Vastaanottaja EPV Tuulivoima Oy, Suomen Hyötytuuli Oy ja TuuliWatti Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.6.2014, täyd. 18.9.2014 Viite EPV Tuulivoima Oy, Suomen Hyötytuuli Oy ja TuuliWatti Oy KORPI-MATIN TUULIVOIMA- PUISTO, MERIKARVIA MELUMALLINNUS
KORPI-MATIN TUULIVOIMAPUISTO, MERIKARVIA MELUMALLINNUS Päivämäärä 23.6.2014, täyd. 18.9.2014 Laatija Veli-Matti Yli-Kätkä Janne Ristolainen Tarkastaja Tuulivoimahankkeen meluselvitys Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 05/2013 aineistoa. http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1 _20120501 Viite 82129133-03 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi
MELUMALLINNUS SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 1 2. MELUN OHJEARVOT 1 2.1 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot 1 2.2 Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot 2 3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT 3 3.1 Tuulivoimalatiedot 3 3.2 Melunlaskenta 6 3.3 Maastomalli ja rakennustiedot 7 4. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 8 4.1 Mallinnuksen tulokset 8 4.2 Häiritsevyyskorjaukset 9 4.3 Pienitaajuinen melu 9 4.4 Tuulivoiman melutasot verrattuna VNp 993/1992 melutason yleisiin ohjearvoihin 11 4.5 Tuulivoiman melutasot verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvoihin 11 4.6 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen 11 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Melumallinnuksen tiedot, Gamesa G128 Melumallinnuksen tiedot, Siemens SWT-3,0-113 Melumallinnuksen tiedot, Nordex N131 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Meluvyöhykekartta, Gamesa G128, äänitehotaso L WA 107,5 db Meluvyöhykekartta, Siemens SWT-3,0-113, L WA 105,5 db Meluvyöhykekartta, Nordex N131, L WA 104,5 db Meluvyöhykekartta, Nordex N131 ja Siemens SWT-3,0-113 Meluvyöhykekartta, Nordex N131 ja Siemens SWT-3,0-113 (voimalaitos nro 20 pois) Meluvyöhykekartta, Nordex N131 ja Gamesa G128 Meluvyöhykekartta, Nordex N131 ja Gamesa G128 (voimalaitos nro 20 pois)
MELUMALLINNUS 1 1. YLEISTÄ Merikarvian kunnassa on käynnissä Korpi-Matin alueen osayleiskaavoitustyö. Alueelle on suunnitteilla tuulivoimapuisto, jonka suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavat TuuliWatti Oy, EPV Tuulivoima Oy ja Suomen Hyötytuuli Oy. Tässä selvityksessä on tehty tuulivoimalaitosten melumallinnus. Melumallinnus tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen raportin mukaisilla laskentaparametreilla. Koska kyseessä on kaavoitusvaihetta varten tehty selvitys, on meluvyöhykkeiden mallinnuksessa käytetty laskentamallia ISO 9613-2. Pienitaajuisen melun tarkastelu tehtiin soveltaen DSO 1284 mukaista menetelmää YM:n ohjeen 2/2014 mukaisesti. Meluselvityksen laatimisesta on Rambollissa vastannut projektipäällikkö ins.(amk) Janne Ristolainen. Melumallinnuksen ja raportoinnin ovat tehneet suunnittelijat ins.(amk) Arttu Ruhanen ja DI Veli-Matti Yli-Kätkä. 2. MELUN OHJEARVOT 2.1 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukossa 2.1.1 on esitetty päivä- ja yöajan ohjearvot ulkona ja sisällä. Taulukko 2.1.1. VNp 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Uudet asuinalueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat Loma-asumiseen käytettävät alueet 3), leirintäalueet ja virkistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet Sisällä L Aeq, enintään Päivällä (07 22) Yöllä (22 07) 55 db 50 db 1) 55 db 45 db 1) 45 db 40 db 2) Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa 2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 3) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso)
MELUMALLINNUS 2 Jos melu sisältää impulsseja tai ääneksiä tai on kapeakaistaista, mittaustuloksiin lisätään 5 db ennen niiden vertaamista ohjearvoihin. Impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjaus tehdään sille ajalle, jolloin melu on impulssimaista tai kapeakaistaista. 2.2 Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot Ympäristöministeriö asetti 30.9.2010 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä koskevaksi ohjeistukseksi. Työryhmän raportti "Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" julkaistiin heinäkuussa 2012. Melun osalta ohjeessa on todettu, etteivät Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason yleiset ohjearvot sovellu tuulivoimamelun haittojen arviointiin ja ohjeessa annetaan suunnitteluohjearvot tuulivoimamelulle. Toisaalta Ympäristöministeriön ELY:jen alueidenkäyttövastaaville lähettämässä tiedotteessa (Nunu Pesu 24.9.2012) on todettu, että "Tuulivoimamelun suunnitteluohjearvoja ei ole tarkoitettu sovellettavaksi jo rakennettuihin ja käytössä oleviin tuulivoimaloihin. Tuulivoimamelun suunnitteluohjearvoja ei myöskään sovelleta jo lainvoiman saaneisiin kaavoihin tai lupiin." Ympäristöministeriön ohjeessa on sanottu suunnitteluohjearvoista seuraavaa: Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Niiden avulla voidaan tunnistaa tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Seuraavassa taulukossa on eritelty tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Taulukko 2.2.1. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot Asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* L Aeq Päiväajalle (07 22) L Aeq Yöajalle (22 07) 45 db 40 db 40 db 35 db Muilla alueilla (esim. teollisuusalueilla) ei sovelleta ei sovelleta * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) On huomattava, että taulukon suunnitteluohjearvoja sovelletaan vain asumiseen, lomaasumiseen ja virkistykseen käytettävillä alueilla sekä leirintä- ja luonnonsuojelualueilla. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot määritetään A-taajuuspainotettuna keskiäänitasona L Aeq erikseen päiväajan (klo 7-22) ja yöajan (klo 22-7) osalta. Kyse ei ole hetkellisistä enimmäisäänitasoista. Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Ulkomelutason suunnitteluohjearvojen lisäksi asuntojen sisätiloissa käytetään Terveydensuojelulain (763/94) sisältövaatimuksiin pohjautuen asumisterveysohjeen mukaisia taajuuspainottamattomia tunnin keskiäänitasoon L eq,1h perustuvia suunnitteluohjearvoja koskien pienitaajuista melua. Sisämelutasot voidaan arvioida ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys. Sisämelun ohjearvot on esitetty taulukossa 2.2.2. Taulukko 2.2.2. Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun ohjearvot terssikaistoittain (Asumisterveysohje, STM:n oppaita 2003:1) Kaista / Hz L Aq, 1h / db 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32
MELUMALLINNUS 3 Oppaassa mainituista häiritsevyyskorjauksista on todettava, että niitä ei lisätä automaattisesti tuulivoimalaitosten meluun, sillä melutason alhaisemmat suunnitteluohjearvot huomioivat jo tuulivoimalaitosten melun muuta melua häiritsevämmän luonteen. Lisäys tehdään ainoastaan siinä tapauksessa, että melu voidaan todeta erityisen häiritseväksi tarkastelupisteessä (esim. asutuksen tai loma-asuntojen kohdalla). Ympäristöministeriön julkaisemassa ohjeessa 2/2014 Tuulivoimalaitosten melun mallintaminen on todettu häiritsevyyskorjausten soveltamisesta seuraavaa: Äänen mahdollinen kapeakaistaisuus ja pienitaajuisten komponenttien osuus äänen spektrissä selvitetään. Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä edellytetä. Sanktio voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaisia/tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Kapeakaistaisuus/tonaalisuus arvioidaan ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melupäästön mittausohjeen mukaan. Muussa tapauksessa sanktiota ei sovelleta melun mallinnuksessa. Tuulivoimalaitosten aiheuttamaa melua koskeva asetus oli tämän raportin laatimisen aikaan valmisteilla, mutta asetuksen julkaisemisen tai voimaan tulon ajankohdasta ei ole tietoa. 3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT 3.1 Tuulivoimalatiedot Mallinnus tehtiin kolmella vaihtoehtoisella laitosmallilla: Nordex N131 (äänitehotaso L WA on 104,5 db kun tuulennopeus on 8 m/s 10 m korkeudella maanpinnasta), Siemens SWT-3.0-113 (äänitehotaso 105,5 db) ja Gamesa G128-4.5MW G10x (äänitehotaso 107,5 db). Mallinnukessa käytetyt äänitehotasot ovat valmistajan ilmoittamia arvoja standard setting ajoasetuksella. Nordex on antanut kokonaisäänitehotasolle takuun, Siemensin ja Gamesan laitosten osalta arvot eivät ole ns. takuuarvoja. Siemensin melupäästöarvot syötettiin melumalliin taajuusvälillä 63 Hz-8 khz, Gamesan osalta taajuusvälillä 50 Hz-10 khz ja Nordexin äänitehotaso syötettiin malliin taajuusvälillä 20 Hz 10 khz. Voimaloiden tuottaman melun taajuusjakaumat on esitetty kuvissa 3.1.1, 3.1.2 ja 3.1.3. 120 100 80 60 L WA, db 40 20 0 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 Yht Taajuuskaista, Hz Kuva 3.1.1. Siemens SWT-3.0-113 voimalan (A-painotettu) äänitehotaso oktaavikaistoittain kokonaisäänitehotasolla 105,5 db (valmistajan ilmoitus)
MELUMALLINNUS 4 120 100 80 60 L WA, db 40 20 0 50 63 80 100 125 160 200 250 315 400 500 630 800 1000 1250 1600 2000 2500 3150 4000 5000 6300 8000 10000 Yht Taajuuskaista, Hz Kuva 3.1.2. Gamesa G128 voimalan (A-painotettu) äänitehotaso 1/3 oktaavikaistoittain kokonaisäänitehotasolla 107,5 db (valmistajan ilmoitus) 120 100 L WA, db 80 60 40 20 0 25 31 40 50 63 80 100 125 160 200 250 315 400 500 630 800 1000 1250 1600 2000 2500 3150 4000 5000 6300 8000 10000 Yht Taajuuskaista, Hz Kuva 3.1.3. Nordex N131 voimalan (A-painotettu) äänitehotaso 1/3 oktaavikaistoittain kokonaisäänitehotasolla 104,5 db (valmistajan ilmoitus) Tuulivoimalaitoksen äänitehotaso muuttuu tuulennopeuden muuttuessa, joka vaikuttaa merkittävästi alhaisemmilla tuulennopeuksilla ympäristössä havaittavaan melutasoon. Kuvassa 3.1.4 on esitetty yhden voimalatyypin tuottaman äänitehotason riippuvuus vallitsevasta tuulennopeudesta. Kahdella muulla voimalalla riippuvuus on saman tyyppinen, mutta pieniä eroja on mm. siinä millä tuulennopeudella saavutetaan maksimiäänitehotaso ja kuinka nopeasti äänitaso tippuu tuulennopeuden laskiessa. Kaikkia mallinnettuja laitosmalleja voidaan ajaa eri melurajoitusmoodeilla. Melun tuoton rajoittaminen vaikuttaa myös sähkön tuottoon.
MELUMALLINNUS 5 108 106 104 102 L WA, db 100 98 96 94 92 90 4 5 6 7 8 9 10 11 12 m/s Kuva 3.1.4. Siemens SWT-3.0-113 laitoksen äänitehotaso (standard setting) tuulennopeuden mukaan (valmistajan ilmoitus) Gamesa G128-4.5MW G10x laitokselle ei annettu valmistajan ilmoituksessa arvoja alle 8 m/s ja yli 10 m/s melupäästöarvoille. Nordexin ilmoituksen mukaan 144 m korkean voimalan melupäästöarvo referenssikorkeuden tuulennopeudella 6 m/s on 104,2 db. Mallinnuksessa käytetyt voimalaitosten koordinaatit on esitetty taulukossa 3.1.5. Z-koordinaatti kertoo maaston korkeuden metreissä merenpinnan yläpuolella tuulivoimalan suunnitellulla sijaintipaikalla. Taulukko 3.1.5. Tuulivoimalaitosten koordinaatit (KKJ:n yhtenäiskoordinaatisto) Tunnus E / lon N / lat Z 1 3210938 6883959 18 2 3210607 6883663 17 6 3212278 6882051 27 7 3211141 6881933 21 9 3211516 6881568 22 10 3213176 6881253 30 11 3212470 6881078 28 12 3211915 6881096 24 13 3211330 6880910 17 16 3211978 6880247 22 17 3211478 6880185 18 18 3211924 6877703 21 19 3213748 6880012 28 20 3212862 6879903 24 22 3211943 6879535 20 24 3212188 6878483 25 25 3213013 6878137 25 26 3212449 6878082 24 27 3213529 6877591 26 28 3212679 6877173 25 29 3212148 6877282 23 30 3213405 6876840 23 32 3211322 6883559 23 33 3212026 6878938 25 34 3212693 6880456 25 36 3211455 6882240 23
MELUMALLINNUS 6 3.2 Melunlaskenta Melulaskennat tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen raportin mukaisilla laskentaparametreilla ja -menetelmillä. Liitteissä 1-3 on esitetty melulaskentojen oleelliset lähtötiedot esim. laskentaparametrit. Melumallinnukset on tehty SoundPlan 7.1 melulaskentaohjelmalla ja siihen sisältyvää ISO 9613-2 -melulaskentamallia käyttäen. SoundPlan melulaskentaohjelmistosta saa lisätietoa www.soundplan.eu internet-sivustolta. ISO 9613-2 mallissa tuulen nopeutta tai suuntaa ei voida varioida, vaan laskentamallissa on oletuksena lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Malli huomioi kolmiulotteisessa laskennassa mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset ja maanpinnan absorptio-ominaisuudet. Laskentaepävarmuudeksi laajakaistaiselle melulle on kohtuullisessa myötätuulitilanteessa annettu 100-1000 m laskentaetäisyyksillä ±3 db. Arvo on ilmoitettu tilanteessa, jossa lähteen maksimikorkeus on 30 metriä maanpinnan yläpuolella. Kansainvälisissä vertailuissa ISO 9613-2 melulaskentamallin on todettu soveltuvan kohtuullisen hyvin tuulivoimalaitosten melun mallintamiseen, kun laskenta tehdään 4 m korkeudelle maanpinnasta eikä maasto ole erityisen monimutkainen. Tuulivoimaloiden suunniteltujen sijaintipaikkojen ja melulle altistuvien kohteiden välinen korkeusero ei ylitä 60 metriä. Tästä syystä valmistajan ilmoittamaan melupäästöarvoon ei ole tarpeen tehdä Ympäristöministeriön ohjeessa 2/2014 mainittua korjausta ennen melulaskennan tekemistä. Meluvyöhykelaskennat on tehty laskentapisteverkkoon ja ohjelma interpoloi melutasot laskentapisteiden välisille alueille. Lisäksi tehtiin reseptoripistelaskenta kahden tuulivoimaloita lähinnä olevan asuintalon kohdalle. Tarkat keskiäänitasot (L Aeq ) kyseisten rakennusten kohdalla käyvät ilmi reseptoripisteiden tuloksista. Pienitaajuisen melun tarkastelu tehtiin Ympäristöministeriön ohjeessa 2/2014 esitetyn mukaisesti. Melupäästötietona käytettiin laitosvalmistajien ilmoittamia 1/3-oktaavikaistatietoja. Taajuuspainottamattomien terssikaistakohtaisten ulkomelutason laskenta tehtiin kahteen reseptoripisteeseen (A ja B), jotka sijoitettiin lähimpien melulle altistuvien kohteiden luo, joissa meluvyöhykelaskennan mukaan oli voimakkain melutaso. Pisteiden sijainnit on esitetty kuvassa 3.2.1. Rakennusten sisälle aiheutuvia pientaajuisia melutasoja arvioitiin DSO 1284 laskentamenetelmässä esitettyjen asuintalon julkisivun ilmaääneneristävyysarvojen avulla. Raportissa esitetyt melutasot ovat suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mitään mahdollisia häiritsevyyskorjauksia. Koska hankevastaavat eivät vielä hankkeen tässä vaiheessa ole tehneet lopullista päätöstä toteutettavasta voimalaitosmallista, tutkittiin mallinnuksella tuulivoimapuiston erilaisten toteutustapojen meluvaikutuksia seuraavasti: - kaikki voimalaitokset ovat tyyppiä Gamesa G128 (L WA 107,5 db) - kaikki voimalaitokset ovat tyyppiä Siemens SWT-3,0-113 (L WA 105,5 db) - kaikki voimalaitokset ovat tyyppiä Nordex N131 (L WA 104,5 db) - tuulivoimapuistossa on voimalatyyppejä Nordex N131 ja Siemens SWT-3,0-113 (2 layoutia joista toisessa on jätetty voimala 20 pois) - tuulivoimapuistossa on voimalatyyppejä Nordex N131 ja Gamesa G128 (2 lay-outia joista toisessa on jätetty voimala 20 pois) Eri voimalatyyppejä sisältävät hankevaihtoehdot määriteltiin siten, että mallinnuksen tulokset olivat tuulivoimalaitosmelun suunnitteluohjearvojen piirissä hankealueen ympäristön asuntojen ja loma-asuntojen kohdalla.
MELUMALLINNUS 7 Kuva 3.2.1. Reseptoripisteiden sijainnit Taulukko 3.2.2. Reseptoripisteiden koordinaatit Reseptori KKJ3 N / lat E / lon Z A 3213242 6879200 30,81 B 3212306 6876467 27,65 3.3 Maastomalli ja rakennustiedot Maastomalli on laadittu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistosta. Maastomallissa ei huomioitu rakennuksia. Mallissa ei ole huomioitu metsäkasvillisuutta melua vaimentavana tekijänä. Metsäkasvillisuus (puusto yms.) voi vaimentaa melua, mikäli kasvillisuusvyöhyke on riittävän korkea ja syvyys on suuri. Kuitenkin ympäristömeluarvioinneissa pääsääntöisesti kasvillisuuden vaikutusta ei oteta huomioon, koska vyöhykkeiden pysyvyydestä ei voida olla varmoja (esim. puuston avohakkuut). Myöskään laskentamallien kyvystä huomioida luotettavasti puuston vaikutus melun etenemiseen oikein ei ole vielä riittävästi tutkittua tietoa. Hankealueella tuulivoimalan suunniteltujen sijaintipaikkojen ja kolmen kilometrin etäisyydellä laitoksista sijaitsevien altistuvien kohteiden välinen maanpinnan korkeusero oli alle 60 metriä. Tämä käy ilmi kuvasta 3.3.1, jossa punainen väri vastaa maastonkorkeutta, jossa korkeusero maaston ja alimpana sijaitsevan altistuvan kohteen välillä olisi yli 60 metriä.
MELUMALLINNUS 8 Kuva 3.3.1. Hankealueen ympäristön maastonmuodot ja maaston korkeus merenpinnasta 4. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 4.1 Mallinnuksen tulokset Laskennalliset meluvyöhykkeet (A-painotettu keskiäänitaso) on esitetty liitteissä 4-6. Melukuviin on merkitty asuin- ja lomarakennukset värikoodein Maanmittauslaitoksen maastotietokannan tietojen pohjalta. Melukuvissa on esitetty mallinnustulokset ilman mahdollisia häiritsevyys- tai muita korjauksia. Tuloksia arvioitaessa on huomioitava, etteivät mallinnuksen pohjana olleet voimalaitosten melupäästötiedot ole laitosvalmistajien takaamia arvoja. Meluvyöhykkeet ovat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulennopeus on koko päivä- tai yöajan niin suuri 10 m korkeudella maanpinnasta, että tuulivoimala tuottaa jatkuvasti melua äänitehotason maksimiarvolla (voimalamallista riippuen joko L WA = 107,5 db tai L WA = 105,5 db). Todellisuudessa tuulennopeus vaihtelee päivä- ja yöaikana ja todellinen päivä- tai yöajan keskiäänitaso vaihtelee sen mukaisesti. Myös tuulen suunta vaikuttaa melun leviämiseen.
MELUMALLINNUS 9 Taulukko 4.1.1. A-painotetut melutasot eniten melulle altistuvan kohteen kohdalla (ulkomelutaso) Reseptori L Aeq, db Gamesa Siemens Nordex Nordex ja Siemens Nordex ja Siemens VE2 Nordex ja Gamesa Nordex ja Gamesa VE2 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 A 44,1 41,6 39,9 40,0 39,7 40,0 39,9 B 42,5 40,0 38,5 38,1 38,6 38,0 38,7 Taulukossa 4.1.1. on esitetty eniten melulle altistuvissa tarkastelupisteissä A ja B lasketut keskiäänitasot. Molemmat pisteet ovat vakituisia asuinrakennuksia. Liitteissä 4-10 on esitetty mallinnetut melualueet. Liitteen 4 mallinnuksen mukaan tuulivoimalaitosten aiheuttamalle 40 45 db meluvyöhykkeelle jää kolme vakituista asuntoa. Meluvyöhykkeelle 35 40 db jää 23 vakituista asuntoa sekä neljä loma-asuntoa. Liitteessä 5 esitetyssä mallinnustilanteessa tuulivoimaloiden aiheuttamalle 40-45 db meluvyöhykkeelle jää yksi asuinrakennus. Lisäksi yksi asuinrakennus on meluvyöhykkeen 40 db rajalla. Meluvyöhykkeelle 35-40 db jää kuusi vakituista asuntoa. Liitteen 6 mallinnustilanteessa voimaloiden aiheuttamalle 35-40 db meluvyöhykkeelle jää 4 vakituista asuinrakennusta. Liitteissä 7-10 tuulivoimalaitosten aiheuttamalle 35 db ylittävälle meluvyöhykkeelle ei jää yhtään loma-asuntoa eikä 40 db ylittävälle meluvyöhykkeelle jää yhtään vakituista asuintaloa. 4.2 Häiritsevyyskorjaukset Ympäristöministeriön mallinnusohjeen 2/2014 mukaan kaavoitusvaiheen meluselvityksessä ei edellytetä melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) tarkastelua, vaan oletetaan että kyseiset vaikutukset sisältyvät laitosvalmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin. Melun kapeakaistaisuudelle/tonaalisuudelle edellytettävä +5 db:n korjaus tehdään vain sellaisissa tapauksissa, jos erityispiirteet ovat kuultavissa melulle altistuvassa kohteessa ja tuulivoimalan melupäästön tiedetään sisältävän kapeakaistaisuutta. Tutkittava laitosmalli ei valmistajan toimittamien tietojen mukaan aiheuta kapeakaistaista melua ja kun melun kapeakaistainen luonne tyypillisesti vielä vähenee etäisyyden kasvaessa melulähteestä kuuntelupisteeseen, ei tuulivoimamelun arvioida olevan kapeakaistaista tarkastelluilla (satojen metrien) etäisyyksillä. 4.3 Pienitaajuinen melu Tuulivoimaloita lähinnä olevissa reseptoripisteissä lasketut pienitaajuisen melun ulko- ja sisämelutasot (L eq ) on esitetty kuvissa 4.3.1. ja 4.3.2 Koska Gamesa on ilmoittanut voimalansa äänitehotason taajuuskaistalla 50 Hz 10 000 Hz, on pienitaajuista melua tarkasteltu vain kaistalla 50 Hz 200 Hz. Siemensin voimalasta ei ollut saatavilla kuin oktaavikaistakohtaiset melupäästötiedot, joten pienitaajuista melua ei ole laskettu tällä voimalatyypillä. Nordexista oli saatavilla äänitehotasotiedot kaistalla 20 Hz 10 000 Hz, joten pienitaajuinen melu on laskettu koko taajuuskaistalla 20 Hz 200 Hz. Asumisterveysohjeen mukaisiin pienitaajuisen melun sisätilojenohjearvoihin verrattuna, suurin rakennuksen ulkovaipan äänitasoerovaatimus syntyy tarkastelupisteessä A. Gamesan voimalamallilla tehdyssä laskennassa pisteessä A vaadittava äänitasoero L on 12 db terssikaistoilla 80 Hz ja 125 Hz. Pisteessä B vastaava luku on 10 db. Muilla taajuusalueen 50 200 Hz välisillä terssikaistoilla vaadittava vaimennus on tätä pienempi. Nordexin voimalalla laskettaessa pisteessä A vaadittava äänitasoero on suurimmillaan 8 db kaistoilla 80 Hz ja 200 Hz. Pisteessä B vastaavat luvut ovat 6 db (80 Hz) ja 7 db (200 Hz). Taajuus-
MELUMALLINNUS 10 kaistalla 20 Hz 31,5 Hz jo ulkomelutasot alittavat sisämelun ohjearvon. Muilla taajuusalueen 40 Hz 200 Hz välisillä terssikaistoilla vaadittava vaimennus on 7 desibeliä tai vähemmän. DSO 1284 -menetelmän mukaiset ääneneristävyysarvot (äänitasoero L) kuvaavat tyypillisen tanskalaisen asuintalon ilmaääneneristävyyttä, jotka vastaavat kohtuullisen hyvin Suomessa käytettyjä rakenteita. Kun huomioidaan ulkoseinän ääneneristävyys DSO 1284 -menetelmässä mainittujen arvojen mukaisesti, alittaa terssikohtaiset melutasot ohjearvot. Tulokset osoittavat, että ympäristön rakennusten kohdalla normaalia rakentamistapaa vastaava ilmaääneneristys riittää vaimentamaan tuulivoimalaitosten pientaajuisen melun ohjearvojen alle. Tulosten perusteella voidaan todeta, että pienitaajuinen melu alittaa ohjearvot myös kauempana tuulivoimaloita, koska laskennan periaatteiden mukaan pienitaajuinen melu vaimenee etäisyyden kasvaessa. Kuva 4.3.1. Gamesa G128 voimalatyypin pienitaajuisen melun laskentatulokset reseptoripisteissä. Pienitaajuinen melu, Nordex N131 80 70 60 50 L eq, db 40 30 20 10 0 A ulkomelu A sisämelu B ulkomelu B sisämelu Asumisterveysohje 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Taajuuskaista, Hz Kuva 4.3.2. Nordex N131 voimalatyypin pienitaajuisen melun laskentatulokset reseptoripisteissä.
MELUMALLINNUS 11 4.4 Tuulivoiman melutasot verrattuna VNp 993/1992 melutason yleisiin ohjearvoihin Mallinnuksen mukaan tuulivoimalaitosten melutasot alittavat VNp 993/1992 mukaiset päivä- ja yöajan ohjearvot vakituisen asutuksen ja loma-asuinalueiden kohdalla. 4.5 Tuulivoiman melutasot verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvoihin YM:n ohjeen (2/2014) mukaan ohjearvovertailussa ei huomioida epävarmuutta, kun laskenta tehdään ohjeessa mainituilla parametreja. Melupäästön takuuarvoon on sisällytetty koko laskennan epävarmuus. Tässä mallinnuksessa käytetyt melupäästön arvot eivät ole Nordexin laitosta lukuun ottamatta valmistajan takaamia arvoja. Liitteen 4 (Gamesa G128 voimalaitos) mallinnustilanteessa yöajan ohjearvo 40 db ylittyy kolmen asuinrakennuksen kohdalla ja yksi asuinrakennus on ohjearvon tasalla. Kolme yksittäistä lomaasuntoa sijoittuu 35-40 db meluvyöhykkeelle. Nämä loma-asunnot sijaitsevat alueella, jossa on sekä vakituista asutusta että yksittäisiä loma-asuntoja, joten myös loma-asuntojen osalta sovelletaan asuinalueille annettuja ohjearvoja. Tämän tulkinnan mukaan melutaso ei ylitä yöajan suunnitteluohjearvoa L Aeq 22-7 40 db yhdenkään loma-asunnon kohdalla. Meren rannassa sijaitsevilla loma-asuntoalueilla melutaso jää alle suunnitteluohjearvon L Aeq 22-7 35 db. Liitteen 5 mallinnuksen (Siemens SWT-3,0-117 voimalaitos) mukaan tuulivoimaloista aiheutuva melutaso ylittää yöajan suunnitteluohjearvon L Aeq 22-7 40 db kahden vakituisen asuintalon kohdalla. Yöajan ohjearvo 35 db ei ylity yhdenkään loma-asunnon kohdalla. Liitteen 6 mallinnuksen (Nordex N131 voimalaitos) mukaan tuulivoimaloista aiheutuva melutaso on yöajan suunnitteluohjearvon L Aeq 22-7 40 db tasalla yhden vakituisen asuintalon kohdalla, muiden vakituisten asuintalojen kohdalla melutaso jää yöajan ohjearvon alapuolelle. Yöajan ohjearvo 35 db ei ylity yhdenkään loma-asunnon kohdalla. Vertailun vuoksi laskettiin voimalaitosvaihtoehdoista myös neljä erilaista yhdistelmää, jotka määriteltiin siten, että laskennallinen melutaso jää yöajan ohjearvojen tasalle tai alapuolelle ympäristön asuintalojen ja loma-asuntojen kohdalla. Liitteissä 7 ja 8 on esitetty Nordexin N313 ja Siemensin SWT-3,0-117 voimalaitoksista kootut yhdistelmät (liitteessä 8 lay-outista on jätetty voimalaitos 20 pois) ja niiden aiheuttamat meluvyöhykkeet. Vastaavasti liitteissä Liitteissä 9 ja 10 on esitetty Nordexin N313 ja Gamesan G128 voimalaitoksista kootut yhdistelmät (liitteessä 10 lay-outista on jätetty voimalaitos 20 pois). Kaikissa liitteiden 7-10 mukaisissa tilanteissa mallinnetut melutasot ympäristön asuintalojen ja loma-asuntojen kohdalla ovat yöajan ohjearvojen tasalla tai alapuolella. 4.6 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen Tuuliolosuhteet vaikuttavat tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. Meluntuotto ei kasva lineaarisesti tuulennopeuden mukana ja äänitehotason voimistuminen pysähtyy tai alkaa laskea yleensä noin 7-11 m/s tuulennopeudella. Hiljaisemmalla tuulennopeudella voimalaitoksen äänitehotaso saattaa olla merkittävästi maksimiarvoa hiljaisempi. Tuulennopeus vaihtelee päivä- ja yöaikana ja hetkittäinen äänitaso vaihtelee sen mukaisesti. Mallinnuksen tulokset vastaavat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulennopeus on koko päivä- tai yöajan niin voimakas, että voimalan äänitehotaso on maksimissaan koko tarkastelujakson ajan. Todellinen päivä- ja yöajan keskiäänitaso laitosten ympärillä riippuu tarkastelujakson tuulisuudesta ja mallinnuksen mukaiset melutasot edustavatkin lähelle äänekkäintä mahdollista tilannetta.
MELUMALLINNUS 12 Kuva 4.6.1. Tuuliruusu Suomen Tuuliatlaksesta Tuuliolosuhteet vaikuttavat tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. Meluntuotto ei kasva lineaarisesti tuulennopeuden mukana ja äänitehotason voimistuminen pysähtyy tai alkaa laskea yleensä noin 7-10 m/s tuulennopeudella. Esimerkiksi toisella tässä selvityksessä käytetyistä voimalatyypeistä Siemens SWT-3.0-113 laitosmallin ilmoitettu äänitehotaso on sama 7 m/s tuulen nopeudesta ylöspäin. Hiljaisemmalla tuulennopeudella voimalaitoksen äänitehotaso saattaa olla merkittävästi maksimiarvoa hiljaisempi. Tuulennopeus vaihtelee päivä- ja yöaikana ja hetkittäinen äänitaso vaihtelee sen mukaisesti. Mallinnuksen tulokset vastaavat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulennopeus on koko päivä- tai yöajan 8 m/s 10 metrin korkeudella maanpinnasta. Mallinnustulokset kuvaavat siten lähes äänekkäintä mahdollista tilannetta, jolloin tuulennopeus on koko päivän tai yön todella voimakasta. Myös tuulen suunta vaikuttaa melun leviämiseen. Korpi-Matin alueella vallitseva tuulensuunta on etelän-lounaan suunnasta. Tällöin mallinnuksen mukaiset melutasot toistuvat useimmiten asuintai lomarakennusten kohdalla, jotka sijaitsevat lähimpien tuulivoimaloiden pohjois- tai koillispuolella. Tuuli käy laitoksilta meren rannan loma-asutuksen suuntaan Tuuliatlaksen tietojen mukaan arviolta 20-25 % vuoden aikana. Yksittäisten asuintalojen, joiden ympärillä on tuulivoimalaitoksia usealla suunnalla, suuntaan melu leviää useilla tuulensuunnilla ja on täten yleisempää. Lahdessa 23. päivänä kesäkuuta 2014, täyd. 18.9.2014 RAMBOLL FINLAND OY Janne Ristolainen projektipäällikkö Veli-Matti Yli-Kätkä suunnittelija
1/3 Laatija: Veli-Matti Yli-Kätkä, Ramboll Finland Oy LIITE 1 Päivämäärä: 17.4.2014 Hankevastaava: Hankealue: EPV Tuulivoima Oy, Suomen Hyötytuuli Oy ja TuuliWatti Oy Korpi-Matti, Merikarvia Mallinnusohjelman tiedot Mallinnusohjelma ja versio: SoundPlan 7.1 Mallinnusmenetelmä: ISO 9613-2 Tuulivoimaloiden perustiedot Tuulivoimalan valmistaja: Gamesa Nimellisteho: 4,5 MW Tyyppi: G128 Napakorkeus: 160 m Sarjanumero: - Roottorin halkaisija: 128 m Tornin tyyppi: - Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana ja sen vaikutus meluun Lapakulman säätö: Pyörimisnopeus: Muu, mikä: Kyllä Kyllä Ei tietoa Ei tietoa Ei Ei Akustiset tiedot/laskennan lähtötiedot Äänitehotaso L WA tuulennopeudella 8 m/s (10 m korkeudella): 107,5 db Suurin äänitehotaso L WA : 107,5 db Takuuarvo Takuuarvo Aänitehotaso 1/3-oktaaveittain (A-painotettu): Takuuarvo L WA, db 120 100 80 60 40 20 0 50 63 80 100 125 160 200 250 315 400 500 630 800 1000 1250 1600 2000 2500 3150 4000 5000 6300 8000 10000 yht Taajuuskaista, Hz Äänitehotaso tuulennopeuden funktiona: Gamesa G128-4.5MW G10x laitokselle ei annettu valmistajan ilmoituksessa taattuja arvoja alle 8 m/s ja yli 10 m/s melupäästöarvoille.
2/3 Melun erityspiirteiden mittaus ja havainnot: Kapeakaistaisuus / Tonaalisuus Impulssimaisuus Merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio) Muu, mikä Kyllä Ei Ei tietoa Kyllä Ei Ei tietoa Kyllä Ei Ei tietoa Laskentaverkko Laskentakorkeus: Laskentaruudukon koko: 4 metriä 50*50 metriä Sääolosuhteet Suhteellinen kosteus: Lämpötila: 70 % 15 C Maastomalli Maastomallin lähde: Vaakaresoluutio: Pystyresoluutio: Maanmitttauslaitos, Maastotietokanta 2,5 m 2,5 m Hankealueen korkeuserot Tuulivoimalan perustusten ja altistuvan kohteen korkeusero yli 60 m (3 km etäisyydellä voimaloista) Kyllä Ei Jos kyllä, mitkä tuulivoimalat: Maan- ja vedenpinnan absorptio ja heijastukset, käytetyt kertoimet Vesialueet 0 akustisesti kova pinta Maa-alueet 0,4 akustisesti puolikova Ilmakehän stabiilius laskennassa/meteorologinen korjaus Neutraali 0 neutraali - stabiili sääolosuhde Laskennassa käytetty tuulen tilastollinen jakauma (vain Nord2000) Tuulen suunta Tuulennopeus Tuulen suunta (%) (%) (m/s) Pohjoinen Koillinen Itä Kaakko Muu, mikä: Etelä Lounas Länsi Luode Tuulennopeus Voimalan äänen suuntaavuus ja vaimentuminen Vapaa avaruus Muu Suunnitteluohjearvot ylittävälle melulle altistuvat kohteet Melulle altistuvat rakennukset ja kohteet, lkm (ilman meluntorjuntaa/voimalan ohjausta) Asuinrakennukset 3 kpl - hlöä Lomarakennukset 0 kpl Hoito- ja oppilaitokset 0 kpl Virkistysalueet 0 kpl Luonnonsuojelualueet 0 kpl Melulle altistuvat rakennukset ja kohteet, lkm (meluntorjunta/voimalan ohjaus huomioiden) Asuinrakennukset - kpl - hlöä Lomarakennukset - kpl Hoito- ja oppilaitokset - kpl Virkistysalueet - kpl Luonnonsuojelualueet - kpl
3/3 Pientaajuisen melun laskenta Lineaariset melutasot (L Leq ) altistuvien kohteiden (rakennusten) ulkopuolella Pientaajuisen melun laskentamenetelmä: YM:n ohjeen 2/2014 mukainen (DSO 1284 sovellettuna) A B Hz L Leq, db L Leq, db 20 - - 25 - - 31,5 - - 40 - - 50 54 52 63 53 51 80 52 50 100 49 47 125 48 46 160 45 42 200 41 39
1/3 Laatija: Veli-Matti Yli-Kätkä, Ramboll Finland Oy LIITE 2 Päivämäärä: 17.4.2014 Hankevastaava: Hankealue: EPV Tuulivoima Oy, Suomen Hyötytuuli Oy ja TuuliWatti Oy Korpi-Matti, Merikarvia Mallinnusohjelman tiedot Mallinnusohjelma ja versio: SoundPlan 7.1 Mallinnusmenetelmä: ISO 9613-2 Tuulivoimaloiden perustiedot Tuulivoimalan valmistaja: Siemens Nimellisteho: 3,0 MW Tyyppi: SWT-3,0-113 Napakorkeus: 160 m Sarjanumero: - Roottorin halkaisija: 113 m Tornin tyyppi: - Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana ja sen vaikutus meluun Lapakulman säätö: Pyörimisnopeus: Muu, mikä: Kyllä Kyllä Ei tietoa Ei tietoa Ei Ei Akustiset tiedot/laskennan lähtötiedot Äänitehotaso L WA tuulennopeudella 8 m/s (10 m korkeudella): 105,5 db Suurin äänitehotaso L WA : 105,5 db 7 m/s Takuuarvo Takuuarvo Äänitehotaso oktaaveittain (A-painotettu): 120 Takuuarvo 100 80 L WA, db 60 40 20 0 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 yht Taajuuskaista, Hz Äänitehotaso tuulennopeuden funktiona: L WA, db 108 106 104 102 100 98 96 94 92 90 4 5 6 7 8 9 10 11 12 m/s
2/3 Melun erityspiirteiden mittaus ja havainnot: Kapeakaistaisuus / Tonaalisuus Impulssimaisuus Merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio) Muu, mikä Kyllä Ei Ei tietoa Kyllä Ei Ei tietoa Kyllä Ei Ei tietoa Laskentaverkko Laskentakorkeus: Laskentaruudukon koko: 4 metriä 50*50 metriä Sääolosuhteet Suhteellinen kosteus: Lämpötila: 70 % 15 C Maastomalli Maastomallin lähde: Vaakaresoluutio: Pystyresoluutio: Maanmitttauslaitos, Maastotietokanta 2,5 m 2,5 m Hankealueen korkeuserot Tuulivoimalan perustusten ja altistuvan kohteen korkeusero yli 60 m (3 km etäisyydellä voimaloista) Kyllä Ei Jos kyllä, mitkä tuulivoimalat: Maan- ja vedenpinnan absorptio ja heijastukset, käytetyt kertoimet Vesialueet 0 akustisesti kova pinta Maa-alueet 0,4 akustisesti puolikova Ilmakehän stabiilius laskennassa/meteorologinen korjaus Neutraali 0 neutraali - stabiili sääolosuhde Laskennassa käytetty tuulen tilastollinen jakauma (vain Nord2000) Tuulen suunta Tuulennopeus Tuulen suunta (%) (%) (m/s) Pohjoinen Koillinen Itä Kaakko Muu, mikä: Etelä Lounas Länsi Luode Tuulennopeus Voimalan äänen suuntaavuus ja vaimentuminen Vapaa avaruus Muu Suunnitteluohjearvot ylittävälle melulle altistuvat kohteet Melulle altistuvat rakennukset ja kohteet, lkm (ilman meluntorjuntaa/voimalan ohjausta) Asuinrakennukset 1 kpl - hlöä Lomarakennukset 0 kpl Hoito- ja oppilaitokset 0 kpl Virkistysalueet 0 kpl Luonnonsuojelualueet 0 kpl Melulle altistuvat rakennukset ja kohteet, lkm (meluntorjunta/voimalan ohjaus huomioiden) Asuinrakennukset - kpl - hlöä Lomarakennukset - kpl Hoito- ja oppilaitokset - kpl Virkistysalueet - kpl Luonnonsuojelualueet - kpl
3/3 Pientaajuisen melun laskenta Lineaariset melutasot (L Leq ) altistuvien kohteiden (rakennusten) ulkopuolella Pientaajuisen melun laskentamenetelmä: YM:n ohjeen 2/2014 mukainen (DSO 1284 sovellettuna) Pientaajuisen melun laskenta tehty vain Nordex N131 ja Gamesa G128 -voimaloille, joista saatavilla 1/3-oktaavikaistakohtaiset äänitehotasot
1/3 Laatija: Veli-Matti Yli-Kätkä, Ramboll Finland Oy LIITE 3 Päivämäärä: 17.4.2014 Hankevastaava: Hankealue: EPV Tuulivoima Oy, Suomen Hyötytuuli Oy ja TuuliWatti Oy Korpi-Matti, Merikarvia Mallinnusohjelman tiedot Mallinnusohjelma ja versio: SoundPlan 7.1 Mallinnusmenetelmä: ISO 9613-2 Tuulivoimaloiden perustiedot Tuulivoimalan valmistaja: Nordex Nimellisteho: 3 MW Tyyppi: N131 Napakorkeus: 160 m Sarjanumero: - Roottorin halkaisija: 131 m Tornin tyyppi: - Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana ja sen vaikutus meluun Lapakulman säätö: Pyörimisnopeus: Muu, mikä: Kyllä Kyllä Ei tietoa Ei tietoa Ei Ei Akustiset tiedot/laskennan lähtötiedot Äänitehotaso L WA tuulennopeudella 8 m/s (10 m korkeudella): 104,5 db Suurin äänitehotaso L WA : 104,5 db Takuuarvo Takuuarvo Aänitehotaso 1/3-oktaaveittain (A-painotettu): Takuuarvo L WA, db 120 100 80 60 40 20 0 Taajuuskaista, Hz Äänitehotaso tuulennopeuden funktiona: Nordex N131 laitokselle on annettu ennakkoarviot (preliminary) voimalan melupäästöarvoille. Tornikorkeudella 144 m voimalan äänitehotaso on 104,5 db, kun tuulennopeus on 8 m/s. Tuulennopeudella 6 m/s äänitehotaso on 104,2 db
2/3 Melun erityspiirteiden mittaus ja havainnot: Kapeakaistaisuus / Tonaalisuus Impulssimaisuus Merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio) Muu, mikä Kyllä Ei Ei tietoa Kyllä Ei Ei tietoa Kyllä Ei Ei tietoa Laskentaverkko Laskentakorkeus: Laskentaruudukon koko: 4 metriä 50*50 metriä Sääolosuhteet Suhteellinen kosteus: Lämpötila: 70 % 15 C Maastomalli Maastomallin lähde: Vaakaresoluutio: Pystyresoluutio: Maanmitttauslaitos, Maastotietokanta 2,5 m 2,5 m Hankealueen korkeuserot Tuulivoimalan perustusten ja altistuvan kohteen korkeusero yli 60 m (3 km etäisyydellä voimaloista) Kyllä Ei Jos kyllä, mitkä tuulivoimalat: Maan- ja vedenpinnan absorptio ja heijastukset, käytetyt kertoimet Vesialueet 0 akustisesti kova pinta Maa-alueet 0,4 akustisesti puolikova Ilmakehän stabiilius laskennassa/meteorologinen korjaus Neutraali 0 neutraali - stabiili sääolosuhde Laskennassa käytetty tuulen tilastollinen jakauma (vain Nord2000) Tuulen suunta Tuulennopeus Tuulen suunta (%) (%) (m/s) Pohjoinen Koillinen Itä Kaakko Muu, mikä: Etelä Lounas Länsi Luode Tuulennopeus Voimalan äänen suuntaavuus ja vaimentuminen Vapaa avaruus Muu Suunnitteluohjearvot ylittävälle melulle altistuvat kohteet Melulle altistuvat rakennukset ja kohteet, lkm (ilman meluntorjuntaa/voimalan ohjausta) Asuinrakennukset 0 kpl 0 hlöä Lomarakennukset 0 kpl Hoito- ja oppilaitokset 0 kpl Virkistysalueet 0 kpl Luonnonsuojelualueet 0 kpl Melulle altistuvat rakennukset ja kohteet, lkm (meluntorjunta/voimalan ohjaus huomioiden) Asuinrakennukset - kpl - hlöä Lomarakennukset - kpl Hoito- ja oppilaitokset - kpl Virkistysalueet - kpl Luonnonsuojelualueet - kpl
3/3 Pientaajuisen melun laskenta Lineaariset melutasot (L Leq ) altistuvien kohteiden (rakennusten) ulkopuolella Pientaajuisen melun laskentamenetelmä: YM:n ohjeen 2/2014 mukainen (DSO 1284 sovellettuna) A B Hz L Leq, db L Leq, db 20 56 54 25 49 48 31,5 49 47 40 53 52 50 49 47 63 48 47 80 48 46 100 43 41 125 43 41 160 37 36 200 40 39
Liite 4
Liite 5
Liite 6
Liite 7
Liite 8
Liite 9
Liite 10