14 KH-40-01-117-FI-C Salaisuuksia ympäristöstä EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLISTEN JULKAISUJEN TOIMISTO L-2985 Luxembourg Euroopan komissio
Euroopan komissio Salaisuuksia ympäristöstä Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto 2001-20 s. - 16,2 x 22,9 cm ISBN 92-894-1719-6 Käsikirjoitus: Benoît Coppée Kuvitus: Nicolas Viot Tekninen toteutus: Qwentès Lisätietoja ympäristöpolitiikoista löytyy Ympäristö pääosaston internet sivuilta EUROPA-palvelimelta: http://europa.eu.int/comm/environment Aurinko nousee ja valaisee Merlinvillen kaatopaikan. Jostain kuuluu hiljainen ääni. Lilli-kettu höristää korviaan. Se yrittää ymmärtää. Ei, linnun ääni se ei ole. Ääni kuuluu taas. Se tulee tuosta kaapista. Lilli menee lähemmäksi. Kaapin ovi on raollaan. Kaapista pistää esiin pieni kenkä. Lilliä pelottaa. Sitten tulee näkyviin jalka. Lilli on ihmeissään. Ensin näkyy pieni jalka ja sitten pieni lapsi. Oooh Lilli menee varovasti lähemmäksi. Jäljennöksiä tästä julkaisusta on saatavilla veloituksetta seuraavasta osoitteesta niin kauan kuin varastoa riittää: Informaatiokeskus (BU-9 0/11) Ympäristöasioiden pääosasto Euroopan komissio Rue de la Loi 200 B-1049 Bruxelles F. (32-2) 299 61 98 Sähköposti: ENV-PUBS@cec.eu.int Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä Internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu.int). Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2001 Euroopan yhteisöt, 2001 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Belgium Painettu uusiopaperille 1
- Mi... minä olen Tomi, sanoo lapsi. Me... menin kaappiin piiloon Ja Missä minä olen? - Olet Merlinvillen kaatopaikalla, vastaa Lilli. - Kaatopaikallako? Tomi katsoo kohti taivaanrantaa. - Voi, voi! Äiti on varmaan todella huolissaan! Miten minä löydän taas kotiin? Kettu katsoo Tomia määrätietoisesti ja ajattelee Älä sure minä autan sinua, Tomi. Lillillä on asiaa. Lillin suuret, ruskeat silmät alkavat hehkua. - Isot ihmiset ovat vähän tyhmiä, sanoo Lilli. Tuo sinun kaappisi oli vielä ihan hyvän näköinen. Miksi se heitettiin pois? - Äiti sanoi, että se on liian vanha. Isä osti jo uuden kaapin. Halusin vielä kerran nukkua lempikaapissani. Ja tässä minä nyt olen! Lilli osoittaa tassullaan Merlinvillen suuntaan. Kaupungin yllä leijuu pitkulainen harmaa savupilvi, kuin lentokoneen siipi. - Minua pelottaa, sanoo kettu. Ihmiset tuottavat liikaa tavaroita. Monet niistä tavaroista ovat turhia. Tuo kaupungin yllä leijuva suuri, harmaa savupilvi tulee tehtaista, joissa valmistetaan liikaa tavaroita. Voih... Kyyneleet kihoavat Lillin silmiin ja sumentavat maiseman. Sydän jyskyttäen Lilli puristaa Tomin rintaansa vasten. 2 3
- Katso, Tomi. Minusta näyttää, että Merlinville tukehtuu pian. Yäk! Haista tuon puron vettä. Lemuaa kuin tuhannen myrkyn sekoitus. Missä on kukkien vieno tuoksu? Minua pelottaa, Tomi Ketut ovat yhtä herkkiä kuin perhoset ja linnut. Ja ne ovat aina oikeassa. Lilli ottaa tassunsa pois Tomin ympäriltä. - Tule, Tomi. Mennään etsimään äitisi. Kaatopaikalta pääsee pois ryömimällä aidassa olevan pienen reiän läpi. Lilli-kettu pujahtaa reiästä. Yhtäkkiä se vaistoaa vaaran. Se nousee seisomaan. - Varo! se huutaa. Liian myöhään. Edessä on mies. Hän on kaatopaikan vartija. Lilli pakenee pesukoneen taakse. Tomi horjahtaa. Kaksi vahvaa kättä tarttuu lujasti Tomin käsivarteen. Mies nostaa lapsen maasta. - Mitä sinä täällä teet, vintiö? Kaatopaikalle on ehdottomasti pääsy kielletty! Äänessä on ilkeä sävy. Näyttää kuin miehen punaiset posket pian poksahtaisivat. Silmistä heijastuu valtava kiukku. 4 5
- Mitä sinä täällä teet? - Mi... minut heitettiin tänne Merlinvillen jätteiden mukana. Minun pitää nyt löytää äitini. Pelkään, että äiti on huolissaan! Mies laskee lapsen maahan. Hän istuutuu vanhan pesukoneen päälle. Hän näyttää yhtäkkiä hyvin kiltiltä. Tai ei sittenkään, hän näyttää pikemminkin surulliselta. Aivan kuin jokin asia vaivaisi häntä. Hän katsoo kaatopaikkaa. - Heitetäänkö siis lapsiakin menemään? hän kysyy huolissaan. - Ei, se oli vahinko! Nukahdin kaappiin! - Hyvä on, poika. Mutta silti... Lilli siirtyy lähemmäksi. - Te näytätte surulliselta, herra vartija? Vartija miettii hetken. Hän aikoo sanoa jotain hyvin tärkeää. Hän aikoo sanoa jotain, joka koskee kaikkia ihmisiä. - Kerron teille SUUREN salaisuuden. Yleensähän salaisuuksia ei saa paljastaa kenellekään. Eikö niin? Mutta pyydän, että kerrotte minun salaisuuteni kaikille. Kaikille! Vannottehan että kerrotte? Lilli ja Tomi vannovat kertovansa salaisuuden kaikille. Vartija vetää syvään henkeä ja - Jos kukaan ei välitä siitä, mitä roskiin heittää, vesi, ilma ja maa saastuvat niin pahasti, ettemme voi enää elää maapallolla! 6 7
- Voi! sanoo Tomi. Ei voi olla totta! - Kyllä vain, poikaseni. Ihmiset heittävät menemään kaikkea mahdollista, mihin tahansa. Kaikenlaisia koneita. Lääkkeitä. Maaleja. Kaikkea. Jätteiden joukossa on paljon myrkyllisiä aineita. Vaarallisia myrkkyjä. Ja myrkyt saastuttavat maapallon, poikaseni. Myrkytämme koko ajan maata, ilmaa... ja vettä Olemme... Vartija ei uskalla edes sanoa sanaa. - Tarkoitatteko, että olemme tappamassa itsemme? kysyy Tomi. - Kyllä. Ellemme tee mitään, niin voi tapahtua. Mutta vielä ei ole myöhäistä. Meidän KAIKKIEN on opittava uusille tavoille! Kaatopaikalla on pitkään hiljaista. Lilli ei ole uskoa korviaan. Tomi kurtistaa kulmiaan. Vartija lisää: - Kun planeettamme voi hyvin, mekin voimme hyvin. Jos maapallo on sairas, me sairastumme itsekin! Kauniisti sanottu! ajattelee Tomi. Mutta... Voi, kunpa äiti tietäisi tuon kaiken! 8 9
Vartija katsoo taivaalle. - On toinenkin salaisuus, jonka haluan kertoa teille. Todella suuri salaisuus. Vartija istuutuu. Hänen kätensä vapisevat hieman. Hän sanoo: - Korkealla taivaalla, meidän yläpuolellamme tapahtuu kamalia asioita. Niitä ei voi nähdä. Niitä ei voi haistaa. Niitä ei voi koskettaa. Mutta ne tapahtuvat ja ne ovat huolestuttavia. - Oi! sanovat Tomi ja Lilli. - Korkealla taivaalla, meidän yläpuolellamme maata ympäröi kehä. Se muodostuu kaasusta. Ja se kaasu suojelee meitä. Se lajittelee pahat ja hyvät auringonsäteet. Sillä aurinko lähettää myös pahoja säteitä! Pahat säteet voisivat aiheuttaa meille pahoja sairauksia. Käytämme liikaa tuotteita, jotka vahingoittavat maan ympärillä olevaa kehää. Kehä on huonossa jamassa. Kehässä on nyt reikä, kuin suuri haava! - Haavako? kysyy Tomi huolestuneena. - Niin. Ellemme yritä hoitaa haavaa, siitä voi joskus myöhemmin päästä läpi paljon pahoja auringonsäteitä! 10 11
Lilli kurtistaa kulmiaan. Tomi miettii. Hän suuntaa katseensa kauas taivaalle ja sanoo: - Selvä! Minä ainakin menen äidin luo! - Odota, sanoo vartija. Haluan kertoa sinulle vielä yhden salaisuuden. - EI! Minä olen saanut TARPEEKSENI! huutaa Lilli. Teidän salaisuutenne pelottavat meitä! Haluamme kauniita asioita! Lempeitä asioita! Kukkia! Vartija nousee seisomaan. Hän katsoo hetken käsiään ja katsoo sen jälkeen ensin Tomia silmiin, sitten Lilliä. Hän sanoo: - Vahinko Luulin, että te osaisitte kuunnella suuria salaisuuksia... Olkoon... Erehdyin. Se on... No, katsokaahan Vartija ottaa maasta kiven. Hän heittää sen vesilammikkoon. Plups. Lilli kääntyy Tomiin päin. Sen huulilta livahtaa muutamia sanoja, kuin lintuja lehahtaisi lentoon. - Pitäisikö meidän kuunnella, mikä se salaisuus on? Tomi vastaa: - Okei! Hyvä on! Kuuntelen, mistä on kyse! HALUAN kuulla sen salaisuuden! Sillä HALUAN tietää kaiken! KAIKEN! Mutta äkkiä sitten! 12 13
Vartija lähestyy Tomia. Hän sanoo: - Viimeisen salaisuuden kuuleminen vaatii rohkeutta. - Minä OLEN rohkea! huudahtaa Tomi. - Niin minäkin! lisää Lilli. - Hyvä, sanoo vartija hymyillen. Kuulkaa siis kolmas salaisuus. Me päästämme liikaa saasteita ilmaan. Ilmansaasteet muodostavat ikään kuin kasvihuoneen koko maapallon ylle. Lämpö ei enää pääse maasta avaruuteen. Se jää lämmittämään planeettaamme. - Sittenhän meitä ei palele niin paljon! toteaa Lilli. - Vai ettei palele niin paljon, ehkä niin, sanoo vartija. Mutta jäätiköt ja jäävuoret ovat vaarassa sulaa. Meret ja joet ovat vaarassa laajentua. Voi nousta valtavia hirmumyrskyjä. Kokonaiset maat ovat vaarassa jäädä veden alle. Se on hyvin vakava asia. - Saastekehä täytyy rikkoa! ehdottaa Tomi. - Niin, poikaseni. - Mahdotonta! huudahtaa Lilli. Ei kukaan voi pyytää, etteivät ihmiset enää ajaisi autoa! Kaikki tehtaat ovat tarpeellisia! Voih 14 15
- EI! sanoo Tomi. En hyväksy sitä! Se ei saa olla mahdollista! On keksittävä uusia tapoja pyörittää tehtaita! Minä alan isona keksijäksi ja keksin uusia tapoja! Keksin moottorin, joka käy ilman polttoainetta! Lämmityksen, joka toimii ilman lämmityskattilaa! Ja huomenna menen kouluun polkupyörällä tai kävellen! Minä Tomi ei saa lausettaan loppuun. Valtava melu halkoo ilmaa. VROUU. Kaatopaikalle tulee auto täyttä vauhtia. Ilmaan kohoaa valtava punaruskea pilvi. Auto pysähtyy. Pilven keskeltä näkyy neljä kauhistunutta silmää. - TOMI? TOMI? Missä sinä olet? Kultaseni, äiti on täällä. TOMIIII - TOMI? Olemme täällä! Isä on täällä! - VOI! ÄITI! ÄITI! ISÄ Ja Tomi juoksee äitinsä luo. Tomin isä näyttää hyvin liikuttuneelta. - Isä, äiti, teidän pitää tavata ystäväni! - Ystäväsi? - Niin, Lilli ja vartija Tulkaa He auttoivat minua Tuolla Tomi kääntyy, mutta Lilli ja vartija ovat kadonneet. - Uskokaa nyt, sanoo Tomi. He olivat tuolla Lillin kanssa... Se - Lilli? - Niin, Lilli-kettu! Ja mies Kaatopaikan vartija Missä ne ovat? 16 17
- Ei täällä ole ketään! sanoo isä. - Mutta - Mennään kotiin! sanoo äiti. Tomi menee isän luo. Hän kuiskaa muutaman sanan isän korvaan. Isä hymyilee. Hän sanoo: - Selvä! Tomin isän auto on matkalla kohti Merlinvilleä. Ja kas: auton katolla on Tomin lempikaappi! Kaatopaikan korkeimmalla kohdalla seisoo Lilli hieman suruissaan. Se on juuri menettänyt ystävän. Vanha vartijakin on surullinen. Hän sanoo: - Tomin piti lähteä, Lilli. Hänellä on nyt tärkeä tehtävä! - Tärkeä tehtävä, sanoo Lilli hiljaa. 18 19
Auto katoaa taivaanrantaan. Tomi katsoo taivasta auton ikkunasta. - Isä, äiti, haluatteko kuulla kolme salaisuutta? - Kolme salaisuuttako? Kerrohan, Tomi, me kuuntelemme MUUTA TIETOA EUROOPAN UNIONISTA Internetissä on tietoa Euroopan unionista kaikilla sen virallisilla kielillä. Tietoa saa Europapalvelimen kautta osoitteesta http://europa.eu.int Europe Direct on maksuton puhelinpalvelu, jonka avulla kysyjä saa vastauksia Euroopan unionia koskeviin kysymyksiinsä sekä tietoja oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan EU:n kansalaisena: 08001 13 191. Tietoja ja julkaisuja Euroopan unionista on saatavilla suomen kielellä seuraavista osoitteista: EUROOPAN KOMISSIO EUROOPAN PARLAMENTTI Suomen edustusto Pohjoisesplanadi 31 Fin-00100 helsinki P. (358-9) 622 65 44 F. (358-9) 65 67 28 Neuvonta 9 11.30, p.(358-9) 62 26 54 82 Internet: www.eukomissio.fi Sähköposti: burhel@cec.eu.int Suomen tiedotustoimisto Pohjoisesplanadi 31 PL 26 Fin-00131 Helsinki P (358-9) 622 04 50 f. (358-9) 622 26 10 Internet: www.europarl.fi Sähköposti: ephelsinki@europarl.eu.int EUROPEISKA KOMISSIONEN Representationen i finland Norra esplanaden 31 Fin-00100 helsingfors Tfn. (358-9) 622 65 44 F. (358-8) 65 67 28 Information 9 11.30, tfn (358-9) 62 26 54 82 Internet: www.eukomissio.fi E-post: burhel@cec.eu.int EUROPAPARLAMENTET Informationsbyrån i Finland Norra Esplanaden 31 PB 26 FIN-00131 Helsingfors tfn: (358-9) 622 04 50 fax (358-9) 622 26 10 Internet: www.europarl.fi E-post: ephelsinki@europarl.eu.int Euroopan komission ja Euroopan parlamentin edustustoja tai tiedotustoimistoja on jokaisessa jäsenmaassa sekä unionin ulkopuolisissa maissa ympäri maailmaa. 20