Kainuun Moottorikerho ry Timo Roininen SANTAMÄKI MAASTORADAT HANKE Diaarinro:736 / 3570-2009 TIIVISTELMÄ Kainuun moottorikerholla oli ollut jo kolmekymmentä vuotta ajoharjoittelupaikka Kajaanin Matimäessä. Radalla ajettiin vuosien saatossa mm. useita SM-tason motocross kilpailuja. Asutuksen laajetessa tuli eteen kartoittaa uutta toimintapaikkaa. Toimintapaikkaa haettiin laajasti Kajaanin ympäriltä ja lopulta päädyttiin Santamäen monttualueeseen Kivimäessä. Aluetta puolsi muut vastaavat harrastusmuodot, sekä pitkäaikainen sijoituspaikka. Hankkeen tavoitteena oli ensisijaisesti säilyttää monimuotoinen harrastustoimintamahdollisuus Kajaanissa, sekä samalla nostaa tasoa kilpailujen läpiviemiseen paikkakunnalla. Eri lajien puitteissa. Alue saatiin hankkeen puitteissa valmiiksi vuoden 2013 loppuun mennessä. 4. RAPORTTI 4.1. Hankkeen tavoitteet a. Ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 Toimintalinja: Leader Toimenpide 321 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut Oulujärvi Leaderin kehittämisohjelma Painopiste: Sujuva arki viihtyisässä ympäristössä b. Hankkeen tavoitteet (tavoitteet, joihin juuri tämä hanke pyrki) Hankkeella tavoiteltiin monimuotoisen harrastustoiminnan ylläpitämistä, toiminnan laajentumista, sekä erilaisten tapahtumien järjestäytynyttä tuottamista, joiden kautta tuodaan matkailuelinkeinoa kuntaan. 4.2. Hankkeen toteutus c. Toimenpiteet Hankkeella oli kaksi osa-aluetta. Ratojen rakentaminen, sekä toimitilojen rakentaminen. Hanke oli tarkoitus aloittaa kesällä 2010 yhteistyössä Kajaanin ammattikoulun maarakennuslinjan kanssa. Kuitenkin keväällä selvisi, että yhteistyö ei aikataulullisesti onnistunut, joten aloitus venähti radan osalta vuodella. Asialla oli sinänsä hyvä puoli, sillä alkusuunnitelmissa oli rakennuksiin suunniteltu vain ajanottotorni, sekä huoltorakennus. Syksyllä saatiin hankittua UPM:n paperitehtaalta kaksikerroksinen parakkirakennus, johon saadaan jatkossa laajennettua monimuotoiset toimitilat. Samalla saatiin alueelle vesikäyttöiset pesu/wc -tilat. Rakennus pystytettiin vielä ennen lumia ja se jäi hautumaan lopullista tilaratkaisua odottaen.. Rakennus myytiin tarjousten perusteella ja kerho onnistui saamaan rakennuksen itselle. Rakennuksen kustannukseksi tuli 5900, sis. ALV 23%. Hankintahinnan lisäksi tulee tietysti siirto ja purku / kasauskulut, joihin tarjousten perusteella valittiin rakennus Niska Oy. Siirto ja kasaustyö tuli kustantamaan noin 8000 pohjien tekojen kanssa. Rakennus siirrettiin vielä marraskuun aikana Kivimäkeen.
Huoltolarakennuksesta purettiin paikanpäällä ilmastointiputket ja muut LVI-toiminnot. Rakennukseen oli liitetty myös isot tikkaat, jotka saatiin irrotettua ehjänä myöhempää käyttöä varten. Rakennus oli myös täynnä käytössä olleita pukukaappeja. Kaapit sisältyivätkin kauppaan ja niitä on ollut hyvä markkinoida eteenpäin. Osa niistä jää kerholle omaan käyttöön rakennuksen peseytymistiloihin. Rakennus Niska laittoi talon täysin osiksi ja palasiksi. Ensin lähti katto neljään osaan, minkä jälkeen rakennelma paloiteltiin kahdeksaan kappaleeseen. Samanaikaisesti Santamäen päässä Mularin Pekan kaivinkone teki pohjia rakennukselle. Niinpä elementit päästiinkin asentamaan suoraan paikoilleen omille sijoilleen. Nopeasti homma lopulta kävikin. Rekka rallin jälkeen rakennus olikin parin päivän aikana pystyssä. Rakennuksen paikalle hankkiminen toi täysin uuden ilmeen koko rata-alueelle. Ratapohjan suunnitelmaa muutettiin hieman ja nyt ajoja pääsee katsomaan suoraan terassilta. Alue myös tiivistyi selkeäksi ja nyt varikko ja rata erottuvat omiksi osikseen. Rakennelmat jäivätkin omalle kukkulalle talvehtimaan ja odottamaan kevään sulattavaa aurinkoa. huoltola pohja-ala 9,5 x 14m Tehdasalueelta löytyi myös vanhoja, mutta uudehkoja kuljetin aihioita, josta muutama siirrettiin myöhemmin paikalle jatkokäyttöä varten. Hallin rungot saatiin neuvoteltua ilmaiseksi ja niistä koituisi vain siirtokustannukset. Pesuhalli aihio 4 x 14m
Havaintomalli rakennuksen suunnitelmasta Pikkujoulujen alla vielä kerittiin ennen talvea tekemään takametsään laavun. Laavu onkin ollut kovassa käytössä ja toiminut oivana kokoontumispaikkana. Offroad pojat touhuilivat laavun kimpussa. Huhtikuun aikana, kun lumet pikkuhiljaa alkoivatkin sulaa, päästiin touhuamaan rakennuksen kimppuun. Ensitöiksemme sähköyhtiö kutsuttiin paikalle liittämään rakennukseen virta. Siinäpä samassa yhtiö halusikin vetää paikalle uudet linjat ja sehän meille passasi. Uusi linja saatiin yhdessä suunniteltua uutta reittiä ja nyt se ei tule koskaan olemaan haitalla tulevaisuuden ratamalleja varten eikä myöskään muun toiminnan edessä. Huhtikuun aikana asenneltiin myös portaita ja raivattiin sisätiloja. Offroad -jaoston avulla saatiin yläkertaan sisäänkäynti. Pikkaraisen Sampo piti huolen että ne tulevat pysymään myös jälkipolville.
Toukokuun aikana kerho haki ensimäistä maksatusta. Maksatuksien kautta saatiin kesän budjetti kasattua kokoon. Kesäksi nostettiin myös kaupungin lupaamaa välirahoitus. Rakennuskauden 2011 budjetti oli suurin kokonaisuus yhteensä koko projektissa. Kauden budjetti oli noin 95 000, mikä koostui radan tekotöistä, sekä murskauksesta. Konetyöt teki Konepalvelu Mulari ja murskauksen Kainuun Sora Paltamosta. Alkuperäinen tavoite hiekan määrässä hieman pieneni kun konekustannuksia jouduttiin ostamaan enemmän. Toukokuussa saatiin muutamia tärkeitä asioita hoidettua. Kuun aikana saimme kytkettyä rakennukseen sähkön. Sähkötöihin osallistui oppilastyötä Empowerin kautta. Kohta tulee virtaa Seuraavana etapissa olikin veden suunnittelu. Sotkamon Porakaivo ilmoitti tulostansa jo toukokuussa, kun olivat matkalla eteläisen Suomen työmaille. Eräänä kauniina kevätpäivänä pora-auto tulikin paikalle ja tärskäytti reiän maahan. Kuulemma noin 45m piti porata ja vettä tulee reilusti! Tämäkin meni hieman suunniteltua paremmin.. Porakaivo tehtiin heti rakennuksen viereen, jotta vesiputken veto olisi yksinkertainen. Sotkamon porakaivo teki työt edulliseen sponsorihintaan. Kauden 2011 todellinen radan rakentaminen alkoi juhannuksen jälkeen. Kevään ja kesän aikana käytiin kovasti suunnitelmia läpi niin radan, kuin rakennustenkin osalta. Tuntui, että ideat vain paranevat ja jalostuvat sitä mukaan kun hanke meni eteenpäin. Suunnitelmat varsinkin radan osalta saivat käänteitä hieman uudistuneen rataprofiilin myötä. Muoto ja pituus näyttää nyt hyvältä SM-kisoja silmällä pitäen.
Uudistunut profiili motocross radasta. Mularin Pekka pääsi irtautumaan muista töistä ja homma aloitettiinkin rinteiden muotoilulla. Paljon kuulemma on alueella kiviä ja ihan illallakin huomaa, kun on päivän niitä kopissa kaivellut.. Ehkä se kaikkein kovin homma oli pohjien perkkuu. Pari viikkoa pohjatöitä tehtiin ennen Kainuun Soran murskan paikalle saapumista. Murskalla tehtiin hieman muotoja poikki rinteeseen ja kolmen eri ottopaikan johdosta saatiin kolme uutta luonnonmuotoista hyppyriäkin. Kokonaismäärällisesti saimme tehtyä vajaa 14 000tn hiekkaa, mikä on tavoitteellinen 10 000 kuutiota. Sen verran urheilumiehiä oli Soran Heikkisen Jukka, että antoi lainaan dumpperia. Kalustolla saatiin liikuteltua hyvin tavaraa. Koko hankkeessa käytettiin myös paljon hyväksi muita talkoo koneita ja kuljettajia. Näiden arvoksi tuli kokonaisuudessaan yli 20 000. Hiekkaa valmistellaan Kainuun Soran murskan toimesta.
Tuttu näky kesällä 2011 Syyskuu ajettiin kiivaalla tahdilla hankkimaamme asfalttia ja puskukone levitti sitä. Oli kyllä aikamoinen tuuri tuossa materiaalissa, että sattui samalla tontilla seisomaan sellaiset varat. Olihan asfaltit odottaneet meitä ilmeisesti jo 80 luvulta saakka. Eli tarkoituksensa tuollakin. Lastausta Ja Purkua Syyskauden työ oli pääpiirteittäin hyvin samankaltaista. Taisi kaivinkonekuskikin tuumata jossain vaiheessa, että nyt kyllä rupiaa kivet riittämään. Onneksi sillä oli pari välityötä käytävänä, että sai huilattua loppuvuotta varten. Puskukonetasausta. Tarkkuustyöstä vastasi Juha Näyhä Fin-Terpuusta
Lokakuussa se sitten koitti kohokohta, kun osalle rataa saatiin hiekat levitettyä. Lokakuun 15. pv päästiin ajamaan koeajot uudella crossiradalla. Paikalla oli oikein lehdistöäkin ja kaikkia hieman jännitti uuden profiilin vinkeet. Päivän ajon jälkeen hämmästyksemme uuteen hiekkapintaan ei juuri uria tullut. Vaikka pintakerros oli tuore ja irtonainen, pysyi se hyvin paikallaan. Tämä johtuu ilmeisesti siitä, että montun hiekkapitoisuudessa on myös pieni osa savea. Ainakin näin vanhat maansiirtomiehet ovat kertoneet, kun eihän tuo ennen muinoon Kivimäen sepeli viitostielle käynyt savipitosuutesa takia. Pojilla oli ilmeisesti hyvinkin hauskaa, Ville näytti mallia.. Onnistuneen testipäivän jälkeen olo oli huojentunut, kun periaatteessa aika kiivas tahti on rakennuksessa ollut koko kesän ajan ja iso etappi oltiin kuljettu. Kun kuvia purimme koneelle päivän jälkeen, ymmärsimme vasta silloin, kuinka iso alue oikeasti on kyseessä. Tietona on ollut, että aina iso kenttä hämää, mutta kuitenkin se taas pääsi yllättämään.. Matinmäkeen verrattuna lähtösuorakin on huomattavasti isompi. Kuvassa Peetu Aalto seuraa Ville Reuteria. Kesän aikana rakennusryhmä hioi vielä viimeisiä talon toimintoja ja tilaratkaisuja. Väliseiniä päästiin myös tekemään. Rakennuksen todelliset työt jätettiin kesälle 2012. UPM-Kajaanin tehtaalta saadut tunnelirungot siirrtetiin paikalle. Lavetilla tuotiin neljä kappaletta noin 7metriä pitkiä rautakehikoita. Näistä saamme rakennettua talolle 14 metriä pitkän terassi, mikä kestää isältä pojalle. Toinen tunneliaihio jätettiin jemmaan ja siitä voidaan tulevaisuudessa tehdä vaikkapa varasto.
Tämä kuva antaa näkökulmaa. Etummainen pyörä (Valtteri Haataja) on saavuttamassa radan ensimmäisen kolmanneksen. Takana tuleva pyörä (Peetu Aalto) on aika kauuuukana..
Tässä valmistuu lähdönjakoaitio. Maita hyödynnettiin klubin -hyppyrille. Paikasta muodostui kuitenkin lopulta katsomo ja kioskimyyntialue. Pitkän syksyn johdosta töitä kyettiin jatkamaan aina joulukuun puoleen väliin saakka. Lumi kuitenkin tuli lopulta maahan ja rata-alue jätettiin nukkumaan talveksi karhun unta. Keväällä hanke taas heräsi henkiin uutta tarmoa rinta täynnä. Tavoitteena rakennuskaudelle 2012 oli hankeen sulkeminen. Kesä heinäkuun aikana saatiin motocross rata pääpiirteittäin valmiiksi ja testiajot, sekä harjoitukset saatiin hyvään vauhtiin. Motocrossrata oli enää lähtöpuomin asennusta vaille hankkeen osalta valmis. Rata-alue tulee toki tarvitsemaan vuosia eteenpäin maisemointi työtä, mutta sehän oli selvä, että työtä riittää usealle vuodelle tulevaisuuteen kun tähän hommaan ryhdyttiin. Lasten rata saa muotoja
Oheisesta kuvasta puuttuu noin 12 000i-m3 kokoinen asfalttikasa mikä on ajettu radan pohjarakenteisiin. Radassa on muotoja moneen suuntaan. Määrätyissä paikoissa vesi seisoo sopivasti mikä helpottaa kastelua. Talon osalta kesän aikana saatiin työt perusvalmiusasteelle. Alkukesän aikaan kaivettiin jätevesijärjestelmät ja työmiehet ovat naulailleet seiniä ja yhdistelleet viemäröintiä. Ajoneuvojen pesupaikkakin on valua vaille valmiina käyttöön. Vielä pinnalla ja sovitettuna. Yleisesti ottaen hanke oli jo pitkällä, mutta pientä laittoa jäi vielä useammaksi työpäiväksi. Hankkeen talkookertymät olivat täyttyneet tässä vaiheessa hyvin. Ratojen osalta talkoo kertymä on täynnä osuuden ollen tällä hetkellä 111 % tavoite: 18 040, toteutuma: 20 045. Rakennuksissa kertymä on reilut 65 % tavoite: 8 000, toteutuma; 5 240, eli kolmannes oli vielä täyttymättä. Talkootuntien osalta näytti että hanke tulisi olemaan täynnä tämän vuoden puolella.
Tästä huolimatta työmaakokouksessamme 21.8.2012 päätimme, että haetaan hankkeelle vuoden jatko. Tämä antaisi tekijöillemme työn turvallisen ja johdonmukaisen etenemisen hankkeessa. Näkemyksemme on myös tehdä tehtävät huolellisesti ja tekemistä oli sen verran paljon jäljellä, että riski rakennuksen rakennusvalvonnan käyttöönotto hyväksyttämisestä olisi voinut venähtää vuoden vaihteen yli. Kesällä 2012 mittailtiin hieman ääniä rata-alueella. Hyvältä näytti. Koeajajina toimivat Valtteri Haataja ja A-O Kurkinen. Hämäläisen Janne Kajaanin kaupungilta piti huolen kurista. Aikataulu ei sinällään hankkeessa pettänyt, sillä työskentely alueella alkoikin vuoden alkuperäisestä ajankohdasta jäljessä. Tämä johtui kesällä 2010 Kajaanin Ammattiopiston vetäytyessä urakasta. Eli se varavuosi käytettiin heti alkuun ennen koko työn aloittamista. Tässä vaiheessa hankkeen elämää vihdoin saimme myös tahtomme läpi valtakunnalliseen mediaan, kun hankkeestamme kirjoitettiin pieni juttu OffRoad Pro lehteen alkukesästä! Keväällä 2013 lumien sulaessa päästiin jatkamaan touhujen kimpussa. Ennen lumien sulamista oli keritty sopia Ylä-Kainuun kelkkailijat ry:n ja kanssa talvella 2014 tulevasta SM osakilpailusta. Tämä hieman lisäsi aktivoitumista porukassa, taas rupeaisi touhut jylläämään. Ajoharjoittelu oli kovassa vauhdissa koko alueella ja rakentamista jatkettiin. Ensitöikseen laitettiin toimitalon huonejärjestys kuosiin ja samalla alkoi hyvää vauhtia valmistua seinäpintoja. Peltityö Tolonen kävi laittamassa ilmastointi laitteistoja ja muut pojat hakkasivat nauloja ja maalasivat seiniä. Ratoja viimeisteltiin koko kesän ajan ja pikkuhiljaa alue rupesi hahmottumaa ja ratakin asettui paikoilleen lähtöpuomeineen. Reittejä vielä vähän lopussa muuteltiin, jolloin saatiin uusi hieno katselupaikka ja kioskikoppi, aivan radan viereen. Jotenkin alkoi ympäristö näyttää, että tässähän tämä on aina ollut.
L ähtöf ff Lähtöpuomin asennus on yllättävän tarkkaa puuhaa. Huomioon pitää ottaa 40n kuljettajan lähteminen yhtä aikaa ensimmäiseen kurviin. Asennushommissa mukana Janne Pulkkinen, Petri Mustikkamaa, Anssi Kemppainen, Simo Karppinen ja Ville Reuter. kuva Joonas Helppi. Valtteri ja Jouni Haataja, sekä Ville Reuter tasasivat uuden katsomoalueen kioskin terassin pohjia. Jaana Haataja odotti koska saisi kutsua pojat kahville. Kuva Joonas Helppi.
Syksyn sateiden tullen vielä valettiin pesupaikka varikon viereen ja ammattikoulun pojatkin kävivät tekemässä putkitöitä. Vuoden ehdottomasti kovin haaste oli käytännössä rahan loppuminen ja lisäsponsoreita haettiin kiivaasti koko ajan. Jotain saatiin kokoon rahallisesti ja iso osa tuotteista saatiin ilmaiseksi. Muutaman vuoden kestänyt hanke alkoi näkyä tekijöissä. Innostus ei luonnollisesti enää tässä vaiheessa urakkaa ole ihan samalla tasolla kuin silloin kauan aikaa sitten joskus kun kiviä potkittiin iltaisin. Mutta niin siitä vain selvittiin. Kokonaisuudessaan hankkeen läpiviemistä rasitti resurssien kokoon saaminen. Työtä haalittiin suunnitelmassa huomattavasti enemmän, kuin sitä oli alun perin laskettu. Hankala on havainnoida kuinka suuri maanrakennusurakka hanke loppujen lopuksi olikaan. Harrastuskerhon puitteissa tehtävänä oli muokata 10 hehtaarin maa-alue täysin ja viimeistellä vajaata 300 neliötä taloa. Verrokkina voisi pitää vaikka uuden hiihtoladun tekemistä toimitiloineen hiihtoseuran puitteissa, tai vaikka pienen jalkapallokentän tekemistä katsomoineen. Syksyllä 2013 vietettiin tuote-esittelypäivää Talven ja kevään 2014 aikana oli vielä tiedossa töitä talolla syksyn tarkastuksessa esiin tulleiden puutteiden korjaamiseen. Näistä suurimpana oli talon sähköt. Entiset sähköt jotka olivat olleet paperitehtaalla käytössä eivät enää käyneet uuteen paikkaan säännösten mukaan. Tästäpä matkan piti jatkua vain eteenpäin ja ei muuta kuin uudestaan kumppanikierrokselle. Sähkötarvikkeita saatiin onneksi lahjoituksena Eltutek Oy:lta ja kerhosta löytyi myös osaavia ammattilaisia. Tätä kirjoittaessa on nyt sitten viimeinen silaus tehty virallisiin sähköihinkin. Rakennustarvikkeita ja maaleja loppurutistukseen saatiin Vesikatto palvelu Kemppaiselta, sekä Kainuun Pintakäsittelyltä. Peltityö Tolonen kävi asentamassa ilmanvaihtolaitteita loppuun. Ennen huhtikuun 2014 loppua saatiin Kajaanin kaupungin rakennusvalvonnalta talolle hyväksyntä.
Talon alakerran pohjakuva lopullisessa muodossa 3D mallina Kemppaisen Anssi valvoo Mähösen Erkin työsuoritusta maalin sekoittamisesta. A-O ja Kusti Kemppainen asensivat levyjä. Kemppaisen Jaakko siisti massalla
Helpin Joonas ja Kemppaisen Anssi asensivat turvaverkkoja. Sakari Lämsä teki sähkötöitä. Työmäärän, vastusten ja rahan vuoksi toimitaloa ei saatu ihan täysin hipisteltyä valmiiksi. Loppusilausta jäi vielä odottamaan iso suihkutila ja sauna. Pientä maalaustakin jäi vielä yläkerran kokoontumistilaan. Tarvikkeet on valmiina paikalla ja ne asennetaan heti ilmojen lämmettyä. Talkootöitä jäi maksatuksien yli noin 4 000 :n arvosta. Tämän lisäksi useat merkkaamattomat tunnit, sekä hankkeen jälkeen tehdyt työt. Unohtamatta jo vuonna 2007 alkanutta suunnittelutyötä johon on mennyt kuluneiden vuosien aikana satoja työtunteja. Alakerran käytävä odottaa käyttäjiä
Talon yhteyteen tuleva näyttävä terassi tuo tulevaisuudessa loistavat edellytykset VIP- toiminnalle. Toiselle puolelle katsottuna löytyy laaja ja radanläheinen katselualue, kioskin kera.
Mitä saatiin hankkeessa enemmän kuin oli alun perin budjetoitu? Rata. Ehdottomasti alue on enemmän viimeistelty kuin oli tarkoitus koko hankkeen aikana. Paikalle kehtaa tuoda jo ulkopuolisiakin. Tulevaisuuden laajennusmahdollisuudet ovat äärettömät ja varmasti viiden vuoden päästä taso on noussut entisestäänkin. Radan pinnoite oli parempi kuin osattiin odottaa. Hiekka sitoo itsensä hyvin paikalleen ja mitä märempi se on, niin sitä enemmän siinä on pitoja. Ajokausi piteni edelliseen paikkaan verrattuna noin 2kk / vuosi. Keväällä aloitusta ei haittaa routa ja syksyllä kosteus ei ole ongelma. Talo. Alkuperäisessä suunnitelmassa oli tarkoitus tehdä ajanottotorni pohja-alaltaan n. 25m2. Tämän lisäksi suunnitelmissa oli jonkinmoinen pesupaikka. Nyt saatiin kuitenkin pohjaalaltaan n.150m3 kaksikerroksinen talo, jossa on vesivessat ja peseytymismahdollisuus. Varastotila moninkertaistui ja yläkerran kokoontumistilassa päästään järjestämään vaikka koulutuksia tai mitä tahansa muuta toimintaa. Toimitalo antaa paikalle huomattavasti enemmän käyttöarvoa monentyyppiselle toiminnalle. Kaikki kunnossa. Paikat odottavat vain käyttäjiä ja monipuolisia tapahtumia. Kilpaa pääsee nyt ajamaan niin motocrossia, kuin moottorikelkkakisojen puitteissa. Offroad kilpailutkin ovat mahdollisia ja ajoivathan pojat jo kesällä 2012 pienimuotoisen kilpailun. Yhteistyö Kainuun Prikaatin kanssa on lähtenyt hyvin liikenteeseen, kun heidän alueellaan saatiin myös ajaa tuota maastoautojen suunnistustapahtumaa. Tapahtumien järjestämistä kun ajatellaan, niin monipuolisuudessa löytyy. Oman yli 50 hehtaarin alueen lisäksi on mahdollisuus tapauskohtaisesti laajentaa reittejä jokaiseen ilmansuuntaan. Tietyt lajitapahtumat vetävät nykyään paljon väkeä puoleensa ja ovat näin ollen erittäin tuottavia kerhoille, kuin myös kunnalle matkailun puitteissa. Laskennallisesti on jo osoitettu talven 2014 kilpailulla, että yksipäiväinen kilpailu tuo kaupunkiin vähintään 25 000 :n liikevaihdon. Ja tähän on laskettu minimi yöpymisen ja ruokailun kustannukset n. 80 / hlö. Talven 2014 kelkkakilpailujen 130 kilpailijaa ja ajoneuvoyhdistelmää mahtuivat hyvin varikolle. Tilaakin jäi vielä käyttämättä, joten jatkossa on hyvä järjestää mitä vain.
Tämä tarkoittaa suhteellisen lyhyttä takaisinmaksuaikaa hankkeelle kunnallisessa näkökulmassa. Toki tuohon takaisinmaksuaikaan pitää laskea paikallinen harrastaminen. Keskiverto harrastaja käy ajamassa noin 2 kertaa viikossa. Ajokausi uudella alueella on n. 8kk. Tämä tekee pyöreästi 50-60 ajokertaa vuodessa. Jokaiseen ajokertaan täytyy hankkia bensaa, sekä huoltaa pyörää. Minimissää harrastaja joutuu hankkimaan ajokertaan liittyä tarpeita noin 20 :n edestä. Tästä saadaan pyöristettynä noin 1 100 :a / keskivertoharrastaja / vuosi. Keskivertoharrastajien määrän ollessa nykyisellään n. 50 henkilöä niin tämä tarkoittaa yli 50 000 :a liikevaihtoa kunnallisesti. Tähän vielä lisätään varaosahankinnat, varustehankinnat ja tietenkin, ne kilpaharrastaja joiden panostus on aivan toisenlainen. Tämän laskentaopin kautta voimme sanoa että alue tuo kuntaan vuosittain vähintään 75 000 100 000 :n liikevaihdon pelkästään muuttuvilla kuluilla. Tästä näkökulmasta johtuen kuntien pitäisi olla hankkeissa mukana enemmän omalla panostuksellaan. Hankkeiden toteutukset ovat huomattavasti edullisempia harrastetoiminnan kautta vietynä, kuin kunnallisena rakentamisena. Takaisinmaksu on yleensä aina taattu joka tapauksessa. Siinäpä on kaikille harrastajille ja päättäjille vähän mietittävää. d. Aikataulu e. Resurssit 1.1.2010 31.12.2013 Hankkeessa toimi pääsääntöisesti talkoovoima joka tuli kerholta itseltä. Alihankkijoina urakassa oli Konepalvelu Mulari kaivinkonetöissä, sekä Kainuun Sora Oy hiekan tekemisessä. Hankkeen vastuussa oli kerhon puheenjohtaja Timo Roininen. Hankkeen rahallinen budjetti oli n. 153 366. Hankeen kustannuksien alku rahoitettiin Leaderilta haetulla ennakkomaksulla, sekä kaupungilta saadulla 60 000 :n välirahoituksella. Välirahoitus palautettiin osissa maksatuksien toteutuessa. Budjetti ylittyi työperustaisena, sekä tuotevastineina noin 30 000. Hankkeessa oli projektitoimikunta ja kokoontumiset pidettiin paikanpäällä. f. Toteutuksen organisaatio Kainuun moottorikerho ry. g. Kustannukset ja rahoitus Hankkeen hyväksytty kokonaiskustannus: 178 406,66 1. Muut rakennukset. Leader tuki 31 869,52. Yksityisen rahan osuus 7175,17, talkoon osuus 6103,79 2. Muu rakentaminen. Leader tuki 75 174,48. Yksityisen rahan osuus 13 282,70, talkoon osuus 18 040,00 h. Raportointi ja seuranta (kokoukset, ohjausryhmän työskentely) Hankkeesta on raportoitu rahoittajalle maksatuksien yhteydessä. Hankeen etenemisestä on tiedotettu paikallisille ja valtakunnallisille välineille. Hankkeen projektiryhmä on koostunut yhdistyksen johtokunnasta. Hanketta on käyty läpi tasaisesti sen edetessä. i. Toteutusoletukset ja riskit Hankkeen haasteina oli työmäärä olemassa oleviin resursseihin verraten. Myös rahankäytön niukkuus aiheutti toiminnan haasteita. Riski hankkeen epäonnistumisesta oli kuitenkin minimaalinen, sillä harrastajat tarvitsivat kyseisenlaista paikkaa kipeästi.
4.3. Yhteistyökumppanit Hankkeen yhteistyökumppanit rakentuivat rahoittajien osuudesta. Yhdistys sai kerättyä omanrahan osuuden suurimmaksi osaksi hanketuella. Kajaanin kaupunki toimi välirahoituksen antajana ja se auttoi kiivaimman maanrakennuskauden yli. Ilman näin suurta kumppaniverkostoa ei hanke olisi ollut mahdollinen. Suuri kiitos kuuluu kaikille mukana olijoille. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua nyt tehty työ varmasti lämmittää, kun takalaavulla käydään tarinoimassa projektin läpivientiä makkaran merkeissä. Hankkeessa olivat mukana seuraavat tahot: Oulujärvi Leader ry Kajaanin kaupunki Kainuun Pultti Kainuun Pintakäsittely Liikennekoulu Redigo Comasul Kajaanin Tila-autot Kuljetuspalvelu Kurkinen Suokone Puuilo K-Market Paltamo Ranch Kuljetus Mikko Moilanen Kaukoset Konepalvelu Mulari Kainuun Sora Motomaxi, Kajaani Peltityö Tolonen Kainuun Konepiste Rakennusmittapelti Vesikattopalvelu Kemppainen Autopalvelu Hyvärinen Autokorjaamo Karppinen & Åman Teräsasennus Mankinen Sotkamon Porakaivo LVI-Aitta Kajaanin Ammattiopisto Fin-Terpuu Eltutec Kajaanin Romu Vianor Kajaani SEKÄ LUKUISAT JÄSENET JA KERHON ULKOPUOLISET YKSITYIS JA YRITYSTAHOT RAHALLISEN TAI SUUREN TYÖPANOSTUKSEN ANTANEET YKSITYISHENKILÖT 4.4. Hankkeen tulokset ja vaikutukset Hankkeen tavoitteissa onnistuttiin paremmin kuin oli alun perin tarkoitettu. Hankkeen vaikutukset näkyvät paremmin aktivoituneessa harrastajaryhmässä. Uusia jäseniä on tullut niin maastoautojen, kuin moottoripyörienkin puolelta. Vastikään on myös suunniteltu uusia harrastajaryhmiä. Mönkijäharrastajat ovat tulossa mukaan ja kesällä 2014 on tarkoitus alkaa rakentamaan heille alueella kiertävää rataa. Ratapohja toimii samalla talvisin järjestettävässä kelkkakilpailussa. Radio-ohjattavien autojen harrastajat ovat olleet yhteydessä ja paikka
mahdolliselle radalle on jo suunniteltu. Lajit käyvät yhteen eri tapahtumien järjestämisessä oheistoimintana. Kainuun Prikaatin yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin. Yhdistys on saanut käyttöön heidän alueitaan ja myös Prikaati harjoittelee toisinaan harrastealueella. Kivimäkeen syksyllä 2012 valmistunut ajoharjoittelurata antaa vakautta koko alueen harrastustoiminnalle. Vuonna 2007 visioitu Kivimäen moottoriradat näyttävät toteutuvan ja tulokset tulevat näkymään seuraavan kymmenen vuoden aikana moninkertaisesti. Aikoinaan visioitu ratajako näytti kuitenkin toteutuvan. Kaikki on jo paikallaan ja kehittyvät omaan tahtiin. 5. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUKSET Kajaanissa 28.4.2014 Timo Roininen