Nro 28/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/175/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.3.2012

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 28/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/175/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.3.2012 ASIA HAKIJA Ikaalisten kaupungin jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamishakemus, Ikaalisten kaupunki Ikaalisten Vesi Oy PL 7 39501 Ikaalinen LAITOS SEN SIJAINTI Ikaalisten kaupungin keskusjätevedenpuhdistamo sijaitsee Ikaalisten kaupungin 2. kaupunginosan korttelin 18 tontilla 2 (RN:o 143-2-18-2), osoitteessa Puhdistamontie 5. Puhdistetut jätevedet johdetaan purkuputkella Kyrösjärveen, purkupaikan sijaintikoordinaatit ovat (KKJ) 2451630, 6853240. Ikaalisten kaupungin biologis-kemiallinen jätevedenpuhdistamo on rakennettu vuonna 1988 ja sitä on saneerattu vuosien varrella. Viimeisin uudistus koski sako- ja umpisäiliölietteiden vastaanottoasemaa. Ikaalisten viemäriverkoston liittyjämäärä on tällä hetkellä noin 4800. Puhdistamon mitoitustietojen mukaan asukasvastineluku (AVL) on 8000. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa 19.11.2009 (Dnro LSY-2009-Y-314), josta se on siirretty käsiteltäväksi Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastoon vuoden 2010 voimaan tulleen aluehallintouudistuksen myötä 25.2.2010. MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE 2 Ympäristönsuojelulaki 28 1 mom. Ympäristönsuojeluasetus 1 1 mom. 13 a) kohta Hakemus perustuu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 19.12.2001 antamaan ympäristölupapäätökseen nro 74/2001/2, jossa on määrätty lupamääräysten tarkistamishakemuksen jättöajankohdaksi 31.12.2009. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA VALVONTAVIRANOMAINEN Ympäristönsuojeluasetus 5 1 mom. 13 a) kohta Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue (jäljempänä Pirkanmaan ELY-keskus). TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Voimassa oleva ympäristölupa Kaavoitus Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Ikaalisten kaupungin jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan 19.12.2001 (74/2001/2). Ikaalisten kaupungin jätevedenpuhdistamon toiminnot ja viemäriverkosto siirtyivät Ikaalisten kaupungilta Ikaalisten Vesi Oy:n hallintaan 1.1.2009 alkaen. Luvan keskeiset määräykset ovat seuraavat: Jätevedet on käsiteltävä siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos, ja että jätevesistä aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU -arvo saa olla enintään 15 mg 0 2 /l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,6 mg/l. Puhdistustehon tulee olla vähintään 92 %. Lisäksi kemiallinen hapenkulutus COD Cr -arvona saa olla enintään 125 mg 0 2 /l. Arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina mahdolliset ohitukset, ylijuoksutukset ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Vesistöön johdettavan jäteveden laadun ja puhdistamon käsittelytehon on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksessä 365/1994 (muutos 757/1998) määrätyt vähimmäisvaatimukset päätöksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Jätevedenpuhdistamoa on hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä ammoniumtypen ja rikin poisto. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei jätevesistä aiheudu terveydellistä haittaa. Jätevesilietteen ja biojätteen kompostointi puhdistamon alueella on sallittu vuoden 2005 loppuun asti. Luvan saaja on päätöksessä määrätty maksamaan Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukselle vuosittain, vuodesta 2002 alkaen, 1000 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu.

3 Puhdistamo sijaitsee Keskeisen alueen osayleiskaava-alueella, asemakaavaalueella, yhdyskuntatekniikalle varatulla (ET-1) alueella. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖ Laitoksen lähiympäristössä ei ole tapahtunut muutoksia. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Ikaalisten kaupungissa, kaupungin omistamalla maa-alueella. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat alle 200 metrin etäisyydellä puhdistamolta. Noin 100 metrin päässä sijaitsee vanhusten hoitokoti. Lähin uimaranta on Tuomistonlahdella, noin 500 m etäisyydellä purkuputken suulta. Puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan 1350 metrin pituisella purkuputkella Kyrösjärveen. Puhdistamo ei sijaitse pohjavesialueella. JÄTEVEDEN PURKUVESISTÖ JA SEN NYKYTILA Hakemusasiakirjoihin on liitetty Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n raportit purkuvesistön tilasta ja kalastosta sekä arvio päästöjen vesistö- ja kalastovaikutuksista. Kyrösjärvellä ei ole varsinaista yhteistarkkailua, mutta jätevedenpuhdistamoiden alapuoliseen vesistöseurantaan liittyen on havaintopiste sekä Heittolanlahdella (Parkanon kaupungin tarkkailu) että Kyrösjärvessä Ikaalisten kaupungin edustalla (Ikaalisten kaupungin tarkkailu). Lisäksi muihin tarkkailuihin liittyen on havaintopisteitä Kyrösjärven eteläosassa. Siuron reitin yhteistarkkailun kaksi vertailupistettä on Kyrösjärven eteläosassa. Vesistö Jätevedenpuhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan Kyrösjärveen, joka sijaitsee alavesistöalueella nro 35.521(Kyrösjärven lähialue). Vesistö kuuluu Kokemäenjoen päävesistöalueeseen nro 35, tarkemmin Ikaalisten vesistöalueeseen (nro 35.5). Käsiteltyjen jätevesien purkupaikkaa ylempänä vesistöön johdetaan mm. Parkanon kaupungin jätevedet, jossa purkualueena on Viinikanjoki Parkanonjärven yläpuolella. Parkanonjärvi laskee Kyrösjärveen. Lisäksi Jämijärven kunnan jätevedet johdetaan Jämijärveen, joka laskee Jyllinjoen kautta Kyrösjärven Vatulanlahteen ja edelleen Kyrösjärveen. Kyrösjärvi laskee Pappilanjoen kautta Kirkkojärveen, josta reitti jatkuu Kallioistenselän ja Mahnalanselän kautta Siuronkoskeen. Ikaalisten reitin vesistöalueen pinta-ala on Kyröskoskessa 2627 m 2 ja järvisyys 8,9 %. Kyröskosken keskivirtaama on ollut pitkän ajan (1961-1990) keskiarvona 27 m 3 /s. Veden peruslaatu on Kyrösjärvessä hyvä, vaikka vesi on voimakkaasti humussävytteistä. Veden ph on lievästi happamalla alueella tai ajoittain lähellä neutraalia. Rehevyystaso on lievästi kohonnut. Happitilanne on hyvä. kokonaisuutena tilanne on parantunut 1980-luvusta, jolloin Kyrösjärven rehevyys lisääntyi hajakuormituksen kasvun takia. Sateiden aiheuttama valuman kasvu oli yksi vaikuttava tekijä.

Vesistön kuormitus 4 Kyrösjärven veden laatuun vaikuttaa pääosin hajakuormitus. Valuma-alueella harjoitetaan tavanomaisen maa- ja metsätalouden lisäksi turvetuotantoa. Kyrösjärven veden laatuun vaikuttavat Kaaresniemen kohdalla yläpuoliset runsasravinteiset ja humuksiset vesistöt Jämijärvi ja Kelminselkä. Jämijärveen kohdistuu Jämijärven kunnan jätevesikuormitus sekä turvetuotannon hajakuormitusta. Ikaalisten kaupungin jätevesikuormituksen vaikutukset ovat olleet paikallisesti erotettavissa tarkkailusyvänteen alusvedessä talvella havaittavana likaantumisena. Järven rehevyystasoon vaikutukset jäävät vähäisiksi. Vesistökuormitus on ollut pitkällä aikavälillä BHK- ja fosforikuormituksen osalta laskeva. Typpikuormitus on pidemmällä aikavälillä hieman lisääntymässä. Kalasto ja kalastus Kyrösjärvi on suosittu virkistyskalastusjärvi, joka soveltuu monentyyppiseen kalastukseen. Järven saalislajisto on monimuotoinen, tavanomaisten saalislajien lisäksi saadaan istutettuja lohikaloja. Kalataloudellista tarkkailua on tehty vuodesta 1990 alkaen. Hakemuksen liitteenä olevan kalastoa koskevan raportin mukaan Ikaalisten kaupungin jätevedet eivät vaikuta alueella tapahtuvan kalastuksen määrään tai muotoon. Jätevedet eivät vaikuta purkualueen kalaston rakenteeseen, sillä kokonaissaaliin lajikoostumukset ovat varsin samanlaisia myös vertailualueella. Kyrösjärvi on jaettu kahteen tarkkailualueeseen; jätevesien kuormitusalue sekä vertailualue. Raportin mukaan kalataloudelliselta näkökannalta katsottuna olisi eduksi, jos jäteveden ammoniumtyppi hapetettaisiin kokonaisuudessaan jo puhdistamolla. Purkualueen syvänteessä alusveden happipitoisuus on kesäaikana ollut hyvä, mutta laskenut lopputalvella haitallisen alhaiseksi. Hapettomia olosuhteita ei kuitenkaan ole ilmennyt 2000-luvulla. Kalastustiedustelussa kalastusta haittaavat tekijät ovat Kyrösjärvellä varsin alhaisia. Jätevesien purkualueella haittatekijöistä jätevedet, tietoisuus jätevesien laskusta alueella sekä pyydysten likaantuminen ja levähaitat ovat olleet purkualueella hieman korkeampia kuin vertailualueella. Pitkällä aika välillä Kyrösjärven kalastorakenteessa voidaan havaita positiivisia muutoksia, mm. kuhakannan voimistumisena pitkäjänteisen istutustoiminnan seurauksena. ALUEELLINEN VESIENHOITOSUUNNITELMA Kyrösjärvi kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Tavoitteena vuoteen 2015 ulottuvassa suunnitelmassa on, että alueen kemiallinen ja ekologinen tila säilyy vähintään nykyisenkaltaisena eli hyvänä. Pirkanmaan pintavesien toimenpideohjelman mukaan (Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 8/2010) Kyrösjärven osalta tavoitetila on saavutettu ja se voidaan turvata nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä. Nykykäytännön mukaisia toimenpiteitä ovat yhdyskuntien osalta aiemmin päätetyt ja suunnittelukaudella toteutettavat siirtoviemärit ja puhdistamot sekä viemärilaitosten käyttö ja ylläpitokustannukset. Pirkanmaalla pistekuormitus koostuu melko tasavertaisesti sekä yhdyskuntien että teollisuuden jätevedenpuhdistamoista. Pirkanmaan vesistöt ja järvet ovat pääosin

5 selvästi fosforirajoitteisia. Pirkanmaalla yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden fosforinpoisto on tällä hetkellä niin tehokasta (keskimäärin 95 %), ettei vuoteen 2015 mennessä ole tarvetta merkittäviin muutoksiin. Mahdollinen yleinen reduktion lisäys kompensoitunee viemäröinnin lisääntymisen vaikutuksesta puhdistamoille tulevilla lievästi kasvavilla jätevesimäärillä. Lisäksi haja-asutusalueilta on edelleen muuttoliike kasvukeskuksiin, mikä vaikuttaa samansuuntaisesti. Kyrösjärvessä on alueita, joissa tavoitetilan saavuttaminen vuoteen 2015 edellyttää myös lisätoimenpiteitä. Vesienhoidon riskikohteita ovat järven pohjoispäässä sijaitseva Kovelahti ja Ikaalisten keskustan lounaispuolella Kelminselkä. NYKYINEN TOIMINTA JA TOIMINNAN MUUTOKSET Yleiskuvaus toiminnasta ja puhdistamolla käsiteltävät jätevedet Puhdistamon asukasvastineluku (AVL) on vuoden 2010 vuosiyhteenvetoraportin mukaan 5570 (asetuksen 888/2006 mukaisesti laskettuna). Teollisuusjätevesisopimuksia on kolme. Puhdistamon liittyjämäärän kasvua tulee lähitulevaisuudessa lähinnä viemäröimättömien alueiden viemäriverkostoon liittymisen seurauksena, ei niinkään kaupungin väkiluvun kasvun takia. Käsiteltävät jätevedet tulevat kaupungin keskustaajamasta, Kilvakkalasta, Kylpylältä sekä Teikankaalta. Lisäksi Vatulan alueen jätevesiosuuskunnan jätevedet johdetaan puhdistamolle. Tevaniemen puhdistamon ja Luhalahden pienpuhdistamon ylijäämälietteet otetaan myös vastaan puhdistamolla. Sako- ja umpisäiliölietteitä otettiin vastaan ja käsiteltiin prosessissa vuonna 2010 1719 m 3. Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty Ikaalisten puhdistamon mitoitustiedot sekä 2008-2010 tulokuorma ja ennuste vuodelle 2020. Taulukko 1. Ikaalisten puhdistamon mitoitustiedot. Asukasvastineluku 8000 Keskivirtaama MQ 3600 m 3 /d Mitoitusvirtaama q mit 280 m 3 /h BOD 7 -ATU 760 kg/d Taulukko 2. Ikaalisten puhdistamon keskimääräinen tulokuorma vuosina 2008-2010 sekä ennuste vuodelle 2020. 2008 2009 2010 Kuormitusennuste 2020 Virtaama m 3 /d 1432 1140 1182 1750 BOD 7-ATU, kg/d 480 410 390 500 Fosfori kg/d 15 12 16 14 Typpi kg/d 89 78 83 93 Hakemuksessa on esitetty, että vuoden 2020 kuormitusennusteen mukaan puhdistamon tilakuorma tulisi olemaan 0,66 kg BOD 7-ATU /m3*d. Tämän kuormituksen tehokas käsittely nykyisissä allastiloissa on täysin mahdollista. Puhdistamon selkeytyskapasiteetti riittää hyvin huippuvirtaamillakin, eikä ohituksia tarvitse suorittaa missään tilanteissa.

6 Jäteveden puhdistusprosessi sekä puhdistamon saneeraukset ja muutokset Ikaalisten jätevedenpuhdistamo on kaksilinjainen biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia. Puhdistamon prosessit ovat seuraavat: tulopumppaus, näytteenotto, porrasvälppäys, saostuskemikaalin syöttö (350 kg/d), ilmastus (2 x 380 m 3 ) ja jälkiselkeytys (2 x 140 m 2 allasta). Jälkiselkeytyksen jälkeen käsitelty jätevesi johdetaan näytteenoton ja lähtevän veden mittauksen kautta purkuputkella Kyrösjärveen. Ylijäämäliete kuivataan lingolla sakeuttamisen ja polymeerin lisäyksen jälkeen. Uusi sako- ja umpisäiliölietteiden vastaanottoasema rakennettiin vuonna 2010, lietteet ohjautuvat nykyisin suoraan omalle välpälleen, ja sieltä edelleen prosessiin tai sakeuttimeen. Vastaanottoasema toimii tunnistuskortilla. Kaikki puhdistamon toiminnot ovat sisätiloissa. Puhdistamon automatiikka on uusittu pääosin vuonna 2008, allashuolto (ilmastimet vaihdettu) on tehty talvella 2010 2011. Välppäys ja lietteenkuivaus on uusittu vuonna 2007. Ferrosulfaattialtaat on pinnoitettu kesällä 2010. Puhdistustulokset Saavutetut puhdistustulokset ovat olleet nykyisen luvan vaatimusten mukaisia. Joillakin yksittäisillä näytteenottokerroilla on ollut pieniä ylityksiä. Luvan mukaisesti tuloksia tarkastellaan puolivuosikeskiarvoina, taulukossa 3 on esitettynä vesistöön johdettavan veden laatu, vesistökuormitus sekä puhdistusteho vuosien 2008-2010 puolivuosikeskiarvoina. Taulukko 3. Lähtevän veden pitoisuus, päästö veteen ja poistoteho 2008 2009 2010 1/2 2/2 1/2 2/2 1/2 2/2 BOD 7- ATU mg/l 11 8,9 8 9,5 8,3 8,3 kg/d 16 14 9,8 10 9,6 8,5 % 95 98 98 97 98 98 COD Cr mg/l 46 45 50 53 48 48 kg/d 66 71 62 56 56 56 % 92 95 94 92 93 96 Fosfori mg/l 0,3 0,31 0,22 0,43 0,19 0,29 kg/d 0,43 0,49 0,27 0,45 0,22 0,3 % 97 97 98 96 98 99 Kiintoaine mg/l 9,7 14 14 8,5 6,3 11 kg/d 14 22 17 8,9 7,3 11 % 97 98 98 99 99 99 Typpi mg/l 32 38 31 43 34 44 kg/d 46 60 38 45 39 45 % 45 35 52 42 48 51 Hakija on todennut, että kiintoaine- ja fosforitulosta on edelleen mahdollista parantaa jälkiselkeytyksen polymeeriviimeistelyllä, ja tähän tullaan jatkossa pyrkimään. Vesistökuormitus on ollut pitkällä aikavälillä biologisen hapenkulutuksen ja fosforikuormituksen osalta laskeva, olleen vuonna 2010 koko 2000-luvun alhaisin. Typpikuormitus on pidemmällä aikavälillä hieman lisääntymässä.

7 Nykyisin voimassa olevassa luvassa on edellytetty mahdollisimman hyvää rikin ja ammoniumtypen poistoa. Vuosina 2008-2010 rikin poistoteho oli negatiivinen ja rikkiä päätyi vesistöön keskimäärin 76-110 kg/d. Nitrifikaatio ei käynnisty, joten vesistöön päätyvä typpi on ammoniumtyppimuodossa. Teollisuusjätevesillä on todettu olevan nitrifiointia inhiboiva vaikutus ja asiaa on pyritty selvittämään, mutta esim. lietekuorman nostaminen sai vain altaan vaahtoamaan. Hakija on todennut, että ko vesien johtaminen puhdistamolle on merkinnyt kokonaisuudessaan vesistökuormituksen pienentymistä ja ongelmallisten vesien onnistunutta käsittelyä. Kemikaalien käyttö ja varastointi Fosforin saostukseen käytetään vuosittain noin 130 t ferrosulfaattia ja lietteen kuivatukseen polymeeriä noin 1 t. Kemikaalit varastoidaan omissa pakkauksissa tai rakennetuissa käyttösäiliöissä, jotka on asianmukaisesti pinnoitettu. Energiankulutus ja energiatehokkuus Puhdistamolla käytetään sähköä noin 380 000 kwh/a. Pääosa energiasta kuluu biolietteen ilmastamiseen. Ilmastus tapahtuu kumikalvoilmastimin hienokuplaisena. Päästöt ilmaan, liikenne, melu ja niiden vaikutukset Jätteet ja jätehuolto Hakijan käsityksen mukaan jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä ilmaan. Jätevettä ilmastettaessa muodostuu vähäisessä määrin hiilidioksidia, kun jäteveden ja lietteen hiilipitoiset yhdisteet hajoavat CO 2 :ksi ja vedeksi. Prosessissa hajua syntyy välppäyksestä ja lietteenkäsittelystä. Hajuhaitat ovat vähentyneet merkittävästi lietteen kompostoinnin loputtua puhdistamolla. Puhdistamon toiminnot ovat kokonaan sisätiloissa ja hajuhaitat ympäristöön jäävät näin vähäisiksi. Verkostossa, pumppaamoilla ja häiriötilanteessa puhdistamolla voi syntyä tilapäisiä hajuhaittoja. Liikenne alueella on vähäistä, hakijan arvion mukaan päivittäin noin 7 ajoneuvoa sisältäen myös työmatkaliikenteen. Puhdistamotoiminnasta ei aiheudu ympäristölle meluhaittaa. Linkokuivattu ylijäämäliete toimitetaan noin 2 krt/vko Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Koukkujärven jätteenkäsittelykeskukseen, lietekontti noudetaan pyydettäessä. Vuonna 2010 lietettä toimitettiin 1016 m 3. Kuivausmenetelmän vaihtaminen linkoukseen on nostanut käsitellyn lietteen kuiva-ainepitoisuutta ja sitä kautta vähentänyt ylijäämälietteen määrää. Lietteen kuivausta tehdään puhdistamolla henkilökunnan ollessa paikalla. Lietteen laatua ei analysoitu vuonna 2010. Välppäjätettä syntyy noin 26 m 3 vuodessa, ja se toimitetaan samoin Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n vastaanottopaikkaan. Sekajätettä syntyy puhdistamolla pieniä määriä, samoin ongelmajätteitä. Sekajäte noudetaan puhdistamolta Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimesta. Ongelmajätteet toimitetaan kaupungin vastaanottopisteeseen. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA

8 Hakemuksen mukaan puhdistustulos on viime vuosina pysynyt jatkuvasti hyvänä; lupaehtojen mukainen puhdistustaso on kuluvalla lupakaudella saavutettu laskentajaksoittain lähes aina. Jätevesien puhdistus tapahtuu nykyaikaisilla ja yleisesti hyväksytyin menetelmin. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU JA RAPORTOINTI Käyttö- ja kuormitustarkkailu Hakemusasiakirjoihin on liitetty esitys Ikaalisten Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon kuormitus- ja käyttötarkkailuohjelmaksi (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, 2.12.2011). Jätevesitarkkailu tehdään akkreditoidussa laboratoriossa. Käyttötarkkailu Puhdistamohenkilökunta seuraa päivittäin puhdistusprosessia ja suorittaa sen perusteella prosessinohjausta. Käyttötarkkailun määritykset tehdään arkipäivisin samaan aikaan vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi. Käyttötarkkailun tiedot kirjataan mahdollisimman tarkasti hoitopäiväkirjaan. Tuloksia seurataan keskuspuhdistamon tietokoneelta, ja erilaiset hälytykset tulevan päivystäjän kännykkään. Vähintään kahdesti viikossa määritetään poistuvasta vedestä liuennut fosfaattifosfori ja kirjataan tulos hoitopäiväkirjaan. Ajoittain tarkistetaan saostuskemikaalin syöttömäärä ja merkitään samoin tarkistustulos hoitopäiväkirjaan. Kuormitustarkkailu Keskuspuhdistamon näytteenotto suoritetaan kahdeksan (8) kertaa vuodessa lupaehtojen toteutumisen seuraamiseksi. Tarkkailu tapahtuu automaattiottimin aikaohjatusti vuorokauden kokoomanäytteinä. Näytteet kerätään tulevasta ja poistuvasta vedestä. Kokoomanäyte koostuu noin sadasta osanäytteestä ja kokoomanäytteen tilavuus on vähintään 10 litraa. Osanäytetilavuus säädetään niin, että kokoomanäyteastia ei missään vaiheessa ylitulvi. Lisäksi poistuvan veden rikkipitoisuutta seurataan näytteenotoin myös tarkkailujen välisinä kuukausina neljä (4) kertaa vuodessa. Tulevan veden näyte otetaan välppäyksen jälkeen ja poistuvan veden näyte jälkiselkeytyksen jälkeen Sako- ja umpikaivolietteet otetaan vastaan omaan vastaanottoasemaan. Puhdistamon sisäiset rejektivedet eivät tule mukaan tulevan veden näytteeseen. Kuormitustarkkailun yhteydessä täytetään näytteenottokaavake. Kokoomanäytteestä otetaan noin kahden litran erä näytettä huolellisesti sekoittaen laboratoriota varten. Kokoomanäytteistä tehdään seuraavat määritykset: ph sähkönjohtavuus COD Cr kiintoaine BOD 7 -ATU kokonaistyppi kokonaisfosfori kokonaisrikki

9 Vesistötarkkailu Poistuvan veden näytteistä määritetään lisäksi: ammoniumtyppi liukoinen fosfori liukoinen rauta Ilmastusaltaiden loppupäistä sekä palautuslietteistä otetaan näytteet, joista määritetään kiintoainepitoisuudet. Näytteenoton yhteydessä konsultti suorittaa käyttötarkkailumittausten tarkistukset puhdistamon toimintaan liittyvistä seikoista. Tarkkailukäyntien yhteydessä tarkistetaan näytteenoton oikeellisuus ja puolivuosittain virtaamamittaus. Kemikaloinnin riittävyys tarkistetaan määrittämällä liukoinen fosfori poistuvan veden kertanäytteestä. Kemikaalin syöttömäärä tarkistetaan tarvittaessa. Poistuvan veden ph mitataan linjakohtaisesti. Ilmastusaltaan happiprofiili määritetään mittaamalla liuenneen hapen pitoisuus ilmastusaltaan alku- ja loppupäästä. Samassa yhteydessä määritetään prosessilämpötila. Mikäli puhdistamon toiminnassa on analyysitulosten ja muiden havaintojen perusteella puutteita, annetaan tarkkailutulosten perusteella ohjeet tilanteen korjaamiseksi. Muu tarkkailu ja raportointi Tarvittaessa selvitetään myös teollisuusjätevesien tai muiden poikkeavien jätevesien laatu. Tarkkailutulokset ilmoitetaan heti niiden valmistuttua Pirkanmaan ELY-keskukselle, Ikaalisten Vedelle, Ikaalisten kaupungin ympäristöterveydenhuoltoon ja puhdistamonhoitajalle. Selvät virheet prosessien ajotavoissa pyritään korjaamaan ohjein. Laskentajaksoittain tulokset siirretään TYVI operaattorin kautta sähköisesti viranomaiselle. Vuosittain tuloksista laaditaan vuosiyhteenveto, jossa saavutettua tulosta verrataan lupaehtoihin. Tarkkailussa noudatetaan velvoitetarkkailun yleisohjetta ja ympäristöluvan määräyksiä. Vesistötarkkailua on toteutettu nykyisessä muodossaan 1970-luvulta lähtien ja sen on tarkoitus jatkua toistaiseksi. Näytteitä otetaan Kyrösjärven keskiosasta. Tarkkailupiste IKAA 2 sijaitsee Kaaresniemen edustalla ja tarkkailupiste IKAA 3 syvännealueella, jonka reuna-alueelle jätevedet johdetaan. Lisäksi rehevyystarkkailussa otetaan näytteitä vertailualueelta (IKAA 4). Tarkkailu tehdään vuosittain lopputalvella ja loppukesällä. Rehevyystarkkailua tehdään kolmen vuoden välein. Kalataloudellinen tarkkailu Kyrösjärven kalataloudellista tarkkailua on tehty vuodesta 1990 alkaen. Kalataloudellinen tarkkailu toteutetaan Hämeen TE-keskuksen (nyk. ELY-keskus) 10.2.1998 hyväksymän ohjelman mukaisesti. Vuonna 1998 tarkkailualue jaettiin kahdeksi osa-alueeksi (jätevesien kuormitusalue ja vertailualue), joiden kalastajamääriä ja saaliita tarkkaillaan erikseen. Tarkkailumenetelminä ovat kalataloustiedustelu ja syvännealueiden pohjaeläinselvitys, jotka tehdään joka toinen vuosi. POIKKEUKSELLISET TILANTEET

ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI TYPENPOISTON TARPEELLISUUS 10 Poikkeuksellisiin tilanteisiin voivat johtaa ohijuoksutukset, kemikaalin syöttöhäiriö, ilmastuskompressorin rikkoutuminen sekä myrkyllinen tai voimakkaasti normaalista poikkeava tulokuormitus. Pumppaamoilla ja puhdistamolla on käytössä ympärivuorokautinen kaukovalvonta. Ikaalisten kaupungin Vesihuollon valmiussuunnitelma on päivitetty 2009. Hakija on esittänyt lupaehtojen pitämistä nykyisellä tasolla. Vaatimustaso on linjassa vastaaville laitoksille myönnettyjen lupapäätösten kanssa ja ehtoja kiristettiin kaikilta osin edellisellä lupakierroksella. Hakija katsoo, että mm. purkuvesistön tarkkailutulosten perusteella ai ole tarve asettaa ammoniumtypen hapetusvaatimusta. Ikaalisten kaupungin jätevedenpuhdistamon typenpoiston tarpeellisuutta on tarkasteltu purkuvesistön minimiravinteen avulla (vuosi 2009). Kokonaisravinnesuhteiden avulla tarkasteltuna purkuvesistö näyttäisi olevan yksiselitteisesti fosforirajoitteinen. Fosforia puoltaa myös nitraattipitoisuuden pysyminen koko tuotantokauden kohtalaisen suurena eli uhkaa nitraatin loppumisesta ei ollut. Nitrifikaatio ei ole mahdollista nykyisellä laitoksella, joten ammoniumtyppikuormitus on sama kuin kokonaistyppikuormitus. Ainakin puhdistamolle johdettavat teollisuusjätevedet haittaavat nitrifikaatiota ja heikentävät lietteen ominaisuuksia. Käytännössä nitrifioinnin toteuttaminen vaatisi kalliit allasremontit, eikä nitrifioinnin toteutumiseen täysimääräisenä saataisi edelleenkään varmuutta teollisuusjätevesien inhiboivan vaikutuksen takia. Teollisuusjätevesien käsitteleminen puhdistamolla tuo kuitenkin huomattavaa synergiaetua. Vesistöstä käsin tarkasteltuna jätevesien sisältämä ammoniumtypen nitrifiointi puhdistamolla ei tehtyjen selvitysten perusteella paranna olennaisesti purkuvesistön happitilannetta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty 21.11.2011 ja 30.11.2011. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Ikaalisten kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 3.1 2.2.2012. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Pohjois-Satakunta lehdessä 12.1.2012. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Ikaalisten kaupungissa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 28.11.2011. Tarkastuksesta laadittu tarkastuskertomus on liitetty hakemusasiakirjoihin.

Lausunnot 11 Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Ikaalisten kaupunginhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (kalatalousviranomainen). Ikaalisten kaupunginhallitus ei ole antanut lausuntoa. Ikaalisten kaupungin ympäristölautakunta toteaa 17.1.2012, 9 antamassaan lausunnossa, että jätevedenpuhdistamon puhdistusprosessia tulee hoitaa huolellisesti ja siten varmistaa, ettei ylimääräisiä päästöjä tapahdu. Puhdistamon toimintavarmuudesta tulee huolehtia ja mahdollisiin häiriötilanteisiin tulee varautua. Hakija toteaa hakemuksessaan, että kiintoaine- ja fosforitulosta pyritään edelleen parantamaan jälkiselkeytyksen polymeeriviimeistelyn avulla. Tämä on suositeltavaa, koska fosfori näyttää olevan minimiravinne levien kasvun osalta. Sinilevähavaintoja on Kyrösjärvessä vuosittain, mutta viime vuosina esiintymät ovat olleet satunnaisia ajoittuen pääasiassa syyskesään. Jätevedenpuhdistamon toiminta on ollut tehokasta ja lupaehtojen mukainen puhdistustaso on pystytty saavuttamaan. Puhdistettujen jätevesien purkamisesta Kyrösjärveen ei ole todettu erityisiä haittavaikutuksia. Näin ollen toiminnan jatkaminen vastaavalla tavalla on perusteltua, eikä nähtävästi ole tarvetta tiukempiin lupamääräyksiin. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa 10.2.2012 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Puhdistamon nykyinen toiminta Puhdistamo toimii nykyiset numeeriset puhdistusvaatimukset täyttäen. Tulevassa vedessä on jotakin joka haittaa fosforin saostusta tai vaihtoehtoisesti heikosti saostuvaa fosforiyhdistettä, joka ei saostu kunnolla, sillä liuenneen fosforin tavoitetasoon 0,1 mg/l, ei juurikaan päästä, tästä huolimatta kok-p raja 0,6 mg täyttyy. Jos siirryttäisiin tiukkaan 0,3 mg/l rajaan, vaatimuksen täyttyminen olisi huomattavasti haasteellisempaa. Ammoniumtypen nitrifiointi laitoksella ei jäteveden nykyisellä koostumuksella ja allastilavuuksilla onnistu johtuen suurelta osin teollisuusjätevesien nitrifikaatiota inhiboivasta vaikutuksesta (korkea rikkipitoisuus H+H Finland Oy:n Siporex-tehtaan jätevesissä). Myöskään rikin poisto ei puhdistamon nykyisellä prosessilla ja allastilavuuksilla onnistu. ELY-keskuksen käsityksen mukaan rikinpoistomahdollisuus tulisi selvittää jäteveden syntypaikalla. H+H Finland Oy:n Siporex -tehtaan ympäristölupahakemus on parhaillaan käsiteltävänä LSSAVI:ssa. Myös vuotovedet haittaavat laitoksen vedenkäsittelyä, varsinkin sulamiskaudella laitoksen puhdistusteho laskee vuotovesistä johtuen, joten verkostosaneerauksia ongelman torjumiseksi on jatkettava. Tarkkailu Hakemuksen liitteenä on tarkistettu kuormitustarkkailuohjelma, joka voidaan katsoa tällä hetkellä riittäväksi, joskin rikkitarkkailun tiheydeksi riittäisi ELYkeskuksen mielestä sama tiheys kuin muullakin velvoitetarkkailulla on. Voimassa oleva vesistövaikutusten tarkkailuohjelma on vanha, se on vielä Tampereen vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymä. Tarkkailun voidaan kuitenkin

12 katsoa olevan sekä tarkkailun sisällön ja tarkkailupisteiden sijainnin osalta riittävä. ELY-keskuksen ehdotus lupamääräysten tarkistamiseksi ELY-keskus katsoo, että lupamääräyksiä jäteveden käsittelemiseksi on tarpeen jonkin verran tarkistaa suunnilleen samantasoisiksi kuin muillakin samaan vesistöön purkavilla laitoksilla on seuraavasti: BOD 7 -ATU enintään 12 mg O2/l reduktio >95 % Fosfori enintään 0,5 mg/l reduktio >95 % COD Cr enintään 70 mg O2/l reduktio >85 % kiintoaine enintään 15 mg/l reduktio >90 % Koska tällä hetkellä nitrifiointi ei puhdistamolla ole mahdollista, ei ELY-keskus katso, että sitä olisi tarpeen laitokselta edellyttää. Mikäli teollisuusjätevesikuormituksessa tapahtuu nitrifioinnin mahdollistavia muutoksia, pitää asiaa harkita uudelleen. Myöskään rikin poistaminen ei laitoksella nykyisellään ole mahdollista, joten siitäkin vaatimuksesta voitaisiin luopua. Pumppaamoilla tapahtuvien ylivuotojen torjumiseksi ja viemäriverkoston kunnostustoimenpiteiden suorittamiseksi on tarpeen määrätä velvoite. Tarkkailuvaatimuksiin on tarpeen lisätä haitallisten aineiden selvityksen tekeminen sekä tarvittaessa selvityksen perusteella näiden aineiden lisääminen tarkkailuohjelmaan. Vesistötarkkailuohjelma tulee päivittää ja toimittaa ELY-keskukselle kolmen kuukauden kuluttua päätöksen saatua lainvoiman. Tarkkailua tulisi voida tarvittaessa muuttaa ELY-keskuksen hyväksymällä tai määräämällä tavalla. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kalatalousryhmä toteaa 27.1.2012 päivätyssä lausunnossaan, että nykyistä kalatalousmaksua on käytetty kirjolohien istuttamiseen Kyrösjärveen. Tukkuhintaindeksillä tarkistettuna maksu on vuonna 2012 1250. Kyrösjärvi on lievästi rehevöitynyt, mikä osaltaan johtuu jätevesien johtamisesta. Jätevesien vaikutus näkyy Kyrösjärven pääsyvänteen pohjanläheisissä vesikerroksissa mm. kohonneena sähkönjohtavuutena ja ravinnepitoisuuksina sekä hapenvajauksena. Kyrösjärvi on tärkeä kalastusalue, jossa harjoitetaan myös ammattikalastusta ja ammattimaista kalastusopastustoimintaa. Kuha on järven tärkein saalislaji ja vuonna 2010 jopa 40 % kokonaissaaliista oli kuhaa. Myös hauki, ahven ja muikku ovat tärkeitä saalislajeja, ja myös istutuksista peräisin olevia lohikaloja saadaan. Rehevöityneille järville tyypillisen sulkavan osuus saaliissa on huomattavan suuri. Pyydysten likaantuminen, levähaitat ja särkikalojen runsaus haittaavat kalastusta ja vähentävät halukkuutta kalastukseen. Kalastajamäärät ovatkin vähentyneet 2000-luvulla. Hämeen ELY-keskus katsoo, että on perusteltua jatkaa jätevesien kalataloudellisten vaikutusten tarkkailua, ja myös uuteen päätökseen sisällytetään asianmukainen kalatalousmaksu. Maksu on syytä tarkistaa nykytilannetta vastaavaksi. Hämeen ELY-keskus yleistä kalatalousetua valvovana viranomaisena katsoo, että määräaikainen lupa voidaan myöntää, mikäli ravinnekuormaa edelleen mahdollisuuksien mukaan vähennetään, ja lupaan sisällytetään seuraavat kalataloutta koskevat määräykset:

13 1. Luvan saajan on tarkkailtava jätevesiensä vaikutusta kalastoon ja kalastukseen Hämeen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Uusittu tarkkailuohjelma tulee toimittaa ELY-keskuksen hyväksyttäväksi viimeistään 3 kuukauden kuluessa luvan saatua lainvoiman. 2. Luvan saajan on vuodesta 2013 alkaen maksettava Hämeen ELYkeskukselle kalatalousmaksua 1 300 euroa vuodessa käytettäväksi jätevesistä johtuvien haittojen vähentämiseen. Maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole esitetty kuulutusaikana muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Lupaviranomainen on kirjeellään 16.2.2012, LSSAVI/175/04.08/2010 varannut hakijalle tilaisuuden tutustua kertyneeseen asiakirja-aineistoon ja tulla kuulluksi. Hakijan edustaja on ilmoittanut puhelimitse, että he eivät anna erillistä vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tarkistaa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 19.12.2001 antaman ympäristölupapäätöksen nro 74/2001/2 Ikaalisten kaupungin (nykyisin Ikaalisten Vesi Oy:n) jätevedenpuhdistamon toiminnalle ja käsiteltyjen jätevesien johtamiselle Kyrösjärveen purkuputken kautta. Toimintaa koskevat tarkistetut lupamääräykset kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jätevesien johtaminen 1. Ikaalisten kaupungin jätevedenpuhdistamolla käsitellyt jätevedet voidaan johtaa nykyiselle purkupaikalle Kyrösjärveen purkuputken kautta. Toiminnanharjoittaja on vastuussa jäteveden johtamisesta aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja edunmenetyksestä. Jätevesien käsittely ja päästöt vesistöön 2. Jätevedet on käsiteltävä siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos, ja että jätevesistä aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Puhdistamon puhdistustuloksen tulee täyttää seuraavat pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot: Pitoisuus enintään mg/l Poistoteho vähintään % BOD 7 -ATU, O 2 12 95 Kokonaisfosfori, P 0,5 95 COD Cr, O 2 70 85 Kiintoaine 15 90

14 Edellä määrätyt raja-arvot lasketaan puolivuotiskeskiarvoina, ohitukset ja ylivuodot mukaan lukien. Pirkanmaan ELY -keskukselle ilmoitettuja ja sen hyväksymiä, poikkeuksellisista tilanteista (kuten rankkasateet, putkirikot yms.) aiheutuvia veden laadun ääriarvoja ei oteta huomioon verrattaessa tarkkailutuloksia raja-arvoihin. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja poistotehon arvojen on lisäksi täytettävä yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimukset biologisen hapenkulutuksen, kemiallisen hapenkulutuksen, kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta asetuksessa määritellyllä tavalla tarkkailtuna. Puhdistamon käytössä ja hoidossa on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen ammoniumtypen sekä rikin poistoon. 3. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 liitteen 1 A kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita eikä mainitun asetuksen liitteen 1 B kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle haitallisia aineita pitoisuuksina, jotka ylittävät mainitussa kohdassa tarkoitetut raja-arvot eikä muitakaan vesiympäristölle haitallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että niistä voi aiheutua vesistön pilaantumista. Toiminnanharjoittajan tulee selvittää määräyksen 14 mukaisesti mainittujen aineiden esiintyminen ja pitoisuus jätevedessä. Jätevedenpuhdistamon ja viemäriverkoston käyttö ja hoito 4. Jätevedenpuhdistamoa ja puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkkoa on käytettävä ja hoidettava siten, että puhdistustulos pysyy hyvänä ja tasaisena. Viemäriverkosto on pidettävä kunnossa ja uudet viemärit on sijoitettava ja rakennettava siten, että vuotovesien sekä hule- ja muiden kuivatusvesien joutuminen viemäriverkostoon on mahdollisimman vähäistä sekä siten, että viemäröinnistä ei aiheudu pinta- ja pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan vältettävissä olevaa haittaa. Puhdistamon vuosiraportissa tulee määräyksen 21 mukaisesti ilmoittaa valvojalle vuosittaisista kunnostustöistä. 5. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkostoon johdettavat teollisuus- ja muut tavanomaisesta poikkeavat jätevedet esikäsitellään ennen viemäriin johtamista siten, että vedet eivät haittaa jätevedenpuhdistamon toimintaa, purkuvesistöä tai lietteen hyötykäyttöä. Niiden johtamiselle tulee teollisuuslaitoksen tarvittaessa hakea ympäristölupa. Laitokset, joiden toiminnasta saattaa jätevesiin joutua öljyä, rasvaa tai muita puhdistamon tai viemäriverkoston toiminnalle haitallisia aineita, tulisi varustaa riittävillä varo- ja erotuslaitteilla tällaisten aineiden viemäriverkostoon pääsyn estämiseksi. Teollisuusjätevesisopimukset on pyydettäessä toimitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle ja niitä on valvontaviranomaisen kehotuksesta tarvittaessa tarkistettava. 6. Puhdistamolla on oltava riittävän asiantunteva vastaava hoitaja, jonka nimen ja yhteystietojen on oltava Pirkanmaan ELY- keskuksen ja Ikaalisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen tiedossa. Hoitajan vaihtu-

15 essa muuttuneet yhteystiedot tulee ilmoittaa viipymättä em. viranomaisille. Päästöt ilmaan sekä melu 7. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta meluhaittaa lähiympäristölle. Melutaso eniten melulle altistuvien kohteiden piha-alueilla ei saa laitoksen toiminta-aikana ylittää melun A-painotettua ekvivalenttitasoa (LAeq) 55 db päivällä (kello 7-22) eikä 50 db yöllä (kello 22-7). 8. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että puhdistamon toiminnasta aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. Jätteet ja kemikaalit 9. Toiminta tulee järjestää siten, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän, eikä niistä aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet tulee kerätä, lajitella ja toimittaa hyötykäyttöön. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että jätteet toimitetaan ympäristöluvanvaraiseen käsittely- tai vastaanottopaikkaan. Kuivattu puhdistamoliete on toimitettava säännöllisesti jatkokäsittelyyn kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Puhdistamolietteen laatua on seurattava määräyksen 16 mukaisesti. Välppäjäte on varastoitava puhdistamolla asianmukaisesti ja toimitettava säännöllisesti käsiteltäväksi paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty ko jätteen vastaanotto ja käsittely. 10. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Ongelmajätteet on pakattava tiiviisiin astioihin tai säiliöihin. Säilytysastioihin on merkittävä asianmukaisesti astian sisällön laatu ja sen vaarallisuus. Ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä pohjalla, katetussa ja lukitussa varastossa, ja toimitettava eteenpäin riittävän usein, vähintään kerran vuodessa. 11. Kemikaalien varastointi ja käsittely puhdistamolla on järjestettävä siten, ettei kemikaaleista aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 12. Mahdollisista puhdistamon tai viemäriverkoston häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Pirkanmaan ELYkeskukselle ja Ikaalisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. Jos edellä tarkoitetuista päästöistä voi aiheutua vaaraa terveydelle, asiasta on ilmoitettava myös Ikaalisten kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle. Pelastustoimen tehtäviin kuuluvista vahingoista on viipymättä ilmoitettava myös hätäkeskukselle.

16 Toimintaan liittyvät varo- ja hälytysjärjestelmät on pidettävä ajan tasalla ja niitä käyttävän henkilöstön tulee olla riittävästi perehtynyt niiden käyttöön. Hälytykset on ohjattava ammattitaitoisen henkilön hoidettaviksi ympäri vuorokauden. Toiminnanharjoittajalla on oltava ajantasainen toimintaohje mahdollisten häiriö- ja poikkeustilanteiden varalle. Toimintaohje on säilytettävä puhdistamolla. Tarkkailumääräykset 13. Toiminnan käyttö-, päästö- sekä vesistötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen kohdassa Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu ja raportointi (s. 8-9) kuvaillun mukaisesti huomioiden lupamääräyksissä annetut lisäohjeet. Rikkitarkkailu voidaan tehdä 8 kertaa vuodessa muun kuormitustarkkailun yhteydessä. Viimeistään 3 kuukauden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, tulee Pirkanmaan ELY-keskukselle toimittaa tiedoksi päivitetty tarkkailuohjelma, johon on koottu tiedot käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun toteuttamisesta. Pirkanmaan ELY-keskus voi tarkentaa ja muuttaa tässä päätöksessä hyväksyttyä käyttö-, päästö- sekä vesistötarkkailuohjelmaa edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 14. Toiminnanharjoittajan tulee esittää 31.1.2014 mennessä Pirkanmaa ELY-keskukselle jätevesianalyyseihin perustuva selvitys tai muu luotettava arvio asetuksessa 1022/2006 mainittujen aineiden esiintymisestä ja pitoisuuksista jätevedessä. ELY-keskus harkitsee selvityksen perusteella tarkkailuohjelman täydennystarpeen. Ennen selvityksen tekemistä tulee olla yhteydessä Pirkanmaan ELY-keskukseen, joka antaa tarvittaessa lisäohjeita asiassa. 15. Toiminnanharjoittajan tulee esittää lupaviranomaiselle 31.12.2014 mennessä selvitys niistä toimista, joita puhdistamolta vesistöön päätyvän rikkikuormituksen vähentämiseksi on tehty. Selvityksessä on tarkasteltava myös toimien mahdollista vaikutus puhdistamolla tapahtuvaan nitrifikaatioon. Selvityksen perusteella lupaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa tai täsmentää lupamääräystä 2. 16. Puhdistamolietteen laadun seuranta tulee toteuttaa kerran vuodessa, voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Lietteestä on analysoitava ainakin kuiva-aine, raskasmetallit, typpi- ja fosforipitoisuus. Pirkanmaan ELY-keskus voi tarvittaessa antaa lisäohjeita asiassa. 17. Luvan saajan on tarkkailtava jätevesiensä vaikutusta kalastoon ja kalastukseen Hämeen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Uusittu tarkkailuohjelma tulee toimittaa Hämeen ELY-keskuksen hyväksyttäväksi viimeistään 3 kuukauden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

17 18. Mittaukset, näytteidenotto ja analysointi on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) tai muun, valvontaviranomaisen hyväksymän yleisesti käytössä olevan menetelmän mukaisesti. Raportointi- ja kirjanpitomääräykset 19. Kaikista lupamääräysten ja yhdyskuntajätevesistä annetun asetuksen (888/2006) raja-arvojen ylittävistä tarkkailutuloksista on viipymättä ilmoitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle. 20. Päästötarkkailutulokset on toimitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle sähköiseen rekisteriin liitettävässä muodossa heti niiden valmistuttua ja viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta. Vesistötarkkailutulokset on toimitettava sähköisesti viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta vedenlaaturekisteriin. Tuloksiin on liitettävä lyhyt yhteenveto tuloksista. Vesistötarkkailun raportti on toimitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle, Hämeen ELY-keskukselle ja Ikaalisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain toukokuun loppuun mennessä. 21. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenveto on toimitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle sekä Ikaalisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Päästötarkkailutuloksiin on liitettävä lyhyt yhteenveto puhdistamon toiminnasta tutkimushetkellä. Vuosiyhteenveto ja virtaamatiedot on toimitettava vuosittain sähköisesti Pirkanmaan ELY- keskukselle. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä selvitys lupamääräysten ja asetuksen 888/2006 mukaisten raja-arvojen täyttymisestä ja alla mainitut asiat, joista on pidettävä säännöllisesti kirjaa. Puhdistamon käyttöä, päästöjä ja toimintaa koskevien tietojen ohella kirjanpidon on katettava mm. seuraavat asiat: - ohijuoksutukset puhdistamolla sekä viemäriverkostossa päästöpaikkakohtaisesti tapahtuma- ja kestoaikoineen; - muut poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma- ja kestoaika, niiden aiheuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty; - puhdistamon ja viemäriverkoston huolto- ja korjaustoimet, erityisesti toimet vuoto- ja hulevesien vähentämiseksi; - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja päästöihin (haju ja melu mukaan lukien) vaikuttaneet muut tekijät; - kemikaalien käyttö ja varastointi; - energiankulutus; - puhdistamolle tuotujen sako- ja umpisäiliölietteiden sekä puhdistamolietteiden laatu, määrä ja alkuperä; - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu ja määrä sekä toimituspaikka ja - hajusta, melusta ja muista toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyt valitukset.

Kalatalousmaksu 18 22. Toiminnanharjoittajan on maksettava vuosittainen kalatalousmaksu, 1 300 euroa, Hämeen ELY-keskukselle käytettäväksi jätevesistä johtuvien haittojen vähentämiseen. Maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa seuraavasta tammikuusta alkaen. Paras käyttökelpoinen tekniikka 23. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 24. Jos jätevedenpuhdistamon toiminta päättyy, on luvan saajan toimitettava suunnitelma toiminnan lopettamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä sekä toiminnan vaikutusten tarkkailun jatkamisesta Pirkanmaan ELYkeskukselle viimeistään 3 kuukautta ennen puhdistamon käytön lopettamista. Ennakoimattomat vahingot 25. Vesien pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta, jota tässä päätöksessä ei ole ennakoitu, vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perusteet Kyseessä on lupamääräysten tarkistaminen. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että edellä annetut lupamääräykset on tarpeen tarkistaa ja ajantasaistaa, jotta Ikaalisten Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Viemäriverkosto ja puhdistamon toiminnot ovat siirtyneet Ikaalisten kaupungilta Ikaalisten Vesi Oy:lle vuonna 2009. Luvan lähtökohtana on, että laitoksen asukasvastineluvussa ei tapahdu suuria muutoksia ja puhdistamon tulokuorman mitoitusarvot eivät ylity. Jos asiassa tapahtuu muutoksia tai laitoksen puhdistusteho tai toiminta muutoin heikkenee, voi valvova viranomainen vaatia asiassa selvityksiä. Asia voidaan ottaa myös uuteen lupakäsittelyyn ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesti. Lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta tässä päätöksessä olisi määrättävä korvauksia. Kalataloudellisten haittojen kompensoimiseksi määrätyn maksun suuruutta on tarkistettu kalatalousviranomaisen lausunnon perusteella. Lietteen kompostointi puhdistamolla on lopetettu, joten sitä koskien ei ole enää annettu määräyksiä.

19 Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella. Käsitellyt jätevedet johdetaan purkuputkella Kyrösjärveen. Kyrösjärven vesistöalue on luokiteltu kemialliselta ja ekologiselta tilaltaan hyväksi ja vesienhoitosuunnitelmassa tavoitteena on, että alueen laadullinen tila säilyy vähintään nykyisenlaisena. Vesistötarkkailutulosten mukaan Ikaalisten kaupungin jätevesikuormituksen vaikutukset ovat olleet paikallisesti erotettavissa tarkkailusyvänteen alusvedessä talvella havaittavana likaantumisena. Järven rehevyystasoon vaikutukset jäävät vähäisiksi. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1: Jätevedenpuhdistamolla käsitellyt jätevedet, jotka eivät aiheuta vaara tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, voidaan johtaa purkuputkella nykyiselle purkupaikalle Kyrösjärveen. Lupamääräykset 2 ja 15: Määräyksessä on otettu huomioon valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (VNA 888/2006). Jäteveden käsittelylle asetetut vaatimukset ovat tämän kokoluokan puhdistamoissa yleisesti käytettyjä ja hyväksyttyjä. Hakemuksessa esitettyjen selvitysten sekä Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelman perusteella fosfori on minimiravinne purkuvesistössä. Puhdistamon AVL:n ollessa alle 10 000, sitä eivät myöskään koske asetuksen 888/2006 vaatimukset typenpoistosta. Tällä hetkellä laitoksella ei saada nitrifikaatiota käyntiin, joten kaikki lähtevä typpi on ammoniumtyppimuodossa. Sekä hakija että valvoja ovat katsoneet, että teollisuusjätevedet estävät nitrifikaation käynnistymisen, joten jo tästäkin syystä on edellytetty määräyksen 15 mukaista selvitystä. Lupamääräys 3: Määräys on annettu valtioneuvoston asetuksen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) perusteella. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja - riskeistä. Lupamääräykset 4 ja 5: Jätevedenpuhdistamo on suunniteltu ja mitoitettu hakemuksen mukaiselle virtaamalle ja jäteveden laadulle. Runsas vuotovesimäärä nostaa hydraulista kuormaa ja laimentaa jätevesiä merkittävästi ja sen seurauksena heikentää saavutettavaa puhdistustulosta. Puhdistamon tehokkaan toiminnan kannalta on tärkeää, että jätevesien laatu ja virtaama pysyy mahdollisimman tasaisena. Ympäristön pilaantumisen vaaran estämiseksi luvan saaja on velvoitettu pitämään viemäriverkosto, jonka kautta jätevesiä johdetaan puhdistamolle, sellaisessa kunnossa, että vuotovesien määrä on mahdollisimman pieni. Jotta voidaan varmentua siitä, ettei teollisuusjätevesistä aiheudu määräyksessä tarkoitettua haittaa, on toiminnanharjoittajan oltava riittävästi selvillä talousjätevedestä poikkeavien teollisuus- ja muiden jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä sekä tarvittaessa esim. tarkistettava teollisuusjätevesisopimuksia. Lupamääräys 6: Puhdistamon hyvän toiminnan edellytys on, että puhdistamon hoitaja hallitsee puhdistamon prosessitekniikan sekä kykenee tarvittaessa puuttumaan prosessin kulkuun. Yhteystietojen ajan tasalla pitäminen on erityisen tärkeää nopean tiedonkulun varmistamiseksi poikkeustilanteissa.

20 Lupamääräykset 7 ja 8: Määräykset on annettu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Toiminnasta aiheutuvan haju- ja meluhaitan on arvioitu olevan vähäinen, koska toiminta tapahtuu pääasiassa sisätiloissa. Lupamääräykset on kuitenkin katsottu tarpeellisiksi viihtyisyyshaitan vähentämiseksi, sillä lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat alle 200 metrin etäisyydellä ja vanhusten hoitokoti noin 100 metrin päässä puhdistamolta. Lupamääräykset 9 ja 10: Määräysten tarkoituksena on ohjata toimintaa niin, ettei toiminnan jätehuollosta aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle. Jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, laadusta ja sen ominaisuuksista. Asianmukainen ongelmajätteiden käsittely edellyttää jätteiden käsittelyä laitoksessa, jolla on lupa sekä asiantuntemus käsitellä ko jätteitä. Ongelmajätteet on pakattava, säilytettävä ja merkittävä ympäristö- ja terveyshaittoja aiheuttamatta voimassa olevia määräyksiä noudattaen. Välppäjätteen ja puhdistamolietteen säännöllisellä poistoimittamisella vähennetään mm. hajuhaittoja ja estetään mahdollisten valumavesien pääsy ympäristöön. Lupamääräys 11: Määräys on tarpeen maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lupamääräys 12: Poikkeuksellisia tilanteita koskeva määräys annetaan pilaantumisen ehkäisemiseksi ja valvontaa varten. Häiriötilanteisiin varautuminen on tärkeää haittojen ennaltaehkäisyn kannalta. Lupamääräykset 13-21: Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen valvontaa varten sekä ympäristönsuojelun edistämiseksi, ympäristövaikutusten selvittämiseksi ja haittojen minimoimiseksi. Valvontaviranomaisella on oikeus saada lupavelvolliselta valvontaa varten tarpeelliset tiedot koskien jätevesien käsittelyn asianmukaisuutta, käsittelytuloksia, lupamääräysten noudattamista, toiminnan vaikutusta vesistöön ja kalastoon sekä jätehuoltoa. Tarkkailua on voitava tarkentaa, laajentaa tai supistaa valvovan viranomaisen hyväksymällä tavalla, mikäli tarkkailun perusteella muutos katsotaan tarpeelliseksi. Lupaviranomainen on katsonut, valvontaviranomaisen lausuntoon nojaten, että rikkitarkkailun tiheydeksi riittää 8 kertaa vuodessa. Jätevedenpuhdistamoiden toimintaa koskee valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006), puhdistamon toimintaa on tarkkailtava siten, että tarkkailu tuottaa tarvittavan tiedon myös asetuksen mukaisten raja-arvojen noudattamisesta määriteltynä siten kuin asetuksessa on edellytetty. Ympäristönsuojelulain 108 :n mukaan muun muassa mittaukset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Lupamääräys 22: Lupaviranomainen on katsonut, että käsitellyn jäteveden vesistöön johtamisesta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat haitat tulevat hyvitetyksi määrätyllä kalatalousmaksulla. Lupamääräys 23: Ympäristönsuojelulain ja -asetuksen mukaisesti tulee ympäristön pilaantumista ennaltaehkäistä ja vähentää käyttämällä parasta käyt-