Reisjärven kunta KHALL 14.12.2010 128, LIITE 8 VALT 21.12.2010 63, LIITE 9 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma vuosille 2011 2012 1. Tausta ja tarkoitus Kuntalain mukaan kunnan keskeinen tehtävä on asukkaidensa hyvinvoinnin edistäminen. Uuden terveydenhuoltolain mukaan kuntien keskeinen tehtävä on seurata asukkaidensa terveydentilaa ja siihen vaikuttavien tekijöidensä kehitystä väestöryhmittäin sekä laatia suunnitelmat terveyden edistämisen toimista ja palveluista ja niihin varattavista voimavaroista. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaan olisi ainakin kerran valtuustokaudessa tarpeen valmistella hyvinvointikertomus kuvaamaan sekä hyvinvointitilannetta että kunnan oman hyvinvointipolitiikan toteutumista ja tuloksia. Kaikki Oulun Eteläisen kunnat ovat allekirjoittaneet Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman, Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme hyvinvointisopimuksen, jossa sovitaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä Pohjois-Pohjanmaalla. Reisjärven kunnanhallitus on nimennyt 14.12.2009 kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen poikkihallinnolliseksi työryhmäksi teknisen johtajan, vapaa-aikasihteerin, kirjastotoimenjohtajan, ruokahuollon vastaavan, peruskoulun rehtorin (sivtj), lastensuojelun sosiaalityöntekijän, päivähoidon ohjaajan, työterveyshoitajan (joka toimii Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeen ajan projektipäällikkönä) ja kunnanhallituksen edustajan. Em. viran- ja toimenhaltijat ja kunnanhallituksen edustaja muodostavat Reisjärven hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän. Tällä hetkellä työryhmän kokoonpano on seuraava: Matti Kiviniemi, tekninen johtaja, puheenjohtaja Teijo Haapaniemi, vapaa-aikasihteeri Tuulikki Haapaniemi, kirjastotoimenjohtaja Merja Luomanen, ruokahuollon vastaava Juhani Tilli, pk rehtori (sivtj) Sanna Lehto, lastensuojelun sosiaalityöntekijä Erja Puranen, päivähoidon ohjaaja Leena Ahola, työterveyshoitaja, Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen projektipäällikkö Marjatta Mattila, kunnanhallituksen edustaja Samalla kunnanhallitus päätti, että kunnan johtoryhmä toimii hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjausryhmänä. 1
On tärkeätä huolehtia, että kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavien toimijoiden yhteistyön edellytykset turvataan uusissa rakenteissa. Paras-lain mukaan on selkeästi osoitettava, kenellä on vastuu siitä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen otetaan huomioon kunnan kaikessa toiminnassa. Kuviossa 1 on kuvattu Reisjärven hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakennetta, miten poikkihallinnollinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä edustaa kunnan kaikkia hallinnonaloja. Työryhmän puheenjohtaja on kunnan johtoryhmän jäsen. Kunnan johtoryhmä toimii hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjausryhmänä. Kunnanjohtaja on jäsenenä Selänteen johtoryhmässä. Kuntien ja Selänteen välinen yhteistyö ja terveyden edistämisen koordinointi vaatii hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattorin tarpeen arviointia. Kuvio 1. Reisjärven kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenne ja yhteys Ppky Selänteeseen. Työryhmän tehtäviä ovat a) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen eri yhteistyötahojen kanssa Reisjärven kunnassa. b) Hyvinvointisuunnitelman laatiminen valtuustokausittain. 2
c) Hyvinvointityön seuranta ja arviointi. Hyvinvointikertomuksen koostaminen vuosittain. (Hyvinvointikertomus on katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Sen avulla saadaan koottua oleellinen hyvinvointitieto osaksi kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa.) c) Työryhmä tekee esityksiä johtoryhmälle, lautakunnille ja kunnanhallitukselle. d) Työryhmä huolehtii järjestöyhteistyöstä sekä järjestää kokoontumiset kunnan, seurakunnan, kansalaisopiston ja järjestöjen välillä vähintään kerran vuodessa. 1.1 Yhteys kuntastrategiaan ja muuhun kuntasuunnitteluun Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) mukaan parhaimmillaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja sen johtaminen on osa kunnan kokonaisjohtamista. Silloin se on linjattu osaksi kuntastrategiaa sekä talouden ja toiminnan suunnittelua. Hyvinvointikertomuksen johtopäätökset syntyvät kertomustietojen pohjalta kunnissa eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhteisen käsittelyn tuloksena. Johtopäätökset toimivat kuntastrategian valmistelussa hyvinvointipoliittisten linjausten ja päämäärien asettamisen perustana. Reisjärven kunnan talousarviossa (v. 2010) ja suunnitelmassa (v. 2011 2012) mainitaan tavoitteina mm. kehittyminen maaseutumaisena alueena, joka tarjoaa asukkailleen hyvät peruspalvelut, viihtyisän asuinympäristön sekä toimeentulon. Tavoitteena on myös työpaikkojen lisääminen. Kunnassa panostetaan edelleen henkilöstön hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. 1.2 Keskeiset hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu ja jotka ohjaavat toimintaa Nivala-Haapajärvi seutukunnan alueellinen lastensuojeluyksikön suunnitelma (2009), Lastensuojelusuunnitelma (2009), Reisjärven varhaiskasvatussuunnitelma (2006), Nivala- Haapajärven seutukunnan kotouttamisohjelma (2006), Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma ja Dehkon 2D hanke (2003 2010), liikenneturvallisuussuunnitelma (2004), turvallisuussuunnitelma (2010 2012), Aktiivisen varhaisen puuttumisen toimintamalli (2008), Työsuojeluohjelma (2007) ja päihdeohjelma (2009), Seudullinen päihdestrategia 2009 2012. Selänteen hyvinvointikertomus on valmistunut helmikuussa 2010. Suunnitelmat löytyvät osoitteesta: www.reisjarvi.fi 1.3 Keskeiset hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyvät valtakunnalliset suositukset ja ohjelmat, jotka ohjaavat kunnan toimintaa: Kuntalaki (1995/365, 1 ) Kansanterveyslaki (14 ) Valmisteilla oleva uusi terveydenhuoltolaki Lastensuojelulaki Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (STM v. 2008) Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Terveys 2015 kansanterveysohjelma (STM 2001) 3
Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaan 2007 2011 sisältyy Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma (hallituksen strategia-asiakirja 2007) Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman KASTE -ohjelman vuosille 2008 2011. Kansallisten terveyserojen kaventamisohjelma 2008 2011 Terveyden edistämisen laatusuositus (STM 2006) Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2008 2011: Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme Hyvinvoiva ja terve kunta, tukiaineistoa kuntajohdolle, THL 2008 Perusterveydenhuollon kehittämisen suuntaviivoja, THL 13/2009 Terveyden edistäminen sisältyy linjauksena myös lukuisiin erityislakeihin. 2. Väestön hyvinvoinnin ja terveydentilan kuvaus Peruspalvelukuntayhtymä Selänne on aloittanut toimintansa vuoden 2010 alusta. Sen alueen kuntien hyvinvointikertomus on valmistunut helmikuussa 2010. Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteisiä haasteita ovat väestön väheneminen ja ikääntyminen, alhainen koulutustaso, työttömyys ja alhainen työpaikkojen omavaraisuus sekä väestön huomattava sairastavuus. Selänteen hyvinvointikertomuksen tarkastelujaksona (vuosina 2005 2008) on väestönkehitys ollut vähenevä kaikissa kunnissa ja nettomuutto negatiivinen. Reisjärven väkiluku oli vuoden 2009 lopussa 3020 asukasta. Väestöennusteen mukaan väkiluku tulee vähenemään. Lasten, nuorten ja työikäisten osuus on vähentynyt ja ikääntyneiden osuus kasvanut. Reisjärvellä yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä on hieman vähentynyt viimevuosien aikana, mutta on Selänteen kunnista Pyhäjärven jälkeen suurin. Reisjärven väestö ikäryhmittäin vuosina 2000-2009 60 50 40 30 20 10 0 0-6 -vuotiaat, 7-15 -vuotiaat, 16-24 - % väestöstä % väestöstä vuotiaat, % väestöstä 25-64 - vuotiaat, % väestöstä 65-74 - 75 vuotta vuotiaat, % täyttäneet, % väestöstä väestöstä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kuvio 2. Reisjärven väestö ikäryhmittäin vuosina 2000 2009. (SotkaNet). 4
Huoltosuhde on korkea ja ennusteiden mukaan se tulee nousemaan jyrkästi, samoin väestörakenne vanhenee ja työssäkäyvien osuus pienenee. Korkea huoltosuhde johtaa kunnissa laajaan palvelutarpeeseen, korkeisiin asukaskohtaisiin kustannuksiin ja heikkoon verotulopohjaan. Väestön ikääntymisen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarve lisääntyy. Reisjärvellä koulutustaso on hieman noussut viime vuosina, mutta on edelleen selkeästi alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Elinkeinorakenteessa voimakas maa- ja metsätalous selittää osin koulutustason alhaisuutta. Väestön koulutustasolla ja työttömyydellä on selkeä yhteys terveyteen. Koulutustaso on Suomessa sosiaaliryhmääkin merkittävämpi terveydentilaa säätelevä tekijä. Koulutuksen määrän ohella koulutuksen sisältö on terveyden kannalta tärkeää. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on Reisjärvellä hieman korkeampi kuin Pohjois- Pohjanmaalla keskimäärin. Sosioekonomisten ryhmien välillä on suuria terveyseroja. Hyvätuloiset ja eniten koulutusta saaneet elävät pidempään, ovat terveempiä, liikkuvat aktiivisemmin, elävät terveellisemmin ja hyötyvät palvelujärjestelmästä paremmin kuin pelkän perusasteen koulutuksen saaneet. Nuoruusiässä nähtävien erojen on havaittu ennakoivan terveyserojen pysyvyyttä sekä kasvua aikuisiällä. Reisjärvellä sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat vuonna 2008 olleet Selänteen kunnista korkeimmat/asukas. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioitujen menojen indeksi on ollut hieman koko maan indeksiä pienempi ja samansuuruinen kuin muissa Selänteen kunnissa. Nämä kertovat väestön sairastavuudesta ja palvelujen tarpeesta tai osin siitä, että palveluja ei ole ollut riittävästi tarjolla. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden käytössä on Selänteen kunnissa huomattavia eroja ja Reisjärvellä pienenä kuntana vuosittaiset käyttöasteet vaihtelevat. Perusterveydenhuollon lääkärikäyntejä/asukas on vähemmän kuin Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä. Se kertoo palvelujen vähäisestä saatavuudesta. Perusterveydenhuollon avohoidon muut kuin lääkärikäynnit ovat myös Selänteen muita kuntia pienemmät. Hammaslääkärikäyntejä/asukas on Reisjärvellä ollut tarkasteluvuosina 2005 2008 muita Selänteen kuntia selkeästi enemmän. Kunnan kustantamassa päivähoidossa olevia 1-6 -vuotiaita on ollut muita kuntia vähemmän. Vuonna 2008 säännöllisen kotihoidon piirissä olevia yli 75 -vuotiaita oli Reisjärvellä 11,2 %, kun Kaste-ohjelman tavoite on 14 %. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Reisjärvellä hieman vähentynyt viime vuosien aikana (v. 2008 se oli 88 %). Kaste-ohjelman tavoite on, että yli 75-vuotiaista asuisi kotona 91 92%. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on ollut tarkasteluvuosina Reisjärvellä suurempi kuin Kaste-ohjelman tavoite. Kouluterveyskysely kuvaa nuorten hyvinvointia ja vahvistaa terveyserojen kaventamiseen tähtäävää työtä tuottamalla tietoa nuorten hyvinvointi- ja terveyseroista. Vuoden 2009 kouluterveyskyselyn tulosten mukaan Reisjärven yläluokkalaisten terveys parani ja 5
terveystottumuksissa oli havaittavissa joitakin myönteisiä muutoksia verrattuna kahden vuoden takaiseen kyselyyn. Sen sijaan ylipainoisuus, hampaiden vähäinen hoitaminen ja tupakointi yleistyi. Lukiolaisten terveydessä ja terveystottumuksissa oli havaittavissa enemmän huolenaiheita kuin aiemmassa tutkimuksessa: masentuneisuus, uupumus ja ylipaino lisääntyivät, Liikunnan harrastaminen puolestaan vähentyi. Molemmissa ryhmissä keskusteluyhteys vanhempien kanssa oli hieman vähäisempää kuin Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin. Selänteen hyvinvointikertomuksen ajanjaksolla vuosina 2005 2008 työttömyys on ollut Reisjärvellä vähäisempää kuin muissa Selänteen kunnissa, mutta on noussut viime vuosina. Vuonna 2008 Reisjärvellä työttömiä oli työvoimasta 4,9 %, vuoden 2009 lopussa 7,4 % ja heinäkuun lopussa v. 2010 8,8 % työvoimasta. Sairastavuusindeksi, ikävakioitu 150 100 50 0 Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Pohjois- Pohjanmaa 2005 136 135,2 134,3 128,8 113,7 2006 135,8 132,1 132,5 131,5 113,5 2007 133,2 131,9 133 130,9 113,6 2008 130,2 132,1 138,7 140 114,2 2009 133 134,8 137,1 128,2 114 2005 2006 2007 2008 2009 Kuvio 3. Selänteen kuntien Pohjois-Pohjanmaan sairastavuusindeksit 2005 2009 (Kela). Ikävakioidussa sairastavuusindeksissä on otettu huomioon väestön ikärakenne. Sairastavuusindeksi tarkoittaa miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon, joka on 100. Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Selänteen kunnissa eli myös Reisjärvellä sairastetaan huomattavasti enemmän kuin Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa keskimäärin. Vuoden 2009 sairastavuusindeksi oli Reisjärvellä edellisvuosia pienempi. 6
Kansantauti-indeksi, vakioitu 200 150 100 50 0 Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Pohjois- Pohjanmaa 2005 145,5 157,8 138,1 166,6 139,1 2006 145,5 157,5 139,7 161,6 139,2 2007 147,3 156,8 141 158,2 139,3 2008 148,3 155,8 142,6 165,4 139,6 2005 2006 2007 2008 Kuvio 4. Selänteen kuntien ja Pohjois-Pohjanmaan kansantauti-indeksit (SotkaNet). Vuonna 2009 kansantauti-indeksi on Reisjärvellä ollut 167,2. Kansantauti-indeksi tarkoittaa seitsemän suurimman erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavan sairausindeksin keskiarvoa (koko maa 100). Seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta ovat: astma, diabetes, nivelreuma, psykoosit, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja verenpainetauti (Kuvio 5). Diabetes Astma Verenpaine tauti Sepelvaltimotauti Sydämenvajaa toiminta Nivelreuma Psykoosit Haapajärvi 109,0 136,6 144,0 141,3 234,5 Kärsämäki 107,0 143,8 144,4 154,5 272,3 Pyhäjärvi 118,1 142,9 140,7 132,0 200,9 eisjärvi 127,3 138,1 132,6 192,2 317,3 112,7 121,5 117,2 117,2 141,4 159,3 156,7 145,9 Pohjois- Pohjanmaa 110,3 133,3 133,1 149 204,8 121,3 124,0 Kuvio 5. Kansansantauti-indeksit v.2009, vakioitu. (Kela, Terveyspuntari). Selänteen alueen kunnissa erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä on korkea, myös lasten ja nuorten osalta. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien 25 64 -vuotiaiden määrä on merkittävästi korkeampi kuin Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa keskimäärin, mutta alempi kuin Pyhäjärvellä tai Kärsämäellä. Lastensuojelutyöhön on panostettu Selänteen kunnissa mm. hankkeessa, jonka nimi on Lapsen kanssa - lastensuojelun kehittäminen Nivala-Haapajärvi seutukunnassa. Kuntiin on laadittu myös lastensuojelulain mukaiset lastensuojelusuunnitelmat. 7
Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 0-17 -vuotiaiden osuus on Selänteen hyvinvointikertomuksen tarkasteluvuosina (v. 2005 2008) ollut Reisjärvellä matalampi kuin Selänteen muissa kunnissa. Pääpiirteiltään Selänteen kunnat ja Reisjärvi ovat elämäntavoiltaan rauhallisia ja turvallisuuden ongelmat painottuvat liikenteeseen. Selänteen kunnissa väkivaltatapausten ja rikosten määrät ovat lähellä maan keskiarvoa, osin ylikin. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ovat vaihdelleet Reisjärvellä vuosittain. Väkivallan seurauksia pyritään vähentämään kansallisen väkivallan vähentämisohjelman avulla. Selänteen kunnat ovat mukana Nivala-Haapajärven ja Haapaveden-Siikalatvan seutukuntien turvallisuussuunnitelmassa v. 2010 2012. Menetettyjen elinvuosien PYLL- (Potential years of life lost) indeksillä mitattuna Reisjärvellä ennenaikaisten kuolemien määrä on selkeästi maan keskiarvoa suurempi. Reisjärven naisilla hyvinvoinnin menetys on ollut 30 % maan keskiarvoa suurempaa, kun taas miehillä 20 % vähäisempää. Reisjärvellä hyvinvoinnin menetyksiä naisten osalta selittävät syöpäsairaudet sekä tapaturmat ja myrkytykset, miesten osalta sydän- ja verisuonisairaudet. Suomen terveyspolitiikan päätavoitteet ovat jo pitkään olleet koko väestön mahdollisimman hyvä terveys ja mahdollisimman pienet terveyserot eri väestöryhmien välillä. Tavoitteina ovat: ennenaikaisen kuolleisuuden vähentäminen, sairauksien ja tapaturmien sekä niiden aiheuttamien toimintakyvyn rajoitusten vähentäminen ja pyrkimys väestön mahdollisimman hyvään fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Terveyden mahdollisimman tasaisen jakautumisen tavoite edellyttää, että väestöryhmittäisten erojen vähentämiseen pyritään edistämällä etenkin sairaimpien ryhmien terveyttä. Toimien oikealla kohdentamisella voidaan saavuttaa väestötasolla parhaimpia tuloksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvua hillitään investoimalla ihmisiin, heidän hyvinvointiinsa ja terveyteensä. Varhainen tuki ja ennaltaehkäisevä työ ovat kustannusvaikuttavaa toimintaa, joka näkyy ennen pitkää positiivisesti kuntien taloudessa. Ihmisten hyvinvointia edistetään kunnissa parhaiten ottamalla huomioon päätösten sosiaalija terveysvaikutukset kaikilla hallinnonaloilla. Tavoitteena on kehittää Reisjärven kunnan ja Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita, tuoda tietoa IVA -menetelmästä (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi) päätöksentekoon ja tukea kuntien poikkihallinnollista työtä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. 2.1 Väestön hyvinvoinnin/ terveyden vahvuudet 1) Kunnassa tehdään aktiivisesti työtä uusien työpaikkojen saamiseksi ja se on tuottanut tulosta. Työttömyys on maakuntaan ja maahan verrattuna alhainen. Työttömyys ja sen eri muodot ovat keskeisimpiä syrjäytymiskehityksen riskitekijöitä. 2) Viimeisen (v 2009) kouluterveyskyselyn tulosten mukaan nuorten hyvinvoinnissa monet asiat ovat parempaan päin. Ppky Selänteen myötä lastensuojelulain velvoittama asiantuntijoiden saatavuus lapsi- ja perhetyöhön on parantunut. 8
3 Reisjärvi on turvallinen asuinympäristö. Liikenne- ja väkivaltarikoksia on keskimäärin vähemmän kuin koko maassa ja muissa lähikunnissa. Liikuntamahdollisuudet ovat hyvät, monipuoliset ja maksuttomat ja siten kaikkien saatavilla. 2.2 Väestön hyvinvoinnin/ terveyden haasteet/ kehittämiskohteet 1) Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien terveyden tukeminen ja terveyserojen kaventaminen. 2) Ikääntyvien terveyden ja toimintakyvyn tukeminen sekä avopalveluiden riittävyydestä huolehtiminen. Ikäihmisten henkisen ja fyysisen viriketoiminnan lisääminen. 3) Vanhemmuuden ja lapsiperheiden tukeminen. Kouluterveystutkimusten mukaisen nuorten kokeman vanhemmuuden puutteen vähentäminen ja vanhemmuuden vastuun tukeminen. 4) Korkean sairastavuuden vähentäminen. 3. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma vuosille 2011 2012 3.1. Painopistealueet 1) Lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden tukeminen 2) Työikäisen väestön hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen 3) Ikääntyvien toimintakyvyn ja kotona asumisen tukeminen 4) Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi eli IVA -menetelmän käyttöönotto kuntapäätöksenteossa 9
3.2 Painopistealueiden mukaiset tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit a) Lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden tukeminen Lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden tukeminen Tavoitteet: Toimenpiteet: Mittarit: Vastuutaho: Lasten, nuorten ja vanhempien yhteyden tukeminen ja lisääminen Jatketaan jo olemassa olevia neuvolan, kouluterv.huollon, koulun, vapaa-ajan, päivähoidon, seurakunnan ja järjestöjen työtä Kouluterveyskyselyn tulokset, indikaattoreina mm. kysymykset: Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa, Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Kisatien koulun ja lukion rehtorit Perhetyön- ja avohuollon tukitoimien piirissä olevat lapsiperheet Sijoitetut lapset Selänne, Lasten ja perheiden palvelut, lastensuojelun johtava sos.työntekijä Lastensuojeluilmoitusten määrä Kouluterveydenhoitaja ympäri vuoden kokopäiväisesti sivistystoimen käytössä Kouluterveydenhoitajan tavoitettavuus/ käyntipäivät/viikko Selänne, Lasten ja perheiden palvelu, johtava th ja palvelujohtaja Tiedon lisääminen: asiantuntijaluentoja ja luentosarja vanhemmuuden tukemisesta kansalaisopistossa Asiantuntijatilaisuudet, osallistujien lukumäärät Kansalaisopisto, sivistystoimenjohtaja, kustannus n. 800 /v Nuorten hyvinvointi esillä vanhempainilloissa ja lehdissä Vanhempainiltojen määrä ja sisältö, lehtikirjoitukset Koulujen rehtorit, vapaa-aikasihteeri 10
Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten tavoittaminen Kunnan koulu- ja nuorisotyön tueksi ostetaan tehostetun ja etsivän nuorisotyön palveluja koulun ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten tueksi ja ohjantaan (Uusi nuorisolaki, lakisääteistä vuoden 2011 alusta). Nimetään etsivän nuorisotyön yhdyshenkilö (vapaaaikasihteeri) Etsivän nuorisotyön toiminnassa mukana olevien nuorten määrä. Koulutuksen ulkopuolella olevien osuus Nuorisotyöttömyys Nuorten toimeentulontuen saajien määrä Kunnanvaltuusto: Kustannukset 5000 /vuosi 2011 Sivistystoimi, vapaaaikasihteeri Etsivä nuorisotyö (vapaa-aikasihteeri yhdyshenkilönä) Reisjärven kunta osallistuu THL:n ja puolustusvoimien Time Out toimintaan, joka yhdistetään Kunnossa kassulle toimintaan Koulutukseen osallistuminen, toiminnassa mukana olevien nuorten määrä Sivistystoimi, vapaaaikasihteeri, Selänne/Lasten ja perheiden palvelut, palvelujohtaja (koulutukseen ja toimintaan tuleva työpari vapaa-aikasihteerille) Koulukuraattorin (1pv/viikko 2pv/viikko) ja koulupsykologin (nyt 1pv/kk) palveluja lisätään ennaltaehkäisevään työhön Koulukuraattorin/ psykologin tavoitettavuus Sivistystoimenjohtaja, koulujen rehtorit/johtajat kustannus noin 8000 + 7000 / vuosi Nuorten myönteisten terveystottumusten tukeminen: Ohjanta ja valistus edelleen, tupakoimattomien työpaikkojen Kouluterveyskysely: indikaattoreine: tupakointi, päihteiden käyttö, oireilu ja masentuneisuus sekä Kisatien koulun ja lukion rehtorit (kouluterveyskyselyyn osallistuminen), 11
kouluruokailu, tupakoimattomuus, päihteet, liikunta ja muut harrastukset esimerkki nuorille, harrastusten monipuolinen mahdollistaminen edelleen harrastusten määrä Osallistumiset harrastus- ja liikuntatapahtumiin koulujen johtajat (valistus) Ruokahuollon vastaava, vapaa-aikasihteeri Selänne/Lasten ja perheiden palvelut, kouluterveydenhoitaja Kunnanvaltuusto (tavoitteena tupakoimaton Reisjärven kunta työpaikkana) b) Työikäisen väestön hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen Työikäisen väestön hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen Tavoitteet: Toimenpiteet: Mittarit: Vastuutaho: Työikäisten elintavat kehittyvät myönteiseen suuntaan, sairastavuuden väheneminen Savuton Reisjärvi työpaikkana, esimerkki savuttomuudesta muille työnantajille Toteutuminen Savuttomat työpaikat Kunnanvaltuuston päätös, kuntatyönantaja/ esimiehet Selänne/ TTH, Työterveyshoitaja Tupakoinnin lopettaville tuki, ryhmäohjauksen mahdollisuus Ohjaukseen osallistuvat (kustannukset mahdollisesta nikotiini korvaushoidosta n.100 /henkilö) Työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen Varhaisen reagoinnin ja mini-intervention käyttö edelleen kuntatyönantaja, esimiehet Selänne, työterveyshuolto ja avosairaanhoito 12
Riskiryhmien seulonta Elämäntapatietouden lisääminen: yksilöohjaus, ryhmäohjaus, painonhallinta ryhmä vuosittain Maksuttomat liikuntasalivuorot edelleen Riskiasiakkaiden kehittyminen Ryhmäohjausten toteutuminen, tulokset Sairastavuuden ja kansantautien väheneminen Selänne/ työterveyshoitaja, diabetes- ja sydänhoitaja Järjestöt, yhteistyössä kampanjapäiviä, esim. diabetes-, sydänyhdistyksen kanssa Kunnanhallitus Kansanterveyshoitajan (diabetes- ja sydänhoitaja) vastaanottojen turvaaminen. Painopiste kansantautien ennaltaehkäisyyn (kansantauti-indeksi hyvin korkea) Käyntilukumäärät Kunnan työntekijöiden sairauspäivien väheneminen Selänne, terveyden ja sairaanhoidon palvelut, diabetes- ja sydänhoitaja Tilaston kokoajana ja raportoijana työsuojelupäällikkö Työikäisen väestön terveyserojen kaventaminen Työttömien terveystarkastusten järjestäminen Selänteen kanssa yhteistyössä. Työttömien terveystarkastusten toteutuminen Sairastavuus ja kansantauti indeksin muutos Haettu hankerahaa THL:lta (Terveempi Pohjois-Suomi, Oulun Eteläinen) Kunnanvaltuusto päätös aloittamisesta (Työttömien terveyspalvelun kehittämistä ja toteuttamista on pyritty edistämään vuodesta 2006 lähtien kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon osoitetulla lisävaltionosuudella). Mikäli ei hankerahoitusta, voidaan aloittaa esim. pitkäaikaistyöttömistä. Kustannus noin 13
150 /työtön Selänne/ Terveydenhoidon avopalvelut, hoitotyönjohtaja ja TTH, vastaava työterveyshoitaja c) Ikääntyvien toimintakyvyn ja kotona asumisen tukeminen Ikääntyvien toimintakyvyn ja kotona asumisen tukeminen Tavoitteet: Toimenpiteet: Mittarit: Vastuutaho: Ikääntyvien toimintakyvyn edistäminen Ikäihmisten terveystarkastukset ja ennaltaehkäisevät kotikäynnit Selänteen hoito- ja vanhustyön palveluiden suunnitelman mukaisesti Terveystarkastusten ja kotikäyntien toteutuminen Selänne/Hoito- ja vanhustyön palvelut, hoito- ja vanhustyönjohtaja Tuetaan järjestöjen toimintaa osallisuuden lisäämiseksi: kunnan avustukset ja maksuttomat liikuntatilat edelleen Järjestöille kohdennettujen avustusten toteutuminen Maksuttomien liikuntatilojen toteutuminen Kunnanhallitus ja vapaaaikasihteeri Kunnanhallitus ja vapaaaikasihteeri Ikäihmisten kuntosaliohjannan ja liikuntaryhmän käynnistäminen Liikuntaryhmät ja kuntosaliohjaus Vapaa-aikasihteeri ja järjestöt 14
d) Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi eli IVA -menetelmän käyttöönotto päätöksenteossa IVA:n käyttöönotto päätöksenteossa Tavoitteet: Toimenpiteet: Mittarit: Vastuutaho: Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) menetelmä otetaan käyttöön päätöksenteossa Luottamushenkilöstön ja päättävien viranhaltijoiden IVA - koulutus 2010 2011 Koulutus Päätös käyttöönotosta Kunnanvaltuusto (päätös) Kunnanhallitus, lautakunnat (toteutus) soveltava käyttöönotto vuosina 2011 ja 2012 IVA -arviointien lukumäärä Terveempi Pohjois- Suomi hanke koulutuksen järjestäjänä 4. Suunnitelman toteuttaminen ja seuranta Reisjärven kunnanvaltuusto hyväksyy hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman ohjaamaan osaltaan kuntastrategia- ja taloussuunnittelua sekä lautakuntien toimintaa. Johtoryhmä vastuuttaa kunnan toimijat, jotka vievät asioita omilla sektoreillaan eteenpäin ja seuraavat toteutumista. Vastuutetut keräävät ja toimittavat vuoden vaihteessa omien vastuualueidensa mittarit terveyden edistämisen työryhmälle, joka kokoaa seurantaraportin vuosittain esitettäväksi valtuustolle. Terveyden edistämisen työryhmä seuraa kuntalaisten hyvinvointia laatimalla hyvinvointikertomuksen vuosittain, kouluterveyskyselyiden tulosten, indikaattoritietojen ja toimintaa kuvaavien mittareiden pohjalta. Tavoitteena on kunnan kaikessa toiminnassa siirtyä korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön. 15