NORDIC MINES AB (publ) (Käännös) Tilinpäätöstiedote vuodelta 2012

Transkriptio

1 NORDIC MINES AB (publ) (Käännös) Tilinpäätöstiedote vuodelta 2012 Neljäs vuosineljännes 2012 Kullan ja hopean nettomyyntituotot olivat 76,4 Mkr (-), mukaan lukien kullan hinnan suojauksesta johtuva negatiivinen vaikutus -16,1 Mkr Liiketulos oli -35,2 Mkr (-16,6 Mkr), josta myönteisten valuuttakurssimuutosten osuus oli 9,7 Mkr Jakson tulos verojen jälkeen oli -45,2 Mkr (-22,9 Mkr), mukaan lukien rahoituskustannukset -16,3 Mkr, eli - 0,53 kr (-0,66 kr) osaketta kohti Jakson kokonaistulos oli 40,5 Mkr (-13,0 Mkr.), eli 0,47 kr (-0,37 kr) osaketta kohti Rahavarat olivat jakson lopussa yhteensä 68,6 Mkr (11,4Mkr) Investointien määrä oli 67,2 Mkr (76,3 Mkr) Laivan kaivoksen tuottama kultamäärä oli yhteensä 285 kg (-) Marraskuussa julkistettiin toimenpidesuunnitelma yhtiön pitkän aikavälin kannattavuuden takaamiseksi Thomas Cederborg otti marraskuussa vastaan yhtiön toimitusjohtajan tehtävät Susanne Andersson otti marraskuussa vastaan yhtiön talousjohtajan tehtävät Joulukuussa rikastamon ja pasta-alueen välisessä putkilinjassa todettiin pieni rikastushiekkavuoto. Kiellettyjä ympäristövaikutuksia lähialueen luontoon ei ole havaittu Ylimääräinen yhtiökokous päätti 20. joulukuuta enintään 282 miljoonan kruunun merkintäoikeusannista Ylimääräinen yhtiökokous päätti 20. joulukuuta, että Berne Jansson, Eldorado, nimitetään hallituksen jäseneksi Paul N Wrightin, Eldorado Gold Corporation (Eldorado), tilalle Koko vuosi 2012 Kullan ja hopean nettomyyntituotot olivat 247,1 Mkr (-) Liiketulos oli -155,3 Mkr (17,6 Mkr). Jakson tulos verojen jälkeen oli -176,6 Mkr (-25,0 Mkr), eli -3,01 kr (-0,72 kr) osaketta kohti Jakson kokonaistulos oli -133,5 Mkr (-182,9 Mkr), eli -2,28 kr (-5,24 kr) osaketta kohti Kullan tuotanto oli 932 kg (-) ja myynti oli 843kg (-) Uusien toukokuussa julkistettujen laskelmien mukaan Laivan kaivoksen mineraalivarat ovat neljä miljoonaa tonnia aiempaa suuremmat, mikä vastaa kahden vuoden lisää toiminta-aikaan Maaliskuussa toteutettiin joukolle institutionaalisia sijoittajia suunnattu noin 89 Mkr uusanti Kesäkuussa toteutettiin suunnattu 15 miljoonan kruunun uusanti Eldoradolle, josta tuli samalla uusi institutionaalinen osakas Heinäkuussa toteutettu 236 Mkr merkintäoikeusanti ylimerkittiin tarvitsematta käyttää takuusitoumuksia Elokuussa toteutettiin Eldoradolle suunnattu 40,5 Mkr uusanti Lokakuussa valmistui putkilinja ja saatiin lupa aloittaa ylimääräisen veden laskeminen Laivan kaivoksesta Pohjanlahteen Merkittäviä tapahtumia jakson päättymisen jälkeen Tammikuussa 2013 toteutettu 282 Mkr merkintäoikeusanti ylimerkittiin tarvitsematta käyttää takuusitoumuksia Nordic Mines lyhyesti Nordic Mines on pohjoismainen kaivos- ja malminetsintäyritys. Sen tavoitteena on tulla yhdeksi Euroopan johtavista kullantuottajista ja toimia esikuvana ympäristön huomioimisessa. Laivan kaivos aloitti Suomessa kullan tuotannon vuoden 2011 lopussa. Alueen kultaesiintymä on Pohjoismaiden suurimpia. Sen mineraalivarojen määrä on 16,9 miljoonaa tonnia ja kultapitoisuus 1,6 grammaa tonnissa. Malmia etsitään Suomessa ja Ruotsissa. Nordic Mines perustettiin vuonna Yhtiö työllistää runsaat 100 työntekijää ja sen pääkonttori on Uppsalassa. Yhtiön osakkeilla käydään kauppaa Tukholman Nasdaq OMX -pörssin Small Cap -listalla. Lisätietoja yhtiöstä ja sen toiminnasta on verkkosivustollamme osoitteessa nordicmines.se. Nordic Mines AB (publ) Org nr Trädgårdsgatan 11, SE Uppsala Tel

2 Toimitusjohtajan lausunto "Tärkeä toimenpidesuunnitelma kannattavuuden takaamiseksi pitkällä aikavälillä" Kulunut vuosi oli vaihteleva, eikä kullantuotantomme ole vielä saavuttanut tyydyttävää tasoa, uutena toimitusjohtajana 20. marraskuuta aloittanut Thomas Cederborg sanoo. Siksi laadimme marraskuussa 2012 toimenpidesuunnitelman, jonka tavoitteena on ennen kaikkea yhtiön maksuvalmiuden vahvistaminen ja lisäinvestointien mahdollistaminen Laivan kaivoksessa käytettävyyden, läpisyötön ja kultapitoisuuden parantamiseksi rikastamossa ja samalla kullan tuotannon lisäämiseksi. Kaikkiaan tuotimme neljännellä vuosineljänneksellä 285 kg kultaa, kun edellisen neljänneksen tuotantomäärä oli ollut 257 kg. Tuotantoa ovat jälleen haitanneet useat, eri syistä aiheutuneet odottamattomat käyttökatkokset ennen kaikkea vuosineljänneksen alussa ja lopussa. Marraskuun tuotanto sujui suunnitelmien mukaan. Käytettävyys oli 92 prosenttia ja kultaa tuotettiin 120 kg. Vastaava määrä oli lokakuussa 87 kg ja joulukuussa 78 kg. Myyntituotot olivat neljännellä vuosineljänneksellä 76,4 miljoonaa kruunua. Tämä oli 10,8 miljoonaa kruunua enemmän kuin edellisellä neljänneksellä, mikä johtui pääasiassa hieman korkeammasta kultapitoisuudesta. Käytettävyys oli neljännellä vuosineljänneksellä 72 prosenttia, ja sitä voidaan parantaa toimenpidesuunnitelman mukaisesti niin, että käytettävyystavoite yli 90 prosenttia voidaan saavuttaa. Neuvottelimme vuosineljänneksen aikana uuden lyhennyssuunnitelman. Joulukuun ja maaliskuun lyhennykset on myöhennetty vuoden 2014 ja maaliskuun 2015 lyhennyssuunnitelmien loppuun. Tammikuussa 2013 toteutettu 282 miljoonan kruunun merkintäoikeusanti ennen antikustannuksia ylimerkittiin tarvitsematta käyttää takuusitoumuksia. Tästä syystä yhtiön likviditeettiasema on parantunut ja se voi toteuttaa suunnitelmat lisäinvestoinneista, joiden tavoitteena on tuotannon lisääminen ja tuotantokustannusten alentaminen. Parannustoimenpiteiden suunnittelu on meneillään. "Laivan tuotantolaitos on pääasiassa hyvä, mutta malmio on vaativa ja haasteenamme on vähentää raakkulaimennusta sekä malmitappiota tuottaaksemme riittävästi kultaa. Siksi keskitymme nyt täysin toimenpidesuunnitelman toteuttamiseen, jotta saamme kullan tuotannon lisääntymään, toimitusjohtaja Thomas Cederborg sanoo lopuksi. Vuoden 2012 neljännen vuosineljänneksen toiminta Laivan kaivoksen kullantuotanto oli neljännellä vuosineljänneksellä 285 kg. Käytettävyys, eli laitoksen käyntituntien prosenttiosuus kuukaudessa, oli neljännellä vuosineljänneksellä 72 prosenttia. Tavoitteena on käytettävyyden nostaminen yli 90 prosenttiin. Prosessin saanti oli vuosineljänneksen aikana keskimäärin 84 prosenttia ja myllyjen läpisyöttö, eli käsitelty tonnimäärä tunnissa, oli prosenttia suunnitellusta kapasiteetista, joka on 250 tonnia malmia tunnissa. Malmin kultapitoisuus oli vuosineljänneksen aikana keskimäärin 1,2 grammaa tonnissa, mikä on tuotantosuunnitelmaa pienempi. Tämä johtuu raakkulaimennuksen arvioitua suuremmasta osuudesta. Tähänastiset louhinnan optimointitoimenpiteet ovat asteittain vähentäneet raakkulaimennuksen osuutta vuoden kuluessa. Neljännen vuosineljänneksen alussa pastalaitoksessa ilmeni joitakin käyttöhäiriöitä sekä primäärimyllyn vuosittaisen myllynvuorauksen vaihdon yhteydessä pidetty huoltoseisokki venyi odottamattoman pitkäksi. Marraskuu sujui suunnitelmien mukaan. Käytettävyys oli 92 prosenttia ja kultaa tuotettiin 120 kg. Joulukuun tuotantoa heikensivät pari pitkähköä käyttökatkosta, jotka olivat seurausta rikastushiekkaputkessa sattuneesta pienestä rikastushiekkavuodosta sekä kylmistä sääolosuhteista johtuvista ennakoimattomista sähkökatkoksista. Siksi tuotanto laski 78 kiloon. Joulukuussa meillä oli myös noin kolmen vuorokauden pituinen suunnitelman mukainen huoltoseisokki, joka sujui odotetusti. Kaikkiaan tuotimme neljännellä vuosineljänneksellä 285 kg kultaa, kun edellisen neljänneksen tuotantomäärä oli ollut 257 kg. Tilinpäätöstiedote vuodelta (23)

3 Lokakuussa otettiin käyttöön Laivan kaivoksen ylimääräisen veden johtamiseen tarkoitettu pysyvä järjestelmä (putkilinja). Pitoisuudet ylimäärävedessä alittavat huomattavasti ympäristöluvassa asetetut raja-arvot, ja kaivos sai luvan aloittaa ylimääräisen veden johtamisen putkilinjaa pitkin Perämereen. Joulukuun 14. päivänä rikastamon ja pasta-alueen välisessä putkilinjassa todettiin pieni rikastushiekkavuoto. Ympäristövaikutuksia ei ole toistaiseksi havaittu, ja yhtiö jatkaa säännöllistä vesinäytteidenottoa. Toiminta vuonna 2012 Vuoden aikana tuotettiin kaikkiaan 932 kg kultaa. Kaikkiaan toimitettiin/myytiin vuoden aikana 843 kg kultaa. Vuoden lopussa varastossa oli harkkoina noin 40 kg kultaa ja tuotantovaiheessa oli noin 50 kg kultaa. KULLAN TUOTANTO JA MYYNTI VUONNA 2012 Ensimmäisen vuosineljänneksen myynti oli 130 kg. Sitä heikensivät toimitusviiveet ja rikastuslaitoksen komponenttien vaihdot, jotka aiheuttivat useita käyttökatkoksia. Myös myllyjen säätö, joka on monimutkainen prosessi, kesti odotettua kauemmin. Toisella vuosineljänneksellä tuotanto kasvoi 260 kiloon. Käsittelylaitoksen säädöt jatkuivat ja aiheuttivat useita käyttökatkoksia. Kolmannella vuosineljänneksellä tuotantomäärä oli 257 kg. Rikastuslaitoksen säädöt ja erilaiset muutokset jatkuivat heinäkuussa ja niistä johtui lukuisia käyttökatkoksia. Elokuussa rikastuslaitos pysäytettiin neljän vuorokauden ajaksi erittäin voimakkaiden sateiden vuoksi ja syyskuussa pastalaitoksen toistuvien toimintahäiriöiden vuoksi. Neljännen vuosineljänneksen tuotantomäärä oli 285 kg. Marraskuu oli suhteellisen hyvä kuukausi ja käytettävyys oli 92 prosenttia. Joulukuun suunniteltu huoltokatkos onnistui suunnitelman mukaisesti. Sen sijaan lokakuussa ja joulukuussa käytettävyyttä heikensivät lukuisat odottamattomat käyttökatkokset. Neljännen vuosineljänneksen tulos Myyntituotot olivat neljännellä vuosineljänneksellä 76,4 miljoonaa kruunua, mikä oli 10,8 miljoonaa kruunua enemmän kuin edellisen neljänneksen myyntituotot. Läpisyöttö, tonnia, vastasi edellisen neljänneksen määrää. Käytettävyys oli vuosineljänneksellä 72 prosenttia, kun se oli ollut kolmannella neljänneksellä 76 prosenttia, mikä heikensi myyntituottoja. Kultapitoisuus parani hieman ja paransi myyntituottoja. Tuotantokustannukset kasvoivat edellisestä vuosineljänneksestä 23 prosenttia. Tämä johtui muun muassa kustannuksista, jotka liittyivät suunniteltuihin huoltokatkoksiin, mukaan lukien varaosien vaihdot, ja muuttuvan sähkönhinnan nousuun. Tilinpäätöstiedote vuodelta (23)

4 Liikekuluja nostivat osittain yritysjohdon vaihdokseen liittyvät kertaluonteiset kulut ja kaiken kaikkiaan niitä vähensivät valuuttakurssivoitot, kun Ruotsin kruunu heikkeni euroon nähden. Neljännen vuosineljänneksen liiketulos oli -35,2 Mkr, kun se oli ollut edellisellä neljänneksellä -53,5 Mkr. Sitä heikensi pääasiassa bruttotuloksen heikkeneminen. Kauden tulosta -45,2 Mkr (edellisellä neljänneksellä -49,9 Mkr) heikensivät myös koroista johtuvat rahoituskustannukset ja tuleviin kullan hinnan suojauksiin liittyvät -5,7 miljoonan kruunun kulut, ja positiivisesti siihen vaikutti 6,1 Mkr verosaaminen. Koko vuoden tulos Koko vuoden 2012 myyntituotot olivat 247,1 Mkr (-). Myydyistä tuotteista aiheutuneet kustannukset olivat 365,6 Mkr (-). Koko vuoden 2012 bruttotulos oli -118,5 Mkr (-). Liiketulos oli -155,3 Mkr (17,6 Mkr). Hallintokulut olivat 18,4 Mkr (15,1 Mkr). Ne koostuivat lähinnä konsernin pääkonttorin kuluista sekä Laiva-hankkeen rahoitusta koskevaan taloudelliseen ja oikeudelliseen konsultointiin liittyvistä kustannuksista, jotka ovat kasvaneet neljännen vuosineljänneksen aikana tapahtuneen yritysjohdon vaihtumisen sekä vuoden heikon likviditeetin vuoksi. Koko vuoden 2012 tulos oli rahoituserien jälkeen -235,4 Mkr (edellisenä vuonna -33,3Mkr). Tappion kasvu johtui osittain yhtiön tulosta rasittavista projektilainojen koroista ja kullan termiinisopimukseen liittyvistä kuluista sen kullan osalta, jota yhtiö ei onnistunut sopimuksen mukaisesti tuottamaan. Rahoituskustannuksiin eivät sisälly antikustannukset, jotka on kirjattu suoraan omaan pääomaan. Koko vuoden 2012 tulos verojen jälkeen oli -176,6 Mkr (-25,0 Mkr). Osakekohtainen tulos ennen laimennusvaikutusta oli -3,01 kr (-0,72 kr) ja sen jälkeen -3,01 kr (-0,71 kr ). Nordic Mines ilmoittaa taseessaan laskennallisia verosaamisia vuoden 2010 kolmannesta vuosineljänneksestä alkaen. Laskennalliset verosaamiset olivat yhteensä 125,1 Mkr (80,8 Mkr). Kullan hinnan suojaaminen Nordic Mines teki maaliskuussa 2011 termiinisopimukset kaudelle, joka alkaa vuoden 2012 toisesta neljänneksestä ja päättyy vuoden 2015 ensimmäiseen neljännekseen. Sopimukset käsittävät unssia kultaa keskihintaan euroa (1 458 dollaria) unssilta transaktiokulut mukaan lukien. Koska kullan hinta oli korkeampi kuin voimassa oleva termiinisopimus ensimmäisten termiinien erääntyessä maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa, kullan myynti on pienentynyt yhteensä 60,4 miljoonaa kruunua (katso liitetieto 1), mikä vastaa myydyn kullan todellisen spottihinnan ja sovitun termiinihinnan välistä erotusta. Rahoituskustannukset ovat kasvaneet vuoden aikana yhteensä 37,8 miljoonaa kruunua todellisen spottihinnan ja sovitun termiinihinnan välisen erotuksen vuoksi tuotannon siltä osin, kuin tuotantomäärä ei ole saavuttanut termiinisopimuksella suojattua määrää. Erääntymättömien termiinisopimusten arvostus ( troy-unssilta) vallitsevaan markkinahintaan on vaikuttanut kokonaistulokseen positiivisesti 41,2 Mkr (-157,3 Mkr.). Katso lisätiedot liitetiedosta 7. Tilinpäätöstiedote vuodelta (23)

5 Projektilainat Pankkikonsortion Standard Bank, UniCredit Bank ja Finnvera kanssa tehtyjen voimassa olevien projektilainasopimusten mukaisesti Nordic Mines on vuoden aikana maksanut yhteensä 17,0 miljoonaa euroa lyhennyksinä ja 4,5 miljoonaa euroa korkoina. LAINAN JÄLJELLÄ OLEVA TAKAISINMAKSUSUUNNITELMA Rahavirta ja taloudellinen asema Toiminnasta ja käyttöpääoman muutoksista tuleva rahavirta oli vuonna 2012 yhteensä -93,0 Mkr, kun se vuonna 2011 oli ollut -53,6 Mkr. Likvidejä varoja oli 68,6 Mkr (11,4 Mkr ). Neljännen vuosineljänneksen 2012 ja ensimmäisen vuosineljänneksen 2013 lyhennykset on lykätty lyhennyssuunnitelmien loppuun vuonna 2014 ja maaliskuussa Tammikuussa 2013 toteutettiin merkintäoikeusanti arvoltaan 282 Mkr ennen antikustannuksia. Näin ollen yhtiön kassalikviditeetti on vahvistunut. Konsernin oma pääoma jakson lopussa oli 600,1 Mkr (377,3 Mkr ) ja omavaraisuusaste 41,8 prosenttia (30,4 prosenttia). Yhtiö lyhensi vuonna 2012 projektilainoja 146 Mkr ja samalla useat osakeannit toivat yhtiöön 385 Mkr ennen transaktiokuluja. Investoinnit Vuoden 2012 aikana tehtyjen investointien määrä oli 142,7 miljoonaa kruunua, verraten vuoden 2011 investointeihin 517,0 miljoonaan kruunuun. Segmenttikohtainen raportointi Toiminta jakautuu seuraaviin segmentteihin: Kullan tuotanto, Laivan kaivos Malminetsintä Hallinto Segmenttikohtaiset raportit ovat sivulla 17. Työntekijät Keskimääräinen työntekijämäärä vuonna 2012 oli 109 (52) henkilöä. Henkilöstömäärä oli 119 (86) henkilöä. Ruotsissa työskentelee 10 henkilöä ja Suomessa 109 henkilöä. Kauden aikana ei ole raportoitu vakavista onnettomuuksista, ja indeksi oli urakoitsijat mukaan lukien 33,26 LTIFR (Lost Time Injury Frequency). Tilinpäätöstiedote vuodelta (23)

6 Malminetsintä Nordic Mines harjoittaa jatkuvasti järjestelmällistä malminetsintää uusien esiintymien löytämiseksi. Yhtiöllä on tällä hetkellä malminetsintälupa viidelle alueelle: Suomessa Laivan kaivos, Oltava ja Tormua sekä Ruotsissa Fjälltuna ja Vassbo. Malminetsinnän tavoitteena on lisätä malmivaroja Laivan kaivoksen ympäristössä ja etenkin avolouhoksen eteläosissa ja sen välittömässä läheisyydessä. Syksyn aikana Laivan lähialueilla on tehty kairauksia, jotka päättyivät suunnitelman mukaisesti marraskuussa. Neljännellä vuosineljänneksellä malminetsintää harjoitettiin rajoitetusti kustannussäästöjen vuoksi. AKTIVOIDUT MALMINETSINTÄKULUT MINERAALIVARANNOT JA MALMIVARAT Raahen lähistöllä sijaitsevan Laivan kaivoksen kultaesiintymä on yksi Pohjoismaiden suurimmista. MINERAALIVARANNOT JA MALMIVARAT Laivan kaivoksen alueella vuonna 2011 tehtyihin kairauksiin perustuva päivitetty laskelma mineraalivarannoista ja malmivaroista julkistettiin toukokuussa Laskelman mukaan todetut ja todennäköiset malmivarat eli louhintasuunnitelmaan sisältyvän malmin määrä on 16,9 miljoonaa tonnia. Koska malmin kultapitoisuus tonnia kohden on keskimäärin 1,60 grammaa, tämä vastaa kiloa kultaa. Arviota malmivarojen määrästä on sittemmin päivitetty samojen tutkimusten ja kairaustulosten perusteella. Samalla on otettu huomioon sekä entistä tarkempi louhintasuunnitelma että malmi, jonka Nordic Mines on louhinut mennessä. Päivitys julkaistiin Nordic Minesin verkkosivulla Tarkennettu louhintasuunnitelma on vähentänyt malmivarojen määrää 0,6 miljoonalla tonnilla ja yhtiö on louhinut noin 1,3 miljoonaa tonnia, mistä noin 0,2 miljoonaa tonnia on raakkua. Todetut ja todennäköiset malmivarat ovat päivitetyn raportin mukaan 15,2 miljoonaa tonnia ja keskimääräinen kultapitoisuus on 1,59 grammaa kultaa tonnissa. Tilinpäätöstiedote vuodelta (23)

7 Päivitetyn malmivaralaskelman mukaisesti käytettävissä on malmivarojen lisäksi myös muita todettuja ja todennäköisiä mineraalivarantoja. Niiden määrä on kaikkiaan noin 7,8 miljoonaa tonnia laskettuna 0,8 gramman cutoff-arvolla kultaa tonnissa. Saman laskelman mukaan käytettävissä on myös noin 3,3 miljoonaa tonnia niin kutsuttu luokkaan B kuuluva mineraalivaranto, jonka kultapitoisuus on 0,5 0,8 grammaa kultaa tonnissa. Raportti osoittaa myös, että Laivan kaivoksessa on lisäksi 2,1 miljoonan tonnin mahdollinen mineraalivaranto. Mineralisaatio on laskettu keskimäärin 150 metrin syvyyteen maan alle, mutta tähän mennessä kaksinkertaiseen syvyyteen kairatut reiät osoittavat esiintymän jatkuvan syvemmälle. Lisäksi esiintymä on avoin kaakon suuntaan. Määritelmät on esitetty sivulla 23. Tilinpäätöstiedote vuodelta (23)

8 Kultamarkkinat ja kullan hinta Kullan hinta on vaihdellut jonkin verran vuonna Vuoden alussa hinta nousi hieman mutta laski kuitenkin jälleen toisella neljänneksellä. Kolmannella neljänneksellä kullan hintakehitys oli suhteellisen vahvaa, mutta viimeisellä vuosineljänneksellä hinta laski uudelleen. Dollareissa laskettu kullan hinta laski neljännellä vuosineljänneksellä 7 prosenttia ja euroissa se laski 8 prosenttia. Vuoden päättyessä kullan hinnaksi noteerattiin dollaria unssilta ja euroa unssilta. Kaiken kaikkiaan vuonna 2012 kullan hinta nousi dollareissa 6 prosenttia ja euroissa 4 prosenttia. Vuoden alin noteeraus oli 16. toukokuuta, jolloin kullan hinta oli dollaria tai euroa unssilta. Vuoden korkein noteeraus oli 20. syyskuuta, jolloin kullan hinta oli dollaria tai euroa unssilta. Kullan hinnaksi noteerattiin 31. tammikuuta dollaria unssilta tai euroa unssilta. KULLAN HINTAKEHITYS OSAKEKURSSIN KEHITYS Nordic Minesin osake Nordic Minesin osake on ollut kaupankäynnin kohteena Tukholman Nasdaq OMX -pörssissä heinäkuusta 2008 alkaen. 2. tammikuuta 2012 osake siirrettiin Tukholman pörssin Mid Cap -listalle, mutta koska osakkeen arvo laski vuoden 2012 aikana, se palautettiin pörssin Small Cap -listalle tammikuussa Osakkeen tunnus on NOMI ja ISIN-koodi on SE joulukuuta 2012 Nordic Minesin osake noteerattiin 1,97 kr arvoiseksi (64,75 kr). Osakkeenomistajat 31. joulukuuta 2012 Nordic Minesin osakkaita oli Yhtiön kymmenen suurinta osakasta 31. joulukuuta käyvät ilmi alla olevasta taulukosta. Tilinpäätöstiedote vuodelta (23)

9 Osakepääoma Nordic Mines AB:n osakepääoma 31. joulukuuta 2012 oli kr. Se jakautuu osakkeelle nimellisarvoltaan 1 kr osakkeelta. Oma pääoma oli 924,2 Mkr (562,0 Mkr ). Maaliskuussa toteutettiin osakkeen suunnattu uusanti yhtiökokouksen aiemmin antaman valtuutuksen mukaisesti. Anti oli suunnattu kansainvälisille institutionaalisille sijoittajille ja valikoiduille ruotsalaisille sijoittajille 51,00 kr hintaan osakkeelta. Annista yhtiölle kertyi ennen antikustannuksia yhteensä 89 Mkr. Huhtikuussa UniCredit AG päätti käyttää yhteensä merkintäoptiostaan, jotka oli osoitettu sille vuonna 2010 projektilainan ottamisen yhteydessä. Kukin optio mahdollistaa yhden osakkeen merkitsemisen 31,42 kr kurssiin. Kesäkuussa toteutettiin vuoden 2012 yhtiökokouksen antaman valtuutuksen mukaisesti osakkeen suunnattu uusanti Eldoradolle kurssiin 6,00 kr osakkeelta, mikä tuotti yhtiölle 15 Mkr ennen antikustannuksia. Ylimääräinen yhtiökokous päätti 15. kesäkuuta toteuttaa 236 Mkr taatun merkintäoikeusannin, joka oli suunnattu Nordic Minesin nykyisille osakkaille. Tavoitteena oli vahvistaa yhtiön likviditeettiä ostovelkojen maksamiseksi, lainojen lyhennysten ja korkojen maksamiseksi sekä 28. syyskuuta erääntyvän kullan termiinisopimuksen täyttämiseksi. Ylimääräisen yhtiökokouksen 15. elokuuta tekemän päätöksen jälkeen Eldoradolle toteutettiin vielä yksi osakkeen suunnattu uusanti 6 kr merkintähintaan osakkeelta. Näin ollen Eldorado merkitsi Nordic Minesin osakkeita 70,5 Mkr. Ylimääräinen yhtiökokous päätti 20. joulukuuta toteuttaa Nordic Minesin nykyisille osakkaille suunnatun 282 Mkr taatun merkintäoikeusannin. Tavoitteena oli vahvistaa yhtiön likviditeettiä ostovelkojen maksamiseksi, korkojen maksamiseksi sekä 28. joulukuuta erääntyvän kullan termiinisopimuksen täyttämiseksi. Hallitus Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 20. joulukuuta Berne Jansson tuli hallituksen jäseneksi Paul N Wrightin tilalle. Berne Jansson on toiminut vuodesta 2012 projektipäällikkönä Eldorado Gold Corporationin Perama Hill - kaivosprojektissa Kreikassa. Hänen aiempi tehtävänsä Eldorado Gold Corporationissa oli Vice President, Operations. Tapahtumia taseen laatimisen jälkeen Tammikuussa 2013 toteutettu 282 Mkr merkintäoikeusanti ennen antikustannuksia ylimerkittiin tarvitsematta käyttää takuusitoumuksia. Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät Paitsi kaivostoimintaan ja malminetsintään yleisesti liittyviä riskejä, jotka on kuvattu tarkasti vuoden 2011 vuosikertomuksen riskejä käsittelevässä osassa ja 28. joulukuuta 2012 päivätyssä kutsussa merkitsemään Nordic Mines AB:n (publ) osakkeita, yhtiöön kohdistuvat myös seuraavat taloudelliset riskit. Taloudellisten riskien hallintakeinot Konserniin kohdistuu useita taloudellisia riskejä. Tärkeimpiä riskejä ovat valuuttariski, kullan hintariski, luottoriski, likviditeettiriski ja korkoriski. Hallitus ja yritysjohto hallitsevat näitä riskejä pyrkimällä aktiivisesti tunnistamaan, arvioimaan ja sopivin keinoin ehkäisemään edellä mainittuja riskejä. Valuuttariski Kullan hinta noteerataan Yhdysvaltain dollareissa. Merkittävimmän eli Laiva-projektin kulut ovat euromääräisiä ja tuloslaskelman tuotot Ruotsin kruunuja. Yhtiö on näin ollen suoraan riippuvainen näiden valuuttojen välisistä vaihtokursseista. Osalta valuuttariskejä suojaudutaan yrityksen tekemillä kullan termiinisuojaussopimuksilla. Kullan hintariski Myynti aloitettiin tammikuussa 2012 ja se käsittää vain yhden tuotteen, kultaharkot, jotka sisältävät kultaa, kuparia ja hopeaa. Tämän vuoksi kullan hinnan heikkeneminen vaikuttaa suoraan konsernin voittoon tai tappioon. Katso myös kullan hinnan suojausta koskevat tiedot sivulta 4. Nordic Mines Tilinpäätöstiedote (23)

10 Luottoriski Ylimääräiset varat eli käteisvarat, joita ei lyhyellä aikavälillä investoida yhtiön toimintaan, sijoitetaan pääasiassa pankkitalletuksiin hyvämaineisissa pankeissa tai lyhytaikaisiin korkoinstrumentteihin, joihin ei liity merkittävää luottoriskiä. Likviditeettiriski Yhtiön ottaman projektilainan ehtojen mukaisesti lyhennykset maksetaan vuosineljänneksittäin lukuun ottamatta kahta lyhennystä joulukuussa 2012 ja maaliskuussa 2013, jotka on lykätty lyhennyssuunnitelman loppuun. Lyhennysvauhti on nopea ja vaikuttaa siksi yhtiön päivittäiseen likviditeettiasemaan. Konserni on tällä hetkellä käynnistysvaiheessa ja joutuu sen vuoksi tekemään jatkuvasti investointeja. Pelkät sisäiset tuotot eivät tällä hetkellä riitä näiden menojen rahoittamiseen. Yhtiön kasvu voi sen vuoksi edellyttää jatkossakin ulkoista rahoitusta. Korkoriski Yhtiölle myönnetyn luoton korko vaikuttaa konsernin tulokseen ja rahavirtaan. Laina-aika on viisi vuotta ja sen korko on 3 kuukauden euribor lisättynä lainanantajan marginaalilla. Korkoriskin rajoittamiseksi Standard Bank Plc:n ja UniCredit Bank AG:n kanssa on tehty koronvaihtosopimus joka kattaa puolet lainasta, ja jonka mukainen kiinteä vuosikorko on 2,39 prosenttia. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernin tilinpäätöksen laatimisessa on noudatettu EU:n hyväksymiä IFRS-vaatimuksia (International Financial Reporting Standards), joita on täydennetty konserneja koskevalla Rådet för finansiell rapporteringin (Ruotsin tilinpäätösraportoinnin neuvosto) suosituksella RFR 1.3, jossa määritellään, mitä tietoja tilinpäätöksessä on Ruotsin tilinpäätöslain perusteella annettava IFRS:ssä edellytettyjen tietojen lisäksi. Tämä tilinpäätös on laadittu osavuosikatsauksia koskevien IAS 34 -sääntöjen (Interim Financial Reporting) mukaisesti. Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Ruotsin tilinpäätöslain ja RFR-määräyksen 2.3 (juridisten henkilöiden kirjanpito) mukaisesti. Konsernin tilinpäätöksen laatimisperusteet ovat samat kuin vuoden 2011 tilinpäätöksessä kuvatut. Vuonna 2012 ei ole tullut voimaan sellaisia uusia IFRS-sääntöjä tai niiden muutoksia, jotka vaikuttaisivat konsernin tilinpäätökseen. Ehdotus voittovarojen käytöstä' Yhtiökokouksen käytettävissä ovat emoyhtiön seuraavat voittovarat (kr): Ylikurssirahasto Edellisten tilikausien tappio Tilikauden voitto Hallitus ja toimitusjohtaja ehdottavat, että tilikaudelta 2012 ei jaeta osinkoa ja että voittovarat kr siirretään seuraavalle tilikaudelle. Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 23. toukokuuta 2013 klo Drabantenissa, Bangårdsgatan 13, Uppsala. Vuosikertomus Vuosikertomus on nähtävissä yhtiön verkkosivulla tiistaina 23. huhtikuuta 2013 sekä yhtiön pääkonttorissa. Vuosikertomus lähetetään pyynnöstä myös postitse. Tulevat tiedotustilaisuudet Vuoden 2013 ensimmäisen vuosineljänneksen katsaus 8. toukokuuta 2013 Varsinainen yhtiökokous 23. toukokuuta 2013 Vuoden 2013 toisen vuosineljänneksen katsaus 8. elokuuta 2013 Vuoden 2013 kolmannen vuosineljänneksen katsaus 31. lokakuuta 2013 Tilinpäätöstiedote helmikuuta 2014 Nordic Mines Tilinpäätöstiedote (23)

11 Hallitus ja toimitusjohtaja vahvistavat täten, että tilinpäätöstiedote antaa todenmukaisen kuvan yhtiön ja konsernin taloudellisesta toiminnasta, asemasta ja tuloksesta sekä sisältää tiedot yhtiöön ja konserniyhtiöihin kohdistuvista merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Uppsalassa 13. helmikuuta 2013 NORDIC MINES AB (publ) Lennart Schönning Hallituksen puheenjohtaja Kjell Moreborg Hallituksen jäsen Stefan Romedahl Hallituksen jäsen Thomas Cederborg Hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja Berne Jansson Hallituksen jäsen Huom! Nordic Minesin on julkaistava nämä tiedot Ruotsin arvopaperimarkkinalain ja/tai rahoitusinstrumenttien kauppaa koskevan lain perusteella. Tiedot on luovutettu julkaistaviksi keskiviikkona, 13. helmikuuta 2013 klo 8.00 CET. Lisätietoja antaa: Thomas Cederborg, toimitusjohtaja, puh Susanne Andersson, talousjohtaja, puh Nordic Mines Tilinpäätöstiedote (23)

12 Tilintarkastajien lausunto Tilintarkastajien kertomus taloudellisten osavuositietojen yhteenvetoa (osavuosikatsausta) koskevasta yleisluontoisesta tarkastuksesta on laadittu IAS 34 -määräysten ja Ruotsin tilinpäätöslain 9 luvun mukaisesti. Johdanto Olemme tarkastaneet yleisluonteisesti Nordic Mines AB:n (publ) osavuosikatsauksen jaksolta Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla on laatia ja esittää taloudelliset osavuositiedot IAS 34 -määräysten ja Ruotsin tilinpäätöslain mukaisesti. Meidän vastuullamme on antaa lausunto näistä osavuositiedoista yleisluonteisen tarkastuksemme perusteella. Yleisluontoisen tarkastuksen tarkoitus ja laajuus Olemme suorittaneet yleisluontoisen tarkastuksen yleisluonteisesta tarkastusta koskevan standardin (SÖG) 2410, Taloudellisten osavuositietojen yleisluonteinen tarkastus yrityksen valitseman tilintarkastajan toimesta, mukaisesti. Yleisluonteinen tarkastus koostuu kysymysten esittämisestä ensi kädessä taloudellisista ja vuosikertomuskysymyksistä vastaaville henkilöille, analyyttisen tarkastuksen tekemisestä ja muista yleisluonteisista tarkastustoimenpiteistä. Yleisluonteisessa tarkastuksessa painotetaan eri asioita ja se on laajuudeltaan huomattavasti suppeampi kuin ISA:n ja yleisesti hyväksyttyjen tilintarkastuskäytäntöjen mukainen varsinainen tilintarkastus. Tarkastukseen kuuluvien menettelyjen avulla ei ole mahdollista saavuttaa sellaista varmuutta, jolla saataisiin tiedot kaikista varsinaisessa tilintarkastuksessa mahdollisesti havaittavista olennaisista asioista. Tarkastukseen perustuva lausunto ei näin ollen tarjoa samaa varmuuden tasoa kuin varsinaisen tilintarkastuksen perusteella annettu lausunto. Päätelmä Tekemämme yleisluonteisen tarkastuksen perusteella toteamme, että emme ole havainneet asioita, joiden perusteella meidän olisi syytä epäillä, ettei osavuosikatsausta ole konsernin osalta olennaisilta osin laadittu IAS 34 -määräysten ja Ruotsin tilinpäätöslain mukaisesti ja emoyhtiön osalta Ruotsin tilinpäätöslain mukaisesti. Uppsalassa 13. helmikuuta 2013 Öhrlings PricewaterhouseCoopers AB Heléne Ragnarsson Auktorisoitu tilintarkastaja Nordic Mines Tilinpäätöstiedote (23)

13 KONSERNIN KOKONAISTULOS Nordic Mines Tilinpäätöstiedote (23)

14 KONSERNIN KOKONAISTULOS, NELJÄNNESVUOSITTAIN Nordic Mines Tilinpäätöstiedote (23)

15 MUUT TIEDOT Nordic Mines Tilinpäätöstiedote (23)

16 KONSERNIN TALOUDELLINEN TILANNE KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET Nordic Mines Tilinpäätöstiedote (23)

17 KONSERNIN KASSAVIRTA KONSERNIN KASSAVIRTA, NELJÄNNESVUOSITTAIN KONSERNIN TOIMINNALLINEN SEGMENTTI Nordic Mines Tilinpäätöstiedote (23)

18 KONSERNIN AVAINLUVUT KONSERNIN AVAINLUVUT VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN Nordic Mines Tilinpäätöstiedote (23)

19 EMOYHTIÖN KOKONAISTULOS EMOYHTIÖN TALOUDELLINEN TILANNE Nordic Mines Tilinpäätöstiedote (23)

20 MUUTOKSET EMOYHTIÖN OMASSA PÄÄOMASSA EMOYHTIÖN KASSAVIRTA Nordic Mines Tilinpäätöstiedote (23)