Vastaanottaja Suomen Merituuli Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 9.3.2015 Viite 82127026 SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTO MELUMALLINNUS
SIIPYYN TUULIVOIMAPUISTO MELUMALLINNUS Päivämäärä 9.3.2015 Laatija Tarkastaja Ville Virtanen Arttu Ruhanen Siipyyn tuulivoimapuiston meluselvitys Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 02/2015 aineistoa. http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1 _20120501 Viite 82127026 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi
MELUMALLINNUS SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 1 2. MELUN OHJEARVOT 1 2.1 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot 1 2.2 Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot 2 3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT 3 3.1 Tuulivoimalatiedot 3 3.2 Melulaskenta 3 3.3 Maastomalli ja rakennustiedot 4 4. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 4 4.1 Mallinnuksen tulokset 4 4.2 Pienitaajuinen melu 4 4.3 Häiritsevyyskorjaukset 5 4.4 Tuulivoiman melutasot verrattuna VNp 993/1992 melutason yleisiin ohjearvoihin 5 4.5 Tuulivoiman melutasot verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvoihin 5 4.6 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen 6 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Melulaskennan lähtötiedot ja tuulivoimaloiden akustiset tiedot Meluvyöhykekartta, kaavaehdotus 18.3.2014, HH 120 m ja äänitehotaso 110 db + epävarmuus 2 db
MELUMALLINNUS 1 1. YLEISTÄ Suomen Merituuli Oy suunnittelee enintään 80 tuulivoimalan sijoittamista Kristiinankaupunkiin Siipyyn alueelle. Tässä selvityksessä on mallinnettu tuulivoimalaitoksista ympäristöön aiheutuvat melutasot hankealueen ympäristössä sekä tarkasteltu pienitaajuista melua lähimpien altistuvien kohteiden luona. Melumallinnus tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen raportin mukaisilla laskentaparametreilla. Koska kyseessä on kaavoitusta varten tehty selvitys, on meluvyöhykkeiden mallinnuksessa käytetty laskentamallia ISO 9613-2. Pienitaajuisen melun tarkastelu tehtiin soveltaen DSO 1284 mukaista menetelmää YM:n ohjeen 2/2014 mukaisesti. Työ on tehty Suomen Merituuli Oy:n toimeksiannosta, josta yhteyshenkilönä on Sami Kuitunen. Meluselvityksen laadinnasta on Rambollissa vastannut projektipäällikkö ins.(amk) Arttu Ruhanen. Melumallinnuksessa ja raportoinnissa on avustanut suunnittelija ins.(amk) Ville Virtanen. 2. MELUN OHJEARVOT Melun huomioimisesta tuulivoimahankkeiden suunnittelussa on ohjeistettu ympäristöministeriön julkaisussa 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, jossa on annettu tuulivoimalaitosten melulle suunnitteluohjearvot. Valtioneuvoston päätös 993/1992 koskee melutason yleisiä ohjearvoja, mutta valtioneuvoston asetus tuulivoimalaitosten melusta on valmisteilla. 2.1 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukossa 2.1.1 on esitetty päivä- ja yöajan ohjearvot ulkona ja sisällä. Taulukko 2.1.1. VNp 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Uudet asuinalueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat Loma-asumiseen käytettävät alueet 3), leirintäalueet ja virkistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet Sisällä L Aeq, enintään Päivällä (07 22) Yöllä (22 07) 55 db 50 db 1) 55 db 45 db 1) 45 db 40 db 2) Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa 2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 3) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso)
MELUMALLINNUS 2 Jos melu sisältää impulsseja tai ääneksiä tai on kapeakaistaista, mittaustuloksiin lisätään 5 db ennen niiden vertaamista ohjearvoihin. Impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjaus tehdään sille ajalle, jolloin melu on impulssimaista tai kapeakaistaista. 2.2 Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot Ympäristöministeriö asetti 30.9.2010 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä koskevaksi ohjeistukseksi. Työryhmän raportti "Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" julkaistiin heinäkuussa 2012. Melun osalta ohjeessa on todettu, etteivät Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason yleiset ohjearvot sovellu tuulivoimamelun haittojen arviointiin ja ohjeessa annetaan suunnitteluohjearvot tuulivoimamelulle. Ympäristöministeriön ohjeessa on sanottu suunnitteluohjearvoista seuraavaa: Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Niiden avulla voidaan tunnistaa tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Seuraavassa taulukossa on eritelty tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Taulukko 2.2.1. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot Asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* L Aeq Päiväajalle (07 22) L Aeq Yöajalle (22 07) 45 db 40 db 40 db 35 db Muilla alueilla (esim. teollisuusalueilla) ei sovelleta ei sovelleta * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) On huomattava, että taulukon suunnitteluohjearvoja sovelletaan vain asumiseen, lomaasumiseen ja virkistykseen käytettävillä alueilla sekä leirintä- ja luonnonsuojelualueilla. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot määritetään A-taajuuspainotettuna keskiäänitasona L Aeq erikseen päiväajan (klo 7-22) ja yöajan (klo 22-7) osalta. Kyse ei ole hetkellisistä enimmäisäänitasoista. Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Oppaassa mainituista häiritsevyyskorjauksista on todettava, että niitä ei lisätä automaattisesti tuulivoimalaitosten meluun, sillä melutason alhaisemmat suunnitteluohjearvot huomioivat jo tuulivoimalaitosten melun muuta melua häiritsevämmän luonteen. Lisäys tehdään ainoastaan siinä tapauksessa, että melu voidaan todeta erityisen häiritseväksi tarkastelupisteessä (esim. asutuksen tai loma-asuntojen kohdalla).
MELUMALLINNUS 3 Ympäristöministeriön julkaisemassa ohjeessa 2/2014 Tuulivoimalaitosten melun mallintaminen on todettu häiritsevyyskorjausten soveltamisesta seuraavaa kaavoitukseen liittyvässä mallinnuksessa: Äänen mahdollinen kapeakaistaisuus ja pienitaajuisten komponenttien osuus äänen spektrissä selvitetään. Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä edellytetä. Sanktio voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaisia/tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Kapeakaistaisuus/tonaalisuus arvioidaan ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melupäästön mittausohjeen mukaan. Muussa tapauksessa sanktiota ei sovelleta melun mallinnuksessa. Ulkomelutason suunnitteluohjearvojen lisäksi asuntojen sisätiloissa käytetään Terveydensuojelulain (763/94) sisältövaatimuksiin pohjautuen asumisterveysohjeen mukaisia taajuuspainottamattomia tunnin keskiäänitasoon L eq,1h perustuvia suunnitteluohjearvoja koskien pienitaajuista melua. Sisämelutasot voidaan arvioida ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys. Taulukko 2.2.2. Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun ohjearvot terssikaistoittain (Asumisterveysohje, STM:n oppaita 2003:1) Kaista / Hz L eq, 1h / db 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32 3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT 3.1 Tuulivoimalatiedot Laitosten sijainnit mallinnettiin 18.3.2014 päivätyn kaavaehdotuksen mukaisilla sijainneilla. Laitosten napakorkeutena käytettiin 120 metriä, joka perustuu tv-alueelle kaavamääräyksessä annettuun määräykseen. Kohteeseen ei ole vielä valittu tiettyä voimalaitosmallia. Mallinnuksessa voimaloiden tyyppinä käytettiin Siemens SWT-4.0 130 offshore tuulivoimalamallia. Melutiedot ilmenivät hankevastaavan toimittamasta laitosmallin dokumentista, jossa on esitetty IEC 61400-11 standardin mukaan mitattu melupäästöarvo. Laitoksen äänitehotaso (L WA ) on 110 db tuulen nopeuden ollessa 10 metrin korkeudella 8 m/s. Äänitehotaso on ilmoitettu 1/1 oktaavikaistoittain taajuusvälillä 63 8 000 Hz. Koska käytettävissä ei ole ollut ympäristöministeriön mittausohjeen mukaisesti mitattuja tai valmistajan standardin IEC TS 61400 14 mukaisesti ilmoitettuja tuulivoimaloiden melupäästön takuu- tai tunnusarvoja, on valmistajan ilmoittamaan laskennalliseen melupäästöarvoon lisätty standardin IEC TS 61400 14 mukaisesti määritetty mittaustulosten hajontaan perustuva lisäys 2 db. Siten mallinnuksessa käytettiin äänitehotasoa (L WA ) 112 db. Tuulivoimaloiden tarkemmat akustiset tiedot on esitetty liitteessä 1. 3.2 Melulaskenta Melulaskennat tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen raportin mukaisilla laskentaparametreilla ja -menetelmillä. Liitteessä 1 on esitetty melulaskentojen oleelliset lähtötiedot esim. laskentaparametrit. Melumallinnukset on tehty SoundPlan 7.3 -melulaskentaohjelmaa ja siihen sisältyvää ISO 9613-2 -melulaskentamallia käyttäen. SoundPlan -ohjelmistosta saa lisätietoa internet-sivustolta www.soundplan.eu. ISO 9613-2 -mallissa tuulen nopeutta tai suuntaa ei voida varioida, vaan laskentamallissa on oletuksena lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Malli huomioi kolmiulotteisessa laskennassa mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset ja maanpinnan absorptio-ominaisuudet.
MELUMALLINNUS 4 Meluvyöhykelaskennat on tehty laskentapisteverkkoon ja ohjelma interpoloi melutasot laskentapisteiden välisille alueille. Kaikki esitetyt melutasot ovat suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mitään mahdollisia häiritsevyyskorjauksia. Pienitaajuisen melun tarkastelu tehtiin YM:n ohjeessa 2/2014 esitetyn mukaisesti. Pienitaajuisen melun ulko- ja sisämelun tasoa (L Leq ) tarkasteltiin tuulivoimalaa lähinnä sijaitsevan loma-asunnon kohdalla olevassa reseptoripisteessä. Reseptoripiste sijoitettiin lähimmän saaren pohjoisosassa olevan loma-asunnon kohdalle (KKJ3, X = 3200225, Y = 6894822). Koska Siemens SWT-4.0-130 laitosmallista ei ollut käytössä melupäästöarvoja 1/3 oktaavikaistoittain, käytettiin laskennassa usean laitosmallin arvoista laskettuja keskimääräisillä terssiarvoja väliltä 20 200 Hz. Rakennusten sisälle aiheutuvia pientaajuisia melutasoja arvioitiin DSO 1284 laskentamenetelmässä esitettyjen asuintalon julkisivun ilmaääneneristävyysarvojen avulla. 3.3 Maastomalli ja rakennustiedot Maastomalli on laadittu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan laserkeilausaineistosta tuotetusta aineistosta, jossa ruutukoko on 2 m x 2 m. Mallissa ei ole huomioitu metsäkasvillisuutta melua vaimentavana tekijänä. Metsäkasvillisuus (puusto yms.) voi vaimentaa melua, mikäli kasvillisuusvyöhyke on riittävän korkea ja syvyys on suuri. Ympäristömeluarvioinneissa kasvillisuuden vaikutusta ei kuitenkaan pääsääntöisesti oteta huomioon, koska vyöhykkeiden pysyvyydestä ei voida olla varmoja (esim. puuston avohakkuut). Laskentamallien kyvystä huomioida luotettavasti puuston vaikutusta melun etenemiseen ei ole vielä riittävästi tutkittua tietoa. Tuulivoimaloiden ja kolmen kilometrin etäisyydellä laitoksista sijaitsevien altistuvien kohteiden välinen maanpinnan korkeusero on alle 60 metriä. 4. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 4.1 Mallinnuksen tulokset Laskennalliset meluvyöhykkeet (A-painotettu keskiäänitaso) on esitetty liitteessä 2. Melukuvassa on esitetty mallinnustulokset ilman mahdollisia häiritsevyys- tai muita korjauksia. Melukuvissa esitetty keskiäänitaso kuvaa tilannetta, jossa tuulivoimalat tuottavat suurimman nimellisen äänitehotason koko päivä- tai yöajan. Todellisuudessa tuulennopeus vaihtelee päivä- ja yöaikana ja todellinen päivä- tai yöajan keskiäänitaso riippuu tarkastelujakson tuulisuudesta. Myös tuulen suunta vaikuttaa melun leviämiseen ja laskennassa tuulen oletetaan olevan myötätuuli kaikkiin suuntiin. Kaikki loma-asunnot ja vakituiset asuintalot jäävät 35 db:n meluvyöhykkeen ulkopuolelle. 4.2 Pienitaajuinen melu DSO 1284 -menetelmän mukaiset ääneneristävyysarvot (äänitasoero L) kuvaavat tyypillisen tanskalaisen asuintalon ilmaääneneristävyyttä, jotka vastaavat kohtuullisen hyvin Suomessa käytettyjä rakenteita. Loma-asuntojen kohdalla jotka eivät ole rakennettu ympärivuotiseen käyttöön, voivat DSO 1284 -menetelmän mukaiset ääneneristävyydet hieman yliarvioida vaikutusta joillakin taajuuskaistoilla. Seinärakenteelta vaadittavat ääneneristävyydet ovat kuitenkin tässä mallinnustapauksessa hyvin alhaisia (maksimissaan 4 desibeliä). Asumisterveysohjeen mukaan päiväajan pienitaajuiselle melulle voidaan hyväksyä noin 5 db suurempia arvoja kuin yöaikana, joten ulkomelutasot jäävät kaikilla taajuiskaistoilla sisätilojen päiväajan ohjearvojen alle. Kun huomioidaan ulkoseinän ääneneristävyys DSO 1284 -menetelmässä mainittujen arvojen mukaisesti, alittavat terssikohtaiset melutasot ohjearvot selvästi. Tulokset osoittavat, että ympäristön rakennusten kohdalla normaalia rakentamistapaa vastaava ilmaääneneristys riittää vaimentamaan tuulivoimalaitosten pientaajuisen melun ohjearvojen alle. Tulosten perusteella voidaan todeta, että pienitaajuinen melu alittaa ohjearvot myös kauempana tuulivoimalaitosta, koska laskennan periaatteiden mukaan pienitaajuinen melu vaimenee etäisyyden kasvaessa.
MELUMALLINNUS 5 80 70 60 50 Pienitaajuinen melu, Norrkobban L eq, db 40 30 20 10 Reseptori, Ulkomelu Reseptori, Sisämelu Asumisterveysohje, Sisämelu 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Taajuuskaista, Hz Kuva 2. Pienitaajuisen melun laskentatulokset reseptoripisteessä 4.3 Häiritsevyyskorjaukset Ympäristöministeriön mallinnusohjeen 2/2014 mukaan kaavoitusvaiheen meluselvityksessä ei edellytetä melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) tarkastelua, vaan oletetaan että kyseiset vaikutukset sisältyvät laitosvalmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin. Melun kapeakaistaisuudelle/tonaalisuudelle edellytettävä +5 db:n korjaus tehdään vain sellaisissa tapauksissa, jos erityispiirteet ovat kuultavissa melulle altistuvassa kohteessa ja tuulivoimalan melupäästön tiedetään sisältävän kapeakaistaisuutta. Tuulivoimamelun kapeakaistaisuudelle/tonaalisuudelle edellytettävä +5 db:n korjaus tehdään vain sellaisissa tapauksissa, jos erityispiirteet ovat kuultavissa melulle altistuvassa kohteessa ja tuulivoimalan melupäästön tiedetään sisältävän kapeakaistaisuutta. Melun kapeakaistainen luonne tyypillisesti vähenee etäisyyden kasvaessa melulähteestä kuuntelupisteeseen. Siemens SWT-4.0 130 laitosmallista ei ollut käytettävissä taajuusjakaumaa terssikaistoittain. Tuulivoimaloiden tapauksissa kapeakaistaisen melun lähteenä on useimmiten vaihteisto, koneisto tai esimerkiksi jäähdytin. Tämän melun osuus tuulivoimalaitoksen kokonaismelupäästöistä on varsin pieni. Pääosa tuulivoimalaitoksen melusta on laajakaistaista aerodynaamista melua, joka on lähtöisin voimalan lavoista. Normaalisti toimivat tuulivoimalat eivät aiheuta kapeakaistaista melua. 4.4 Tuulivoiman melutasot verrattuna VNp 993/1992 melutason yleisiin ohjearvoihin Mallinnuksen mukaan tuulivoimalaitosten melutasot alittavat VNp 993/1992 mukaiset päivä- ja yöajan ohjearvot vakituisen asutuksen ja loma-asuinalueiden kohdalla. 4.5 Tuulivoiman melutasot verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvoihin YM:n mallinnusohjeen (2/2014) mukaan ohjearvovertailussa ei huomioida epävarmuutta, kun laskenta tehdään ohjeessa mainituilla parametreja ja käyttäen valmistajan takaamaa melupäästöarvoa tai laitokselle määritettyä tunnusarvoa (declared value tai warranted level). Tällöin melupäästön takuu-/tunnusarvoon on sisällytetty koko laskennan epävarmuus. Tässä mallinnuksessa on valmistajan ilmoittamaan mitattuun arvoon (L WA 110 db) on lisätty epävarmuus, jolloin käytetty melupäästöarvo vastaa IEC TS 61400-14 mukaisesti ilmoittamaa tunnusarvoa (declared value). Laskennan mukaan melutasot ovat vakituisten asuintalojen kohdalla alle päiväajan suunnitteluohjearvon 45 db ja yöajan suunnitteluohjearvon 40 db. Loma-asuntojen kohdalla melutasot alittavat päiväajan suunnitteluohjearvon 40 db ja yöajan suunnitteluohjearvon 35 db.
MELUMALLINNUS 6 4.6 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen Tuuliolosuhteet vaikuttavat tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. Meluntuotto ei kasva lineaarisesti tuulennopeuden mukana ja äänitehotason voimistuminen pysähtyy tai alkaa laskea yleensä noin 7-11 m/s tuulennopeudella. Hiljaisemmalla tuulennopeudella voimalaitoksen äänitehotaso saattaa olla merkittävästi maksimiarvoa hiljaisempi. Tuulennopeus vaihtelee päivä- ja yöaikana ja hetkittäinen äänitaso vaihtelee sen mukaisesti. Mallinnuksen tulokset vastaavat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulennopeus on koko päivä- tai yöajan on erittäin voimakasta. Todellinen päivä- ja yöajan keskiäänitaso laitosten ympärillä riippuu tarkastelujakson tuulisuudesta ja mallinnuksen mukaiset melutasot edustavatkin lähelle äänekkäintä mahdollista tilannetta. Kuva 3. Tuuliruusu hankealueelta Suomen Tuuliatlaksesta Tuulennopeuden lisäksi myös tuulensuunta vaikuttaa melun leviämiseen. Alueella vallitseva tuulensuunta on lounaasta ja etelästä. Tällöin mallinnuksen mukaisia melutasoja voi esiintyä useimmin voimaloiden koillis-pohjoispuolella. Lahdessa 9. päivänä maaliskuuta 2015 RAMBOLL FINLAND OY Arttu Ruhanen Projektipäällikkö Ville Virtanen Suunnittelija
1/3 Laatija: Ville Virtanen, Ramboll Finland Oy Päivämäärä: 9.3.2015 Hankevastaava: Hankealue: Suomen Merituuli Oy Kristiinankaupunki, Siipyy Mallinnusohjelman tiedot Mallinnusohjelma ja versio: Mallinnusmenetelmä: SoundPlan 7.3 ISO 9613-2 Tuulivoimaloiden perustiedot ja akustiset tiedot Tuulivoimalan valmistaja: Tyyppi: Sarjanumero: Siemens SWT-4.0-130 - Nimellisteho: Napakorkeus: Roottorin halkaisija: 4 MW 120 m 130 m Tornin tyyppi: - Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana ja sen vaikutus meluun Lapakulman säätö: Pyörimisnopeus: Muu, mikä: Kyllä Kyllä Ei Ei Ei ilmoitettu Ei ilmoitettu Äänitehotaso (8 m/s 10 m korkeudella) L WA : Mitattu arvo 110 db + Uc 2 db Takuu-/tunnusarvo Mallinnuksessa käytetty taajuusjakauma 1/1-oktaaveittain 63-8000 Hz: 120 100 Äänitehotaso 110 db + epävarmuus 2 db L WA. db 80 60 40 20 0 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 Taajuuskaista, Hz
2/3 Pienitaajuisen melun laskennassa käytetyt terssikaista-arvot 20-200 Hz: 125 120 Usean laitosmallin keskimääräiset arvot, jotka on skaalattu vastaamaan kokonaisäänitehotasoa 112 db L W. db 115 110 105 100 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Taajuuskaista, Hz Melun erityspiirteiden mittaus ja havainnot: Kapeakaistaisuus / Tonaalisuus Impulssimaisuus Merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio) Muu, mikä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Ei Ei Ei ilmoitettu Ei ilmoitettu Ei ilmoitettu Laskennan lähtötiedot Laskentaverkko Laskentakorkeus: Laskentaruudukon koko: 4 metriä 50*50 metriä Sääolosuhteet Suhteellinen kosteus: Lämpötila: 70 % 15 C Maastomalli Maastomallin lähde: Vaakaresoluutio: Pystyresoluutio: MML, Korkeusmalli 2 m 2 m 0,5 m Hankealueen korkeuserot Tuulivoimalan perustusten ja altistuvan kohteen korkeusero yli 60 m (3 km etäisyydellä voimaloista) Kyllä Ei Jos kyllä, mitkä tuulivoimalat: - Maan- ja vedenpinnan absorptio ja heijastukset, käytetyt kertoimet Vesialueet 0 akustisesti kova pinta Maa-alueet 0,4 akustisesti puolikova Ilmakehän stabiilius laskennassa/meteorologinen korjaus Neutraali 0 neutraali - stabiili sääolosuhde Voimalan äänen suuntaavuus ja vaimentuminen Vapaa avaruus Muu
3/3 Pienitaajuisen melun laskenta Lineaariset melutasot (L Leq ) altistuvien kohteiden (rakennusten) ulkopuolella Pienitaajuisen melun laskentamenetelmä: YM:n ohjeen 2/2014 mukainen (DSO 1284 sovellettuna) Reseptori (lähin loma-asunto Norrkobban) Hz L Leq, db 20 53 25 50 31,5 48 40 48 50 46 63 45 80 44 100 42 125 38 160 33 200 29