNANHALLITUKSEN TYÖSKENTELYTAVAT Kunnanhallituksen työskentelyn käynnistyessä on hyvä yhteisesti linjata tavat, joilla hallituksen työskentely toteutetaan ja päätöksentekoa harjoitetaan. Linjattavia asioita ovat mm.: - hallituksen strateginen rooli ja suhde hallintosäännön puitteissa käsiteltäviin operationaalisiin asioihin - vakiintuneen esityslistapäättämisen ohella toteutettavat työskentelytavat (iltakoulut erillisistä teemoista, tutustuminen kuntaan / ulkopuolisiin kiinnostaviin kohteisiin, hallintokuntien esittelijöiden kuuleminen/evästäminen hallituksessa) - menettelytavat omistajaohjauksen toteuttamiseksi suhteessa kuntayhtymiin ja konserniyhtiöihin - päätöksenteon valmisteluun liittyvän tiedon käsittely hallituksessa (valmisteltavana olevien asioiden osalta eri osapuolien kuuleminen) - tietoa tarvittaessa suora yhteydenotto asian valmistelijaan - hallituskeskustelujen luottamuksellisuus ja keskitetty tiedottaminen - säännönmukaiset raportoinnit hallitukselle (taloudesta, toiminnallisesta tilanteesta jne.) - strategiaprosessin toteuttaminen EHDOTUS: Kunnanhallitus - keskustelee ja luo työskentelyään varten peruslinjaukset em. aihealueisiin liittyen. 7 KUNNANHALLITUKSEN EDUSTUS HALLINTOKUNNISSA Hallintosäännön 12 :n mukaan: Kunnanhallitus voi määrätä muihin toimielimiin edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksissa. Edustajaksi voidaan määrätä myös kunnanhallituksen varajäsen tai kunnanjohtaja. Muissa toimielimissä läsnäolo- ja puheoikeus määräytyy hallintosäännön 11 :n mukaan: asianomainen esittelijä, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanhallituksen määräämä edustaja tai tämän varaedustaja ja kunnanjohtaja. Edustajia ei nimetä seuraaviin lautakuntiin: keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta. - edustajien määräämisestä seuraaviin hallintokuntiin vuosiksi 2015-2016: 1. sivistyslautakunta; 2. peruspalvelulautakunta; ja 3. tekninen lautakunta. PÄÄTÖS: Valittiin 1. Niina Anttila 2. Pia Lahtinen 3. Juhani Palo
Merkittiin, että Jorkka Lehtonen saapui klo 17.59. 8 KUNNAN EDUSTUS ERI YHTEISÖISSÄ Kunta on jäsenenä ja osakkaana eri yhteisöissä ja niissä puhevaltaa kuntalain mukaan käyttää kunnanhallitus. Kunnanhallitus on nimennyt edustajat, jotka tarvittaessa osallistuvat näiden eri yhteisöjen kokouksiin ja valvovat kunnan etua näiden toiminnassa. Kunnanhallituksen tulee tarvittaessa antaa ohjeita kuntaa eri yhteisöjen, laitosten ja säätöiden hallintoelimissä sekä kuntayhtymän yhtymäkokouksissa edustaville henkilöille samoin kuin kuntayhtymän hallituksen jäsenille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. - nimetä toimiajakseen vuosiksi 2015-2016 henkilöt, jotka tarvittaessa osallistuvat: 1. Vakka-Suomen Puhelin Oy:n; 2. Taivassalon Vuokratalot Oy:n; 3. Kiinteistö Oy Taivassalon Virastotalon; 4. Taivassalo-Seura ry:n; 5. Taivassalon Vanhustenkotiyhdistys ry:n; 6. Lounais-Suomen Vesiensuojeluyhdistys ry:n; ja 7. Saaristomeren meritaimentoimikunnan kokouksiin. PÄÄTÖS: Nimettiin 1. Maarit Salminen 2. Kaisa Peltonen 3. Kaisa Peltonen 4. Juhani Palo 5. Jari Järvinen 6. Anssi Päivärinta 7. Anssi Päivärinta 9 ITSENÄISYYSJUHLATOIMIKUNNAN JÄSENTEN VALITSEMINEN Kunnassa on itsenäisyyspäivien juhlien järjestetystä vastannut toimikunta, johon kunta ja seurakunta molemmat ovat valinneet kolme jäsentä. Juhlan kustannukset on jaettu puoliksi. - valita itsenäisyysjuhlatoimikuntaan vuosiksi 2015-2016 kolme jäsentä ja määrää samalla yhden heistä kokoonkutsujaksi; ja - että itsenäisyyspäivän seppeleiden laskijat valitaan kunnanhallituksen pöytäkunnasta. PÄÄTÖS: Valittiin - Birgitta Tommila, Niina Anttila ja Jari Järvinen. - kokoonkutsuja kunnanjohtaja Vesa Rantala
KH:12 /2013 10 JÄSENEN NIMEÄMINEN ALUEELLISEEN VAMMAISNEUVOSTOON Vammaisneuvosto 8.1.2013 4 mm.: Vammaisneuvosto esittää Taivassalon kunnanhallitukselle, että se nimeäisi edustajansa alueelliseen vammaisneuvostoon. Kunnanhallituksen toimikaudella 2013-2014 kunnanhallituksen edustajana alueellisessa vammaisneuvostossa toimi peruspalvelulautakunnan puheenjohtaja Timo Soinu. - nimetä edustajansa alueelliseen vammaisneuvostoon. PÄÄTÖS: Nimettiin Timo Soinu. 11 JÄSENTEN VALITSEMINEN KUNNAN JA YRITTÄJIEN YHTEISTOIMINTAELIMEEN Kunnalla ja Taivassalon Yrittäjät ry:llä on yhteistoimintaelin, johon kunnan tulee nimetä kolme jäsentä. Viime kausilla kunnan ja yrittäjien yhteistoimintaelimeen ovat kunnan puolelta kuuluneet kunnanhallituksen puheenjohtajat ja kunnanjohtaja. - valita yrittäjien ja kunnan asettamaan yhteistoimintaelimeen kolme jäsentä toimikaudekseen 2015-2016. PÄÄTÖS: Valittiin - kunnanjohtaja Vesa Rantala, Anssi Päivärinta ja Vilho Vuorinen 12 SAARISTOASIOITA HOITAVAN TOIMIELIMEN JÄSENTEN VAALI Taivassalon kunta on saaristo-osakunta. Laissa saariston kehityksen edistämisestä säädetään, että saaristo-osakunnissa sovelletaan saaristokuntaa koskevia säännöksiä. Ko. lain 11 :n mukaan kunnan on järjestettävä saaristoasioiden hallinto niin, että tässä laissa kunnalle määrätyt tehtävät tulee asianmukaisesti hoidetuiksi. Kunnanvaltuusto päätti 29.11.1998 68 lakkauttaa saaristolautakunnan. Samalla valtuusto päätti, että saaristoasioiden hallinto annetaan perustettavalle kunnanhallituksen jaostolle. Jaostosta on soveltuvin osin voimassa, mitä asianomaisesta toimielimestä eli kunnanhallituksesta säädetään. Tämä koskee mm. vaalikelpoisuutta.
Kuntalain 18 3 mom:n mukaan jaoston jäsenenä voi olla myös toimielimen varajäsen. Valtuusto voi myös päättää, että jaoston jäseniksi, ei kuitenkaan puheenjohtajaksi, voidaan valita muitakin kuin toimielimen jäseniä ja varajäseniä. 1. perustaa kunnanhallituksen alaiseksi toimikaudekseen saaristo-asiain jaoston. Tehtävät määräytyvät saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/81) mukaan; 2. nimetä jaostoon päätetään nimetä kolme jäsentä, joista yksi määrätään puheenjohtajaksi ja toinen varapuheenjohtajaksi. - nimettiin jäseniksi Jussi Liimatainen pj, Anssi Päivärinta vpj. ja Jari Järvinen 13 KÄSITTELYAIKOJEN MÄÄRITTELY Kunnanjohtaja Vesa Rantala 19.12.2014: Hallintolain 23 a :n mukaan viranomaisen tulee määritellä toimialansa keskeisissä asiaryhmissä odotettavissa oleva käsittelyaika sellaisille hallintopäätöksellä ratkaistaville asioille, jotka voivat tulla vireille vain asianosaisen aloitteesta. Säännös ei koske asioita, joiden käsittelylle on muualla säädetty täsmällinen määräaika, jotka tulevat vireille viranomaisen aloitteesta tai joita ei ratkaista hallintopäätöksellä. Myöskään tosiasiallinen hallintotoiminta tai hallintosopimuksella toteutettavat hallintotoimet eivät kuulu säännöksen soveltamisalaan. Käsittelyaika tulee määritellä siten, että se vastaa asiaryhmän tavanomaista käsittelyaikaa. Viranomaisella tulee olla saatavilla ajankohtaista tietoa käsittelemiensä asioiden käsittelyajoista. Säännöksen sanamuodosta on pääteltävissä, että viranomaisen ilmoittama asiaryhmän tavanomainen käsittelyaika kuvaa käsittelyaikojen keskiarvoa, joka voidaan vaativimmissa asioissa ylittää ja vastaavasti yksinkertaisimmissa asioissa alittaa. Käsittelyaikoja määriteltäessä tulee kiinnittää huomiota siihen, että käsittelyaikojen tulee olla kohtuullisia ja että asiat käsitellään viivytyksettömästi. Samanlaisilla asioilla tulisi lähtökohtaisesti olla yhtä pitkä käsittelyaika. Myös asian luonteeseen tulee kiinnittää huomiota käsittelyaikoja määriteltäessä. Viranomaisen tulee ratkaista erityisen nopeasti mm. perhe-elämän suojaan, asianosaisen terveydentilaan, ammatinharjoittamisen oikeuteen ja eläkkeeseen liittyvät asiat. Käsittelyaika alkaa kulua asian vireilletulosta. Hallintolain 20 :n mukaan hallintoasia tulee vireille, kun asian vireille panemiseksi tarkoitettu asiakirja on saapunut toimivaltaiseen viranomaiseen tai kun asia on sille suullisen vireillepanon yhteydessä esitetty ja käsittelyn aloittamiseksi tarvittavat tiedot on kirjattu. Määrittelyvelvollisuuden kohteena on asian vireilletulon ja päätöksen antamisen välinen ajanjakso. Muussa lainsäädännössä voi olla vireilletuloa koskevia erityissäännöksiä. Käsittelyajan voi ilmoittaa päivinä, viikkoina tai kuukausina. Käsittelyaika tulee määritellä ainoastaan viranomaisen toimialan keskeisissä asiaryhmissä. Keskeiset asiaryhmät ovat viranomaisen pääasialliseen tehtäväpiiriin kuuluvia hallintoasioita, joiden käsittelymäärät ovat viranomaisen toimintakokonaisuudessa suurehkoja tai joita luonteensa vuoksi voidaan muutoin pitää viranomaisen toimialan kannalta keskeisinä.
Tyypillisesti kyse on suoraan aineellisen lainsäädännön perusteella määräytyvistä asiaryhmistä, kuten lakisääteisten etuuksien tai avustusten myöntämisestä. Keskeiset asiaryhmät voivat vaihdella kunnittain. Viranomaisella on itsellään paras asiantuntemus sen arvioimiseksi, mitkä asiaryhmät ovat sen toimialan kannalta keskeisiä. Suomen Kuntaliitto on tuonut esimerkkeinä esille: Sosiaalipalvelut Omaishoidon tuki Asuminen ja ympäristö Rakennuslupa Toimenpidelupa Maisematyölupa Poikkeaminen asemakaavasta Maa-aineslupa Ympäristölupa Päivähoito ja koulutus Koulukuljetus Perusopetuslain mukaiseen aamu- ja iltapäivätoimintaan ottaminen Oppilaaksi ottaminen muuhun kuin kunnan osoittamaan koulupaikkaan / opetuksen järjestämispaikkaan Vammaisen ja muun erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetukseen osallistumisen edellyttämät avustajapalvelut ja apuvälineet Liikunta ja kulttuuri Avustukset Viranomaisen on tiedotettava asianmukaisella tavalla määrittelemistään käsittelyajoista asiakkaille., että - peruspalvelu-, sivistys- ja teknisen lautakunnan on määriteltävä keskeisissä asiaryhmissä odotettavissa oleva käsittelyaika hallintolain 23 a :n mukaisesti ratkaistavissa asioissa 31.3.2015 mennessä. 14 VALTUUSTON PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖPANO Kuntalain 23 :n mukaan kunnanhallitus vastaa mm. valtuuston päätösten täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kuntalain 56 :n mukaan jos kunnanhallitus katsoo, että valtuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä taikka että valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tai että päätös on muuten lainvastainen, kunnanhallituksen on jätettävä päätös täytäntöön panematta. EHDOTUS: Kunnanhallitus - toteaa kunnanvaltuuston päätökset 26.1.2015 ovat syntyneet laillisessa järjestyksessä, eivätkä ne mene kunnanvaltuuston toimivallan ulkopuolelle eivätkä ole lakien tai asetusten vastaisia.
15 TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU Toteutumisvertailu 1.1.- 30.11.2014: Talousarvio 2014 Toteutuma Toteutuma- % Toteutuma-% 2013 Toimintatuotot 2 608 320 2 048 285 78,5 102 Toimintakulut -12 214 140-10 302 477 84,3 89,3 Toimintakate -9 605 820-8 254 192 85,9 86,7 Vuosikate 233 880 886 885 379,2 Tilikauden yli/alijäämä 20 780 669 763 3223,1 Henkilöstökuluista oli kuluvana vuonna toteutunut 84,9 %, kun se vuonna 2013 oli 92 %. Palveluiden ostoja yhteensä 87,3 % (86,1 %). Verotuloja on kirjattu 95,1 % (100,8 %), joista kunnan tuloveroa 92,4 % (101,5 %). Valtionosuuksia 89,7 % (101,9 %). Liite nro 2 EHDOTUS: Kunnanhallitus - merkitsee talousarvion toteutumisvertailun tiedokseen. 16 VALTIOVARAINMINISTERIÖN PÄÄTÖS PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDESTA JA PÄÄTÖS KUNNAN VEROTULOIHIN PERUSTUVAN VALTIONOSUUKSIEN TASAUKSEN VAHVISTAMISESTA KUNNILLE VUONNA 2015 SEKÄ PÄÄTÖS KUNTIEN KOTIKUNTAKORVAUKSEN PERUSOSASTA VUODELLE 2015 Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko ja neuvotteleva virkamies Ville Salonen 31.12.2014 mm.: Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 5 :n mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuus koostuu seuraavista valtionosuusperusteista: 1. kunnan yleisen osan määräytymisperusteista, 2. kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisista kustannuksista, 3. kunnan esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen laskennallisista kustannuksista, 4. kunnan taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteista, ja 5. erityisen harvaan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosista. Kunnalle myönnetään valtionosuutta euromäärä, joka saadaan laskemalla yhteen kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä kunnan taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet ja vähentämällä saadusta summasta kunnan omarahoitusosuus. Vuonna 2015 kunnan omarahoitusosuus on 3 520,93 euroa asukasta kohden. Näin saatuun euromäärään lisätään kunnan yleinen osa sekä erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta lisätään ja vähennetään lain 7 luvussa tarkoitetuilla erillä. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 29 :n mukaan kunnalle myönnetään verotuloihin perustuvaa valtionosuuden lisäystä (tasauslisä), jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden on pienempi kuin 80 prosenttia euromäärästä, joka saadaan
jakamalla kaikkien kuntien yhteenlasketut laskennalliset verotulot kuntien yhteenlasketulla asukasmäärällä (tasausraja). Valtiovarainministeriö on tänään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 48 :n nojalla myöntänyt kunnalle kunnan peruspalvelujen valtionosuutta yhteensä 4 741 779 (2014: 4 746 069) euroa, josta vähennetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa sekä vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitettu rahoitus -514 766, eli yhteensä 4 227 013 euroa. Kunnan vuoden 2015 talousarviossa on arvioitu peruspalvelujen valtionosuutena kirjattavaa valtionosuutta yhteensä 3 231 000 euroa, ja verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta 941 000, eli yhteensä 4 172 000. - merkitä valtiovarainministeriön päätökset tiedokseen ja tyytyy niihin. 17 UKIPOLIS OY:N HANKKEET Toimitusjohtaja Raimo Rantanen, Ukipolis Oy 17.12.2014 mm.: 1. Hautomotoiminta Ukipoliksen ensi vuoden rahoitussuunnitelmassa on 20.000 euron varaus hautomotoimintaan. Yhtiön hallituksen keskusteluissa innovatiivisten yritysten palvelu on nähty tarpeelliseksi alueella. Koska varsinainen hautomotuki yritykselle korvautuu jatkossa kehittämisavustuksella ja maksullisilla yritysten kehittämispalveluilla, niin toiminta edellyttää uusia muotoja. Hautomotoimintaa ollaankin laajentamassa innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden kaupallistamisen suuntaan. Uudet palvelut ovat tarjolla sekä aloittavalle että toimivalle yritykselle eivätkä riipu yrityksen koosta tai iästä. Pohjaehdotuksena kunnille on, että em. summa laskutetaan tammikuussa ja käytetään näiden palveluiden edistämiseen ja hankkeiden käynnistämiseen. Hankkeet voivat olla yritys- tai yritysryhmäkohtaisia. Hankkeissa pyritään hyödyntämään ELY Keskuksen uusia kehittämispalveluita, joita ovat Analyysi, Kasvu, Uudistaminen, Tuottavuus ja talous, Markkinointi ja asiakkuudet, Johtaminen ja henkilöstö sekä Innovaatioiden kaupallistaminen. Ukipolis on puitesopimuksella mukana Analyysi ja Innovaatioiden kaupallistaminen palveluissa ainoana toimijana Vakka- Suomessa. Taivassalon maksuosuus 1 080 euroa. 2. Aloittavien yritysten neuvonta Ukipoliksen ensi vuoden rahoitussuunnitelmassa on 60 000 euron varaus aloittavien yritysten neuvontaan. Tällä summalla ja tältä vuodelta siirtyvällä kuntarajalla (n. 10 000 ) tämä palvelu voidaan tarjota koko ensi vuoden ajan. Aloittavien yritysten neuvontapalvelua on voitu tarjota usean vuoden ajan osittain hankerahoituksen avustuksella. Käytännössä kuntaosuus on ollut nyt päättyvän hankkeen aikana n. puolet kokonaiskustannuksista. Taivassalon maksuosuus on 3 240 euroa. 3. Yhtiön hallinto ja seudun edunvalvonta Ukipoliksen hallituksen kokouksessa on esitelty malli, jossa yhtiön hallinto ja seudun edunvalvonta hoidetaan samassa paketissa kunnille tarjottavana palveluna. Paketin hinta on 25 000 euroa. Se perustuu aiempaan seututyö-hinnoitteluun (10 000 /v) ja n. yhden työpäivän/viikko kustannukseen. Seututyö sisältää mm. edustukset Varsinais-Suomen lii-
ton toimielimissä (MYR, MYRS, Maaseutujaosto), ELY Keskus yhteistyö ja korkeakouluyhteistyö sekä muu hankerahoituksiin ja valmisteluun liittyvä työ maakunnallisesti ja/tai seutukuntien välillä. Yhtiön hallinnon kustannus koostuu toimitusjohtajan ja talousasioista vastaavan sihteerin työstä. Taivassalon maksuosuus on 1 350 euroa. Kunnanjohtaja Vesa Rantala 18.12.2014: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa on käytössä yritysten kehittämispalvelut (www.yrityksenkehittämispalvelut.fi), joiden tarjoamien asiantuntijapalvelujen tavoitteena on edistää pk-yritysten kasvua ja laajentamista niin kotimaisilla kuin kansainvälisilläkin markkinoilla. Ulkopuolisen asiantuntijan johdolla toteutettavien palveluiden periaatteena on, että yritys saa tarvitsemaansa ohjausta ja tukea toimintansa eri vaiheissa. Tarjottavien palveluiden hinta on asiakkaalle 220-300 euroa/pv (alv 0 %). Ely-keskuksesta tarjottavien palvelujen hankkeistaminen Ukipolis Oy:n kautta ei tuo lisäarvoa palvelun sisältöön. Varsinais- Suomen ely-keskuksen kautta on valittavissa lisäksi 43 muuta asiantuntijaa. Tämän johdosta hautomotoimintaan ei osallistuttaisi, vaan tuettaisiin taivassalolaisia yrityksiä jälkikäteen maksettua laskua vastaan 50 %:lla asiantuntijapäivän hinnasta, eli 110-150 euroa/pv (alv 0 %) vuoden 2015 aikana ely-keskuksen kautta hankittavista yrityksen kehittämispalveluista, enintään kolmella päivällä yritystä kohden. Kunnanhallitus päätti 8.9.2014 192 osallistua Ukipolis Oy:n hallintokustannuksiin ajalta 1.2. - 30.6.2014 enintään 1035 eurolla ja hankkeiden kuntaosuuksien lisämaksuihin sen jälkeen, kun lisämaksuvelvollisuudelle on oikeudellinen peruste. Tätä osakeyhtiölain 2 :ssä säädettyä osakkeenomistajan velvollisuutta suorittaa erityisiä maksuja yhtiölle ei ole edelleenkään yhtiöjärjestyksessä määrätty. Näin ollen päätöstä ei ole pantu täytäntöön. Vuonna 2014 käsittelyn yhteydessä annettiin ymmärtää, että tuolloin yhtiön hallintokustannuksiin osallistuminen olisi vain tilapäistä, mutta kuten toimitusjohtaja on nyt esittänyt, siitä muodostuisi pysyvä kuntien taloutta rasittava kuluerä. Tiukasta taloudellisesta tilanteesta johtuen yhteenkään hallinnolliseen päällekkäisyyteen tai tehottomaan veroeuroon ei ole varaa. Osakkeen omistajalla ei ole mitään juridista maksuvelvollisuutta osakeyhtiötä kohtaan, joka ei perustu yhtiöjärjestykseen, osakassopimukseen tai yhtiökokouksen yksimieliseen päätökseen. Em. asiakirjoissa ei ole mainintaa lisämaksuvelvollisuudesta. Edunvalvonnan osalta kunnanhallitus päätti 12.5.2014 122, ettei sopimusta hyväksytä vuodelle 2014. Työ- ja elinkeinoministeriö on lakkauttanut seutukunnat virallisena aluejakona vuoden 2014 alusta lukien. Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain nojalla valtioneuvosto voi määrätä maan heikoimmin kehittyneet alueet kehittämistarpeiden perusteella tukialueeksi. Aluejaossa otetaan huomioon Euroopan unionin alueluokitusjärjestelmä ja hallinnollisista rajoista riippumaton alueiden tunnistaminen. Käytännössä tarkastelussa huomioidaan mm. työssäkäynti, asioinnin suuntautuminen sekä liikenneyhteydet. Aiemmin aluepoliittisten aluejakojen perusteena käytetty seutukuntajako ei nykyisen lainsäädännön perusteella ole enää virallinen aluejako. Mukana olemattomuudesta vuonna 2014 seudun edunvalvonnassa ei ole aiheutunut haittaa., että - kunta ei osallistu hautomotoimintaan; - kunta tukee taivassalolaisia yrityksiä vuoden 2015 aikana Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen yritysten kehittämispalveluiden kautta hankittavista asiantuntijapalveluista enintään 50 %:lla päivähinnasta, eli 110-150 euroa/päivä, enintään kolme päivää yritystä kohden;
- kunta osallistuu aloittavien yritysten neuvontapalveluun, enintään 3 240 euron maksuosuudella vuonna 2015; ja - kunta ei osallistu Ukipolis Oy:n hallintokustannuksiin ilman lisämaksullisuuden oikeudellista perustetta eikä seudun edunvalvontasopimukseen. 18 VIRANHALTIJAN PÄÄTÖKSET Kuntalain 51 :n mukaan kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja tai johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voivat ottaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi asian, joka on tämän lain nojalla siirretty kunnanhallituksen alaisen viranomaisen tai kunnanhallituksen jaoston toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen. Otto-oikeus koskee myös kunnanhallituksen alaisille viranhaltijoille delegoitua päätösvallan käyttöä. Asia on otettava ylemmän toimielimen käsiteltäväksi viimeistään sen ajan kuluessa, jossa 89 :ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Ylemmän toimielimen käsiteltäväksi ei kuitenkaan saa ottaa: 1) lain tai asetuksen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimitusmenettelyä koskevia asioita; 2) yksilöön kohdistuvia opetustoimen, terveydenhuollon tai sosiaalitoimen asioita; eikä 3) 77 :ssä tarkoitetulle kuntien yhteiselle toimielimelle siirrettyjä asioita, jos asianomaiset kunnat niin sopivat. Hallintosäännön 19 :n mukaan kunnan viranomaisen on neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta ilmoitettava kunnanhallitukselle ja lautakunnalle niiden määräämällä tavalla niistä päätöksistä, jotka voidaan ottaa kunnanhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Kunnanhallituksen alaisen viranomaisen on ilmoitettava kunnanhallitukselle tekemistään päätöksistä, lukuun ottamatta seuraavista asioista: kaikki ne ns. erityislainsäädännön perusteella tehtävät päätökset, joista on säädetty erillinen muutoksenhakuoikeus, esimerkiksi hallinto-oikeuteen; viranhaltijoille annetun päätösvallan nojalla siirretyt tehtävät yleishallintoon ja henkilöstöhallintoon liittyvät ratkaisut pois lukien vakituisten henkilöstön valintapäätökset; ja kuntalain 51 4 momentissa mainitut asiat. Hallintosäännön 20 :n mukaan kunnanhallituksen on, mikäli jäljempänä 2. momentissa mainittu henkilö ei ole vielä käyttänyt otto-oikeuttaan, päätettävä viimeistään siinä kokouksessa, joka ensiksi pidetään 19 :ssä mainitun pöytäkirjan saapumisen jälkeen, ottaako se toimielimen, luottamushenkilön tai viranhaltijan päätöksen käsiteltäväkseen. Mikäli ottopäätöstä ei tehdä mainitussa kokouksessa, otto-oikeus on menetetty. Kunnanhallituksen puheenjohtajan ja kunnanjohtajan on käytettävä otto-oikeuttaan ennen kuin kunnanhallitus käsittelee asian mahdollista ottamista käsiteltäväkseen. Mikäli toimielimen, luottamushenkilön tai viranhaltijan tekemä päätös on otettu sekä lautakunnan että kunnanhallituksen käsiteltäväksi, asian käsittelee kunnanhallitus. Kunnanjohtaja - 77-78/14, 1/15 henkilöstöpäätös - päätöspöytäkirja 1/15 etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä PJ:N, että
- se ei ota em. viranhaltijain päätöksiä käsiteltäväkseen. 19 TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT Kuntalain 51 :n mukaan kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja tai johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voivat ottaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi asian, joka on tämän lain nojalla siirretty kunnanhallituksen alaisen viranomaisen tai kunnanhallituksen jaoston toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen. Otto-oikeus koskee myös kunnanhallituksen alaisille viranhaltijoille delegoitua päätösvallan käyttöä. Asia on otettava ylemmän toimielimen käsiteltäväksi viimeistään sen ajan kuluessa, jossa 89 :ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Ylemmän toimielimen käsiteltäväksi ei kuitenkaan saa ottaa: 1) lain tai asetuksen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimitusmenettelyä koskevia asioita; 2) yksilöön kohdistuvia opetustoimen, terveydenhuollon tai sosiaalitoimen asioita; eikä 3) 77 :ssä tarkoitetulle kuntien yhteiselle toimielimelle siirrettyjä asioita, jos asianomaiset kunnat niin sopivat. Hallintosäännön 19 :n mukaan kunnan viranomaisen on neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta ilmoitettava kunnanhallitukselle ja lautakunnalle niiden määräämällä tavalla niistä päätöksistä, jotka voidaan ottaa kunnanhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Kunnanhallituksen alaisen viranomaisen on ilmoitettava kunnanhallitukselle tekemistään päätöksistä, lukuun ottamatta seuraavista asioista: kaikki ne ns. erityislainsäädännön perusteella tehtävät päätökset, joista on säädetty erillinen muutoksenhakuoikeus, esimerkiksi hallinto-oikeuteen; viranhaltijoille annetun päätösvallan nojalla siirretyt tehtävät yleishallintoon ja henkilöstöhallintoon liittyvät ratkaisut pois lukien vakituisten henkilöstön valintapäätökset; ja kuntalain 51 4 momentissa mainitut asiat. Hallintosäännön 20 :n mukaan kunnanhallituksen on, mikäli jäljempänä 2. momentissa mainittu henkilö ei ole vielä käyttänyt otto-oikeuttaan, päätettävä viimeistään siinä kokouksessa, joka ensiksi pidetään 19 :ssä mainitun pöytäkirjan saapumisen jälkeen, ottaako se toimielimen, luottamushenkilön tai viranhaltijan päätöksen käsiteltäväkseen. Mikäli ottopäätöstä ei tehdä mainitussa kokouksessa, otto-oikeus on menetetty. Kunnanhallituksen puheenjohtajan ja kunnanjohtajan on käytettävä otto-oikeuttaan ennen kuin kunnanhallitus käsittelee asian mahdollista ottamista käsiteltäväkseen. Mikäli toimielimen, luottamushenkilön tai viranhaltijan tekemä päätös on otettu sekä lautakunnan että kunnanhallituksen käsiteltäväksi, asian käsittelee kunnanhallitus. Kunnanhallituksen tiedoksi on saatettu päätösehdotuksessa mainittujen toimielinten päätöspöytäkirjat. - merkitä tiedokseen seuraavien toimielinten pöytäkirjat: 1. tarkastuslautakunta 3.12.2014 2. tekninen lautakunta 4.12.2014 3. sivistyslautakunta 17.12.2014 4. peruspalvelulautakunta 18.12.2014
20 ILMOITUSASIAT 21 MUUT ASIAT - että kunnanhallitus ei käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan. Kunnan ulkopuolisten monijäsenisten toimielinten pöytäkirjat: - Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin ky:n hallitus 9.12.2014 - Uudenkaupungin kaupunki, ympäristö- ja lupalautakunta 11.12.2014 - Varsinais-Suomen liitto maakuntavaltuusto 8.12.2014 - Varsinais-Suomen liitto maakuntahallitus 15.12.2014 - Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin ky:n hallitus 8.1.2015 - Uudenkaupungin kaupunki, ympäristö- ja lupalautakunta 20.1.2015, että - kunnanhallitus merkitsee em. asiat tietoonsa saatetuksi ja toteaa, etteivät ne anna aihetta lisätoimenpiteisiin. 1. Vesi- ja jätevesilaitos