Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21 aikana Vantaalle muutti 14 72 henkilöä, joista työvoimaan kuuluvia oli 66 prosenttia. Heistä yli 89 prosenttia oli työllisiä ja runsas 1 prosenttia työttömiä. Työttömien osuus tulomuuttajista oli nyt vähän pienempi kuin vuotta aiemmin. Lukumääräisesti työttömiä tulomuuttajia oli vuonna 21 lähes 12 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vantaalta pois muuttaneita työllisiä oli vuonna 21 satakunta enemmän kuin Vantaalle muuttaneita. Työllisten osuus poismuuttaneista oli 9 prosenttia eli hivenen suurempi osuus kuin Vantaalle muuttaneista. Vuonna 21 työttömiä muutti pois Vantaalta 17 vähemmän kuin heitä muutti muualta Vantaalle. Kuvio 1. Työllisten tulo- ja lähtömuutto Kuvio 2. Työttömien tulo- ja lähtömuutto muuttajia 1 8 6 4 2 muuttajia 1 2 1 8 6 4 2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 tulomuuttajat lähtömuuttajat tulomuuttajat lähtömuuttajat 2-luvullaVantaalle muuttaneissa on työllisten osuus ollut keskimäärin 8 55 henkilöä vuosittain. Vuonna 27 määrä ylitti 9 2 henkilöä, mutta väheni sen jälkeen lähelle 2-luvun keskiarvoa. Työllisten poismuuttaneiden määrä on 2-luvulla hitaasti kasvanut lähelle 7 9 henkilöä, viime vuosien keskiarvon ollessa 7 72 muuttajaa. Työttömien tulomuuttajien määrä kasvoi nopeasti 2-luvun alkuvuosina, mutta alkoi vähetä melko jyrkästi vuodesta 24. Vähimmillään työttömiä oli tulomuuttajissa vuonna 28, jolloin heitä oli runsas 6. Vuonna 29 työttömien Vantaalle muuttaneiden määrä kasvoi huomattavasti, heitä oli tuolloin yli 1 1. Vuonna 21 määrä hieman aleni, mutta oli edelleen yli tuhat. Poismuuttaneita työttömiä oli vuosina 2 24 keskimäärin 9 vuosittain. Sen jälkeen työttömiä muutti pois Vantaalta vähenevä määrä aina vuoteen 27. Vuonna 28 määrä taas kasvoi ja vuonna 29 kasvua oli vielä selvästi enemmän, mutta 21 kasvu taittui. Työllisten tulomuuttajien ikärakenne on pikku hiljaa vanhentunut. Tulomuuttajista kuitenkin 7 prosenttia on ollut alle 35-vuotiaita. Työllisten lähtömuuttajien ikärakenteessa 45-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus on jatkuvasti kasvanut, kun taas alle 35-vuotiaiden osuus sen sijaan on pysynyt suurin piirtein samana. Vuonna 21 muuttotappiota syntyi vain vanhimmasta, 55 64-vuotiaiden, ikäryhmästä. Muissa ikäryhmissä Vantaalle muuttajia oli enemmän kuin kaupungista pois muuttaneita.
2 Taulukko 1. Työllisten 15 64-vuotiaiden muuttajien ikärakenne 2, 24, 28 ja 21 Ikä 2 24 28 21 tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto 15 24 2 5 1 971 529 2 297 2 17 19 2 578 2 24 374 2 399 2 276 123 25 34 3 293 2 81 483 3 465 3 26 439 3 43 2 99 413 3 76 3 29 497 35 44 1 316 1 247 69 1 559 1 51 49 1 284 1 338-54 1 464 1 295 169 45 54 678 648 3 725 716 9 662 744-82 83 773 57 55 64 122 17-48 232 33-71 262 294-32 253 349-96 kaikki 7 99 6 846 1 63 8 278 7 662 616 8 196 7 58 616 8 652 7 92 75 Vuonna 2 työttömistä lähtömuuttajista oli 57 prosenttia alle 35-vuotiaita ja 23 prosenttia vähintään 45- vuotiaita. Vuonna 21 alle 35-vuotiaiden osuus oli 54 prosenttia ja vähintään 45-vuotiaiden osuus 25 prosenttia. Työttömissä tulomuuttajissa alle 35-vuotiaita oli 61 prosenttia vuonna 2 ja 62 prosenttia vuonna 21. Vähintään 45-vuotiaiden osuus työttömistä tulijoista oli 15 prosenttia vuonna 2 ja hieman korkeampi, 17 prosenttia, vuonna 21. Taulukko 2. Työttömien muuttajien ikärakenne 2, 24, 28 ja 21 Ikä 2 24 28 21 tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto 15 24 172 184-12 216 224-6 149 14 9 25 212 38 25 34 265 27-5 353 333 2 23 244-14 387 278 19 35 44 171 157 14 27 181 26 133 154-21 28 183 25 45 54 68 12-34 11 11 67 96-29 125 141-16 55 64 39 77-38 57 14-47 33 76-43 54 87-33 kaikki 715 79-75 934 943-9 612 71-98 1 24 91 123 Opiskelijoista Vantaa sai muuttovoittoa 2-luvun alkuvuosina, mutta sitten oli kolme tappiollista vuotta, joiden jälkeen tilanne on palautunut 2-luvun alkuvuosien mukaiseksi. Eläkeläisistä on kertynyt hitaasti kasvavaa muuttotappiota, keskimäärin 2 henkilöä vuosittain. Alle 15-vuotiaista on niin ikään kertynyt muuttotappiota vuotta 21 lukuun ottamatta koko 2-luvulla keskimäärin 15 henkilöä vuosittain. Kuvio 3. Nettomuutto Vantaalle pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 2 21 nettomuuttajien määrä 1 4 1 2 1 8 6 4 2-2 -4-6 Työllinen Työtön Lapsi Opiskelija Varusmies Eläkeläinen Muu tai tieto puuttuu 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21
3 Ulkomailta Vantaalle muutti kaikkiaan 1 48 henkilöä vuoden 21 aikana. Heistä oli työvoimaan kuuluvia 49 prosenttia, joista työllisten osuus oli 72 prosenttia. Työvoimaan kuuluvista oli 2 prosenttia alle 25-vuotiaita, 42 prosenttia 25 34-vuotiaita ja 22 prosenttia 35 44-vuotiaita. Alle 15-vuotiaiden osuus kaikista Vantaalle ulkomailta muuttaneista oli 18 prosenttia, opiskelijoita oli 12 prosenttia, eläkeläisiä vajaa prosentti ja muita työvoimaan kuulumattomia 19 prosenttia. Vuonna 21 Vantaalta muutti ulkomaille 525 henkilöä, joista työvoimaan kuuluvia oli 33 prosenttia. Työvoimaan kuuluvista 89 prosenttia oli työllisiä. Alle 15-vuotiaiden osuus kaikista Vantaalta ulkomaille muuttaneista oli 11 prosenttia, opiskelijoiden osuus oli 6 prosenttia, eläkeläisten 3 prosenttia ja muiden työvoimaan kuulumattomien osuus oli 45 prosenttia. Lähes joka toisella ulkomaille muuttaneesta oli vain perusasteen koulutus ja joka neljännellä korkea-asteen koulutus. Vantaalta ulkomaille muuttaneet naiset olivat miehiä selvästi koulutetumpia. Kaikki maassamuuton muuttovoitto kertyi korkeasti koulutetuista Vantaa sai 199-luvun lopun noususuhdanteessa pääosan muuttovoitostaan keskiasteen tutkinnon suorittaneista. Myös korkea-asteen suorittaneiden muuttovoitto lisääntyi jo tuolloin tasaisesti. Vielä 199-luvun alussa, syvimmän laman aikana, Vantaan muuttovoitto koostui yksinomaan enintään perusasteen suorittaneista paremmin koulutetun väestön muuttaessa muualle. 2-luvulla maassamuuton muuttotase on ollut useimmiten voitollista pääosin korkea-asteen koulutuksen hankkineiden muuttajien ansiota. Taulukko 3. Nettomaassamuutto 1) Vantaalle koulutusasteen ja pääasiallisen toiminnan mukaan v. 2 21 Pääasiallinen toiminta / 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 koulutusaste lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm Nettomuutto yhteensä 523-46 58 22-379 -173 457 468 128-23 -11 * ei perusasteen jälk. tutkintoa -191 228 265-119 -37-237 -88-116 2-176 -282 * keskiasteen tutkinto 411-183 171-17 4-126 21 218-5 -155-95 * korkea-asteen tutkinto 33-91 144 356-13 19 335 366 176 128 267 Työllinen työvoima 897 642 887 635 395 561 81 928 616 344 386 * ei perusasteen jälk. tutkintoa 13 381 296 16 85 146 9 234 21 116 45 * keskiasteen tutkinto 467-2 358 96 212 158 319 271 156 11 72 * korkea-asteen tutkinto 327 263 233 379 98 257 41 423 25 127 269 Työtön työvoima -18 41 9-23 -133-83 -39-47 -98-121 -6 * ei perusasteen jälk. tutkintoa -87 36 9-53 -11 3-6 1-35 -44 * keskiasteen tutkinto -68 26-55 -35-52 -54-26 -3-76 -8-39 * korkea-asteen tutkinto -25 15 28 3-28 -18-16 -11-32 -6 23 1) Vuosina 2-22 maassamuuttoa ja siirtolaisuutta ei Tilastokeskuksen tilastoissa ole eritelty eli vuodet 2-22 sisältävät sekä maassamuuton että siirtolaisuuden eivätkä siten ole suoraan vertailukelpoisia vuosien 23-21 lukuihin. Vuoden 21 nettomuutto oli kokonaisuudessaan 845 henkilöä voitollinen. Muuttovoitto kertyi kokonaan maan rajojen ulkopuolelta. Maassamuutto oli 11 henkilöä tappiollista. Korkea-asteen koulutuksen hankkineita muutti Vantaalle muualta Suomesta kuitenkin selvästi enemmän kuin täältä muualle. Koska siirtolaisten koulutustiedoista ei ole kattavasti tietoa, ei vastaavaa koulutustasotarkastelua voida heidän osaltaan tehdä. Maassamuuton muuttovoitto vuonna 21 koostui kaikki 25 34-vuotiaista perusasteen tai korkea-asteen koulutuksen hankkineista sukupuolesta riippumatta. Suurimmat muuttotappiot tulivat 55 64-vuotiaista työllisistä ja 45 64-vuotiaista työttömistä.
4 Taulukko 4. Työllisten ja työttömien maassamuuton netto Vantaalla sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan vuonna 21 Koulutus / sukupuoli Työlliset, ikä Työttömät, ikä 15 24 25 34 35 44 45 54 55 64 65+ 15 24 25 34 35 44 45 54 55 64 65+ Perusaste 8 69 4-4 -33 1-11 12-22 -1-22 -- naiset 13-3 3-2 -22 1-4 4-5 2-12 -- miehet -5 72 1-2 -11-7 8-17 -3-1 Keskiaste -3 29 59 8-22 1 1-5 9-24 -2 -- naiset -1 14 2 2-18 -5-1 4-3 -12 -- miehet -2 15 39 6-4 1 6-4 5-21 -8 Korkea-aste 52 241 26-2 -51 3-2 33 1-7 -2 -- naiset 23 135-2 -28 1-2 15-2 -1 2 -- miehet 29 16 28-2 -23 2 18 3-6 -4 Kaikki 57 339 89 2-16 5-12 4-12 -32-44 -- naiset 35 146 21-68 2-11 18-3 -2-22 -- miehet 22 193 68 2-38 3-1 22-9 -3-22 Työllisessä työvoimassa muuttovoittoa kertyi kaikissa koulutusasteissa. Yli kaksi kolmannesta siitä tuli korkeaasteen tutkinnon suorittaneista. Vuosien 23 21 (ks. edellisen sivun taulukon 3 alaviite) työllisten nettomuutosta lähes puolet on tullut korkea-asteen koulutuksen hankkineista ja vain vajaa neljännes korkeintaan perusasteen koulutuksen saaneista. Vuonna 21 enintään perusasteen koulutuksen saaneiden osuus Vantaan saamasta työllisten maassamuuttovoitosta oli reilu 11 prosenttia ja keskiasteen suorittaneiden osuus vajaa 19 prosenttia. Työttömän työvoiman maassamuuton nettovaikutus on ollut Vantaalle tappiollinen vuodesta 23 lähtien: poismuuttajia on ollut työllisiä enemmän muuttajan koulutuksesta huolimatta. Näin oli pääosin myös vuonna 21, jolloin kuitenkin korkea-asteen koulutuksen hankkineista tuli edellisiin vuosiin verrattuna hieman muuttovoittoa. Kaksi kolmasosaa työttömien muuttotappiosta vuosina 23 21 on kertynyt keskiasteen koulutuksen saaneista. Vuonna 21 eniten muuttotappiota muodostui vanhimmissa ikäluokissa, 25 34-vuotiaissa syntyi muuttovoittoa. Neljä viidesosaa muuttovoitosta kertyi yksityisellä sektorilla työskentelevistä Vuoden 21 työllisistä tulomuuttajista runsas viidennes työskenteli julkisella sektorilla ja vajaa neljä viidennestä yksityisellä sektorilla. Tulijoista lähes joka viides työskenteli liike-elämän palvelusten toimialalla 1, joka kuudes kaupan sekä useampi kuin joka kymmenes sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla. Lähes joka kolmas ulkomailta Vantaalle muuttaneista sai ansionsa liike-elämän palveluiden toimialalta ja viidennes rakentamisen toimialalta. Työllisillä lähtömuuttajilla tilanne oli hyvin samanlainen kuin tulomuuttajilla: joka viides poismuuttaneista työskenteli kaupan toimialalla, lähes joka viides liike-elämän palveluiden sekä joka yhdeksäs sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla. Jako yksityis- ja julkisella sektorilla työskentelevien välillä oli sama kuin tulomuuttajilla. Työllisistä eniten muuttovoittoa vuoden 21 aikana Vantaalle kertyi liike-elämän palvelujen toimialalla työskentelevistä: heitä oli useampi kuin joka neljäs nettomuuttajista. Rakentamisen toimialalla työskenteli lähes joka viides nettomuuttajista. Ainoastaan kaupan sekä maa-, metsä- ja kalatalouden toimialalla työskenteleviä muutti Vantaalta enemmän pois kuin mitä heitä muutti Vantaalle. 1 Tilastokeskus, toimialaluokitus 28: 1) A,B Maa-, metsä- ja kalatalous, 2) C,D,E Teollisuus, sähkö-, lämpö-, vesi- ja jätehuolto, 3) F Rakentaminen, 4) G Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen korjaus, 5) H Kuljetus ja varastointi, 6) I Majoitus- ja ravitsemistoiminta, 7) J Informaatio ja viestintä, 8) K, L Rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöala, 9) M,N Liike-elämän palvelut, 1) O Julkinen hallinto, maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus, 11) P koulutus, 12) Q Terveysja sosiaalipalvelut, 13) R, S, T, U Muu palvelutoiminta, 14) X Toimiala tuntematon.
5 Kuvio 4. Työllisten nettomuuttajien määrä Vantaalla toimialan (TOL 28) ja työnantajasektorin mukaan vuonna 21 X Toimiala tuntematon U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina S Muu palvelutoiminta R Taiteet, viihde ja virkistys Q Terveys- ja sosiaalipalvelut P Koulutus O Julkinen hallinto ja maanpuolustus N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta L Kiinteistöalan toiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta J Informaatio ja viestintä I Majoitus- ja ravitsemistoiminta H Kuljetus ja varastointi G Tukku- ja vähittäiskauppa F Rakentaminen E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta C Teollisuus B Kaivostoiminta ja louhinta A Maatalous, metsätalous ja kalatalous julkinen yksityinen -1-5 5 1 15 2 25 3 muutos, henkilöä Julkisen sektorin osuus oli koulutuksen sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla sekä julkisen hallinnon toimialalla toimivista nettomuuttajista merkittävä, muilla toimialoilla julkisen sektorin osuus oli pieni. Muuttovoitto pääosin Helsingistä, suurimmat tappiot kehyskuntiin Vuonna 21 Vantaalle muutti 98 työllistä enemmän kuin kaupungista muutti heitä pois. Maassamuuton osuus työllisten muuttovoitosta oli 385 henkilöä. Maakunnista eniten Vantaa sai työllisiä muuttovoiton seurauksena Uudenmaan maakunnasta: vuonna 21 maakunnan osuus Vantaan saamasta työllisten kotimaan muuttovoitosta oli 28 prosenttia, mikä on 15 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 29. Seuraavaksi eniten muuttovoittoa kertyi Pohjois-Pohjanmaalta ja Lapista. Maakunnista muuttotappiota kärsittiin Varsinais-Suomeen, Kanta- Hämeeseen, Päijät-Hämeeseen, Etelä-Savoon ja Etelä-Pohjanmaalle. Vantaa sai Lahtea lukuun ottamatta kaikista suurista, yli 1 asukkaan kaupungeista työllisten muuttovoittoa vuonna 21. Helsingistä sitä kertyi 738 henkilöä, Espoosta 1, Oulusta 35, Jyväskylästä 34, Tampereelta 2 ja Turusta 4 henkilöä. Vantaa ei saanut Helsingin, Espoon ja Kirkkonummen lisäksi työllisten muuttovoittoa vuonna 21 muista Helsingin seudun kunnista. Suurimmat muuttotappiot kirjattiin Tuusulaan (-186), Nurmijärvelle (-17) ja Keravalle (-116). Vuosina 26 21 työllisiä on muuttanut Vantaalta vuosittain Helsingin seudun kehyskuntiin huomattavasti enemmän kuin niistä on muutettu Vantaalle. Kehyskuntiin muutto oli kasvussa vuoteen 27, mutta väheni vuonna 28. Tuolloin muuttaneisuus yleensäkin väheni. Suurimmat vuosittaiset tappiot ovat olleet Nurmijärvelle, Tuusulaan ja Keravalle. Helsingistä saatu muuttovoitto on korvannut kaikkina vuosina muulle seudulle tulleen tappion. Muuttovoitto pääkaupunkiseudun kunnista ja muuttotappio kehyskuntiin oli vuonna 21 pienin useaan vuoteen.
6 Taulukko 5. Vantaalle ja Vantaalta muun Helsingin seudun kuntiin ja kunnista muuttaneet työlliset vuosina 26 21 T u l o m u u t t o L ä h t ö m u u t t o N e t t o m u u t t o 26 27 28 29 21 26 27 28 29 21 26 27 28 29 21 Helsinki 4 361 4 374 4 72 4 155 4 34 3 153 3 163 3 98 3 352 3 296 1 28 1 211 974 83 738 Espoo 937 1 9 867 99 937 859 794 84 833 837 78 215 27 76 1 Kauniainen 1 9 24 5 18 8 6 14 12 23 2 3 1-7 -5 PKS yhteensä 5 38 5 392 4 963 5 69 4 989 4 2 3 963 3 952 4 197 4 156 1 288 1 429 1 11 872 833 Hyvinkää 92 67 75 72 83 135 126 12 124 98-43 -59-27 -52-15 Järvenpää 167 152 12 116 153 22 252 239 232 25-35 -1-119 -116-52 Kerava 24 231 22 194 255 345 428 357 287 351-141 -197-137 -93-96 Kirkkonummi 52 57 54 82 81 81 88 98 118 79-29 -31-44 -36 2 Mäntsälä 42 4 4 39 46 127 1 85 84 114-85 -6-45 -45-68 Nurmijärvi 173 182 168 197 23 362 34 246 35 373-189 -158-78 -153-17 Pornainen 16 23 13 14 17 43 31 13 22 23-27 -8-8 -6 Sipoo 67 62 72 6 73 116 12 13 114 18-49 -58-31 -54-35 Tuusula 161 159 2 186 172 325 326 351 31 358-164 -167-151 -124-186 Vihti 61 71 53 47 68 16 15 114 18 11-45 -34-61 -61-33 Kehyskunnat yhteensä 1 35 1 44 1 15 1 7 1 151 1 842 1 916 1 78 1 749 1 81-87 -872-693 -742-659 Taulukko 6. Kunnat, joista Vantaan sai vuonna 21 eniten muuttovoittoa tai keräsi suurimman muuttotappion sekä näistä kunnista saatu työllisten muuttovoitto/-tappio vuosina 26 21 Kunta 26 27 28 29 21 Kunta 26 27 28 29 21 Helsinki 1 28 1 211 974 83 738 Tuusula -164-167 -151-124 -186 Espoo 78 215 27 76 1 Nurmijärvi -189-158 -78-153 -17 Oulu 53 62 75 47 35 Kerava -141-197 -137-93 -96 Rovaniemi 2 18 3 6 35 Mäntsälä -85-6 -45-45 -68 Jyväskylä 38 64 43 37 34 Järvenpää -35-1 -119-116 -52 Kuopio 34 38 3 3 28 Sipoo -49-58 -31-54 -35 Joensuu 24 44 36 18 26 Vihti -45-34 -61-61 -33 Kouvola 9 42 11 2 Porvoo -31-23 -31-28 -24 Tampere 33 66 35 39 2 Karkkila -8-34 -6-16 -18 Savonlinna 23 22 18 15 16 Askola -14-6 -8-1 -17 Yhteensä 1 52 1 782 1 279 1 117 1 52 Yhteensä -761-837 -667-7 -699 Vantaan saamasta työllisten muuttovoitosta ja -tappiosta iso osa on painottunut muutamiin kuntiin (ks. taulukko 6). Isoista kaupungeista muuttaa Vantaalle vuosittain enemmän työntekijöitä kuin Vantaalta näihin. Tappiollinen muuttoliike taas keskittyy Helsingin seudun kehyskuntiin, pääpainon ollessa naapurikunnissa. Vantaalle suurin muuttovoitto keskituloisista Vantaalle kertyi muuttovoittoa kaikista tuloluokista lukuun ottamatta 27 31 999 euroa vuodessa ansainneita. Tulottomia muutti Vantaalle runsas 53 enemmän kuin pois Vantaalta. Kaikkien Vantaalle muuttaneiden keskimääräiset vuositulot olivat 315 euroa pienemmät kuin Vantaalta pois muuttaneiden. Vuotta aiemmin (v.29) kaikkien tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat 43 euroa pienemmät kuin lähtömuuttajien ja kaksi vuotta aiemmin selvästi enemmän, 1 41 euroa pienemmät.
7 Työllisten tulo- ja lähtömuuttajien keskitulojen ero Vantaalla edullisempi kuin Espoossa ja Helsingissä Työllisistä muuttajista Vantaa sai muuttovoittoa kaikista tuloluokista vuonna 21. Neljännes työllisten muuttovoitosta kertyi euroa vuodessa ansainneista (ks. kuvio 11). Työllisten tulomuuttajien vuositulot olivat keskimäärin 3 24 euroa, kun taas lähtömuuttajille ne olivat 29 69 euroa. Eroa oli 54 euroa tulomuuttajien hyväksi. Kuvio 5. Työllisten tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten vuositulojen erotus vuosina 2 21 pääkaupunkiseudun kunnissa sekä Nurmijärvellä ja Tuusulassa vuositulojen erotus muuttovuonna, 8 6 4 2-2 -4-6 -8 Vantaa Espoo Helsinki Nurmijärvi Tuusula 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Vuonna 21 ensimmäistä kertaa 2-luvulla Vantaalle tulomuuttaneiden keskimääräiset vuositulot olivat suuremmat kuin kaupungista poismuuttaneilla. Espoossa näin on käynyt kaksi kertaa, vuosina 2 ja 27, Helsingissä ei kertaakaan. Vantaan naapurikunnista Nurmijärvellä ja Tuusulassa tilanne on ollut täysin päinvastainen: työllisten tulomuuttajien keskitulot ovat lähes poikkeuksetta olleet selvästi suuremmat kuin lähtömuuttajien. Vuosien 2 21 tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräinen tuloero on ollut Vantaalla -1 85 euroa, Espoossa -1 175 euroa, Helsingissä -5 115 euroa, mutta Nurmijärvellä +2 47 euroa ja Tuusulassa +2 86 euroa. Kuvioissa 6 ja 7 on kuvattu työllisten tulomuuttajien keskimääräisiä vuosituloja muuttovuonna pääkaupunkiseudun kunnissa ja koko maassa. Espooseen muuttaneilla on lähtömaasta (kotimaa, ulkomaat) riippumatta ollut isommat tulot kuin muilla. Kotimaan muutoissa Vantaalle muuttaneilla on ollut keskimäärin toiseksi suurimmat vuositulot ja Helsinkiin muuttaneilla pienimmät tulot. Sen sijaan maahanmuuttajissa Vantaalle muuttaneilla on muuttovuonna ollut pienimmät vuositulot. Kuviot 6 ja 7. Työllisten maassamuuttajien ja maahan muuttaneiden keskimääräiset vuositulot (euroa/henkilö) Vantaalla, Espoossa, Helsingissä ja koko maassa vuosina 23 21 4 Maassamuutto 4 Maahanmuuttaneet tulot vuodessa keskim. muuttajaa kohden, 35 3 25 2 15 1 5 23 24 25 26 27 28 29 21 Vantaa Espoo Helsinki Koko maa tulot vuodessa keskim. muuttajaa kohden, 35 3 25 2 15 1 5 23 24 25 26 27 28 29 21 Vantaa Espoo Helsinki Koko maa
8 Jo aiemmin todettiin, että Vantaa sai suurimman muuttovoiton Helsingistä. Kuviossa 8 on kuvattu Vantaalle Helsingistä ja Vantaalta Helsinkiin vuoden 21 aikana muuttaneet työlliset heidän keskimääräisten valtionveronalaisten vuositulojensa mukaan. Kuviosta nähdään, että alle 17 euroa vuodessa ansainneita muutti Helsinkiin enemmän kuin heitä muutti Helsingistä Vantaalle. Sitä enemmän ansainneissa oli kaikissa tuloluokissa selvästi enemmän Helsingistä Vantaalle muuttaneita kuin Vantaalta Helsinkiin lähteneitä. Eniten heitä oli 32 41 999 euroa ansainneiden tuloluokassa, jossa myös (Vantaalle) nettomuuttajien määrä oli suurin. Kuvio 8. Tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja Helsingin välillä vuonna 21 muuttajan valtionveronalaisten vuositulojen mukaan (työlliset muuttajat) muuttajien tuloluokka, euroa vuodessa 52 + 32-41 999 9-11 999 3-5 999 Ei tuloja 1 8 6 4 2 2 4 6 8 1 Vantaalta Helsinkiin, henkilöä Helsingistä Vantaalle, henkilöä Vantaalle muutti Espoostakin eniten 32 41 999 euroa vuodessa ansainneita. Vantaalta muutti Espooseen alle 9 euron vuosituloihin jääneitä enemmän kuin heitä muutti Espoosta Vantaalle. (kuvio 9). Kuvio 9. Tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja Espoon välillä vuonna 21 muuttajan valtionveronalaisten vuositulojen mukaan (työlliset muuttajat) muuttajien tuloluokka, euroa vuodessa 52 + 32-41 999 9-11 999 3-5 999 Ei tuloja 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 Vantaalta Espooseen, henkilöä Espoosta Vantaalle, henkilöä
9 Kehyskuntiin muutti Vantaalta lähes kaikkiin tuloluokkiin kuuluvia enemmän kuin mitä oli kehyskunnista Vantaalle muuttaneita. Eniten oli tässäkin tuloluokkaan 32 41 999 euroa vuodessa sijoittuvia. Vantaan muuttotase kehyskuntien suhteen oli käänteinen Helsingin ja Vantaan muuttotaseeseen verrattuna. Kuviot 1. Tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja kehyskuntien välillä vuonna 21 muuttajien valtionveronalaisten vuositulojen mukaan (työlliset muuttajat) muuttjien tuloluokka, euroa vuodessa 52 + 32-41 999 9-11 999 3-5 999 Ei tuloja 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 Vantaalta kehyskuntiin, henkilöä Kehyskunnista Vantaalle, henkilöä Kehyskunnista suurimmat muuttotappiot Vantaa kärsi vuonna 21 Nurmijärvelle ja Tuusulaan. Muuttotappiota tuli Nurmijärvelle jo kaikista vähintään 17 euroa vuodessa ansainneista, eniten 32 41 999 euroa vuodessa ansainneista, ja Tuusulaan 9 euroa tai sitä enemmän ansainneista, eniten 27 31 999 euroa vuodessa ansainneista (liitekuviot 1-2). Kuvio 11. Tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja muun Suomen välillä vuonna 21 muuttajien valtionveronalaisten vuositulojen mukaan (työlliset muuttajat) muuttajien tuloluokka, euroa vuodessa 52 + 32-41 999 9-11 999 3-5 999 Ei tuloja 2 15 1 5 5 1 15 2 Vantaalta muualle Suomeen, henkilöä Muualta Suomesta Vantaalle, henkilöä
1 Kuvio 12. Vantaalle ja Vantaalta muuttaneiden työllisten nettomuuttajien määrä muuttajan valtionveronalaisten vuositulojen ja lähtö-/tuloalueen mukaan vuonna 21 52 + muuttajien tuloluokka, euroa vuodessa 32-41 999 9-11 999 3-5 999 4 3 2 1 1 2 3 4 Vantaalta muuttaneet nettomuuttajien määrä Vantaalle muuttaneet Helsinki Espoo Kehyskunnat Muu Suomi Maassamuuton kokonaistulokertymä 23,2 miljoonaa euroa voitollinen Vantaa sai vuonna 21 valtionveronalaista tuloa ansainneita suurimmasta osasta Suomen kuntia, mutta Vantaalta muutti valtionveroa maksavia asukkaita lähes yhtä useaan kuntaan. Pohjoisin tulomuuttaja oli Utsjoelta. Vuonna 24 muuttoliikkeen seurauksena kokonaistulokertymä (tulijoiden tulot miinus lähtijöiden tulot) oli lievästi negatiivinen. Vuonna 25 tulokertymät kääntyivät jälleen Vantaan kannalta positiivisiksi ja näin oli edelleen vuosina 26 21. Kaikkien muuttajien kunnallisveronalaisten tulojen nettokertymä oli vuonna 21 yli 23,2 miljoonaa euroa voitollinen. Vuotta aiemmin se oli lähes 4,6 miljoonaa euroa tappiollinen ja sitä edeltävänä vuonna 9,9 miljoonaa euroa voitollinen. Yrittäjätuloa saaneilla (kaikki muuttajat) tulokertymä oli 637 euroa positiivinen vuonna 21. Vuonna 29 kertymä oli 974 euroa voitollinen, mutta vuotta aiemmin 57 euroa tappiollinen. Työllisillä muuttajilla kunnallisveronalainen verokertymä oli vuonna 21 kaikilla muuttajilla 31,7 miljoonaa euroa voitollinen. Vuotta aiemmin kertymä oli 4,1 miljoonaa euroa voitollinen ja vuonna 28 enemmän, 17,4 miljoonaa euroa, voitollinen. Vuonna 21 vain 55 64-vuotiaiden kertymät jäivät työllisillä muuttajilla tappiollisiksi. Tuloero tulo- ja lähtömuuttajien välillä keskimäärin -315 euroa (ks. kuvio 13, sivu 12) Vuonna 21 Vantaalta poismuuttaneiden työllisten valtionveronalaiset keskitulot olivat keskimäärin 2 18 euroa suuremmat kuin Vantaalle muuttaneiden. Vuonna 26 tuloero oli yli 1 3 euroa. Vuonna 27 ero edelleen kaventui: lähtömuuttajien vuositulot olivat keskimäärin 44 euroa suuremmat kuin tulomuuttajien. Vuonna 28 ero kasvoi 1 81 euroon, mutta pieneni vuotta myöhemmin 76 euroon ja edelleen niin, että vuonna 21 poismuuttaneiden keskitulot olivatkin 54 pienemmät kuin Vantaalle muuttaneilla. Muilla kuin työllisillä tulomuuttajilla oli vuonna 21 keskimäärin 69 euroa pienemmät valtionveronalaiset tulot kuin Vantaalta muuttaneilla. Vuonna 26 ero oli 98 euroa. Sen jälkeen ero edelleen kasvoi niin, että vuonna 21 lähtömuuttajilla oli 1 96 euroa korkeammat vuositulot kuin tulomuuttajilla. Työllisillä muuttajilla tilanne on siis muuttunut jatkuvasti Vantaan kannalta parempaan suuntaan, mutta muilla kuin työllisillä päinvastoin (kuvio 13).
11 Taulukko 7. Muuttoliikkeen seurauksena muodostuneet nettotulokertymät (1 ) ikäryhmän mukaan tulotyypeittäin Vantaalla vuosina 24 21 (työlliset muuttajat ja muut muuttajat) Vuosi Ikäryhmä Työlliset muuttajat Muut muuttajat 2 Palkkatulo Yrittäjätulo Kunnallisveronalainen tulo Kaikki työlliset muuttajat Palkkatulo Yrittäjätulo Kunnallisveronalainen tulo Kaikki muut muuttajat 24 Kaikki ikäluokat 9 965-3 411 9 11 8 891-5 89-33 -8 982-9 116 14 -vuotiaat -1 13 15 24 -vuotiaat 3 535 35 3 546 3 568-1 1 16-889 -95 25 34 -vuotiaat 1 625-821 1 535 1 47-1 726-243 -1 813-1 696 35 44 -vuotiaat 339-76 777 766 163-13 31 189 45 54 -vuotiaat -1 333-46 -1 539-1 71-636 181-886 -857 55 64 -vuotiaat -3 275-1 784-4 292-4 285-2 192-139 -3 635-3 713 65+ -vuotiaat -399-183 -2 77-2 12 25 Kaikki ikäluokat 18 462 224 17 87 17 881-5 483 69-8 229-8 199 14 -vuotiaat 237-6 15 24 -vuotiaat 5 274 141 5 151 5 19-1 49 16-1 319-1 341 25 34 -vuotiaat 13 25 464 12 59 12 612-1 138 41-936 -1 1 35 44 -vuotiaat 3 554-617 3 44 3 452-168 -91-141 -9 45 54 -vuotiaat -642 155-749 -731-313 78-743 -72 55 64 -vuotiaat -2 622 122-2 458-2 475-1 832-45 -3 239-3 23 65+ -vuotiaat -188-229 -229-628 82-1 857-1 812 26 Kaikki ikäluokat 18 753 56 18 94 18 835-4 955-13 -7 22-7 253 14 -vuotiaat -2-211 15 24 -vuotiaat 6 352-472 6 383 6 371-144 -27 112-18 25 34 -vuotiaat 12 68 561 12 172 12 195 84 16-7 49 35 44 -vuotiaat 1 193 674 1 396 1 39-167 -95-122 -14 45 54 -vuotiaat 2 59 14 2 31 2 224-546 -769-699 55 64 -vuotiaat -3 429-37 -3 281-3 316-3 913-146 -5 99-4 859 65+ -vuotiaat -3-3 -3-267 18-1 361-1 376 27 Kaikki ikäluokat 34 394 34 34 79 34 29-2 67-425 -8 68-7 817 14 -vuotiaat -133 15 24 -vuotiaat 6 25 273 6 39 6 48 826-12 776 1 21 25 34 -vuotiaat 27 493 874 27 89 27 76-327 128-153 -153 35 44 -vuotiaat 39-51 387 519-34 136-587 -519 45 54 -vuotiaat 2 69 658 2 752 2 733-39 -99-448 -45 55 64 -vuotiaat -2 337-1 44-2 68-2 586-2 41-228 -6 291-6 286 65+ -vuotiaat 69 69 69 125-295 -1 361-1 298 28 Kaikki ikäluokat 17 332-247 17 291 17 386-5 73-324 -7 391-7 477 14 -vuotiaat -14 49 39 15 24 -vuotiaat 8 822 161 8 717 8 716 239-58 51 471 25 34 -vuotiaat 12 775 222 13 26 13 243-274 17-182 -88 35 44 -vuotiaat -563 49-382 -33-854 63-882 -872 45 54 -vuotiaat -3 143-742 -3 741-3 722-937 -1 89-1 232 55 64 -vuotiaat -58-361 -459-471 -2 854-82 -4 226-4 288 65+ -vuotiaat -5-5 -5-378 -193-1 539-1 55 29 Kaikki ikäluokat 4 644 62 4 91 4 66-5 235 372-8 71-8 649 14 -vuotiaat -11-6 15 24 -vuotiaat 2 43 119 2 494 2 529-397 -66-412 -43 25 34 -vuotiaat 12 167 183 11 782 11 711-1 439-68 -1 365-1 318 35 44 -vuotiaat -4 91 311-4 93-4 9-69 3-747 -747 45 54 -vuotiaat -2 45 551-2 286-2 282-68 119-797 -81 55 64 -vuotiaat -2 595-575 -3 2-2 997-27 -7-4 315-4 295 65+ -vuotiaat -817-84 -84 46 47-1 71-1 52 21 Kaikki ikäluokat 31 275 1 133 31 483 31 667-4 291-496 -8 37-8 466 14 -vuotiaat -5 4 15 24 -vuotiaat 2 483 73 2 423 2 468-419 -17-281 -257 25 34 -vuotiaat 24 414 69 24 982 25 9 27-64 854 923 35 44 -vuotiaat 6 897 653 6 8 6 815-36 -217-329 -379 45 54 -vuotiaat 1 183-12 1 252 1 272-46 -19-262 -49 55 64 -vuotiaat -3 92-168 -4 242-4 245-2 965-89 -612-6 15 65+ -vuotiaat 21 269 269-82 -144-2 239-2 235 2 Muihin muuttajiin kuuluvat työttömät, lapset, opiskelijat, varusmiehet, eläkeläiset ja muut työvoimaan kuulumattomat.
12 Kuvio 13. Vantaalle ja Vantaalta muuttaneiden keskimääräisten valtionveronalaisten vuositulojen (euroa/henkilö) erotus vuosina 21 21 1 5 vuositulojen erotus, euroa -5-1 -1 5-2 -2 5 kaikki muuttajat työlliset muut 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Työllisillä muuttajilla Vantaalle muuttaneiden keskitulot olivat kasvaneet 35 prosentilla vuodesta 21 vuoteen 21, kun Vantaalta pois muuttaneiden työllisten keskitulot olivat kohonneet samassa ajassa 21 prosentilla. Muilla kuin työllisillä muuttajilla pois lähteneiden keskitulot olivat lisääntyneet vuodesta 21 noin 38 prosentilla ja Vantaalle tulleilla kasvu oli 16 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastopalvelu: muuttajien taloudellinen tausta, vuodet 2 21 Liitekuviot 1. ja 2. Tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja Tuusulan ja Vantaan ja Nurmijärven välillä vuonna 21 valtionveronalaisten vuositulojen mukaan (työlliset muuttajat) muuttajien tuloluokka, euroa/v 52 + 32-41 999 9-11 999 3-5 999 Ei tuloja muuttajien tuloluokka, euroa/v 52 + 32-41 999 9-11 999 3-5 999 Ei tuloja 12 1 8 6 4 2 2 4 6 8 1 12 Vantaalta Nurmijärvelle Nurmijärveltä Vantaalle 1 75 5 25 25 5 75 1 Vantaalta Tuusulaan Tuusulasta Vantaalle Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä www.vantaa.fi ISBN 978-952-443-416-4 Puh. 8392 2716 ISSN-L 1799-72X Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN 799-72X (painettu) ISSN 1799-789 (verkkojulkaisu)