NORDIC MINES AB (publ) (Käännös) Vuoden 2011 tilinpäätöstiedote

NORDIC MINES AB (publ) (Käännös) Vuoden 2011 tilinpäätöstiedote Neljäs vuosineljännes 2011 Laivan kultakaivoksen ensimmäinen harkko valettiin ja kaivos pääsi täyteen tuotantoon Laitos otettiin asteittain käyttöön ja tarvittavat säädöt tehtiin syksyn kuluessa Malminetsintää tehostettiin sekä Suomessa että Ruotsissa Rahavarat olivat tilikauden lopussa yhteensä 11,4 Mkr (48,8 Mkr) Lisäksi oli käyttämättömiä luottoja 68,3 Mkr Tulos rahoituserien jälkeen oli 30,4 Mkr ( 9,3 Mkr) ja verojen jälkeen 22,9 Mkr ( 3,7 Mkr). Tilikauden osakekohtainen tulos laimennusvaikutuksen jälkeen oli 0,65 kr ( 0,12 kr). Kokonaistulos realisoitumattomat kassavirran vakuudet mukaan lukien oli 13,0 Mkr ( 3,9 Mkr). Koko vuosi 2011 Standard Bank Plc:n ja UniCredit Bank AG:n kanssa allekirjoitettiin lainasopimus 7,5 miljoonan euron lisälainasta Kullan keskimääräiseksi hinnaksi varmistettiin 1 049 euroa (1 458 dollaria) unssilta 36 prosentille Laivan kaivoksen suunnitellusta tuotannosta vuoden 2012 toiselta neljännekseltä vuoden 2015 ensimmäiseen neljännekseen saakka. Investointien kokonaismäärä oli 518,9 Mkr (308,5 Mkr). Tulos rahoituserien jälkeen oli 33,3 Mkr ( 25,7 Mkr) ja verojen jälkeen 25,0 Mkr ( 4,2 Mkr). Tilikauden osakekohtainen tulos laimennusvaikutuksen jälkeen oli 0,71 kr ( 0,15 kr). Kokonaistulos realisoitumattomat kassavirran vakuudet mukaan lukien oli 182,9 Mkr ( 4,9 Mkr). Tapahtumia taseen laatimisen jälkeen Nordic Minesin osakkeella on käyty 2. tammikuuta 2012 lähtien kauppaa Tukholman pörssin Mid Cap - listalla. Vuoden 2012 alussa kullan tuotanto lisääntyi vähitellen ja kullan toimitukset jalostamolle käynnistettiin Hallituksen tarkoituksena on vahvistaa yhtiön omaa pääomaa suunnatulla osakeannilla yhtiökokouksen aiemmin myöntämän valtuutuksen nojalla. Nordic Mines lyhyesti Nordic Mines on pohjoismainen kaivos- ja malminetsintäyritys. Sen tavoitteena on tulla yhdeksi Euroopan johtavista kullantuottajista ja toimia esikuvana ympäristön huomioimisessa. Yhtiö aloitti kesällä 2011 malminkaivuun Laivan kaivoksessa lähellä Raahea. Alueen kultaesiintymä on Pohjoismaiden suurimpia. Malmin määrä on 12,9 miljoonaa tonnia ja kultapitoisuus 1,85 grammaa tonnissa. Kaivoksen ollessa täydessä toiminnassa sen odotetaan tuottavan vuosittain 118 000 unssia eli noin 3 700 kg kultaa. Malmia etsitään Suomessa ja Ruotsissa. Nordic Mines on perustettu kesäkuussa 2005, ja konsernin oma pääoma 31. joulukuuta 2011 oli 377 Mkr. Konsernissa on nykyään 86 työntekijää, ja sen pääkonttori sijaitsee Uppsalassa. Nordic Minesin osakkeilla käydään kauppaa Tukholman Nasdaq OMX pörssin Mid Cap -listalla. Lisätietoja yrityksestä ja sen toiminnasta on verkkosivustollamme osoitteessa www.nordicmines.se. Nordic Mines AB (publ) Y-tunnus 556679-1215 Trädgårdsgatan 11, SE-753 09 Uppsala Puh. +46-18-843 45 00 www.nordicmines.se

Toimitusjohtajan lausunto: Olemme nyt aloittaneet kullan toimitukset Laivan kaivoksesta Joulukuun 27. päivä merkitsi virstanpylvästä Nordic Minesin historiassa. Tällöin valettiin seitsemän vuotta kestäneiden valmistelujen jälkeen Laivan kaivoksen ensimmäinen toimitettavaksi tarkoitettu kultaharkko. Kuten edellisessä osavuosikatsauksessa jo mainitsinkin, käynnistysvaihe kesti pidempään kuin olin toivonut. Lisää viivästyksiä aiheuttivat neljännen vuosineljänneksen aikana toimitusten myöhästyminen sekä rikastamon tiettyjen oheiskomponenttien vaihto. Työt keskeytyivät niiden takia useita kertoja syksyn kuluessa ja tammikuun alussa. Tuotanto viivästyi kaiken kaikkiaan useita kuukausia. Tämän johdosta tarkoituksemme on vahvistaa yhtiön käyttöpääomaa suunnatulla osakeannilla yhtiökokouksen aiemmin myöntämän valtuutuksen puitteissa. Koko kultakaivos on nyt toiminnassa ja kullantuotanto käynnissä. Panostamme edelleen prosessien jatkuvaan säätämiseen täyden tuotantokapasiteetin saavuttamiseksi. Ankarasta talvesta huolimatta lämpötila on laskenut jopa - 35 asteeseen tammikuussa laitos on toiminut ilman suurempia häiriöitä. Helmikuun 2012 alkuun asti koko tuotanto perustui matalapitoiseen CIL-prosessiin, mutta vähän aikaa sitten otimme käyttöön myös korkeapitoisen CILprosessin. Matalapitoisen prosessin saanti on toistaiseksi ylittänyt odotuksemme merkittävästi ja on ollut jopa parempi kuin koko laitokselta odottamamme saanti. Joulukuussa tuotettiin yhteensä kuusi ja tammikuussa lisäksi 32,5 kiloa kultaa. Harkkojen kultapitoisuus on noin 70 prosenttia. Ne sisältävät myös hopeaa ja kuparia. Tavoitteenamme on toimia esikuvana ympäristön huomioimisessa. Siksi on erityisen ilahduttavaa todeta, että kaivoksen prosessivesien puhdistus toimii odotettua paremmin ja että päästömme alittivat huomattavasti ohjearvot. Laivan kaivoksen käynnistämistoimien ohella olemme lisänneet malminetsintää Suomessa ja Ruotsissa. Tehostimme vuoden 2011 aikana voimakkaasti Laivan kaivoksen lähialueilla suorittamiamme timanttikairauksia. Kairauksia tehtiin vuonna 2011 lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2010. Kairausohjelman tuloksia käydään parhaillaan läpi, ja toivon pystyväni jo muutaman kuukauden sisällä esittelemään uuden, päivitetyn malmiarvion. AVAINLUKUJEN YHTEENVETO Tkr 2011 2010 2011 2010 Investoinnit kiinteään pääomaan 94 72 519 309 Investoinnit mineraaliesiintymiin 8 5 23 21 Kassavirta 11 49 11 49 Tulos rahoituserien jälkeen -30-9 -33-26 Jakson tulos verojen jälkeen -23-4 -25-5 Vuoden 2011 neljännen vuosineljänneksen tapahtumia Viimeisen vuosineljänneksen aikana Laivan kaivoksen rikastamon käynnistys- ja säätövaihe jatkui. Juuri ennen tilikauden päättymistä 27. joulukuuta valettiin ensimmäinen kultaharkko. Laivan kaivoksen toiminta oli näin käynnistetty. Rikastamon tuotannon säätäminen ja laajentaminen viivästyivät, mikä johtui toimitusten myöhästymisestä ja tiettyjen sellaisten oheiskomponenttien vaihtamisesta, joilla ei saatu aikaan halutun kaltaista tuotantovirtaa. Rikastamossa tehtyjen lisäsäätöjen jälkeen laitos on ollut tammikuun puolestavälistä lähtien jälleen jatkuvassa toiminnassa. Rikastamon tuotantokapasiteettia on viime kuukausina lisätty vaiheittain. Laitoksen ollessa täydessä toiminnassa se prosessoi noin 250 tonnia malmia tunnissa. Nordic Mines Tilinpäätöstiedote 2011 2 (15)

Vuoden 2011 aikainen kehitys Vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen aikana allekirjoitettiin viimeiset Laivan kaivostuotannon käynnistämisen edellyttämät sopimukset Tallqvist Oy:n, Atlas Copcon, Forcit Oy:n ja Rotator/Hitachin kanssa laitteiden ja palveluiden toimittamisesta Laivan kaivokselle. Atlas Copco toimittaa porauslaitteet ja Rotator/Hitachi kaivinkoneet. Forcit Oy vastaa räjäytystöistä ja räjähteiden toimituksista. Tallqvist Oy vastaa kuljetuksista ja teiden sekä varastoalueiden kunnossapidosta. Vuoden päättyessä valtaosa toimitussopimuksista ja niihin liittyvät taloudelliset velvoitteet oli täytetty. Laivan kaivoksen malminlouhinta aloitettiin heinäkuussa yhteistyössä urakointiyhtiö Tallqvist Oy:n kanssa. Nordic Mines otti sen jälkeen itse vastuun poraus- ja lastaustoiminnoista. Tallqvist Oy:n vastuulla ovat edelleen kuljetukset sekä tietyt oheistoiminnat. Elokuussa Nordic Mines julkaisi uuden, vuonna 2010 suoritettuihin kairauksiin perustuvan mineraalivarantoarvion, jonka mukaan Laivan kaivoksen malmivarat ovat kasvaneet 1,2 miljoonaa tonnia. Kairauksia lisättiin huomattavasti vuoden 2011 aikana. Niistä tehtyjen analyysien tulokset julkaistaan kevään 2012 kuluessa. Nordic Mines teki maaliskuussa termiinisopimukset kaudelle, joka alkaa vuoden 2012 toisesta neljänneksestä ja päättyy vuoden 2015 ensimmäiseen neljännekseen. Sopimukset käsittävät 134 280 unssia kultaa keskimäärin 1 049 euron (1458 dollarin) hintaan unssia kohden transaktiokulut mukaan lukien. Tämä vastaa 36:ta prosenttia saman ajanjakson suunnitellusta kullantuotannosta. Kullan hintasuojaus toteutettiin yhteistyössä Standard Bank Plc:n ja UniCredit Bank AG:n kanssa. Nordic Mines on myös tehnyt samojen pankkien kanssa puolta lainasummaa koskevia koronvaihtosopimuksia. Koronvaihtosopimuksen kiinteä vuosikorko on 2,39 prosenttia, ja vaihtuvakorkoisen osan korkona on 3 kuukauden Euribor. Lainanantajan marginaali huomioon ottaen koko lainan vuosikorko on tällä hetkellä kuusi prosenttia (53 miljoonaa euroa). Kolmannen vuosineljänneksen aikana allekirjoitettiin kahden nykyisen luotonantajan, Standard Bank Plc:n ja UniCredit Bank AG:n, kanssa lainasopimus 7,5 miljoonan euron lisälainasta. Lainaa voidaan käyttää tarpeen mukaan, ja sen laina-aika on 3,5 vuotta. Tämä lainasopimus ei vaikuta 53 miljoonan euron projektirahoitukseen. Taloudellinen tulos Vuoden nettoliikevaihto oli 0 (0) Mkr. Koko vuoden 2011 tulos rahoituserien jälkeen oli 33,3 Mkr (edellisenä vuonna 25,7 Mkr). Hallintokulut olivat 15,1 Mkr (11,3 Mkr), ja suurimpia kulueriä olivat Laivan kaivoksen tulevaan hallintoon, toimistoon ja sen toimintaan sekä Laiva-hankkeen rahoitusta koskevaan taloudelliseen ja oikeudelliseen konsultointiin liittyvät kustannukset. Käyttämättä olevien termiinisopimusten arvostus 31. joulukuuta 2011 vallitsevaan markkinahintaan vaikuttaa negatiivisesti tulokseen 157,3 Mkr:n (0 Mkr) verran. Koska valtaosa Laivan kaivoksen investointikuluista on euromääräisiä, euron heikkeneminen suhteessa Ruotsin kruunuun on merkinnyt kruunumääräisten investointikulujen pysymistä alkuperäisen suunnitelman puitteissa. Tilanne on tämä huolimatta siitä, että muun muassa ympäristönsuojeluun ja turvallisuuteen liittyvät investointikustannukset ovat lisääntyneet, kuten aiemmin on raportoitu. Vuoden 2011 tulos verojen jälkeen oli 25,0 Mkr ( 4,2 Mkr) ja osakekohtainen kokonaistulos ennen laimennusvaikutusta 0,72 kr ( 0,15 kr) ja sen jälkeen 0,71 kr ( 0,15 kr). Nordic Mines ilmoittaa taseessaan laskennallisia verosaamisia vuoden 2010 kolmannesta vuosineljänneksestä alkaen. Laskennalliset verosaamiset 31. joulukuuta 2011 ovat yhteensä 80,8 Mkr (21,5 Mkr). Malminetsintä Nordic Mines suorittaa jatkuvasti järjestelmällistä malminetsintää uusien esiintymien löytämiseksi. Yhtiöllä on tällä hetkellä etsintäluvat seitsemälle alueelle: Suomessa Laiva, Oltava ja Tormua, Ruotsissa Fjälltuna ja Vassbo. Malminetsinnän päätarkoituksena on kasvattaa todettua malmivarantoa. Vuoden 2011 toisen vuosineljänneksen lopusta lähtien toimintaa on laajennettu asteittain. Malminetsintää on lisätty varsinkin Laivan kaivoksen lähialueilla, etenkin eteläosissa ja avolouhoksen välittömässä läheisyydessä. Alueella suoritettujen merkittävästi lisääntyneiden timanttikairausten tuloksia arvioidaan parhaillaan. Timanttikairauksia on jatkettu myös Oltavassa, joka sijaitsee 12 km etelään Laivan kaivoksesta. Vuoden 2011 alussa esiteltyjen aiempien koeporausten tulokset osoittivat, että Oltavan alueella on kiinnostavia kultapitoisuuksia. Nordic Mines Tilinpäätöstiedote 2011 3 (15)

Nordic Mines sai kuluneen kauden aikana etsintäluvan Ruotsin Vassbohon. Suomen Tormuassa tehtiin lähinnä geokemiallisia tutkimuksia. Malminetsintä luo edellytykset sille, että Nordic Mines pystyy toteuttamaan visionsa tulla yhdeksi Euroopan johtavista kullantuottajista. MALMIN ETSINTÄKULUT Tkr 2011 2010 2011 2010 Laivakaivoksen lähiympäristö 4 274 2 023 12 252 9 029 Muut alueet Suomessa 2 904 1 979 8 695 8 789 Ruotsi 496 668 2 307 2 810 Yhteensä 7 674 4 670 23 254 20 628 MINERAALIVARANNOT JA MALMIVARAT Määritelmät on esitetty sivulla 15. Mineraalivarannot ja malmivarat Raahen lähistöllä sijaitsevan Laivan kaivoksen kultaesiintymä on yksi Pohjoismaiden suurimmista. Elokuussa julkaistiin uusi, vuoden 2010 aikana suoritettuihin kairauksiin perustuva mineraalivarantoarvio. Tämän uuden arvion mukaan todetut ja todennäköiset malmivarat eli louhintasuunnitelman käsittämän malmin määrä on 12,9 miljoonaa tonnia. Malmin kultapitoisuus tonnia kohden on keskimäärin 1,85 grammaa, mikä vastaa 23 850 kiloa kultaa. Tämä on 1,2 miljoonaa tonnia enemmän kuin aiemmassa arviossa, jossa malmivarojen määräksi oli arvioitu 11,7 miljoonaa tonnia ja kultapitoisuudeksi 1,86 grammaa tonnissa. Ilmoitetut malmivarat perustuvat kullan 535 euron unssihintaan, joka on 50 prosenttia nykytasoa alempi. Jos laskennallisena hintana käytetään 750 euroa unssilta, malmivarojen määräksi saadaan 15,3 miljoonaa tonnia ja keskimääräiseksi kultapitoisuudeksi 1,74 grammaa tonnissa, mikä vastaa 26 600 kiloa kultaa. Ilmoitettujen malmivarojen lisäksi on muita mitattuja ja todennettuja mineraalivarantoja, joiden määrä on 4,9 miljoonaa tonnia ja keskimääräinen pitoisuus 1,8 grammaa tonnissa. Kaivoksen ollessa täydessä toiminnassa sen odotetaan tuottavan vuosittain 118 000 unssia eli noin 3 700 kg kultaa. Laivan alueella vuoden 2011 aikana suoritettujen huomattavasti lisääntyneiden timanttikairausten analyysi ei ole vielä valmis. Sen tulokset esitellään keväällä 2012. Kultamarkkinat ja kullan hinta Kullan myönteinen hintakehitys jatkui vuonna 2011, vaikka hintojen nousu hidastui vuoden loppua kohden. Kullan hinta dollareissa nousi 5. syyskuuta ennätykselliseen 1 986 dollariin unssilta ja kullan hinta euroissa 9. syyskuuta 1 376 euroon unssilta, minkä jälkeen hinnat kääntyivät laskuun. Nordic Mines Tilinpäätöstiedote 2011 4 (15)

Kullan hinnaksi noteerattiin 30. joulukuuta 2011 1 575 dollaria unssilta ja 1 217 euroa unssilta. Hinnat ovat siis nousseet 11,7 ja 15,4 prosenttia vuoden 2010 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kullan hinta on noussut yhdentoista peräkkäisen vuoden ajan. Hinnannousua selittää huoli maailmanlaajuisen makrotalouden näkymistä sekä euroalueen ja USA:n velkakriisistä. Taloudellisesti epävarmoina aikoina sijoittajilla on tapana turvautua turvallisena sijoituskohteena pidettyyn kultaan. Hinnannousuun vaikutti myös Aasian, muun muassa Kiinan, sekä koruteollisuuden lisääntynyt kysyntä. Vuodenvaihteen 2011/2012 jälkeen kullan hinta on jälleen kääntynyt nousuun, ja unssihinnaksi noteerattiin 9. helmikuuta 1 733 dollaria ja 1 305 euroa. Hinta on siten noussut vuodenvaihteen jälkeen 10 ja 8 prosenttia. Nordic Minesille hinta euroissa on tärkein, sillä yrityksen pääasialliset tuotot ja kustannukset ovat euromääräisiä. Laiva-hanketta koskevassa maaliskuussa 2010 julkaistussa kannattavuusselvityksessä todettiin, että kultakaivos on kannattava kullan hinnan ollessa 530 euroa unssilta. KULLAN HINTAKEHITYS negatiivisesti vaikuttaneet erät liittyvät malmivaraston kasvattamiseen, käynnissä oleviin töihin sekä korkokuluihin. Konsernin oma pääoma kauden lopussa oli 377,3 Mkr (559,4 Mkr) ja omavaraisuusaste 30,4 prosenttia (92,3 prosenttia). Rahavarat olivat tilikauden lopussa 11,4 Mkr (48,8 Mkr) ja käyttämättömät luotot 68,3 Mkr. Sijoitukset Vuonna 2011 tehtyjen sijoitusten määrä oli 518,9 Mkr, kun taas vuonna 2010 vastaava määrä oli 308,5 Mkr. Työntekijät Keskimääräinen työntekijämäärä vuonna 2011 oli 52 (16) henkilöä. Vuoden lopussa Nordic Minesin palveluksessa oli 86 työntekijää, kun taas vuoden 2010 lopussa työntekijöiden määrä oli 17. Ruotsissa työskentelee 9 ja Suomessa 77 henkeä. Työntekijöiden määrä lisääntyi yhdellä edellisestä vuosineljänneksestä. Suomen metalliteollisuuteen loka marraskuussa kohdistunut työmarkkinariita kosketti epäsuorasti myös Nordic Minesia, koska sen toimittajia vedettiin mukaan riitaan. Tilanteella on ollut tietty vaikutus käynnistystyöhön, mutta se ei viivästyttänyt toimintaa merkittävästi. Marraskuun alussa riita saatiin ratkaistua ja työmarkkinaosapuolet tekivät uuden palkkasopimuksen, joka takaa 4,3 prosentin palkankorotukset kahden vuoden aikana. 0(1+,-../ &%!!! $%'!! $%&!! #!! "!! ()*+,-../ &%!!! $%'!! $%&!! #!! "!! Onnettomuustiheys on edelleen alhainen. Vakavia onnettomuuksia ei ole raportoitu tilikauden aikana, ja indeksi oli 26 LTIFR (Lost Time Injury Frequency) urakoitsijat mukaan lukien. Tämä on alle puolet siitä, mitä koko alalla Suomessa on viime vuosina raportoitu. Omien työntekijöiden osalta vastaava luku oli 19 LTIFR.! Kulta, EUR Kulta, USD Tapahtumia taseen laatimisen jälkeen Nordic Minesin osakkeella on käyty 2. tammikuuta 2012 lähtien kauppaa Tukholman pörssin Mid Cap - listalla. Vuoden 2012 alussa kullan tuotanto lisääntyi vähitellen ja kullan toimitukset jalostamolle käynnistettiin. Hallituksen tarkoituksena on vahvistaa yhtiön omaa pääomaa suunnatulla osakeannilla yhtiökokouksen aiemmin myöntämän valtuutuksen nojalla. Valtuutus koskee enintään 1 750 000 osaketta, jolloin laimennusvaikutus on enintään 5 prosenttia. Muita taloudellisia tietoja Rahavirta ja taloudellinen asema Toiminnasta ja käyttöpääoman muutoksista tuleva rahavirta oli vuonna 2011 53,6 Mkr, kun se oli vuotta aiemmin 76,4 Mkr. Suurimmat rahavirtaan! Osakepääoma Nordic Mines AB:n osakepääoma 31. joulukuuta 2011 oli 34 921 647 kr. Osakepääoma oli jaettu 34 921 647 osakkeeseen, joiden nimellisarvo oli 1 kruunu. Oma pääoma oli 562,0 Mkr (560,3 Mkr) ja oma osakekohtainen pääoma laimennusvaikutuksen jälkeen 16,00 kr (15,99 kr). Nordic Minesin osake Nordic Minesin osake on ollut kaupankäynnin kohteena Tukholman Nasdaq OMX -pörssissä heinäkuusta 2008 alkaen. Osakkeella on käyty 2. tammikuuta 2012 lähtien kauppaa Tukholman pörssin Mid Cap -listalla. Osakkeen tunnus on NOMI ja ISINkoodi on SE0001672809. Nordic MInesin osake noteerattiin 31. joulukuuta 2011 hintaan 64,75 kr (44,80 kr), mikä vastaa noin 2 261 Mkr:n (2 270 Mkr) kokonaismarkkina-arvoa. Vuoden 2011 aikana osakkeen arvo oli korkeimmillaan 75,00 kr 8. maaliskuuta ja alimmillaan 42,10 kr 5. elokuuta. Nordic Mines Tilinpäätöstiedote 2011 5 (15)

OSAKEKURSSIN KEHITYS 9?@ )! (! '! &! %! $! #! "!! #!!*+!"+!" #!"!+!"+!" #!""+!"+!" #!"#+!"+!",-./01230456 73829:-1;<-=> Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät Yhtiön toimintaan kohdistuu kaivos- ja malminetsintätoimintaan aina liittyvien riskien lisäksi seuraavia riskejä, joita käsiteltiin yksityiskohtaisesti vuoden 2010 vuosikertomuksen taloudellisia riskejä koskevassa osiossa. Taloudellisten riskien hallintakeinot Konserniin kohdistuu useita taloudellisia riskejä. Tärkeimpiä riskejä ovat valuuttariski, kullan hintariski, luottoriski, likviditeettiriski ja korkoriski. Hallitus ja yritysjohto hallitsevat näitä riskejä pyrkimällä aktiivisesti tunnistamaan, arvioimaan ja sopivin keinoin ehkäisemään edellä mainittuja riskejä. Hallitus pyrkii jatkossakin pitämään yrityksen taloudellisen tilan vahvana. Valuuttariski Kullan hinnat ilmoitetaan dollareina. Tärkeimmän eli Laiva-projektin kulut ovat puolestaan euromääräisiä ja tuloslaskelman tuotot Ruotsin kruunuja. Yhtiö on näin ollen suoraan riippuvainen näiden valuuttojen välisistä vaihtokursseista. Osalta valuuttariskeistä suojaudutaan yrityksen hedge-ohjelmalla. Kullan hintariski Konsernilla ei ollut vuoden 2011 aikana myyntiä. Myynti aloitettiin tammikuussa 2012, ja se käsittää pääasiallisesti vain yhden tuotteen, kultaharkot, jotka sisältävät kultaa, kuparia ja hopeaa. Tämän vuoksi kullan hinnan heikkeneminen vaikuttaa suoraan konsernin voittoon tai tappioon. Katso myös kullan hinnan suojausta koskevat tiedot sivulta 3. Luottoriski Ylimääräiset varat (eli lyhytaikaiset sijoitukset, joita ei sijoiteta toimintaan lyhyellä aikavälillä) sijoitetaan yleensä pankkitalletuksiin hyvämaineisissa pankeissa tai lyhytaikaisiin korkoinstrumentteihin, joihin ei liity merkittävää luottoriskiä. Likviditeettiriski Konserni on tällä hetkellä käynnistysvaiheessa ja joutuu sen vuoksi tekemään merkittäviä investointeja. Pelkät sisäiset tuotot eivät riitä tällä hetkellä näiden investointien rahoittamiseen. Yhtiön kasvu edellyttää sen vuoksi jatkossakin ulkoista rahoitusta. Korkoriski Konsernin lainarahoitusosuus on pysynyt pääosin alhaisena. Kaivostuotannon rahoituksen myötä korkoriskit ovat kasvaneet. Yhtiölle myönnetyn 53 miljoonan euron luoton korko vaikuttaa konsernin tulokseen ja rahavirtaan. Laina-aika on viisi vuotta ja lainan korko on vaihtuva. Tämän vuoksi Nordic Minesin hallitus on tehnyt koronvaihtosopimuksen. Tärkeimmät vuokrasopimukset hoidetaan samaan tapaan. Katso myös sivu 3, koronvaihtosopimus. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernin tilinpäätöksen laatimisessa on noudatettu EU:n hyväksymiä IFRS-vaatimuksia (International Financial Reporting Standards) ja Rådet för finansiell rapporteringin (Ruotsin tilinpäätösraportoinnin neuvosto) suositusta RFR 1.3, jossa määrätään, mitä tietoja Ruotsin tilinpäätöslain perusteella tilinpäätöksessä on annettava IFRS:ssä edellytettyjen tietojen lisäksi. Tämä tilinpäätös on laadittu osavuosikatsauksia koskevien IAS 34 -sääntöjen (Interim Financial Reporting) mukaisesti. Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Ruotsin tilinpäätöslain ja RFRmääräyksen 2.3 (juridisten henkilöiden kirjanpito) mukaisesti. Konsernin tilinpäätöksen laatimisperusteet ovat samat kuin vuoden 2010 tilinpäätöksessä kuvatut. Ehdotus voittovarojen käytöstä Yhtiökokouksen käytettävissä ovat seuraavat emoyhtiön voittovarat (kr): Ylikurssirahasto 523 982 304 Edellisten tilikausien tappio 24 642 093 Tilikauden voitto 1 720 607 501 060 818 Hallitus ja toimitusjohtaja ehdottavat, ettei osinkoa jaeta vuodelta 2011 ja että voittovarat 501 060 818 kr siirretään seuraavalle tilikaudelle. Varsinainen yhtiökokous Yhtiökokous pidetään keskiviikkona 23. toukokuuta 2012 klo 15.00 ravintola Flustretissa Uppsalassa. Nordic Mines Tilinpäätöstiedote 2011 6 (15)

Tulevat taloudelliset katsaukset Nordic Mines aikoo julkaista taloudellisia katsauksia seuraavasti: Vuoden 2012 ensimmäisen vuosineljänneksen katsaus 9. toukokuuta 2012 Yhtiökokous 23. toukokuuta 2012 Vuoden 2012 toisen vuosineljänneksen katsaus 16. elokuuta 2012 Vuoden 2012 kolmannen vuosineljänneksen katsaus 15. marraskuuta 2012 Tilinpäätöstiedote 2012 14. helmikuuta 2013 Hallitus ja toimitusjohtaja vahvistavat täten, että tilinpäätöstiedote antaa todenmukaisen kuvan yhtiön ja konsernin taloudellisesta toiminnasta, asemasta ja tuloksesta sekä sisältää tiedot yhtiöön ja konserniyhtiöihin kohdistuvista merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Uppsalassa 16. helmikuuta 2012 NORDIC MINES AB (publ) Lennart Schönning Hallituksen puheenjohtaja Tord Cederlund Hallituksen jäsen Bengt Löfkvist Hallituksen jäsen Thomas Cederborg Hallituksen jäsen Catharina Lagerstam Hallituksen jäsen Kjell Moreborg Hallituksen jäsen Michael Nilsson Toimitusjohtaja Huom! Nordic Minesin on julkaistava nämä tiedot Ruotsin arvopaperimarkkinalain ja/tai rahoitusinstrumenttien kauppaa koskevan lain perusteella. Tiedot luovutettiin julkaistaviksi torstaina 16. helmikuuta 2012. Lisätietoja: Michael Nilsson, toimitusjohtaja. Puh. +46 18 843 45 01 01, sähköposti: mille@nordicmines.se Nordic Mines Tilinpäätöstiedote 2011 7 (15)

Tilintarkastajien lausunto Olemme tarkastaneet yleisluonteisesti Nordic Mines AB (publ):n tilinpäätöksen kaudelta tammikuu joulukuu 2011. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla on laatia ja esittää taloudelliset osavuositiedot IAS 34 -määräysten ja Ruotsin tilinpäätöslain mukaisesti. Meidän vastuullamme on antaa lausunto näistä osavuositiedoista yleisluonteisen tarkastuksemme perusteella. Olemme suorittaneet yleisluonteisen tarkastuksen yleisluonteisesta tarkastusta koskevan standardin (SÖG), 2410 mukaisesti. Taloudellisten osavuositietojen yleisluonteisen tarkastuksen suorittavat yrityksen valitsemat tilintarkastajat. Yleisluonteinen tarkastus koostuu kysymysten esittämisestä ensi kädessä taloudellisista ja vuosikertomuskysymyksistä vastaaville henkilöille, analyyttisen tarkastuksen tekemisestä ja muista yleisluonteisista tarkastustoimenpiteistä. Yleisluonteisessa tarkastuksessa painotetaan eri asioita, ja se on laajuudeltaan huomattavasti suppeampi kuin Ruotsin tilintarkastusvaatimusten (RS) ja yleisesti hyväksyttyjen tilintarkastuskäytäntöjen mukainen varsinainen tilintarkastus. Tarkastukseen kuuluvien menettelyjen avulla ei ole mahdollista saavuttaa sellaista varmuuden tasoa, jolla saataisiin tiedot kaikista varsinaisessa tilintarkastuksessa mahdollisesti havaittavista olennaisista asioista. Tarkastukseen perustuva lausunto ei näin ollen tarjoa samaa varmuuden tasoa kuin varsinaisen tilintarkastuksen perusteella annettu lausunto. Tekemämme yleisluonteisen tarkastuksen perusteella toteamme, että emme ole havainneet asioita, joiden perusteella meidän olisi syytä epäillä, ettei osavuosikatsausta ole olennaisilta osin laadittu IAS 34 -määräysten ja Ruotsin tilinpäätöslain mukaisesti ja emoyhtiön osalta Ruotsin tilinpäätöslain mukaisesti. Uppsalassa 16. helmikuuta 2012 Öhrlings PricewaterhouseCoopers AB Heléne Ragnarsson Auktorisoitu tilintarkastaja Nordic Mines Tilinpäätöstiedote 2011 8 (15)

KONSERNIN KOKONAISTULOS Tkr 2011 2010 2011 2010 Tuotantokustannukset - - - - Hallintokulut -5 270-2 663-15 063-11 254 Muut liikekulut -11 351-6 334-2 538-14 722 Liiketulos -16 621-8 997-17 601-25 976 Rahoituserät netto -13 749-260 -15 734 235 Tulos rahoituserien jälkeen -30 370-9 257-33 335-25 741 Tulovero 7 447 5 594 8 326 21 525 Jakson tulos -22 923-3 663-25 009-4 216 Muiden erien kokonaistulos Kassavirran vakuudet *) 10 676 - -157 331 - Jakson valuuttamuuntoerot -780-187 -581-686 Muiden erien kokonaistulos jaksolle verojen jälkeen 9 896-187 -157 912-686 Jakson kokonaistulos -13 027-3 850-182 921-4 902 Jakson tulos siirrettävissä emoyhtiön osakkaille -22 923-3 663-25 009-4 216-22 923-3 663-25 009-4 216 Kokonaistulos siirrettävissä emoyhtiön osakkaille -13 027-3 850-182 921-4 902-13 027-3 850-182 921-4 902!"#$%&''('%)")*+#,$$"%-")*&''('*"))")*+#,$",).%,/*.01,)#%, 34 922 33 188 34 922 32 064!"#$%&''('%)")*+#,$$"%-")*&''('*+#,$",)))%)*4'3$"") 35 098 33 285 35 108 32 088 2,$#+)*.03+#*+#,$"..,*$+1-")*"))")*+#,$",).%,/*$( -0,66-0,12-0,72-0,15 2,$#+)*.03+#*+#,$"..,*$+1-")*+#,$",))%)*4'3$"")/*$( -0,65-0,12-0,71-0,15!+$+),%#.03+#*+#,$"..,*$+1-")*"))")*+#,$",).%,/*$( -0,37-0,12-5,24-0,15!+$+),%#.03+#*+#,$"..,*$+1-")*+#,$",))%)*4'3$"")/*$( -0,37-0,12-5,21-0,15 Nordic Mines teki maaliskuussa 2011 sopimuksen, jolla varmistetaan 36 prosenttia Laivan kaivoksen suunnitellusta tuotannosta vuoden 2015 ensimmäiseen neljännekseen saakka niin, että keskihinta on 1 049 euroa unssilta transaktiokulujen jälkeen. Nordic Mines teki maaliskuussa 2011 puolta lainasummaa koskevan koronvaihtosopimuksen. Koronvaihtosopimuksen kiinteä vuosikorko on 2,39 prosenttia. Vaihtuvakorkoisen osan korkona on 3 kuukauden Euribor. Kun otetaan huomioon lainanantajan marginaali, tämä vastaa tällä hetkellä 6 prosentin vuosikorkoa koko lainan osalta (53 miljoonaa euroa). Nordic Mines Tilinpäätöstiedote 2011 9 (15)

KONSERNIN TALOUDELLINEN TILANNE 31 joulu 31 joulu Tkr Liite 2011 2010 V ARAT Hyödykkeet A ineettomat hyödykkeet 1 60 596 177 431 A ineelliset hyödykkeet 2 989 907 336 357 Rahoitusvarat 96 046 29 615 Hyödykkeet yhteensä 1 146 549 543 403 V aihto-omaisuus V arastot ja keskeneräiset työt 54 093 - Lyhytaikaiset saamiset 29 494 13 958 Lyhytaikaiset sijoitukset ja käteinen 11 379 48 803 V aihto-omaisuus yhteensä 94 966 62 761 V ARAT YHTEENSÄ 1 241 515 606 164 OM A PÄÄOM A JA VELAT Oma pääoma 377 256 559 399 Pitkäaikaiset velat 496 338 - Lyhytaikaiset velat 367 921 46 765 OMA PÄÄONA JA VELAT YHTEENSÄ 1 241 515 606 164 MUUTOKSET KONSERNIN OMASSA PÄÄOMASSA Tkr Osakepääoma M uu omapääoma Tasapainoitettu tulos Oma pääoma yhteensä Saldo 1 tammikuu 2010 23 271 247 447-20 618 250 100 Kokonaistulos Jakson tulos -4 902-4 902 Jakson kokonaistulos -4 902-4 902 V aluuttakurssien erot 14 14 Kaupat osakkaiden kanssa Uusianti 11 651 321 254 332 905 Osakeannin kulut -18 718-18 718 Kaupat osakkaiden kanssa yhteensä 11 651 302 536 314 187 Oma pääoma 30 syyskuuta 2010 34 922 549 983-25 506 559 399 Saldo tammikuu 2011 34 922 549 983-25 506 559 399 Kokonaistulos Jakson tulos -182 921-182 921 V aluuttakurssien erot 778 778 Jakson kokonaistulos -182 143-182 143 Oma pääoma 30 syyskuuta 2011 34 922 549 983-207 649 377 256 Nordic Mines Tilinpäätöstiedote 2011 10 (15)

KONSERNIN KASSAVIRTA Tkr 2011 2010 2011 2010 Kassavirta jatkuvasta toiminnasta ennen liikepääoman muutosta -17 029-9 046-27 084-24 572 Muutos liikepääomassa -113 437 13 122-26 544 101 014 Kassavirta jatkuvasta toiminnasta -130 466 4 076-53 628 76 442 Kassavirta investointitoiminnasta -76 308-76 166-516 971-337 673 Kassavirta rahoitustoiminnasta 84 079 74 340 533 176 299 473 Jakson muutos käteisessä ja lyhytaikaisissa sijoituksissa -122 695 2 250-37 423 38 242 Käteinen ja lyhytaikaiset sijoitukset jakson alussa 134 074 46 552 48 802 10 560 Käteinen ja lyhytaikaiset sijoitukset jakson lopussa 11 379 48 802 11 379 48 802 KONSERNIN AVAINLUVUT 2011 2010 2011 2010 Investoinnit kiinteistöihin, Tkr 93 797 71 811 518 880 308 519 Investoinnit mineraaliesiintymiin, Tkr 7 674 4 670 23 254 20 628 mistä investoinnit Laivaan 4 274 2 023 12 252 9 029 Tulos rahoituserien jälkeen, Tkr -30 370-9 257-33 335-25 741 Tuotto kokonaispääomalle, % Neg Neg Neg Neg Tuotto omalle pääomalle, % Neg Neg Neg Neg Oma pääoma, Tkr 377 256 559 399 377 256 559 399 Taseen loppusumma, Tkr 1 241 515 606 164 1 241 515 606 164 V akaavaraisuus, % 30,4 92,3 30,4 92,3 Työntekijöiden määrä keskimäärin 84 16 52 16 V uosityöntekijöiden määrä jakson lopussa 86 17 86 17 Oma pääoma osaketta kohden osakeannin jälkeen, kr 10,74 15,97 10,74 15,97 Osakkeiden määrä, tuhansia 34 922 34 922 34 922 34 922 Osakkeiden määrä osakeannin jälkeen jakson lopussa, tuhansia 35 128 35 030 35 128 35 030 Osakkeiden määrä osakeannin jälkeen keskimäärin, tuhansia 35 098 33 285 35 108 32 088 Kassavirta osaketta kohden tuhansia, kr -3,51 0,06-1,07 1,10 KONSERNIN AVAINLUVUT VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN Lok Jou Hei-Syys Huh-Kesä Tam-M aa Lok-Jou Hei-Syys Huh-Kesä Tam-M aa 2011 2011 2011 2011 2010 2010 2010 2010 Investoinnit kiinteistöihin, Tkr 93 797 196 016 77 734 151 333 71 811 207 338 28 907 1 318 Investoinnit mineraaliesiintymiin, Tkr 7 674 8 866 3 696 3 018 4 670 2 391 6 910 6 558 mistä investoinnit Laivaan 4 274 5 323 1 665 990 2 023-1 164 3 497 4 673 Tulos rahoituserien jälkeen, Tkr -30 370-3 224 6 394-6 140-9 257-8 427-5 802-2 736 Tuotto kokonaispääomalle, % Neg Neg 0,8 Neg Neg Neg Neg Neg Tuotto omalle pääomalle, % Neg Neg 0,9 Neg Neg Neg Neg Neg Oma pääoma, Tkr 377 256 389 497 531 803 555 101 559 399 476 055 468 675 474 499 Taseen loppusumma, Tkr 1 241 515 1 248 171 869 618 763 623 606 164 564 588 507 119 503 298 V akaavaraisuus, % 30,4 31,2 61,2 72,7 92,3 84,3 92,4 94,3 Työntekijöiden määrä keskimäärin 84 61 23 18 16 22 20 12 V uosityöntekijöiden määrä jakson lopussa 86 85 28 20 17 22 23 13 Oma pääoma osaketta kohden osakeannin jälkeen, kr 10,74 11,11 15,14 15,80 15,97 14,64 14,41 14,59 Osakkeiden määrä, tuhansia 34 922 34 922 34 922 34 922 34 922 32 522 32 522 32 522 Osakkeiden määrä osakeannin jälkeen jakson lopussa, tuhansia 35 128 35 069 35 122 35 128 35 030 32 522 32 522 32 522 Osakkeiden määrä osakeannin jälkeen keskimäärin, tuhansia 35 098 35 107 35 118 35 110 33 285 32 522 32 522 30 025 Kassavirta osaketta kohden tuhansia, kr -3,51 2,53 0,13-0,22 0,06-3,70-1,09 5,90 Nordic Mines Tilinpäätöstiedote 2011 11 (15)

EMOYHTIÖN KOKONAISTULOS Tkr 2011 2010 2011 2010 Hallintokulut -2 559-2 668-10 707-11 293 Muut liikekulut -11 154-6 336-2 404-14 685 Liiketulos -13 713-9 004-13 111-25 978 Rahoituserät netto 7 425-258 15 508 275 Tulos rahoituserien jälkeen -6 288-9 262 2 397-25 703 Tulovero 1 485 5 586-676 21 507 Jakson tulos -4 803-3 676 1 721-4 196!"#$%&''('%)")*+#,$$"%-")*&''('*"))")*+#,$",).%,/*.01,)#%, 34 922 33 188 34 922 32 064!"#$%&''('%)")*+#,$$"%-")*&''('*+#,$",)))%)*4'3$"") 35 098 33 285 35 108 32 088 203+#*+#,$"..,*$+1-")*"))")*+#,$",).%,/*$( -0,14-0,11 0,05-0,13 203+#*+#,$"..,*$+1-")*+#,$",))%)*4'3$"")/*$( -0,14-0,11 0,05-0,13 EMOYHTIÖN KOKONAISTULOS VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN Lok-Jou Huh-Kesä Tam-M aa Lok-Jou Hei-Syys Tkr 2011 2011 2011 2010 2010 Hallintokulut -2 559-1 975-3 859-2 313-2 668 Muut liiketuotot - 353 10 701 - - Muut liikekulut -11 154 - - -2 305-6 336 Liiketulos -13 713-1 622 6 842-4 618-9 004 Rahoituserät netto 7 425 1 698 7 524-1 139-258 Tulos rahoituserien jälkeen -6 288 76 14 366-5 757-9 262 Tulovero 1 485 116-3 767 1 490 5 586 Jakson tulos -4 803 192 10 599-4 267-3 676!"#$%&''('%)")*+#,$$"%-")*&''('*"))")*+#,$",).%,/*.01,)#%, 34 922 34 922 34 922 34 922 33 188!"#$%&''('%)")*+#,$$"%-")*&''('*+#,$",)))%)*4'3$"") 35 098 35 107 35 118 35 110 33 285 203+#*+#,$"..,*$+1-")*"))")*+#,$",).%,/*$( -0,14 0,01 0,30-0,12-0,11 203+#*+#,$"..,*$+1-")*+#,$",))%)*4'3$"")/*$( -0,14 0,01 0,30-0,12-0,11 Nordic Mines Tilinpäätöstiedote 2011 12 (15)

EMOYHTIÖN TALOUDELLINEN TILANNE 31 joulu 31 joulu Tkr 2011 2010 V ARAT Hyödykkeet A ineettomat hyödykkeet 60 416 177 431 A ineelliset hyödykkeet 27 208 27 591 Rahoitusvarat 490 650 21 707 Hyödykkeet yhteensä 578 274 226 729 V aihto-omaisuus Lyhytaikaiset saamiset 1 866 318 579 Lyhytaikaiset sijoitukset ja käteinen 3 676 35 416 V aihto-omaisuus yhteensä 5 542 353 995 V ARAT YHTEENSÄ 583 816 580 724 OM A PÄÄOM A JA VELAT Oma pääoma 561 983 560 260 Pitkäaikaiset velat 10 074 - Lyhytaikaiset velat 11 759 20 464 OMA PÄÄONA JA VELAT YHTEENSÄ 583 816 580 724 MUUTOKSET EMOYHTIÖN OMASSA PÄÄOMASSA Tkr Osakepääoma V ararahasto Ylikurssirahasto Tasapainoitettu tulos Omapääoma yhteensä Saldo 1 tammikuu 2010 23 271 26 000 221 446-20 462 250 255 Uusanti 11 651 321 254 0 332 905 Oaskeannin kulut -18 718 0-18 718 Jakson tulos -4 196-4 196 V aluuttakurssien erot 14 14 Saldo 30 syyskuuta 2010 34 922 26 000 523 982-24 644 560 260 Saldo 1 tammikuu 2011 34 922 26 000 523 982-24 644 560 260 Jakson Tulos 1 721 1 721 V aluuttakurssien erot 2 2 Saldo 30 syyskuuta 2011 34 922 26 000 523 982-22 921 561 983 KONSERNIN KASSAVIRTA Tkr 2011 2010 2011 2010 Kassavirta jatkuvasta toiminnasta ennen liikepääoman muutosta -9 099-8 985-166 -24 338 Muutos liikepääomassa 10 993-69 699-8 919-229 373 Kassavirta jatkuvasta toiminnasta 1 894-78 684-9 085-253 711 Kassavirta investointitoiminnasta -9 829-4 510-22 730-21 067 Kassavirta rahoitustoiminnasta -9 965 74 440 75 299 837 Jakson muutos käteisessä ja lyhytaikaisissa sijoituksissa -17 900-8 754-31 740 25 059 Käteinen ja lyhytaikaiset sijoitukset jakson alussa 21 576 44 170 35 416 10 357 Käteinen ja lyhytaikaiset sijoitukset jakson lopussa 3 676 35 416 3 676 35 416 Nordic Mines Tilinpäätöstiedote 2011 13 (15)

EMOYHTIÖN AVAINLUVUT 2011 2010 2011 2010 Investoinnit kiinteistöihin, Tkr 95 3 313 238 4 165 Investoinnit mineraaliesiintymiin, Tkr 7 674 4 669 23 074 20 628 mistä investoinnit Laivaan 3 388 2 023 12 072 9 029 Tulos rahoituserien jälkeen, Tkr -6 288-9 262 2 397-25 703 Tuotto kokonaispääomalle, % Neg Neg 0,0 Neg Tuotto omalle pääomalle, % Neg Neg 0,0 Neg Oma pääoma, Tkr 561 983 560 260 561 983 560 260 Taseen loppusumma, Tkr 583 816 580 724 583 816 580 724 V akaavaraisuus, % 96,3 96,5 96,3 96,5 Työntekijöiden määrä keskimäärin 14 16 15 16 V uosityöntekijöiden määrä jakson lopussa 14 14 14 14 Oma pääoma osaketta kohden osakeannin jälkeen, kr 16,00 15,99 16,00 15,99 Osakkeiden määrä, tuhansia 34 922 34 922 34 922 34 922 Osakkeiden määrä osakeannin jälkeen jakson lopussa, tuhansia 35 128 35 030 35 128 35 030 Osakkeiden määrä osakeannin jälkeen keskimäärin, tuhansia 35 098 33 285 35 108 32 088 Kassavirta osaketta kohden tuhansia, kr -0,51-0,25-0,91 0,78 LIITE 1 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 31 joulu 31 joulu Yhteensä, Tkr 2011 2010 Malminetsintämenot ja mineraalivarannon arviointimenot Kirjanpitoarvo tilikauden alussa 177 431 157 724 Hankinnat 23 254 20 628 Luokituksen muutokset -140 000 - V aluuttakurssierot -89-921 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 60 596 177 431 LIITE 2 AINEELLISET HYÖDYKKEET 31 joulu 2011 Rakenn., maa Kaivos- Koneet Keskener. Aineelliset ja maanparann. varat ja rakennuks. hyödykkeet Yhteensä, Tkr irtaimisto yhteensä Kirjanpitoarvo tilikauden alussa 25 681-2 156 308 520 336 357 Hankinnat - - 27 613 491 267 518 880 Luokituksen muutokset - 140 000 - - 140 000 V aluuttakurssierot - - 17-2 389-2 372 Poistot -57 - -2 901 - -2 958 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 25 624 140 000 26 885 797 398 989 907 Nordic Mines Tilinpäätöstiedote 2011 14 (15)

Määritelmät SveMinin mukaan Todetut malmivarat: Todennäköiset malmivarat: Mitattu mineraalivaranto: Todennettu mineraalivaranto: Oletettu mineraalivaranto: Taloudelliset määritelmät Mitatun mineraalivarannon ne osat, joiden malmiesiintymä on louhintateknisen ja kannattavuustutkimuksen perusteella osoittautunut teknisesti ja taloudellisesti louhintakelpoiseksi ja jalostuskelpoiseksi. Mitatun ja todennetun mineraalivarannon ne osat, joiden malmiesiintymä on louhintateknisen ja kannattavuusselvityksen perusteella osoittautunut teknisesti ja taloudellisesti louhintakelpoiseksi ja jalostuskelpoiseksi. Mineraalivaranto, josta on olemassa niin riittävästi tietoja, että sen geologinen jatkuvuus sekä pitoisuus on voitu vahvistaa. Mineraalivaranto, josta ei ole olemassa riittävästi tietoja sen geologisen jatkuvuuden ja pitoisuuden vahvistamiseksi mutta jonka geologinen jatkuvuus ja pitoisuus ovat kohtuudella todennettavissa geotieteellisen tulkinnan avulla. Mineraalivaranto, josta ei ole olemassa riittävästi tietoja sen geologisen jatkuvuuden ja pitoisuuden vahvistamiseksi ja jota koskevat tekniset tiedot perustuvat kohtuullisiin oletuksiin. Kokonaispääoman tuotto (%) Tilikauden tulos nettorahoituserien ja rahoituskulujen jälkeen prosentteina taseen keskimääräisestä loppusummasta. Oman pääoman tuotto (%) Omavaraisuusaste (%) Osakkeiden määrä laimennusvaikutuksen jälkeen Osakekohtainen tulos Osakekohtainen oma pääoma Tilikauden tulos prosentteina keskimääräisestä omasta pääomasta. Oma pääoma jaettuna taseen loppusummalla. Käyttämättä olevien optioiden laimennusvaikutus on laskettu IAS 33 -määräyksen "osakekohtainen tulos" mukaisesti. Tilikauden nettotulos verojen jälkeen jaettuna tilikauden aikana liikkeellä olevien osakkeiden määrällä ennen laimennusvaikutusta. Laskelma on tehty IAS 33 -määräyksen "osakekohtainen tulos" mukaisesti. Yllä esitetyn mukaisesti yhteenlaskettu oma pääoma tilikauden lopussa jaettuna liikkeellä olevien osakkeiden kokonaismäärällä samana ajankohtana. Nordic Mines Tilinpäätöstiedote 2011 15 (15)