Tämän sivuston alalaidassa (rullaa sivua alaspäin) Kansanedustajien vastaukset kysymykseemme saapumisjärjestyksessä. Pyydämme ajatuksella lukemaan sekä sisäistämään Kansanedustajien vastaukset; otattehan ne huomioon äänestäessänne VAALEISSA (vink). (Kansanedustajat edustavat puoluetta) 48 Kansanedustajaa vastasi kyselyymme talvella 2011-2012 - 45 on samaa mieltä kanssamme; susikantaa tulee rajoittaa) Viime vaalikauden maa- ja metsätalousministeri kirjoittaa vastauksessaan mm. "Meillä on liikaa sellaista asennetta erityisesti ympäristöministeriössä, että haetaan EU:ta apuun Suomen susikannan kasvattamiseksi!!! Ympäristöjärjestöt vaativat lisää petoja Suomeen. He usein käyttävät taustatukenaan EUkomissiota. Se on vääränlaista toimintaa syystä että susipolitiikan päätöksenteko ja vastuu siitä on Suomella itsellään. Tätä korosti Suomessa vieraillut ympäristökomissaarikin v. 2010 heinäkuussa." VASTAUS - REIJO HONGISTO, PS Minä EN halua Suomeen suurempaa susikantaa ja Minä HALUAN että nykyistä susikantaa rajoitetaan entisestään. PERUSTELUT: Olen metsästänyt lähes 40 vuotta. Viimeiset 10 vuotta ovat olleet sellaisia että en ole uskaltanut löysätä harmaata hirvikoiraa kaikiin maastoihin, koska sieltä ei tule takaisin edes GPS liiviä. Susi vie koiran ja rikkoo paikantimetkin. Jos haluat tutustua minun näkemyksiini niin käyppä kurkkaamassa vaikka blogi kirjoituksiani osoitteessa www.reijohongisto.fi - Sieltä löytyy myös suurpetoihin liittyviä kirjoituksia.
Ja kun metsämiehiä ollaan, niin muutama sana myös ampuma-aselaista: Ampuma-aselain uudistaminen oli täysin turha manööveri jolla poliitikot pesivät kätensä Jokelan ja Kauhajoen koulusurmista. Todellinen syy on täysin retuperällä oleva kouluterveydenhoito ja aikuisiän mielenterveydenhoito. Avohoidossa vaeltavat potilaat tekevät mitä tekevät ja vastuu heidän teoistaan kaadetaan meidän täysin kunnollisten ja rehellisten aseenomistajien kuppiin. Tämä EI OLE OIKEIN. Mikäli ampuma-aselakin uudistetaan, eli tulee se paljon puhuttu II -vaiheen uudistus, niin tulen hallintovaliokunnassa vastustamaan jyrkästi kaikkea sitä mikä kiristää aselakia. Olen esittänyt poliisiylijohtaja Paaterolle, että nykyisin käytössä oleva ns. "palikkatesti", eli tietokonekysymykset aseen ostolupaa haettaessa, poistetaan täysin turhana ja poliisin kansliahenkilökuntaa työllistävänä ( testi pitää valvoa) toimena. Poliisiylijohtaja lupasi ottaa asian harkintaansa. Katsotaan miten käy. Mikäli asia ei etene -teen kirjallisen kysymyksen jossa pyydän ministeriä kertomaan miten tietokoneen käyttäminen taikka se että ei osaa käyttää tietokonetta voi vaikuttaa henkilön mahdolliseen ampuma-aseen hankintalupaan. Nyt on jo tiedossa muutamia vanhempia henkilöitä, jotka eivät koskaan ole käyttäneet tietokonetta, eivätkä näin ollen ole saaneet suoritettua sitä palikkatestiä, eikä siis aseen hankintalupaa. Tämähän on suoranainen oikeusmurha, koska luvan myöntäjän tulee arvioida hakijan luotettavuutta ja kykyä pitää hallussaan ampuma-asetta, eikä hänen kykyään käyttää tietokonetta. Niillä ei saa olla mitään tekemistä keskenään. Olen tehnyt syysistuntokaudella 24 kirjallista kysymystä, joista osa käsittelee ampumaaselain tulkintaa ja osa suurpetoja. Tekemistäni kysymyksistä näkee että minä myös toimin eduskunnassa suurpeto ja ampuma-aseasioissa. Sain eduskuntavaaleissa 7444 ääntä, joista erittäin merkittävä osa tuli metsästäjiltä, reserviläisiltä ja yleensä aseharrastajilta. Minä olen profiloitunut nimenomaan metsästäjänä ja aseharrastajana ja olen siitä ylpeä. Minä uskallan tunnustaa julkisesti että minä metsästän - toisin kuten eräät edustajat. Reijo Hongisto kansanedustaja PS
VASTAUS - KAJ TURUNEN, PS Mielestäni susi- ja karhukantaa pitää rajoittaa. Kaj Turunen, Ps Kansanedustaja Savonlinna VASTAUS - ANNE LOUHELAINEN, PS Vastaan kysymyksiinne koiraihmisenä ja äitinä. Jos susikanta uhkaa yleistä turvallisuutta - perheitä, kotieläimiä, karjaa jne. on pystyttävä tekemään pikaisiakin ratkaisuja! Harmikseni olen saanut lukea useista metsästyskoirien kuolemista, jotka sudet ovat tappaneet. Koira on useimmille perheenjäsen ja koiran kouluttaminen on vuosien työn tulos. Rahallista arvoa näille asioille on mahdoton laittaa. Nyt sudet ovat tulleet lähelle asutuksia ja uhkaavat myös lasten turvallisuutta kotipiirissä ja koulumatkoilla. Näin ei saa olla. Jouluna susihavainto tehtiin Turussa ja poliisi pyysi ihmisiä välttämään liikkumista ko. alueella. Myös kotieläimille sekä karjalle pitää taata turvalliset olosuhteet. Ystävällisesti Anne Louhelainen
VASTAUS - OLLI IMMONEN, PS En tahdo Suomeen suurempaa susikantaa. Kantaa on vähennettävä nykyisestä. Olen asunut n. 15 vuotta Suomen itärajan läheisyydessä Kuhmossa ja olen nähnyt läheltä, mitä kaikkia ongelmia ylisuuri susikanta aiheuttaa. Ystävällisin terveisin: Olli Immonen kansanedustaja (ps.) Oulu http://www.olliimmonen.net VASTAUS - LAURI HEIKKILÄ, PS Tein eduskunnassa muistaakseni lokakuun loppupuolella kirjallisen kysymyksen susien poistamiseksi lasten koulureiteiltä, joten eiköhän kantani susien riittävyydestä ilmene siitä. Eli niitä taitaapi olla liikaa. Terveisin Lauri Heikkilä Kansanedustaja, Perussuomalaiset
VASTAUS - MARKUS MUSTAJÄRVI, VASEMMISTOLIITTO Susikantaa tulee voida rajoittaa, sillä kanta on vahvistunut ja aiheuttaa paljon vahinkoa kotieläimille, porokarjalle ja koiranomistajille. T: Markus Mustajärvi VASTAUS - PENTTI OINONEN. PS SUSIKANTAA RAJOITETTAVA VOIMAKKAASTI. Sudet kuuluvat korpeen ei kylän raitille. Hyvä se on yli innokkaiden suojelu hörhöjen käskeä maaseudun ihmisiä tulemaan petojen kanssa toimeen kun itse asuvat kaupungissa kerrostalon ylimmässä kerroksessa.
VASTAUS - HANNA TAINIO, SDP Tämä on oma kantani - ei puolueen. Vastaan KYLLä. Susikanta on liian suuri ja se voi aiheuttaa jo vaaraa ihmisille. Olen huolissani lasten koulumatkoista. Koirille on sattunut jo liian monta kuolemaa susien vuoksi. Olen itse kahden koiran omistaja, jotka eivät tosin ole metsästyskoiria. Olisin huolissani niistä, jos asuisimme alueella, jossa on susia. VASTAUS - KÄRNÄ JUKKA, SDP Kaakkois- Suomea ei saa kohdella susi eikä karhureservaattina. Meillä pitää olla oikeus verottaa kantoja enemmän kuin kehä 3 sisällä olevat virkamiehet tilanteen näkevät. Sudet ja karhut eivät kuulu pihapiireihin. Lisätyt lupamäärät vähentävät salametsästystä. Sudet eivät kuulu pihapiireihin. Alueellisesti pitää olla mahdollisuus arvioida ja metsästää susia enemmän. Kaakkois suomi tästä esimerkki. Täällä on jo kauan ollut susien ja karhujen reservaatti. VASTAUS - ARTO SATONEN, KOKOOMUS Susikantaa pitää rajoittaa nykyistä enemmän, koska susien aiheuttama uhka ja vahingot ovat kasvaneet
VASTAUS - PIRKKO RUOHONEN - LERNER, PS En kannata suurempaa susikantaa ja nykyistäkin tulisi rajoittaa. Perustelut: Minusta olisi pelottavaa asua ja ulkoilla paikkakunnalla, jossa liikkuu susia. Voin vain kuvitella miltä tuntuu pienten lasten vanhemmista susiseuduilla! VASTAUS - ARI JALONEN, PS Suurpetoja on maassamme aivan liikaa ja ylisuuret kannat horjuttavat luonnon tasapainoa.
VASTAUS - RAIMO PIIRAINEN, SDP Olen itsekin metsästäjä ja tiedän susikannan vahvistumiseen liittyvät ongelmat. Mielestäni RKTL:n esittämät luvut eivät ole todellisuutta varsinkaan meillä Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Metsästäjänä tiedän susikannan suuremmaksi ja se johtuu susien liikkumisesta rajanpinnassa valtion rajojen molemmin puolin. Toisaalta susien levinnäisyys jo VarsinaisSuomeen ja Pohjanmaalle osoittaa liian suurta susikantaa. Olen susikannan rajoittamisen puolesta. VASTAUS - LEA MÄKIPÄÄ, PS Susikanta on liian suuri onpa kyseessä Pohjois- tai etelämpi Suomi. Susilaumat eivät ole vaarallisia vain eläimille, se on todellinen vaara lasten kouluteille ja aikuisillekin. Susikantaa tulee vähentää : siis susilupien kaatolupia tulee lisätä Lea Mäkipää Ps, Pirkanmaa
VASTAUS - TIMO KALLI, KESKUSTA Vastaukseni kysymykseen on, että en halua kasvattaa susikantaa nykyisestään. Sudet kuuluvat Suomen luontoon, mutta ei asutuksen keskelle vaan metsiin ja korpiin. Silloin kun sudet tulevat ihmisasuntojen läheisyyteen tai käyvät koti- tai tuotantoeläinten kimppuun, niitä tulee voida hävittää. Ei myöskään ole oikein, että lapset joutuvat koulumatkoillaan pelkäämään susia
VASTAUS - ISMO SOUKOLA, PS Suurpetokantaa tulisi pystyä säätelemään entistä joustavammin ja alueelliset tarpeet huomioiden. Nykyiset susi- ja karhukannat ovat useilla alueilla liian suuria. Kehäkolmosen sisäpuolelta on vaikeaa hahmottaa ongelman suuruutta ja kansalaisten epätasa-arvoa tässä(kin) asiassa. Ismo Soukola kansanedustaja (PS) metsästyksen ja ampumaurheilun harrastaja VASTAUS - KIMMO SASI, KOKOOMUS Kyllä. Susikantaa voidaan maltillisesti rajoittaa alueilla, joilla niiden voidaan pelätä aiheuttavan merkittävää vahinkoa kotieläimille. Kimmo Sasi
VASTAUS - JUHO EEROLA, PS En kaipaa enempää susia. Puolestani niiden määrää voitaisiin vähentää nykyisestä. VASTAUS - LASSE HAUTALA, KESKUSTA Olen edelleen sitä mieltä, että susikanta on Suomessa liian suuri ja sitä tulisi pienentää.
VASTAUS - EEVA MARIA MAIJALA, KESKUSTA Olette ottaneet esille meille hyvin tärkeän asian. Suomen suurpetokanta on räjähtänyt käsiin. Petokannan vähentämiseksi on saatava riittävän laaja ymmärrys. * Suomessa tulisi ensin laskea yhteisymmärryksellä paljonko petoja todellisuudessa on * toiseksi petomäärä tulee vähentää sovitulle tasolle kantojenhoitosuunnitelmien mukaisesti * viranomaiset tulee saada mukaan petojen poistamiseen koko Suomessa. Olen keskustan lappilainen kansanedustaja, jonka ovat töihin äänestäneet ennen kaikkea poromiehet. Minulta ovat karhut tappaneet neljän viime kesän aikana 150 lammasta. Perheemme poroista täällä Itä-Lapissa ovat karhut ja sudet tappaneet liian montaa. Ongelmana ovat ennen kaikkea Venäjän puolelta Suomen puolella syömässä käyvät sudet, jotka eivät ole missään Suomen kantalaskuissa. Ongelman tästä tekee se, että Suomessa on nyt jaossa vain 20 suden tappolupaa ja nyt niistä on käytetty huomattava osa näiden venäläisten vieraiden poistoon. Eduskunnassa taitavat kaikki jo tunnistaa sen lappilaisen naisen, joka taistelee petojen kanssa. Mutta työ on todellinen emmekä saa antaa periksi ennen kuin tilanne on hallinnassa. Yhteistyöterveisin Eeva Maria Maijala Savukoskelta Lapista
VASTAUS - PERTTI SALOLAINEN, KOKOOMUS Seuraavassa on kantani joka on julkaistava sellaisenaan tai ei lainkaan. Suomen susikanta on kriittisen pieni ja sitä pienentää rikollinen salametsästys. Kantaa ei siis tule vähentää. En vastaa ikävän asenteellisuutenne vuoksi vaan halusta suojella viimeisiä susia. Koirat muuten raatelevat ihmisiä lähes päivittäin Pertti Salolainen
VASTAUS - ARI TORNIAINEN, KESKUSTA En kannata susikannan kasvattamista, en myöskään karhukannan kasvattamista. Petoeläimet eivät kuulu asutusten läheisyyteen, eivätkä saa tottua ihmisten läheisyydessä elämiseen.
VASTAUS - JARI LEPPÄ, KESKUSTA Susikantaa ei tule kasvattaa. Sitä on pienennettävä alueilla, joissa susi tulee asutuksen läheisyyteen ja aiheuttaa vaaraa lapsille ja kotieläimille. Sama koskee kaikkia suurpetoja. Ne kuuluvat Suomen luontoon, mutta eivät pihapiireihin ja asutuksen läheisyyteen. Poikkeavasti käyttäytyvät ja vaaraa aiheuttavat susi - ja karhuyksilöt on pystyttävä nopeasti poistamaan poliisiviranomaisen tai riistakeskuksen luvalla. VASTAUS - TAPANI TÖLLI, KESKUSTA Susikanta tulee pitää hallinnassa ja sitä tulee voida tarvittaessa supistaa. Susi ei kuulu asutuskeskuksiin eikä se saa olla uhkana poroelinkeinolle eikä kotielämille. Rajoittamisessa on syytä ottaa huomioon alueelliset olosuhteet.
VASTAUS - MIKKO ALATALO, KESKUSTA Susikantaa harvennettava - VASTAUS - SIRKKA LIISA ANTTILA, KESKUSTA (viime vaalikauden maa- ja metsätalousministeri) "en kannata susikannan lisäämistä vaan päinvastoin kannatan sellaisten toimien käyttöönottoa, jolla pedot tässä tapauksessa susi voidaan ampua, kun se tulee liian lähelle ihmisasutusta tai aiheuttaa elinkeinoille vahinkoa." Kiitos kyselystä, joka on erittäin ajankohtainen ja tärkeästä asiasta. Suomen petopolitiikkaa ohjaa eri eläinlajien hoitosuunnitelmat niin susipolitiikkaakin. Hoitosuunnitelmassa on määritelty ne toimenpiteet, joita tarvitaan että susikanta olisi ns. kestävällä tasolla. Suurin ongelmamme ihmisten turvallisuuden kannalta on susien levittäytyminen ihmisasutuksille ja alueille, jossa esim. lapset kulkevat kouluun taikka ihmiset lenkkeilevät kuten jouluaattona Turussa. Pedot eivät kuulu ihmisasutusten läheisyyteen vaan syviin suuriin metsiin. Toinen ongelmamme on menetelmissä jolla susikantamme lasketaan, kun tulokseksi saadaan niin pieniä lukuja että ihmiset eivät niihin yksinkertaisesti usko, koska he joutuvat elämään näiden petojen kanssa arkipäiväänsä pelossa. Susikantaa pitää säädellä niin etteivät pedot pääse ihmisten asumuksille eivätkä ne saa aiheuttaa turvattomuutta eivätkä pelkoja. Toiseksi susi on petoeläin, joka tappaa koiria ja lampaita ja poron vasoja erityisesti. Susien elinkeinolle ja koirille aiheuttamat vahingot ovat mittavat erityisesti poronhoitoalueella ja Itä-Suomessa. Näiden perustelujen jälkeen en kannata susikannan lisäämistä vaan päinvastoin kannatan sellaisten toimien käyttöönottoa, jolla pedot tässä tapauksessa susi voidaan ampua, kun se tulee liian lähelle ihmisasutusta tai aiheuttaa elinkeinoille vahinkoa.
SUOMESSA TARVITAAN VAHVAA TAHTOTILAA PUOLUSTAA SUSIPOLITIIKKAAMME EU:N PÖYDISSÄ: Meillä on liikaa sellaista asennetta erityisesti ympäristöministeriössä, että haetaan EU:ta apuun Suomen susikannan kasvattamiseksi!!! Ympäristöjärjestöt vaativat lisää petoja Suomeen. He usein käyttävät taustatukenaan EU-komissiota. Se on vääränlaista toimintaa syystä että susipolitiikan päätöksenteko ja vastuu siitä on Suomella itsellään. Tätä korosti Suomessa vieraillut ympäristökomissaarikin v. 2010 heinäkuussa. Tällaisen lähestymistavan tuomitsen jyrkästi. Meillä on itsellä päätösvalta ja vastuu oman susipolitiikkamme hoidossa mutta toki se pitää tehdä hyvässä yhteistyössä komission DG Envin siis ympäristönsuojelusektorin kanssa. Siis ei lisää susia vaan pikemmin susia ammuttava aina silloin kun peto menee liian lähelle ihmisasutusta ja tekee vahinkoa elinkeinoille. Susia ei tarvita lisää. Sudet tekevät merkittävää vahinkoa tappamalla lampaita ja poronvasoja sekä koiria. Susien vahingoista maksetaan korvauksia mikä on ihan perusteltua mutta korvausten määrää voitaisiin vähentää vähentämällä susikantaa sieltä missä vahingot ovat suurimmat siis Lapista ja Itä-Suomesta. Sudet on saatava pois lasten koulutieltä sekä ulkoilijoiden teiltä. Perustuslaki suojaa meitä ihmisiä, meidän ei tarvitse elää susien ja petojen pelossa koko elämäämme. VASTAUS - JAMES HIRVISAARI, PS Mielestäni susien kuten muidenkaan petojen ei pidä sallia oleskella ihmisasutusten läheisyydessä. Kuten muidenkin maahantunkeutujien myös susien suhteen Liika On Liikaa. Kanta on pidettävä riittävän pienenä ja kaukana ihmisistä.
VASTAUS - SIPILÄ JUHA, KESKUSTA Mielestäni susikantaa ei tule kasvattaa. Ihmisen tulee voida puolustaa lapsiaan ja kotieläimiään petoeläimiltä. VASTAUS - JARI LINDSTRÖM, PS Susikantaa pitää voida tarvittaessa rajoittaa. En siis kannata susikannan kasvattamista. Susikantaa pitää voida saada rajoittaa ennen kaikkea sellaisilla alueilla, jossa sudet aiheuttavat vaaraa ihmiselle, elinkeinon harjoittamiselle tai lemmikeille. Tämä ei tietenkään tarkoita mitään yleistä lahtausta vaan vastuullista ja kontrolloitua susikannan rajoittamista. VASTAUS - SAULI AHVENJÄRVI, KD EN TAHDO SUOMEEN SUUREMPAA SUSIKANTAA. Perustelu: Nykyinen susimäärä riittää meille vallan hyvin, eikä susi ole erityisen uhanalainen eläin. Kokonaismäärää oleellisempi asia on, ettei susista ole vaaraa ihmisille eikä kotieläimille eikä susikanta aiheuta kohtuutonta rasitetta esimerkiksi pohjoisen porotaloudelle.
VASTAUS - KIMMO KIVELÄ, PS En tahdo suurempaa susikantaa, vaan vaadin sen selvää rajoittamista, erityisesti asutuksen lähellä. En itse ehdi juurikaan metsästämään valitettavasti, mutta ystäväpiirissäni on lukuisia, joiden koiria susi on raadellut. Eräitä hengiltä ja muutamat on jouduttu lopettamaan. VASTAUS - TIMO KORHONEN, KESKUSTA Toistan tässäkin selkeän näkemykseni: - Suomen susikantaa pitää rajoittaa edelleen lisää! Sama koskee monin paikoin myös niin ilvestä, kuin karhuakin! Perustelut: Poronhoitoalueella osa paliskunnista on jo lähes tyystin menettänyt elinkeinotoiminnan mahdollisuudet kohtuuttoman korkean petokannan vuoksi. Ilman voimakasta petojen määrän rajoittamista vahinkoalue vain laajenee, eikä elpymistä porokannoissa saada aikaiseksi. Suomen suojeltu metsäpeurakanta on vaarassa hiipua Kainuussa sukupuuttoon korkean petomäärän vuoksi. Metsästyskoiraharrastus on vakavassa vaarassa useilla alueilla. On luonnollisesti selvää, että alueilla, joilla petokanta on korkea, aiheutuu siitä laajaa turvattomuutta ihmisten keskuudessa.
VASTAUS - KIKE ELOMAA, PS Susikantaa on rajoitettava ja yritettävä pitää sudet luonnollisella asuinalueellaan. Lasten ja kotieläinten henki on joillakin alueilla uhattuna, se on liikaa. Asun Maskussa siis Vakka-Suomessa. jossa susia nähdään päivittäin koulutiellä ja pihoilla. Olen myös koiran omistaja nykyisin. Iltalenkillä Marski on selvästi vainunnut jotain pimeässä. Peuroja ja koiria on löytynyt raadeltuna. Olin susipaneelissa Nousiaisissa. Perheet ovat todella huolissaan pienten lastensa turvallisuudesta. Susien elinalue ei voi olla kylät ja taajamat. Susien elinympäristö on oltava etäällä asuinalueista. Asiaan on puututtava heti eri toimenpiteillä, koska tämä tasapaino on järkkynyt. VASTAUS - TEUVO HAKKARAINEN, PS Susien aiheuttamat tuhot ovat jo sitä luokkaa, että kannatan susikannan rajoittamista.
VASTAUS - ANNIKA SAARISTO, KESKUSTA En kannata susikannan laajentamista. VASTAUS - PENTTI KETTUNEN, PS Suurpetoja on Suomessa aivan liikaa. Ei yksistään susia vaan myös karhuja sekä ilveksiä. Sudet verottavat jo nyt kohtuuttomasti riistakantaa. Myös mm. Kuhmon peurat ovat vähentyneet hälyttävästi ja syynä ovat suurpedot. Ilvekset syövät alueittain jäniskannat jo lähes sukupuuttoon. Suurpetojen, siis susien, karhujen ja ilveksien kantoja on ratkaisevasti syytä vähentää. On myös lopetettava RKTL:n kallis leikkiminen suurpedoilla. On kohtuutonta, että RKTL saa näinä tiukkoina taloudellisina aikoina suorittaa mm. susien siirtoistutuksia helikoptereilla sekä pannoittaa ja seurata susien liikkeitä. Tämä on aivan lapsellista. Käytetään nämäkin rahat oman maamme heikko-osaisten asioiden korjaamiseen.
VASTAUS - VESA MATTI SAARAKKALA, PS En tahdo Suomeen suurempaa susikantaa. Susikantaa tulisi sen sijaan rajoittaa nykyisestä, koska pihapiiriin ja asutuksen lähelle tulevat sudet ovat vaaraksi lemmikeille, metsästyskoirille ja lapsille. En halua, että odotetaan ensimmäistä ihmisuhria, ennen kuin ryhdytään toimiin. VASTAUS - INKERI KEROLA, KESKUSTA Susikanta on päässyt ryöstäytymään käsistä. Siksi: KYLLÄ susikannan rajoittamiselle. Vaaratilanteet ihmisten, erityisesti lasten sekä asumuksissa ja lähellä ihmisasutusta vierailevien susien välillä ovat osoitus siitä, ettei kaikki ole kohdallaan. Jos elinkeinoa harjoittavien mahdollisuudet toimia petoeläinten vuoksi horjuvat, on mielestäni kysymys elinkeinotoiminnan tietoisesta rajoittamisesta. Tämä ei ole hyväksyttävää.
VASTAUS - JUSSI NIINISTÖ, PS En pidä perusteltuna kasvattaa Suomeen nykyistä suurempaa susikantaa. Susien kaatolupien määrää voidaan tilanteen vaatiessa nostaa. Enemmän päätösvaltaa asiassa pitää antaa paikalliselle tasolle. Paikalliset ihmiset tuntevat suurpetotilanteen yleensä paremmin kuin Helsingin saati Brysselin herrat. VASTAUS - MARKUS LOHI, KESKUSTA Vastaukseni kysymykseen: Tahdonko Suomeen suurempaa susikantaa on: jyrkkä ei. Susikanta on tällä hetkellä liian suuri. Tätä todistavat aiheutuneet vahingot mm. porotaloudelle. Susikantaa tulee pienentää nykyisestään ja kansalaisille tulee antaa mahdollisuus suojella omaisuuttaan nykyistä tehokkaammin.
VASTAUS - ARTO PIRTTILAHTI, KESKUSTA Ihmettelen kenen päätöksellä ja toimesta on Pirkanmaa, Keski-Suomen ja EteläPohjanmaan kulmaan perustettu suurpetojen kannankasvatusalue. PohjoisPirkanmaalla on metsissä ollut kymmeniä vuosia ns. vakiokarhut jotka ovat eläneet metsissä aivan rauhassa ja niitä ei ole näkynyt. Nyt kantaa on kasvatettu siten, että karhut käyvät ihmisten pihoissa. Meillä karhu on vieraillut kahteen otteeseen. Toisella kerralla karhu vei hirven sorkan harmaalta hirvikoiralta, joka on juoksunarussa, vahingoittamatta koiraa. Karhu kantaa tulee rajoittaa ennen kuin tulee vahinkoja. Suurempi huoli on susikannan kasvu. Alueella on aiemmin ollut vaellussusia, mutta nyt on alfanaaras laumoineen majoittunut muutaman kilometrin päähän. Hirvestys on vaikeutunut ja koiraa ei uskalla laskea maastoon. Useita metsästyskoiria on menetetty menneiden vuosien aikana lähikunnissa. Tuttu lammasfarmari on joutunut aitaamaan koko tilansa. Naapurikylästä lähtöisin oleva suurpetotutkija Ilpo Kojola on todennut, että suurpeto kantaa voidaan kasvattaa ihmisten sietokyvyn mukaan ja mielestäni tämä sietokyvyn raja on ylitetty. En kannata suurempaa susikantaa vaan nykyistäkin tulisi rajoittaa.
VASTAUS - ANNE HOLMLUND, KOKOOMUS Suomeen ei tarvita nykyistä suurempaa susikantaa. Kaatolupia on myönnettävä riittävästi, jotta ihmisille ja kotieläimille ei aiheudu vaaraa VASTAUS - TOLPPANEN MARIA, PS En vastaa kysymyksiin kyllä tai ei. Maailma ei ole niin mustavalkoinen.
VASTAUS - ANNIKA LAPINTIE, VASEMMISTOLIITTO Niin kutsuttujen häirikkösusien kontrollointi ja susivahinkojen korvaaminen on tärkeää. Sen sijaan susikannan suunnitelmallista pienentämistä nykyisestä en kannata. Monissa Suomea tiheämmin asutuissa maissa susikanta on paljon Suomea suurempi. Muun muassa Puolassa, Romaniassa ja Espanjassa elää moninkertainen määrä susia Suomeen verrattuna. VASTAUS - ESKO KIVIRANTA, KESKUSTA Susikantaa tulee voida rajoittaa, kun sudet aiheuttavat uhkaa ihmiselle tulemalla asuntojen läheisyyteen tai muutoin asutuksen keskelle. Susikantaa tulee karsia myös kotieläimille aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi.
VASTAUS - KALMARI ANNE, KESKUSTA En halua Suomeen suurempaa susikantaa. Suurpedot eivät saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa ihmisten asumiselle, elinkeinojen harjoittamiselle tai harrastuksille. Suurpedot kuuluvat metsiin, eivät pihoihin. VASTAUS - MIKA NIIKKO, PS Susikantaa ei ole tarpeen Suomessa lisätä. Alueilla joissa sudet ovat vaaraksi asutukselle ja kotielämille susikantaa on tarpeen tullen harvennettava nopeasti. Petoeläimet yleensä jos eivät arkaile tulla asutusten läheisyyteen aiheuttavat pelkoa varsinkin lapsiperheissä ja näin ei saisi olla.
VASTAUS - MIKKO SAVOLA, KESKUSTA Mielestäni Suomen susipolitiikkaa tulee katsoa jatkossa käytännön järjellä. Niille alueille, missä sudet ovat ongelma on kaatolupia saatava lisää ja tarvittaessa nopealla varoitusajalla. Ihmisten ei tule joutua pelkäämään susien takia, vaan näissä tilanteissa susi väistää ihmistä. Esimerkiksi Suomenselän alueella Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan rajalla on menetetty useita koiria. Se on ollut omiaan aiheuttamaan pelkoa ihmisille. Petoeläimille on paikka Suomen luonnossa, mutta niiden ollessa häiriöksi on kantaa voitava rajoittaa. * * * LÄHETIMME KYSELYN PUOLUEILLE Lähetimme kyselyn 3.05.2012 kaikkien eduskuntapuolueiden puoluetoimistoihin, jossa kyselimme heidän kantaansa suurpetopolitiikkaan, lähinnä susipolitiikkaan. Julkaisemme tällä sivustolla heidän virallisen kantansa sitä mukaa kun ne meille saapuvat. Alla olevan kirjeemme lähetimme jokaiseen eduskuntapuolueen puoluetoimistoon: TULEVISSA KUNTAVAALEISSA PUOLUEENNE NÄKEMYS SUURPETOPOLITIIKKAAN: (tulevissa kuntavaaleissa lukemattomat äänestäjät maassamme tahtovat tietää puolueenne kannan suurpetopolitiikkaan) Kuten varmasti olette huomanneet, niin suurpetopolitiikka varsinkin susipolitiikka on lähes jatkuvasti esillä mediassa. Syynä on maamme kansalaisten yhä lisääntyvä kyllästyminen susien suojeluun sekä siihen, että lisääntyvässä määrin suden näköiset eläimet ovat alkaneet oleskella ihmisten pihapiireissä luoden uhkakuvan susialueiden ihmisille sekä heidän lapsilleen tappaen lisääntyvissä määrin ihmisten omistamia lemmikkejä, karjaa sekä kotieläimiä. Pohjoisessa poronomistajat mellakoivat saamatta jääneiden petokorvausten takia. Ihmisten tyytymättömyys näkyy myös yhdistyksemme alaisuudessa toimivan adressin muodossa: lähes 16 000 allekirjoittanutta (allekirjoituksien määrä tällä hetkellä) vaatii maahamme lisää susien pyyntilupia. Adressimme os.http://www.adressit.com/vaadimme_muutosta_susipolitiikkaan_kansalaisaloite TAHDOMME TIETÄÄ PUOLUEENNE KANNAN SUURPETOPOLITIIKKAAN LÄHINNÄ SUSIPOLITIIKKAAN JA SEN SUOJELUUN
Olemme lähettäneet tämän kirjeen kaikkien eduskuntapuolueiden puoluetoimistoihin. Toivomme teidän kartoittavan puoluejohtonne mielipiteen asiasta ja ilmoittavan siitä meille joko sähköpostilla tai postitse. Julkaisemme saamamme vastaukset sellaisenaan internetsivustollamme. Korostamme, että kampanjoimme jo hyvissä ajoin niiden puolueiden puolesta jotka ovat kanssamme eniten samaa mieltä suurpetopolitiikasta sekä mm. suden suojelun järjettömyydestä. Lisäksi tahdomme teidän ymmärtävän, että tavoitamme internetin kautta ennen kuntavaaleja satoja tuhansia ihmisiä ja puolueenne kannalla on varmasti merkitystä syksyn kunnallisvaaleissa ehdokkaiden menestymiseen. Meillä on käynnissä mm. internetsivuillamme kysely, jossa kysymme mm. Vaikuttaako tulevissa kuntavaaleissa (2012) ehdokkaan puolueen kanta (mikä on sen puolueen kanta suurpetopolitiikkaan mihin ehdokas kuuluu)sinun äänestyskäyttäytymiseesi (eli kenelle annat äänesi)? - vastaajista 70,9 % on tähän mennessä vastannut KYLLÄ. * Kyselyn os. http://www.kyselynetti.fi/vastaa/?kohde=8f33685 * * * * * * * * * * * * * VASTAUKSET SAAPUMISJÄRJESTYKSESSÄ: 1 / RKP:n KANTA SUSIPOLITIIKKAAN (saapunut 3.05.2012) Rkp:n kanta on vuoden 2006 puoluekokouksesta. Siinä todetaan, että ihmisten ja kotieläinten turvallisuus on priorisoitava korkeammalle kuin susikannan levinneisyys ja kasvu. Todetaan myös, että maa- ja metsätalousministeriön ei pidä kategorisesti olla myöntämättä kaatolupia, kun kyseessä on susi, joka ei pelkää ihmisiä ja joka on hakeutunut asutuksen läheisyyteen. Maa- ja metsätalousministeriön tulisi huomioida metsästysseurojen arviot miten susikanta tulisi sopeuttaa maan eri osissa vallitseviin tilanteisiin. Rkp:n puolesta, Marcus Hagström, tiedotuspäällikkö 2/ KOKOOMUKSEN KANTA SUSIPOLITIIKKAAN: (saapunut 14.05.2012) Kokoomuksen mielestä tavoitteena tulee olla susikannan kestävä koko samalla huolehtien siitä, ettei susista aiheudu välitöntä vaaraa ihmisille, lemmikeille tai kotieläimille. Kaatolupien määrä tulee perustaa susikannan koon luotettavaan arvioon. Kokonaistilanteen arviointi on tärkeää, sillä sellaisilla alueilla, joilla susi käy uhkaksi ihmisille, hyvin vähäinen kaatolupien määrä voi aiheuttaa ikäviä seurauksia. Ystävällisesti, Sini Korpinen Poliittinen suunnittelija
3/ KESKUSTAN KANTA SUSIPOLITIIKKAAN (saapunut 14.05.2012) Keskustan mielestä Suomen luontoon kuuluvien suurpetojen kantojen pitää olla sellaiset, että ne säilyvät elinvoimaisina. Kuitenkin esimerkiksi susikannat ovat jo joillakin alueilla niin suuret, että ne aiheuttavat kohtuutonta vahinkoa ja jopa vaaraa elinkeinojen harjoittajille ja muille asukkaille. Kaatolupien määrän tulee perustua eri alueiden petomääriin ja niiden aiheuttamiin vahinkoihin. Kaatolupien määrää pitää voida nostaa, jos sudet tai muut petoeläimet käyvät koti- ja tuotantoeläinten kimppuun tai aiheuttavat muutoin vaaraa ja vakavaa haittaa. Olisi tärkeää saavuttaa petotilanteen hoitamiseksi yhteisymmärrys eri toimijoiden välille. Se vaatii oikeaa tietoa ja yhteisesti hyväksyttyjä pelisääntöjä. Suurpetojen todellinen määrä tulee selvittää nykyistä tarkemmin yhteistyössä eri tahojen kanssa. Petoeläinten maksimimääristä tulee sopia entistä tarkemmin ja samoin keinoista miten kyseinen suurpetojen määrä saavutetaan. Lisäksi tulee sopia, miten petojen aiheuttamista vahingoista kärsivien tilannetta parannetaan. Valtion talous- ja lisätalousarvoissa pitää olla riittävät varat petojen aiheuttamien vahinkojen täysimääräiseksi korvaamiseksi. Ilkka Miettinen poliittinen sihteeri Suomen Keskusta rp 4/ SDP:n KANTA SUSIPOLITIIKKAAN (saapunut 15.05.2012) Puolueen ilmasto- ja ympäristöohjelmassa todetaan, että Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on Suomessakin kasvava ongelma. Eliölajit uhanalaistuvat ja häviävät. Suomessa arvioidaan esiintyvän vakituisesti noin 50 000 eliölajia, joista tällä hetkellä tunnetaan noin 44 000. Näistä lähes 20 000 lajin elinympäristö tunnetaan niin hyvin, että niiden ensisijainen elinympäristö on voitu tunnistaa. Lajeista parhaiten tunnettuja ovat selkärankaiset. Arvioiduista lajeista noin 1 500 on arvioitu uhanalaisiksi. Nisäkkäistä näitä ovat naali, susi, tammihiiri, ahma, ripsisiippa, saimaannorppa ja liito-orava. Suojelua on tehostettava uusin keinoin Lajin suojeleminen edellyttää sen elinympäristön suojelua. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on luonnonsuojelun keskeinen toiminta-ajatus. Luonnonsuojelualueiden perustaminen on lajien rauhoituksen ohella ollut pääasiallinen keino lajien suojelussa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Suojelualueita on tarpeen edelleenkin lisätä, erityisesti Etelä-Suomessa. Taajamaseuduilla on varmistettava ekokäytävien säilyminen. Erityisesti eteläisessä Suomessa on jatkettava uusien suojelukeinojen kehittämistä, jotta myös varsinaisten suojelualueiden ulkopuolisiin alueisiin voidaan vaikuttaa. Suojelualueet muodostavat parhaimmillaankin vain pienen osan maastamme,
eivätkä ne riitä varmistamaan kaikkien eliölajien säilymistä. Siksi onkin jatkettava niiden uusien keinojen kehittämistä, joilla voidaan vaikuttaa ihmisen aiheuttamiin monimuotoisuutta heikentäviin tekijöihin myös suojelualueiden ulkopuolella. Lisäksi varjosta valoon tulevaisuusohjelmassa todetaan tavoitteeksemme, että Ympäristö- ja metsästysrikollisuus vähenee valvonnan parantuessa ja rangaistusten kiristyessä. Suomi on eläintensuojelun ja eläinten oikeuksien kärkimaa. Susi on luokiteltu uhanalainen lajiksi, jonka perusteella suojelutoimet on katsottu Suomessa välttämättömäksi. Niissä tapauksissa, joissa susi on aiheuttanut häiriötä ihmisille tai merkittävää haittaa elinkeinoille, on harkitusti annettu lupia yksittäisten susien kaatoon. SDP ei vastusta susien kaatoluvan myöntämistä tällaisissa erityistapauksissa, mutta korostaa uhanalaisten lajien suojelutyön merkitystä. Helsingissä 14.5.2012 Sosialidemokraattinen Puolue rp. * * * Lähetimme 22.04.2012 Kansanedustajille kyselyn jossa tiedustelimme heidän näkemyksiään susipolitiikkaan. Tällä hetkellä susi on maassamme direktiivissa IV ja poronhoitoalueella V tulisiko susi siirtää koko maassamme direktiiviin V? Julkaisemme heidän lähettämiään vastauksia sitä mukaa kun ne saapuvat. Lähetimme kyselyn Kansanedustajille tämän vuoden huhtikuussa, jossa kysyimme; Tulisiko sutta saada metsästää koko maassa. VASTAUKSEEN KYLLÄ OVAT TÄHÄN MENNESSÄ VASTANNEET ALLA OLEVAT KANSANEDUSTAJAT: -Eeva-Johanna Eloranta -Ari Jalonen -Jukka Kopra -Markku Eestilä -Vesa-Matti Saarakkala -Jussi Niinistö
-Arto Satonen -Jukka Kopra -Raija Vähäsalo -Martti Mölsä -Mikko Savola -Kike Elomaa -Pentti Oinonen -Aila Paloniemi -Reijo Hongisto -Markku Mäntymaa -Raimo Piirainen -Lauri Heikkilä -Anne-Mari Virolainen Olemme saaneet pelkkien kyllä tai ei vastauksien lisäksi myös paljon Kansanedustajien kannanottoja. Alla mielestämme yksi kannanotto joka tiivistää hyvin sen, missä tällä hetkellä petopolitiikassa valitettavasti mennään: Mielestäni sutta tulisi saada metsästää KOKO maassa. Ajattelen niin että meidän suurpetopolitiikkamme on mennyt pahasti pieleen jos ja KUN suurpetoja joudutaan lopettamaan talojen takapihoille poliisilain perusteella. Viimeaikoina on julkisuuteen tullut useita tapauksia joissa ihmisasutuksia kierrellyt susi on jouduttu poliisilain perusteella lopettamaan. Suurpetopolitiikkamme on onnistunutta vasta sitten, kun tällaisista poliisilakiperusteisista lopetuksista päästään eroon. Kun sutta metsästetään, palaa suden alkuperäinen pelko ihmistä kohtaan. Susi väistää luonnostaan ihmistä ja ihmisasutuksia. Alueilla joilla ei ole metsästetty sutta pitkään aikaan, ovat sudet tottuneet ihmisiin, eivätkä luonnollisella tavalla väistä ihmistä. Tästä aiheutuu jatkuvasti ongelmia, joita sitten joudutaan jopa lopetuspäätöksillä ratkomaan. On myös Suomen luonnonvaraisten susien etu jos susipopulaatio on sen kokoinen, että se kykenee etsimään ravintonsa luonnosta, eikä ihmisasutusten liepeiltä ja ihmisten lemmikkieläimistä. Susipopulaatio saadaan oikean kokoiseksi vain ja ainoastaan poistamalla liiat yksilöt. Missään tapauksessa sutta ei saa kokonaan Suomen luonnosta poistaa sillä susi on aina kuulunut Suomen luontoon mutta vain luontoon eikä talojen takapihoille ja taajamien lenkkipolkujen varsiin. Reijo Hongisto, Kansanedustaja PS * Julkaisemme vain niiden Kansanedustajien näkemykset, jotka ovat kanssamme samaa mieltä siitä, että järjettömään suurpetopolitiikkaan, jossa susia suojellaan jopa ihmisten turvallisuuden kustannuksella, tulee saada muutos suden osalta. Korostamme, että vastaamatta jättäneet Kansanedustajat luokittelemme susien suojelijoiksi sekä myös ne Kansanedustajat jotka ovat vastanneet kyselyymme tuoden sen selvästi esille.