KEIMOLAN GOLFYHTEISÖN JULKAISU 1 2015 V U O S I K I R J A 2 0 15
YHTEISVASTUU OPEN 2015 Keimola Golf 25.5.2015 Yhteisvastuu 2015 tukee apua tarvitsevia ihmisiä Suurella sydämellä -vapaaehtoistoiminnan kautta Suomessa sekä edistää lasten koulunkäyntiä Haitissa. Ole arkienkeli ja auta! Lähde pelaamaan Yhteisvastuugolfiin ja olet samalla mukana tekemässä hyviä töitä. Tiedustelut: Vantaankosken seurakunta Helena Teerioja, p. 0500 816 765 helena.teerioja@pp.inet.fi www.vantaanseurakunnat.fi/yhteisvastuugolf Julkaisija: Keimola Golf Kirkantie 32 01750 Vantaa Puh: 09-276 6650 E-mail:keimolagolf@ keimolagolf.com www.keimolagolf.com Tiedotustoimikunta: Anitta Koivisto, pj Marketta Haapiainen-Junnila Jukka Honkanen Tarja Kosonen Leila Lahti Robin Sjöholm Anne Sorri Päätoimittaja: Anitta Koivisto anittakoivisto@gmail.com Taitto: Anne Sorri Valokuvat: KGV:n toimisto Kuvat ja kansikuva Jukka Honkanen Ilmoitukset: KGV:n toimisto Ilmoitusaineisto: Kuvaus/painovalmis Painopaikka: Mallipaino, Helsinki 2015 Seuraavat numerot: Nro 2 heinäkuu Nro 3 marraskuu 2 VUOSIKIRJA 2015 KEIMOLAN GOLFYHTEISÖN JULKAISU
Toimihenkilöt Keimolassa Toimitus- ja toiminnanjohtaja Pekka Palmunen johtaa Keimolan golfyhteisön toimintaa, vastaa yhtiön ja seuran hallitusten päätösten täytäntöönpanosta, tiedottamisesta, kiinteistöjen ja kenttäalueiden kunnosta, kentän hallinnosta ja taloudesta sekä valvoo pelitoiminnassa golfsääntöjen ja klubisääntöjen noudattamista. Palvelupäällikkö Jaana Vahtera vastaa yhteistyössä tilitoimiston kanssa rahaliikenteen, reskontran, laskutuksen ja sen seurannan hoitamisesta sekä toimii seuran sihteerinä ja caddiemastereiden esimiehenä. kenttämestari Timo Puusaari vastaa Keimolan golfkenttien hoitotoimenpiteistä, tekee suunnitelman kentän kehittämistoimenpiteistä, suunnittelee kentänhoitohenkilökunnan tarpeen eri aikoina ja palkkaa kenttähenkilökunnan. CaddiemasterIT Ville Liikala (Head caddiemaster) Anne Sorri Mine Bedretdin Noora Lakaniemi Miska Konttinen Klubi-isäntä Robin Sjöholm ylläpitää jäsenja osakasrekisteriä, vastaa yritystapahtumista ja kilpailuista sekä toimii caddiemastereiden ja valvojien esimiehenä. Apulaiskenttämestari Christian Eklund vastaa päivittäisten kentänhoitotöiden ohjauksesta ja valvonnasta, kentänhoitokaluston huolto- ja korjaustöistä sekä kiinteistöjen kunnossapidosta. VUOSIKIRJA 2015 KEIMOLAN GOLFYHTEISÖN JULKAISU 3
Golf-starttia odotellessa Tätä kirjoittaessani olemme yllättävän takatalven armoilla. Leudon ja vähälumisen talven jälkeen monet aloittivat golfkauden Suomessa jo maaliskuussa. Luulimme lämpöaallon vievän meidät golffarit siitä suoraan kentillemme, mutta vielä kerran luonto halusi näyttää voimansa. Joka tapauksessa olemme jo innokkaina varustautumassa uuteen kauteen nähdäksemme, miten taidot ovat talvehtineet. Jotkut meistä ovat viettäneet talviaikaa lämpimissä maissa pelaten ja jotkut ovat hioneet taitojaan sisätiloissa. Itse olen monien keimolalaisten tavoin osallistunut PEGOn valmennukseen ja todennut sen ainakin itselleni tarpeelliseksi ja toivottavasti myös tulosten kannalta hyödylliseksi. Pelaaminen ja harrastuksestamme nauttiminen on meidän kaikkien päätavoite. Toisaalta meitä myös kiinnostaa se, miten Keimolan golfkeskuksemme kehittyy ja säilyttää asemansa tulevaisuudessa. Olemme viimevuoden puolella nähneet muutoksia Oy:n hallituksessa ja mielenkiinnolla odottaneet niitä linjauksia, joilla Keimola Golf aiotaan luotsata eteenpäin haastavissa olosuhteissa. Monilla kentillä ollaan ongelmissa, koska keskinäinen kilpailu kasvaa, taloudellinen perusta alkaa murentua ja ennusteiden mukaisesti harrastajamäärät pienenevät. Edellisten hallitusten aikana laadittiin varsin ansiokas strateginen analyysi Keimolan tilasta, mahdollisuuksista, uhista ja keinoista. Uskon tuon raportin antavan nykyiselle ja tulevillekin hallituksille erinomaisen työkalun, jota päivittämällä ja edelleen jalostamalla voidaan suunnitelmia ja päätöksiä tehdä. Keimolalla on monia positiivisia tekijöitä, joihin tukeutuen tulevaisuutemme on turvattu, kunhan teemme oikeita ratkaisuja ja pidämme huolta perusasioista. Keimola Golf voisi olla Pääkaupunkiseudun Helmi, sillä se tarjoaa pelaajilleen erinomaiset puitteet niin sijaintinsa kuin kauniin luontonsakin ansiosta. Kentän hyvä pelattavuus, klubitalon ja paraatipuolen siisteys sekä ystävällinen ilmapiiri ovat niitä tekijöitä, joilla niin omat pelaajat kuin vieraatkin mielellään tulevat Keimola Golfiin. Meillä on paljon keskitytty kysymyksiin, jotka koskevat osakeomistusta, pelioikeuksia ja pelilippuja. Varmaan niille, jotka ovat hankkineet useita osakkeita nämä kysymykset ovatkin tärkeitä. Monet vuodet on ollut ilmiselvää, etteivät golfosakkeet ole sijoituskohteita, joilla taloudellista hyötyä voi odottaa. Golfia harrastavalle osake on varmistus siitä, että saat rajattoman pelioikeuden ja mahdollisuuden osallistua seurasi ja kenttäsi kehittämistoimintaan. Siksi valtaosa meistä osakkaista pitääkin demokraattisena sitä, että enemmistö voi pelioikeus ja ääni-periaatteella ratkaista mitä kulloinkin on viisasta tehdä. Osakkeenomistajina olemme kaikki tietysti kiinnostuneita siitä, miten saamme osakkeenarvon säilymään tai jopa kasvamaan. Uusia jäseniä ja osakkaita tarvitaan, siksi meidän on hyvä olla näkyvillä ja esillä. Kuten tiedämme kesällä 10. heinäkuuta avataan lähialueellamme Vantaan Kivistössä asuntomessut. Toiminnanjohtajamme on ollut aktiivinen etsiessään mahdollisuutta saada Keimola Golf messuilla esille. Ratkaisu löytyi MarjaVerkosta, joka on paikallinen toimijoiden avoin foorumi ja jossa seuramme on ollut jo usean vuoden ajan jäsenenä. MarjaVerkko jäsenyhdistyksineen saa tukikohdan messualueelle, jossa vieraille voidaan esitellä MarjaVerkon toimintaa sekä eri harrastusmahdollisuuksia alueella. Parhaillaan otetaan vastaan ilmoittautumisia vapaaehtoisista esittelijöistä. Toivon, että mahdollisimman moni keimolalaisista ottaa yhteyttä ja ilmoittautuu mukaan oman aikataulunsa puitteissa. Ilmoittautuminen käy kotisivun www.marjaverkko.fi kautta. Hyvää alkavaa pelikautta jokaiselle! Harri Tuisku 4 VUOSIKIRJA 2015 KEIMOLAN GOLFYHTEISÖN JULKAISU
Pöhinää Nuorisoa lainatakseni Keimolassa on hyvä pöhinä päällä. Seura ja yhtiö löysivät syksyllä saman kurssin. Uudelle kaudelle lähdetään pitävällä otteella ja tuoreilla tavoitteilla. Takana on kaikkien aikojen vilkkain pelikausi kierrosmäärien perusteella. Seurassa loppuvuoden jäsenkampanja oli menestys ja seuran hallitukseen löytyi uutta intoa ja näkökulmaa. Yhtiö remontoi saniteettitilat ja klubia ehostettiin kevään aikana. Tehtiin enemmän kun luvattiin. Odotusten ylittämisestähän on hyvässä toiminnassa pitkälti kysymys. Jäsenille tarjotaan uudenlaisia tapahtumia ja virittäviä teemoja. Historiaakin tehdään Vantaan mestaruuskisojen järjestämisellä. Keimolan kenttien hankalat sääntökohdat perataan ja viestitään videon keinoin. Kotisivun uudistus toteutuu alkukaudesta. Jatkossa Keimola näkyy paremmin myös liikkuvan kuvan ja sosiaalisen median viestien kautta. Seura tuottaa rangelle valmennusryhmistä tutun Trackman lyöntitutkan. Kylmäasemana toteutettava palvelu tuo oman panoksensa pelitaitojen omaehtoiseen kehittämiseen. Yhteistyössä yhtiön kanssa toteutetaan klubin talviharjoitustilaan ajanmukainen simulaattoritila ja lähipeliharjoitusalue talvea varten. Yhteistyössä on voimaa. Tulevana kesänä Keimolan kentillä kiertää kioskiauto. Kokeilulla parannetaan pelaajien palvelua pääasiassa Saraksen puolella, jossa nykyinen väliaikakioski ei ole kaikista toimivin ratkaisu. Kirkan puolella testataan ajanvarauksessa pallorännin rinnalla nettivarausta. Kokeilussa muutaman etuysin lähtöajan voi varata etuysille netistä, kun muut ajat varataan pallorännistä entiseen tapaan. Järjestelyllä yhdistetään ajanvarauksen ja pallorännin edut. Palvelun tulisi helpottaa 9 reiän pelaamista ennakkoon laaditun aikataulun mukaisesti. Järjestely on kohdistettu viikonloppunakin kiireellisille nuorten lasten vanhemmille. Kentilläkin tapahtuu. Kierroksen pelaamista pelitaitoihin sopivalta lyöntipaikalta edistetään siirtymällä teepaikoissa numeroihin värien sijasta. Toimenpide saattaa vaikuttaa silmänkääntötempulta, mutta toimenpiteen tehneiden klubien kokemuksien mukaan muutos vaikuttaa pelaajien käyttäytymiseen. Samalla väylien pituusmitat ja opastaulut on tarkoitus uusia. Edistetään myönteisiä pelikokemuksia ja nopeampia kierroksia. Osakkaiden vuokrapooli on helmikuussa aloittanut palvelu, jota avulla pelioikeuksien välittämistä on pyritty helpottamaan. Tavoitteena on parantaa toteutuneita vuokrahintoja ja vaikuttaa myönteisesti osakkeen kysyntään ja arvoon pidemmällä aikavälillä. Pelioikeuksien vuokraamista nykytilanteessa hankaloittaa markkinoilla oleva ylitarjonta. Yhtiö ei ole unohtanut myöskään kentän peruskorjauksesta käytyä keskustelua. Klubitalon edessä oleva harjoitusviheriö on korjattu tätä lukiessa. Projekti toteutetaan laadukkaasti ja nykytietämyksen mukaisella tavalla. Hanke toteutetaan toimintasuunnitelman vuosikorjauksiin varatuilla varoilla, joten osakkaita ei tuon investoinnin osalta vaivata. Keimola kiinnostaa golffareita Kirkantien ulkopuolellakin. Golfpisteen keskustelufoorumin ylivoimainen ykköstila kaudella 2014 varmistui 125 tuhannen klikkauksen voimalla. Foorumilla mitä Keimolassa tapahtuu aiheeseen liittyviä kommentteja tehtailtiin kaikkiaan 659 kappaletta. Eihän näkökulmat aina kaikista myönteisempiä olleet ja asiantuntemuksessakin oli kehittämistä, mutta luvut kuitenkin kertovat vakuuttavasta kiinnostuksesta Keimolan golftoimintaan. Kun Keimolassa itsetunto on kunnossa, niin hyvää odotuksen kutinaa tämäkin aiheuttaa. Olen varma, että käynti Keimolassa yllättää monet myönteisesti. Sitten yksi juttu vielä. Innostan lukijoita tuomaan pelikaudella kotikenttäänsä vahvasti esille. Liputtavansa Keimolan puolesta eri tilanteissa ja asioissa. Kerro myönteisiä asioita ja houkuttele vieraskentän pelikaverit käymään Keimolassa. Näin toimiessa myös oma suhtautuminen asioihin jalostuu. Tässä on vielä tehtävää, sillä joskus suurimman menestyksen esteet syntyvät yhteisön sisällä. Laitetaan siis porukalla myönteinen viesti liikkeelle. Tähän on tulossa myös välineitä. Kuulet minun Keimola nimellä etenevästä kampanjasta myöhemmin lisää. Hyvää pelikautta kaikille lukijoille. Terveisin Palmusen Pekka Toimitusjohtaja Keimola Golf Club Oy Toiminnanjohtaja Keimola Golf Ry VUOSIKIRJA 2015 KEIMOLAN GOLFYHTEISÖN JULKAISU 5
Kevättä ilmassa Kevättalkoot lauantaina 28.3 antoi viitteitä siitä, että kenttä aukeaisi viikon parin sisällä. Mutta sitten tuli taas se normaalitilanne, lunta satoi viikolla noin kymmenen senttiä. Talkoot saimme kuitenkin hyvin hoidettua yli 20 osakkaan ja jäsenen voimin. Kaverini Hildakin (kuvassa) oli talkoissa täysin rinnoin mukana, jonka ahkeruudesta palkintona oli kahden päivän ripuli. Siis nurkkia putsattiin huolellisesti. Edellinen kausi oli Keimolassa ennätyksellisen vilkas. Noin 72 tuhatta kierrosta rikkoi kaikki aikaisemmat ennätykset, mistä voimme olla erittäin ylpeitä. Yhtiö teki vuonna 2014 paremman tuloksen kuin oli budjetoitu. Hallitus päätti jo syksyllä alentaa hoitovastiketta tulevalle kaudelle ja se on yksi alhaisimmista hoitovastikkeista koko Suomessa. Hallituksen saama luottamus syksyn yhtiökokouksessa loi pohjan sille, että pääsimme toteuttamaan toimintasuunnitelman mukaisia ajankohtaisia toimenpiteitä. Kenttäremontti kaikessa laajuudessaan jätettiin tarkoituksella takaalalle. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kenttää ei kehitettäisi ja että viheröitä ei ajan saatossa ja tarkkojen suunnitelmien mukaan uusittaisi. Uusimme tänä vuonna klubitalon edessä olevan harjoitusviheriön. Se olkoon samalla näyttö Tilanderin osaamisesta, kun suunnittelemme myöhemmin laajempia viheriöprojekteja. Strategian päivittäminen tai sen mahdollinen uusiminen jätettiin nyt tekemättä, sillä Golfliitto ja SGKY ovat tekemässä koko maata koskevaa strategiaa vielä tämän kevään aikana. Katsomme, mitä se tuo tullessaan ja palaamme Keimolan osalta siihen sen jälkeen. Klubin saniteettitilat on uusittu talven aikana, samalla tehtiin muitakin pieniä uudistuksia mm. Pro shop osastolle. Taukokioskin osalta päätettiin, että se korvataan kioskiautolla, jota isännöi ravintoloitsija. Katsomme, miten se palvelee pelaajia tulevan kauden aikana ja palaamme sen käytännön jatkamiseen syksyllä. Talviharjoittelutilat ovat olleet vähäisessä käytössä viime aikoina ja ne on nyt uusittu. Suunnittelemme tilan tehokkaampaa käyttöä yhdessä ry:n kanssa ja katsomme mitä palveluja esimerkiksi valmentajat voivat tarjota siellä. Keväällä luotiin Keimolaan ns. vuokrapooli palvelemaan osakkaita pelioikeuksiensa vuokraamiseen. Tälle katsottiin olevan tarvetta, sillä Keimolassa, kuten lähes kaikilla osakkuuskentillä, pelaajamme ikääntyvät ja haluaisivat vuokrata pelioikeutensa aktiivisempaan käyttöön. Tästä saamme kokemuksia lähiviikkojen aikana. Sen käytöstä toimintaohjeineen on Keimolan nettisivuilla. Kevät on jo pitkällä ja kohta on taas yhtiön kevätkokous, jossa valitaan hallitukseen seitsemän uutta tai jo siellä ansioitunutta jäsentä. Toivottavasti uusi hallitus noudattaa samaa maltillista investointi- ja talouspolitiikkaa kuin edellinen hallitus. Hallituksessa on ollut syksyn muutoksien jälkeen hyvä ja rakentava henki ja mikä tärkeintä, henkilökunnalla on ollut työrauha. Tämä kannatta pitää mielessä, kun annatte ääniä ehdolle pyrkiville. Parhaiten tässä onnistutaan, kun tulette kaikki itse paikalle, jolloin tiedätte kenelle mahdollinen äänenne menee. Toivotan kaikille reipasta ja liikunnallista alkavaa kautta! Keimola Golf Club Oy:n puheenjohtaja Pekka Lehtonen 6 VUOSIKIRJA 2015 KEIMOLAN GOLFYHTEISÖN JULKAISU
Kenttään liittyvää Syksyllä kaadettiin, lähinnä yksittäisiä, varjostavia puita viheriöiden ympäristöistä, jotta viheriöille saadaan luotua auringon valolle käytäviä. Laajoihin avohakkuisiin ei ryhdytty vaan pitäydyttiin näissä täsmäiskuissa. Viheriöitä varjostavia, viereisten maanomistajien puita ei myöskään kaadettu. Pelialueelta kaadettujen puiden kannot on jyrsitty ja täytetty kasvualustalla, nuo mullokset nurmetetaan kylvämällä alkukaudesta. Klubin ja yläparkkipaikan ympäristöstä kaadettiin myös puolenkymmentä isoa koivua, urakoitsijan toimesta. Väylillä olevat etäisyyslätkät jäävät pois ja ne korvataan värillisillä harjaksilla. Keltaiselta harjakselta on 150 metriä ja punaiselta harjakselta on 100 metriä viheriön keskustaan, par 5;lle tulee vielä valkoinen harjas 200 metriin. Harjakset ovat 30 cm korkuisia, joten ne näkyvät hyvin jopa lyöntipaikalle asti ellei maastonmuodot näkemistä estä, eikä pelaajan optikolla käynnistä ei ole liikaa aikaa. Harjaksien yli voi ajaa väyläleikkurilla, harjas on niin pitkä, ettei väyläleikkurin terä pysty sitä leikkaamaan vaan se taipuu alta pois. Ns. ampiaspaalut jäävät edelleen väylien reunoille. Vanhan C:n (Saras 1-4, 14-18) viheriösadettimet vaihdetaan uusiin kauden alussa. Nykyiset sadettimet ovat vuosimallia 1990. Kirkalla on tehty vastaava sadettimien päivitys vuosina 2012 ja 2013. Tänä keväänä keskitytään kentän korjausohjelmatöissä pääasiassa bunkkereihin. Kirkalla uusitaan muutaman bunkkerin salaojitus ja hiekkaa lisätään liki kaikkiin bunkkereihin. t. kenttämestari VUOSIKIRJA 2015 KEIMOLAN GOLFYHTEISÖN JULKAISU 7
AJATUKSIA GOLFKENTÄN PERUSPARANNUKSESTA TIIVISTELMÄ Tässä kirjoituksessa käsittelen niitä syitä, joiden takia golfkentälle on tehtävä perusparannus. Esittelen omia ja asiantuntijoiden näkemyksiä perusparannuksesta ja erilaisia vaihtoehtoja sen toteuttamiseksi. Kerron myös arkkitehdin valinnan tärkeydestä prosessissa. Keimolan 27 vanhan viheriön, viheriöbunkkereiden, tiipaikkojen ja muutamien muiden mm. turvallisuutta ja pelattavuutta parantavien muutosten kustannukseksi arvioitiin yhteensä 2,1 miljoonaa euroa. Osakkaiden kannalta tämä on edullisinta rahoittaa rahoitusvastikkeella. Pelioikeutta kohden vaadittava summa on 90 (plus korot) vuodessa 15 vuoden ajalta. Jos hyödynnetään ns. Nokian mallia, niin tuo summa voi jopa puolittua. Taloudellisesti ja pelillisesti järkevin vaihtoehto on korjata 9 reikää kerrallaan. Nopeimmillaan kaikki vanhat väylät voidaan saada kuntoon kolmessa vuodessa. Myös perusparannuksen vaikutuksesta osakkeen arvoon spekuloin. Kirjoitukseni on suhteellisen pitkä ja perusteellinen, mutta uskon, että kokeneetkin golffarit saavat siitä uutta tietoa ja näkemyksiä golfkentän perusparannuksesta vähemmän harrastaneista puhumattakaan. FAKTOJA Golfyhtiö muistuttaa monessa kohdassa enemmän asunto-osakeyhtiötä kuin osakeyhtiötä. As oy ja golfyhtiöthän, ainakin Suomessa, ovat tarkoitettu tyydyttämään jotain erityistä tarvetta (asuminen ja golfin pelaaminen), ne rahoitetaan pääsääntöisesti osakkailta kerättävällä rahoituksella (hoito- ja rahoitusvastike) eikä niiden yleensä ole tarkoitus tuottaa voittoa. Siksipä käytänkin tässä kirjoituksessani as oy:tä useasti vertailevana esimerkkinä. Golfyhtiön tärkein omaisuus on golfkenttä, joten erityisesti siitä tulee pitää huolta. Syksyn SGKY:n Honour julkaisussa n:o 3 oli useita artikkeleita golfkenttien perusparannuksesta. Kaksi asiaa nousi esille melkein joka artikkelissa: kenttäarkkitehdin valinnan merkitys ja osakkaille tiedottamisen tärkeys. Perusparannusta ehdottanut hallitus onnistui minusta hienosti valitessaan kenttäarkkitehdiksi tunnetun kansainvälisen osaajan, Martin Ebertin. Sen sijaan tiedottamisessa jäi paljon parantamisen varaa, vaikka itsekin olin asiasta puhunut jo vuoden eri yhteyksissä ennen kuin virallinen ehdotus osakkaille kevään 2014 yhtiökokoukseen tuotiin. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on myös paikata tuota tiedotusaukkoa. Vaikka tästä asiasta nyt kirjoitankin, en väitä olevani golfkentän perusparannuksen asiantuntija. Oma asiantuntemukseni perustuu lähes 30 vuoden peliuraan, yli 300 eri kentällä pelattuun golfkierrokseen yli 20 maassa. Osan näistä kierroksista olen pelannut tunnettujen arkkitehtien suunnittelemilla kentillä ja suurimman osan ns. tavallisilla kentillä. Apuna tähän kirjoitukseen olen käyttänyt seuraavia asiantuntijatahoja: USGA, USGCA, toista Suomen kokopäiväisistä kenttäkonsulteista Kristiina Laukkasta, kenttäarkkitehteja Martin Ebert ja Lassi Pekka Tilander sekä meidän omaa kenttämestariamme, joka lienee henkilö, joka kaikista parhaiten tuntee kenttämme. Tämä kirjoitus on siis yhdistelmä omista ajatuksistani ja asiantuntijoiden näkemyksistä. MIKSI PERUSPARANNUSTA TARVITAAN? USGCA:n mukaan golfkenttien perusparannuksen tekoon on syytä ryhtyä, kun (tärkeysjärjestyksessä): 1. kentällä on taloudellisia ongelmia 2. kentällä on kunnossapito-ongelmia 3. kentällä on designiin liittyviä ongelmia 4. kentällä on esteettisiä ongelmia Taloudellisilla ongelmilla tarkoitetaan vaikeuksia houkutella uusia osakkeen omistajia ja pitää nykyiset, osakkeen arvon alenemista, green-fee pelaajien ja yritysasiakkaiden vähyyttä haluttuun määrään nähden. Tällaiseen tilanteeseen ajaudutaan helposti, jos lähistöllä on paremmin kunnossa pidettyjä kenttiä tai uusia, moderneja kenttiä, jotka vievät vanhalta kentältä sen kiinnostavuutta. Joskus myös demografiset 8 VUOSIKIRJA 2015 KEIMOLAN GOLFYHTEISÖN JULKAISU
muutokset lähialueella (kuten senioreiden lisääntyminen) vaatii muutoksia myös kentällä. Kunnossapito-ongelmat on seuraavaksi tärkein kriteeri laajalle kentän perusparannukselle. Tällaisia tyypillisesti ovat viheriöiden huono kunto, halu rakentaa USGA:n mukaiset viheriöt, suurempien tiipaikkojen tarve, kastelu- tai kuivatusjärjestelmien uusiminen ja kosteusongelmien poistaminen sekä autoteiden jatkaminen. Designiin liittyy halu tuoda kenttä nykyaikaan, korjata kentän ongelmareikiä, halu tehdä kentästä helpompi tai vaikeampi sekä korjata kentän turvallisuuspuutteet. Vanhoilla kentillä voidaan myös haluta palauttaa kenttä historialliseen asuunsa. Vaikka kenttä olisi hyvin rakennettu ja pelillisesti erinomainen sillä saattaa olla esteettisiä ongelmia, jotka halutaan korjata. Ongelmat johtuvat usein riittämättömästä maansiirtobudjetista tai suunnitteluvirheistä tai väärin sijoitetuista puista. Esteettiset ongelmat yksin ovat kuitenkin harvoin syy aloittaa kentän perusparannus. Meillä Keimolassa on nähdäkseni ongelmia kolmessa ensimmäisessä kohdassa. Sen sijaan Suomesta ei montaa kenttää löydy, jotka kauneudessaan peittoavat Keimolan. Asiantuntijoiden mukaan golfkenttien viheriöt tulee uusia noin 20 30 vuoden välein. Tämä johtuu useimmiten siitä, että kuollut kasvusto ja kuollut juuristomassa on vuosien saatossa kertynyt sekä kasvukerrokseen että viheriön pintaan ja alkanut tukkia kasvukerrosta. Kasvukerros ei siten enää toimi toivotulla tavalla. Lisäksi talvella voi suurin osa kasvustoa kuolla ja jäädä kasvukerrokseen. Tämä johtaa sitten pikku hiljaa siihen, että viheriöt ovat yhä vaikeammin hoidettavissa ja saatettavissa hyvään kuntoon. Tämä ylimääräinen hoitotyö tietysti maksaa. Lisäksi Keimolan vanhat viheriöt ovat tehty lähes 30 vuotta sitten, jolloin golfkenttärakentamisen taso oli Suomessa vielä kovin ohut. Eikä Puolimatka kaikkein parhaimpia materiaalejakaan käyttänyt eikä riittävästi. Kenttäkonsultin ja kenttämestarimme tekemissä tutkimuksissa vanhojen viheriöidemme ongelmat ovat: 1. Liian pieni koko (22/27), 2. Valon puute (13/27), 3. Vain yksi kulkureitti viheriölle (15/27), 4. Heikko vedenläpäisykyky (22/27), 5. Pintaveden kertymistä (14/27) ja 6. Alle puolet viheriön pinta-alasta soveltuvaa lipun paikoiksi (23/27). Viheriöiden kasvukerroksen tukkeutuminen on todettu kenttäkonsultin ja kenttämestarimme tekemissä kairauksissa. Samalla on myös todettu, että kasvukerroksen paksuus vaihtelee viheriöillä paljon ja on joissain kohdissa vain 10 cm, mikä on aivan liian vähän. Myös viheriöidemme koko on nykystandardilla aivan liian pieni (keskimäärin vain noin 350 m2), kun klubikentillä nykyään käytetään noin 100 m2 isompia ja PGA-tourilla noin 200 m2 isompia viheriöitä. Pienet viheriöt johtavat myös siihen, että vähänkin nopeammilla viheriönopeuksilla ei ole enää riittävästi järkeviä lipunpaikkoja, kun meillä pitää liput vaihtaa uuteen paikkaan lähes joka päivä, koska pelaajia on niin paljon. Joillekin klubipelaajille nopea viheriö saattaa olla kauhistus ja sitä se todella onkin Keimolassa vaikkapa heti mestaruuskilpailujen jälkeen, kun nopeutta on nostettu. Mutta väitän, että nopeus ei ole se varsinainen ongelma, vaan viheriöidemme pienuus ja muodot. Jos viheriöt ovat isommat ja vain kohtuullisesti muotoillut, niin hyviä lipunpaikkoja löytyy riittämiin, eivätkä pallot pyöri pois viheriöiltä, niin kuin nyt saattaa olla asian laita. Kentällämme on myös paljon sokkoväyliä, mitkä lisäävät turvallisuusriskiä. Myös monet tiipaikat vaativat kunnostusta. Useat niistäkin ovat liian pieniä ja varjossa. Viheriöiden kunnostusta voi verrata hyvin taloyhtiön linjasaneeraukseen eli putkiremonttiin. Taloyhtiöiden putket tulee uusia 40 60 vuoden välein. Tämäkin uusintaväli perustuu saatuun kokemukseen, mihin golfkentän viheriöiden uusimisenkin tulisi perustua. Se että jollakin osakkaalla putket eivät vuoda ei tarkoita sitä, että hänen putkiaan ei tarvitsisi uusia ja korjataan vain se, mikä on rikki. Golfkentän viheriöt eivät toki vuoda naapuriin, mutta kuten yllä olen todennut, Keimolan vanhoista viheriöistä yksikään ei ole enää hyvässä kunnossa. Täydellisen viheriön uusimisen vaihtoehtona on, että poistetaan viheriöltä vain noin 10 cm:n pahiten tukkeutunut pintaosa. Tällöin kustannukset olisivat noin 20 % koko viheriön uusimiseen verrattuna. Huonosti tehdyillä pohjilla (kuten Keimolassa on) viheriöt saadaan pidettyä hyvässä kunnossa tällä pintakuorinnalla 3 5 vuotta. Jos viheriöt on tehty USGA:n ohjeita noudattaen, niin viheriöiden uusiminen kuorimalla voisi olla hyvä ratkaisu. Keimolassa eivät valitettavasti edes uudet viheriöt täytä USGA:n ohjeita. Lisäksi pintakuorinnalla ei voida korjata meidän vanhojen viheriöidemme kaikkia puutteita (mm. koko, muodot, valon puute, vähäiset kulkureitit, painaumat). Täten pintakerroksen kuorinta ei ole mielestäni Keimolan vanhoille viheriöille soveltuva tapa, vaan se olisi lähinnä rahan hukkaan heittämistä. VUOSIKIRJA 2015 KEIMOLAN GOLFYHTEISÖN JULKAISU 9
Väylien kunnostusta ei ole ehdotettu, vaikka monet niistäkin vaatisivat perusparannustoimenpiteitä. Vanhojen väylien ongelmat juontavat juurensa samoista syistä kuin viheriöidenkin eli alkujaan perustamisvaiheessa ei ole osattu tai haluttu tehdä riittäviä investointeja. Väylien kokonaan uusiminen on kuitenkin vielä huomattavasti kalliimpaa kuin viheriöiden kunnostus johtuen lähinnä merkittävästi suuremmasta pinta-alasta. Käytännössä kokonaan uuden väylän rakentaminen maksaa noin 200.000 euroa, josta viheriön osuus on noin 45.000 euroa. Keimolassa väyliä pyritään kunnostamaan jatkuvalla hiekoittamisella. Tämä on pitkä prosessi ja tietysti monia ärsyttää hiekoitetut väylät heinäkuussa, mutta se on kuitenkin edullisin joskaan ei nopein tapa saada väylät parempaan kuntoon. MISTÄ SIIS ALOITTAA? Johtamani kenttätoimikunta kiersi kaikki Keimolan 36 reikää läpi ja teki alustavan suunnitelman ja budjetin kehitystä vaativista kohteista. Nämä esiteltiin osakkaille kevään 2014 yhtiökokouksessa ja ovat nyt nähtävissä myös materiaalisalkussamme. Tavoitteeksi kenttätoimikunta asetti silloin: 1. Pelattavuuden ja pelinautinnon lisääminen kaiken tasoisille pelaajille, 2. Turvallisuuden kasvattaminen, 3. Kentän kunnon ja erityisesti viheriöiden kunnon parantaminen, 4. Pienemmät hoito-, ylläpito- ja korjauskustannukset, 5. Keimolan kentän arvostuksen kasvattaminen ja sitä kautta osakkeen arvon nostaminen. Kun tavoitteet on asetettu, niin seuraava ja ehkä kaikkein tärkein tehtävä on valita kenttäarkkitehti, joka tekee kokonaissuunnitelman eli Master Planin. Keimolan ensimmäiset 27 reikää suunnitteli henkilö, joka ei pelannut golfia eikä ollut suunnitellut yhtään golfkenttää ennen Keimolaa. Siihen nähden minusta meillä on monta ihan hyvää reikää. Viimeiset 9 reikää suunnitteli kyllä kokenut arkkitehti, mutta hänen parhaat suunnittelupäivänsä olivat jo takana. Nyt meillä on mahdollisuus palkata kansainvälisen tason arkkitehti tekemään Keimolasta yksi pääkaupunkiseudun parhaista klubikentistä. Tätä tilaisuutta ei tule hukata. Pitää muistaa, että teemme tämän paitsi itsellemme myös tuleville sukupolville seuraavaksi 25 30 vuodeksi. Eivät kenttäarkkitehdit ole mainettaan saaneet ilmaiseksi, vaan heidän on pitänyt kannuksensa ansaita työnäytteillään. Paitsi ehkä Trent Jones Jr, joka ainakin aluksi hyötyi isänsä nimestä. Olen pelannut useammallakin huippuarkkitehdin suunnittelemalla kentällä (esim. Trent Jones Sr. ja Jr, Gary Player, Ronald Fream). Jotenkin vain nuo kentät erottuvat edukseen peruskentästä karaktäärinsä ja laatunsa suhteen. Ja arkkitehdin valinnassa kyse ei ole myöskään merkittävästä kustannuserosta tunnetun ja tuntemattoman arkkitehdin välillä joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. ENTÄ SITTEN? Master Plan suunnitelmasta näkyvät kaikki kentälle suunnitellut muutokset (mukaan lukien Saraksen uusimmat yhdeksän reikää) kuten lyöntipaikat, bunkkerit, metsä- ja vesialueet sekä tietysti viheriöt. Master Planin osana voidaan saada havaintokuvia ennen ja jälkeen korjauksen, joiden avulla on helpompi hahmottaa suunniteltu muutos. Sivutuotteena tulee digitaalista materiaalia, jota voidaan hyödyntää väylätauluissa, väyläoppaissa ja nettisivuilla. On arvioitu, että uusia viheriöiden paikkoja tulisi olla 6-9, jotta asetetut tavoitteet saavutettaisiin. Tämä ei kuitenkaan vaikuta juurikaan kustannuksiin, koska uudistetun viheriön hinta on suunnilleen sama rakennettiin se vanhalle tai uudelle paikalle. Kun arkkitehti on tehnyt Master Planin, on osakkaiden helpompi nähdä ja ymmärtää, mitä aiotaan tehdä ja miten muutokset vaikuttavat kenttään. Kun osakkaat ovat hyväksyneet perusparannuksen eteenpäin vietäväksi, niin ennen varsinaisten töiden aloittamista arkkitehti tekee vielä tarkat viheriösuunnitelmat (tarkesuunnitelmat), mitkä sisältävät viheriöiden korkeuserot ja muodot sekä bunkkerit ja muun viheriön ympäristön. Nämä tehdään nykyään AutoCadillä noin 6 8 cm:n korkeuseroilla ja niistä saadaan sekä paperituloste että digitaalinen pdf-versio tai muu haluttu formaatti. AutoCadillä tehtyä versiota voidaan hyödyntää suoraan rakentamisen yhteydessä haluttaessa, jolloin työn tarkkuus paperikarttaan verrattuna paranee. RAKENTAMINEN Kun yhtiökokous on hyväksynyt kentän perusparannushankkeen toteutettavaksi, tulee perustaa projektin johtoryhmä. Tähän kuuluu tyypillisesti toimitusjohtaja, kenttämestari, arkkitehti, ulkopuolinen valvoja, urakoitsijan edustaja ja mielellään henkilö tai kaksi yhtiön hallituksesta, jotka ymmärtävät tällaisen projektin johtamista. Kun uusitaan viheriö tai pari kerrallaan, niin tyypillisesti tämä tehdään oman henkilökunnan toimesta. Suuremmissa kokonaisuuksissa käytetään kokonais- tai osaurakkamuotoa. Nykyään myös Suomesta alkaa löytyä osaamista 10 VUOSIKIRJA 2015 KEIMOLAN GOLFYHTEISÖN JULKAISU
golfkentän ja erityisesti viheriöiden rakentamisesta. Kuitenkin hyvän sheipperin (viheriöiden muotoilija) löytäminen on ensiarvoisen tärkeää. Sheipperin valinta on ehkä arkkitehdin jälkeen toiseksi tärkein henkilövalinta kenttäprojektissa. Keimolan tapauksessa ulkopuolisen urakoitsijan valinta lienee perusteltua, koska omaa henkilökuntaa tarvitaan pitämään muu pelialue kunnossa. Urakkatarjousten perusteella johtoryhmä tai yhtiön hallitus sitten valitsee sopivan urakoitsijan. Yleensä paras ei ole halvin, mutta onhan sekin toki mahdollista. AIKATAULU Golfkenttien suuremmat korjaukset (kuten viheriöiden uusimiset) ajoitetaan yleensä syksyyn, koska silloin pahimmat ruuhkat kentillä ovat jo takana. 18-reikäisillä kentillä tämä on oikeastaan lähes ainoa mahdollisuus, jotta kenttä voisi olla parhaimman pelikauden auki. Tosin esim. Harjattulassa ehdotettiin, että koko kenttä suljettaisiin perusparannusprojektin ajaksi, mikä ei ole tyypillistä, eikä sitä myöskään hyväksytty. Tämä olisi toki ollut taloudellisesti paras vaihtoehto, koska silloin työvoima olisi ollut tehokkaimmin käytössä, eikä pelaajat häiritsemässä työtä. Meillä Keimolassa on 36 reikää, joten koko kenttää ei ole tarpeen sulkea missään vaiheessa. Vaihtoehtoja aikatauluiksi on monia: 1. Yksi tai kaksi vuotta, jolloin suljettuna olisi joko 27 reikää tai ensin 18 reikää ja toisena vuotena 9 reikää. Tämän etuna olisi nopein mahdollinen aikataulu ja suuruuden ekonomiasta johtuen myös halvin toteutustapa. Haittana olisivat massiiviset ruuhkat vuodeksi tai kahdeksi, josta johtuen tämä ei liene kovin relevantti vaihtoehto. 2. Kolme vuotta, jolloin kerrallaan olisi suljettuna 9 reikää. Tämän etuna on, että kolmen vuoden jälkeen kenttä on kunnossa seuraavaksi 25 30 vuodeksi (paitsi Saraksen uudet reiät). Haittana on, että ruuhkat lisääntyvät, koska 25 % kapasiteetista on poissa käytöstä. Tätä voitaisiin lieventää sillä, että rajoitetaan vieraspelaamista ja pidetään kenttä enimmäkseen osakkaiden käytössä, jos tarpeen. Lisäksi ulkopuolisia tapahtumia voidaan rajoittaa. Kolmivuotisen projektin ajaksi voisi lähikenttien kanssa pyrkiä tekemään pelisopimuksia ja vaihtokuvioita. Näin osakkaamme voisivat pelata remontin ajan lähikentillä, mikä vähentäisi mahdollisia ruuhkia Keimolassa. Jos projekti on pidempi, tämä tuskin onnistuu. 3. Tehdään 1 3 väylää kerrallaan vuodessa. Tämän etuna on, että osa työstä todennäköisesti voitaisiin tehdä omana työnä, joskaan ei välttämättä sen edullisemmin. Haittana on, että hoitotyö vaikeutuu, koska hoidettavat viheriöt ovat eri kasvuvaiheessa ja vaativat erilaisia hoitotoimenpiteitä kuin käytössä olevat. Esimerkiksi viheriöleikkurit tulee säätää eri korkeudelle ja tämä on aikaa vievää työtä. Tämä lisää kustannuksia. Lisäksi haittana on, että 27 viheriön uusiminen kestäisi 9 27 vuotta eli kenttämme olisi pelkkänä työmaana todella pitkään. Lisäksi todennäköisesti ruuhkat olisivat suunnilleen samat kuin yhdeksän reiän ollessa suljettuna, koska harvempi haluaa kesällä pelailla talvigriineille, joten korjauksen alainen yhdeksikkö olisi joka tapauksessa vajaakäytössä. 4. Ranskan Rivieralla Cannes Mougins issa, alueen ehkä hienoimmalla kentällä, oli tehty innovatiivinen ratkaisu. Sinne oli rakennettu yksi ylimääräinen par kolme väylä. Näin ollen kun yksi väylä oli korjauksen alla, niin osakkailla oli kuitenkin täysimittainen 18-reiän kenttä pelattavissa. Tämän etuna on, että kenttä on täysimittaisena käytössä koko korjauksen ajan ja pelaajat eivät häiritse korjauksen alaisen reiän työtä. Haitat ovat samat kuin kohdassa kolme ja lisäksi tulevat ylimääräisen reiän rakentamiskulut. Kuriositeettina mainittakoon, että kentän perusparannuksen on suunnitellut Ebertin toimisto. Hienoiltahan nuo uusitut väylät näyttivät. Tehokkuuden kannalta yhdeksän reiän sulkeminen kokonaan on järkevää, koska silloin pelaajat eivät häiritse rakentajia ja työ saadaan tehtyä rauhassa. Silloin myös uusien väylien hoitotyöt ja kasvu ovat samassa tahdissa. Nähdäkseni yllä esitetyistä vaihtoehdoista yhdeksän reiän korjaaminen kerrallaan on järkevin vaihtoehto. Toinen kysymys on sitten, pitäisikö työ tehdä peräkkäisinä vuosina vai pitää esim. yksi välivuosi aina välissä. Välivuoden pitämisen etu olisi, että voisimme vähän hengähtää, mutta haittana se, että projekti venyisi viiden vuoden mittaiseksi. Lisäksi luultavasti myös kustannukset kasvaisivat, koska yhden kolmivuotisen projektin sijasta urakka olisi pilkottu kolmeen pienempään osaan. Merkittävän golfkenttäprojektin (kuten viheriöiden uusiminen) kesto on käytännössä 12 kuukautta pohjoisilla leveysasteilla. Heinän saaminen kylvöstä pelattavaan kuntoon vie noin kolme kuukautta ja rakentaminen ennen kylvöä suunnilleen pari kuukautta. Talvella heinä ei kasva, joten 12 kuukautta on lähes minimi. Siirtonurmella projektia voidaan nopeutta, mutta silloin kustannukset nousevat merkittävästi. Siirtonurmen käytössä riskinä on myös, että sen kasvupaikan olosuhteet eivät vastaakaan VUOSIKIRJA 2015 KEIMOLAN GOLFYHTEISÖN JULKAISU 11