9.2.13 Historia. Aihekokonaisuudet



Samankaltaiset tiedostot
Historia ja yhteiskuntaoppi

Historia /vuosiluokat 5-9

ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS

Historia. Luokat LUOKKA. Tavoitteet. Oppilas oppii

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

HISTORIA. Oppiaineen tehtävä

7.13 Historia. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä

HISTORIA VUOSILUOKAT 7-8

HISTORIA LUOKAT 5-6

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

Kuperkeikka $ ED>CC0 BD><0;08B4BB0?n8En7>83>BB0 Seija Kastari-Johansson, Kuperkeikka Esikoulut Oy 2008 v OIKEAKuperkeikalta.indd

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet

HISTORIA. Vuosiluokat 7 ja 8 Historian tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7 ja 8

Oma suku ja kotiseutu Kaupunki- ja maalaiselämää Mahdollisesti vierailu Turkansaaressa tai Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseossa

HISTORIA VUOSILUOKAT 5-6

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

HISTORIA. Oppiaineen tehtävä

HISTORIA. Vuosiluokat 5 ja 6 Historian tavoitteet ja sisällöt. Arviointi. v l. Tavoite Sisällöt Sisältöjen tarkennus Laajaalainen.

Yhteiskuntaoppi OPPIAINEEN KUVAUS

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

OPS Mats Minnhagen (kuvitus)

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

YHTEISKUNTAOPPI. Vuosiluokka 9 - Yhteiskuntaopin tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokalla 9. Arviointi

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet. Historian taitaja 7 ja 8

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9

Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

YHTEISKUNTAOPPI. Vuosiluokat 5 ja 6 Yhteiskuntaopin tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6. Arviointi

Opetuksen tavoitteet

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

HISTORIA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu Jaakko Väisänen

HISTORIA. Oppiaineen tehtävä

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

MATEMATIIKKA, YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO, BIOLOGIA JA MAANTIETO, FYSIIKKA JA KEMIA, TERVEYSTIETO

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKKA 9

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA

arvioinnin kohde

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Aikuisten perusopetus

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

Ilmaisun monet muodot

YHTEISKUNTAOPPI. Oppiaineen tehtävä

HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion historian opetussuunnitelmatyötä varten.

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13

Historia ja yhteiskuntaoppi

kertomusta, tarinaa tai tutkimusta menneisyydestä selittää ja kuvaa ihmisen toimintaa

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE UE

arvioinnin kohde

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Rajattomasti kestävä kehitys

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

YHTEISKUNTAOPPI. Oppiaineen tehtävä

YHTEISKUNTAOPPI Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Lukiodiplomi Arviointi Valtakunnalliset pakolliset kurssit YH1 Yhteiskuntatieto Tavoitteet

Opetuksen tavoite: T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet

Pakolliset kurssit. ,KPLQHQ\PSlULVW MDNXOWWXXUL+,

HYVÄ OPETTAJA, Ps. Jos haluat antaa aineistosta palautetta tai kertoa kehittämisideasi, laitathan viestiä!

Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu. Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän, hänen perheensä ja lähisukunsa kuuluu.

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu

Tavoitteet ja sisällöt, 7. luokka

Historia. Pakolliset kurssit. 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)

Ajatuksia arvioinnista. Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia. VUOSILUOKAT lk

6.17 Kuvataide. Opetuksen tavoitteet

5.15 Yhteiskuntaoppi. Opetuksen tavoitteet

hyvä osaaminen

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

Maantieteen opetussuunnitelma 2016

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Transkriptio:

9.2.13 Historia Aihekokonaisuudet 1. Ihmisenä kasvaminen : oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana toimimaan yhteisön jäsenenä YHTEISKUNTAOPPI; TAVOITTEET: oppii käyttämään julkisia palveluja oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja yhteiskunnallisena toimijana tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys : oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustuu muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia moni-kulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä saa käsityksen kulttuuri-identiteetin osatekijöistä ja oppii ymmärtämään niiden merkityksen yksilölle ja yhteisölle YHTEISKUNTAOPPI; TAVOITTEET: saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen 3. Viestintä ja mediataito oppii viestinnän perustaidot ja kehittyy monipuoliseksi ja vastuulliseksi viestijäksi ja median käyttäjäksi mediakriittisyyttä ja eettisten ja esteettisten arvojen tunnistamista viestinnässä osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja vaikuttavaa viestintää viestinnän ja median välineiden käyttöä YHTEISKUNTAOPPI; TAVOITTEET: saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta

oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys oppii ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja, toimimaan pitkäjännitteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan toiminnan vaikuttavuutta sisäisen yrittäjyyden valmiuksia ja oppii tuntemaan yritystoimintaa YHTEISKUNTAOPPI; TAVOITTEET: oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana oppii käyttämään julkisia palveluja oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan hyvinvoinnissa oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja yhteiskunnallisena toimijana tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden havaitsemaan ympäristössä tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi arvioimaan oman kulutuksen ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ympäristöön ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla YHTEISKUNTAOPPI; TAVOITTEET: oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta

oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja yhteiskunnallisena toimijana 6. Turvallisuus ja liikenne oppii tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen YHTEISKUNTAOPPI; TAVOITEET: oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja yhteiskunnallisena toimijana tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset 7. Ihminen ja teknologia oppii ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteis-kunnan eri sektoreilla ja ympäristössä käyttämään teknologiaa vastuullisesti ja kriittisesti käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen YHTEISKUNTAOPPI; TAVOITTEET: saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana Johdanto Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. ta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa. Arabian peruskoulun sijainti Helsingin kaupungin syntyseuduilla näkyy historian opetuksessa. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa. Tavoitteena on opettaa oppilasta tekemään arvovalintoja ja edistää kriittistä ajattelua.

YHTEISET TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 5 ja 6 oppii ymmärtämään historian niin menneisyytenä, kertomuksena menneisyydestä kuin menneisyyden tutkimisena ja kertomuksen rakentamisena. ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin. ymmärtämään historiallisia käsitteitä aika, kronologia, muutos ja jatkuvuus sekä lähde. ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien tarkastelutapojen myötä. erottamaan faktan ja mielipiteen toisistaan. tunnistamaan esimerkkien avulla muutoksen ja jatkuvuuden historiassa. esittämään muutoksille syitä ja seurauksia. käyttämään historiallista tietoa apuna eläytyessään menneen ajan ihmisen asemaan. 5. luokan tavoitteiden painoalueet ymmärtää itsensä ja perheen aseman sukupolvien ketjussa. ymmärtää tavan jakaa historia aikakausiin historia ja esihistoria (kirjoitustaito). ymmärtää historiallisen ajan ja lähteen käsitteen ja ymmärtää, että menneisyys avautuu lähteiden kautta. ymmärtää maanviljelyn syntymisen merkityksen ihmisten elämään. ymmärtää uskontojen vaikutukset menneisyyden ihmisten arjessa ja yhteiskunnallisissa muutoksissa. tuntee suomalaisen kulttuurin varhaiset vaiheet. 5. luokan keskeisiä sisältöjä Omat juuret ja historiallinen tieto oman perheen ja kotiseudun historia muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön tutkiminen ja merkityksien tulkitseminen. tunnistaa muutoksia oman perheen ja kotiseudun historiassa ja kuvailemaan niitä. Historiallisiin tapahtumapaikkoihin tutustuminen ympäristön muuttuminen historian saatossa museoiden arvo historian säilytyspaikkana Esihistoriallinen aika ja ensimmäiset korkeakulttuurit kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan keksimisen seurauksena maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset ihmisten elämään.

Eurooppalaisen sivilisaation synty antiikin Kreikan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri antiikin heijastuminen tähän päivään. 6. luokan tavoitteiden painoalueet ymmärtää tavan jakaa historia aikakausiin (esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika, uusi aika) tunnistaa muutoksia aiheuttavia tekijöitä menneisyydessä ja nykypäivässä (esim. sodat, tiede, uskonnot, aatteet) osaa käyttää historian peruskäsitteitä ja historian kieltä tunnistaa Suomen ja Euroopan historian murroskohtia 6. luokan keskeisiä sisältöjä Keskiaika uskontojen vaikutukset ihmisten elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema läänityslaitos ja sääty-yhteiskunnan syntyminen Suomen liittäminen osaksi Ruotsia. Uuden ajan murros eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa: renessanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa, maailmankuvan avartuminen tieteessä. Suomi Ruotsin valtakunnan osana suomalaisten elämä kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina suomalaisen kulttuurin muotoutuminen. Vapauden aate voittaa alaa Ranskan suuren vallankumouksen vaikutukset. Lisäksi opettaja valitsee yhden seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka: a) jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri b) kaupankäynnin kehitys c) kulttuurin kehitys d) liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys e) väestössä tapahtuneet muutokset. Keskeisiä työtapoja tiedon etsiminen ja erilaisten kirjallisten ja kuvallisten lähteiden tulkinta

eläytyvä kirjoittaminen ja draama pari- ja ryhmätyöt, projektit ja tutkielmat opettajan kerronta kertomukset, tarut ja tarinat oppiaineksen integrointi kuvataiteeseen, äidinkieleen, maantietoon ja uskontoon tutustuminen historiallisiin tapahtumapaikkoihin ARVIOINTI VUOSILUOKILLA 5 ja 6 Oppimisprosessissa arvioidaan oppilaan työskentelytaitoja, tietoja ja taitoja sekä osallistumista ja oma-aloitteisuutta. Oppimistulosten arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tuotokset, suoritukset ja koetulokset. Näissä tarkastellaan, kuinka oppilas osaa hankkia tietoa menneisyydestä, ymmärtää historian ilmiöitä ja käyttää historiallista tietoa. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ osaa hankkia tietoa menneisyydestä - osaa erottaa faktan mielipiteestä - osaa erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan ymmärtää historian ilmiöitä - kronologia: oppilas tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin, ja pystyy nimeämään yhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä - muutos ja jatkuvuus: oppilas tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja ymmärtää, ettei muutos ole sama kuin edistys eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta - Syy ja seuraus: oppilas osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan. Hän osaa selittää, miksi eri aikakausien ihmiset ajattelivat ja toimivat eri tavoin osaa käyttää historiallista tietoa - osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön joidenkin toimijoiden kannalta - tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin tapahtuu. HISTORIA 7 8 LUOKAT Johdanto Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7 9 on syventää oppilaan käsitystä historian tiedon luonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin. YHTEISET TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 7-8 oppii hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa

käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa. 7.lk keskeiset tavoitteet ymmärtää, mistä historian tiedot ovat peräisin oppii historian lähde käsitteen kykenee arvioimaan eri lähteiden luotettavuutta harjaantuu kriittiseen ajatteluun oppii ja osaa käyttää historian käsitteitä oppii sijoittamaan historian tapahtumia ajallisiin yhteyksiin ymmärtää ja osaa eritellä historian tapahtumien syitä ja seurauksia oppii eläytymään yksittäisen historiallisen henkilön elämäntilanteeseen ja valintoihin 7.luokan keskeisiä sisältöjä Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate elämäntapa: perhe, sääty, työ, omavaraistalous, arvomaailma Napoleonin sodat, Suomen siirtyminen Venäjän valtaan kansallisuusaate Euroopassa esim. Saksan yhdistyminen kansallinen herääminen Suomessa Teollinen vallankumous teollistuminen Euroopassa teollisuustyöväen ongelmat ja sosialismi Suomen teollistuminen kaupungistuminen murrosten aika Suomessa maaseudun tilattoman väestön ongelmat kielikysymys, koululaitos venäläistäminen ja sen vastustus puolueiden synty, eduskuntauudistus Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen imperialismi ja sen vaikutukset ensimmäinen maailmansota Venäjän keisarikunnan luhistuminen, vallankumoukset 1917 Suomen itsenäistyminen ja sisällissota

8.lk keskeiset tavoitteet ymmärtää historian lähteiden moninkertaistumisen ja monipuolistumisen 1900-luvulla ymmärtää, että historian tulkinta pohjautuu tiedon valintaan ja osaa itse vertailla eri lähteitä ja niistä tehtyjä tulkintoja osaa muodostaa oman perustellun mielipiteen historian tapahtumista ja tulkinnoista oppii pohtimaan ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja sen taustalla olevia arvoja, sekä ymmärtämään oikeutensa ja vastuunsa kansalaisena. oppii tuntemaan ihmisoikeudet ja keskeiset ihmisoikeussopimukset 8.luokan keskeisiä sisältöjä Laman ja totalitarismin aika ensimmäisen maailmansodan vaikutukset ja 20-luku maailmantalouden romahtaminen; työttömyys ja inflaatio diktatuurien synty (vertailu demokratiaan) Mussolini, Hitler ja Stalin Toisen maailmansodan aika sota, syyt, seuraukset Suomen talvisota, jatkosota, Lapin sota sodasta selviäminen, rauhanehdot holokausti Suomi 1950-luvulta nykypäivään elinkeinorakenteen muutos: muuttoliike hyvinvointi yhteiskunnan rakentaminen: suuret ikäluokat, sosiaaliturva uusi ulkopoliittinen linja, YYA kulttuurihistoriaa: olympialaiset, arkkitehtuuri, elokuva, musiikki, taiteet yms. Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun kylmä sota, Saksan jako, rautaesirippu, asevarustelu YK:n perustaminen, toiminta, ihmisoikeudet ja ihmisoikeussopimukset siirtomaiden itsenäistyminen ja ongelmat Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa kulutus, ympäristövaikutukset tiedonvälitys, globalisaatio kulttuuri Keskeisiä työtapoja tiedon etsiminen ja erilaisten lähteiden tulkinta opettajan kerronta ja keskustelu eläytyminen esim. kirjoittamisen, kertomusten ja draaman avulla

Arvioinnin painoalueet historiallisen ja yhteiskunnallisen tiedon käyttö työskentely, osallistuminen ja oma-aloitteisuus tiedot ja taidot PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Tiedon hankkiminen menneisyydestä osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä. Historian ilmiöiden ymmärtäminen kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen. osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään. osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia. Historiallisen tiedon käyttäminen pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä.