ZipIT-hanke Hankekokonaisuuden yhteinen tutkimusraportti ajalta 1.9.2004-31.5.2005 ZipIT-hanke (jatkossa hanke) koostuu kolmesta eri projektista: ZipIT (Tekes 40426/04), ZipIT-ojo (Tekes 790/04) ja. Tässä dokumentissa on kuvattu hankkeen organisaatiota sekä ensimmäisen jakson vaiheita ja tuloksia raportin julkaisuhetkeen mennessä. www.centek.fi/zipit
Sisällys 1 Hankkeen tavoite...1 2 Hankkeen organisaatio...1 2.1 Tutkimusryhmä...1 2.2 Osapuolet ja johtoryhmä...2 3 Jakson vaiheet...2 3.1 Käynnistys...2 3.1.1 Yhteistyö osapuolten kanssa... 3 3.1.2 Yhteistyötahot ja sidosryhmät... 3 3.2 Esiselvitys...4 3.3 Menetelmäkehitys...4 3.3.1 Suunnitelma toimintamallista... 4 3.3.2 Pilottikohteet... 5 4 Tiivistelmä aineistosta...6 4.1 Opinnäytteet...6 4.2 Kansainväliset artikkelit ja konferenssiesitykset...7 4.3 Kansalliset tieteelliset ja ammatilliset artikkelit...7 4.4 Selvitykset...8 4.5 Hankkeen esittely...8 Versiohistoria Versio: Pvm: Laatijat: Jakelu: Muutokset: 1.0 Valmis 17.5.2005 ZipIT jory, ZipIT Esitellään johtoryhmässä, päätös julkisuudesta 1.1. Julkinen 30.5.2005 Johtoryhmä Julkinen Johtoryhmän päätöksellä julkinen, muutos 2.2 jäsenlista, 4.3 otsikko
Sivu 1 1 Hankkeen tavoite ZipIT-hankkeen tutkimuksen tavoitteena on kaventaa kuilua terveydenhuollon työtoiminnan ja tietojärjestelmien kehittämisen välillä. Tutkimushankkeessa yhdistetään toiminnan teorian, tietojärjestelmätieteen, ohjelmistotuotannon ja tuotesuunnittelun menetelmiä uudella ja käytännönläheisellä tavalla. Hankkeen aikana kehitetään vaatimusmäärittelymenetelmä (toimintamalli), jonka avulla tunnistetaan toiminnan kehittämisen tarpeet ja tuotetaan niiden perusteella ohjelmistovaatimukset. Toimintamallin avulla voidaan yhdistää terveydenhuollon ammattilaisten ja tietojärjestelmien kehittäjien osaamista. 2 Hankkeen organisaatio Hallinnollisesti ZipIT-hanke jakautuu rahoituksellisesti kolmeen projektiin, kahteen TEKES Finn- Well-ohjelman ja osapuolten rahoittamaan rinnakkaisprojektiin sekä Työsuojelurahaston rahoituksella toteutettavaan projektiin: ZipIT: Toiminnan ja tietojärjestelmien rinnakkaisen kehittämisen vetoketjumalli (Tekes 40426/04) ZipIT-ojo: Toiminnan ja tietojärjestelmien rinnakkainen kehittäminen, prosessien organisointi ja johtaminen (Tekes 790/04) ActAD-HIS: Toimintalähtöisen vaatimusmäärittelyn menetelmät: Työn, tietojärjestelmien ja ohjelmiston rinnakkainkehittäminen terveydenhuollossa (TSR 104151) Hanke toteutetaan Kuopion yliopiston terveyshallinnon ja -talouden laitoksen Shiftec-yksikössä, tietojenkäsittelytieteen laitoksella ja HIS-yksikössä sekä Savonia-ammattikorkeakoulun Savonia Business -yksikössä. ZipIT ja ZipIT-ojo -projektit toteutetaan ajalla 1.9.2004-31.8.2007 kolmessa jaksossa, ActAD-HIS -projekti toteutetaan ajalla 1.9.2004-31.12.2005. ZipIT-hankkeen vastuullisina johtajina toimivat tutkimusjohtaja TtT Anneli Ensio (Kuopion yliopisto, Shiftec), varajohtajana toimii yliassistentti, KTT Anja Mursu (Kuopion yliopisto, TKT-laitos), joka toimii myös ActAD-HIS -hankkeen vastuuhenkilönä. ZipIT-ojo -hankkeen vastuullisena johtajana toimii yliopettaja, KL, FM, ekon. Maritta Korhonen Savonia-ammattikorkeakoulu, Savonia Business, Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma. 2.1 Tutkimusryhmä Hankkeen ensimmäisellä jaksolla on työskennellyt kymmenen tutkijaa ja suunnittelijaa eri laitoksilta ja yksiköistä: HIS-tutkimusyksikkö: käyttöliittymäsuunnittelija Pauliina Ikävalko (ZipIT) ja projektipäällikkö Ritva Silvennoinen (ZipIT) Savonia Business: suunnittelijat Antti Komulainen (ZipIT-ojo), Tuula Tuomainen (ZipIT-ojo), Päivi Röppänen (ZipIT-ojo), suunnittelija Merja Miettinen (ZipIT-ojo) ja opinnäytetyön tekijä Juha Kononen (ZipIT-ojo) Shiftec-tutkimusyksikkö: suunnittelija Heidi Häkkinen (ActAD-HIS) Tietojenkäsittelytieteen laitos: tutkijat Marika Toivanen (ZipIT) ja Irmeli Minkkinen (ActAD-HIS)
2.2 Osapuolet ja johtoryhmä Sivu 2 Hankkeeseen osallistuu kuusi ohjelmistoyritystä, kaksi sairaanhoitopiiriä ja yksi kuntajäsen. Hankkeen johtoryhmä muodostuu osapuolten, rahoittajien ja toteuttajien edustajista sekä kutsutuista asiantuntijajäsenistä. Yritys-, kunta- ja kuntayhtymäosapuolet: AtBusiness Communications Oyj: Hilkka Aitlahti (jäsen), Jukka Lehtonen (varajäsen) FD Systems Oy: Esa Kärkäs (jäsen), Sanna Huttunen (varajäsen) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä: Sinikka Ripatti (jäsen) Intensium Oy: Pekka Kola (jäsen), Pekka Oikari (varajäsen) Kuopion kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus: Juhani Ahola (jäsen), Pauli Kuosmanen (varajäsen) Kustannus Oy Duodecim: Jorma Komulainen (jäsen), Minna Kaila (varajäsen) Mawell Oy: Petri Morko (jäsen), Kimmo Alaniska (varajäsen) Oy ProWellness Ltd.: Mika Sipilä (jäsen), Tiina Lahdenperä (varajäsen) Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä: Pentti Sopanen (jäsen), Paula Mustonen (varajäsen) Tutkimusosapuolet: Kuopion yliopisto: Sari Rissanen (jäsen), Kaija Saranto (varajäsen) Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä: Pauli Seppänen (jäsen), Kaija Sääski (varajäsen) Muut jäsenet: Tekes: Juhani Pietikäinen (jäsen), Eero Moisala (varajäsen) Kauko Hartikainen, Suomen Kuntaliitto Pentti Itkonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Mikko Korpela, Kuopion yliopisto Riitta-Liisa Lappeteläinen, Työsuojelurahasto Pekka Ruotsalainen, Stakes Johtoryhmän esittelijöinä toimivat hankkeen vastuulliset johtajat Anneli Ensio ja Maritta Korhonen sekä tarvittaessa Anja Mursu. Sihteerinä toimi Maritta Korhonen. Johtoryhmä kokoontui kaksi kertaa 9.12.2004 ja 30.5.2005 sekä käsitteli uuden osapuolen osallistumisen hankkeeseen sähköpostimenettelyllä. Ensimmäisessä johtoryhmässä päätettiin, että tutkimusryhmä raportoi kuukausittain hankkeen etenemisestä osapuolille ja johtoryhmän asiantuntijajäsenille. Osapuolet allekirjoittivat kevään 2005 aikana tutkimusyhteistyösopimuksen. 3 Jakson vaiheet Ensimmäisen jakson (1.9.2004-31.8.2005) suunnitellut työpaketit olivat hankkeen käynnistys, esiselvitys, menetelmien alustava suunnittelu, tiedon tarpeet -vaihe, pilottikohteiden kartoitus ja neuvottelut sekä hankkeen hallinnointi. 3.1 Käynnistys Käynnistyksen tärkeimmät tehtävät olivat projektien organisoituminen sekä neuvottelut osapuolten ja mahdollisten yhteistyötahojen kanssa. Yhtenä keskeisenä käynnistyksen tavoitteena oli organisoitua sisäisesti, suunnitella työskentelymuodot, -käytännöt ja tiedotus. Käynnistysvaiheessa tutkimussuunnitelmaa ja työpaketteja täsmennettiin.
Sivu 3 3.1.1 YHTEISTYÖ OSAPUOLTEN KANSSA Vuonna 2004 järjestettiin kuusi osapuolitapaamista, neuvotteluja käytiin yhteensä yhdeksän osapuolen kanssa. Vuoden 2005 aikana työ jatkui konkreettisen yhteistyön suunnittelulla sekä pilottikohteiden kartoittamisella. Hanke järjesti 28.1.2005 aloitusseminaarin, johon oli kutsuttu kaikkien osapuolten ja rahoittajien edustajat sekä (mahdollisten) tutkimusyhteistyökumppaneiden edustajia Kuopiosta, Turusta, Jyväskylästä ja Tampereelta. Seminaarissa esiteltiin hankkeen suunnitelmia, osapuolet esittäytyivät ja kertoivat odotuksensa hankkeelta ja mahdollisia kehittämiskohteita, joissa yhteistyötä tullaan tekemään. Seminaariin osallistui yhteensä 32 henkilöä. 3.1.2 YHTEISTYÖTAHOT JA SIDOSRYHMÄT Kansallinen ja seudullinen yhteistyö Kuopion informaatioteknologian koulutus- ja tutkimuskeskus Centekin, Terveydenhuollon prosessien ja tietojärjestelmien tutkimusverkoston (hankeryppään) kesken tehtiin tiivistä yhteistyötä. Hankeryppäässä olivat mukana ActAD-HIS, Avointa, Export HIS, SerAPI, ZipIT ja ZipIT-ojo - hankkeet. Yhteistyö toteutettiin kolmessa tasossa: hankeryppään ohjaajat (tutkimusjohtajat) ja projektipäälliköt kokoontuivat säännöllisesti suunnittelupalavereissa ja kokouksissa, hankeryppään työntekijät kokoontuivat yhteisiin seminaareihin koulutusta ja tiedotusta varten. Hankeryppään sisäisessä viestinnässä hyödynnettiin aktiivisesti myös yhteisiä postituslistoja. Hankkeen henkilöstö on lisäksi tiedottanut hankkeesta ja sen etenemisestä kansallisissa ja alueellisissa tilaisuuksissa. Ensimmäisen jakson aikana käytiin neuvotteluja käynnistyneiden ja mahdollisesti käynnistymässä olevien hankkeiden kanssa, joiden aihealueet olisivat lähellä ZipITin tutkimusaluetta. Jakson aikana kartoitettiin yhteistyömahdollisuuksia myös seudulla merkittävien vaikuttajien kanssa. Alustavia neuvotteluja käytiin seuraavien tahojen kanssa: Hankkeet Jononhallinta ja hoitotakuu -hanke, Lappeenrannan tekninen yliopisto ja TKK Oulun omahoitohanke KunNet - kuntoutuksen verkkopalvelu -hanke erescue - Ensihoidon palvelujärjestelmä -hanke Mikkelin ammattikorkeakoulu, YTI-tutkimuskeskus (tapaaminen 20.5.) Seudulliset yhteistyötahot Terve Kuopio -ohjelma Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy, WellTeknia Itä-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskus Kansallinen yhteistyö Kansallinen terveyshanke Tekes-hankkeiden välinen yhteistyö, pilotti- ja standardointihankkeet Oulun omahoitohankkeen kanssa on suunniteltu tiiviimpää yhteistyötä hankkeen rahoituksen varmistuttua. Myös erescue -hankkeen ja seudullisten yhteistyötahojen kanssa yhteistyösuunnitelmia täsmennetään ensimmäisen ja toisen jakson aikana. Savonia-ammattikorkeakoulun Informaatioteknologia terveydenhuollossa -erikoistumisopintoryhmän kolme opiskelijaa toteuttaa kehittämistehtävän yhteistyössä hankkeen kanssa. Tutkimusyhteistyötahoja on kartoitettu ja yhteydenotot käynnistetty (Turku Laboris, Helsinki, Jyväskylä, Oulu). Kansainvälinen yhteistyö Hankesuunnitelmaa on esitelty IMIA:n Medinfo 2004 -kongressissa San Franciscossa Best Practices -workshopissa syksyllä 2004. Hankkeen esittely on hyväksytty myös EFMI:n MIE 2005 - kongressiin Geneveen syyskuussa 2005.
Sivu 4 Tutkimusryhmä on osallistunut aktiivisesti kansainväliseen keskusteluun mm. järjestämällä yhteistyössä San Franciscon, Aarhusin, Kööpenhaminan, Oulun ja Aberdeenin yliopistojen kanssa kansainvälisen toiminnan teoriaa ja tietojärjestelmiä käsittelevän paneelin WG8.2-konferenssissa Manchesterissa sekä Aarhusin yliopiston kanssa kansainvälisen ATIT-työpajan, jossa pyrittiin selvittämään mahdollisuuksia soveltaa toiminnan teoriaa tietojärjestelmien kehittämistyöhön. ATITtyöpajan tuloksista ollaan kokoamassa kirjaa, jonka arvioidaan valmistuvan vuonna 2005 tai 2006. Jakson aikana on rakennettu alustavaa yhteistyötä USAhan, Berkeleyn yliopiston kanssa yhteistyössä Tekesin kanssa. 3.2 Esiselvitys Esiselvitysvaiheessa käytiin läpi PlugIT-projektissa saatuja kokemuksia ja niistä jaettiin tietoa hankkeen sisällä sekä osapuolille. Hankkeen sisäisen tiedon jakaminen terveydenhuollon toiminnasta, järjestämistavasta ja tietohallinnosta osoittautui hyvin tarpeelliseksi. Tietoa hankittiin myös teemakohtaisilla tutustumiskäynneillä terveydenhuollon organisaatioihin (mm. tietojärjestelmät ja lääkehoidon prosessit) ja osallistumalla sopiviin luentokokonaisuuksiin Kuopion yliopistossa (terveyshallinnon ja -talouden laitos, sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon koulutusohjelma). Vaiheen merkittävänä selvityksen kohteena olivat yrityksissä käytössä olevat esiselvitystiedon hankintaan ja vaatimusmäärittelyyn liittyvät toimintamallit ja menetelmät. Hankkeen työntekijät osallistuivat mm. yrityksen järjestämään työpajaan, jossa simuloitiin loppukäyttäjille järjestettävää työpajaa sekä käyttöönottokoulutuksiin. Osapuolilta saadun kokemustiedon avulla pyritään kartuttamaan kehitettävää toimintamallia ja varmistamaan, että tuloksena syntyvä menetelmäopas on käyttökelpoinen ja ettei se ole päällekkäin tai ristiriidassa vallalla olevien toimintatapojen ja välineiden kanssa. Kokemustiedon kerääminen osapuolilta jatkuu toisella jaksolla mm. pilottien yhteydessä. Esiselvitysvaiheessa perustettiin tietopankki, johon alettiin kerätä tietoa mm. seuraavista aiheista: toiminnan teoria, tieteelliset tutkimusmenetelmät, ohjelmistotuotanto (vaatimusmäärittely, vuorovaikutus- ja käyttöliittymäsuunnittelu), työtoiminnan kehittäminen, yleistä tietoa sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä aihealueeltaan kiinnostavia hankkeita. Tietopankki on tarkoitettu ensisijaisesti hankkeen sisäiseen käyttöön ja sitä kartutetaan hankkeen aikana. 3.3 Menetelmäkehitys Alustavaa menetelmäkehitystä tehtiin pilottikohteiden suunnittelun yhteydessä, jonka jälkeen tutkimusryhmä jäsensi ja kuvasi toimintamallin (ns. menetelmäpolku) muotoon, joka on kuvattu seuraavassa (3.3.1) kappaleessa. Työn edetessä ja suunnitelmien täsmentyessä havaittiin, ettei menetelmäkehityksen vaiheita ole mielekästä jakaa kolmelle eri rahoitusjaksolle aiempien suunnitelmien mukaisesti. Toimintamallin vaiheet tullaan suunnittelemaan ja testaamaan eri pilottikohteissa ja näiden ajoitusta ei ole tarkoituksenmukaista rajata. 3.3.1 SUUNNITELMA TOIMINTAMALLISTA Esiselvityksen ja menetelmien alustavan suunnittelun kautta tutkimusryhmälle jäsentyi käsitys suunniteltavan toimintamallin rakenteesta, joka kuvaa polun työtoiminnan tarpeista ohjelmistovaatimuksiksi. Tässä kappaleessa kuvataan suunnitelma toimintamallin rakenteesta, sellaisena kuin se on muotoutunut ensimmäisen jakson aikana. Menetelmällisenä tuloksena hankkeesta tuotetaan vaiheistettu toimintamalliin perustuva menetelmäopas, joka on opas terveydenhuollon tietojärjestelmien toimintalähtöistä vaatimusmäärittelyä varten. Opas sisältää vaiheittaisia menetelmäkuvauksia sekä pilottien kautta saadut soveltamiskokemukset ja soveltamisohjeet.
Sivu 5 Toimintamallin jokaisella vaiheella on tietty kokonaistavoite, jonka saavuttamiseksi tarvitaan erilaisia tiedonkeruu- ja kuvaamismenetelmiä. Piloteissa kokeillaan erilaisia menetelmiä ja sovelletaan toimintamallin vaiheistettua rakennetta kohdekohtaisesti. Toimintamallin rakenne: Toimintamallin aluksi on yleinen käynnistys- ja suunnitteluvaihe, jonka tavoitteena on määritellä kehittämiskohteen kokonaistavoite. Vaiheen aikana resursoidaan kehittämistyöhön osallistuvat henkilöt, suunnitellaan hankkeen aikataulu, toteutus ja tulokset, valitaan käytettävät tiedonkeruuja kuvaamismenetelmät. Ensimmäisen vaiheen tavoitteena on luoda yhteinen käsitys kuvattavan työtoiminnan nykytilasta ja kehitystarpeista. Vaiheen menetelmiä ovat esim. työtoiminnan malli, tutustumiskäynnit, haastattelut, työpajat, taustatiedon kerääminen, kirjallisuuskatsaus. Tuloksena vaiheesta saadaan nykytilan kuvaus, joka sisältää esim. prosessikuvaukset, toimintaan osallistuvat tahot ja sidosryhmät, toiminnan tavoitteet, tunnistetut toimintaan vaikuttavat tekijät ja kehityskohteet. Toisen vaiheen tavoitteena on saavuttaa yhteinen käsitys kehitettävästä tietojärjestelmätuetusta työtoiminnasta. Vaiheessa käytettäviä menetelmiä ovat erilaiset työpajat, esim. tulevaisuustyöpaja, haastattelu ja havainnointi. Vaiheen tuloksena on mm. tarkennettu kuvaus kehitystarpeista, tavoitetilan skenaarioita, tavoitetilan prosesseja, tavoitepohjaisia käyttötapauksia. Kolmannen vaiheen tavoitteena on suunnitella toimenpiteet nykytilasta kehitettävään työtoimintaan pääsemiseksi (toiminnan muutokset, laite- ja ohjelmistohankinnat tai muutokset). Vaiheen tuloksena syntyvät ohjelmistovaatimukset, jotka voidaan kuvata esim. ohjelmiston käyttöliittymäsuunnitelmina ja käyttötapauskuvauksina. Toimintamalli on konkretisoitunut ensimmäisellä jaksolla pilottikohteiden työsuunnitelmiksi ja sitä muokataan pilottikokemusten myötä toisella ja kolmannella jaksolla. Toimintamalliin tulevat vaikuttamaan niin osapuolilta saamamme palautteet ja hankkeen aikainen yhteistyö kuin teoreettiset selvitykset ja kirjallisuus sekä kansainvälinen tieteellinen keskustelu. 3.3.2 PILOTTIKOHTEET Pilottikohteet ovat menetelmäkehityksen keskeisin elementti. Erityyppisillä pilottikohteilla pyritään kattamaan kaikki toimintamallin vaiheet lomittain, jolloin koko toimintamalli tulee katetuksi. Ensimmäisellä jaksolla organisaatio-osapuolten kanssa sovittiin pilottikohteista. Pilottikohteiden hyödynnettävyyttä (paikkaa toimintamallissa) ja niissä sovellettavia menetelmiä pohdittiin tutkimusryhmässä yhteisesti. Seuraavassa on kuvattu raportin hyväksymishetkellä suunnitteilla tai käynnissä olevat pilotit. Hoitopalaute (ActAD-HIS) Jakson aikana ActAD-HIS-projektissa toteutettiin ensimmäinen kahdesta suunnitellusta pilottikierroksesta. Tarkoituksena oli tuottaa tutkijoiden ja kohdealueen asiantuntijoiden yhteistyönä tietoa työtoiminnan ja -välineiden kehittämistarpeista sekä kuvata itse työskentelyprosessia. Hoitopalaute-pilotissa tarkasteltiin hoidossa tarvittavan tiedon tuottamista ja hyödyntämistä, kun yhteinen asiakas liikkuu perusterveydenhuollon (Kuopion kaupunki) ja erikoissairaanhoidon (Kuopion yliopistollinen sairaala) välillä. Pilotissa hyödynnettiin pääasiassa moniammatillista ryhmätyöskentelyä. Tuloksena syntyi kuvaus entistä sujuvamman ja tarkoituksenmukaisemman tiedonvälityksen edellyttämistä tietojärjestelmän kehityskohteista. Kehittämiskohteiden tunnistamisesta ja kuvaamisesta saatuja menetelmällisiä kokemuksia selkiytetään oppaan muotoon ja hyödynnetään syksyllä 2005 alkavassa toisessa ActAD-HIS -pilotissa sekä muissa ZipIT-piloteissa. Laboratorio- ja kuvantamispalveluiden sekä arkistoinnin järjestäminen alueellisena yhteistyönä: Toiminnan muutos ja tietojärjestelmien käyttöönotto Ensimmäisen jakson aikana käynnistyi Röntgenkuvien digitaalisen kuvantamisen ja arkistoinnin kehittäminen -pilottikohde. Yhteistyössä Kuopion kaupungin kanssa on pilottikohteessa kuvattu ja
Sivu 6 analysoitu Kuopion röntgentoiminnan nykytilaa ja sen kehittämistarpeita. Menetelmänä on käytetty Työtoiminnan analysoinnin ja kehittämisen ActAD-mallia. Röntgentoiminnan kehittämistarpeista lähtevää tavoitetilan määrittelyä tehtiin röntgenosaston työntekijöille toukokuussa järjestetyssä työpajassa. Työpajassa kokeiltiin erilaisia menetelmiä (mm. tulevaisuuden skenaariot) toiminnallisten vaatimusten määrittelyyn. Jatkossa vaatimuksia tarkennetaan, jotta määriteltyä tavoitetilaa voidaan käyttää konkreettisten kehittämistoimenpiteiden (toiminnan muutokset, laite- ja järjestelmähankinnat) suunnittelun ja toteuttamisen apuna. Lääkehoidon prosessien kehittäminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tietohallinnon kanssa on käyty alustavia neuvotteluja lääkehoidon prosessien kehittämiskohteesta. Tutkimusryhmän tavoitteena on osallistua HUSin lääkehoidon kirjaamisen ja lääkitystietojen hyväksikäytön kehittämistyöryhmän toimintaan mm. toteuttamalla tulevaisuustyöpaja työryhmän asiantuntijoiden kanssa. Kohde sijoittuu hankkeessa kehitettävän toimintamallin loppuun eli ohjelmistovaatimuksiin saakka. Tavoitteena on tuottaa kehitysehdotuksia potilaskertomusjärjestelmän versiopäivitykseen, ehdotuksia voidaan kuvata mm. tavoitepohjaisten käyttötapausten ja käyttöliittymäsuunnitelman muodossa. Suunnitelmia täsmennetään ensimmäisen jakson aikana, toteutus on kaavailtu jaksolle 2. Päätöksenteon tuki Päätöksenteon tuki -pilottia on toteutettu yhteistyössä Duodecimin ja Prowellness Oy:n kanssa. Pilotin tavoitteena on ollut tuottaa protoversio ja testata skripteihin perustuvaa päätöksenteon tukipalvelua, joka käsittelee rakenteisen potilaskertomuksen potilastietoja ja tuottaa näiden perusteella huomautuksia tai muistutteita päätöksenteon tuki -järjestelmän käyttäjälle. Protoversion tekninen toimivuus on testattu palvelukutsujen ja -vastausten osalta. Jatkossa toteutetaan yhteistyössä Käypä hoidon kanssa toiminnallisesti laajempia skriptejä ja pyritään testaamaan niiden toimivuus todellisessa potilastietojärjestelmässä. Samalla arvioidaan ja kehitetään edelleen päätöksenteon tuen suunniteltua kokonaisprosessia. Toimintamallin kattamiseksi suunnitellaan toiselle ja kolmannen jakson alkuun edellä mainittujen lisäksi uusia pilotteja, joita on jo kartoitettu ja joiden käynnistämiseksi on käynnistetty neuvotteluja. Alueelliset tietopalvelut -pilottikokonaisuuden osaksi on suunniteltu röntgenin jatkoksi tutkimusta liittyen silmänpohjan kuvantamiseen ja alueelliseen laboratoriotoimintaan, myös muista laajentamiskohteista on neuvoteltu kuntaosapuolen kanssa. Alustavia suunnitelmia on tehty yritys- ja kuntaosapuolen kanssa Kotihoidon mobiililiittymä -kohteesta. Kohteiden kartoitusta ja suunnittelua jatketaan toisen jakson alkupuolella. 4 Tiivistelmä aineistosta 4.1 Opinnäytteet Projektin aineistoon osittain tai kokonaan perustuvat väitöskirjatyöt: Korhonen Maritta: Tietojärjestelmien ja toiminnan rinnakkainen kehittäminen - toiminnan muutos ja organisaatioiden sitoutuminen (työn alla) Minkkinen Irmeli: Suunnittelumallien avulla toimintalähtöisestä vaatimusmäärittelystä arkkitehtuurija ohjelmistosuunnitteluun (työn alla) Toivanen Marika: Työtoimintaa tukevan ohjelmiston vaatimusten määrittely - Terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittäminen (työn alla) Projektin aineistoon osittain tai kokonaan perustuvat pro gradu -työt: Ikävalko Pauliina: Ohjelmistotuotteen käyttöliittymä, sen suunnittelija ja suunnittelu; esimerkkinä terveydenhuollon rakenteisten tietojen tallentaminen. Lapin yliopisto, taiteiden tiedekunta (tarkastettavana).
Sivu 7 Projektin aineistoon osittain tai kokonaan perustuvat ammattikorkeakoulun opinnäytteet: Kononen, Juha. 2005. Kliininen päätöksentukijärjestelmä potilaiden hoidon parantamiseksi: Tietojärjestelmän määritys käyttötapausten avulla. Savonia-ammattikorkeakoulu, Savonia Business, tietojenkäsittelyn koulutusohjelma. 4.2 Kansainväliset artikkelit ja konferenssiesitykset Bertelsen O, Korpela M & Mursu A (toim.) Proceedings of the First International Workshop on Activity Theory Based Practical Methods for IT-Design, Copenhagen, Denmark, 2-3 September 2004. Häkkinen H. Acquiring information about IS development needs from the viewpoint of an organizational unit. Teoksessa: Bertelsen O, Korpela M & Mursu A (toim.) Proceedings of the First International Workshop on Activity Theory Based Practical Methods for IT-Design, Copenhagen, Denmark, 2-3 September 2004. Häkkinen H & Korpela M. 2005. A participatory assessment of IS integration needs in maternity clinics using activity theory. International Journal of Medical Informatics. (painossa) Korhonen M. 2005. Changing work practices with software. Innovations in organizational development. 5th European Conference of ACENDIO, Bled, Slovenia, 7-9 April 2005. Minkkinen I. 2005. AT-based requirements engineering method as a starting point of software engineering. Proceedings of the ISCAR 2005 Conference, 20-24 September, Seville, Spain (painossa). Minkkinen I, Toivanen M & Eerola A. 2005. Importance of the approach to Requirements Engineering. Proceedings of IRIS-28: Information systems research seminar in Scandinavia, 6.-9.8. Kristiansand, Norja. (arvioitavana) Mursu A. 2005. Analysing technological sustainability in organization: an activity-theoretical approach. Proceedings of the ISCAR 2005 Conference, 20-24 September, Seville, Spain (painossa). Mursu A. 2004. Analyzing the present state of an activity. Teoksessa: Bertelsen O, Korpela M & Mursu A (toim.) Proceedings of the First International Workshop on Activity Theory Based Practical Methods for IT-Design, Copenhagen, Denmark, 2-3 September 2004. Toivanen M. 2004. IT needs exploration. Teoksessa: Bertelsen O, Korpela M & Mursu A (toim.) Proceedings of the First International Workshop on Activity Theory Based Practical Methods for IT- Design, Copenhagen, Denmark, 2-3 September 2004. 4.3 Kansalliset tieteelliset ja ammatilliset artikkelit sekä konferenssiesitykset Häkkinen H. 2005. Tiedon ja viestinnän välineiden kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuoltotyössä. Toiminnan teorian ja sosiokulttuurisen tutkimuksen päivät, 16-17.5. Espoo. (painossa) Ikävalko P. 2005. Käyttöliittymäratkaisu rakenteisten tietojen syöttämiseksi sähköiseen potilaskertomusjärjestelmään. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivät (painossa) Ikävalko P & Toivanen M. 2005. Toiminnan teoriaa käyttöliittymäsuunnittelijoille. Toiminnan teorian ja sosiokulttuurisen tutkimuksen päivät, 16-17.5. Espoo. (painossa) Korhonen M & Tuomainen T. 2005. Aluetietojärjestelmä - toiminnan muutos vai tietotekniikan käyttöönottohanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivät (painossa). Minkkinen I. 2005. Toiminnan teoriaan pohjautuva vaatimusmäärittelymenetelmä ohjelmistotuotannon aloituspisteenä. Toiminnan teorian ja sosiokulttuurisen tutkimuksen päivät, 16-17.5. Espoo. (painossa) Minkkinen I, Häkkinen H & Mursu A. 2005. Yhteisen asiakkaan jatkohoidossa hyödynnettävän hoitopalautteen toimintalähtöinen kehittäminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivät. (painossa)
Sivu 8 Toivanen M, Häkkinen H, Minkkinen I, Röppänen P, Ikävalko P & Riekkinen A. 2005. Toimintalähtöisyys terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämisessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivät. (painossa) 4.4 Selvitykset Komulainen A. 2004. Päätöksenteon tuki: selvitys päätöksentukipalvelun toteuttamisesta. Mykkänen J, Korhonen M, Porrasmaa J, Tuomainen T, Ensio A. 2005. Tietojärjestelmien standardointityön organisointi ja kehittäminen terveydenhuollossa: nykytila ja toimenpide-ehdotukset. Standardointiselvitystyön loppuraportti. Osaavien keskusten verkoston julkaisuja 3/2005, Helsinki. 4.5 Hankkeen esittely Pidetyt seminaarit 28.1.2005 ZipIT-hankekokonaisuuden yhteinen aloitusseminaari, Kuopio Muut esitykset 10.9.2004 IMIA:n NI-työryhmän kanssa yhteistyön suunnittelu kansainvälisen 'Best practices' teeman ympärille (toiminnan ja tietojärjestelmien kehittäminen), Anneli Ensio 4.-5.11.2004 Health Kuopio seminar, Bryssel, esitys Maritta Korhonen 26.10.2004 Ammattikorkeakoulujen kehittäjäverkoston (Kever) tapaaminen, Helsinki, esitys Maritta Korhonen 1.-2.12.2004 Ammatillisen ja aikuiskoulutuksen tutkimuspäivät, Jyväskylä, esitys Maritta Korhonen 3.2.2005 SerAPI ja Avointa -hankkeiden yhteisseminaari, Kuopio, esitys standardointiselvityksestä Maritta Korhonen 17.2.2005 IT-messut, Kuopio Microteknia, esittely Savonia-ammattikorkeakoulun ständillä Tuula Tuomainen ja Päivi Röppänen 18.2.2005 Tekesin järjestämä Kuopion FinnWell tutkimushankkeiden esittäytyminen, Kuopio, esitykset Maritta Korhonen standardointiselvitys, Ritva Silvennoinen ZipIThankekokonaisuus 18.3.2005 FinnWell-johtoryhmä, Helsinki, Standardointiselvityksen (STM/KTM) esittely, Maritta Korhonen 31.3.2005 Ammattikorkeakoulujen T&K-seminaari, Kuopio, esitys "Yliopiston ja ammattikorkeakoulun T&K-yhteistyö. Case: ZipIT-ojo -hanke", Päivi Röppänen 7.-9.4.2005 5th European Conference of ACENDIO, Bled, Slovenia, esitys "Changing work practices with software innovations in organizational development ", Maritta Korhonen 31.5.2005 Terveydenhuollon atk-päivät, Helsinki, esitys Aluetietojärjestelmä - toiminnan muutos vai tietotekniikan käyttöönottohanke? Maritta Korhonen 31.5.2005 Terveydenhuollon atk-päivät, Helsinki, esitys Yhteisen asiakkaan jatkohoidossa hyödynnettävän hoitopalautteen toimintalähtöinen kehittäminen Irmeli Minkkinen