LYHYTAIKAISVANKIEN OSASTO LYVA. Helsingin vankilassa



Samankaltaiset tiedostot
Asunnottomana työelämässä. Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? Mariitta vaara

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa

Sosiaalinen kuntoutus rikosseuraamuksissa

WOP-kuntoutuksen historiaa ( ) lyhyesti:

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Hyvä alku siviiliin - asumissosiaalinen työ vankilassa Hankepäällikkö Heidi Lind

Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa)

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset

MaSi-toiminta Matalan kynnyksen silta siviiliin. Varsinais-Suomen Sininauha ry Riku Salo

Vankilasta TYP:n asiakkaaksi. VANKEUSAIKA MAHDOLLISUUTENA! ESR-hanke ajalla

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Länsi-Suomen rikosseuraamusalue Arviointikeskus

PÄIHDETYÖ HELSINGIN VANKILASSA Hev päihdetyö

Rikostaustaisten asunnottomuuden ennaltaehkäisy ja vähentäminen seminaari Asumissosiaalinen työ Rikosseuraamuslaitoksella

Harppaa elämäsi muutokseen!

Vankilasta kotiin vai kavereille. Minttu Rautio Erityisohjaaja Ylitornion vankila

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

Move On! Nuorten työllisyyshanke Uudenmaan Ely-keskus ja Kris-Etelä-Suomi ry

Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN ARVIOINNIN HAASTEITA RIKOSSEURAAMUKSISSA

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Nimi ovessa hanke Verkostotapaamisen muistio

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen

Nuoren polku vapauteen. Minna Saukko apulaisjohtaja Vantaan vankila

Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta


Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

HAKEMUS KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖN KUNTOUTTAVIIN TUKIASUMISPALVELUIHIN

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Alaikäisen vangin huoltajan tai muun laillisen edustajan kuuleminen

Hämeenlinna. Perhetyön päällikkö, perheterapeutti Tarja Sassi

LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA Kati Sunimento

SAATTAEN VAPAUTEEN ASUMISEN TUKEA UUSISSA SEURAAMUSMUODOISSA

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT. Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri

Valvottu koevapaus -- VKV. Anni Karnaranta Lakimies Länsi-Suomen rikosseuraamusalue

Turku /Anu Nurmi

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN ARJA LIISA AHVENKOSKI

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin

VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen

VALMIUKSIA SIIRTYÄ TYÖELÄMÄÄN (VST) -HANKE KRIS

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Muurit ylittävä yhteistyö vapautuvien vankien asuttamisen edellytyksenä

Monitoimijaisuus ja arviointi Rikosseuraamuslaitoksessa. yhtymäkohtia LAPEEn

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Verkostotyöpaja Learning cafe-yhteenvedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

Arviointikeskuksen toiminta

Turkuun vapautuvan asumisen tuki

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT

VALMA ja TELMA seminaari

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Rikostaustainen palvelun käyttäjä. Antti-Jussi Ämmälä

Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Turvallisuus vankilassa ja vankilaopetuksessa

Kunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka Anni Pentti

Naisvankien opiskelumahdollisuudet Naisvankiseminaari Kati Sunimento Rise/Keskushallintoyksikkö

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

Asunto ensin periaate arjessa

Työhyvinvointikysely Henkilöstöpalvelut

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

INFO: 1. TAPAAMINEN KUNTOUTUJAN JA LÄHETTÄVÄN TAHON KANSSA:

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

Tuettu työharjoittelu valmentavassa koulutuksessa (valmentava 2)

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja

Tukitoimien jatkuvuus rangaistuksen aikana ja sen jälkeen

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN

Kertausta aivovammojen oireista

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille


UNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 )

Turun Kaupunkilähetys ry

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Transkriptio:

LYHYTAIKAISVANKIEN OSASTO LYVA Helsingin vankilassa

LYVA Osaston toiminta alkanut lokakuussa 2013 Osastolla 19 vankipaikkaa Tuomioiden pituudet keskimäärin 1-4kk Mikäli osastolla on ollut tilaa, on sinne sijoitettu vankeja myös pidemmän rangaistuksen viimeisiksi kuukausiksi vapautumisen valmistelua varten

Toiminnan tavoite Osaston toiminnan tavoitteena on huolellinen vapautumisen valmistelu ja suunnitelmallinen siirtyminen siviiliin Toiminnassa painottuu yksilöllinen vapautumisen valmistelu, mikä pitää sisällään siviiliasioiden järjestelyä, tarvittavan tukiverkoston luomista ja tukemista yhteiskunnan normaalipalveluiden käyttöön Yksilöllisen vapautumisen valmistelun tueksi osastolla on toimintoja, joilla kartutetaan siviilissä tarvittavia arjen- ja elämän taitoja. Toimintojen avulla parannetaan vankien sopeutumista siviiliin: motivoidaan päihteettömyyteen ja elämäntavan muutokseen mutta huomioidaan myös haittojen vähentämisen näkökulma, annetaan tietoa terveellisistä elämäntavoista ja kannustetaan omasta fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtimiseen.

Yksilöllinen vapautumisen valmistelu Alkukartoitus Vanki tavataan mahdollisimman pian osastolle saapumisen jälkeen. Alkukartoituksessa käydään vapauttamissuunnitelman sisällöt läpi vangin kanssa keskustellen, mietitään, mitkä asiat vaativat reagointia heti, mitä jää myöhemmäksi ja mitä asioita vanki jää mahdollisesti vielä pohtimaan. Tehdään suunnitelma jatkosta.

Yksilöllinen vapautumisen valmistelu Yksilötapaamiset ja motivointi Alkukartoituksessa nousseisiin asioihin liittyen tapaamisia jatketaan. Tapaamisten määrä vaihtelee. Vaatii yleensä kuitenkin useamman tapaamisen, jotta työntekijälle muodostuu kuva vangin kokonaistilanteesta ja voidaan miettiä tarpeita vastaavia palveluita ja tukimuotoja. Välttämättä vanki ei osaa itse nimetä tarpeitaan vaan niitä mietitään yhdessä. Työntekijältä vaaditaan taitoa motivoida vankia omien asioidensa hoitamiseen ja myös aikaa, ettei tee asioita vangin puolesta vaan kannustaa ja rohkaisee mahdollisimman itsenäiseen toimintaan. Virallisten asioiden hoitaminen on monelle haastavaa selvinpäin.

Yksilöllinen vapautumisen valmistelu Verkoston luominen ja yhteydenpito Lyhytaikaiset vangit ovat tutkimusten mukaan niin yksilöllisillä kuin sosiaalisillakin tekijöillä mitaten hyvin syrjäytynyt ja huono-osainen ryhmä. Selvitettäviä asioita on yleensä paljon ja aikaa niiden hoitamiseen vähän. Tärkeintä lyhyen tuomion aikana onkin löytää ne tahot, jotka siviilissä ottavat vapautuvan vangin vastaan ja jatkavat siitä, mihin vangin kanssa on vankilassa jääty. Mikäli vangilla ei ole siviilissä ollut kontaktia mihinkään viranomaiseen tai hoito/auttamistahoon, pyritään kontakti luomaan vankeusaikana. Yhteiskunnan palveluiden kuten päihdehuollon, sosiaalitoimen, hammashoidon ja terveyskeskuksen palveluiden käyttöön tuetaan ja tarvittaessa varataan siviiliä varten aikoja mutta myös järjestötoimijoiden palveluita kuten KRIS ja Krits hyödynnetään sekä ohjataan mm. päihteitä käyttäville tarkoitettuihin matalan kynnyksen palveluihin. Mahdollisuuksien mukaan pyritään järjestämään tapaamisia ja verkostotapaamisia eri toimijoiden kanssa vankeusaikana. Hoitoon sitoutumisen näkökulmasta tuloksellisinta on se, että vanki voisi vankeusaikana käydä esimerkiksi ensimmäisellä käynnillään esim. a-klinikalla tai Aggredissa. Mutta useimmiten tapaamiset joudutaan järjestämään vankilassa.

Yksilöllinen vapautumisen valmistelu Suunnitelma siviiliin Erityisesti niissä tilanteissa, joissa vanki on motivoitunut päihteettömyyteen, käydään keskustelua mahdollisista riskeistä ja pyritään tekemään suunnitelma siviiliä varten. Se voi olla yksityiskohtainenkin suunnitelma ensimmäisille päiville tai suunnitelma seuraavasta paikasta, johon vanki portilta lähtee. Kaikkien kanssa suunnitelma ei ole tarpeen vaan joidenkin kohdalla riittää se, että siviiliin on varmistettu tarvittavat palvelut.

Osaston toiminnot Arjen taidot Arjen taidot ovat konkreettisia taitoja ja valmiuksia suoriutua erilaisista päivittäisen elämän toiminnoista kotona ja lähiympäristössä. Arjen taitojen kehittämisellä ja opettelulla tuetaan vankeja vahvistamaan omaa elämänhallintaansa ja saamaan kokemuksia mahdollisuuksista vaikuttaa omaan ympäristöön ja tehdä valintoja. Elämäntaidot Elämäntaidot ovat opittavia ja harjoiteltavia taitoja, joiden avulla tähdätään kohti mielekästä elämää. Ne liittyvät sosiaalisiin suhteisiin, itsetuntemukseen ja ongelmatilanteiden ratkaisuihin. Niihin kuuluvat omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, vuorokausirytmi, vuorovaikutustaidot ja esimerkiksi tavoitteiden asettaminen.

Arjen taidot Oiva-kurssi Keskuspuiston ammattiopiston kanssa yhteistyössä toteutettava 7 viikon mittainen valmentava koulutus. Koulutuksia on vuonna 2014 yhteensä neljä Marttojen kotitalouskurssit Keväällä sekä syksyllä 2014 järjestetään kolmen kurssikerran sarja

Elämäntaidot Antiriippuvuudet päihdekurssi n. 7 kertaa kokoontuva päihteettömyyteen motivoiva suljettu ryhmä Toiminnalliset ryhmät Jooga. Syksyllä 2013 kokeiltiin osastolla joogaa erittäin hyvällä menestyksellä. Etsinnässä sopiva ohjaaja jatkamaan toimintaa Taideryhmä. Aalto-yliopiston kuvataidekasvattajaopiskelijoiden pitämä kerran viikossa kokoontuva ryhmä KRIS ja Krits -ryhmä Joka toinen tiistai kokoontuva vertaisuuteen perustuva toiminnallisuutta ja keskustelua yhdistelevä ryhmä Osastolla pidettävät infot mm. aa- ja na-ryhmien infot, ammatinvalintapsykologin info, Työvoimanpalvelukeskus Duurin info, koulutusinfot mm. Jatkox ja Sovinto ry.

Elämäntaidot Lyva-ryhmä Osaston tarpeisiin kehitetty ryhmä, jota vankilan erityisohjaajat ohjaavat. Ryhmä toimii non-stop periaatteella. Jokainen ryhmäkerta on oma kokonaisuutensa, joissa aiheina: Asuminen, Toimeentulo, Talous- ja velka-asiat, Koulutus- ja työllisyys, Päihteet, Sosiaaliset suhteet ja Muu kuntoutus Ryhmäkertojen sisällöt ja niihin liittyvät materiaalit on suunniteltu ja koottu ohjaajan kansioksi

Suunnitteilla Osaston tarpeisiin räätälöity non-stop päihderyhmä, jossa sama periaate kuin Lyvaryhmässä. Ryhmäkertojen aiheita n. 7. Sisältönä ryhmässä tietoa päihderiippuvuudesta ja motivointia päihteettömyyteen mutta myös terveysneuvontaa. Ryhmän sisällöstä ja materiaaleista kootaan ohjaajan kansio. Vankilan liikunnanohjaajan hyödyntäminen osaston toiminnassa

Tilastoja Osaston erityisohjaajan kokoamaa tilastoa: Puolen vuoden aikana n. 60 vankia. Ensimmäiset pari kuukautta osastolla vajaata. Nyt täyttä. Puolet helsinkiläisiä Kertalaisuudet 1-23. Keskimäärin 5 Ikä 21-66 vuotta. Keskimäärin n. 34 vuotta. Tuomioiden pituudet keskimäärin 3kk (poisluettuna pidempää rangaistusta suorittavat, jotka tulleet osastolle vapautumisen valmisteluun)

Huomioita Tuomiota usein edeltänyt rankka päihteidenkäyttöjakso ja asunnottomuus. Moni kertoo helpotuksesta päästessään vankilaan, josta haetaan säännöllistä rutiinia ja taukoa päihteistä. Vankila toimii monelle rajoina ja raameina, jotka siviilissä puuttuvat. Yllättävän moni on motivoitunut lopettamaan päihteiden käytön Ei yhteistyöstä/yksilötyöstä kieltäytymisiä Joidenkin kohdalla huono kunto (vieroitusoireet) tai huono toimintakyky ovat estäneet osaston toimintoihin osallistuminen. Vankien elämäntilanteet usein isoja ongelmavyyhtejä, joita lyhyellä tuomiolla päästään vain vähän raottamaan. Työntekijältä vaaditaan ammattitaitoa, ettei avaa vangin elämästä asioita tai tuota tarpeita, joihin ei ehditä vastaamaan. Lyhytaikaisilla vangeilla paljon velkoja ja säätöä siviilissä, mikä seuraa vankilaan. -> Uhkailua ja painostusta vankilan muiden vankien taholta.

Haasteita ja kehittämiskohteita Päivittäisten toimintojen toteuttaminen osaston tiloissa 19 vangille. Kaikki eivät voi olla samassa toiminnassa yhtaikaa, joten toimintaa tulisi olla paljon. Yhden erityisohjaajan resurssilla ei ole voitu toteuttaa osastolle toimintoja vaan toimintojen tuottaminen on ollut pääasiassa ulkopuolisten toimijoiden varassa. Tähän haasteeseen vastaa keväällä 2014 uusi erityisohjaajan virka. Osaston toimintojen rungon tulisi olla vankilan henkilökunnan tuottamaa. Ulkopuolisten toimijoiden toiminta vie vankilahenkilökunnan resursseja ja on hyvin haavoittuvaista. Peruutuksia ja erityisjärjestelyitä on paljon. Osaston leima muiden vankien keskuudessa? Kehittämiskohteita Yhteistyö arviointikeskuksen kanssa. Lyhytaikaisvankien rangaistusajan suunnittelu- ja arviointityön nopeuttaminen mutta myös vankien sijoittaminen mahdollisimman nopeasti tulo-osastolta lyhytaikaisvankien osastolle. Poistumisluvat, joilla vanki voisi erityisohjaajan tukemana käydä esim. ensimmäisellä a- klinikkakäynnillä. Olemassa olevien toimintaohjelmien huono istuvuus osaston toimintaan. Non-stop tyyppistä ryhmätoimintaa on jo kehitetty ja tullaan kehittämään osaston tarpeita vastaavaksi.