5 Koko kesä yhtä sirkusta sivu 3 2012 Malmin oma sääasema s. 7 Malmin asemaseudun suunnittelukilpailu ratkennut sivu 5
2 5 2012 Ihmiset tarvitsevat tuttuja lähelleen - myös sanomalehdestä Tuttuja ihmisiä kommentoimassa paikkakunnan asioita, tuttu ruokakauppa lehtikuvan taustalla ja oman lapsen nimi paikallisen urheiluseuran kilpailutuloksissa. Paikallislehdet kertovat niistä asioista, joita muut mediat eivät käsittele, ja myös tarjoavat seudun asukkaille kanavan nostaa epäkohtia esille. Suomessa ilmestyy pitkälti yli sata paikallislehteä, joista jokainen on oman alueensa luetuimpien lehtien kärkipäässä. Kärkimedian teettämästä tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että paikallisuus on lukijoiden mielestä yksi sanomalehden vahvuuksista. - Mitä pienemmälle paikkakunnalle mennään, sitä suurempi merkitys paikallisuudella on. Paikallislehdillä on pitkäaikaisia tilaajia, ja he lukevat mieluiten painettua lehteä verkkolehden sijasta, kertoo tutkimusjohtaja Kati Alavuo tutkimuksen tehneestä Nero Partners Oy:stä. - Sanomalehden paikallisuus merkitsee lukijoille tuttuutta: tuttuja naamoja, yrityksiä, paikkoja ja asioita. Paikallislehti on omalta osaltaan mukana luomassa yhteisöllisyyden tunnetta. Oman asuinseudun paikallislehti on korvaamaton kanava alueen tapahtumien seuraamiseen. Tule mukaan tekemään omaa paikallislehteä katso lisätiedot takasivulta. Pressbox Mediat Puh. 09-260 0107, info@letterbox.fi Ilmoitusmyynti Pekka Särkisilta, puh. 050 555 3252 pekka.sarkisilta@letterbox.fi Kimmo Salmi, puh. 045 261 0240 kimmo.salmi@letterbox.fi Ville Siekkeli, puh. 045 261 0260 ville.siekkeli@letterbox.fi Toimitus Puh. 045 865 3130 Aineistojen toimitusaika Työstettävä aineisto viimeistään ilmestymisviikon maanantaina klo 12. Sovittu valmisaineisto viimeistään maanantaina klo 16. Riippumaton kaupunginosalehti. Jaetaan kotitalouksiin, liiketilohin ja konttoreihin. Jakelu Letterbox p. 050 408 2082 Koe Santahaminan ainutlaatuisuus Kesäyön marssilla 9.6.2012 Viidettätoista kertaa järjestettävä Kesäyön marssi vie osallistujat tällä kertaa Santahaminan sotilasalueelle. Tapahtuma on kaikille Suomen kansalaisille avoin ja osallistua voivat yksittäiset henkilöt, kaveriporukat, ryhmät sekä joukkoosastojen joukkueet. Kesäyön marssi järjestetään 9. kesäkuuta 2012 Santahaminassa, Helsingissä. Marssireitit kiertelevät Santahaminan saarta, ja reitti on pituudeltaan 5, 8, 10, 16, 24, 32 tai 40 kilometriä. Perheillä on mahdollisuus kävellä 5 tai 10 kilometriä. Osallistujat saavat marssin päätteeksi kunniakirjan ja mitalin. Osallistumismaksu on 40 euroa henkilöltä, ja alle 15-vuotiaat voivat osallistua marssin perhematkoille maksutta aikuisen seurassa. Marssi on monelle ainutkertainen mahdollisuus tutustua vuosisatoja asuttuun Helsingin kaupunginosaan ja suljetulle sotilasalueelle. Santahaminan historiallisuus ja luontoaarteiden monipuolisuus yllättää myös monet vakituiset kävijät. Saarella riittää nähtävää ja kuultavaa useammallekin käynnille. Santahaminassa on Pääkaupunkiseudun vanhin puusto. Kesäyön Marssin reitillä ohitetaan paikoin 100-200 -vuotiaita metsiä. Luonnon säilymistä ovat edistäneet tiukat liikkumisrajoitukset, 1700-luvulta lähtien toistuneet pommitukset. Santahaminan ikiaikaiset metsät, lehtoalueet ja rannat ovat poikkeuksellisen runsaslajisia. Siellä liikkuu 28 eri nisäkästä. Matelijoiden ja hyönteisten ystävälle Santahamina on Helsingin parhaita bongauspaikkoja. Saarella on tavattu 264 lintulajia. Marssireitti ohittaa Likolammen, jossa monet vesilinnut kasvattavat poikasiaan. Maanpuolustuskoulutusyhdistys on ensimmäistä kertaa vastuussa marssin järjestelyistä. Suomen Reserviläisurheiluliitto, Puolustusvoimat, Suomen Latu, Naisten Valmiusliitto, Helsingin Reserviupseeripiiri ja Helsingin Reserviläispiiri ovat myös mukana tapahtuman järjestämisessä. Mukaan voi ilmoittautua 27.5. mennessä osoitteessa www.kesayonmarssi.fi
5 2012 3 Oikea sirkus meidän kentällä Myöhään illalla tutun urheilukentän täyttävät värikkäät kuormaautot ja asuntovaunut, sirkus on saapunut kotikulmille. Uteliaimmat lähivekarat uskaltautuvat tervehtimään ulkoilevia sirkuseläimiä vielä illan hämärtyessä. Aamulla teltanpystytys etenee auringon noustessa ja iltapäivänäytöksen jälkeen rakenteet puretaan parissa tunnissa. Vielä saman illan aikana tapahtuva siirtyminen seuraavaan kohteeseen voi alkaa. Tällaista on sirkuselämä huhtikuun alusta lokakuun loppuun viikon jokaisena päivänä. Sirkuksemme työllistää 14 henkilöä. Monet työntekijät osallistuvat erilaisiin tehtäviin päivän aikana kertoo Sirkus Caliban johtaja Ines Ullmann. Sirkuksemme on toiminut vuodesta 2000 ja kilpailu katsojista on kovaa. Suomalaisten sirkusten lisäksi Suomea kiertävät mm. saksalaiset sirkukset. Akrobatiaa, viisaita possuja, taitavia tikarinheittäjiä ja monia muita tuttuja sirkusnumeroita on päivän ainoassa näytöksessä seuraamassa eri-ikäisiä ihastelevia katsojia, pääosin lapsiperheitä lähikortteleista. Liput esitykseen ovat maksaneet 15 euron molemmin puolin. Tämän kertaisesta esityksestä pienten katsojien mieleen jäivät erityisesti taitavat akrobaatit. Kauniinakin kesänä toimintaamme rajoittavat kallis polttoaine ja kaupunkien urheilukentistään perimät vuokrat, kertoo pirteän oloinen sirkustirehtööritär, tämän illan näytöstuloilla saadaan juuri ja juuri esiintyjien palkat maksettua, ei muuta. Onneksi on täysiäkin esityksiä. Kaupunki haluaa elävöittää asuinalueita, mutta rokottaa samalla korkeita kenttävuokria Kaupungit perivät kentän vuokrana kiertäviltä sirkuksilta jopa 500 euroa vuorokaudelta. Hinta on kova verrattuna vaikkapa jalkapalloseuran samasta kentästä maksamaan vuokraan. Vuokrahinta ei sisällä mitään muuta kuin tilan, ei siis edes sähköä tai siivousta. Sähkögeneraattorit kulkevatkin sirkuksen mukana siinä missä aasit, possut tai katsomorakenteetkin. Sirkuslaiselle kysymys on elämäntavasta, pienet hämmästyneet ja ihastelevat kasvot jaksavat kannustaa huppusuorituksiin ilta illan jälkeen. Sirkus Caliba jatkaa koko kesän kestävää kiertuettaan taas eteenpäin, mutta lupaa tulla viihdyttämään kotikulmiemme asukkaita jälleen ensi kesänä. Nyt kroppa kuntoon kesäksi, ja kesän treenit kaupanpäälle, kysy lisää!
4 5 2012 Laajasalon opisto viestinnän ja taiteen asialla Opisto on aiemmin tunnettu Helsingin Kristillisenä opistona ja nykyisin opiston taustalla on kristillisen opiston säätiö. Tämä kombinaatio saattaa tuntua kummalliselta ja monelle laajasalolaiselle opisto voi näyttäytyä omituisena, jopa mystisenä paikkana. Mitä ihmettä siellä Kuukiventiellä oikein tapahtuu? Mystisyyden verhoa opiston toiminnasta valottaa opiston nykyinen rehtori Juha Matti Holopainen. Mikä on tuo outo paikka? Laajasalolaisilla on käsitys, että tämä on outo ja kummallinen, jopa mystinen paikka, Holopainen jutustelee. Monet ajavat vain tästä ohi Yliskylänsiltaa ja miettivät mitä tuolla tapahtuu, mutta me toivotamme kaikki laajasalolaiset tervetulleiksi tänne katsomaan, opistolla on avoimet ovet, täällä ei ole mitään outoa. Lyhyt historiikki opistosta käy Sörnäisten kautta Laajasaloon, jossa ensiksi mainitussa opisto aloitti toimintansa jo viime vuosisadan alussa, vuonna 1907. Laajasaloon silloinen Helsingin Kristillinen opisto muutti tarkalleen ottaen 11.4.1954. Tontti hankittiin huhtikuussa 1949, rakentaminen alkoi niin ikään huhtikuussa 1953, saman vuoden loppupuoliskolla päärakennus valmistui ja sisäoppilaitoksena toiminut opisto aukeni opiskelijoille. Pappiskoulutusta ei kuitenkaan harjoitettu vaan opetuksen paino oli kädentaidoilla, niin naisille kuin miehillekin opetettiin kodin töitä, kuten kotitalouden ja puutyön osaamista. Laajasalon opisto on suurelle yleisölle profiloitunut kuitenkin juuri viestinnän mekkana, jonka maineikas toimittajakoulutus on tuottanut maamme tähtijournalisteja jo 1970-luvulta lähtien. Laajasalossa ovat opiskelleet mm. Merja Ylä-Anttila, nykyinen Mtv3:n vastaava päätoimittaja, Harri Nykänen, maineikas Hesarin rikostoimittaja ja dekkaristi, Jaana Pelkonen, Vappu Pimiä, Tuomas Enbuske sekä tuore kansanedustaja Jani Toivola, joka on myös opettanut Laajasalossa ja ollut aloittamassa näyttelijäntyölinjaa. Ei mitään turhia nimiä, etenkään kun mukaan on myös listattava urheilutoimittajat, joita valmistuu Suomessa vain kahdesta paikasta. Nykyinen rehtori, Juha Matti Holopainen on ollut osallisena molempaan koulukuntaan ja rehtorin omakin tausta on radion urheilutoimittajana. Merellisellä sijaintipaikallaan jo 1950-luvulta majaillut Laajasalon opisto on maineikas viestinnän kouluttaja, jonka ohjelmistoon on 2000-luvun puolivälin paikkeilla tullut voimakkaasti mukaan myös taiteen koulutus. Laajasalon opiston kahdeksas rehtori on Juha Matti Holopainen Tämän päivän kristillisyys opiston toiminnasta on Holopaisen mukaan yleiskristillisyyttä, Suomessa on perinteisesti liikuttu koti-uskonto-isänmaa-akselilla ja kansanopistot maassamme ovat lähes poikkeuksetta kristillistä perua. Rehtori kuitenkin arvelee, että opiskelemaan tullaan kristillisyyden takia tai siitä huolimatta. Opiston uuden ylläpitämisluvan mukaan Laajasalon opetus perustuu kristilliseen ihmiskäsitykseen ja sen moderniin tulkintaan. Koulutus kuitenkin painottuu viestinnän, vuorovaikutustaitojen, taiteen-, ympäristö- ja luontotuntemuksen sekä kansainvälisen yhteistyön koulutukseen ja muuhun yleissivistävään, aktiiviseen kansalaisuuteen ohjaavaan sekä maahanmuuttajille suuntautuvaan koulutukseen. Toimittajia, taiteilijoita ja suntioita Laajasalon opistossa opiskelee päivittäin noin 350 opiskelijaa, joukkoon mahtuu nelisenkymmentä maahanmuuttajaa, joita perehdytetään kieleen ja kulttuuriin. Kirkollisen puolen koulutuksesta opistosta on mainittava suntion ammattiin valmistava tutkinto, suntioita valmistuu vuosittain Suomessa noin 50 kappaletta ja näistä puolet Laajasalosta. Opistolla on myös mahdollista suorittaa koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto. Yliskylässä siis pyörii kaikenlaista porukkaa. Perinteistä toimittajakoulutusta järjestetään neljällä eri linjalla, joita ovat lehti- ja radiotoimittajat, uusmedioihin keskittyvä crossmediatoimittaja sekä urheilutoimittaja, jonka opiskeluaika on linjoista pisin, urheilutoimittajat pakertavat koko urheiluvuoden ja opinnot kestävät 11 kuukautta. Holopaisen rehtorikaudella painotus on kuitenkin levinnyt enenevissä määrin monipuolisen taiteen harjoittamiseen. Taidelinjat ovat tuoneet mukaan uudenlaista henkeä opistolle. Kuvallisen viestinnän opintoja on ollut tarjolla pitkään ja nykyisin tarjotaan kirjailijalinjaa, näyttelijäntyötä, elokuvalinjaa, musiikkiteatteria ja oopperaa sekä kevyen musiikin solistilinja joka tunnetaan myös rytmimusiikkilinjana, jossa tahtipuikkoja heiluttelee maineikas laajasalolainen kapellimestari Antti Hyvärinen. Laajasalossa on aina panostettu laadukkaaseen ja ajantasaiseen opetukseen ja opistolla on kuusi radiostudiota ja kaksi tv-studiota sekä oma IISTSII.FI radiokanava, rehtori vinkkaa että eetteri on avoin kaikille laajasalolaisille. Li- Laajasalolaisten oma kulttuurikeskus säksi läheinen VPK-talo on vuokrattu teatterin ja muiden produktioiden harjoitus- ja esiintymispaikaksi. VPK-talolla järjestetään lukuvuoden aikana kuukausittain ohjelmaa opintolinjojen toimesta. Lisäksi keväisin musiikkilinjoilla opiskelleet levyttävät oman cdlevyn. Radioaalloilla urheilutoimittajana aiemmin työskennellyt Holopainen siirtyi Laajasalon opiston rehtoriksi vuonna 2007. Paikka tuli hakuun ja hakijan iloksi hänet valittiin tehtävään. Juha Matti Holopainen on opiston historian kahdeksas rehtori, joten virassa on viihdytty pitkään muutamaa poikkeusta huomioimatta. Täällä on hienoa ja osaavaa väkeä töissä, Holopainen kertoo. Hienoa tehdä tätä työtä, auttaa ihmisiä eteenpäin. Rehtori on palauttamassa tapahtumakalenteriin 1980-luvulla järjestettyjä lastenpäiviä ja perhetapahtumia. Yhteistyötä tehdään paikallisten Lionsien ja Laajasaloseuran kanssa. Haluamme mielellämme olla laajasalolaisten kulttuurikeskuksena, pyrimme pysymään kuulolla mitä lähiseudun asukkaat haluavat ja tarjota sitä heille, rehtori kertoo ja mainitsee kesäaikaan järjestettävät lyhytkurssit, jotka ovat avoimia myös ja etenkin lähiseutujen asukkaille. Apulaisrehtori Riitta Helander on samoilla linjoilla. Lähes koko ikänsä Laajasalossa asunut Helander haluaa kuulostella mitä asukkaat haluavat. Opistolla voitaisiin esimerkiksi tarjota opastusta kameran käyttöön ja jo edellä mainitut radiostudiot voivat tarjota foorumin laajasalolaisten omalle radiokanavalle. Opistolla myös järjestetään kesäaikaan koululaisille päiväleirejä, tämä järjestely tarjoaa sekä työtä koulunkäyntiavustajille että mahdollisuuden vanhemmille tuoda lapsensa turvalliseen hoitoon jos omat lomat eivät ajoitu yksiin koulun kesälomien kanssa. Juha Matti Holopainen luotsaa opistoaan hyvällä mielin kohti tulevaisuutta. Itsekin laulamista harrastava rehtori saa työstään irti sekä aiemman ammattinsa toimittajan ammattitaidon ajan hermolla pysymisen sekä musiikin ja taiteen harrastamista. Aika hyvä diili. Rehtori itse sanookin kalastusmetaforaa mukaillen: Ei tarvitse lähteä liian kauas etsimään. Opiskelijahaku Laajasalon opistoon lukukaudelle 2012-13 on alkanut. Lisätietoja: www.laajasalonopisto.fi Ollakseen ostovoimaisen asuinalueen oma lehti on Malmi-lehti yllättävän edullinen ilmoitusmedia. Varaa ilmoitustilasi ajoissa: myynti@malmi-lehti.net
5 2012 5 Malmitalon näyttelyssä esillä parhaat ehdotukset Malmin asemanseudun kehittämiseksi Malmin asemanseudun suunnittelukilpailu ratkennut Helsingin kaupunki kehittää Malmin aluetta aktiivisena ja kilpailukykyisenä aluekeskuksena. Sen nykyisiä toimintoja ja asuinmahdollisuuksia vahvistetaan mm. Ormuspeltoon rakennettavalla uudella asuinalueella sekä tulevalla joukkoliikenteen poikittaisella runkolinjalla, Jokeri II:lla. Uusia hyviä ideoita edistetään yhteistyössä alueen asukkaiden, yritysten ja kaupungin viranomaisten kanssa. Liikennekeskusten uudistamisen haasteena on luoda houkuttelevia paikkoja samalla niin alueen asukkaille kuin matkustajille huomioiden liikenteen aiheuttama melu ja muut häiriötekijät. Riittävä pysäköinti tulee järjestää aiheuttamatta ympäristöön laajoja passiivisia ja epäesteettisiä alueita. Julkisen liikenteen tilat ovat kovalla kulutuksella, mikä on huomioitava myös tilojen rakenteissa ja ylläpidossa, toteaa arkkitehti Elias Rainio Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta. Kaupungeissa asuvat ja työskentelevät ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa asemilla ja liikennekeskuksissa, jotka usein ovat vakiotyylisiä ja tylsiä jopa luotaantyöntäviä paikkoja. The Bullhorn -suunnittelukilpailun tavoitteena oli luoda Malmin asemalle esteettisesti elävöittäviä ja toiminnallisesti parantavia ratkaisuja kuitusementtiä hyödyntäen. Painopiste on asemalle saapumisessa joko bussilla, junalla, autolla, polkupyörällä tai kävellen. Siihen haluttiin löytää toiminnallisesti uusia, esteettisesti korkeatasoisia kilpailuehdotuksia, jotka haastavat standardiratkaisut. Kilpailuun saapui yli sata ehdotusta Osana World Design Capital Helsinki 2012 -ohjelmaa järjestetty The Bullhorn Cembrit Design Competition -kilpailu keräsi kaikkiaan lähes sata ehdotusta arkkitehdeiltä ja muotoilijoilta eri puolilta maailmaa. Kilpailutehtävänä oli ideoida toimivia ja yleisilmettä rikastuttavia ratkaisuja kuitusementtiä hyödyntäen Malmin asemalle, joka on yksi Helsingin suurimpia joukkoliikenteen keskuksia. Kilpailun järjesti Cembrit Oy yhteistyössä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston, Lähiöprojektin, Pentagon Design Oy:n sekä Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn ja Kansainvälisen suunnittelukilpailun kolme parasta kilpailutyötä on palkittu yhteensä yli 20.000 euron rahapalkinnoilla. Samalla Malmitaloon on avattu näyttely, jossa parhaiten sijoittuneet kilpailuehdotukset esitellään pienoismallein ja julistein. Teollisuustaiteen Liitto Ornamon kanssa. Kilpailun voittaja ja kaksi muuta palkittua esitellään tarkemmin Malmi-lehden kotisivuilla www.malmi-lehti.net Uusimman Malmi-lehden voit noutaa Malmi-telineestä seuraavista toimipaikoista: Kauppakeskus MalmiNova, Citymarketin pullonpalautusautomaatin luona Malmitalo Malmin jäähalli Malmin Lentoasema Malmin Uimahalli
6 5 2012 Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen Hannele Luukkainen kaipaa lakia joka on niin edistyksellinen, ettei se ole ilmestyessään jo vanhentunut. Tulevaisuuden tarpeita on pystyttävä kartoittamaan ja eläintensuojelulain peruskiven pitää olla eläinten suojelemisessa. Luukkaisen huolena on esim. lemmikkikoirien ja -kissojen turkkienvärjäyksien yleistyminen, jotka uudistuvassa laissa tulisi ottaa huomioon sekä pyrkiä ennalta estämään tarhojen synty, joissa tuotettaisiin kanin tai muiden lemmikkieläinten lihaa. Vuodelta 1996 peräisin oleva eläintensuojelulaki on eläinsuojeluaktiivien mielestä niin ajastaan jälkeen jäänyt, että koko laki olisi kirjoitettava kokonaan uudelleen. Maa- ja metsätalousministeriö on aloittanut toimenpiteet uuden eläinsuojelulain kartoittamiseksi. Paraillaan kerätään eri toimijoita ja näkemyksiä kuinka lakia tulisi uudistaa. Kissojen korvamerkintä ja virikkeitä sioille Vanhaa lakia halutaan korjata laajalla rintamalla. Hylättyjen kissojen ongelma on havaittu eläinsuojelukeskuksissa ja kissoille haluttaisiin pakolliset mikrosirut korvaan, jolla karkumatkalla olevan lemmikin omistajat tarvittaessa tavoitettaisiin. Korvamerkintää ajetaan myös koirille. Näin eläimet saataisiin virallisen rekisterin piiriin ja tahallisesti laiminlyödyt eläimet kyettäisiin erottamaan omille teilleen karanneista lemmikeistä. Niin ikään koirien pentutehtailu halutaan kuriin. Ilman minkäänlaista kasvattajakokemusta pienissä kerrostaloasunnoissa on pidetty pentutehtaita, joissa on pahimmillaan useita kymmeniä tai jopa satoja eläimiä ja myynnissä olevat pennut voivat olla kuolemansairaita. Rajoituksia kaavaillaan myös eksoottisten eläinten pitoon sekä ns. eläinten viihdekäyttöön, jolla tarkoitetaan esimerkiksi sirkuseläimiä, jotka kärsivät pitkistä häkeissä oloajoista vaikkei itse sirkuksessa esiintyminen olisi eläimelle koettu haitalliseksi. Tuotantoeläinten olot ovat olleet tapetilla jatkuvasti, julkisuuteen on putkahdellut eläinsuojeluaktivistien videokuvaa tiloilta, joissa on epäilty olevan puutteita eläimien elinolosuhteissa. Lisäksi Suomessa harjoitetaan edelleen vasikoiden nupouttamista eli naudan sarven aineen tuhoamista ja porsaiden kivuliasta kastrointia ilman minkäänlaista puudutusta. Myös siat kaipaavat virikkeitä, sioilla on luontainen taipumus tonkia ja nykysikaloiden rakenteet sopivat huonosti riittävän tonkimismateriaalin sijoituspaikaksi. Eläimellinen laki eläimen ehdoilla Maa- ja metsätalousministeriön ajaman lakiuudistuksen tavoitteena on parantaa eläinten hyvinvoinnin tilaa ja selkeyttää eläinsuojelua koskevaa lainsäädäntöä. Lakia on myös ajanmukaistettava vastaamaan nykypäivän vaatimuksia muun muassa perusoikeuksien suhteen. Kyseessä on laaja uudistushanke, jonka vaikutukset ulottuvat useille yhteiskunnan osa-alueille. Lakiuudistuksen yhteydessä kaavaillaan myös laajaa keskustelua eläinten hyvinvoinnin turvaamiseen lainsäädännöllä. Ministeriö kartoittaa voimassa olevan eläinsuojelulain tärkeimpiä uudistustarpeita, tähän mennessä on tehty selvitykset lain oikeudellisista uudistustarpeista ja yhteiskuntatieteellinen selvitys eläinten asemasta ja niiden muutoksista nykyisen eläinsuojelulain voimaan tulon jälkeen. Lisäksi ministeriö toteuttaa kyselyitä, joilla kartoitetaan eri tahojen näkemyksiä lain uudistamistarpeista. Kyselyt on suunnattu eläinsuojeluviranomaisille, eläinsuojeluvalvojille, eläinten pitäjille, muille sidostyhmille ja kaikille kansalaisille. Eläinsuojelulain uudistamisen valmistelutyöhön kootaan laajamittainen asiantuntijaryhmä keskeisimpien eläinsuojelutahojen piiristä. Ryhmän on tarkoitus aloittaa työnsä keväällä 2012. Eduskunnan käsittelyyn lain olisi tarkoitus tulla vuonna 2015. Jokainen eläinystävä voi ruohonjuuritasolla osallistua keskusteluun esimerkiksi HESY:n tai SEY:n kautta, kansalaisfoorumeilla ja yleisönosastokirjoittelun avulla. Suomeen tulisi saada edistyksellinen eläinsuojelulaki, jossa jokaisen kaksi- ja nelijalkaisen karvallisen tai karvattoman kaverimme hyvinvointi olisi turvattu. Elina Louko Tapahtumia: PetExpo lemmikkieläinmessut Helsingin Messukeskuksessa 28.-29.4. HESY esittelee toimintaansa ja myy yhdistyksen kannatustuotteita ja eläintarvikkeita 29.4. klo. 12-15 Wanhojen tekstiilien myyntipäivä HESY muu Marimekon tuotteita, pitsilakanoita ja liinoja, pöytäliinoja, retrokankaita yms. Osoitteessa Pitsilä, Mäkitorpanpolku 4 (käynti talon takaa) Lähteet: Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY, Maa- ja metsätalousministeriö, Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto ry (SEY)
5 2012 7 Malmin oma sääasema Pohjois-Helsingillä on oma mielenkiintoinen historiansa. Vanhat malmilaiset osaavat kertoa eläviä tarinoita, miten entisestä Helsingin maalaiskunnasta kehittyi vuosikymmenten saatossa nykyinen elävä ja omaleimainen kaupunginosa. Kovin moni ei ehkä kuitenkaan tiedä, että Malmilla on myös tehty suomalaisen ilmailumeteorologian historiaa. Malmin lentoaseman valmistuminen 30-luvun lopussa merkitsi suomalaisen liikenneilmailun voimakasta kehittymistä. Yhtenä tärkeänä virstanpylväänä oli säännöllisen yölentotoiminnan alkaminen. Yölentäminen edellytti puolestaan entistä tarkempia sääennustuksia. Tämän vuoksi ilmatieteellinen keskuslaitos perusti keväällä 1937 erityisen lentosääaseman uudelle lentoasemalle. Aseman hoitajaksi tuli maisteri Aili Nurminen, joka ryhtyi määrä- tietoisesti kehittämään siihen asti vielä melko lapsenkengissä ollutta ilmailumeteorologiaa. Malmille hankittiin Saksasta uusinta tekniikkaa edustavat havaintolaitteet ja Aili Nurmisesta kehittyi uuden tekniikan taitava Lennonneuvonnan päällikkö Päivi Hokkanen on työskennellyt Malmin sääasemalla jo 28 vuotta. Kuva: Raine Haikarainen käyttäjä. 30-luvulla korkeasti koulutetun naisen ei välttämättä ollut helppo raivata tietään miesten hallitsemassa ilmailumaailmassa. Maisteri Nurminen saavutti kuitenkin legendaarisen maineen osaavana sääennustajana. Kun reittiliikenne oli siirtynyt Malmilta pois, Aili Nurminen jatkoi työtään säähavaintojen parissa ja mm. väitteli aiheesta tohtoriksi 1950-luvulla. Suomen Kulttuurirahastolla on edelleen hänen nimeään kantava stipendirahasto, jolla tuetaan naispuolisten meteorologien väitöskirjatutkimuksia. Aili Nurmisen uraauurtavaa työtä jatketaan edelleen Malmin lentoasemalla. Havaintolaitteet ovat vuosikymmenten saatossa luonnollisesti muuttuneet ja osa havainnoista tapahtuu tänä päivänä automaattisesti. Silti myös eläviä ihmisiä tarvitaan. Lentoaseman sääpalvelu ja lennonneuvonta antaa henkilökohtaista ohjausta Malmin lentäjille. Samoin palvelusta saa monipuolista tietoa reittisuunnittelusta ja määräkenttien olosuhteista. Jokainen malmilainen voi myös kuunnella lentoaseman jatkuvasti päivittyvää säätiedotusta. Lentäjät vastaanottavat nämä säätiedot radioteitse. Maan pinnalla pysyvä voi soittaa sääpalvelun numeroon 020 708 4034. Numerossa on kuultavissa englanninkielinen tiedote, jossa kerrotaan lentämisen kannalta olennaiset säätiedot. Näitä ovat mm. tuulen suunta ja nopeus, ilmanpaine (QNH), pilvien korkeus, lämpötila, vaakanäkyvyys sekä käytössä oleva kiitotie. Harvalla kaupunginosalla on käytettävissä näin yksityiskohtainen ja ajan tasalla oleva sääpalvelu! Raine Haikarainen, puheenjohtaja Malmin lentoaseman ystävät ry Etsimme Helsinkiin-Espooseen ja Vantaalle luotettavia henkilöitä jakamaan kaupunkilehtiä ja mainoksia. Työtä teet yhtenä tai kahtena iltana kuukaudessa ennalta sopimasi määrän. Työ sopii kaiken ikäisille ja kokoisille! Käy kotisivuillamme ja tutustu myös muihin avoimiin työmahdollisuuksiimme: www.letterbox.fi
8 5 2012 Tule tekemään Malmi-lehteä! Malmi-lehti on nykyaikainen ja sitoutumaton kaupunginosalehti. Nettilehtemme päivittyy ajattomasti ja painettuna lehti ilmestyy aina kuukauden ensimmäisenä torstaina Malmin ja lähiympäristön alueilla. Heinäkuussa pidämme kesäloman. T o i m i t t a j a PARAS PAIKALLINEN MEDIA Kiinnostaako sinua alueemme asiat? Tunnetko itsessäsi piileviä kirjoittajan kykyjä? Osuuko kamerasi linssiin täysosumia tavallista useammin? Oletko kenties jo näyttänyt kykysi koululehden toimittajana tai urheiluseuran tiedotusvastaavana? Etsimme joukkoomme freelancer-toimittajia ja kuvaajia kirjoittamaan ja kuvaamaan ilmestymisalueemme lukijoita kiinnostavista aiheista. Työ on osa-aikaista ja perustuu osittain myös omaan aktiivisuuteesi. Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi 30.5.mennessä osoitteella toimitus@malmi-lehti.fi. I l m o i t u s m y y j ä Vahvistamme myyntitiimiämme reippaalla ilmoitusmyyjällä. Olet ulospäin suuntautunut ja itsenäiseen työskentelyyn kykenevä henkilö. Toimit tärkeänä yhdyslinkkinämme alueemme kauppiaisiin ja yrittäjiin. Annamme sinulle työssäsi tarvitsemasi koulutuksen ja tuloksiasi vastaavan palkan. Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi 30.5. mennessä osoitteella myynti@malmi-lehti.fi Lisätietoja: www.malmi-lehti.net