Eläinoikeus- ja ympäristönsuojelupaketti

Eläinoikeus- ja ympäristönsuojelupaketti Eläinoikeus- ja ympäristönsuojeluluentopaketti koostuu 44 kalvosta. Aikaa menee keskusteluista riippuen yhdestä kahteen tuntiin. Tavoitteena olisi, että keskustelua syntyisi mahdollisimman paljon. Tämän takia pakettiin on laitettu mukaan vinkkejä ja keskustelun aiheita, mitä tunnilla voi käydä läpi. Parhaiten keskustelua syntyy pareittain tai pienryhmissä. Lisää ideoita tunnin kulkuun löytyy taustamateriaalista. Tunnilla voi näyttää myös videoita, kuten Their future in your hands (kesto 13min). Video löytyy VHS:nä tekstitettynä suomeksi Animalian toimistolta sekä ilman tekstitystä sivuilta http://www.teachkind.org/iyh-resources.asp. Turkistarhauksesta voi näyttää musiikkivideon (kesto 4 min, VHS:nä ja DVD:nä), joka on saatavana Animalian toimistolta. Voit myös näyttää netistä ladattavissa olevan The Meatrix -animaation (kesto 4 min) http://www.themeatrix.com/ Tässä luentopaketissa kerrotaan tuntien sisältö yksityiskohtaisesti. Näistä ainoastaan keskeiset asiat on laitettu kalvoille tilanpuutteen vuoksi. Tämä antaa tunnin pitäjälle samalla mahdollisuuden jättää joitain asioita mainitsematta ja korostaa toisia, oman mielenkiintonsa mukaan. Tärkeintä on kuitenkin painottaa etiikan osuutta ja haastaa nuoret pohtimaan omia arvojaan. Tunnilla on tarkoitus keskustella mahdollisimman paljon monologi ei usein ole kovin hyödyllistä. Laatikoissa olevat tekstit ovat tunnin pitäjille tarkoitettua lisätietoa. Lisää taustatietoa löydät taustamateriaalista. Kursiivilla kirjoitetut tekstit ovat lisäohjeita tunnin etenemiseen. Kirjaimet numeron edessä tarkoittaa, mitä aihetta kalvo tai PowerPoint dia edustaa. e=etiikka, m= maatalouden eläimet t=turkistarhaus. Tämä helpottaa jos etsit aiheesta tarkempaa tietoa muista kalvosarjoista. Kalvoissa olevat kuvat ovat ulkomailta, jos niissä ei erikseen mainita niiden olevan Suomesta. Tuotanto-olot kuitenkin vastaavat suomalaisia tiloja. 1

1e) YMPÄRISTÖ- JA ELÄINOIKEUSETIIKKA Pidä tämä kalvo esillä, kun oppilaat tulevat luokkaan Kerro oma nimesi ja mistä tulet (Esim. Olen Erkki ja opiskelen Tampereen yliopistossa ) Kerro, että tämä on Animalian ja Luonto-Liiton yhteinen kouluvierailuhanke Kerro muutamin lausein ko. järjestöistä. Kysy, ovatko järjestöt ennestään tuttuja kellekään Voit kertoa, jos esimerkiksi itse toimit aktiivina Luonto-Liitossa tai Animaliassa 2-4e) TEHTÄVÄVINKKI: ABC Pyydä oppilaita ottamaan vihot esille ja vastaamaan kysymyksiin. Sen jälkeen käykää yhdessä vastaukset läpi. Käytä aikaa maks 5min. Jos tunti on lyhyt, voit antaa kysymykset etukäteen opettajan kautta oppilaille mietittäväksi. Oikeat vastaukset: 1A, 2C, 3C, 4D, 5C, 6A 5e) Tällä tunnilla Kerrotaan, miten eri tavoilla voidaan suhtautua luontoon ja eläimiin Tutustutaan tuotanto- ja turkiseläinten oloihin sekä maatalouden ja turkistarhauksen ympäristövaikutuksiin Pohditaan, miten voit auttaa eläimiä ja ympäristöä Toivon, että tunnista tulee keskusteleva. Voitte keskeyttää minut koska tahansa, jos tulee kysyttävää tai haluatte pohtia tarkemmin jotain aihetta 6e) Mitä yhteistä on ympäristön- ja eläinsuojelulla? Luonnonsuojelu Ekosysteemien, luontotyyppien ja villieläinten suojelua Keskittyy erityisesti alkuperäisen luonnon suojeluun Keskeisellä sijalla ovat uhanalaiset tai muuten vaarassa olevat lajit sekä niiden elinympäristöt Ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelu pyrkii ratkaisemaan ympäristöongelmia, kuten ympäristön kuormittumista, kuormittumisen aiheuttamaa vesistöjen, maaekosysteemien ja ilman pilaantumista, 2

ilmastonmuutosta sekä elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden tuhoutumista. Lisäksi ympäristönsuojeluun kuuluu mm. ihmistoiminnan käyttämien alueiden, aiheuttamien materiaalivirtojen ja energian kulutuksen selvittäminen, ja pyrkiminen ekotehokkuuteen yhteiskunnan tuotannossa ja kulutuksessa. Luonnon- ja ympäristönsuojelussa on kyse kokonaisuuksien, kuten ekosysteemien, ilmakehän sekä tiettyjen lajien suojelusta Luonnon- ja ympäristönsuojelussa eläinyksilö ei saa juurikaan huomiota, ellei se kuulu lajiin, joka on vaarassa vähentyä tai hävitä Eläinsuojelu Eläinsuojelussa suojellaan eläinyksilöitä Eläinsuojelu keskittyy erityisesti niihin eläimiin, joiden elämään ja olosuhteisiin ihminen vaikuttaa, esimerkiksi lemmikki- ja tuotantoeläimiin. Eläinten oikeudet Eläinoikeusajattelussa eläin nähdään itseisarvoisena olentona jolla on tiettyjä oikeuksia. Esimerkiksi lihansyöntiä pidetään eläinten oikeuksien loukkauksena. Lisätietoa: Miksi yksilönsuojelu on tärkeää? Yksittäinen eläin on se, joka voi kärsiä ja jolla on elämä Lajien tavoin jokainen eläinyksilö on ainutkertainen ja sen kuolema on peruuttamatonta Yksilö edustaa lajiaan ja laji sukuaan. Lajit ovat lisääntymisyksikköinä ainutlaatuisia, yksilöt taas konkreettisen elämänsä puolesta. Sekä ympäristönsuojelu että eläinsuojelu ovat tärkeitä, yhdessä ja erikseen Eläimet ovat osa luontoa, myös lemmikit ja kotieläimet Ei ole syytä jaotella eläimiä ympäristönsuojelun piiriin kuuluviin ja siihen kuulumattomiin vain sillä perustella, että yhtä lajia ihminen on jalostanut paljon, toiseen vaikuttanut vain vähän. Esimerkiksi jos lehmä on laitumella, se on samalla vuorovaikutuksessa ympäröivän luonnon kanssa. Jalostuksella ei ole siihen juurikaan vaikutusta. Lisäksi on vaikeaa löytää perusteluita sille, että eläinlajien kuuluminen luontoon tarkoittaisi niiden olevan sitä kautta arvokkaampia olentoja, kuin niiden, joita ei luokitella luontoon kuuluviksi. Entä kuuluuko ihminen osaksi luontoa? 3

7e) Itseisarvo ja välinearvo Ihminen on muiden eläinlajien tavoin riippuvainen ympäristöstään, ja siksi ei ole järkevää ajatella ihmistä irralliseksi muusta luonnosta. Ihmisen tulisi pyrkiä huomioimaan paremmin toimiensa seuraukset ekosysteemien ja lajien välisiin monimutkaisiin vuorovaikutusverkostoihin. Nostamalla itsensä luonnon yläpuolelle ihmisten käsitys näistä keskinäisistä riippuvuuksista hämärtyy. Arvot jaotellaan usein itseisarvoihin ja välinearvoihin. Asia, jolla on välinearvo, voidaan vaihtaa johonkin toiseen tai se on korvattavissa jollain muulla. Metsä on arvokas paperin raaka-aineena tai kettu turkkinsa vuoksi Esimerkiksi kauniin pöydän saa mitä luultavimmin ostettua jollakin hinnalla, vaikka niillä olisikin tunnearvoa. Sillä, mitä ei voi myydä millään hinnalla eikä vaihtaa mihinkään muuhun, on itseisarvoa. Jos jollakin on itseisarvoa, sillä on myös oikeus sitä kunnioittavaan kohteluun Vertailukohteeksi voi ottaa ihmisarvon. YK:n ihmisoikeuksien julistuksen mukaan ihmisarvoon kuuluu koskemattomuus, oikeus elämään, vapaus ja tasa-arvo. 1 Kaikilla ihmisillä on ihmisarvo yksilöinä riippumatta henkilön ominaisuuksista tai kyvyistä. Riittää, että on ihminen. Ympäristöetiikka ulottaa itseisarvon myös luontoon ja eläimin: Kaikki elämä on arvokasta, ei vain ihmisen elämä 8e) Ihmisen luontosuhde TEHTÄVÄVINKKI YLÄASTEELLE: Hyödyllinen vai itsessään arvokas? Kouluvierailulla voi pyytää oppilaita kirjoittamaan paperille kolme asiaa, joilla on heille välinearvoa, ja kolme asiaa, joilla on itseisarvoa. TEHTÄVÄVINKKI LUKIOON: Mikä tekee asiasta tai oliosta itseisarvoisen? Ympäristö- ja eläinsuojeluongelmat voidaan nähdä seurauksena välineellisestä suhtautumisesta luontoon. Esimerkiksi jos näkee metsän vain paperin raaka-aineena, ei huomaa metsän kaatamiselle mitään esteitä. Tai jos näkee siat vain tulevana joulukinkkuna, ei arvosta eläimiä tuntevina ja kärsimyskykyisinä yksilöinä. Ympäristöongelmat ja eläinten kohtelun epäkohdat voi nähdä ongelmina ihmisten luontosuhteessa 4

Luontosuhteella tarkoitetaan ihmisen suhdetta ympäröivään luontoon ja ympäristöön, luontoon liittyvien arvojen, asenteiden ja toiminnan kokonaisuutta. Siihen kuuluu myös suhde eläimiin Kaikilla ihmisillä on luontosuhde, mutta sen sisältö vaihtelee suuresti ja voi myös muuttua. Esimerkiksi lappilaisen hipin, helsinkiläisen hopparin ja tuusulalaisen maanviljelijän luontosuhde on todennäköisesti hyvin erilainen. Ympäristövastuullisten valintojen taustalla on arvostava luontosuhde. Ympäristövastuullinen ihminen kyseenalaistaa sen, että ihmisen toiminta rajoittaa liikaa muiden lajien ja koko luonnon elintilaa ja oikeuksia. Esimerkiksi eliölajeja kuolee nyt 100-1000 kertaa enemmän sukupuuttoon kuin ilman ihmisen vaikutusta kuolisi. 2 Elämän kunnioitus on sekä ympäristön- että eläinsuojelun perusta Luonto on paljon laajempi kuin mitä luonnontieteet siitä kertovat. - luonnontieteet jäsentävät luontoa vain kylmien tosiasioiden pohjalta; ne eivät kuitenkaan pysty ottamaan kantaa luonnon merkityksiin ja arvoihin, jotka ovat erottamaton osa ihmisen maailmassa olemista ja elämän mielekkyyttä; siksi luontoa pitäisi katsoa myös taiteen, filosofian, kirjallisuuden näkökulmasta - monipuolinen tutustuminen luontoon rikastuttaa ihmisen luontosuhdetta Luonnon muokkaaminen vähentää myös eläinten elintilaa. Ympäristön tilan heikkenemisestä aiheutuu haittaa eläimille ja ihmisille. Esimerkiksi järvien rehevöityminen aiheuttaa myös kalakuolemia. Vanhan metsän hakkaaminen vie elintilan monilta vanhaa metsää tarvitsevilta eläimiltä, kuten lukuisilta hyönteisiltä ja liito-oravalta Lisätietoa: Luontokeskeinen ja ihmiskeskeinen ympäristönsuojelu Luontokeskeisessä ympäristöetiikassa luonto nähdään arvokkaaksi itsensä vuoksi Ihmiskeskeisessä ympäristöetiikassa luontoa suojellaan, koska se on ihmisen kannalta välttämätöntä Sinänsä luonnolle ja eläimille ei ole väliä, suojellaanko niitä luontokeskeisen vai ihmiskeskeinen ympäristöetiikan näkökulmasta. Tärkeintä on, että niitä joka tapauksessa suojellaan (Kuva: Metsää kaadetaan Helsingissä) 5

9. Pohdittavaksi Voit jakaa oppilaat ryhmiin pohtimaan tai tehdä viittausäänestyksen ja sen jälkeen kysyä eri ihmisten mielipiteitä Huom! Toinen kysymys tulee vasta toisella napinpainalluksella PowerPointissa. Uhanalaisten lintujen pesimäalueelle halutaan rakentaa autotie, jolloin pesimäalue tuhoutuisi täysin. Onko autotie mielestäsi oikein rakentaa? Entä siinä tapauksessa, jos linnut eivät olisi uhanalaisia? TEHTÄVÄVINKKI: pohdittavaksi Onko ihmisellä oikeus omistaa maata? - Millä oikeudella ihminen voi omistaa jonkin metsän enemmän kuin siellä asuvat eläimet tai kasvit? Miksi ihminen, joka ei edes asu metsässä, omistaisi metsän ennemminkin kuin siellä asuva kettu, kärpässieni tai kanerva? Voidaanko lajit laittaa arvojärjestykseen? Millä perusteella? Voidaanko eläimelle/elämälle määrittää hinta? Miten? Esimerkiksi uhanalaisiin lajeihin kuuluville eläinyksilöille on määritelty hintoja. Mitä uhanalaisempi eläin, sitä kalliimpi sen arvo on. Esimerkiksi punatulkun arvoksi on laskettu 34 euroa, kun taas saimaannorpasta saa pulittaa lähes 10 000 euroa. 3 10e) Eläinetiikkaa Eläineettisiä kysymyksiä: Voit jakaa oppilaat pienryhmiin ja antaa kullekin ryhmälle pohdittavaksi eri tai saman eläimen. Voit kertoa hiukan jokaisen tai sen yhden eläinlajin oloista tuotantotiloilla.. Onko eläimillä itseisarvoa? Mikä on oikein ja väärin suhteessa eläimiin? Onko eläimillä oikeuksia? Minkälaisia oikeuksia eläimillä on? 11e) Eläinten luokittelu ja kohtelu Tuotantoeläin, lemmikkieläin, koe-eläin, turkiseläin, villieläin, riistaeläin, haittaeläin Ihminen luokittelee eläimen sillä perusteella, mihin olosuhteisiin eläin on sattunut syntymään. Esimerkiksi rotta voi olla haittaeläin, villieläin, koe-eläin ja lemmikkieläin. Eläin ei kuitenkaan tunne eri tavalla, vaikka se olisi syntynyt eri olosuhteisiin. Esimerkiksi eräässä kokeessa eläinkokeissa käytetyt kesyrotat päästettiin laajalle pihamaalle. Rotat alkoivat käyttäytyä kuten villinä elävät lajitoverinsakin, vaikka olivat ikänsä eläneet pienessä häkissä. 4 6

12e) Eläinten luokittelu ja kohtelu Eläinten kohtelu on hyvin erilaista. Esimerkiksi eläinsuojelulainsäädäntö antaa erilaisia ohjeita eläinten pidosta ja kohtelusta. Esimerkiksi kani voi olla lemmikki, turkiseläin ja koe-eläin. Eläintarhassa ketulla täytyy olla tilaa 600 m², Turkistarhalla saman lajin eläinyksilöllä on tilaa vain 0,8 m 2 Lisätietoa: Eläintarhassa 5 : Koiraeläimillä (< 10 kg; esimerkiksi ketut, supikoirat, naalit) on oltava ulkotarha, jonka pintaala on vähintään 600 m². Lisäksi eläimillä on lajin tarpeiden niin vaatiessa oltava sisätilaa vähintään 5 m² eläintä kohden, kuitenkin siten, että pinta-alan on tällöin oltava aina vähintään 25 m². Sisätilan on lajin tarpeiden niin vaatiessa oltava lämmitettävä. Turkistarhalla: Ketun häkissä on oltava tilaa vähintään: Pinta-ala (m²) Täysikasvuinen eläin 0,8 Emo pentueen kanssa 2,0 Kaksi vieroitettua pentua* 1,2 *Jos häkissä pidetään useampaa kuin kahta vieroitettua pentua, on lisätilaa oltava kutakin seuraavan pentua kohden vähintään 0,5 m². Häkin leveyden on oltava vähintään 75 cm ja pituuden vähintään 100 cm. Häkin korkeuden on oltava vähintään 70 cm. 13e) Eläinten luokittelu ja kohtelu Eläimet tuntevat kipua, mielihyvää, pelkoa ja iloa. Ero lemmikin ja tuotantoeläimen välillä ei ole eläimessä, vaan ihmisten mielessä. (Kuva: draizen-testi, jossa mitataan eri kemikaalien vaikutusta kanin silmään. Kani ei eritä kyynelnestettä (ei itke), joten kemikaalit pysyvät silmissä paremmin. Melko tuskallinen koe.) ESIMERKKI PUHEENAIHEEKSI Kuinka monella on koira tai joku muu lemmikki? Eikö se ole yksilö? Jokainen teistä oppilaistakin on erilainen. Toinen on ujo, toinen puhelias, yksi tykkää käsitöistä, toinen tykkää liikunnasta. Myös jokainen eläin on yksilö. 7

14e) Mitä ovat eläinten oikeudet? Eläimille ei vaadita ihmisoikeuksia (esim. koiralle oikeutta äänestää), vaan jokaiselle yksilölle sen tarvitsemat oikeudet. Esimerkiksi kanalle täytyisi antaa oikeus elää lajille ominaisessa sosiaalisessa ryhmässä, sialle oikeus pesän tekoon ja minkille oikeus uimiseen. 6 15e) Eläinten oikeuksien puolesta Peter Singerin näkemyksiä 7 Peter Singer ja Tom Regan ovat yksiä kuuluisimmista aikamme eläinoikeusfilosofeista Pelkkä ihmislajiin kuuluminen ei oikeuta kaikkien etujen tai tarpeiden asettamista muiden lajien tarpeiden edelle. Singerin mielestä ei tule korostaa erojamme vaan samankaltaisuuttamme: eläimen kyky tuntea, kokea kärsimystä ja nautintoa on peruste sen eettiselle arvostamiselle Spesismi eli lajisorto: Yksilöä ei pidä laittaa toisen yläpuolelle sen enempää lajin kuin rodun tai sukupuolenkaan perusteella. Rasistit rikkovat tasa-arvon perustetta suosimalla oman rotunsa edustajia. Samalla tavalla spesistit antavat oman lajinsa pienempien intressien ohittaa muiden lajien jäsenten merkittävät tarpeet rikkomalla tasa-arvoperustetta suosimalla oman lajinsa edustajia. Ei ole väliä, onko olennolla neljä jalkaa vai kaksi, onko sillä turkki vai ei. Kaikki pitää silti ottaa yhtälailla huomioon Ensisijainen tarve vastaan toissijainen tarve: ihmisen toissijaisten tarpeiden ei pitäisi antaa ohittaa eläimen perustavimpia tarpeita tai etuja. Esimerkiksi tarve elää on perustavampi kuin tarve syödä jauhelihapizzaa. 16e) Eläinten oikeuksien puolesta Tom Reganin näkemyksiä 8 Eläimellä on itseisarvoa, joka on verrattavissa ihmisarvoon, ja siihen perustuvia loukkaamattomia oikeuksia. Näitä oikeuksia ei tulisi loukata hyötytarkoituksessa, vaan ainoastaan samanlaisissa tilanteissa kuin ihmisenkin oikeuksia voi rikkoa ja rajoittaa, esimerkiksi itsepuolustukseksi Sellainen olento on itseisarvoinen, joka on tietoinen kokemastaan Kaikenlainen eläinten hyväksikäyttö on Reganin mukaan eettisesti väärin 8

Eläimen voi tappaa vain äärimmäisessä hätätilanteessa Eläimillä ei ole oikeus ainoastaan hyvään elämään, vaan niillä on oikeus itseisarvoiseen elämään samoin kuin ihmisellä Esimerkiksi lihansyönti loukkaa eläimen oikeutta elämään Eläinten tulisi saada elää riippumatta ihmisten taloudellisista tai muista hyötyintresseistä Yksilöllinen hyvinvointi on tärkeää riippumatta siitä, olemmeko hyödyllisiä toisille 17e) Mitä oikeuksia sinä antaisit eläimille? Voit antaa kysymykset esimerkiksi paritehtäväksi. Pohdinta-aikaa 2min. Anna jokin tietty eläin esimerkki, kuten lehmä Oikeus elämään, jossa ihminen ei toiminnallaan aiheuttaa eläimelle kipua kuin eläimen itsensä edun vuoksi (esimerkiksi eläinlääkärin toimenpide voi olla hyväksi eläimelle) Nykymuotoinen broilerinkasvatus loppuisi, sillä tutkimusten mukaan huomattava osa broilereista kärsii kivuliaista jalkavaivoista ja sydänsairauksista. 9, 10, 11 Oikeus lajityypilliseen käyttäytymiseen Kaikki nykymuotoinen tehoeläintuotanto loppuisi, sillä eläimet eivät nyt voi useinkaan esimerkiksi olla lajilleen ominaisessa sosiaalisessa ryhmässä eivätkä liikkua niin paljon kuin olisi niille tarpeellista. Oikeus hoitaa omia poikasiaan Maidontuotanto muuttuisi, sillä lehmät erotetaan vasikoistaan yleensä pian syntymän jälkeen. 12 Myös siat erotetaan porsaistaan aikaisemmin kuin ne luontaisesti vieroittuisivat 13 eivätkä kanat koskaan edes näe poikasiaan. 14 Oikeus elää lajille tyypillisessä sosiaalisessa ryhmässä Lattiakanalat kiellettäisiin, sillä lattiakanaloissa lintuja pidetään tuhansien lintujen halleissa. 15, 16, kun ne muuten eläisivät 1-30 yksilön parvissa. 17, 18, 19 Oikeus elää lajille ominaisessa ympäristössä Vain harvalle tuotantoeläimelle Suomi on luonnollinen elinympäristö. Esimerkiksi kana on kotoisin Intiasta ja naudat ovat eläneet Kreikassa ja Vähä Aasiassa. 20 Oikeus vapauteen? Ihminen voisi hyödyntää eläimiä vain metsästämällä ja kalastamalla Oikeus elämään Lihantuotanto loppuisi, koska eläimiä ei voisi tappaa ruoaksi. Toisaalta vielä voisi syödä eläimiä, jotka ovat kuolleet esim. sairauteen tai vanhuuteen. 9

(Kuvat: hanhen pakkosyöttöä hanhenmaksan tuotannossa, sika pureskelee karsinan kaltereita (kuva Suomesta), hopeakettu turkistarhalla) 18e) Väitteitä ja vastaväitteitä Ihmisellä on sellaisia eettisesti merkittäviä ominaisuuksia, jotka eläimiltä puuttuvat. Siksi eläimillä ei ole oikeuksia Kaikilla ihmisillä ei välttämättä ole ominaisuuksia, jotka ovat arvon perusta. Jos arvon perustana on se, että ihmiset osaavat puhua, niin esimerkiksi Washoesimpanssi ja Koko-gorilla ovat oppineet viittomakielen. 21, 22. Sen sijaan jotkut ihmiset, kuten mykät, vauvat tai vaikeasti vammaiset eivät osaa puhua. Silti heille annetaan ihmisarvo kaikesta huolimatta. Ihmisyys itsessään on oikeuksien perusta On luonnollista, että ihminen suosii omaa lajiaan. Tämä ei kuitenkaan voi olla minkään moraalisäännön perusta. Samalla argumentilla voitaisiin perustella myös oman sukupuolen tai etnisen ryhmän suosimista. Eläinten oikeuksien tunnustamisesta koituisi järjettömät seuraukset Käytännön näkökohdat eivät saisi ohittaa eettisiä johtopäätöksiä. Esimerkiksi natsisaksan ajan juutalaisista oli varmasti hyötyä asetehtaissa ja muissa pakkotöissä, mutta silti natsien teot olivat erittäin epäeettisiä. Sama pätee myös nykyisenkaltaisiin tehotuotantotiloihin. Mikä on järjetöntä ja mikä järjellistä? Onko järkevää, että yhteiskunnat nykyisellä kehityksellään ovat oleellisesti heikentämässä tulevien ihmis- ja eläinsukupolvien elinympäristöjä ja mahdollisuuksia? 19e) Arvokkaan rajat Voit kysyä luokalta, mihin kukin vetää rajan ja myös kertoa, mihin itse vedät rajan ja selittää, miksi siihen rajanvetoon olet päätynyt. Voit myös todeta, ettei oikeaa vastausta rajan vetoon ole, vaan jokainen päättää itse rajansa. Kenellä tai millä on itseisarvoa? Ihmisellä, kehittyneemmillä eläimillä, kaikilla eläimillä, myös kasveilla? Entä elottomalla luonnolla, kuten kalliolla? Entä metsällä, maaperällä tai ilmakehällä? Esimerkiksi vuorenrinteet ja meret ovat lukuisten kasvi- ja eläinlajien elinympäristöä ja jos niille annetaan itseisarvoa, tulee säilyttää myös niiden elinympäristöt. Elotonta luontoa ei voi erottaa niistä. 10

20m) TUOTANTOELÄIMET 21m) Mikä on kotieläin? Lammas, vuohi, sika ja nauta ovat eläneet ihmisen kanssa n. 10 000 vuotta. 23 Domestikaatio eli kesyyntyminen eläimet ovat muuttuneet perimältään villejä sukulaisiaan kesymmiksi sisältää myös toisen ulottuvuuden, opitun kesyyden. 24 Eläinten ulkonäkö on muuttunut jonkun verran domestikaation aikana, mutta perustavat käyttäytymistarpeet ovat edelleen pitkälti samoja kuin luonnonvaraisilla lajeilla Kotieläinten jalostuksessa on kiinnitetty huomiota enimmäkseen ulkoisiin ominaisuuksiin (turkin väri tai runsas poikasten tai maidon tuotanto), eikä niinkään käyttäytymispiirteisiin. 25 Eläinten lajinmukaista käyttäytymistä voi tutkia seuraamalla eläinten villejä sukulaisia luonnossa tai päästämällä domestikoituneita eläimiä niiden lajityypilliseen ympäristöön Esimerkiksi kanojen esi-isiä punaisia viidakkokanoja on tutkittu niiden luontaisessa elinympäristössä Intiassa sekä San Diegon eläintarhan laajoilla alueilla. Domestikoituneiden kanojen käyttäytymistä on tutkittu vapauttamalla lintuja skotlantilaiselle saarelle. 26 (Kuvat: lihasikoja, kanoja markkinoilla ulkomailla) Lisätietoa: Kotieläinten domestikaatioaikoja ja kantamuotoja (Lähde: Castren, H: Kotieläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi. 1997) Kotieläin Domestikaatio esi-isä tapahtunut Koira 10 000-14 000 Susi vuotta sitten Vuohi 11 000 bezoan vuohi (yhä Keski-Idässä) Lammas 11 000 vieläkin Välimeren saarilla, Pohjois-Amerikassa, Lähi-Idässä Nauta 8 000 työhärkä, alkuhärkä (Eurooppa, Aasia, Afrikka, kuollut sukupuuttoon ihmisen toiminnan takia) ja biisoni, lähisukulainen Sika 8 000 sus scrofa eli eurooppalainen villisika, elää edelleen, levinnyt laajalle (mm. Eurooppa, Vähä-Aasia, Pohjois-Irak) Hevonen 5 000 tarpaani (Ukraina, hävisi 1850-l.), mustangi prezewalski (eläintarhoissa) Siipikarja 4 000 Gallus gallus eli punainen viidakkokana (Aasiassa) 11

22m) Tehoeläintuotanto Vielä 1950-luvulla syötiin varsinkin köyhimmissä perheissä lihaa vain noin 1-2 kertaa viikossa, tosin varakkaammat söivät useammin. Nyt lihaa ja muita eläinkunnan tuotteita syödään joka päivä ja joka aterialla. Lihan suurkulutus on aiheuttanut sen, että maatalouseläintuotanto muuttunut yhä teollisemmaksi: Tuotanto yhä suuremmissa yksiköissä Eläinten määrä tilaa kohden on kasvanut huimasti Maatilat erikoistuneet yhteen lajiin Esimerkiksi ennen tiloilla oli muutamia kanoja ja lehmiä. Nyt yhdellä tilalla on useita tuhansia kanoja ja toisella tilalla kymmeniä tai satoja lehmiä Ennen ruoka viljeltiin itse tai ostettiin samalta kylältä. Nyt käytetään (lannan lisäksi) keinolannoitteita ja eläinten ruoka saatetaan ostaa muualta. Esimerkiksi Suomeen tuotavasta soijasta noin 80 % menee rehuksi. 27. Vilja viljeltiin ennen ihmisille ja eläimet söivät sitä, mitä ihmiset eivät pystyneet syömään, kuten ruohoa. Taulukko: 1950-luvulla suomalainen söi keskimäärin 29 kg lihaa vuodessa, vuonna 2010 noin 76 kg. Lihan kulutus on siis noin 2,6 kertaistunut 65 vuodessa. 28 TEHTÄVÄVINKKI: pohdittavaksi Helsingin kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2010 tarjota koululaisille kerran viikossa pelkästään kasvisruokaa. Aiemmin kasvisruoka oli ollut toisena vaihtoehtona jokapäiväisen liha- tai kalaruoan rinnalla. Kasvisruokapäivää perusteltiin ympäristösyillä ja terveellisyydellä: kasvisruoka kuormittaa liharuokaa keskimäärin vähemmän ympäristöä ja lihaa syödään muutenkin enemmän kuin olisi terveellistä. Monet kaupunginvaltuutetut ja koululaisten vanhemmat vastustivat päätöstä vetoamalla muun muassa valinnan vapauden ensisijaisuuteen. Voitte keskustella luokan kanssa esimerkiksi seuraavista kysymyksistä (pyydä oppilaita perustelemaan vastaukset): Mitä mieltä olette pakollisesta kasvisruokapäivästä? Pitäisikö kaikissa kouluissa olla pakollinen kasvisruokapäivä? Edistääkö pakollinen kasvisruokapäivä kasvissyöntiä? Onko jokaisen oma asia, mitä laittaa suuhunsa? Voit pohtia asiaa luokan kanssa esimerkiksi ensisijaisten ja toissijaisten tarpeiden näkökulmasta. Entä onko yksilön vapaus valita ruokansa suurempi kuin vastuu ruokavalintojen eläin- ja ympäristövaikutuksista? 23m) Tehoeläintuotanto Vaikka eläimiä kasvatetaan yhä useammin vapaana, eli ne eivät ole kytkettyinä, eläimet ovat usein ympärivuotisesti sisällä ja ahtaissa oloissa. Eläintiheys on korkea 12

Esimerkiksi broilerit saavat kuljeskella vapaana hallissa, mutta suuri eläintiheys rajoittaa niiden liikkumisvapautta. Yhdellä broilerilla on tilaa reilusti alle yhden A4-paperiarkin verran (näytä paperiarkkia) (454-555cm²) 29, 30 Hoitotoimet pitkälti automatisoitu Yleensä esimerkiksi ruokailu ja pitopaikan siivous toimii automatiikan avulla. Koneet eivät kuitenkaan pysty huomaamaan, milloin eläin on (psyykkisesti) sairas. Eläinten yksilöllinen hoito on vähentynyt tai tullut mahdottomaksi Esimerkiksi broilerihallissa eläinlääkäri käy hyvin harvoin. Vaikka ihminen tekisi tauotta töitä 12 h vuorokaudessa, jäisi hänelle 40 000 broileritilalla 31 yhtä lintua kohti aikaa vain noin yksi sekunti. Vika sinänsä ei ole tuottajassa, vaan yleisessä tehokkuuden vaatimuksessa. Jos olisi pieni tila, tai suurempikin tila jossa olisi paljon hoitajia, ei se olisi enää taloudellisesti kannattavaa. Kun kuluttajat vaativat halvempaa lihaa, on myös eläimiä oltava enemmän hoitajaa kohden. Positiivisia askeleitakin on kuitenkin saavutettu pitkällisen kampanjoinnin tuloksena. Esimerkiksi vuonna 2006 tuli voimaan laki, jonka mukaan parressa olevien lehmien on päästävä jaloittelemaan kesäisin parin kuukauden ajan. 32 Sikojen häntiä ei saa enää katkaista, ja vuodesta 2013 lähtien emakoiden pitäminen erillään ryhmästä on kiellettyä muulloin kuin odotetun porsimisen ja tiineytyksen välisenä aikana. 33 Vuonna 2012 kanoilla minimivaatimuksena on varusteltu häkki. 34 Kasvissyöjien ja vegaanien määrä on selvästi lisääntynyt 35, 36 24m) Kuva Suomen eläinsuojelulainsäädännön mukaan satakiloisella sialla täytyy olla tilaa 0,65m² Eli vähän enemmän kuin sanomalehden aukeama. Käytännössä tiloilla kuitenkin on yhdellä sialla tilaa noin 0,9m² Lisätietoa: Vieroitettujen porsaiden, lihasikojen ja kasvatussikojen ryhmäkarsina 37 Ryhmäkarsinassa on oltava esteetöntä lattiapinta-alaa sikaa kohden vähintään: Sian paino (kg) Lattiapinta-ala (m2/eläin) Alle 10 0,15 10-20 0,20 20-30 0,30 30-50 0,40 13

50-85 0,55 85-110 0,65 Yli 110 1,00 Lisätietoa: Luomusäädösten mukaan tilaa eläintä kohden http://www.evira.fi/attachments/kasvintuotanto_ja_rehut/luomu/luomu_elain_ohjeet/sika_5_06.pdf (kuva: Suomalaiselta tilalta) 25m) Tehoelämää Eläinten liikkumista saatetaan rajoittaa esim. kytkyillä tai häkeillä siten, etteivät ne voi aina toteuttaa edes perustarpeitaan Esimerkiksi 60 % lypsylehmistä elää parsinavetoissa eli kytkettynä 38 suurimman osan vuodesta. (Lain mukaan parressa pidettävien nautojen on päästävä jaloittelemaan kesällä 60vrk. 39 ) Lypsylehmien pito parressa estää nautojen lajinmukaista käyttäytymistä, kuten liikkumista, kehonhoitoa ja sosiaalista kanssakäymistä. 40 Virikkeitä on vähän tai ei ollenkaan Esimerkiksi sioille saatetaan heittää kerran päivässä sanomalehti revittäväksi tai kauhallinen sahapurua. 41 Luonnossa siat ovat ahkeria tutkijoita, jotka tonkivat kärsällään maata pitkin päivää. 42 Eläimet teurastetaan selvästi entistä nuorempina nopeaan kasvuun keskittyneen jalostuksen ja toisaalta tuotantorasitussairauksien vuoksi Naudat teurastetaan keskimäärin noin viiden vuoden iässä. Vielä noin 30 vuotta sitten lehmiä pidettiin kaksi vuotta pidempään. Yleisimmät teurastussyyt ovat utaretulehdukset ja hedelmällisyyshäiriöt. 43 Broilereiden kasvatusaika oli vielä 1960-luvulla 63 vrk, kun se nyt on noin 36 vrk. Broilerin lihasmassan paino on kuitenkin melkein kolminkertaistunut (Lihasmassa on noussut 700-900 grammasta 2000 grammaan). 44 (Kuva: Kuvassa vasikoita) 26m) Kuva Kuvakokoelma broilerin matkasta tilalta teurastamolle. Kuvat ulkomailta. 14

27m) Tehoeläintuotannossa huonommat mahdollisuudet Kanssakäymiseen lajitovereiden kanssa, laumanmuodostamiseen ja sosiaaliseen arvojärjestykseen Esimerkiksi lattiakanaloissa on tuhansia kanoja, jolloin kanat eivät pysty muodostamaan arvojärjestystä. Tällöin esiintyy mm. kannibalismia ja höyhenten nokkimista. Luonnossa kanat elävät noin 1-30 kanan parvissa. Parveen kuuluu myös muutama kukko. 45 Laiduntamiseen ja liikkumiseen laajoilla alueilla Esimerkiksi naudat vaeltavat päivässä luontaisesti noin neljä kilometriä 46, parressa ne eivät voi liikkua juuri lainkaan. 47 Ruoan etsiminen kuopsuttamalla, tonkimalla Esimerkiksi kanat etsivät ruokaa, vaikka niille tarjoaisi ruokaa suoraan eteen. 48 Tavanomaisissa häkkikanaloissa ruoan etsimiskäyttäytyminen on vaikeaa. 49 Makuu-/poikimispesän rakentaminen Sekä sialle että kanalle on tärkeää rakentaa pesä ennen poikimista/munimista. Jos eläimille ei anneta pesäntekomateriaalia, ne eivät voi rakentaa pesää. Sika kuitenkin yrittää pakonomaisesti rakentaa pesää, vaikka pesäntekomateriaalia ei olisikaan. 50 Kehonhuolto (nuoleminen, sukiminen, rypeminen) Esimerkiksi siat eivät hikoile, vaan ne vilvoittelevat itseään rypemällä. Jos sikaloissa ei ole ulkoisia lämmönsäätelykeinoja, siat saattavat kieriskellä omassa ulosteessaan vilvoittaakseen itseään. Lajinmukaisissa olosuhteissa siat eivät koskaan kierisi omassa ulosteessaan. 51 Ympäristön tutkiminen Kaikille tuotantoeläimille on tärkeää ympäristön tutkiminen (Kuvat: Kuvissa emakot porsaineen. Vasemmalla kuva luomuemakosta ulkoilemassa. Oikealla emakko on porsituskarsinassa. Porsailla ei ole mitään tongittavaa. Kuva Suomesta.) 28m) TEHOELÄINTUOTANNON YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET (Kuva: Lietelantasäiliö) 29m) Käänteinen proteiinitehdas Eläinkunnan tuotteiden kasvattaminen vaatii enemmän proteiinia ja energiaa kuin niistä saadaan. 15

Jotta saadaan kilo lihaa, pitää eläimelle syöttää rehua sellainen määrä, että siinä on keskimäärin kymmenen kertaa enemmän proteiinia ja energiaa kuin mitä lihassa 52 Kasvikset voi syödä kahdella tavalla: sellaisenaan tai lihaksi muutettuina Eläimille syötetään paljon ihmisravinnoksi kelpaavaa ruokaa Noin 80 % Suomeen tuodusta soijasta menee rehuksi. 53 Kaikki viljely kuluttaa energiaa ja aiheuttaa päästöjä. Ympäristön kuormittumista voi vähentää kasvattamalla rehun tuotantoon käytettävillä mailla suoraan ihmisen ruuaksi sopivia kasveja Lihantuotanto vaatii myös paljon maapinta-alaa sekä eläinten laitumeksi että rehuntuotantoon Suomen maatalousmaasta 74,2 % rehun viljelyssä. 54 Tuotantoeläimet vievät yli 1/3 koko maapallon kokonaispinta-alasta ja ne käyttävät 2/3 maapallon maatalousmaasta. 55 Amazonian sademetsän hävittämisen suurin syy on naudanlihan kasvanut kysyntä ulkomailla. Brasiliassa kaadetaan paljon sademetsää karjan laidunmaaksi. Sademetsä ei koskaan kasva takaisin, vaikka laidun jätettäisiinkin myöhemmin rauhaan. 56 30m) Vesien rehevöityminen Vesien rehevöityminen on yksi maailman suurimmista ympäristöongelmista. 57 Typpi ja fosfori ovat kasvien kasvun kannalta välttämättömiä ravinteita. Liikaravinne rehevöittää vesistöjä. 58 Maatalous aiheuttaa suurimman osan Suomen rehevöittävistä päästöistä Maatalous vastaa yli puolesta ympäristöön kohdistuvasta fosfori- ja typpikuormituksesta. 59 Liika typpi ja fosfori aiheuttaa mm. sinilevien massaesiintymiä ja kalakuolemia 60 sekä happikatoa 61 Osa ravinteista on peräisin peltoviljelystä (joista ¾ on rehunviljelyssä), osa eläinten lannasta 62 Lannan ympäristövaikutukset johtuvat siitä, että eläimiä on liikaa suhteessa peltoalaan: Kaikkea lantaa ei voi käyttää hyödyksi lannoitteena. 63 31m) Ilmastonmuutos Tehoeläintuotanto vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen energiankulutuksensa kautta Energiaa vievät mm. rehunviljelyyn käytettyjen lannoitteiden ja torjuntaaineiden valmistus, veden pumppaaminen, jätteiden käsittely, eläinsuojien rakentaminen ja lämpimänä pitäminen, eläinten, rehun ja lannan kuljettaminen sekä elintarvikkeiden jalostus ja pakkaaminen. 64 Tehomaataloudessa käytetään fossiilisia polttoaineita 16

Eläinten lannasta vapautuu metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Täysikasvuinen lehmä saa aikaan 10-20 tonnin lantakasan vuodessa 65, 66 Eläinkunnan tuotteiden valmistus on merkittävin ihmisen aiheuttamien metaanipäästöjen lähde. 67 Märehtijöiden (nauta, lammas) ruoansulatuksessa syntyy metaania, joka vapautuu röyhtäysten mukana ilmakehään. 68 Suomen metaanipäästöistä 38 % on peräisin karjataloudesta. 69 Tavallinen lypsylehmä tuottaa 154 kg metaania vuosittain. 70 Kaikista ihmisten toimintaan liittyvistä metaanipäästöistä karjan osuus on 37 % 71 32m) Happy meal Oppilaat voivat tehdä tehtävän joko yksinään tai pareittain. Voi antaa myös esimerkiksi kotiläksyksi, jos se sopii opettajalle. Mitä kuvassa on? Mistä se on tullut? Jos saisit valmistaa oman Happy Mealin, mitä siinä olisi? 33t) TURKISTARHAUS Kuvassa minkkejä. (Häkin yläpuolella oleva läjä on minkeille tarkoitettua ruokaa). Suomesta. 34t) Kuva Suomalaistarhoilla yleisimmät lajit ovat: sinikettu (naali) hopeakettu (kettu) minkki Muita tarhattavia eläimiä ovat mm. suomensupi (supikoira), soopeli, chinchilla, hilleri, rämemajava eli nutria sekä kani. 72, 73 35t) Turkistarhaus Suomessa Suomi on maailman suurin siniketun nahkojen tuottaja. 74 Suomessa elää yli neljä miljoonaa turkiseläintä. 75 17

Yli 90 % ketunnahoista käytetään turkissomisteina: takinkauluksissa, hihansuissa, kengän koristeissa, jopa korvakoruissa 76 Suomessa on jalostettu turkiseläimiä (eläinlajista riippuen) vasta 30-90 vuotta. 77 Esimerkiksi nautaa on jalostettu 8000 vuotta ja koiraa yli 10 000 vuotta. 78 Vuoteen 1991 saakka otettiin siitoseläimiä myös suoraan luonnosta, jotta saataisiin eläinkantaan tuoretta verta. Vuonna 1991 tämä kiellettiin lailla. 79 Tarhattavat eläinlajit ovat luonnossa aktiivisia petoeläimiä, joilla on voimakas tarve liikkua. Liikunnantarve ei katoa ruokkimalla. 80 Jokainen koiranomistaja tietää, ettei liikunnantarve katoa sillä, että koiralle annetaan toinenkin kupillinen ruokaa. Luonnossa näiden eläinten elinympäristö on vaihteleva ja virikkeellinen 81 Luonnossa saalistus, pesäpaikan valinta, lisääntyminen ja sosiaaliset suhteet tuovat elämään sisältöä ja vaihtelevuutta (Kuva: kettu häkissä verkkopohjalattialla, kuva Norjasta) 36t) Häkkielämää Turkistarhoilla eläimen metalliverkkopohjainen häkki on ahdas ja eläinsuojelulainsäädäntö vaatii virikkeeksi vain puupalikoita. 82 Häkin koko voi olla miljoonasosa siitä liikkuma-alueesta, jota eläin luonnossa käyttää 83 Eläimillä on luontaisia käyttäytymistarpeita, joita ne eivät voi toteuttaa tarhaolosuhteissa, kuten: eläminen lajille ominaisessa ympäristössä riittävä liikunta lajille tyypillisessä sosiaalisessa ryhmässä eläminen 84 pakeneminen vaaran uhatessa (Kuvat: tarhattavia eläinlajeja tarhassa ja luonnossa, kuvat osin Suomesta ja osin ulkomailta) 37t) Häiriökäyttäytyminen (kuva) Käyttäytymistarpeiden estyminen aiheuttaa turhautumista, joka purkautuu usein häiriökäyttäytymisenä, kuten stereotypiana. Eläin voi muuttua passiiviseksi tai kehittää epänormaalin käyttäytymismuodon tai pakkoliikkeen Minkeille tyypillistä on esimerkiksi edestakaisin ravaaminen, ylävartalon huojuttaminen tai pään pyörittäminen vesikupin yläpuolella 85 18

Esimerkki kettujen stereotypioista on niiden tapa seistä liikkumattomana etukäpälien varassa takaruumis häkin takaseinään painettuna. (kuva). Tämä on oletettavasti seurausta pelkoreaktiosta, jota eläin ei voi helpottaa pakenemalla. 86 Tarhaeläinten, erityisesti hopeakettujen, stressaantuneet emot saattavat tappaa ja syödä poikasensa. Luonnossa tätä tapahtuu harvemmin. 87 Siitoseläimiä lukuun ottamatta turkiseläimet tapetaan noin 6-8 kuukauden ikäisinä, syystalvella turkin ollessa parhaimmillaan. 88 (Kuva: sinikettu) 38t) TURKISTARHAUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET - Kuluttaja-asiamies kielsi turkisten (ja tekoturkisten) mainostamisen ekotuotteena Suomessa vuonna 1993. 89, 90 (Kuva: ulkomailta) 39t) Turkistarhaus kuormittaa vesistöjä Turkiseläinten lanta ja virtsa valuvat verkkopohjaisten häkkien alle (ks. edellisen kalvon kuva) Turkiseläimiä ruokitaan mm. silakasta, kanoista ja kuolleiden turkiseläinten ruhoista valmistetulla rehulla, joka sisältää paljon eläinvalkuaista, joka puolestaan muuttuu ruuansulatuksessa runsaasti typpeä ja fosforia sisältäväksi lannaksi. Lannan ravinteet (typpi ja fosfori) valuvat vesistöihin. Turkiseläinten lantaa levitetään myös pelloille. 91 Vesistöissä ravinteet aiheuttavat lisääntynyttä levien kasvua (rihmalevät ja sinilevät), veden sameutta ja kalaston muutoksia. 92 Suomessa tarhojen ravinnepäästöt vastaavat melkein 1,2 miljoonan ihmisen puhdistamattomien jätevesien sisältämää uloste- ja typpimäärää. 93 Tarhojen typpipäästöt ovat 430 tonnia ja fosforipäästöt 45 tonnia vuodessa. 94 Turkistarhoja sijaitsee myös pohjavesialueilla 95 Pohjavedet ovat vaarassa pilaantua, kun bakteerit muuttavat eläinten lannasta valuvat typpiyhdisteet ihmisille haitalliseksi nitraatiksi 19

Pohjaveden puhdistaminen haitallisista aineista on vaivalloista ja kestää kymmeniä vuosia. 96 Suomen lainsäädäntö kieltää pohjaveden pilaamisen ja sen laadun vaarantamisen. 97 Turkistarhoja ei saa perustaa enää pohjavesialueille ja vanhoja tarhoja pyritään siirtämään muualle tärkeiltä pohjavesialueilta tai muilta vedenhankintaan sopivilta alueilta. 98 Turkistarhojen ympäristömääräyksiä on viime vuosina tiukennettu. Häkkien pohjat on määrätty korotettaviksi ja niiden alle tulee levittää turvetta vähentämään maaperän ja pohjavesialueen pilaantumista. 99, 100 40t) Turkistarhauksen energiankulutus aito turkki vs. tekoturkki Turkistarhaus kuluttaa energiaa rehuntuotannossa, kuljetuksissa, turkisten muokkauksessa jne. Jo rehuntuotannon energiakulutus ylittää tekoturkin tuottamisen energiakulutuksen Turkin ja tekoturkin tuottamiseen käytetyn energiamäärän voi muuttaa öljylitroiksi Tekoturkki kuluttaa 10 öljylitran verran energiaa, minkkiturkki 470 litraa ja kettuturkki 184 litraa Kettuturkki vie siis energiaa vähintään 18 kertaa enemmän ja minkkiturkki vähintään 47 kertaa enemmän kuin tekoturkki. 101 TEHTÄVÄVINKKI: Paneelikeskustelu tai näytelmä Jaa luokka kahtia. Toinen puoli puolustaa turkistarhausta, toinen vastustaa. Jaa molemmille osapuolille mielipiteensä mukaista materiaalia. Esimerkiksi turkistarhauksen puolestapuhujille Suomen Turkiseläinten Kasvattajainliiton materiaalia ja turkistarhauksen vastustajille Animalian materiaalia. Järjestä luokan eteen: a) paneelikeskustelu, johon tulee molemmista osapuolista kaksi ihmistä. b) Näytelmä: turkisten vastustajat ja turkistarhaaja kohtaavat kaupungilla, jossa turkisten vastustajat ovat pitämässä infopöytää. Molemmat luokanpuolikkaat valitsevat joukostaan sopivimmat ihmiset näyttelemään. Käykää läpi tilanteet tämän jälkeen: onko jollain luokassa aiheesta vielä jotain kommentoitavaa? 41) Mitä voin tehdä? 42) Voit ryhtyä kasvissyöjäksi. Jos ostat eläinkunnan tuotteita, suosi luomua. Myös eläinkunnan tuotteiden vähentäminen on askel parempaan suuntaan 20

Alkamalla kasvissyöjäksi et tue eläinten huonoa kohtelua Vegaanin ruokavalio tuottaa noin puolitoistatonnia vähemmän hiilidioksidia vuodessa kuin sekasyöjän. Vertailun vuoksi: Jos vaihtaa tavallisen auton hybridiautoon 102, vähentää hiilidioksidipäästöjä tonnilla. 103 Esimerkiksi kotimaisen luomuruiskilon tuottamiseen tarvitaan puolet vähemmän energiaa kuin kotimaisen tehotuotetun ruiskilon. 104 43) Älä osta turkkia tai sellaista asustetta, jossa on turkiskaulus tai muita turkissomisteita. Voit myös välttää nahkatuotteiden käyttöä Esimerkiksi useissa takinkauluksissa on turkisreunus. Mikäli haluat turkisreunuksen takkiin, varmista myyjältä, että reunus on epäaito: joskus epäaidoltakin näyttävä turkiskaulus saattaa olla eläimestä peräisin. Useisiin nahkatuotteisiin, kuten vöihin, lompakkoihin ja laukkuihin löytyy eläinystävällinen vaihtoehto. Myös useat kengät on tehty tekonahasta tai muusta eettisemmästä materiaalista. 44) Käytä vain ympäristöä vähän kuormittavaa kosmetiikkaa ja taloustavaroita, joita ei ole testattu eläimillä. Vältä turhia kemikaaleja. Meikkien lisäksi myös deodorantit, hammastahnat, sekä pyykinpesu- ja astianpesuaineet on usein testattu eläimillä. Lista eläimillä testaamattomista kosmetiikkatuotteista löydät Animalian nettisivuilta Eläin- ja ympäristöystävällisiä pesuaineita ja kemikaaleja löytyy mm. eko- ja luontaistuotekaupoista Pesuaineet voi korvata usein esimerkiksi etikalla ja soodalla 45) Liiku lihasvoimalla ja julkisilla liikennevälineillä Liikenteen osuus hiilidioksidipäästöistä on Suomessa noin viidennes. 105 Neljännes Suomessa kuljettavista automatkoista on alle 3-6 km ja toinen neljännes alle 3km. Nämä matkat voisi vaivatta kulkea pyörällä tai jalkaisin 106 Autojen alle kuolee Suomessa vuosittain satoja tuhansia nisäkkäitä ja lintuja. 46) Anna yrityksille ja kaupoille palautetta epäeettisestä toiminnasta, jos kaupan valikoimissa olisi mielestäsi parantamisen varaa. Muista myös vastaavasti kiittää ympäristöjärjestelmistä, reilun kaupan tuotteista ja luomusta valikoimissa 47) Osta vain tarpeellista, korjaa, kierrätä, lainaa 48) Minimoi jätemäärää, lajittele jätteesi ja huolehdi ongelmajätteistä Suomessa noin puolet metaanipäästöistä syntyy biojätteen hajotessa kaatopaikoilla. Kilo biojätettä tuottaa vähitellen puoli kiloa metaania. 107 Suosi irtotuotteita ja ota omat pussit mukaan kauppaan. 49) Hanki ja levitä tietoa. Kirjoita esimerkiksi lehtiin ja nettifoorumeille eläinoikeus- ja ympäristönsuojeluasioista 50) Jos olet hankkimassa lemmikkiä, anna mieluummin koti kodittomalle eläimelle 21

Kodittomia eläimiä voi kysyä eläinsuojeluyhdistyksistä (katso paikkakuntasi eläinsuojeluyhdistys sivuilta www.sey.fi) tai esim. www.rekkurescue.com, www.pelastetaankoirat.com Älä osta lemmikkiä eläinkaupasta tai pentutehtailijalta Harkitse kuitenkin eläimen ottamista pitkään! Mieti, sovellutko sinä ja kyseinen eläinyksilö elämää yhdessä. Eläin ei ole tavara, jonka voi hylätä kun siihen kyllästyy. (Kuva Tallinnan koiratarhalta) 51) Voit liittyä jäseneksi ja/tai tulla mukaan Animalian ja Luonto-Liiton toimintaan! Ota yhteyttä paikkakuntasi toimintaryhmän ja tule mukaan toimintaan. Joukossa on voimaa! Toimimalla kansalaisjärjestössä tutustut uusiin ihmisiin ja voit löytää itsellesi jopa kumppanin sitä kautta! (Kuvat: sika Suomessa ja metsää alhaaltapäin kuvattuna Tsekeissä) 52) Lisälukemista Lisätietoa: Luonto-Liitto Perustettu 1943 Lasten ja nuorten luonnonharrastus- ja ympäristönsuojelujärjestö tavoitteena vaikuttaa yhteiskuntaan siten, että luonnon monimuotoisuus säilyy ja luonnon itseisarvo tunnustetaan. tarjoaa tietoa, elämyksiä ja toimintaa sekä luo mahdollisuuksia ympäristöpoliittiseen vaikuttamiseen. Yhteiskunnallista vaikuttamista metsien, ilmaston, Itämeren, kestävän kulutuksen ja suurpetojen suojelun puolesta Kursseja, kampanjoita ja tapahtumia nuorille Ympäristökasvatuksen edelläkävijä Suomessa Animalia Perustettu 1961 Tavoitteena on eläinten oikeuksien tunnustaminen sekä eläinten hyvinvoinnin parantaminen yhteiskunnassamme Vastustaa sellaista eläinten kohtelua, kasvatusta ja käyttöä, joka aiheuttaa eläimille kärsimystä tai estää niitä toteuttamasta olennaista luontaista käyttäytymistään. 22

Yhteiskunnallista vaikuttamista päättäjiin, kansalaisiin ja tiedotusvälineisiin vaikuttaminen eläinsuojeluepäkohtien esille tuominen lainsäädäntöön vaikuttaminen kampanjointi, tiedotus Päätoimintakohteet koe-eläintoiminta maatalouden eläimet turkistarhaus VIITTEET JA LÄHTEET: 1 Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus 1948. Suomen YK-liitto. [Viitattu 23.11.06]. Saatavilla www-muodossa: http://www.ykliitto.fi/ihmis/julistus.htm 2 Hanski, I. 2005. Landscape fragmentation, biodiversity loss and the societal response - The longterm consequences of our use of natural resources may be surprising and unpleasant. EMBO reports volume 6, no 5. s. 388 392. Saatavilla www-muodossa: http://www.nature.com/embor/journal/v6/n5/full/7400398.html 3 Rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeelliset arvot. 2006. Ympäristöministeriö. [Viitattu 15.12.2006]. Löytyy www-muodossa: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1729&lan=fi 4 Peplow, M. 2002. Lab rats go wild in Oxfordshire. A documentary film proves that laboratory rats can still survive in the wild. Nature 3.2.2002. 5 Eläintarhassa ja pysyvässä eläinnäyttelyssä pidettävien eläinten pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset (2/EEO/2003) 6 Sika rakentaa pesän jos sille annetaan siihen mahdollisuus (a) ja minkille uimapaikka on merkittävä hyvinvointitekijä (b) a) Emakko ja porsaat. 2006. Finfood. [Viitattu 24.11.06]. Saatavilla www-muodossa: http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/0/0800bb705823c019c22564f40038c230?opendocument&ln g=suomi&sh=kaikille&cat1=ylli&cat2=maatila&cat3=kotiel%e4imet&cat4=sika b) The Welfare of Animals Kept For Fur Production. 2001. Report of the Scientific Committee on Animal Health and Animal Welfare. European Commission. Health & Consumer protection directorate-general. 7 Katso Singer, P. 1991. Oikeutta Eläimille. WSOY. 23

8 Regan, T. (1983). The Case for Animal Rights. 425 s. Routledge & Kegan Paul, London. 9 Griffin, H.D. & Goddard, C. 1994. Rapidly growing broiler meat-type chickens their origin and use for comparative studies of the regulation of growth. International Journal of Biochemistry 26: 19-28. 10 Thorp, B.H. 1994. Skeletal disorders in the fowl - a review. Avian Pathology. 23: 203 236. 11 Julian, R.J., 1998. Rapid growth problems: Ascites and skeletal deformities in broilers. Poultry Science 77: 1773 1780. 12 Vasikoiden hoito. 2009. Finfood. [Viitattu 30.11.2006]. Saatavilla www-muodossa: http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/0/a3bc783383698274c22564f40038c223?opendocument&ln g=suomi&sh=kaikille&cat1=ylli&cat2=maatila&cat3=kotiel%e4imet&cat4=lypsykarja&cat5=vasi koiden%20hoito 13 Emakko vieroittaa porsaansa luonnonoloissa 12-17 viikon ikäisinä (c) kun tuotantotiloilla erotus tapahtuu viiden viikon iässä (d) c) Hörning, B., Raskopf, S., Simantje, C., Boehncke, E., Walter, J.& Schneider, M. 1997. Sikojen lajinmukainen hoito. Helsingin yliopisto. maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. Mikkeli. d) Emakko ja porsaat. 2006. Finfood. [Viitattu 24.11.06]. Saatavilla www-muodossa: http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/0/0800bb705823c019c22564f40038c230?opendocument&ln g=suomi&sh=kaikille&cat1=ylli&cat2=maatila&cat3=kotiel%e4imet&cat4=sika 14 Kana munantuottajana. 2006. Finfood. [viitattu 24.11.2006]. Saatavilla www-muodossa: http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/0/9e7b074ae0842f72c22564f40038c235?opendocument&ln g=suomi&sh=kaikille&cat1=ylli&cat2=maatila&cat3=kotiel%c3%a4imet&cat4=siipikarja&cat5= Kana%20munantuottajana 15 Lundqvist, E. 2005. Miten eläinsuojelulainsäädäntö mahdollistaa kanojen (Gallus gallus) lajityypillisen käyttäytymisen nykypäivän tuotanto-oloissa? Pro gradu tutkielma. Helsingin yliopisto. 16 Kana munantuottajana. 2006. Finfood. [viitattu 24.11.2006]. Saatavilla www-muodossa: http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/0/9e7b074ae0842f72c22564f40038c235?opendocument&ln g=suomi&sh=kaikille&cat1=ylli&cat2=maatila&cat3=kotiel%c3%a4imet&cat4=siipikarja&cat5= Kana%20munantuottajana 17 Collias E., Collias, N., Hunsaker, D. & Minning, L. 1966. Locality fixation, mobility and social organization within an unconfined population of red jungle fowl. Animal Behaviour 14: 550-559. 18 Collias E. & Collias, N. 1967. A field study of the Red Jungle Fowl in north-central India. The Condor 69: 360-386. 24

19 Collias, E. & Collias, N. 1996. Social organization of a red junglefowl, Gallus gallus, population related to evolution theory. Animal Behaviour 51: 1337-1354. 20 Castrén, H. 1997. Kotieläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi. Helsingin yliopisto. 21 Patterson, F & Eugege, L. 1987. Koko: Puhuva gorilla. Otava. 22 Fouts, R. 1999. Simpanssini Washoe: Yhteinen matkamme. WSOY. 23 Castrén, H. 1997. Kotieläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi. Helsingin yliopisto. 24 Castrén, H. 1997. Kotieläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi. Helsingin yliopisto. 25 Castrén, H. 1997. Kotieläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi. Helsingin yliopisto. 26 Lundqvist, E. 2005. Miten eläinsuojelulainsäädäntö mahdollistaa kanojen (Gallus gallus) lajityypillisen käyttäytymisen nykypäivän tuotanto-oloissa? Pro gradu tutkielma. Helsingin yliopisto. 27 Ravintotase. 2005. Tilastokeskus (TIKE). 28 Lihatiedotus -internetsivusto. http://www.lisaalihasta.fi/www/fi/tilastot/lihan_kulutus_suomessa.php 29 Runsten, K-L. 2005. Broileridirektiivissä painotetaan tuotannon laatuketjua. Maaseudun Tulevaisuus 3.6.2005. 30 Ministeriön asetus (10/EEO/2000)) 31 Suomalaisella broileritilalla on keskimäärin 40 000 broileria (e) e) Broilerit 2006. Finfood. [Viitattu 24.11.2006]. Saatavilla www-muodossa: http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/0/96140c0f0231eb44c22564f40038c233?opendocument&ln g=suomi&sh=kaikille&cat1=ylli&cat2=maatila&cat3=kotiel%e4imet&cat4=siipikarja&cat5=broile rit 32 Valtioneuvoston asetus (171/2005) 33 Valtioneuvoston asetus (910/2002) 34 Valtioneuvoksen asetus (425/2000) 35 Vainio, R. 2001. Yliopisto-opiskelijat kasvissyöjien etujoukkoa. Helsingin Sanomien verkkoliite 4.3.2001. Saatavilla www-muodossa: http://www2.hs.fi/uutiset/juttu.asp?id=20010304ko1&pvm=20010304&a=1 25

36 Kuvaja, A. 2004. Maukasta ja terveellistä kasvisruokaa. Gastronomie-lehti 2/2004. Saatavilla wwwmuodossa: http://www.metrotukku.com/gastronomie/gastro0204art4.html 37 Maa- ja metsätalousministeriön asetus (14/EEO/2002) 38 Parsinavetassa lehmiä pidetään kytkettyinä. Eläinsuojeluliitto Animalian internetsivut. http://www.animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/tuotantoeläimet/naudat/lypsylehmät 39 Valtioneuvoston asetus (171/2005) 40 Tuotantoeläinten hyvinvointistrategia. 2006. Työryhmämuistio 2006:20 maa- ja metsätalousministeriölle. 41 Sikasukujen paremmuus selviää Längelmäen koeaseman hotellioloissa. 2006. Helsingin Sanomat 7.6.2006 42 Castrén, H. 1997. Kotieläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi. Helsingin yliopisto. 43 Nousiainen, J. 2006. Mansikin heikot kohdat. Nauta 3: 2006. Ss. 30-32. 44 Mikä on broileri? Eläinsuojeluliitto Animalian internetsivut. http://www.animalia.fi/animaliatoimii/toimintakohteet/tuotantoeläimet/siipikarja/broilerit 45 Lundqvist, E. 2005. Miten eläinsuojelulainsäädäntö mahdollistaa kanojen (Gallus gallus) lajityypillisen käyttäytymisen nykypäivän tuotanto-oloissa? Pro gradu tutkielma. Helsingin yliopisto. 46 Castrén, H. 1997. Kotieläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi. Helsingin yliopisto. 47 Rist, M., Schragel, I., Hörning, B., Raskopf, S., Simantke, C., Weiberg, P., Boehncke, E. & Schneider, M. 1996. Nautojen lajinmukainen hoito. Helsingin yliopisto. Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. Mikkeli. 48 Dawkins, M.A. 1989. Time budgets in red junglefowl as a baseline for the assessment of welfare in domestic fowl. Applied Animal Behaviour Science 24(1): 77-80. 49 Lundqvist, E. 2005. Miten eläinsuojelulainsäädäntö mahdollistaa kanojen (Gallus gallus) lajityypillisen käyttäytymisen nykypäivän tuotanto-oloissa? Pro gradu tutkielma. Helsingin yliopisto. 50 Castrén, H. 1997. Kotieläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi. Helsingin yliopisto. 51 Hörning, B., Raskopf, S., Simantje, C., Boehncke, E., Walter, J.& Schneider, M. 1997. Sikojen lajinmukainen hoito. Helsingin yliopisto. maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. Mikkeli. 52 Telkänranta, H. 2006. Elävä Planeetta: ratkaisuja maailman ympäristöongelmiin. Edita. 53 Ravintotase. 2005. Tilastokeskus (TIKE). 26