RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN 28.4.2005 Dnro 1546/731/2004 RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Komission antaman yksityiskohtaisen lausunnon johdosta Ratahallintokeskus muuttaa RAMOn osan 5 Sähköistetty rata kohdan 5.3.5. Pyydämme korvaamaan RAMOn osan 5 Sähköistetty rata (30.7.2004) sivun 30 oheisella sivulla. Rataverkko-osaston johtaja Markku Nummelin Korvaa: RAMOn osa 5 Sähköistetty rata (30.7.2004) sivut 29 30

RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN 29.6.2004 Dnro 1546/731/2004 RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Ratahallintokeskus on hyväksynyt RAMOn osan 5 Sähköistetty rata. Ylijohtaja Ossi Niemimuukko Turvallisuusyksikön päällikkö Kari Alppivuori Esitetään hyväksyttäväksi Kunnossapitoyksikön päällikkö Markku Nummelin Korvaa edellisen RAMOn osan 5 Sähköistetty rata 1.10.1999 liitteineen. Voimassa 30.7.2004 lukien.

1 RAMO 5 Sisältö SISÄLTÖ 5 SÄHKÖISTETTY RATA...7 5.1 YLEISTÄ... 7 5.1.1 Määritelmät... 7 5.1.2 Sähköistysjärjestelmän tekninen kuvaus... 14 5.1.2.1 Toimintaperiaate... 14 5.1.2.2 Paluuvirtatie... 15 5.2 RATAJOHDON RAKENNE SEKÄ SYÖTTÖ- JA VÄLIKYTKINASEMAT... 17 5.2.1 Yleistä... 17 5.2.2 Syöttö- ja välikytkinasemat... 17 5.2.3 Standardit ja normit... 17 5.2.4 Sähköiset vaatimukset... 17 5.2.5 Radan ja sen rakenteiden asettamat vaatimukset... 17 5.2.6 Liikkuvan kaluston asettamat vaatimukset... 17 5.2.7 Ratajohdon asema... 18 5.3 RATAJOHDON SUUNNITTELU... 23 5.3.1 Perusaineisto... 23 5.3.2 Ratajohtorakenteiden vaatimukset... 23 5.3.2.1 Yleisvaatimukset... 23 5.3.2.1.1 Kiristyskentät... 23 5.3.2.1.2 Imumuuntajat ja säästömuuntajat... 23 5.3.2.1.3 Keskiankkuroinnit... 24 5.3.2.1.4 Erotusjaksot... 24 5.3.2.1.5 Ryhmityseristimet... 24 5.3.2.1.6 Erottimet... 25 5.3.2.2 Kannatusrakenteiden vaatimukset... 25 5.3.2.2.1 Pylväs- ja portaalityypit... 25 5.3.2.2.2 Pylväiden sijoitusperusteet... 25 5.3.2.2.3 Kannatusrakenteen valinta... 25 5.3.2.2.4 Perustukset... 26 5.3.2.2.5 Harukset... 26 5.3.2.3 Johdinvaatimukset... 26 5.3.2.3.1 Ajojohtimen rakenne eri raiteilla... 26 5.3.2.3.2 Jänteen pituus ja siksakit... 27 5.3.2.3.3 Kääntöorret ja kiristyslaitteet... 27 5.3.2.3.4 Muut 25 kv johtimet... 27 5.3.2.3.5 Paluu-, (R) reduktio-, (K) kiskonvarmistus- ja M-johdin... 28 5.3.3 Kannatusrakenteet, perustukset ja kosketussuojat sekä suoja-aidat... 28 5.3.3.1 Kannatusrakenteiden ja perustuksien suunnittelu... 28 5.3.3.2 Kosketussuojien suunnittelu... 29 5.3.3.2.1 Suojalipat... 30 5.3.3.2.2 Suojaseinämät... 30 5.3.3.2.3 Suoja-aidat... 30 5.3.4 Varusteet ja johtimet... 30 5.3.5 Ratajohdon ja kytkinasemien sähkölaitteet... 30 5.3.5.1 Tyyppihyväksyminen...Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. RAMO 2004 07

2 RAMO 5 Sisältö 5.3.6 Rakenteiden maadoitukset... 31 5.3.6.1 Yleistä... 31 5.3.6.1.1 Suojamaadoitukset... 31 5.3.6.1.2 Käyttömaadoitukset... 32 5.3.6.2 Ratajohtopylväiden maadoitukset... 32 5.3.6.2.1 Pylvään perusmaadoitus... 33 5.3.6.2.2 Pylvään maadoittaminen paluukiskoon... 33 5.3.6.2.3 Pylvään maadoittaminen M-johdinalueella... 34 5.3.6.2.4 Potentiaalin ohjauselektrodi... 36 5.3.6.2.5 Eristämismenettely... 37 5.3.6.2.6 Liitäntä pylvääseen... 37 5.3.6.2.7 Paluukiskon valinta ja liitäntä siihen... 37 5.3.6.2.8 M-, K- ja R-johtimen yhdistäminen kiskoihin ja toisiinsa... 38 5.3.6.3 Muut maadoitukset... 38 5.3.6.3.1 Aidat ja sillat... 38 5.3.6.3.2 Meluesteen maadoittaminen... 38 5.3.6.3.3 Rakennukset ja laiturikatokset... 39 5.3.6.3.4 Ulkopuolisten metalliosien ja maadoitusten yhdistäminen paluukiskoon... 39 5.3.6.3.5 Laitetilojen maadoitukset... 39 5.3.6.3.6 Kytkinasemien maadoitukset... 39 5.3.6.3.7 Maadoituksien liitepiirustukset... 40 5.3.6.4 Maadoitusvastusten mittaus, maadoitusten kunnon tarkkailu ja maadoitustietojen taltiointi... 40 5.3.6.4.1 Maadoitusvastusten mittaaminen... 40 5.3.6.4.2 Maadoitusten kunnon tarkkailu... 41 5.3.6.4.3 Maadoitustietojen taltiointi... 41 5.3.6.5 Kiskonjatkokset ja poikittaisyhdistykset... 42 5.3.6.5.1 Kiskonjatkokset... 42 5.3.6.5.2 Poikittaisyhdistykset... 42 5.4 RATAJOHDON RAKENTAMINEN... 45 5.4.1 Koordinaatit ja toleranssit... 45 5.4.1.1 Koordinaatit... 45 5.4.1.2 Toleranssit... 45 5.4.1.2.1 Raiteen toleranssit... 45 5.4.1.2.2 Ratajohdon asennustoleranssit... 45 5.5 KYTKINASEMAN SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN... 47 5.6 SÄHKÖRADAN KAUKOKÄYTTÖJÄRJESTELMÄT... 49 5.6.1 Yleistä... 49 5.6.2 Toiminnot ja tekniset vaatimukset... 49 5.7 SÄHKÖRATAAN LIITTYVÄT MÄÄRÄYKSET, OHJEET JA PIIRUSTUKSET... 51 5.7.1 Valmistusmääräykset, tekniset vaatimukset ja hankintaohjelmat... 51 5.7.2 Ratajohdon suunnittelua koskevat erillisohjeet... 52 5.7.3 Ratajohdon rakentamista koskevat työohjeet... 52 5.7.4 Kytkinlaitosten suunnittelua ja rakentamista koskevat erillisohjeet... 53 5.7.5 Piirustukset... 53 RAMO 2004 07

RAMO 2004 07 3 RAMO 5 Sisältö 5.8 TYÖSKENTELY SÄHKÖISTETYLLÄ RADALLA... 55 5.8.1 Sähköratamääräykset... 55 5.8.2 Rata- ja rakennusteknisiin töihin liittyvät erikoisohjeet... 55 5.8.2.1 Paluuvirtatiehen vaikuttavat työt... 55 5.8.2.1.1 Kiskonkatkeaman korjaaminen ja vastaavat työt... 55 5.8.2.1.2 Kiskonvaihto ja hitsaus... 58 5.8.2.1.3 Rikkoontuneiden suojamaadoitusten korjaaminen... 59 5.8.2.2 Kalliorakennustyöt... 59 5.8.2.3 Ratatyöt, jotka edellyttävät raiteen siirtoa... 59 5.8.2.4 Työkoneiden käyttö... 59 5.8.2.4.1 Kiinteät työkoneet... 59 5.8.2.4.2 Kiskoilla kulkevat työkoneet... 60 5.8.2.4.3 Muut kuin kiskoilla kulkevat työkoneet... 61 5.8.2.5 Kuormaus- ja purkutyöt... 62 5.8.2.6 Ylikulkusillan rakentaminen... 62 5.8.2.7 Työskentely opastinsilloilla... 64 5.9 KUNNOSSAPITO... 67 5.9.1 Sähköradan ratajohdon kunnossapito... 67 5.9.1.1 Yleistä... 67 5.9.1.2 Kunnossapitovastuu... 67 5.9.1.3 Henkilöstölle ja kalustolle asetetut vaatimukset... 67 5.9.1.4 Dokumentointi... 67 5.9.1.5 Ratajohtotyypit... 68 5.9.1.6 Tarkastus ja huoltomenettely... 68 5.9.1.6.1 Ratajohdon perushuolto... 69 5.9.1.6.2 Ratajohdon määräaikaistarkastukset ja -huollot... 70 5.9.2 Sähköradan kytkinasemien kunnossapito... 77 5.9.2.1 Yleistä... 77 5.9.2.1.1 Kunnossapidon seuranta... 77 5.9.2.2 Tarkastukset eri huoltotyypeissä... 79 5.9.2.2.1 Yleiskohteet... 79 5.9.2.2.2 Akustot ja tasasähköjärjestelmät... 80 5.9.2.2.3 Suojaukset, hälytykset ja ohjaukset... 80 5.9.2.2.4 Omakäyttömuuntajat... 80 5.9.2.2.5 Jännitemuuntajat... 80 5.9.2.2.6 Katkaisijat/sisäerottimet 2x25 kv/25 kv... 80 5.9.2.2.7 Päämuuntaja... 81 5.9.2.2.8 Ratajohtosuodattimet... 82 5.9.2.2.9 Katkaisijat 110 kv... 82 5.9.2.2.10 Virta- ja jännitemuuntajat... 82 5.9.2.2.11 Ulkoerottimet 110 kv ja 2x25 kv/25 kv... 83 5.9.2.2.12 Tukieristimet... 83 5.9.2.3 Määräaikaishuollot... 83 5.9.2.3.1 Tarkastuskäynti... 83 5.9.2.3.2 Kausihuolto... 88 5.9.2.3.3 Vuosihuolto... 94 5.9.3 Sähköradan 110kV syöttöjohtojen kunnossapito... 106 5.9.3.1 Laajuus... 106 5.9.3.2 Vastuut... 106

4 RAMO 5 Sisältö 5.9.3.3 Tarkastajien työturvallisuus ja pätevyys... 106 5.9.3.4 Opastus... 106 5.9.3.5 Tarkastustiheys, laajuus ja ajankohta... 107 5.9.3.5.1 Yleistarkastus... 107 5.9.3.5.2 Erikoistarkastukset... 107 5.9.3.6 Tarkastustietojen kirjaaminen ja käytettävät käsitteet... 109 5.9.3.6.1 Voimansiirtoverkko... 109 5.9.3.6.2 Verkon rakenne... 109 5.9.3.6.3 Voimajohto... 109 5.9.3.6.4 110 kv voimajohdon (syöttöjohdon) ja sähköaseman (syöttöaseman) rajapinta... 109 5.9.3.6.5 Johto-osa... 109 5.9.3.6.6 Asemaväli... 110 5.9.3.6.7 Sähköasema (syöttöasema)... 110 5.9.3.6.8 Pylväs... 110 5.9.3.6.9 Jänne... 111 5.9.3.6.10 Virtapiiri... 111 5.9.3.6.11 Virtapiiripylväs... 111 5.9.3.6.12 Johtoalue... 112 5.9.3.6.13 Kuntotieto... 113 5.9.3.6.14 Osa, osanumero ja vikalukumäärä... 113 5.9.3.6.15 Mitta-arvot... 114 5.9.3.6.16 Tarkastushavaintojen luokittelussa käytettävät määrittelyt... 114 5.9.3.6.17 Tarkastaja ja tarkastuspäivämäärä... 114 5.9.3.6.18 Tarkastuslaji... 114 5.9.3.7 Suositukset tarkastuksista... 115 5.9.3.7.1 Yleistarkastus ja käytettävät lyhenteet... 115 5.9.3.7.2 ME - Määräaikaiset erikoistarkastukset ja käytettävät lyhenteet 115 5.9.3.7.3 TE - Tarvittaessa tehtävät erikoistarkastukset ja käytettävät lyhenteet... 115 5.9.3.7.4 E Kunnonhallintajärjestelmän ehdotukset tilakuvaajakohtaisista tarkastuksista... 116 5.9.3.8 Tarkastuksissa tehtävät rakenteiden luokitukset sekä kiireellisyys- ja toimenpide-ehdotukset... 116 5.9.3.9 Toimenpiteitä edellyttävät kuntotiedot... 117 5.9.3.9.1 Johtoalue ja ympäristö... 117 5.9.3.9.2 Rakenteet... 117 5.9.3.10 Toimenpiteet... 118 VIITTEET... 119 RAMO 2004 07

5 RAMO 5 Liiteluettelo LIITELUETTELO 1 Tarkastuspöytäkirja 2 Kausihuoltopöytäkirja 3 Vuosihuoltopöytäkirja RAMO 2004 07

6 RAMO 5 RAMO 2004 07

7 RAMO 5.1 Yleistä 5 SÄHKÖISTETTY RATA Ratateknisten määräysten ja ohjeiden (RAMO) osassa ASähköistetty rata@ esitetään perusteet Suomen rautateiden sähköistämiselle (rakenne, suunnittelu, rakentaminen, kunnossapito ja tarkastukset), työskentelyohjeita sähköradalla sekä sähköturvallisuuden vaatimuksia (mm. maadoitus ja kosketussuojaus). Ilmoitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY, muut. 98/48/EY mukaisesti. Ratahallintokeskus (RHK) seuraa alan eurooppalaista standardisointia ja muuttaa määräykset ja ohjeet eurooppalaisten standardien mukaisiksi niiden valmistuttua. 5.1 YLEISTÄ 5.1.1 Määritelmät Tähän sanastoon on kerätty vain sellaisia sähköradan sähköistykseen liittyviä sanoja, joita ei ole määritelty sähköturvallisuusmääräyksissä tai joita käytetään toisessa merkityksessä kuin näissä määräyksissä. Ajojohdin Ajolangan ja kannattimen tai vain ajolangan muodostama johdin. Ajojohtimen rakennekorkeus Kannattimen ja ajolangan välinen pystyetäisyys muualla kuin ajojohtimen kannatuskohdassa. Ajolangan ohjain Kääntöorren osa, jonka tarkoituksena on parantaa ajojohtimen joustavuutta ja pitää ajolanka sivusuunnassa paikallaan. Ajolanka A-köysi Ajojohtimen alempi osajohdin, josta virroitin ottaa tehoa. Kannattimettomassa ajojohtimessa ajolangan ripustamiseen käytetty apuköysi. Aukean tilan ulottuma (ATU) Pitkin raidetta ulottuva tila, jonka sisäpuolella ei saa olla kiinteitä rakenteita eikä laitteita. Eristysjatkos Ratakiskon sähköisesti eristävä katkaisu. Erotusjakso Rakenne, jossa ajojohdin on vierekkäisten syöttöalueiden rajalla eristetty pituussuunnassa kahdesta peräkkäisestä kohdasta, joiden väliin jää maadoitettu osa. Erotusjaksoalue Erotusjakson kohdalla oleva alue, jossa keskeytetään tehon otto ajojohtimesta. RAMO 2004 07

8 RAMO 5.1 Yleistä Erotuskenttä Kiristyskenttä, jossa on siirtymäjänne ja erotusväli. Erotusväli Erotuskentän tai ryhmityseristimen ilmaväli, joka on ajojohtimen kahden sähköisen ryhmän rajana. Esiriippuma Ajolankaan tehty vähäinen riippuma, jonka tarkoituksena on kumota jänteen keskialueen suuremman joustavuuden haitallinen vaikutus virranottoon. Impedanssisilta Keskipistekuristin, jota käytetään kaksikiskoisen raidevirtapiirin alueella paluuvirran johtamiseen eristysjatkoksen yli (raidekuristin) sekä rakenteiden, paluujohtimen ja M-johtimen maadoittamiseen paluukiskoon (maadoituskuristin). Raidekuristin toimii myös raidevirtapiirin syöttöpään tai relepään muuntajana. Maadoituskuristin yhdistää maadoituskohteen kiskoihin (50 Hz), mutta ei oikosulje kiskoja raidevirtapiirin kannalta (125 Hz). Imumuuntaja (IM) Muuntaja, jonka ensiö on sarjassa ajojohtimen kanssa ja toisio paluujohtimen kanssa ja jonka tarkoitus on pakottaa paluuvirta kulkemaan paluujohtimessa. Imumuuntajaväli Kahden peräkkäisen imumuuntajan väli. Kaksikiskoinen raidevirtapiiri Raidevirtapiiri eristetyllä raideosuudella, jossa raiteen molemmat kiskot ovat paluukiskoja. Kaksoisorsipylväs Pylväs, johon on kiinnitetty kaksi kääntöortta samalle puolelle. Kannatin Ajojohtimen ylempi osajohdin, joka kannattaa ripustimien välityksellä ajolankaa. Keräilyjohdin Maassa tai ilmassa oleva maadoitusjohdin, jolla useita ratajohtopylväitä tai muita suojamaadoitettavia osia liitetään paluukiskoon. Keskiankkuroinnin keskipylväs Pylväs, jossa keskiankkurointiköysi on kiinnitetty kannattimeen kääntöorressa. Keskiankkurointi Ajojohtimen (ajolangalla ja kannattimella erillinen kiristys) tai vain kannattimen (ajolangalla ja kannattimella yhteinen kiristys) ankkurointi painojakson keskivaiheilla. RAMO 2004 07

9 RAMO 5.1 Yleistä Kiristyskenttä Ajojohdinjänteet alueella, jossa raiteen peräkkäisten ajojohdinosien päät on viety toistensa ohi kiristyspylväille niin, että alta kulkeva virroitin voi koko ajan koskettaa ainakin toista ajolankaa. Kiristyskenttäväli Saman raiteen kahden peräkkäisen kiristyskentän siirtymäjänteen keskipisteen väli. Kiristyslaite Ajojohtimen kiristyspylväässä oleva varuste, jonka tehtävänä on pitää ajojohtimen köysivoimat mahdollisimman vakiona. Kiristyspylväs Pylväs, johon kiristetään tai ankkuroidaan yksi tai useampia radan suuntaisia johtimia niin, että pylväs mahdollisine haruksineen ottaa vastaan johdinten köysivoimia ainakin jossakin rakennusvaiheessa. Kiristyspyörästö Kiristyslaite, jossa on köysipyörästö ja kiristyspaino. Kiristysväli Keski- tai pääteankkuroinnin ja kiristyslaitteen välinen ajojohdinosuus. Kiskonvarmistusjohdin (K-johdin) Yhtä paluukiskoa käytettäessä tämän rinnalle kytketty johdin, joka varmistaa paluuvirtatien kiskon katkeamisen varalta. Kiskonvarmistusjohtimen kiskoonliitäntä (KKL) Kiskonvarmistusjohtimen yhdistäminen paluukiskoon. Kohtaamisjänne Vaihteen ajojohdinjänne, jossa virroitin kohtaa viereisen raiteen ajolangan. Konsoli Pylvääseen tavallisesti kääntöorren jatkeeksi kiinnitettävä rakenne. Kuormituskohta Kohta, jossa sähköveturi, -juna tai kiinteä sähkölaite (esim. vaihteenlämmitysmuuntaja) ottaa tehonsa ajojohtimesta. Kytkentäryhmä Kytkinlaitteiden, ryhmityseristimen, erotuskentän tai erotusjakson rajaama ratajohdon virtapiirin metallisesti yhtenäinen osa. Käyttökeskus Keskus, jossa käyttöpäivystäjä tekee keskitetysti sähköradan kytkentämuutoksia ja valvoo energian käyttöä. Kääntöorsi RAMO 2004 07 Pylvääseen tai vastaavaan kannatusrakenteeseen kiinnitetty, eristimillä varustettu ajojohdinta kannattava rakenne, joka pääsee kääntymään vaakatasossa.

10 RAMO 5.1 Yleistä Liitäntäjohdin Osajohtimien, johtimien sekä johtimen ja kojeen välisiin liitäntöihin käytetty johdin, joka on tavallisesti taipuisa, lyhyehkö ja löysänä riippuva. M-johdin Yleensä ilmassa oleva maadoitusjohdin, jota käytetään ratajohtopylväiden ja muiden rakenteiden maadoittamiseen paluukiskoon. M-johtimen kiskoonliitäntä (MKL) M-johtimen liitäntä paluukiskoon. Ohitusjohdin Ajojohtimen rinnalle kytkettävissä oleva muualta kuin syöttöasemalta lähtevä johdin, jolla voidaan ohittaa radan pituussuunnassa yksi tai useampia ajojohtimen sähköisiä ryhmiä. Ohitusjohto Paluujohtimellisessa järjestelmässä ohitusjohdin ja tämän oma paluujohdin. Painojakso Ajojohdinosuus, jonka molemmissa päissä on kiristyslaite (-paino). Paluujohdin Paluuvirtaa varten oleva johdin, joka liitetään paluukiskoon jokaisen imumuuntajavälin keskivaiheilla. Paluujohtimen kiskoonliitäntä (PKL) Paluujohtimen yhdistäminen paluukiskoihin. Paluukisko Paluuvirtatien osana toimiva metallisesti yhtenäinen ratakisko Paluukiskojen poikittaisyhdistys Metallinen yhdistys, joka on tehty rinnakkaisten paluukiskojen välille joko suoraan tai impedanssisiltojen keskipisteen kautta useampiraiteisella radalla. Paluuvirta Kuormituskohdasta tai vikapaikasta syöttöasemalle palaava virta. Paluuvirtatie Osa sähköradan virtapiiriä, jota pitkin virta palaa kuormitus- tai vikapaikasta syöttöasemalle. Pitkittäiserotin Saman pääraiteen ajojohtimen sekä mahdollisen imumuuntajan kanssa sarjassa oleva erotin. Poikittaiserotin Eri pääraiteiden ajojohtimien välinen erotin. Portaali Kannatusrakenne, jonka muodostavat jalkoina olevat pylväät ja niitä yhdistävät orret (portaaliorret). RAMO 2004 07

11 RAMO 5.1 Yleistä Potentiaalinohjauselektrodi Yleensä renkaanmuotoinen johdin, jonka tarkoitus on tasoittaa maapotentiaali askel- ja kosketusjännitteiden pienentämiseksi. Puristusorsi Kääntöorsi, jossa ajolangan kulmavoima vaikuttaa kääntöorren kiinnityskohtaan päin. Pylväsetäisyys Pylvään etureunan vaakasuora etäisyys raiteen kallistamattomasta keskiviivasta. Pääteankkurointi Ajojohtimen pään kiinteä ankkurointi kiristyspylvääseen tai vastaavaan. Radanvarsisäästömuuntaja eli säästömuuntaja (AM) Sähköistysjärjestelmässä 2x25 kv radanvarteen noin 7 km välein sijoitettu muuntaja, jonka tarkoitus on pakottaa paluuvirta palaamaan vastajohtimessa. Radanylitysjohdin Poikittain radan ylittävä sähköratajärjestelmän muu virtajohdin kuin liitäntäjohdin. Raidevirtapiiri Eristetyn raideosuuden, jännitelähteen ja releen käämin muodostama virtapiiri, joka ilmaisee junan olemisen eristetyllä raideosuudella. Ratajohto Ajojohtimen ja mahdollisen paluujohtimen tai vastajohtimen sekä kannatusrakenteiden ja varusteiden muodostama johto. Reduktiojohdin (R-johdin) Imumuuntajattomassa ja säästömuuntajattomassa järjestelmässä paluukiskojen rinnalle kytketty johdin, jonka tarkoituksena on pienentää maan kautta palaavaa virtaa. Reduktiojohtimen kiskoonliitäntä (RKL) Reduktiojohtimen yhdistäminen (tavallisesti 300...500 m välein) paluukiskoihin. Ripustin Rakenne, jolla ajolanka on ripustettu kannattimeen. Ryhmityseristin (RE) Varuste, joka jakaa ajojohtimen kahteen sähköiseen ryhmään siten, että alta kulkeva virroitin voi ottaa koko ajan tehoa. RAMO 2004 07

12 RAMO 5.1 Yleistä Ryhmitysjohdin Yhden tai useampia jänteitä sisältävä johdin, jota käytetään lähekkäisten eri sähköistä ryhmää olevien johdinten välisiin kytkentöihin. Ryhmityskaavio Kaaviollinen esitys tietyn rataosan raiteiden jakaantumisesta sähköradan kytkentäryhmiin. Ryhmäerotin Ratapihan sivuraiteiden tai sivuraiteen ja pääraiteen ajojohtimien välinen erotin. Siirtymäjänne Kiristyskentän keskimmäinen jänne, jossa virroittimen kosketus siirtyy ajolangalta toiselle. Siksak Ajolangan vaakasuora poikkeama raiteen keskiviivasta (kallistetussa raiteessa kallistetusta keskiviivasta) ajojohtimen kannatuskohdassa. Sivuunvientijänne Jänne, jossa ajojohdin siirtyy sivusuunnassa pois virroitintilan kohdalta. Sivuunvientikenttä Siirtymäjänteetön kiristyskenttä. SSR RHK:n laatima ohjekokoelma Sähköistyksen kiinteiden laitteiden suunnittelu ja rakentaminen. Suljettu kenttä Kiristyskenttä, jossa on siirtymäjänne mutta ei erotusväliä. Systeemikorkeus Kannattimen ja ajolangan välinen pystyetäisyys ajojohtimen kannatuskohdassa. Syöttöasema Kytkinlaitos, josta syötetään teho sähköradalle. Syöttöjohdin Syöttöaseman ja ajojohtimen välinen muu johdin kuin radanylitys- tai liitäntäjohdin. Syöttöjohto Syöttöjohdin ja tämän oma paluu- tai vastajohdin. Syöttömuuntaja eli päämuuntaja (PM) Syöttöasemalla oleva muuntaja, jolla kantaverkon 110 kv jännite alennetaan sähköradan syöttöjännitteen suuruiseksi (25 kv tai 2x25 kv). RAMO 2004 07

13 RAMO 5.1 Yleistä Syöttösäästömuuntaja (SAM) Muuntaja, jonka ensiö on kytketty 25 kv syöttömuuntajan toisioon, toisio ajojohtimen ja vastajohtimen väliin ja toision keskipiste paluukiskoon ja jolla 25 kv jännite nostetaan 2x25 kv:iin. Käytetään muutettaessa olemassa oleva järjestelmän 25 kv syöttöasema järjestelmän 2x25 kv syöttöasemaksi. Sähköistysjärjestelmä 25 kv Suomessa yleisesti käytetty sähköistysjärjestelmä, jossa 25 kv käyttöjännite syötetään ajojohtimen ja paluukiskon väliin. Sähköistysjärjestelmä 2x25 kv Sähköistysjärjestelmä, jossa 25 kv käyttöjännite syötetään ajojohtimen ja paluukiskon väliin ja samansuuruinen, mutta vastakkaismerkkinen jännite 25 kv vastajohtimen ja paluukiskon väliin. Sähköratamääräykset (SRM) /10/ RHK:n laatimat sähköturvallisuusmääräyksiä täydentävät määräykset, jotka koskevat sähköradalla työskentelyä ja sähköradan käyttötoimintaa. Säästömuuntajallinen sähkörata Sähköistysjärjestelmällä 2x25 kv sähköistetty sähkörata. Tavallinen maadoitus Yhdellä maadoitusjohtimella tehty maadoitus. T-pylväs Pylväs, johon on kiinnitetty kääntöorsia vastakkaisille puolille. Ulokepylväs Kannatusrakenne, jonka muodostaa jalkana oleva pylväs ja siihen kiinnitetty ulokeorsi. Vaihteenlämmitysmuuntamo (LM) Muuntamo, joka muuntaa ajojohtimen jännitteen (25 kv) vaihteen lumenpoistolaitteille syötettäväksi jännitteeksi. Varmistettu maadoitus Vähintään kahdella (sähköiset ja mekaaniset vaatimukset yksinään täyttävällä) maadoitusjohtimella tehty maadoitus. Vastajohdin Järjestelmään 2x25 kv kuuluva johdin, jolla on yhtä suuri, mutta vaiheeltaan vastakkainen jännite maata vastaan kuin ajojohtimella. Vaununlämmitysmuuntamo (LA) Muuntamo, joka muuntaa ajojohtimen jännitteen (25 kv) vaunujen seisontalämmitykseen sopivaksi suurjännitteeksi (1500 V). RAMO 2004 07

14 RAMO 5.1 Yleistä Veto-orsi Virroitin Kääntöorsi, jossa ajolangan kulmavoima vaikuttaa kääntöorren kiinnityskohdasta poispäin (tai sen suuruus on nolla). Osa, jonka kautta sähköveturi tai -juna ottaa ajolangasta tehoa. Välikytkinasema Muu katkaisijoita sisältävä sähköradan kytkinlaitos kuin syöttöasema. Yksikiskoinen raidevirtapiiri Raidevirtapiiri eristetyllä raideosuudella, jossa vain toinen kisko on paluukisko. Y-köysi Apuköysi, joka parantaa kannattimellisen ajojohtimen joustavuutta kannatuskohdassa. 5.1.2 Sähköistysjärjestelmän tekninen kuvaus 5.1.2.1 Toimintaperiaate Sähköistetty rata käsittää tavanomaisen radan rakenteiden lisäksi vetokaluston käyttämän sähköisen energian muuntamiseen ja siirtoon, toiminnan turvaamiseen ja vaaratekijöiden poistamiseen tarvittavat laitteet ja rakenteet. Sähköistetyn radan käyttöön sähköenergia otetaan 110 kv kantaverkosta syöttöasemien kautta, joilta syötetään järjestelmässä 25 kv ajojohtimeen 25 kv, 50 Hz yksivaihejännite; järjestelmässä 2x25 kv syötetään edellisen lisäksi vastajohtimeen -25 kv, 50 Hz yksivaihejännite. Syöttöalueet pidetään erillään ajojohtimeen asennetun erotusjakson avulla. Erotusjaksot sijoitetaan normaalisti syöttöasemien kohdalle ja syöttöasemavälin keskelle. Liikenteen hoidon varmistamiseksi ryhmitellään ratajohto erottimia, erotuskenttiä ja ryhmityseristimiä käyttäen siten, että erillisiä raiteita tai raideryhmiä voidaan kytkeä jännitteettömiksi muiden raiteiden säilyessä edelleen sähköisesti liikennöitävinä. Sähkövetokalusto saa tarvitsemansa tehon syöttöasemalta. Virta kulkee ajolangasta virroittimen kautta sähkömoottoreihin. Paluuvirta kulkee kaluston kautta kiskoihin, joista se vedetään imumuuntajien avulla paluujohtimeen ja tätä pitkin takaisin syöttöasemalle. Järjestelmässä 2x25 kv paluuvirta vedetään säästömuuntajien avulla vastajohtimeen, jota pitkin se palaa syöttöasemalle. Suomen heikosti johtavan maaperän vuoksi sähköradasta voi aiheutua sallitut arvot ylittäviä vaara- ja häiriöjännitteitä. Tästä syystä ratajohto on yleensä varustettava imumuuntajilla ja paluujohtimella tai säästömuuntajilla ja vastajohtimella. Sähkölaitteiden toimintaa ohjataan käyttökeskuksesta. Syöttö- ja välikytkinasemien toimintaa voidaan lisäksi ohjata ao. aseman ohjaustaulusta sekä erottimien toimintaa ao. liikennepaikan paikallisohjaustaulusta tai käsiohjauksen avulla (joko moottorilla tai käsikammella) erottimen luota. RAMO 2004 07

15 RAMO 5.1 Yleistä 5.1.2.2 Paluuvirtatie Sähköratajärjestelmässä raiteen toinen tai molemmat kiskot toimivat paluukiskona, joka on osa paluuvirtatietä. Paluukiskon katkeaman yli vaikuttaa potentiaaliero eli ns. katkeamajännite, joka saattaa olla hengenvaarallinen. Tämän vuoksi korjattaessa sähköradalla kiskon katkeamaa tai suoritettaessa sellaisia raiteen kunnossapitotöitä, jotka edellyttävät paluuvirtatien katkaisemista (sidekiskon vaihto, kiskon vaihto jne.), nämä työt on suoritettava kohdassa 5.8 niistä annettujen erityisohjeiden mukaisesti. Jos paluujohtimet on poistettu silta- tai muun rakennustyömaan takia, on erityisesti huolehdittava siitä, että paluuvirralla on joka hetki esteetön kulkutie, koska kaikki paluuvirta kulkee paluukiskossa. RAMO 2004 07

16 RAMO 5 RAMO 2004 07

RAMO 5.2 Ratajohdon rakenne sekä syöttö- ja välikytkinasemat 5.2 RATAJOHDON RAKENNE SEKÄ SYÖTTÖ- JA VÄLIKYTKINASEMAT 5.2.1 Yleistä Ratajohto on yhteinen nimitys kaikille niille rakenteille ja laitteille, joiden välityksellä sähköenergia johdetaan syöttöasemalta sähköveturin tai -junan virroittimeen. Ratajohtoon kuuluvat pylväsperustukset, kannatusrakenteet, johtimet sekä joukko sähkölaitteita ja erikoisvarusteita (ks. kuva 5.2:1). 5.2.2 Syöttö- ja välikytkinasemat Kytkinasema on yhteisnimitys syöttöasemalle ja välikytkinasemalle. Sähköenergian syöttö sähköratajärjestelmään tapahtuu 35...50 km välein radan varressa sijaitsevien syöttöasemien (muuntoasemien) kautta. Järjestelmässä 2x25 kv syöttöasemaväli voi olla noin 90 km. Kunkin syöttöasemavälin puolessa välissä voi sijaita välikytkinasema, jonka tarkoituksena on parantaa sähköradan käyttöominaisuuksia sekä sähköistä suojausta. Välikytkinasema voidaan korvata kauko-ohjattavalla erottimella. 5.2.3 Standardit ja normit Ratajohdon suunnittelua, raaka-aineita, tarvikkeita, sähkölaitteita, valmistusta, laadunvalvontaa sekä rakentamista käsitteleviä standardeja, normeja, ohjeita ja määräyksiä on esitetty toimintaohjekokoelman ASSR@ /1/ kohdissa 2.1 ja 2.2. 5.2.4 Sähköiset vaatimukset Sähköiset vaatimukset johdon mekaaninen mitoitus mukaan luettuna on esitetty julkaisussa ASähköturvallisuusmääräysten soveltaminen sähköradan kiinteisiin laitteisiin@ /2/. Nämä soveltamismääräykset koskevat sähköratajärjestelmän kiinteitä laitteita niiltä osin kuin sähköturvallisuuslain mukaisia määräyksiä ei voida soveltaa sellaisenaan. 5.2.5 Radan ja sen rakenteiden asettamat vaatimukset Ratajohdon suunnittelussa ja rakentamisessa on noudatettava RAMOn osaan 2 Radan geometria sisältyviä aukean tilan ulottuman (ATU) määräyksiä. 5.2.6 Liikkuvan kaluston asettamat vaatimukset Kuvassa 5.2:3 on esitetty sähkövetureiden ja -junien virroittimen kontaktiosa (kelkka) ja se, miten siinä on varauduttu 260 mm sivuttaisliikkeeseen. Kelkan mitoituksessa raiteen sivu- ja kallistuspoikkeamalle on varattu yhteensä "105 mm. Vetokaluston jousituksesta aiheutuva virroittimen sivuttaispoikkeama on 125 mm. Kuvassa on esitetty myös ajolangan siksakin vaihtoehdot 300 mm (uudet asennukset) ja 400 mm (vanhat asennukset). Liikkuvalle kalustolle on annettu erilliset ohjeet ALiikkuvan kaluston sähköohjeisto@ (LISO) /3/. 17 RAMO 2004 07

18 RAMO 5.2 Ratajohdon rakenne sekä syöttö- ja välikytkinasemat 5.2.7 Ratajohdon asema Ratajohtorakenteet suunnitellaan siten, että sähköistystöiden jälkeen raiteen asennossa ja asemassa tapahtuvista muutoksista aiheutuvat säädöt ja muutokset ratajohtorakenteisiin voidaan tehdä mahdollisimman helposti. Ratajohdon aseman on täytettävä liikkuvan kaluston asettamat vaatimukset. Ajolangan on sijaittava kaikissa olosuhteissa 5600...6600 mm korkeudella kiskon selästä mitattuna. Ylärajan määrää virroittimen toiminta-alue ja alarajan sähköturvallisuus (ks. kuva 5.2:2). Lisäksi moitteettoman virranoton edellytyksenä on, että ajolangan pitkittäiskaltevuus raiteeseen nähden ei ole liian suuri. Pitkittäiskaltevuus on pääraiteen ajolangalla 1:300 ja 1:1000 välillä tavoitenopeudesta riippuen sekä sivuraiteella enintään 1:200. RATAJOHTO AVORADALLA, JÄRJESTELMÄ 25 kv Kannatin Y- köysi Ajolanka Kääntöorsi Paluujohdin M-johdin Ohjain Ripustin I-pylväs Pylvään suojamaadoitus RAMO 2004 07

RAMO 5.2 Ratajohdon rakenne sekä syöttö- ja välikytkinasemat RATAJOHTO AVORADALLA, JÄRJESTELMÄ 2x25 kv 19 Kannatin Y- köysi Ajolanka Kääntöorsi Vastajohdin M -johdin Ohjain Ripustin I-pylväs Pylvään suojamaadoitus RATAJOHTO RATAPIHALLA, JÄRJESTELMÄ 25kV 14 6 3 11 10 14 11 5 8 2 7 12 13 4 9 8 1 10 15 16 Pääraide Pääraide Sivuraide Kuva 5.2:1 Ratajohdon rakenne (esimerkkejä) 1. Pylvään numero 10. Ajolanka 2. Portaalin jalka 11. Kannatin 3. Portaalin orsi 12. Ripustin 4. Ripustusorsi 13. Y-köysi 5. Eristin 14. Paluujohdin 6. Ylätuki 15. Pylvään maadoitus 7. Vinotuki 16. Poikittaisyhdistys 8. Sivutuki 9. Ohjain 5.-9.= Kääntöorsi 10.-13.= Ajojohdin RAMO 2004 07

20 RAMO 5.2 Ratajohdon rakenne sekä syöttö- ja välikytkinasemat 300 5300 5600 ksk Kuormaulottuma 5300 mm Jännite-etäisyys 300 mm Ajolangan alin sallittu korkeus 5600 mm 550 6150 ksk 5600 Ajolangan alin sallittu korkeus 5600 mm Ajolangan riippuma (esiriippuma + jääkuorma) 550 mm Ajolangan normaali ripustuskorkeus 6150 mm 100-200 6600 ksk Virroittimen aiheuttama noste 100 mm - 200 mm Kuva 5.2:2 Ajolangan korkeus RAMO 2004 07

RAMO 5.2 Ratajohdon rakenne sekä syöttö- ja välikytkinasemat 21 A. VIRROITTIMEN YLÄOSA Virroittimen leveys 1950 mm Hiilen pituus 1100-1300 mm 260 260 260 260 Virroittimen yläosassa on varauduttu 260 mm sivuttaisliikkeeseen keskiaseman molemmin puolin B. 260 MM MUODOSTUMINEN ERI TEKIJÖISTÄ 1. Raiteen virheistä aiheutuva virroittimen sivupoikkeama t v 2. Vetokaluston jousituksesta aiheutuva virroittimen sivuttaisliike 1.1. Raiteen sivupoikkeama t s 125 mm 125 mm t s t s 1.2. Raiteen kallistuspoikkeama t k 3. Ajolangan siksak t k Ajolanka 6150 mm Raiteen keskilinja h 300 mm uudet asennukset 400 mm vanhat asennukset t k = 4 x h t v = t s + t k = 105 mm 300mm 400mm Kuva 5.2:3 Virroittimen yläosan mitoitusperusteita RAMO 2004 07

22 RAMO 5 RAMO 2004 07

23 RAMO 5.3 Ratajohdon suunnittelu 5.3 RATAJOHDON SUUNNITTELU 5.3.1 Perusaineisto Ratajohdon kiinteiden laitteiden sijoitussuunnittelua varten laadittava perusaineisto sisältää sähkö-, rakennus- ja ratateknisiä kaavioita, piirustuksia ja tiedostoja: sähköradan yleiskaavio raidegeometriatiedostot rataprofiili ratapihakaaviot ratapihojen mittapiirustukset siltojen tms. esteiden aukkopiirustukset turvalaitesuunnitelmat ilmajohtoristeämät radanvarren kaapeleiden kaapelikartat. 5.3.2 Ratajohtorakenteiden vaatimukset Ajojohtimen ja liikkuvan kaluston moitteettoman yhteistoiminnan (virranoton) takaamiseksi ja vaarojen minimoimiseksi on kohdassa 5.2 esitetty vaatimuksia, joiden pohjalta tässä esitetään tarkempia sijoitusohjeita. 5.3.2.1 Yleisvaatimukset Ajojohtimen köysivoimien ja aseman on pysyttävä riittävän tarkasti vakioina lämpötilan vaihdellessa. Siksi johdin on varustettava kiristyslaitteilla ja kiristysväli on rajoitettava ajojohdintyypistä riippuen 600 800 m:iin. Täyspitkä ajojohdinosuuden painojakso saa siten olla normaalisti enintään 1200 1600 m. 5.3.2.1.1 Kiristyskentät Pääraiteen ajojohdinosuudet on päätettävä kiristyskentissä, joiden tulee sisältää normaalisti siirtymäjänne ja kaksi sivuunvientijännettä. Sivuraiteilla voidaan käyttää siirtymäjänteetöntä sivuunvientikenttää. 5.3.2.1.2 Imumuuntajat ja säästömuuntajat Imumuuntajat on otettu käyttöön paluuvirran aiheuttamien häiriöiden ja vaarojen vähentämiseksi. Ne ovat kytkennältään sarjamuuntajia (ensiö sarjassa ajojohtimen ja toisio paluujohtimen kanssa), joiden muuntosuhde on 1:1. Imumuuntajien sijoituksessa on otettava huomioon seuraavat vaatimukset: Imumuuntajaväli saa olla enintään 2,6 km, jotta vaara- ja häiriöjännitteet pysyisivät riittävän pieninä. Imumuuntajan kohdalle ajojohtimeen on pystyttävä tekemään erotusväli, siis sijoittamaan erotuskenttä tai ryhmityseristin. RAMO 2004 07

24 RAMO 5.3 Ratajohdon suunnittelu Ratajohto ja opastinjärjestelmä on sovitettava yhteen, sillä sähköjunat eivät saa pysähtyä imumuuntajien kohdalle (ks. RAMOn osa 6 Turvalaitteet ). Joiltakin rataosilta voidaan imumuuntajat jättää pois, kun on todettu paluuvirran aiheuttamien haittojen jäävän vähäisiksi. Järjestelmässä 2x25 kv käytetään imumuuntajien sijasta säästömuuntajia. Säästömuuntajaväli saa olla enintään noin 7 km, jotta vaara- ja häiriöjännitteet eivät tule liian suuriksi. Säästömuuntajien sijoituksessa on otettava huomioon, että nämä muuntajat eivät saa rajoittaa liiaksi näkemäaluetta tasoristeyksissä yms. paikoissa. 5.3.2.1.3 Keskiankkuroinnit Ajojohdinosuus on ankkuroitava keskeltä, kun sen molemmissa päissä on kiristyspainot. 5.3.2.1.4 Erotusjaksot Vierekkäisten syöttöalueiden jännitteiden välillä voi olla vaihe-ero, joka johtuu siitä, että syöttöaseman päämuuntajat on kytketty 110 kv kantaverkon eri vaiheisiin. Siksi tulee olla mahdollista pitää syöttöalueet sähköisesti erillään. Tämä saadaan aikaan sijoittamalla alueiden rajalle erotusjakso, jonka keskiosa on maadoitettu. Virransyöttö katkeaa erotusjakson kohdalla, joten sen paikka on valittava niin, että juna voi rullata sen ohi. Niinpä erotusjaksoa ei saa sijoittaa laiturialueelle eikä ratapihalle (ks. RAMOn osa 6 Turvalaitteet ). 5.3.2.1.5 Ryhmityseristimet Huollon sekä mahdollisen vikatapauksen vuoksi ajojohtimet on jaettava tarkoituksenmukaisiin sähköisiin ryhmiin, jotka voidaan toisistaan riippumatta erottaa verkosta ja maadoittaa. Avoradalla saadaan riittävä ryhmittely aikaan yleensä erotuskentillä, mutta ratapihoilla tarvitaan lisäksi ryhmityseristimiä. Ryhmityseristimiä on kahta tyyppiä, jotka on määritelty ajonopeuden mukaan: hitaasti ajettava, jonka suurin ajonopeus on 50 km/h nopeasti ajettava, jonka suurin ajonopeus on 160 km/h. Ryhmityseristimien rakenteen on oltava sellainen, että sen alitse voidaan ajaa molempiin suuntiin em. nopeudella eikä virranotto saa katketa. Kytkentäryhmä on yksi sähköinen osa perussyöttöalueesta. Kytkentäryhmien määrä vaihtelee riippuen ratapihojen määrästä ja suuruudesta. Kytkentäryhmittely on suoritettu siksi, että erilaisten töiden, erikoiskuljetusten, kuormausten ja purkamisten vuoksi tarvitaan paikallisia jännitekatkoja. RAMO 2004 07

25 RAMO 5.3 Ratajohdon suunnittelu 5.3.2.1.6 Erottimet Eri sähköistä ryhmää olevien ajojohdinten väliset kytkennät hoidetaan erottimilla. Paluujohtimellakin on oma erotintyyppinsä, jolla on voitu kytkeä vierekkäisten raiteiden paluujohtimet rinnan. Jännitekatkon yhteydessä voidaan erottimella avata rinnankytkentä. Tämä erotin on sijoitettava normaalisti imumuuntajatelineeseen tai -pylvääseen. Järjestelmässä 2x25 kv käytetään myös kaksinapaisia erottimia, joilla voidaan tehdä ajojohtimen ja vastajohtimen kytkennät samanaikaisesti. 5.3.2.2 Kannatusrakenteiden vaatimukset 5.3.2.2.1 Pylväs- ja portaalityypit Pylväitä ja portaaleita on olemassa standardityyppejä (SSR:n liitteet 8.6201...8.6209) /1/. Teräspylvästyypit ovat I-, P-, R- (ristikko) ja IM- (imumuuntaja) pylväs. Tavallisin pylväspituus on 8,7 m. Pituus 8,2 m on tarkoitettu laiturille. Pituuksia 9,2 m ja 10,26 m tarvitaan paluu- ym. johtimien saamiseksi riittävän etäälle ajojohtimesta, opastimista ym. 5.3.2.2.2 Pylväiden sijoitusperusteet Seuraavat pylvään sijoitussäännöt johtuvat yleisistä määräyksistä (kohta 5.2.4), rautateiden erikoisolosuhteista sekä johdinten ja varusteiden sijoitussäännöistä: Pylväs on sijoitettava riittävän etäälle tien reunasta, risteävästä johdosta yms.; etäisyydeksi on pyrittävä saamaan vähintään 5 m. Jännitteisten osien on täytettävä julkaisun ASähköturvallisuusmääräysten soveltaminen sähköradan kiinteisiin laitteisiin@ /2/ mukaiset etäisyydet silloista, katoksista, rakennuksista, opastimista ym. Opastimen näkyvyyden tulee olla riittävä. Tämä voidaan varmistaa esim. sijoittamalla lähin pylväs 5...10 m opastimen taakse. Pylvään etäisyyden raiteesta on täytettävä RAMOn kohdan 2.9.2.7.1 vaatimukset. Lisäksi on otettava huomioon ATUn levitys kaarteissa ja vaihteissa. 5.3.2.2.3 Kannatusrakenteen valinta Pylväiden ja portaaliorsien kuormitukset on laskettava. Pylvään määräävä kuormitustapaus on yleensä tuulikuorma. Portaaliorren määräävä kuormitustapaus on joko radan suuntainen tuulikuorma tai jääkuorma. Paitsi lujuus, myös taipuma voi tulla määrääväksi. RAMO 2004 07

26 RAMO 5.3 Ratajohdon suunnittelu 5.3.2.2.4 Perustukset Perustuksen tyyppi ja koko määräytyvät pylvästyypin, perustuksen kuormituksen ja maaperän perusteella. Perustuksen määräävä kuormitustapaus voi olla eri kuin pylvään. Perustuksen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee noudattaa seuraavan asiakirjan vaatimuksia: Rautatien maarakennustöiden yleinen työselitys ja laatuvaatimukset (RMYTL osa 9 Pylväsperustukset ) /5/ 5.3.2.2.5 Harukset Kiristyspylväänä oleva I-pylväs on harustettava (SSR:n liite 8.6202). Perustuksen keventämiseksi myös P-pylväs voidaan harustaa. Harukset on merkittävä kelta-mustaraidoituksella. Harusta ei tule sijoittaa laiturille eikä muuhunkaan paikkaan, jossa joudutaan usein kulkemaan. Ratapihoille mahdollisesti tulevat harukset on selvitettävä tapauskohtaisesti. 5.3.2.3 Johdinvaatimukset 5.3.2.3.1 Ajojohtimen rakenne eri raiteilla Ajolangan poikkipinta määräytyy liikennetiheyden perusteella: pääraiteelle on valittava 100 mm5 ajolanka ja muualla voi olla mahdollista käyttää 80 mm5 ajolankaa. Jos sivuraiteen ajolanka käy pääraiteella yksinään tai toisen langan alapuolella (esim. vaihde), sen poikkipinnan tulee olla 100 mm5. Myös vilkkaasti liikennöidyille sivuraiteille voidaan valita 100 mm5. Ajojohtimen ripustustapa määräytyy raiteen ajonopeuden perusteella: suurimman sallitun ajonopeuden ollessa yli 120 km/h käytetään ohjainta sekä yleensä Y-köyttä (SSR:n liite 8.6315). Ajonopeuden ollessa #50 km/h voidaan käyttää kannattimetonta ajojohdinta. Sen käyttö rajoittuu ratapihojen hitaasti ajettaville sivuraiteille, jolloin ajolankaa kannattaa apuköysi (A-köysi). Ajonopeuden ollessa <75 km/h voidaan käyttää Y-köydetöntä ja ohjaimetonta ajojohdinta. Ajolanka kiinnitetään sivutukiputkeen ja sivutuen hahlon avulla (ks. SSR:n liite 8.6303). Ajonopeuden ollessa >75 km/h käytetään ajolangan kiinnittämiseen ohjainta (ks. SSR:n liite 8.6301). Ohjainta käytetään poikkeuksellisesti myös nopeuksilla <75 km/h, jos ajolangan kulmavoima on suuri. RAMO 2004 07

27 RAMO 5.3 Ratajohdon suunnittelu Y-köysi jätetään pois tilan puutteen takia tai muista syistä pois seuraavissa tapauksissa: kääntöorsissa, joiden systeemikorkeus on alle 100 cm kaarteissa, joiden säde on alle 700 m erotusjaksopylväillä pylväillä, joiden etäisyys ryhmityseristimen keskipisteestä on alle 15 m kenttien ja vaihteiden 1:9 sivuunvientiorsilla. 5.3.2.3.2 Jänteen pituus ja siksakit Ajojohdinjänne saa olla normaalisti enintään 65...71 m pituinen. Yleisinä rajoittavina tekijöinä ovat jääkuorman aiheuttama riippuma, tuulen aiheuttama ajolangan sivuttaissiirtymä sekä virranottoon vaikuttava joustavuuden tasaisuus. Ajolangan siksakin tarkoituksena on saada virroittimen hiili kulumaan mahdollisimman tasaisesti. Tästä syystä siksak on pyrittävä valitsemaan riittävän suureksi, ei kuitenkaan yli 40 cm ajettavassa langassa. 5.3.2.3.3 Kääntöorret ja kiristyslaitteet Ajojohdin kiinnitetään nivelöityihin kääntöorsiin sekä varustetaan kiristyslaitteilla, jotta ajojohtimen köysivoimat ja riippumat pysyisivät mahdollisimman vakioina. Kääntöorsille on varattava riittävä ajojohtimen lämpöpitenemisestä johtuva kääntymisvara toisten kääntöorsien ym. kohteiden suhteen. Painojakson kumpaankin päähän sijoitetaan normaalisti kiristyspyörästö (SSR:n liitteet 8.6351 ja 8.6352 /1/). Eräissä ajojohdintyypeissä ajolanka ja kannatin on kiristetty erikseen omilla kiristyspainoilla. Pienen tilan vaativaa pneumaattishydraulista kiristyslaitetta (SSR:n liite 8.6353) voidaan käyttää esim. tunnelissa. Kiristyspyörästön kiristyspainoiksi on pyrittävä valitsemaan betonipainot. Halkaisijaltaan pienempiä valurautapainoja voidaan joutua käyttämään esim. ahtaassa raidevälissä sekä (ulkonäkösyistä) laiturialueella. Kiristyspyörästön sijoittamista laiturille on kuitenkin vältettävä. 5.3.2.3.4 Muut 25 kv johtimet Ajojohtimeen kytkettäviä tai liitettäviä (paikallisia) johtimia ovat syöttö-, ohitus-, ryhmitys-, radanylitys- ja liitäntäjohtimet. Järjestelmään 2x25 kv kuuluva -25 kv potentiaalissa oleva vastajohdin sijoitetaan normaalisti vaakasuoran tukieristimen päähän pylvään radanpuoleiselle sivulle lähelle pylvään huippua (ks. kuva 5.2:1). RAMO 2004 07

28 RAMO 5.3 Ratajohdon suunnittelu 5.3.2.3.5 Paluu-, (R) reduktio-, (K) kiskonvarmistus- ja M-johdin Paluujohdin Paluujohdin on muodostettava normaalisti kahdesta osajohtimesta. Osajohtimet on sijoitettava keskimäärin vähintään 80 cm etäisyydelle toisistaan. Paluujohdin on pyrittävä sijoittamaan vastaavan ajojohtimen lähelle, mutta ylemmäksi kuin ajojohdin. Avoradalla paluujohdin sijoitetaan pylvään takareunaan tai tarvittaessa vaakapalkille pylvään huippuun. Laitureilla ja ratapihoilla voidaan paluujohdin sijoittaa konsolille tai portaaliorrelle. Paluujohdin on kytkettävä imumuuntajan toisiopuolen kanssa sarjaan ja liitettävä paluukiskoon (PKL) imumuuntajavälin keskivaiheilla, enintään 1,3 km etäisyydellä imumuuntajasta. Reduktiojohdin Joillakin rataosilla voidaan sähköistys toteuttaa ilman imumuuntaja/paluujohdintai säästömuuntaja/vastajohdin-järjestelmää. Tällöin ratajohto on varustettava ns. reduktiojohtimella, joksi riittää normaalin paluujohtimen toinen osajohdin. Reduktiojohdin on yhdistettävä paluukiskoon (RKL) 300...500 m välein, jos raidevirtapiirit sallivat sen. M-johdin Pylväiden maadoittamista varten voidaan paluujohtimen alapuolelle sijoittaa ns. M!johdin. Raidevirtapiirien puuttuessa tai yksikiskoisesti eristetyn raidevirtapiirin alueella M-johdin yhdistetään paluukiskoon (MKL) noin 200 m välein. Kiskonvarmistusjohdin Alueilla, joissa on vain yksi paluukisko ja M-johdin puuttuu, on käytettävä erillistä kiskonvarmistusjohdinta (K-johdin). Tällaisia alueita voivat olla esim. imumuuntajilla varustettavan yksiraiteisen radan yksikiskoisesti eristetyt raideosuudet kuten pääopastimen ja tulovaihteen väli sekä turvalaitteilla varustetun tasoristeyksen lähiympäristö. Kiskonvarmistusjohdin on sijoitettava normaalisti paluujohtimen alapuolelle kuten M-johdin ja liitettävä paluukiskoon (KKL) SSR:n kohdan 3.5 mukaisesti /1/. 5.3.3 Kannatusrakenteet, perustukset ja kosketussuojat sekä suoja-aidat 5.3.3.1 Kannatusrakenteiden ja perustuksien suunnittelu Kaikkien kannatusrakenteiden sekä niiden perustusten on täytettävä Suomessa voimassa olevien normien ja määräysten asettamat vaatimukset, lukuun ottamatta julkaisun ASähköturvallisuusmääräysten soveltaminen sähköradan kiinteisiin laitteisiin@ /2/ kohdassa 2 mainittuja poikkeuksia. Lisäksi on täytettävä kuormi- RAMO 2004 07

RAMO 2004 07 29 RAMO 5.3 Ratajohdon suunnittelu tuksia, laskentamenetelmiä, sallittuja muodonmuutoksia ja valmistusta yms. koskevat vaatimukset. Kannatusrakenteet Kannatusrakenteet, pylväät ja portaalit sekä ns. pienet teräsosat on enimmäkseen standardisoitu. Erikoisrakenteita käytetään mm. siltakiinnityksissä ja kosketussuojissa. Kuormien suuruudet on määritelty julkaisussa AVahvavirtailmajohtomääräykset@ A4 /6/ sekä sitä täydentävässä ohjeessa ASähköturvallisuusmääräysten soveltaminen sähköradan kiinteisiin laitteisiin@ /2/. Perustukset Kunkin pylvään perustustyyppi määritetään maaperätutkimusten perusteella ottaen huomioon perustuksiin vaikuttavat kuormitukset (kohta 5.3.2.2.4). Tavanomaisia perustustyyppejä ovat anturaton, anturallinen ja paalutettu perustus sekä kallioperustus. Perustus voidaan valaa paikan päällä tai käyttää elementtiperustusta. Käytettävien perustustyyppien tulee olla RHK:n hyväksymiä. 5.3.3.2 Kosketussuojien suunnittelu Johtimet sekä muut jännitteiset osat on pyrittävä sijoittamaan niin etäälle kallioleikkauksista, laiturikatoksista, opastimista, valaisinpylväistä ym. kohteista, että ohjeessa ASähköturvallisuusmääräysten soveltaminen sähköradan kiinteisiin laitteisiin@ /2/ esitetyt vaatimukset voidaan täyttää ilman erityisiä suojaustoimenpiteitä. Ellei jännitteisiä osia saada kohtuullisin kustannuksin riittävän etäälle em. kohteista tai muuten estetyksi pääsyä jännitteisen osan lähelle, on käytettävä ohjeen ASähköturvallisuusmääräysten soveltaminen sähköradan kiinteisiin laitteisiin@ /2/ mukaisia suojauskeinoja, kuten: suoja-aitaa suojalippaa tai -seinämää suojaverkkoa tai -levyä. Johtimet on pyrittävä sijoittamaan varusteineen siten, ettei yhteen johtimeen kohdistuva työskentely vaatisi viereisiäkin johtimia jännitteettömiksi. Kosketussuojien yms. kuormitukset määritetään ARakenteiden kuormitusohjeet@ RIL 144 /7/ mukaan. Ylikulkusiltojen kosketussuojien suunnitteluohjeet, yleiset laatuvaatimukset, kunnossapidon pääperiaatteet ja piirustuspienennökset on esitetty Tiehallinnon julkaisussa Siltojen kosketussuojarakenteet /4/. Vanhat, RHK:n ohjepiirustuksen 4032 TSN 6303 C1 mukaiset kosketussuojien tyyppipiirustukset, ovat edelleen voimassa.

30 RAMO 5.3 Ratajohdon suunnittelu Rautatiesiltojen kosketussuojaseinämiin ja -lippoihin kohdistuvat kuormat on esitetty ARautatiesiltojen suunnitteluohjeissa@ /8/. 5.3.3.2.1 Suojalipat Suojalippojen kiinnitystapa ja rakenne suunnitellaan siltakohtaisesti., ks. Tiehallinnon ohje Siltojen kosketussuojarakenteet /4/. 5.3.3.2.2 Suojaseinämät Suojaseinämät on mitoitettava ARakenteiden kuormitusohjeiden@ RIL 144 /7/ mukaisille tuulikuormille. Suojaseinämien vaatimukset on esitetty ohjeessa ASähköturvallisuusmääräysten soveltaminen sähköradan kiinteisiin laitteisiin@ /2/ ja Tiehallinnon ohjeessa Siltojen kosketussuojarakenteet /4/. 5.3.3.2.3 Suoja-aidat Suoja-aidan mitoituksen ja rakenteen on täytettävä julkaisun Sähköturvallisuusmääräysten soveltaminen sähköradan kiinteisiin laitteisiin /2/ vaatimukset. 5.3.4 Varusteet ja johtimet Suomessa käytettyjä ajojohdintyyppejä ovat SR70, SR80, S71, SR65, SR220 ja VRR 220. Eri ajojohdintyyppien varusteista ja niiden rakennekokonaisuuksista sekä johtimista on esitetty rakenne ja tekniset ominaisuudet SSR:ssä /1/ ja ARatajohtomateriaalin laatukäsikirjassa@ /9/. 5.3.5 Ratajohdon ja kytkinasemien sähkölaitteet Tämän säännösten vaatimuksia ei sovelleta tuotteisiin, jotka on laillisesti valmistettu ja/tai pidetty kaupan Euroopan unionin toisessa jäsenvaltiossa tai Turkissa tai laillisesti valmistettu ETA-sopimuksen osapuolena olevassa EFTAvaltiossa. Laitteista on oltava käytettävissä valmistajan ilmoittamat tiedot ja takuuarvot. Kojeille on oltava suoritettu liitteissä ilmoitetut tyyppi- ja kappalekoestukset valmistajan toimesta ja kustannuksella. Tuotteissa riittää CE-merkintä, joka on valmistajan vakuutus siitä, että tuote täyttää Euroopan unionin asettamat vaatimukset. Rautateillä käytettäviin erikoissähkölaitteisiin ei saa kiinnittää CE-merkkiä, jos ne eivät kuulu minkään uuden menettelytavan direktiivin soveltamisalaan. RAMO 2005-04

31 RAMO 5.3 Ratajohdon suunnittelu 5.3.6 Rakenteiden maadoitukset 5.3.6.1 Yleistä Sähköturvallisuusmääräysten mukaan sellainen jännitteelle altis osa, jonka maadoittaminen lisää turvallisuutta, on suojamaadoitettava. Sähköradalla tällaisia kohteita ovat mm. ratajohtopylväät, sillat ja laiturikatokset, jotka voivat tulla jännitteisiksi esim. ilmavälissä tapahtuvan suoran ylilyönnin kautta tai ajojohtimen katketessa ja sen pudotessa tai sinkoutuessa. Niissä kohteissa, joissa vaaditaan varmistettu maadoitus, se tehdään vähintään kahdella sähköiset ja mekaaniset vaatimukset yksinään täyttävällä maadoitusjohtimella. @Paluukiskoon maadoittaminen@ tarkoittaa liittämistä suoraan paluukiskoon tai M-johtimen kautta. Mikä tapa valitaan, riippuu mm. turvalaitejärjestelmästä ja muista laitteista. M-johtimen kautta maadoittamista pidetään varmempana, joten varmistetussakin maadoituksessa riittää yksi liitäntäjohdin maadoitettavan kohteen ja M-johtimen välille. Metalliosat on suojamaadoitettava paluukiskoon mm. seuraavissa tapauksissa: Osa sijaitsee sivusuunnassa 5 m lähempänä sähköistetyn raiteen keskiviivaa. Osa sijaitsee sää- ja kuormatiloissa 2,5 m lähempänä 25 kv jännitteistä osaa. Osa sijaitsee sää- ja kuormatiloissa sivusuunnassa 1,5 m lähempänä paluujohdinta. Kiskopotentiaalista aiheutuvan kosketusjännitteen ylittäessä sallitun rajan osa sijaitsee kosketusetäisyyttä lähempänä paluukiskoon maadoitettua paljasta metalliosaa tai alle 3 m etäisyydellä maan sisässä olevista maasta eristämättömistä metalli- ja betoniosista. Lueteltujen etäisyysrajojen soveltamisessa on otettava 25 kv kannalta huomioon mm. ajojohtimen siksak, virroittimen heilahdus ja kääntöorren jännitteiset osat. Ellei toisin mainita, maadoitukseen käytettävä johdin on 25 mm5 kuparijohdin tai vastaava. 5.3.6.1.1 Suojamaadoitukset Suojamaadoittamisella tarkoitetaan virtapiiriin kuulumattoman, jännitteelle alttiin osan maadoittamista. Suojamaadoituksen tarkoituksena on estää vaarallisen jännitteen syntyminen rakenteeseen vikatapauksessa (esim. läpi- tai ylilyönti). Sähköradalla suoritetaan rakenteiden suojamaadoitus tekemällä sähköinen (metallinen) yhteys rakenteen ja paluukiskon välille. RAMO 2004 07

32 RAMO 5.3 Ratajohdon suunnittelu Sähköradalla maadoitettavia rakenteita ovat mm: ratajohtopylväät sillat opastinpylväät ja -sillat metalliaidat. meluesteet. Vaikka suojamaadoitusjohtimet ovatkin jännitteettömiä, jos ratajohdossa ei ole vikaa (esim. ylilyönti, johtimen katkeama), tulee sähköradalla suoritettavien rata- ja rakennustöiden yhteydessä varoa niiden vahingoittamista ja huolehtia uusien rakenteiden maadoittamisesta, koska vaurioitunut tai puuttuva suojamaadoitus aiheuttaa em. vikatapauksissa vaaratilanteita. Rikkoontuneiden suojamaadoitusten korjaaminen on esitetty kohdassa 5.8.2.1.3. 5.3.6.1.2 Käyttömaadoitukset Käyttömaadoittamisella tarkoitetaan virtapiirin osan maadoittamista niin, että johdin voi toimia virtapiirin osana. Sähköratajärjestelmään kuuluvia käyttömaadoituksia ovat paluujohtimen kiskoonliitäntä (PKL), säästömuuntajan maadoitus sekä vaihteen- ja vaununlämmitysmuuntajien maadoitukset. PKL-pylvään maadoitusjohtimissa kulkee virta silloin, kun tämän PKL-pylvään kanssa samalla imumuuntajavälillä oleva sähkövetokalusto ottaa tehoa. Järjestelmässä 2x25 kv kahden peräkkäisen säästömuuntajan maadoitusjohtimissa kulkee virta silloin, kun sähkövetokalusto ottaa tehoa näiden säästömuuntajien välissä. Vaihteenlämmitysmuuntajapylvään maadoitusjohtimissa kulkee virta silloin, kun vaihteen lämmitys on kytketty päälle. Jos käyttömaadoitusjohdin (-johtimet) tällöin katkaistaan, syntyy katkeamakohdan päiden välille hengenvaarallinen jännite. Tämän vuoksi on käyttömaadoitusten eheänä säilymiseen kiinnitettävä erityistä huomiota rata- ja rakennusteknisten töiden yhteydessä. Käyttömaadoituspylväät on merkitty maastossa maalaamalla 0,3 m leveä sininen rengas pylvään ympäri. Maalauksen alareunan korkeus on 2,0 m perustuksen pinnasta. Rikkoutuneen käyttömaadoituksen saa korjata ainoastaan sähköalan ammattihenkilö. 5.3.6.2 Ratajohtopylväiden maadoitukset Ratajohtopylväiksi lasketaan maadoituksen kannalta varsinaisten pylväiden (imumuuntajapylväät mukaan lukien) ja portaaleiden lisäksi myös muunlaiset ratajohdon kääntöorsien ja eristimien kiinnittimet esimerkiksi tunneleissa ja ylikulkusilloissa. Kuitenkaan paluujohtimien kiinnittämiseen tarvittavia metalliosia ei tarvitse suojamaadoittaa, elleivät ne alita julkaisussa ASähköturvallisuusmääräysten soveltaminen sähköradan kiinteisiin laitteisiin@ /2/ paluujohtimelle asetettuja minimietäisyyksiä. RAMO 2004-07

33 RAMO 5.3 Ratajohdon suunnittelu 5.3.6.2.1 Pylvään perusmaadoitus Sähköinen yhteys maahan tapahtuu pylväsperustuksen ankkuripulttien, jatkosterästen ja betonin kautta. Sähköistyksen alkuvaiheessa on ratajohtopylvään perusmaadoituksena käytetty perustuksen alle ulottuvaa johdinta, ns. J-maadoitinta. 5.3.6.2.2 Pylvään maadoittaminen paluukiskoon Pylväät maadoitetaan paluukiskoon hyväksyttyjen liitäntämenetelmien mukaisesti. M-johtimellisella alueella ratajohtopylväät maadoitetaan kohdan 5.3.6.2.3 mukaisesti. M-johtimettomalla yksikiskoisen raidevirtapiirin alueella portaalin jokainen jalka maadoitetaan paluukiskoon. Kaksikiskoisen raidevirtapiirin alueella portaali voidaan yleensä maadoittaa paluukiskoon vain yhden jalan kautta; maadoitus tehdään yleensä pylvästä lähinnä olevaan kiskoon (a-kiskoon). Jos yksittäisten pylväiden maadoitusvastus on alle 10 Ω, pylväät voidaan joutua maadoittamaan impedanssisillan keskipisteen kautta. Syöttöaseman maadoitusalueella ja sen läheisyydessä sijaitsevien ratajohtopylväiden suhteen menetellään SSR:n kohdan 3.522 mukaisesti /1/. Ratajohtopylvään maadoittaminen paluukiskoon suoritetaan joko tavallisena tai varmistettuna (SSR/liite 8.6401). Tavalliseen maadoitukseen pylväältä paluukiskoon kuuluu yksi maadoitusjohdin (i 10,2 mm kuumasinkitty pyöröteräs tai 25 mm 2 kupariköysi) ja varmistettuun kaksi. M-johtimen kannalta on eriasteisia varmistettuja maadoituksia. Seuraavissa tapauksissa pylvään ollessa mm. paikassa, missä ihmisiä usein oleskelee tai liikkuu, pylväs liitetään joko M-johtimeen yhdellä johtimella tai kahdella johtimella paluukiskoon: laiturilla sijaitseva pylväs mahdolliset laiturijatkot mukaan lukien, ratapihalla kuormaus-, laituri-, vaihtotyö- ja vaihdealueella tai enintään 10 m päässä ko. alueelta sijaitseva pylväs, liikenneväylän (ajoradan, jalkakäytävän jne.) reunaa 5 m lähempänä sijaitseva pylväs, pylväs, jossa on 25 kv järjestelmään kuulumaton sähkö- tai viestilaite (esim. opastin, valaisin, puhelin), muu sellainen pylväs, jonka luona on perusteltua syytä olettaa ihmisten säännöllisesti oleskelevan tai liikkuvan (esim. 5 m lähempänä ratajohtopylvästä sijaitseva jakokaappi tai puhelimella varustettu opastin), tunnelissa tai sillassa kääntöorren kiinnityspalkki; kaksiraiteisella radalla riittää varmistukseksi eri raiteiden kääntöorsien kiinnityspalkkien yhdistäminen toisiinsa, RAMO 2004 07

34 RAMO 5.3 Ratajohdon suunnittelu pylväs, jonka maadoitusjohdinta ei saada riittävän syvälle maahan tai muuten luotettavasti suojatuksi vahingoittumiselta (esim. kalliolla tai siltaalueella), pylväs, joka sijaitsee 40 m lähempänä vierasta välimaakaapelia tahi maadoituselektrodia tai ilmakaapelin vaipasta eristämätöntä harusta taikka 10 m lähempänä vierasta pitkää maakaapelia tahi johtavaliitoksista vesijohto- tai viemäriputkea tms. Paluujohtimen kiskoonliitäntäpylväs, ilman paluu- tai M-johdinta oleva vaihteenlämmitysmuuntajapylväs ja kaksikiskoisen raidevirtapiirin alueella oleva reduktiojohtimen kiskoonliitäntäpylväs yhdistetään paluukiskoon kolmella maadoitusjohtimella. Varmistetun maadoituksen lisäksi pylväs varustetaan kolmannella, pintaan sijoitettavalla maadoitusjohtimella. Nämä ns. käyttömaadoitukset on tehtävä erityisen huolellisesti (SSR:n liite 8.6403 /1/). M-johtimen kautta tapahtuvan maadoittamisen lisäksi (kohta 5.3.6.2.3) säästömuuntajan (AM) liityntäpylväs maadoitetaan varmistetusti paluukiskoon. Maadoitus tehdään eri raiteiden paluukiskoon, jos raiteita on useita. Yksiraiteisella linjaosuudella akselinlaskentajärjestelmän alueella pylvään yksi maadoitusjohdin liitetään raiteen pylväänpuoleiseen kiskoon (a-kisko) ja toinen raiteen kauempana olevaan kiskoon (b-kisko). Ratapihalla sijaitsevat pylväät maadoitetaan normaalisti lähimmän sähköistetyn raiteen paluukiskoon, mutta raidevirtapiirien, kaapeleiden tai muiden esteiden takia maadoittaminen voidaan tehdä toisen (sähköistetyn) raiteen paluukiskoon. Portaalin toinen jalka voidaan maadoittaa sähköistämättömän raiteen paluukiskoon (M-johtimeton alue). Raiteiden välissä sijaitsevan erillisen pylvään varmistettu maadoitus liitetään, mikäli mahdollista, molempiin raiteisiin. 5.3.6.2.3 Pylvään maadoittaminen M-johdinalueella Maadoittamisen pääperiaate Jokainen ratajohtopylväs yhdistetään yläpäästään metallisesti M-johtimeen. M- johtimen kiskoonliitäntäpylväällä (MKL-pylväällä), jonka valintaperusteet esitetään jäljempänä, ratajohtopylväs yhdistetään alapäästään metallisesti paluukiskoon. Ratajohtopylvään yläpään yhdistäminen M-johtimeen Kun M-johdin kiinnitetään pylvääseen rullaeristimellä, jokainen ratajohtopylväs yhdistetään yläpäästään M-johtimeen yhdellä johtimella. Yksi johdin riittää myös tapauksissa, joissa on käytettävä varmistettua maadoittamista. Paluujohtimen kiskoonliitäntäpylväällä (PKL-pylväällä) M-johdin yhdistetään myös paluujohtimeen (SSR 8.6403, kuva 2 /1/). Kun M-johdin kiinnitetään pylvääseen metallisesti johtavalla liittimellä, em. pylvään yläpään ja M-johtimen yhdysjohdinta käytetään ainoastaan PKLpylväillä, vaihteenlämmitysmuuntajapylväillä ja järjestelmässä 2x25 kv säästö- RAMO 2004-07

RAMO 2004 07 35 RAMO 5.3 Ratajohdon suunnittelu muuntajan liitäntäpylväillä. Edellä esitettyä M-johtimen yhdistämistä paluujohtimeen PKL-pylväällä ei tarvita. Vaihteenlämmitysmuuntajapylväällä M-johdin yhdistetään myös muuntajan ensiön X-napaan (SSR 8.6403, kuva 6 /1/). Järjestelmässä 2x25 kv säästömuuntajan (AM) keskipisteen käyttömaadoitus tehdään joko kolmella erillisellä 25 mm² kuparimaadoitusjohtimella tai yhdellä päällystetyllä 95 mm² kuparimaadoitusjohtimella. Edellisessä tapauksessa yksi käyttömaadoitusjohdin yhdistetään M-johtimeen ja kaksi käyttömaadoitusjohdinta yhdistetään pylvääseen, jolla säästömuuntaja on liitetty ajojohtimeen ja vastajohtimeen. Jälkimmäisessä tapauksessa 95 mm² käyttömaadoitusjohdin liitetään M-johtimeen, joka yhdistetään vielä erikseen pylvääseen. MKL-pylvään alapään yhdistäminen paluukiskoon Yksikiskoisesti eristetyn raidevirtapiirin alueella MKL-pylväs yhdistetään alapäästään paluukiskoon suoraan, kaksikiskoisen raidevirtapiirin alueella yhdistäminen tehdään impedanssisillan keskipisteen kautta. Akselinlaskentajärjestelmän alueella maadoitusmenettely on sama kuin yksikiskoisesti eristetyn raidevirtapiirin alueella. Lisäksi raiteen kiskot yhdistetään toisiinsa jokaisen MKLpylvään kohdalla. Kun kyseessä on suojamaadoitus, pylvään alapää yhdistetään paluukiskoon yhdellä johtimella. Yksi maadoitusjohdin riittää myös tapauksissa, joissa käytetään varmistettua maadoitusta. PKL-pylvään alapään yhdistäminen paluukiskoon yksi- ja kaksikiskoisesti eristetyn raidevirtapiirin alueella on esitetty SSR 8.6403:n kuvissa 3 ja 4 /1/. Vaihteenlämmitysmuuntajapylvään alapään yhdistäminen paluukiskoon on esitetty SSR 8.6403:n kuvassa 6 /1/. Säästömuuntajan liityntäpylväs maadoitetaan kahdella erillisellä johtimella eri raiteiden paluukiskoon, jos raiteita on useampia. Yksiraiteisella linjaosuudella akselinlakentajärjestelmän alueella pylvään yksi maadoitusjohdin liitetään raiteen pylväänpuoleiseen kiskoon ja toinen raiteen kauempana olevaan kiskoon. Tällöin kiskoja ei tarvitse enää yhdistää erikseen toisiinsa kuten muilla MKLpylväillä akselinlaskentajärjestelmän alueella. MKL-pylväiden valinta Imumuuntaja/paluujohdinjärjestelmässä yksikiskoisesti eristetyn raidevirtapiirin alueella ja akselilaskentajärjestelmän alueella MKL-pylvääksi valitaan imumuuntajapylväs ja PKL-pylväs sekä niiden väliltä pylväitä siten, että kahden peräkkäisen MKL-pylvään välimatka on enintään n. 200 m (käytännössä sallitaan lievä ylitys, ts. MKL-pylväiden välillä saa olla kolme jännettä). Lisäksi seuraavat pylväät ovat MKL-pylväitä: M-johdinalueen päätepylväs vaihteenlämmitysmuuntajapylväs

36 RAMO 5.3 Ratajohdon suunnittelu erotinpylväs pylväs, jossa on 25 kv järjestelmään kuulumaton sähkö- tai viestilaite (esim. opastin, valaisin, puhelin) erotusjaksopylväs syöttöaseman maadoitukseen maadoitettava pylväs pylväs, joka on lähimpänä risteävää vähintään 110 kv johtoa. Yllä olevan luettelon pylväät eivät ole ylimääräisiä, vaan ne otetaan huomioon 200 metrin sääntöä sovellettaessa. Maadoitussäännöt ovat samat yksi- ja useampiraiteisella avoradalla ja ratapihalla. Jos MKL-pylväs on portaali, maadoitetaan jokainen portaalinjalka paluukiskoon. Imumuuntaja/paluujohdinjärjestelmässä kaksikiskoisesti eristetyn raidevirtapiirin alueella MKL-pylväitä ovat PKL-pylväät, vaihteenlämmitys-muuntajapylväät ja pylväät, jotka ovat lähimpänä keskipisteellä varustettua impedanssisiltaa. Impedanssisillat ovat normaalisti niin harvassa, ettei 200 metrin sääntöä voida noudattaa. Työmaadoittamisessa on noudatettava Sähköratamääräysten /10/ kohdan 4.7.4 vaatimuksia. Maadoitussäännöt ovat samat yksi- ja useampiraiteisella avoradalla ja ratapihalla. Jos MKL-pylväs on portaali, portaalin jokainen jalka maadoitetaan impedanssisillan kautta paluukiskoon. Reduktiojohtimellisella sähköradalla ja säästömuuntajallisella sähköradalla (järjestelmä 2x25 kv) sovelletaan edellä esitettyjä sääntöjä. Järjestelmässä 2x25 kv säästömuuntajan (AM) liityntäpylväs on MKL-pylväs. Kaksikiskoisesti eristetyn raidevirtapiirin alueella säästömuuntajan liityntäpylväs yhdistetään paluukiskoihin impedanssisillan keskipisteen kautta. MKL-pylväiden merkitseminen Suunnittelija merkitsee sähköistysurakoitsijaa varten MKL-pylväät kirjoittamalla ko. pylvään kohdalle MKL. Merkintä tehdään katselmuksen jälkeiseen ratajohdon sijoituskarttaan ja pylväsmaadoitusluettelon (SSR 8.6420/1) huomautussarakkeeseen. 5.3.6.2.4 Potentiaalin ohjauselektrodi Potentiaalin ohjauselektrodi (tasausrengas) tehdään joko pylväsperustusten rakentamisen yhteydessä tai maadoitusvastusmittausten jälkeen (SSR:n liite 8.6402 /1/): imumuuntajapylväille vaihteenlämmitysmuuntajapylväille pylväille, joihin tulee erotin tms. 25 kv kytkinlaite pylväille ja säästömuuntajille rataosalla, joka on sähköistetty järjestelmällä 2x25 kv pylväille, joiden kohdalla kiskopotentiaalista aiheutuva kosketusjännite ylittää julkaisun ASähköturvallisuusmääräysten soveltaminen sähköradan kiinteisiin laitteisiin@ /2/ kohdassa 6 esitetyt sallitut arvot. RAMO 2004-07

37 RAMO 5.3 Ratajohdon suunnittelu Potentiaalin ohjauselektrodi sijoitetaan 25...50 cm syvyyteen 0,8...1,5 m etäisyydelle perustuksesta. Jos ohjauselektrodia ei saada edes 25 cm syvyyteen (kallio tms.), se jätetään pois. Potentiaalin ohjauselektrodilla varustetun pylvään ollessa harustettu harus on varustettava eristimillä tai ankkurin ympärille tehdyllä potentiaalin ohjauselektrodilla. 5.3.6.2.5 Eristämismenettely Jos pylvään ja raiteen välissä on kaapeli, pylväältä paluukiskoon menevä maadoitusjohdin (-johtimet) eristetään maasta julkaisun Yleisohje johdoista ja kaapeleista Ratahallintokeskuksen alueella /11/ mukaisesti. 5.3.6.2.6 Liitäntä pylvääseen Maadoitusjohdin kiinnitetään pylvääseen puristettavalla kaapelikengällä ja kuusioruuvilla. 5.3.6.2.7 Paluukiskon valinta ja liitäntä siihen Avoradalla on paluukiskona (ts. kiskona johon pylväät saadaan maadoittaa) normaalisti pylvään puoleinen kisko. Ratapihoilla voi kumpi tahansa kiskoista olla paluukisko. Paluukisko on tarkistettava turvalaitesuunnitelmista. Raidevirtapiirin puuttuessa pylvään maadoitusjohdin liitetään pylvään puoleisen kiskon (a-kisko) lisäksi raiteen toiseen kiskoon (b-kisko) noin 400 m välein. Järjestelmän 2x25 kv alueella jokainen MKL-pylväs maadoitetaan em. tavalla. Liitäntä tehdään a-kiskon lisäksi myös b-kiskoon varmistetusti IM-, PKL-, RKLja KKL-pylväällä, säästömuuntajan liityntäpylväällä sekä erotusjakson kohdalla. Käyttömaadoitukseksikin (PKL) riittää kahden maadoitusjohtimen liittäminen kumpaankin kiskoon. Maadoitusjohtimen liitäntä paluukiskoon on kielletty vaihteen kielen, sidekiskon ja liitoshitsauksen kohdalla. Reikäliitäntää ei saa tehdä 1 m lähemmäksi samassa kiskossa olevaa toista reikää. SSR:n kuvassa 8.6418 /1/ on esitetty ne kielletyt alueet, joissa vaihteiden kielisovituksen (RAMOn osa 4 Vaihteet ) kohdalle (vaihteenkieli, tukikisko) ei saa tehdä reikäliitäntää kiskoon. Välikiskoon reikäliitäntä sen sijaan voidaan tehdä, ellei ole muita esteitä (esim. tilanpuute). Tappijuotosta tai johdinkiinnitintä (piir. 214D185) käytettäessä kielisovituksen alueella kielto koskee vain vaihteen kieltä, mutta ei tukikiskoa. Lisäksi maadoitusjohtimien liitäntä paluukiskoon reikäliitäntää tai tappijuotosta käyttäen on kielletty erikoiskiskojen (esim. lämpökäsitellyt kiskot) kohdalla. Erikoiskiskoihin liitäntä tehdään johdinkiinnittimellä. Erikoiskiskojen sijoituksesta saa tiedon radan kunnossapitäjältä. Kaksikiskoista raidevirtapiiriä käytettäessä tehdään PKL-, RKL-, MKL- ja KKL-pylväiden kiskoonliitäntä impedanssisillan avulla. Impedanssisilta sijaitsee ratajohtopylvään kohdalla (esim. pylvään ja kiskon välissä) tai enintään 30 m RAMO 2004 07

38 RAMO 5.3 Ratajohdon suunnittelu päässä siitä. Yleensä yhdistetään useita pylväitä M-johtimen tms. välityksellä samaan impedanssisiltaan (SSR:n liite 8.6401). 5.3.6.2.8 M-, K- ja R-johtimen yhdistäminen kiskoihin ja toisiinsa M-johdin ja siihen rinnastettavat K- ja R-johdin yhdistetään paluukiskoon pylvään kautta (ks. kohta 5.3.6.2.3). Avoradalla yksikiskoisen raidevirtapiirin alueella menetellään yleensä SSR:n liitteen 8.6401 /1/ mukaisesti. Sivuraiteen M-johdin liitetään pääraiteen M-johtimeen ratapihan päissä kohdissa, joiden etäisyydet sivuraiteen M-johtimen lähimpään päähän ovat enintään 300 m. Enintään 600 m pituisille M-johtimille riittää yksi keskivaiheilla oleva liitäntä toiseen M-johtimeen. Liitäntä tehdään yhdellä johtimella (25 mm5 kuparijohdin tai vastaava), joko ylitysjohtimella suoraan tai portaaliorren kautta. Kun imumuuntaja jää kahden PKL:n väliltä pois, toinen paluujohtimen osajohtimista muutetaan reduktiojohtimeksi ja toinen osajohdin yhdistetään pylvääseen noin 200 m (ennen 300 m) välein RKL-pylväillä. 5.3.6.3 Muut maadoitukset Maadoituksia on käsitelty tarkemmin SSR:n kohdassa 3.5.3 /1/. 5.3.6.3.1 Aidat ja sillat Metalliset suoja-aidat, jotka ovat maadoittamista edellyttävällä alueella (ks. SSR:n liite 8.6405 /1/), maadoitetaan molemmista päistä. Jos aidan pituus on alle 50 m, riittää maadoittaminen yhdestä pisteestä. Yli 50 m pituiset aidat maadoitetaan molempien päiden lisäksi myös noin 50 m välein. Muun jännitteelle alttiin osan kanssa yhteistä maadoitusjohdinta ei saa käyttää, lukuun ottamatta M-johtimeen maadoitettua pylvästä. Aidan pitkittäiset tukiraudat maadoitetaan molemmista päistä mahdollisesti päätypaalujen kautta ja jatkokset varmistetaan tarvittaessa johtimella tai hitsaamalla. Mikäli suoja-aita ei ole yhtenäinen, aukkojen kohdalla voidaan käyttää ketjutusmaadoittamista, mutta kukin osuus on lisäksi maadoitettava yhdestä pisteestä paluukiskoon ketjuttamatta (SSR:n liite 8.6404 /1/). Siltojen maadoittamisen periaatteet on esitetty julkaisussa Sähköturvallisuusmääräysten soveltaminen sähköradan kiinteisiin laitteisiin /2/ ja Rautatiesiltojen suunnitteluohjeiden /8/ osassa 8 Siltojen maadoituksen suunnitteluohje. 5.3.6.3.2 Meluesteen maadoittaminen Sähköradan läheisyydessä maadoittamista edellyttävällä alueella sijaitseva melu- RAMO 2004-07

RAMO 2004 07 39 RAMO 5.3 Ratajohdon suunnittelu este maadoitetaan paluukiskoon. Asia on esitetty tarkemmin ohjeessa Rautateiden meluesteet /12/. 5.3.6.3.3 Rakennukset ja laiturikatokset Mikäli rakennus sijaitsee maadoittamista edellyttävällä alueella, raiteen puoleisen sivun nurkat sekä räystään reuna varustetaan paluukiskoon maadoitetuilla johtimilla. Jos betoninen laiturikatos on alttiina jännitteelle, sen ajojohdinta lähinnä oleva kohta varustetaan paluukiskoon varmistetusti maadoitetulla 25 mm 2 kupariköydellä, ellei betonirautoja ole maadoitettu paluukiskoon (SSR:n liite 8.6410 /1/). Puisen laiturikatoksen koko jännitteelle altis alue varustetaan paluukiskoon varmistetusti maadoitetulla metalliverkolla, -levyllä tai enintään 20 cm etäisyydellä toisistaan sijaitsevilla johtimilla; nämä vierekkäin sijaitsevat johtimet saavat olla 16 mm 2 kuparia tai 35 mm 2 rautaa, mutta paluukiskoon maadoittamiseen käytetään 25 mm 2 kupariköyttä. 5.3.6.3.4 Ulkopuolisten metalliosien ja maadoitusten yhdistäminen paluukiskoon Paluukisko saadaan yhdistää ulkopuoliseen PE- tai PEN-johtimeen, kaapelivaippaan, vesijohtoverkkoon tms., jos käyttövirralla kiskopotentiaalista aiheutuva kosketusjännite on enintään 50 V. Yhdistettäessä paluukiskoa ulkopuoliseen PE- tai PEN-johtimeen lisäehtoina on, että ko. verkossa oikosulkusuojauksen pitää olla toteutettu oikosulun nopealla ja automaattisella poiskytkemisellä ja sähköradan paluuvirta ei aiheuta PE- tai PEN-johtimessa liiallista lämpenemää. Jos nämä ehdot eivät täyty, ulkopuolisen sähkönjakeluverkon PE- tai PENjohdinta ei saa yhdistää paluukiskoon. Tällöin ulkopuolinen verkko on varustettava erotusmuuntajalla tai vikavirtasuojakytkimillä. 5.3.6.3.5 Laitetilojen maadoitukset Sähköradan läheisyydessä sijaitsevan laitetilan maadoituskisko liitetään paluukiskoon, jos laitetila sijaitsee maadoittamista edellyttävällä alueella. Asiaa on käsitelty tarkemmin julkaisussa Laitetilojen ja valaisimien maadoittaminen /13/. 5.3.6.3.6 Kytkinasemien maadoitukset Syöttöaseman ja radan maadoitukset yhdistetään keskenään aina, mikäli sallitut jännitevaatimukset pystytään hoitamaan yhdistämisen seurauksena oleellisesti laajentuneessa potentiaalikentässä. Yhdistäminen suoritetaan kolmella vähintään 25 mm5 kuparijohtimella, jotka eristetään aseman maadoitusalueella. Liitännät

40 RAMO 5.3 Ratajohdon suunnittelu tehdään siten, että ne kaikki voidaan helposti avata joko radan tai aseman puoleisessa päässä mittauksia varten. Kytkinasemien maadoituksen yhdistämistä paluukiskoon on käsitelty tarkemmin SSR:n liitteessä 8.415 /1/. 5.3.6.3.7 Maadoituksien liitepiirustukset Sähköistyksen kiinteiden laitteiden suunnittelu ja rakentaminen -ohjeessa /1/ on seuraavat maadoituksiin liittyvät liitepiirustukset: 8.6405 Raiteiden välisen aidan ja suoja-aidan maadoitus 8.8406 Betonisillan maadoitus 8.6407 Terässillan maadoitus 8.6408 Tievaroituslaitoksen maadoitus 8.6409 Sähköradan läheisyydessä olevien rakennusten maadoitus 8.6410 Laiturikatoksen maadoitus 8.415 Kytkinlaitoksen maadoituksen yhdistäminen paluukiskoon 8.6420/1 Pylväsmaadoitusluettelo 8.6420/2 Maadoitusluettelo Muita rakennepiirustuksia, jotka edellyttävät maadoitusohjeita, ovat: 214E37-2 Opastinmaston maadoitus sähköistetyillä rataosilla ja maadoitusjohtimen risteily kaapelin kanssa. 214E37-12 Opastimen maadoitusjohtimen kiinnitys puiseen ratapölkkyyn. 214E37-13 Opastimen maadoitusjohtimen kiinnitys betonipölkkyyn ja liitäntä paluuvirtakiskoon. 214D37-16 Maadoitusjohtimen asennus betoniin tai kiveen. 214D37-17 Huoltovaunun, asennuskorin tai konetikkaiden käyttö siltamaadoituksen asennuksessa. 5.3.6.4 Maadoitusvastusten mittaus, maadoitusten kunnon tarkkailu ja maadoitustietojen taltiointi 5.3.6.4.1 Maadoitusvastusten mittaaminen Ratajohtopylväiden ja muiden paluukiskoon maadoitettavien pylväiden ja rakenteiden maadoitusvastukset maadoitusjohtimineen ja -elektrodeineen mitataan ennen maadoitusjohtimien liittämistä paluukiskoon. M-johdinalueella mittaus tulee tehdä ennen M-johtimen asennusta. Jokaisen em. kohteen mittaamisen sijasta RHK voi käyttää harvennettua mittausmenettelyä, esimerkiksi joka toisen pylvään maadoitusvastuksen määritystä. Suppeahkoilla rakenteilla kuten ratajohtopylväillä riittää 40...50 m virtapiikki- ja jännitepiikkietäisyys (60 %). Jos radan vieressä on maasta eristämättömiä kaapeleita tai suojalankoja, mittaussuunta valitaan kohtisuoraksi rataan nähden. Laajoilla rakenteilla, kuten silloilla, on tarpeen noin 200 m virtapiikkietäisyys ja jännitepiikin etäisyyden funktiona tehtävä mittaus. RAMO 2004-07

RAMO 2004 07 41 RAMO 5.3 Ratajohdon suunnittelu Edellä esitetyn mittausmenetelmän sijasta voidaan ratajohtopylväiden yms. kohteiden maadoitusvastus määrittää riittävällä tarkkuudella paluukiskoa vastaan tehtävällä eristysvastusmittauksella. Syöttöaseman maadoitusvastus mitataan aseman maadoitusjärjestelmän ja asemaan liittyvien ukkosjohtimellisten johtojen yms. ollessa lopullisessa kunnossaan. Mittaaminen tehdään erikoismenetelmällä. Tarkistusmittaukset on tehtävä vähintään 10 vuoden välein. 5.3.6.4.2 Maadoitusten kunnon tarkkailu Ennen sähköistetyn raideosuuden käyttöönottoa suoritetaan maadoitusten perustarkastus. Tällöin tarkistetaan, että kaikki maadoitettavaksi vaaditut osat on maadoitettu asianmukaisella tavalla, suunnitelmat vastaavat todellista tilannetta ja liitännät osaan itseensä sekä paluukiskoon on tehty oikein ja ovat kunnossa. Ratajohtopylväiden ja muiden paluukiskoon maadoitettujen osien liitäntöjen visuaalinen tarkastus suoritetaan ainakin kerran vuodessa. Käyttömaadoitukset tarkastetaan vuosittain mittaamalla. Syöttöaseman ja välikytkinaseman aidatulla alueella sekä ukkosjohtimellisella syöttöjohdolla riittää kerran vuodessa tehty visuaalinen tarkastus. Ratajohtopylväiden ja muiden paluukiskoon maadoitettujen osien ja paluukiskon välisten johtimien kunto tarkistetaan kerran kolmessa vuodessa mittaamalla sähköisesti. Syöttöaseman maadoitusvastuksen määräaikaismittauksen yhteydessä tutkitaan kunkin osan ja maadoitusjärjestelmän välisen yhteyden kunto vastusmittauksen avulla. 5.3.6.4.3 Maadoitustietojen taltiointi Ratajohtopylväiden maadoitustiedot merkitään pylväsmaadoitusluetteloon (SSR:n liite 8.6420/1) tai pylväsluetteloon, portaalikaavioon tai suoraan ratajohdon sijoituskarttaan seuraavasti: maadoitustyyppi (tavallinen vai varmistettu, mahdollinen impedanssisilta, eristetty pylväs, maasta eristetty pylvään ja paluukiskon välinen maadoitusjohdin, potentiaalin ohjauselektrodi jne.), raide sekä kisko a tai b. Perusaineiston perusteella (pylvässijoitus-, kaapeli- ja risteämäkartat, raidevirtapiiritiedot, maastokäynnit jne.) laaditaan maadoitusluettelo (SSR:n liite 8.6420/2), johon merkitään paluukiskoon maadoitettavat muut kohteet kuin ratajohtopylväät. Ratajohtopylväiden maadoitus- ja eristysvastusmittausten tulokset esitetään SSR:n liitteen 8.6421 /1/ mukaisessa mittauspöytäkirjassa. Syöttö- ja välikytkinaseman maadoituksesta laaditaan erillinen piirustus. Mitattu maadoitusvastus ja syöttöaseman potentiaali maasulussa kirjataan mittauspöytäkirjaan.

42 RAMO 5.3 Ratajohdon suunnittelu 5.3.6.5 Kiskonjatkokset ja poikittaisyhdistykset 5.3.6.5.1 Kiskonjatkokset Paluukiskon jatkosten sähköiset liitokset tehdään yleensä taipuisalla 25 mm 2 kupariköydellä. Jos yksiraiteisella radalla käytetään yksikiskoista raidevirtapiiriä, paluukiskon liitos tehdään kahdella 25 mm 2 johtimella. Mikäli kiskonjatkokset on ennestään liitetty sähköisesti esim. raidevirtapiirien vuoksi vähintään 16 mm 2 kupariköydellä tai langalla, lisäliitännäksi riittää yksi 25 mm 2 johdin. Jos kysymyksessä ei ole paluukiskon mekaanisen jatkoksen sähköinen varmistaminen vaan johdin toimii paluuvirtatien osana (kuten on laita mm. vaihteiden luona tai paluukiskon vaihtuessa), käytetään kahta erillistä 25 mm 2 johdinta. Sähköistämättömien raiteiden kiskot yhdistetään raidevirtapiirien salliessa rinnan sähköistettyjen raiteiden paluukiskojen kanssa. Kiskonjatkoksen sähköiseen varmistamiseen riittää sähköistämättömillä raiteilla yksi 25 mm 2 johdin; suurilla ratapihoilla (raiteita yli 5) nämä jatkosjohtimet voidaan jättää pois, elleivät raidevirtapiirit niitä vaadi. 5.3.6.5.2 Poikittaisyhdistykset Kaksi- tai useampiraiteisella radalla sekä ratapihalla tehdään sähköistettyjen raiteiden paluukiskon välille poikittaisyhdistykset PKL:n kohdalle ja ratapihan päihin tulovaihteen läheisyyteen, (SSR:n liite 8.6417, Paluukiskojen välinen poikittaisyhdistys ratapihalla ja avoradalla). Yksikiskoista raidevirtapiiriä käytettäessä poikittaisyhdistys tehdään lisäksi imumuuntajan tai säästömuuntajan kohdalle, yksikiskoisen osuuden alkukohtaan ja näiden kohtien välille 100...350 m välein (keskimääräinen väli linjalla noin 300 m ja ratapihalla noin 500 m). Kaksikiskoista raidevirtapiiriä käytettäessä tehdään poikittaisyhdistys PKL:n kohtaan, ratapihan tulovaihteen läheisyyteen sekä lisäksi kohtiin, joissa molemmissa raiteissa on samalla kohtaa (ero alle 30 m) keskipisteellä varustetut impedanssisillat. Akselinlaskentajärjestelmän alueella raiteiden välille tehdään poikittaisyhdistys imu-, säästö- ja vaihteenlämmityspylväiden kohdalle, PKL-pylväiden kohdalle sekä joka toisen MKL-pylvään kohdalle siten, että kahden peräkkäisen poikittaisyhdistyksen väli on enintään n. 400 m. Poikittaisyhdistys ei saa eristämättömänä joutua sallittua etäisyyttä (5 m) lähemmäksi rataa risteävää kaapelia tms. PKL:n kohdan poikittaisyhdistys sijoitetaan yleensä PKL-pylvään kohdalle. PKL:n kohdan, imumuuntajan, säästömuuntajan ja ratapihan poikittaisyhdistykset ulotetaan myös sähköistämättömiin raiteisiin (SSR:n liite 8.6417). RAMO 2004-07

43 RAMO 5.3 Ratajohdon suunnittelu Kaksi- tai useampiraiteisella radalla tehdään kaksi poikittaisyhdistystä sellaisen syöttöaseman kohdalle, jonka maadoitus on yhdistetty paluukiskoon. Jos syöttöaseman maadoitus ei ole yhdistetty paluukiskoon, syöttöaseman kohdalle osuvan normaalin poikittaisyhdistyksen johtimet on eristettävä maasta kohdassa SSR:n kohdassa 3.52 /1/ mainittuja rajoja lähempänä aseman maadoituselektrodia tai siihen yhteydessä olevaa osaa. Sama pätee myös muiden 110...400 kv asemien kuin syöttöasemien sekä 110...400 kv pylväiden ja pylväsmaadoitusten lähialueella. Paluujohtimen kiskoonliitännän, imumuuntajan, säästömuuntajan, vaihteenlämmitysmuuntajan ja yksikiskoisen raidevirtapiirin rajan kohdalla olevat poikittaisyhdistykset tehdään sähköistettyjen raiteiden osalta kahdella erillisellä 25 mm 2 kupariköydellä; muissa poikittaisyhdistyksissä riittää yksi johdin. Poikittaisyhdistysjohtimet upotetaan raiteiden välissä 50...80 cm syvyyteen; nousun, pölkkyyn kiinnittämisen jne. suhteen noudatetaan soveltuvin osin SSR:n kohdassa 3.52 /1/ annettuja ohjeita. Sähköistetyltä alueelta poistuvia raiteita käsitellään potentiaalin kannalta kuten sähköistettyjä raiteita, jos niitä ei varusteta eristysjatkoksilla. Ellei eristysjatkoksia käytetä ja erkanemiskohdan kiskopotentiaali ylittää toimenpiteitä edellyttävän rajan, lisämaadoitukset ovat aiheellisia. Mikäli pistoraide tulee sellaiselle syöttöasemalle, jonka maadoitusta ei ole yhdistetty paluukiskoon, sen molemmat kiskot varustetaan eristysjatkoksilla. Potentiaalin kutakin alkavaa 500 V kohti tarvitaan yksi eristysjatkos; peräkkäisten eristysjatkosten väli vastaa suunnilleen ympäröivän maan potentiaalin pienenemistahtia. Jos syöttöaseman maadoitus on yhdistetty paluukiskoon, pistoraide maadoitetaan aseman maadoitukseen ilman eristysjatkoksia. RAMO 2004 07

44 RAMO 5 RAMO 2004-07

45 RAMO 5.4 Ratajohdon rakentaminen 5.4 RATAJOHDON RAKENTAMINEN 5.4.1 Koordinaatit ja toleranssit 5.4.1.1 Koordinaatit Johdinsuunnittelua varten ja perustuksen lopullisen paikan määrittämiseksi mitataan perustuksen sijainti koordinaatteina ns. tarkemittauksissa. Koordinaattien on sovelluttava RHK:n kiinteistönhallintajärjestelmään (KHJ-järjestelmä). Mittaustiedot tallennetaan sähköiseen muotoon. Johdinsuunnittelu voi tapahtua myös teoreettisten mittojen pohjalta, mikäli näin eri osapuolten kesken sovitaan. 5.4.1.2 Toleranssit 5.4.1.2.1 Raiteen toleranssit Raiteen aseman ja asennon laatuvaatimukset on esitetty RAMOn osassa 13 ARadan tarkastus@. 5.4.1.2.2 Ratajohdon asennustoleranssit Asennustoleransseja käytetään seuraavissa tapauksissa: ratajohdon uudisasennuksessa ratajohdon muutos- ja lisätöissä radan perusparannustyön yhteydessä ratajohdon huollossa huoltotoleranssien ylityttyä. Ratajohdon asennustoleranssien perustana on raiteen teoreettinen asema, jos raide tuodaan teoreettiseen asemaansa ennen sähköliikenteen alkamista. Muussa tapauksessa asennustoleranssien perustana on raiteen sen hetkinen asema. Ratajohdon asennustoleranssit on esitetty seuraavassa taulukossa (taulukko 5.4:1). Taulukko 5.4:1 Ratajohdon asennustoleranssit KOHDE PERUSTUKSET rataa vastaan kohtisuora etäisyys radan pituussuunnassa valuperustuksen korkeus elementtiperustuksen korkeus portaalin perustusten korkeusero X-mitta, perustuksen pinnan ja maanpinnan korkeusero kallistuma TOLERANSSI " 3 cm " 50 cm " 5 cm " 10 cm 5 cm " 0 RAMO 2004 07

46 RAMO 5.4 Ratajohdon rakentaminen KOHDE PYLVÄÄT etäisyys raiteen keskiviivasta raiteen pituussuunnassa pylvään huipun kallistuma tai taipuma rataa vastaan kohtisuoraan johtimien asennuksen jälkeen pylvään huipun kallistuma tai taipuma radan pituussuunnassa tavallisilla pylväillä pylvään huipun kallistuma tai taipuma radan pituussuunnassa kiristyspylväillä pylvään suurin sallittu taipuma PORTAALIT jalkojen huipun kallistuma tai taipuma kaikkiin suuntiin KIRISTYSLAITTEET painojen korkeus (huom. kitka) käyrä tasauslevy suora tasauslevy KÄÄNTÖORREN KÄÄNTYMÄ (huomioi lämpötila) yksittäinen kääntöorsi kaksoiskääntöorsi KENTTIEN ILMAVÄLI erotuskenttä suljettu kenttä yhdensuuntaiset vaihdelangat AJOLANGAN SIKSAK 30 cm 40 cm vaihteissa ja kentissä erotusjakso ryhmityseristin (raiteen keskiviivasta) AJOLANGAN RIPUSTUSKORKEUS (nimelliskorkeus 615 cm minimikorkeus 560 cm maksimikorkeus 650 cm) normaalisti siltojen alitukset ja tunnelit vaihteet (huomioitava ajolangan ripustuskorkeusero) ripustuskorkeusero viereisillä pylväillä (1 cm /10 m) TOLERANSSI " 3 cm " 50 cm 0...+5 cm " 5 cm " 10 cm " 10 cm " 5 cm Piir. P4-272 " 2 cm " 5 cm " 10 cm " 5 cm 0..+ 2 cm " 2 cm " 2 cm " 3 cm " 2 cm " 2 cm " 2 cm "10 cm - 5... +10 cm " 1 cm " 2 cm 2..6 cm RIPUSTIMET kaltevuus " 3 % RAMO 2004-07

47 RAMO 5.5 Kytkinaseman suunnittelu ja rakentaminen 5.5 KYTKINASEMAN SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN Kytkinaseman suunnittelun kulku on esitetty ohjeessa ASähköistyksen kiinteiden laitteiden suunnittelu ja rakentaminen@ /1/ (SSR) kohdassa 5. Kytkinlaitosten rakentamisen kulku on esitetty SSR:n kohdassa 6. Kytkinlaitosten suunnittelua ja rakentamista koskevat erillisohjeet ovat SSR:n kohdassa 8.4. RAMO 2004 07

48 RAMO 5 RAMO 2004-07

5.6 SÄHKÖRADAN KAUKOKÄYTTÖJÄRJESTELMÄT 5.6.1 Yleistä 49 RAMO 5.6 Sähköradan kaukokäyttöjärjestelmät Kaukokäyttöjärjestelmän muodostavat käyttökeskus sekä kytkinasemilla ja liikennepaikoilla sijaitsevat ala-asemat. Kaukokäyttöjärjestelmällä valvotaan ja ohjataan ao. käyttökeskuksen toimintapiirissä olevan ratajohdon sähköistä tilannetta. Järjestelmän tarkempi kuvaus on esitetty SSR:n kohdassa 7.1 /1/. 5.6.2 Toiminnot ja tekniset vaatimukset Kaukokäyttöjärjestelmä välittää seuraavat perustoiminnot käyttökeskuksen ja ala-asemien välillä: kytkinlaitteiden ohjaukset käyttökeskuksesta ala-asemille kytkinlaitteiden asennonmuutosilmoitukset ala-asemilta käyttökeskukseen erilaiset hälytys- ja mittaustiedot. Kaukokäyttöhäiriötilanteissa voidaan kytkinlaitteita ohjata myös paikallisesta ohjaustaulusta tai laitteen luota. Liikennepaikoilla voidaan ratapihalla olevat erottimet avata vaaratilanteessa tai sellaisen uhatessa. Toiminnot ja tekniset vaatimukset on kuvattu tarkemmin SSR:n kohdassa 7.2. /1/ RAMO 2004 07

50 RAMO 5 RAMO 2004-07

RAMO 2004 07 RAMO 5.7 Sähkörataan liittyvät määräykset, ohjeet ja piirustukset 5.7 SÄHKÖRATAAN LIITTYVÄT MÄÄRÄYKSET, OHJEET JA PIIRUSTUKSET Seuraavien kohtien numeroidut määräykset, ohjeet ja piirustukset ovat SSR:ssä /1/. Numeroimattomia englanninkielisiä määreitä on käytetty viimeisimmissä sähköistysurakoissa. 5.7.1 Valmistusmääräykset, tekniset vaatimukset ja hankintaohjelmat 8.118 Imumuuntaja 2R2P2, 6!200,VR-2RIM Booster transformer 1R2P2, 6-200 (1-raiteisen radan imumuuntaja) Traction line autotransformer 2x27.5/27.5 kv (AM-säästömuuntaja) 25 kv surge arrester (25 kv ylijännitesuoja) Traction-line switching equipment (Ratajohtoerottimet) Switchgear module: 2x25 kv switchgear, protection, control and monitoring equipment (Syöttöasemamoduli: 2x25 kv kytkinlaitos, suojaus-, ohjaus- ja valvontalaitteet) Codes and abbreviations used at feeder stations (Syöttöasemien lyhenteet ja merkinnät) Recommendation for symbols to be used for feeder station protective relays (Suositeltavat syöttöaseman suojareleiden piirrosmerkit) Alarm list (Hälytysluettelo) Operating and maintenance tools for the feeder station (Syöttöaseman käytössä ja huollossa tarvittavat työkalut) Feeder station control, measuring and monitoring equipment (Syöttöaseman mittaus- ja valvontalaitteet) Transformer 7.5 MVA (Muuntaja 7,5 MVA järjestelmää 25 kv varten) Transformer 12.5 MVA (Muuntaja 12,5 MVA järjestelmää 25 kv varten) Transformer 12.5 MVA (Muuntaja 12,5 MVA järjestelmää 2x25 kv varten) Surge arrester for 110 kv plant 110 kv ylijännitesuoja) Circuit breaker for 110 kv plant 110 kv katkaisija) Current transformer for 110 kv plant (110 kv virtamuuntaja) Voltage transformer for 110 kv plant (110 kv jännitemuuntaja) Disconnectors and earthing switches for 110 kv plant (110 kv erottimet ja maadoituserottimet) Post insulators for 110 kv plant (110 kv tukieristimet) Circuit breaker for 25 kv plant (25 kv katkaisija) Disconnectors and earthing switches for 25 kv plant (25 kv erottimet ja maadoituserottimet) Cable current transformer for 25 kv plant (25 kv kytkinlaitoksen kaapelivirtamuuntaja) Voltage transformer for 25 kv plant (25 kv jännitemuuntaja) Post insulators for 25 kv plant (25 kv tukieristimet) 30 kva auxiliary transformer (30 kva omakäyttömuuntaja) Surge arrester for 25 kv plant (25 kv ylijännitesuoja) Surge arrester for return conductor (Paluujohtimen ylijännitesuoja) 51

52 RAMO 5.7 Sähkörataan liittyvät määräykset, ohjeet ja piirustukset Filter for feeder stations of electrified lines (Syöttöaseman suodatin) 5.7.2 Ratajohdon suunnittelua koskevat erillisohjeet 8.201 Ajojohtimen köysivoimien tarkistusohjeet 8.202 Pitkän kiristysvälin aiheuttamat tarkistukset 8.203 Ratajohdon pylväiden ja portaalien laskenta 8.204 Ajolangan etäisyys raiteen keskiviivasta 8.205 Vaihteiden sähköistys 8.206 Ajojohtimen kääntöorsien ja ripustimien laskeminen 8.207 Ratajohto SR65 nopeudelle 200 km/h 8.208 Ratajohto S71 nopeudelle 200 km/h 8.209 Ratajohdon sijoitus ylikulkusillan kohdalla sekä tunnelissa 8.210 N 200 kääntöorret (P3-1191), kääntöorren valinnat ja käytönrajat 5.7.3 Ratajohdon rakentamista koskevat työohjeet 8.311 Perustamisohje paikalla valettaville perustuksille 8.312 Perustuskuopan tukeminen, täyttö ja merkintä 8.313 Perustusten ja haruspalkkien asennustoleranssit 8.314 Paikalla valetut ratajohdon perustukset, betonityöselitys 8.315 Anturaelementtien asennusohje 8.317 Paalutusohje teräsbetonipaaluille 8.318 I-pylvään paalutetun holkkielementtiperustuksen asennus 8.319 Kallioelementtiperustuksen (CE) asennustyöohje 8.321 Ratajohtopylväiden pystytysohje 8.331 Kääntöorsien valmistaminen uudisrakennustyömaalla 8.332 Ripustimien valmistus 8.341 Ajojohtimen asentamis- ja mittausohje 8.343 Ratajohdon viimeistelyohje 8.344 Erotusjakson R7-272 asennusohje 8.345 Ryhmityseristimen R5-326 asennusohje (BICC) 8.346 Ryhmityseristimen R6-256 asennusohje (BBC) 8.348 Teräsköysiraksit 8.349 Keraamisen eristimen R3!278 puhdistus- ja tarkastusohje 8.352 Puristettavien liittimien asennusohje (Karl Pfisterer) 8.356 Ryhmityseristimen R1-983 asennusohje (Arthur Flury) 8.358 Kaksiosaisen erotusjakson R1-1000 asennusohje (Arthur Flury) 8.359 Ajojohtimen kiristyslaitteistojen asennus (S71) 8.360 Ratajohdon 25 Cu pylväsmaadoitusjohtimen liitäntä Cadweld-liitosmenetelmällä ratakiskoon 8.361 Työmaadoitukset sähköradan uudisrakennustöissä 3.362 Lug-All-viputaljojen käyttö-, tarkastus- ja korjausohje 8.365 Ajojohdon kannattimen suojaputken asennusohje 8.366 Ratajohdon S71 viimeistelyohje 8.367 Erotusjakson SR-R-1192 (BICC) asennusohje 8.368 Ratajohdon S71 toleranssit ja muut tekniset vaatimukset 8.370 Ratajohtojen SR220, SR160 ja SR80 viimeistelyohje 8.371 Ratajohtojen SR220, SR160 ja SR80 toleranssit ja muut tekniset vaatimukset RAMO 2004-07

RAMO 5.7 Sähkörataan liittyvät määräykset, ohjeet ja piirustukset 5.7.4 Kytkinlaitosten suunnittelua ja rakentamista koskevat erillisohjeet 8.401 Radan kaltevuuden vaikutus erotusjakson paikan valintaan 8.402 Tasoristeyksen näkemäalue 8.421 Yleinen rakennustyöohje 5.8.5 Kaukokäyttöjärjestelmää koskevat liitteet 53 Modular feeder stations, electrical installations Modular feeder station, electrical installations of the building Tests to be carried out on the feeder station at the installation site (Modulisyöttöaseman sähköasennukset) (Modulisyöttöasemarakennuksen sähköasennukset) (Syöttöasemalla suoritettavat koestukset) 5.7.5 Piirustukset 8.6201 I-pylväs 8.6202 Harustettu I-pylväs (keskiankkuroinnin kiristyspylväs, S71) 8.6203 Yhden raiteen imumuuntajateline 8.6204 P-portaalit 8.6207 Kehäportaalit 8.6209 Ulokepylväs (ristikkojalka) 8.6212 Kannatusrakenteet tunneleissa 8.6213/1 Elementtiperustukset 8.6213/2 Paalutettu elementtiperustu 8.6213/3 Kallioelementtiperustus 8.6214 Imumuuntajapylvään maaperustus 8.6215/1 Paikalla valettu anturaperustus 8.6215/2 Paikalla valettu kallioperustus 8.6215/3 Paikalla valettu anturaton paaluperustus 8.6217 Kosketussuoja, suojaseinämä 8.6218 Kosketussuoja, suojalippa 8.6221 Kosketussuojan kuormitusperuste 8.6301 Y-köydellinen ajojohdin, ohjainripustus 8.6303 Y-köydetön ajojohdin, sivutukiripustus 8.6311 Virroittimen kontaktiosan muoto 8.6312 Pääteankkuroinnit 8.6314 Keskiankkurointi 8.6315 Y-köysi 8.6316 SR70 ratajohdon ripustimet 8.6317 S71 ja SR65 ratajohdon ripustimet 8.6319 Kääntöorret 8.6320 Kääntöorret 8.6321 Kääntöorret 8.6324 Ohjaimen käytönrajojen tarkistus, suora rata (esimerkki) 8.6325 Ohjaimen käytönrajojen tarkistus, kaarre (esimerkki) 8.6326 Ohjaimen piir. SR-R-1075 päiden minimikorkeusero (ho) 8.6327 Ohjaimet ja ohjaimen tuet 8.6330/1 Sauvaeristimet 8.6330/2 Tukieristimet RAMO 2004 07

54 RAMO 5.7 Sähkörataan liittyvät määräykset, ohjeet ja piirustukset 8.6330/3 Rulla-, lautas- ja haruseristin 8.6330/4 Ryhmityseristin R6-256 8.6330/5 Ryhmityseristin R1-983 8.6330/6 Ryhmityseristin R5-326 8.6330/7 Erotusjakso R7-272 8.6330/8 Erotusjakso SR-R-1192 8.6330/9 Erotusjakso R1-1000 8.6331/1 Johtimet, köydet ja langat 8.6331/2 Johtimet, köydet ja langat 8.6332 Pitkittäiserottimen liitäntä ajojohtimeen 8.6334 Ratapihaerottimen liitäntä ajojohtimeen 8.6335 Ajojohtimien välinen liitäntä suljetussa kentässä ja vaihteissa 8.6336 Yksiraiteisen radan imumuuntaja, liitäntä ratajohtoon 8.6337 Kaksiraiteisen radan imumuuntaja, liitäntä ratajohtoon 8.6339 Syöttöjohtimen liitäntä ajojohtimeen 8.6340 Ryhmitysjohtimen liitäntä ajojohtimeen 8.6341 Radanylitysjohtimen liitäntä ajojohtimeen 8.6342 Kannattimen ja ajolangan välinen potentiaaliliitäntä 8.6343 Erotuskentän potentiaaliliitäntä 8.6345 Paluu- ja M-johtimen liitäntä PKL-pylväällä 8.6346 Paluujohtimen yhdistäminen radanylitysjohtimeen 8.6347/1 Paluujohtimen kannatusrakenne ja kiristysketju 8.6347/2 M-johtimen kannatusrakenne ja kiristysketju 8.6350 80 ja 100 mm 2 ajolankojen poikkipintojen mitat 8.6351/1 S71 kiristyslaitteisto I-pylväällä, painot rinnakkain 8.6351/2 S71 kiristyslaitteisto I-pylväällä, painot peräkkäin 8.6352 2-osainen kiristyslaitteisto 8.6353 Pneumaattishydraulinen kiristyslaitteisto 8.6501 Yksiraiteisen radan syöttöasema, pääkaavio 8.6502 Kaksiraiteisen radan syöttöasema, pääkaavio 8.6505 Muuntajan kuljetusauton vaatimat tilat syöttöasemalla RAMO 2004-07

5.8 TYÖSKENTELY SÄHKÖISTETYLLÄ RADALLA 5.8.1 Sähköratamääräykset RAMO 2004 07 55 RAMO 5.8 Työskentely sähköistetyllä radalla Kaikkien sähköradalla tai sen läheisyydessä työskentelevien henkilöiden on noudatettava ASähköratamääräyksiä@ /10/. Jotta sähköradalla työskentelevät henkilöt voivat tehtäviensä edellyttämässä laajuudessa perehtyä sähkörataan ja sitä koskeviin sähköturvallisuusmääräyksiin, on tällaisten henkilöiden esimiesten huolehdittava, että heille jaetaan ASähköratamääräykset@ /10/ ja annetaan riittävä sähkörataa koskeva sähköturvallisuuskoulutus. 5.8.2 Rata- ja rakennusteknisiin töihin liittyvät erikoisohjeet Sähköratamääräyksiä täydentämään on laadittu seuraavat yleisimpiin rata- ja rakennusteknisiin töihin liittyvät tarkemmat ohjeet. 5.8.2.1 Paluuvirtatiehen vaikuttavat työt 5.8.2.1.1 Kiskonkatkeaman korjaaminen ja vastaavat työt a. Yleistä Seuraavat ohjeet on tarkoitettu sellaisia pienehköjä korjaustöitä varten, joissa sähköturvallisuusmiehen mukanaoloa ei vaadita. Tällaisia töitä ovat mm. kiskon katkeaman esikorjaus sidekiskolla ja pikaliittimellä, katkeaman korjaus sovituskiskoilla ja hitsaamalla, sidekiskon vaihto sekä yhden kiskon vaihto. Sähkölaitteiston käytön johtaja antaa laajoista radan korjaustöistä tapauskohtaiset turvallisuusmääräykset. Kaikissa sähköistetyn radan kiskojen korjaustöissä on muistettava, että kisko on osa sähkölaitteistoa ja ao. työskentelyohjeita on noudatettava (Sähköratamääräysten /10/ lukua 13). b. Liikenteen ohjaus ja valvomon toimenpiteet Katkeaman esikorjauksen ja korjauksen ajaksi pysäytetään junaliikenne sillä raiteella, missä katkeama sijaitsee. Katkeaman sijainti ja korjausajankohta ilmoitetaan ao. käyttökeskukselle (sähköratavalvomo). Jos korjauksen aikana sattuu ratajohdon oikosulku katkeaman sisältävällä syöttöalueella, valvomo ei saa yrittää kytkeä jännitettä päälle ennen kuin katkeama on ohitettu kohdassa d esitetyllä tavalla. c. Katkeamajännite Kiskon katkettua katkeaman yli vaikuttaa vaarallinen jännite, ns. katkeamajännite. Katkeamajännitteen poistamiseksi ja työturvallisuuden varmistamiseksi katkeama on ennen korjaustöihin ryhtymistä ohitettava siten, että radan paluuvirta pääsee kulkemaan katkeaman ohi.

56 RAMO 5.8 Työskentely sähköistetyllä radalla d. Katkeaman ohittaminen ja korjaaminen Katkeaman ohitukseen käytetään erityisesti tätä varten valmistettuja ohituskenkiä ja ohitusjohtoja (muovipäällysteisiä maadoitusköysiä, vähintään 25 mm 2 kuparia). Katkeaman ohituksen saa tehdä vain tehtävään opastettu, erikseen nimetty henkilö. Ohituksen tekijällä tulee olla kumi- tai muovipohjaiset jalkineet. Ohitus tapahtuu seuraavassa järjestyksessä (ks. kuva 5.8:1): 1. Hyvän kosketuksen varmistamiseksi kisko puhdistetaan jäästä tms. katkeaman kummaltakin puolelta. Puhdistukseen käytetyssä työkalussa tulee olla eristysaineinen varsi. Puhdistuksen aikana ei saa koskettaa käsin samanaikaisesti katkenneen kiskon molempia päitä tai seisoa kiskolla siten, että jalat ovat katkeaman eri puolilla. Kun kisko on puhdistettu, ohituskenkä lasketaan kiskolle kuvan 5.8:1 osoittamalla tavalla. 2. Ohitusjohto kiinnitetään kiskon jalkaan katkeaman kummaltakin puolelta kiskoliittimellä (kuva 5.8:2) siten, että se ei haittaa korjausta. 3. Ohituskenkä poistetaan. Kiskoliitin Ohituskenkä Magneetti Eristetty kädensija Yhdistysjohto Magneetti Kiskoliitin Kisko Katkeama Kipinäsuojus Ohitusjohto Kuva 5.8:1 Katkeaman ohittaminen. 2 3 TK6007 4 1 5 1. Runko 2. Kiristysruuvi M14 + vääntövarsi 3. Paineentasauspala 4. Hammaslevy + niitit 5. Pidätinruuvi M10 4 Kuva 5.8:2 Kiskoliitin. RAMO 2004-07

57 RAMO 5.8 Työskentely sähköistetyllä radalla Kun ohitus on tehty, katkeama voidaan esikorjata ja/tai korjata turvallisesti normaalia käytäntöä noudattaen. Ohitusjohto jätetään paikalleen kunnes korjaustyö on loppuun suoritettu. e. Muut työturvallisuuden kannalta kiskon katkeaman korjaukseen rinnastettavat työt Sähköistetyillä radoilla usein tapahtuvia korjaustöitä, joissa joudutaan ottamaan huomioon samat työturvallisuusnäkökohdat kuin korjattaessa kiskon katkeamia, ovat seuraavat: sidekiskon vaihto yhden kiskon vaihto pylväsmaadoituksiin yhdistetyn kiskon vaihto. Sidekiskon vaihto Ennen sidekiskon vaihtoa on tarkastettava, että jatkoksen yhdysjohdin on ehjä. Jos yhdysjohdin on katkennut, muuten vahingoittunut tai se puuttuu, jatkoksen sähköinen yhteys varmistetaan kohdassa d esitetyllä tavalla. Yhden kiskon vaihto Vaihdettaessa katkeaman tai jonkin muun syyn vuoksi kiskoa, johon ei ole yhdistetty pylväsmaadoituksia, menetellään seuraavasti (ks. kuva 5.8:3): 1. Jos kisko on katkennut, katkeama ohitetaan ohituskengällä. 2. Vaihdettava kisko ohitetaan ohitusjohdolla. Kun ohitusjohto on kiinnitetty, kiskoa voidaan vaihtaa turvallisesti. Ohituskenkä Vaihdettava kisko Katkeama Ohitusjohto Kuva 5.8:3 (Yhden) kiskon vaihto. Pylväsmaadoituksiin yhdistetyn kiskon vaihto Tässä kohdassa käsitellään sellaisen kiskon vaihtamista, johon on yhdistetty pylvään suojamaadoituksia. Jos kiskoon on yhdistetty käyttömaadoituksia, vaihtaminen on tehtävä yhteistyössä sähköalan ammattihenkilöiden kanssa, jotka irrottavat ja kiinnittävät käyttömaadoitukset ja huolehtivat sähköturvallisuudesta (Sähköratamääräysten /10/ kohta 13.3). Pylväsmaadoituksiin yhdistetyn kiskon vaihto on tehtävä vahingoittamatta maadoituksia. Kiskon vaihdosta pyritään ilmoittamaan riittävän ajoissa (noin 3 viikkoa etukäteen) sähköradan työnjohdolle, jotta uusien maadoitusjohtimien RAMO 2004 07

58 RAMO 5.8 Työskentely sähköistetyllä radalla kiinnitys voidaan teettää sähkörata-asentajilla. Vaihto tapahtuu seuraavasti (ks. kuva 5.8:4): Uusi kisko Ohitusjohto Ohitusjohto Vanha kisko Katkeama Vanhat pylväsmaadoitukset Tilapäiset pylväsmaadoitukset Kuva 5.8:4 Pylväsmaadoituksiin yhdistetyn kiskon vaihto. 1. Jos vanha kisko on katkennut, katkeama ohitetaan kohdan d mukaisesti. 2. Vanha kisko ohitetaan ohitusjohdolla kuvan 5.8:4 esittämällä tavalla. 3. Tilapäiset maadoitusjohtimet (25 mm 2 kupariköyttä) kiinnitetään kiskon jalkaan (kuva 5.8:4), minkä jälkeen ne kiinnitetään kiskoliittimillä siihen ratajohtopylvääseen, jonka maadoitukset on yhdistetty vanhaan kiskoon. 4. Vanha kisko irrotetaan ja nostetaan raiteen viereen. 5. Uusi kisko asetetaan paikalleen ja siihen porataan kiskoporakoneella reiät maadoitusjohtimia varten, jos käytetään reikäliitosta. 6. Tilapäiset maadoitusjohtimet ja vanha kisko maadoitusjohtimineen jätetään paikalleen, kunnes pylväsmaadoitukset on kiinnitetty uuteen kiskoon. Ne saa kiinnittää vain sähköalan ammattimies (Sähköratamääräykset 13.3 /10/). 5.8.2.1.2 Kiskonvaihto ja hitsaus Edellisessä kohdassa käsiteltyjä töitä laajemmissa töissä (esim. useiden kiskojen vaihto, vaihteiden vaihto ja jatkuvaksi hitsaus) on aina etukäteen sovittava töiden edellyttämistä sähköturvallisuustoimenpiteistä käytön johtajan kanssa. Sähköalan ammattihenkilöt tekevät työmaalla tarvittavat paluuvirtajärjestelyt tai antavat riittävät ohjeet ja opastuksen. RAMO 2004-07

RAMO 2004 07 59 RAMO 5.8 Työskentely sähköistetyllä radalla 5.8.2.1.3 Rikkoontuneiden suojamaadoitusten korjaaminen Maadoitusten kunnosta vastaa käytön johtaja. Käyttömaadoituksia saavat tehdä ja korjata vain sähköalan ammattihenkilöt. Suojamaadoituksen tilapäisen korjauksen (esim. ratatöiden aikana rikkoutuneen tai ratatöiden vuoksi irrotetun suojamaadoituksen korjauksen) saa tehdä tehtävään perehdytetty henkilö. Suojamaadoituksen lopullisen korjauksen tekee sähköalan ammattihenkilö tai se tehdään hänen valvonnassaan (Sähköratamääräysten /10/ kohta 13.2). Irronnut tai rikkoutunut suojamaadoitus voidaan tilapäisesti korjata tarkoitusta varten tehdyllä vähintään 25 mm 2 kuparijohtimella. Irronneen suojamaadoituksen lopullisen kiinnityksen jälkeen voidaan tilapäiset johtimet poistaa. Maadoitus tulee tapahtua aina samaan kiskoon, mistä se on irronnut. 5.8.2.2 Kalliorakennustyöt Kalliorakennustyöt tehdään ARautatien maarakennustöiden yleinen työselitys ja laatuvaatimukset@ (RMYTL) /5/ osan 6 AKalliorakennustyöt@ mukaisesti. 5.8.2.3 Ratatyöt, jotka edellyttävät raiteen siirtoa Ratajohdon ja raiteen asemaa on käsitelty edellä kohdassa 5.2.7 sekä RAMOn osassa 13 Radan tarkastus. Profiilista tai mittapiirustuksesta poikkeavasta raiteen siirroista on aina tehtävä suunnitelma. Myös sähköistyssuunnitelmat on tarkistettava. Niiden tarkistukseen tarvitaan seuraavia lähtötietoja: ajolangan asema raiteeseen nähden ennen raiteen siirtoa raiteen siirron suuruus kallistuksen muutos. Raiteen ja ajolangan keskinäinen asema on mitattava työn valmistuttua. Raidetta liikuteltaessa tulee aina varmistua siitä, että pylväsmaadoitukset eivät rikkoudu. Mikäli pylväsmaadoituksia joudutaan työmenetelmästä johtuen irrottamaan, ne on ennen irrotusta korvattava tilapäisellä maadoitusjohtimella, ks. kohta 5.8.2.1.1. 5.8.2.4 Työkoneiden käyttö ASähköratamääräysten@ /10/ kohdassa 3 on esitetty vaaditut etäisyydet ratajohdon jännitteisistä osista erilaisille koneille ja henkilöille. Mikäli taulukossa työkoneille annettuja etäisyyksiä joudutaan työmenetelmistä tms. johtuen tilapäisesti alittamaan, asiasta on neuvoteltava etukäteen ja alitukseen on saatava käytön johtajan lupa. 5.8.2.4.1 Kiinteät työkoneet Jos kiinteä tai pienellä alueella liikkuva työkone, esimerkiksi kiinteä tai liikkuva nosturi, sen osa tai kuorma, voi työkoneen rikkoutumisen, kaatumisen tms. syyn

60 RAMO 5.8 Työskentely sähköistetyllä radalla vuoksi ulottua ASähköratamääräysten@ /10/ kohdan 3 taulukon 2 vähimmäisetäisyyksiä lähemmäksi jännitteisiä rakenteita, kone pitää maadoittaa sähköistetyn raiteen paluuvirtakiskoon. Maadoituksen suorittaa sähköalan ammattihenkilö tai tehtävään perehtynyt henkilö. Mikäli ASähköratamääräysten@ edellyttämiä etäisyysvaatimuksia ei voida rakennusnostureiden tai paalutuskoneiden kohdalla täyttää, voidaan käyttää esimerkiksi nosturin ja ratajohdon väliin rakennettuja suojaseiniä. Suojaseiniä tai muuta suojausta käytettäessä tulee niistä aina sopia etukäteen käytön johtajan kanssa ja käytön johtaja tai hänen valtuuttamansa henkilö tarkastaa suojarakenteet. 5.8.2.4.2 Kiskoilla kulkevat työkoneet Kaikki sähköistetyllä alueella liikkuvat nosturilla varustetut työkoneet on varustettava nostokorkeuden rajoittimella. Ratatyökoneiden nosturien nostokorkeudenrajoittimien käyttöohjeet 1. Nostokorkeudenrajoitinta on aina käytettävä sähköistetyillä rataosilla kohdissa 4 ja 5 mainituin poikkeuksin. 2. Rajoittimen käytöstä vastaavat ko. ratatyökoneen työskentelystä vastuussa oleva työnjohtaja ja ratatyökoneen kuljettaja yhdessä. 3. Nostokorkeudenrajoitin on lukittu kahdella lukolla, joista toisen lukon avain säilytetään ko. ratatyökoneen työskentelystä vastuussa olevan työnjohtajan hallussa ja toinen ratatyökoneen ohjaamossa sille varatussa paikassa. 4. Työskenneltäessä sähköistetyllä rataosalla sijaitsevalla sähköistämättömällä raiteella (esim. sähköistämätön sivuraide) voivat ko. ratatyökoneen työskentelystä vastuussa oleva työnjohtaja tai hänen määräämänsä henkilö ja ratatyökoneen kuljettaja poistaa rajoittimen. Vastuullisen työnjohtajan on ensin varmistettava, että ASähköratamääräysten@ /10/ mukaiset vähimmäisetäisyydet ratajohdon jännitteisistä osista täyttyvät kaikissa työvaiheissa. 5. Kun työskennellään sellaisella sähköistetyllä raiteella, jonka ajojohdin on kytketty jännitteettömäksi ja joka on työmaadoitettu ASähköratamääräysten@ /10/ mukaisesti, voivat ko. ratatyökoneen työskentelystä vastuussa oleva työnjohtaja tai hänen määräämänsä henkilö ja ratatyökoneen kuljettaja tarvittaessa poistaa rajoittimen. Ensin on saatava jännitekatkon alaisista töistä vastuussa olevan henkilön lupa. Työskentelyn on tapahduttava hänen määräämiensä rajojen sisäpuolella. Tämän henkilön nimi on merkitty kyseistä työtä koskevaan jännitekatkolomakkeeseen. 6. Nostokorkeudenrajoittimet on asennettu niin, että nosturin mikään liikkuva osa ei voi ulottua 5,0 m ylemmäksi kiskon selästä. Ajolangan normaali ripustuskorkeus on 6,15 kiskon selästä. Jos ajolangan korkeus RAMO 2004-07

61 RAMO 5.8 Työskentely sähköistetyllä radalla on alle 6,0 m kiskon selästä (esim. matalien siltojen alla), sähköratapylvääseen on kiinnitetty varoituskilpi. Kilpi on merkkinä siitä, että ko. kohdalla ja merkittyjen pylväiden välisissä jänneväleissä nosturin käyttö ilman jännitekatkoa on kielletty. Jos käytettävä työmenetelmä on sellainen, että joka hetki säilyy vähintään 3,0 m vaakasuora etäisyys ja 1,0 m pystysuora etäisyys jännitteisiin rakenteisiin, jännitekatkoa ei kuitenkaan vaadita. Käytön johtaja huolehtii varoituskilpien kiinnityksestä ja ajan tasalla pidosta. Jos langassa havaitaan merkittävä jääkuorma, ratatyökoneen työskentelystä vastuussa olevan työnjohtajan on huolehdittava, että tarvittaessa ajolangan korkeus tarkistetaan (esim. optisella mittalaitteella) ja ASähköratamääräysten@ mukaiset vähimmäisetäisyydet jännitteisistä osista täyttyvät kaikissa työvaiheissa. 7. Nostokorkeudenrajoitin on tarkastettava ennen työvuoron alkua ja todettava, että ko. laite on kunnossa. 8. Nostoja suoritettaessa on käytettävä ainoastaan sellaisia nostoapuvälineitä, jotka on hyväksytty käyttöönotto- ja kunnossapitotarkastuksissa erikseen ko. tarkoitukseen. Lisäksi on varmistuttava siitä, ettei myöskään taakan tai ripustusvälineiden mikään osa nouse 5,0 m ylemmäksi kiskotasosta nostotyön yhteydessä. 9. Ratatyökoneiden nostureita saavat sähköistetyillä radoilla käyttää vain sähköturvallisuuskurssin suorittaneet henkilöt, joilla on kokemusta nosturin käytöstä. 10. Ratakuorma-autoilla, joissa ei ole nostokorkeudenrajoitinta, ei saa työskennellä sähköistetyillä radoilla. Tämän kiellon tulee olla näkyvillä kaikissa ratakuorma-autoissa. 5.8.2.4.3 Muut kuin kiskoilla kulkevat työkoneet Tällaisia koneita ovat esim. kaivinkoneet, pyöräkuormaajat, autonosturit jne. ASähköratamääräysten@ /10/ kohdassa 3 esitetyt etäisyysmitat ovat vähimmäismittoja. Jos työmenetelmistä johtuen on olemassa vaara, että etäisyysmitat voivat alittua, tulee koneissa käyttää rajoittimia. Koska tällaiset koneet ovat useimmiten pienurakoitsijan koneita, tulee erityisesti kiinnittää huomiota kohdassa 5.8.1 esitettyyn sähköturvallisuuskoulutusvaatimukseen. Työkoneet on aina töiden päätyttyä siirrettävä niin kauaksi sähköradasta, etteivät lapset tai muut asiattomat henkilöt, esim. kiipeämällä koneen päälle, joudu vaarallisen lähelle ratajohdon jännitteisiä osia. Mikäli työkoneet aiheuttavat vahinkoa sähköratarakenteille tai maadoituksille, niistä on välittömästi ilmoitettava työnjohdolle tai sähköratavalvomoon. RAMO 2004 07

62 RAMO 5.8 Työskentely sähköistetyllä radalla 5.8.2.5 Kuormaus- ja purkutyöt Kuormaus- ja purkutöissä voidaan käyttää kohdan 5.8.2.4.2 mukaisesti varustettua ratakuorma-autoa tai muuta raiteella kulkevaa nosturia tai kohdan 5.8.2.4.3 edellytykset täyttävää muuta työkonetta. Erityisesti tulee ottaa huomioon, että myös kuormattavat ja purettavat esineet täyttävät vaaditut etäisyysmitat jännitteisistä osista. Jotta ASähköratamääräysten@ /10/ kohdan 3 mukaiset etäisyydet jännitteisiin osiin täyttyvät, siirrettävät esineet eivät saa olla yli 2,5 m korkeita ja kiipeäminen sellaisen kuorman päälle, joka on yli 1,7 m korkea kiskon selästä mitattuna, on kielletty. 5.8.2.6 Ylikulkusillan rakentaminen Yleistä Ratajohdon rakenteet vaikuttavat monella tavoin sähköistetyn radan yli rakennettavan sillan teknisiin ratkaisuihin ja toteuttamistapaan. On tärkeää, että jo suunnitteluvaiheessa myös sähköistyksen vaikutukset otetaan huomioon. On varmistettava, että tarpeelliset suojaetäisyydet sekä telineistä että valmiista siltarakenteesta säilyvät, siltaan tulevat mahdolliset ratajohdon kiinnitykset on määritetty, kosketussuojat on otettu huomioon ja sillan maadoitussuunnitelma on kunnossa. Urakka-asiakirjoja laadittaessa on keskeisenä periaatteena se, että niistä tulee käydä selvästi ilmi kaikki kustannuksiin vaikuttavat seikat. Sähköistyksellä on välittömien kustannusvaikutusten (mm. kosketussuojat, jännitekatkot) lisäksi välillisiä vaikutuksia urakan hintaan ja aikatauluun (mm. jännitekatkojen aiheuttamat aikataululliset rajoitukset). Urakka-asiakirjoista tulee käydä selville myös ne ohjeet ja määräykset, mitkä liittyvät työskentelyyn sähköistetyllä raiteella. Työmaavalvojan tehtävänä sähköturvallisuusasioissa on toimia yhdyshenkilönä mm. seuraavissa asioissa: sähköturvallisuuskoulutuksen järjestämisessä jännitekatkojen tilaamisessa työkoneiden ja rakenteiden maadoitustöiden järjestämisessä muissa sähköturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Mikäli sillan rakentaminen aiheuttaa tilapäisiä tai pysyviä muutoksia ratajohtorakenteisiin, niistä tehdään tarvittavat suunnitelmat. Työnaikaiset suojarakenteet Putoavia esineitä ja ajojohtimen tahatonta koskettamista vastaan rakennetaan periaatekuvan 5.8:5 mukaiset työnaikaiset suojarakenteet seuraavien yleisohjeiden mukaisesti: 0. Seuraavat yleisohjeet pätevät ylikulkusiltaan, joka rakennetaan paikanpäällä. Suojaus pystyseinämällä tai vaakalipalla ovat vaihtoehtoja keskenään. RAMO 2004-07

63 RAMO 5.8 Työskentely sähköistetyllä radalla 1. Ajojohtimen yläpuolelle ja sen sivuille on tehtävä suojaus vähintään 22 mm pontatusta laudasta tai muusta vastaavasta tiiviistä materiaalista. 2. Suojarakenteiden puuosat on päällystettävä maadoitetuilla metallilevyillä tai metalliverkolla tai suojamaadoitusjohtimilla kuvan 5.8:5 mukaan. 3. Suojarakenteen alapintaan @tunnelin@ molempiin päihin asennetaan vähintään 25 mm 2 kuparijohtimet tai vastaavat teräkset (50 mm 2 ), jotka yhdistetään paluukiskoon. Metallilevyt yhdistetään myös toisiinsa ajojohtimen yläpuolelle radan suunnassa asennettavalla ja sillan kumpaankin reunamaadoitukseen liitettävällä 25 mm 2 kuparijohtimella tai vastaavalla teräksellä. 4. Työskenneltäessä sähköistetyn radan yläpuolella pitää työalue rajata suoja-seinällä tai suojalipalla. Suojaseinän ja suojalipan vähimmäismitat on esitetty ohjeen ASähköturvallisuusmääräysten soveltaminen sähköradan kiinteisiin laitteisiin@ /2/ kohdassa 3.4. Riippuen paikallisista olosuhteista ja työmenetelmistä suojaseinän tai suojalipan pituus voi olla suurempikin. 5. Työnaikainen suojarakenne on mitoitettava Suomen rakentamismääräyskokoelman julkaisun B1 ARakenteiden varmuus ja kuormitukset@ /14/ mukaisesti. Hyötykuormat määritellään seuraavasti: pystysuorana pintakuormana on g k =1,0 kn/m 2. Rakenne tarkistetaan myös erikseen pistekuormalle F k =1,0 kn, joka on sijoitettava rakenteeseen kosketusta estävässä suunnassa epäedullisimmalla tavalla. Pistekuorman kuormitusala on määräysten B1 mukaisesti 25 x 25 mm 2. Lumi- ja tuulikuormat on otettava huomioon ohjeen B1 mukaisesti. Mikäli rakentaminen tapahtuu lumettomana aikana, voidaan lumikuorma jättää huomiotta. Työn siirtyessä syksystä talveen on työmaavalvonnan tarkistettava suojarakenteiden suunnittelukuormat ja mikäli lumikuormaa ei ole otettu huomioon, ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin rakenteen vahvistamiseksi tai lumikuorman poistamiseksi. Mikäli suojarakenne samalla toimii työskentelytelineenä tai putoamista estävänä suojatelineenä, se on mitoitettava näitä koskevien määräysten mukaisesti. 6. Työskentelyalue rajataan suoja-aidalla. Suoja-aidan päät on varustettava estein, jotta kulku suoja-aidan ulkopuolelle on estetty. 7. Kohdan 4 mukaisen suojaseinän yläreunaan asennetaan vähintään 25 mm 2 kuparijohdin tai vastaava teräs, joka maadoitetaan yhdistämällä paluukiskoon. Sillan rakentajan työnjohdon tehtävä on valvoa, ettei johdinta siirretä paikoiltaan tai vahingoiteta. RAMO 2004 07

64 RAMO 5.8 Työskentely sähköistetyllä radalla 8. Jännitteestä varoittavat kilvet asennetaan suojaseinään ja suoja-aitaan noin neljän metrin välein. Ennen kuin siltatyö saa alkaa suojarakenteiden ja -aitojen rajaamalla alueella, käytön johtajan tai hänen valtuuttamansa henkilön on tarkastettava ja hyväksyttävä ne. Sillan rakentajan työnjohdon tehtävänä on valvoa, että suojarakenteet pysyvät rakennusajan kunnossa. Mikäli sillan kohdalla tehdään siltatyön ajaksi ratajohtoon jännitteetön osuus, voidaan em. suojaus vähentää vain ratajohdon mekaanista vaurioitumista estäväksi. Siltatyömaan kohdalla on erityisesti huolehdittava siitä, että paluuvirralla on joka hetki esteetön kulkutie. Jos kiskoja joudutaan katkaisemaan, työ tulee tehdä kohdan 5.8.2.1 ohjeiden mukaan. Kuvassa 5.8:6 on esitetty alueet ratajohtorakenteiden läheisyydessä, minkä sisäpuolelle työkoneet eivät saa ulottua työskentelyn missään vaiheessa ratajohtorakenteiden ollessa jännitteisinä. Ennen kuin uusi tai uusittu maantiesilta avataan liikenteelle, täytyy myös sillan sähköturvallisuuslaitteet olla tarkastettu ja hyväksytty. 5.8.2.7 Työskentely opastinsilloilla Ohjeet opastinsillalla työskentelystä on esitetty ASähköratamääräysten@ /10/ kohdassa 12. Jännitteisten rakenteiden yläpuolella työskentely on kielletty ilman suojarakenteita. RAMO 2004-07

65 RAMO 5.8 Työskentely sähköistetyllä radalla Maadoitusjohdin Siltakansi Umpinainen pystyseinä Pelti radan suunnassa Kävelytasosta 2,0 m Umpiseinä 22 mm ponttilaudasta tai vastaavasta noudattaen vaaditun ATU:n rajoja R=3,27m >0,5m >1,0m Pelti radan suunnassa tai kolme maadoitusjohdinta 20 cm välein Paaluvirtakisko ( Maadoituskisko ) Maadoitusjohdin 2 25 mm Cu tai 50 mm 2 Fe Umpinainen vaakalippa Suoja-aidan sisäreunasta 2,0 m Maadoitusjohdin Poikittainen maadoitusjohdin tehdään noin 9 m välein telineiden radan puoleiseen reunaan maasta asti Harva suoja-aita pystyy estämään pääsyn lipalle. Aidan ulotuttava 0,5 m yli lipan reunojen. Korkeus 1,0 m. Paluuvirtakisko ( Maadoituskisko ) Kisko Ajojohdin Kuva 5.8:5 Esimerkkejä ylikulkusillan rakennusaikaisesta suojauksesta. Ylhäällä: Poikkileikkauskuvanto pystyseinäratkaisusta. Alhaalla: Tasokuvanto suojalipparatkaisusta. RAMO 2004 07

66 RAMO 5.8 Työskentely sähköistetyllä radalla 2000 Paluujohdin 3000 Linjalla 4250 Ajojohdin A 3000 2000 400 1250 400 1250 2000 Virroitin A ATU Raiteen keskilinja > _ 5600, tav. 6150 3000 Jännitteiset rakenteet 2000 ATU A - A 400 1250 3000 3000 Paluujohdin Suojaseinä Kääntöorsi ATU Raiteen keskilinja Ajojohdin Virroittimen reuna ATU 3000 Rajoitukset pylväsalueella Rajoitukset pylväsvälillä Suojaseinä ja paluujohdin poistettu Kuva 5.8:6 Alueet, minkä sisäpuolelle työkoneet eivät saa ulottua työskentelyn missään vaiheessa ratajohtorakenteiden ollessa jännitteisinä. RAMO 2004-07

67 RAMO 5.9 Kunnossapito 5.9 KUNNOSSAPITO 5.9.1 Sähköradan ratajohdon kunnossapito RAMO 2004 07 5.9.1.1 Yleistä Ratajohdon kunnossapidon tavoitteena on pitää ratajohtorakenteet lakien ja asetusten sekä RHK:n ohjeiden ja määräysten mukaisessa kunnossa ja varmistaa junaliikenteen häiriötön toiminta. Vika- ja vauriotilanteiden varalta tulee kunnossapitäjällä olla valmius ratajohtorakenteiden pikaisiin korjaustoimenpiteisiin. Tässä ohjeessa kuvataan kunnossapitotoimenpiteet, joilla todetaan ratajohdon toimintakunto (kunnonvalvonta), pidetään ratajohto halutussa toimintakunnossa (huolto) ja saatetaan se haluttuun toimintakuntoon (korjaus). Ohjeessa esitetään myös kunnossapidon dokumentoinnin vaatimukset. 5.9.1.2 Kunnossapitovastuu Kokonaisvastuu radan ja sähköratajärjestelmän kunnossapidosta ja sähköturvallisuudesta on RHK:lla. Ratajohdon kunnossapitovastuu on sopimuksella siirretty kunnossapitourakoitsijalle. Uusilla rakennettavilla kohteilla takuukorjausten vastuu on rakentamisurakoitsijalla ja kunnossapitovastuu kunnossapitourakoitsijalla luovutus-/vastaanottotarkastuksesta alkaen. Vaurioiden ja vikojen korjausvastuu ja -resurssitarve, varaosavalmius, vikatilastojen laatimislaajuus jne. määritetään kunnossapitosopimuksessa. 5.9.1.3 Henkilöstölle ja kalustolle asetetut vaatimukset Kunnossapitohenkilöstön tulee olla ammattitaitoista ja täyttää RHK:n asettamat pätevyysvaatimukset. Kiskoilla liikkuvalla kalustolla tulee olla RHK:n myöntämät luvat. Laitteet ja työvälineet tulee katsastaa, tarkastaa ja huoltaa kyseisten lakien, asetusten, määräysten ja ohjeiden mukaan. 5.9.1.4 Dokumentointi Kunnossapidon dokumentointi tallennetaan ja sen tulee olla luovutettavissa RHK:lle 10 vuoden ajalta sovitussa muodossa. Kunnossapidon kohteista laaditaan, mikäli tarkoituksenmukaista, suunnitelma sisältäen esitäytetyt lomakkeet, joista käyvät selville tarkastuskohteet ja huoltotoimenpiteet. Lomakkeille kirjatut tiedot siirretään sähköisiin tiedostoihin. Myös ilman ennakkosuunnitelmaa tehtävistä tarkastuksista ja huolloista laaditaan pöytäkirjat. Tietojen tallentaminen suoraan sähköiseen muotoon paikan päällä voi myös tulla kysymykseen.

68 RAMO 5.9 Kunnossapito Kunnossapidon havainnoista laaditaan tilastoja kunnossapidon suunnittelua sekä rakenteiden ja työmenetelmien laatukriteereiden määrittelyä varten. Kunnossapitäjä laatii vuosittain RHK:lle yhteenvedon tehdyistä kunnossapitotoimenpiteistä sekä ratajohdon tilasta. Yhteenvedossa ennakoidaan havaintoihin perustuen myös tulevan kunnossapidon laajuus/investointitarve. 5.9.1.5 Ratajohtotyypit Suomen ratojen sähköistyksessä käytetyt ratajohdot voidaan jakaa syöttöjärjestelmän erojen (25 kv ja 2x25 kv) lisäksi karkeasti kahteen päätyyppiin: teräsrakenne alumiinirakenne. Teräsrakenteisessa ratajohdossa kääntöorsien putket ja kiinnityskomponentit sekä kiristyspyörästöt ovat terästä/valurautaa ja alumiinirakenteessa alumiiniseosta/seosalumiinivalua. Päätyypit jakautuvat alatyyppeihin tavoitenopeuden, ajojohtimen ripustustavan yms. mukaan. Rataosat, joissa on käytetty alumiinirakennetta, on esitetty viimeistelyohjeen SSR 8.370 taulukossa 1 /1/. Aiemmin sähköistetyillä rataosilla on käytetty teräsrakennetta. Teräsrakenteisen ratajohdon viimeistely on esitetty ohjeessa SSR8.343. Rakenteiden paikkakohtainen tarkka kuvaus ilmenee suunnittelu- ja rakentamisdokumenteista. 5.9.1.6 Tarkastus- ja huoltomenettely Ennalta ehkäisevät tarkastukset ja huolto ovat oleellinen osa kunnossapitoa. Vikojen syntyminen ja toleranssien ylitykset pyritään ennakoimaan tarkastuksissa ja sovittamaan kunnostustoimenpiteet siten, etteivät sähköturvallisuus ja liikenteen sujuminen vaarannu. Taulukon 5.9:1 huoltotoleranssit ovat ratajohdon suurimpia sallittuja poikkeama-arvoja ja niiden ylityttyä on välittömästi ryhdyttävä korjaustoimenpiteisiin. Ajolangan siksakin, korkeuden ja pituuskaltevuuden huoltotoleranssit on esitetty RAMOn osassa 13 Radan tarkastus. RAMO 2004-07

69 RAMO 5.9 Kunnossapito RAMO 2004 07 Taulukko 5.9:1 Huoltotoleranssit HUOLTOKOHDE PERUSTUKSET rataa vastaan kohtisuora etäisyys portaalin perustusten korkeusero X-mitta, perustuksen pinnan ja maan pinnan korkeusero PYLVÄÄT etäisyys raiteen keskiviivasta pylvään kallistuma rataa vastaan kohti suorassa suunnassa pylvään kallistuma radan suunnassa tavallisella pylväällä pylvään kallistuma radan suunnassa kiristyspylväällä pylvään taipuma PORTAALIT jalkojen sallittu taipuma tai kallistuma kaikissa suunnissa KIRISTYSLAITTEET (lämpötila huomioitava) painojen korkeus käyrä tasauslevy suora tasauslevy KÄÄNTÖORREN KÄÄNTYMÄ (lämpötila huomioiden) yksittäinen kääntöorsi kaksoiskääntöorsi KENTTIEN ILMAVÄLI erotuskenttä suljettu kenttä yhdensuuntaiset vaihdelangat HUOLTO- TOLERANSSI ATU 10 cm 60 cm ATU ± 10 cm ± 20 cm ± 20 cm ± 10 cm ± 10 cm ± 40 cm ± 5 cm ± 10 cm ± 20 cm ± 10 cm 0 +5 cm ± 5 cm ± 2 cm RIPUSTIMET kaltevuus ± 10 % AJOLANGAN KULUMINEN Ajolanka 100 mm 2, Ø 12 mm yleiskuluminen 20 % paikallinen kuluminen 30 % Ajolanka 80 mm 2, Ø 10,6 mm yleiskuluminen 20 % paikallinen kuluminen 30 % RIPUSTIMIEN KULUMINEN normaaliripustimet ryhmityseristimien ja erotusjaksojen ripustimet 5.9.1.6.1 Ratajohdon perushuolto Ø 9.2 mm Ø 8.3 mm Ø 8.1 mm Ø 7.3 mm 50 % 20 % Erikseen tilattavassa perushuollossa tarkastetaan kaikki ratajohdon rakenteet, säädetään viimeistelyohjeiden SSR8.343, SSR8.370 ja SSR8.371 mukaisiin asennustoleransseihin ja vioittuneet rakenteet kunnostetaan/vaihdetaan /1/. Perushuolto toteutetaan rataosakohtaisen ennakkosuunnitelman mukaan. Suunnitelmassa yksilöidään tarkastus- ja säätökohteet ohjeistuksella ja esitäytetyillä lomakkeilla/tiedostoilla. Perushuollossa tehdyt säädöt ja kunnostustoimenpiteet kirjataan/tallennetaan.

70 RAMO 5.9 Kunnossapito 5.9.1.6.2 Ratajohdon määräaikaistarkastukset ja -huollot Tarkastusvaunulla suoritettava tarkastusajo Tarkastusvaunulla (Emma) suoritettava tarkastusajo on esitetty RAMOn osassa 13 Radan tarkastus. Mittausvaunulla suoritettava tarkastusajo Mittausvaunulla (A16) tarkastetaan kaikkien sähköistettyjen pääraiteiden ajolangat kerran vuodessa erillisen sopimuksen ja tarkastusohjelman mukaisesti.. Tarkastuksissa pyritään käyttämään raiteen ja kaluston suurinta sallittua ajonopeutta. Mittausajossa tallentuu reaaliajassa paikkakohtaisesti mm: ajolangan korkeus ja pituuskaltevuus ajolangan siksak ajolangan ja virroittimen välinen kosketusvoima ajojohtimen jännite ajonopeus. Kunnossapitäjä analysoi tulokset ajon aikana tai välittömästi ajon jälkeen. Tulosten perusteella laaditaan korjausohjelma sovittaen se osaksi kunnossapitäjän tarkastus- ja huolto-ohjelmaa. Kriittisistä havainnoista on tehtävä välittömästi selvitys ja korjattava puutteet. Huoltovaunulla suoritettava tarkastusajo Ratapihojen ajojohtimet, ml. vaihdekujat ja ryhmityseristimet, tarkastetaan kolmen vuoden välein huoltovaunulla, jossa on tarpeelliset mittausvälineet. Kaikki radan ja ajojohtimen muutosalueet tarkastetaan töiden jälkeen huoltovaunulla. Huoltovaunun virroittimen nostovoima säädetään tarkastusajoissa 100 N:ksi. Tarkastusajossa mitataan ajolangan korkeus ja siksak. Tulosten perusteella laaditaan korjausohjelma sovittaen se osaksi tarkastus- ja huolto-ohjelmaa. Kriittisistä havainnoista on tehtävä välittömästi selvitys ja korjattava puutteet. Kävelytarkastus Kävelytarkastus on kerran vuodessa tehtävä ratajohdon yleistarkastus. Saman kohteen tarkastusten välisen ajan tulee olla vähintään kuusi kuukautta. Tarkastus tehdään silmämääräisesti maasta käsin. Tarkastuksen tekee kaksi sähköalan ammattihenkilöä, joista toinen toimii turvahenkilönä. Tarkastuksessa kirjataan/tallennetaan havaitut viat ja puutteet pöytäkirjaan/tiedostoon. Tarkastuksessa havaituista vioista tehdään korjaussuunnitelma. Sähköturvallisuutta tai liikennettä vaarantavien vikojen ja puutteiden osalta korjaustyöt käynnistetään ensi tilassa. Muut viat ja puutteet korjataan ensimmäisessä sopivassa tilaisuudessa, viimeistään seuraavaan kävelytarkastukseen mennessä. RAMO 2004-07

RAMO 2004 07 71 RAMO 5.9 Kunnossapito Kävelytarkastuksessa kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin kohteisiin. Perustus: 1. kallistumiset 2. painumat 3. maan painumat 4. perustusten rapautuminen 5. halkeamat 6. lohkeamat 7. perustuksen pinnan ja maanpinnan korkeusero, ns. X-mitta 8. ankkuripulttien säätövara ja kireys 9. perustuksen pinnan puhtaus. Pylväs: 1. kallistumat 2. taipumat erityisesti kiristyspylväillä 3. muut vioittumiset 4. ylimääräiset esineet 5. ruostevauriot Portaali: 1. kallistumat 2. taipumat 3. muut vioittumiset 4. ylimääräiset esineet 5. ruostevauriot. Painot: 1. suuruus 2. eheys 3. ylhäällä 4. alhaalla Imu-, säästö- ja vaihteenlämmitysmuuntajat: 1. ilmansuodattimet 2. eristimien ja ylijännitesuojien puhtaus ja virheettömyys 3. mahdolliset öljyvuodot 4. ruostevauriot 5. korona-ilmiö 6. paluujohtimen erottimet 7. vaihteenlämmitysmuuntajan erotin 8. kaapelointi ja johdotus Erottimet: 1. mahdolliset paloarvet 2. ohjainkotelon lukitus 3. ohjainkotelon lämmityksen tarkastus. Ryhmityseristimet: 1. ryhmityseristimien asema ja asento 2. ripustimien ym. osien moitteettomuus.

72 RAMO 5.9 Kunnossapito Erotusjaksot: 1. erotusjaksojen moitteettomuus 2. kipinäsarvien ym. paikallaanolo. Kääntöorret: 1. kääntöorsien sivuttaisasema ulkoilman lämpötila huomioon ottaen 2. siksak silmämääräisesti 3. orsiputkien asento 4. ohjaimen ja sivutuen asema 5. kääntöorren ripustimen moitteettomuus 6. ruostevauriot Harukset: 1. harusten kireys 2. mahdollinen harusten periksi antaminen 3. kiristyslaitteiden säätövara 4. harusvaijereiden moitteettomuus 5. haruseristimen- ja harusmerkin paikallaanolo ja kunto. Eristimet: 1. lohkeamat 2. halkeamat 3. mahdolliset ylilyöntijäljet 4. puhtaus ylikulkusiltojen yms. likaantuvien kohteiden läheisyydessä. Johtimet: 1. mahdolliset ylimääräiset esineet 2. kannattimen ja muiden johtimien säieviat 3. ajojohtimen kiertymät ja mutkat 4. ripustimien kunto ja pystysuoruus 5. Y-ripustus 6. johdinkiristysten samanlaisuus eri jänneväleillä 7. johtimien sidokset varsinkin kiristyspylväillä 8. kenttien ilmavälit 9. virta- ja potentiaaliliitokset. Maadoitukset: Maadoituksen vikaantumiskohta: a) = kiskon puolelta, b) = maadoitettavan kohteen puolelta 1. maadoitusjohtimien ehjyys ja liitoksien moitteettomuus 2. käyttömaadoitukset (kunnontarkastus mittaamalla) 1 PKL:t 2 vaihteenlämmitysmuuntajat 3 säästömuuntajat 3. suojamaadoitukset 1 pylväät 2 sillat 3 suojalipat 4 suoja-aidat 5 opastimet RAMO 2004-07

73 RAMO 5.9 Kunnossapito 6 relekaapit 7 turvalaitokset 8 lähellä olevat rakennukset 4. poikittaisyhdistykset 5. Z-lenkki, paluukiskon puolenvaihto 6. maadoituksien merkinnät 7. maadoituskuristimet Muut johdot: 1. säieviat 2. sidokset Kiristyslaite: 1. kokoojatangon ja betonilieriöiden kunto 2. kiristyspyörästöjen ja -laitteiden kunto 3. tasauslevyjen asento 4. teräspainojen ruostevauriot 5. kiristysvaijereiden moitteettomuus 6. hydraulinen kiristyslaite. Varoituskilvet ja pylväs- ym. muut numerot: 1. kilpien asianmukaisuus ja paikka 2. kilpien eheys ja luettavuus Suojalipat: 1. suojalippojen eheys 2. ylimääräinen kuormitus (hiekka tms.). Suoja-aidat ja suojaseinät: 1. suoja-aitojen ja -seinämien eheys. Jännite-etäisyydet: 1. kiinteisiin laitteisiin 2. rakennuksiin 3. ylikulkusiltoihin 4. opastimiin 5. muihin johtimiin 6. kallionleikkauksiin yms. 7. kasvavan puuston etäisyys johtimista. Maadoitusvälineet: 1. maadoitusvälineiden säilytyspaikat 2. maadoitusvälineet ja niiden kunto. Opastimet: 1. työskentelytason suojaverkkojen eheys Vaihdekujat: 1. ripustimien moitteettomuus ja asento. RAMO 2004 07

74 RAMO 5.9 Kunnossapito Ryhmityseristimien tarkastus ja huolto Nopeat ryhmityseristimet tarkastetaan ja huolletaan vähintään kerran vuodessa ja hitaat ryhmityseristimet vähintään kolmen vuoden välein. Kaikki toimenpiteet kirjataan pöytäkirjaan ja havaitut puutteet korjataan ensi tilassa. Ryhmityseristimen osien kunto tarkastetaan silmämääräisesti. Vaurioituneiden tai kuluneiden osien vaihtotarve arvioidaan. Ryhmityseristimien asema ja säädöt tarkastetaan ja säädetään asennusohjeiden ja ratajohdon viimeistelyohjeiden mukaisiin arvoihin. Eristimet puhdistetaan. Ruuvien ja muttereiden kiristys ja lukitus tarkistetaan. Lopuksi tehdään koeajo molempiin suuntiin huoltovaunun virroitinta käyttäen. Asennus- ja huolto-ohjeet: R6-256 (BBC): SSR ohje 8.346 R5-326 (BICC): SSR ohje 8.345 R1-983 (FLURY): SSR ohje 8.356 8WL5545 (SIEMENS): Käyttöohje 2.02 Ratajohdon viimeistelyohjeet: SSR ohjeet 8.343, 8.370 ja 8.371 Erotusjaksojen tarkastus ja huolto Erotusjaksot tarkastetaan ja huolletaan vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ajolangan eristimien puhdistustarve määritellään liikennetiheyden, erotusjaksotyypin ja eristinpituuden mukaan seuraavasti: Erotusjakso Eristinpituus (mm) Rataosa Puhdistuskerrat / v R6-256 1100 Helsinki Riihimäki, Helsinki 8 Kirkkonummi, Huopalahti Vantaankoski R6-256 1100 Muut rataosat 2 SR-R-1192 1100 Helsinki Riihimäki, Helsinki 8 Kirkkonummi, Huopalahti Vantaankoski SR-R-1192 1100 Riihimäki Tampere 3 SR-R-1192 1854 Kaikki rataosat 2 R1-1000 2500 Kaikki rataosat 2 Kaikki toimenpiteet kirjataan pöytäkirjaan ja havaitut puutteet korjataan ensi tilassa. Erotusjaksojen osien kunto ja toimivuus tarkastetaan. Vaurioituneiden tai kuluneiden osien vaihtotarve arvioidaan. Erotusjakson asema ja säädöt tarkastetaan ja säädetään asennusohjeiden ja ratajohdon viimeistelyohjeiden mukaisiin arvoihin. Eristimet puhdistetaan. Ruuvien ja muttereiden kiristys ja lukitus tarkastetaan. Lopuksi tehdään koeajo molempiin suuntiin huoltovaunun virroitinta käyttäen. RAMO 2004-07

75 RAMO 5.9 Kunnossapito Asennus- ja huolto-ohjeet: R7-272 (BICC): SSR ohje 8.344 R1-1000 (FLURY): SSR ohje 8.358 SR-R-1192 (BICC): SSR ohje 8.367 Ratajohdon viimeistelyohjeet: SSR ohjeet 8.343, 8.370 ja 8.371 Imu-, vaihteenlämmitys- ja radanvarsisäästömuuntajat Muuntajat tarkastetaan kolmen vuoden välein. Vaihteenlämmitysmuuntajien alajännitepuolen kunnossapito kuuluu erillisen sopimuksen piiriin. Kaikki toimenpiteet kirjataan pöytäkirjaan ja havaitut puutteet korjataan ensi tilassa. Tarkastuksen kohteita ovat öljyn määrä, mahdolliset vuodot, säiliön kunto, ilmansuodattimien kunto, johdinliitosten ja maadoitusten kunto, eristimien ja ylijännitesuojien kunto ja puhtaus ja mahdollisten ruostevaurioiden esiintyminen. Eristimet ja ylijännitesuojat puhdistetaan tarkastuksen yhteydessä. Mikäli muuntaja vaatii huolto-ohjelman tai vaurioiden takia peruskunnostuksen, muuntaja toimitetaan välittömästi vaihdon jälkeen kunnostettavaksi niin, että varastoituna on vain toimintakuntoisia muuntajia. Muuntajien tarkastuksissa ja huolloissa noudatetaan laitevalmistajien ohjeita, mikäli sellaiset ovat saatavilla. Erottimien ja ohjaimien tarkastus ja huolto Erottimien ja ohjaimien huolto tehdään kolmen vuoden välein. Erottimen, ohjaimen, ohjainkotelon lämmityksen sekä kaukokäytön toiminta tarkastetaan vuoden välein. Saman kohteen tarkastusten välinen aika tulee olla vähintään kuusi kuukautta. Kaikki toimenpiteet kirjataan pöytäkirjaan ja havaitut puutteet korjataan ensi tilassa. Erottimien ja ohjaimien huolloissa noudatetaan laitevalmistajien ohjeita, mikäli sellaiset ovat saatavilla. Huollon kohteita ovat mm. nivelten ja veitsien voitelu (veitsien voitelussa on käytettävä rasvaa, joka ei kerää pölyä), ruuvien ja muttereiden kireyden tarkistus, rajakatkaisijoiden ja kontaktorien tarkastus ja kunnostus sekä eristimien puhdistus. Huollon yhteydessä erotin ja ohjain säädetään toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Vaihdekujien ajojohtimien tarkastus ja säätö Rataosilla, joilla ajonopeus on vähintään 200 km/h, ajojohtimien mittaus ja säätö tehdään pääraiteiden vaihdekujissa kerran vuodessa. Saman kohteen tarkastusten välisen ajan tulee olla vähintään kuusi kuukautta. Muiden pääraiteiden ja sivuraiteiden vaihdekujien ajojohtimien tarkastus ja säätö tehdään kerran kolmessa vuodessa. RAMO 2004 07

76 RAMO 5.9 Kunnossapito Vaihdekujan ajolankoja nostetaan jousivaa alla 100 N voimalla ja verrataan vesivaa an avulla korkeuseroa viereisen raiteen ajolankaan virroittimen kosketuskohdassa (viereisen raiteen lanka on 77 cm etäisyydellä nostettavan langan raiteen keskiviivasta). Jousivaa alla nostettavan ajolangan maksimi nousu viereisen raiteen ajolangan yläpuolelle virroittimen kosketuskohdassa (cm) Nostettava lanka Vaihde Pääraide Sivuraide 1:9 1 11 35 km/h 1:15 1:18 2 7 80 km/h 1:20 1:26 140 km/h 3 5 Mikäli kyseiset arvot eivät toteudu, säädetään vaihdekujan vapaa korkeusero virroittimen kosketuskohdassa sellaiseksi, että sivuraiteen lanka on n. 2 cm pääraiteen lankaa korkeammalla, mitataan uudelleen ja tarvittaessa asennetaan ristiripustimet. Kaikki toimenpiteet kirjataan pöytäkirjaan. Ajolangan kulumisen mittaaminen Ajolangan kulumista seurataan jäännöshalkaisijaa mittaamalla joka kolmas vuosi ennalta määrätyistä paikoista huomioiden virroitintiheys. Langan kulumisen lisääntyessä toistetaan mittaus samalla paikalla normaalia useammin. Mittaustulokset kirjataan pöytäkirjaan. Kulumismittauspaikka valitaan sellaiselta alueelta, jossa kulumisen oletetaan olevan suurinta. Yleiskulumisen on todettu olevan suurinta vilkkaasti liikennöityjen raiteiden kiihdytysalueilla. Pistemäiselle kulumiselle alttiita paikkoja ovat ajolangan kannatuskohdat, vaihteet sekä satunnaisesti sijaitsevat mutkat ajolangassa. Kulumismittauspaikalla mitataan ajolangan jäännöshalkaisija 4 cm välein metrin matkalta ohjaimen molemmin puolin. Toistuvasti samalla paikalla tapahtuvan seurannan lisäksi on ajolangan kulumismittauksia tehtävä harkinnan mukaan muissakin paikoissa. Suurinta sallittua kulumista vastaavat jäännöshalkaisijat on esitetty huoltotoleranssien taulukossa (kohta 5.9.1.6). RAMO 2004-07

77 RAMO 5.9 Kunnossapito 5.9.2 Sähköradan kytkinasemien kunnossapito 5.9.2.1 Yleistä Kytkinasemien kunnossapidon tavoitteena on pitää kytkinasemien laitteet ja rakenteet lakien ja asetusten sekä RHK:n ohjeiden ja määräysten mukaisessa kunnossa ja varmistaa junaliikenteen häiriötön toiminta. Vika ja vauriotilanteiden varalta kunnossapidolla tulee olla valmius kytkinasemien pikaisiin korjaustoimenpiteisiin. Tämä ohje koskee RHK:n omistamia sähköradan kytkinasematyyppejä: syöttöasemia jännitetasoilla 25 kv ja 2x25 kv sekä välinkytkinasemia. 5.9.2.1.1 Kunnossapidon seuranta Kunnossapitopöytäkirjat Huoltojen seurantaa varten on eri huolloille laadittu pöytäkirjat, joihin huollon suorittajat huollon edistyessä tekevät tarpeelliset merkinnät. Asemalla säilytettävät pöytäkirjat kootaan erilliseen huoltopöytäkirjakansioon lajeittain aikajärjestykseen huoltojen seurannan helpottamiseksi. Myös käytön johtajan hallussa olevat pöytäkirjat kootaan asemittain ja lajeittain aikajärjestykseen. Eri huoltopöytäkirjojen ja vikojen kirjausraporttien täyttömäärä ja säilytyspaikka on seuraavanlainen: Tarkastus 1 kpl Syöttöasema Kausihuolto 1 kpl Syöttöasema Vuosihuolto 2 kpl Syöttöasema ja käytönjohtaja Viankorjaus 2 kpl Syöttöasema ja käytönjohtaja Muut huoltopöytäkirjat 2 kpl Syöttöasema ja käytönjohtaja Kunnossapitäjän on arkistoitava kunnossapidon tiedot 10 vuoden ajan/ajalta ja niiden on oltava luovutettavissa RHK:lle paperitulosteena ja sähköisessä muodossa. Raportointi Kunnossapitäjät raportoivat vioista/poikkeavista tapahtumista kirjallisesti käytönjohtajalle. Tämän perusteella päätetään jatkotoimenpiteistä. Mahdollisissa korjaustoimenpiteissä on noudatettava valmistajan ohjeita. RHK:lle tehdään vuosittain kirjallinen yhteenveto kytkinasemista (samantyyppiset samassa raportissa). Yhteenvedossa käsitellään sähköturvallisuuden/käytettävyyden ja tulevaisuuden ennustettavissa olevia havaintoja, esim. isommat investoinnit ja pitempiaikaiset perushuollot. RAMO 2004 07

78 RAMO 5.9 Kunnossapito Työturvallisuus Huoltotöissä ja -tarkastuksissa on noudatettava voimassa olevia lakeja, asetuksia ja RHK:n määräyksiä ja ohjeita. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota standardissa SFS 6002 /15/ määriteltyjen jännite-etäisyyksien noudattamiseen kunnossapidossa sekä tarvittavien työmaadoitusten tekemiseen. Työtä suorittavien henkilöiden pitää olla ammattitaitoisia sekä riittävästi työhön ja olosuhteisiin opastettuja. Ympäristöasioiden hallinta Haitallisia yhdisteitä vapautuu ainoastaan laitteen rikkoutuessa tai epäasiallisen hävityksen seurauksena, ei käytön aikana. Seuraaviin kohteisiin tulee kuitenkin kiinnittää huollossa huomiota ja toimia oikealla tavalla. Päämuuntaja, omakäyttömuuntaja ja mittamuuntajat sisältävät öljyä. Muuntajilla on öljyvahinkoja varten öljysäiliö, joka on mitoitettu siten, että roiskuvakin öljy päätyy sinne ja koko muuntajan öljymäärä mahtuu sinne. Ongelma on, jos vuoto on niin vähäistä, ettei sitä suojalaitteista huomaa ja altaaseen kertynyt vesi (+vähäinen öljy) pumpataan maaperään. Sekä 110 kv katkaisijoissa että 25 kv kojeistoissa eristeaineena käytetään SF6- kaasua. Ympäristön kannalta SF6-kaasu on myrkytön, väritön, hajuton, palamaton ja erittäin voimakas kasvihuoneilmiötä aiheuttava kaasu. Kaasuvuodon yhteydessä se painuu ilmaa raskaampana mataliin paikkoihin syrjäyttäen hapen ja saattaa siellä aiheuttaa tukehtumisvaaran ellei tuuletusta ole järjestetty. Valokaaren tai osittaispurkauksen vaikutuksesta SF6 voi hajota synnyttäen useita kaasumaisia tai kiinteitä, myrkyllisiä ja korrudoivia yhdisteitä, mikä on muistettava avattaessa esim. SF6-katkaisijan katkaisupää tai GIS-laitoksen kaasutila. Joissakin vanhoissa kondensaattoreissa ja kaapeleissa saattaa olla eristeenä PVC-muovia. Tulipaloissa vapautuva kloori muuttuu suolahapoksi veden vaikutuksesta. Mm. kytkinaseman muuntajaöljyt, silikageelisuola, akut ja valaisimien loisteputket tulee kerätä talteen ja hävittää ympäristömääräysten mukaisella tavalla. Asemalle kertyvät pakkausjätteet tulee myös hävittää asianmukaisella tavalla. Asianmukaisesta hävityksestä pitää esittää todistus käytön johtajalle. Lisäksi tavoitteena on valita korjauksiin käytettävät materiaalit niin, että tuotteet olisivat mahdollisimman pitkäikäisiä ja ympäristövaikutuksiltaan vähän haittaa aiheuttavia. Lyijyn käyttöä tulee välttää. Esim. juotostinaa on olemassa nykyään lyijyttömänä. RAMO 2004-07

79 RAMO 5.9 Kunnossapito Välttämätön mukana kuljetettava kalusto Tarkastuksiin ja huoltoihin tulee varautua vähintään seuraavalla kalustolla: - Yleismittari + mittajohdot - Perustyökalut - Tarvittaessa peili hankalien kohteiden tarkastusta varten Työtä suorittavilla henkilöillä pitää olla käytettävissään ja heidän pitää käyttää sopivia työkaluja, mittaus- ja testauslaitteita ja henkilökohtaisia suojavarusteita, jotka on pidettävä hyvässä kunnossa. Pidemmän aikavälin huollot Päämuuntajien, 110 ja 25 kv katkaisijoiden huolloissa sekä suojareleiden koestuksissa noudatetaan valmistajan määräämiä ohjeita tai suosituksia. Suoritettavien töiden ajankohta ja laajuus riippuu - öljynäytteestä - kytkentätiheydestä - oikosulkujen katkaisujen lukumäärästä - käyttöajasta. RAMO 2004 07 5.9.2.2 Tarkastukset eri huoltotyypeissä Huoltokohteiden numerointi viittaa liitteinä 1 3 oleviin huoltopöytäkirjoihin. 5.9.2.2.1 Yleiskohteet Puhelimen kokeilu - verkkolinja, ovikoskettimet - ulkokellon toiminta Silmämääräinen tarkastus - sähkölaitteet - rakennus Lämmityksen/ilmastoinnin tarkastus - modulirakennuksen lämpötila - ulkoilman lämpötila - jakokaappi Tarkastus (1,5 kk) 1.1 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 Kausihuolto (3 kk) 1.5 1.6 1.7 Vuosihuolto (1 v) 1.1 1.2 1.5 1.6 Päävirtapiirien tarkastus 1.8 Venttiilisuojien tarkastus 1.9 Valonheittimet 1.10 Aita ja varoituskilvet 1.11 1.11 1.11 Työkalut ja maadoituslaitteet 1.12 1.12 Varasulakkeet, -lamput ja akkuvesi 1.13 1.13 Lukot 1.14 1.14 Ensiaputarvikkeet 1.15 Jauhesammutin/poistumistiet 1.16 Kytkinlaitoksen siisteys 1.17 1.17 Valintakytkimien asento 1.18 1.18 1.18

80 RAMO 5.9 Kunnossapito Tarkastus (1,5 kk) Kausihuolto (3 kk) Vuosihuolto (1 v) 5.9.2.2.2 Akustot ja tasasähköjärjestelmät Jännite, tasasuuntaaja 2.1 2.1 2.1 Jännite, TAK 2.2 2.2 2.2 Virta, tasasuuntaaja 2.3 2.3 2.3 Virta, TAK 2.4 2.4 2.4 Akuston tapajännite 2.5 2.5 Akuston purkausvirta 2.6 2.6 Tasasuuntaajan tyhjäkäyntijännite 2.7 2.7 Jännitteiden ja tiheyksien mittaus 2.8 2.8 Vesitys 2.9 2.9 2.9 Akuston purkaus 2.10 2.10 Akkukotelon puhdistus 2.11 2.11 Kennonapojen ja liittimien tarkastus 2.12 Komponenttien ja kaapeloinnin silmämääräinen tarkastus 2.13 2.13 2.13 5.9.2.2.3 Suojaukset, hälytykset ja ohjaukset Toimineet hälytykset ja epänormaalit 3.1 3.1 3.1 reletoiminnot Releiden testipainikkeen kokeilu 3.2 3.2 3.2 Hälytysten kokeilu 3.3 3.3 Hälytysjärjestelmän SRHA sisäisten 3.4 jännitteiden tarkastus Varalaukaisukondensaattoreiden jännitteen koestus 3.5 5.9.2.2.4 Omakäyttömuuntajat Silmämääräinen tarkastus 4.1 4.1 5.9.2.2.5 Jännitemuuntajat Silmämääräinen tarkastus Muuntaja 5.1 Suurjännitesulake 5.2 Kiskosto ja kaapelointi 5.3 Kenno maadoituksineen 5.4 5.9.2.2.6 Katkaisijat/sisäerottimet 2x25 kv/25 kv Toimintakertamäärä 6.1 Toiminnan kokeilut - katkaisijan aukiohjaus käsin - katkaisijan kiinni-aukiohjaus kaukokäyttö - asennonosoitusten tarkastus - vaunun/erottimen auki-kiinniohjaus käsin 6.2 6.3 6.4 6.5 RAMO 2004-07

81 RAMO 5.9 Kunnossapito - vaunun/erottimen auki-kiinniohjaus kaukokäyttö - asennonosoitusten tarkastus - maadoitusveitset kiinni-aukiohjaus - asennonosoitusten tarkastus Tarkastus (1,5 kk) Silmämääräinen tarkastus - päävirtaliitännät - virtamuuntaja - kiskosto ja kaapelointi - kenno maadoituksineen - katkaisija 6.14 6.14 Kausihuolto (3 kk) Vuosihuolto (1 v) 6.6 6.7 6.8 6.9 6.10 6.11 6.12 6.13 6.14 5.9.2.2.7 Päämuuntaja Öljyn lämpötila 7.1 7.1 7.1 Öljyn huippulämpötila 7.2 7.2 7.2 Käämin lämpötila 7.3 7.3 7.3 Käämin huippulämpötila 7.4 7.4 7.4 Käämikytkimen toimintakertamäärä 7.5 7.5 7.5 Ensiö- ja toisiojännite 7.6 7.6 7.6 Käämikytkimen asento 7.7 7.7 7.7 Käämikytkimen ja jännitesäätäjän kokeilu 7.8 Muuntajan öljyn korkeus 7.9 7.9 7.9 Ilmankuivaimen tarkistus - kuivausaine - nestelukko 7.10 7.11 7.10 7.11 Kaasurele - tarkastus - koestus 7.10 7.11 7.12 7.12 7.12 7.13 Käämikytkimen suojareleen kokeilu 7.14 Ylipainereleen kokeilu 7.15 Käämin lämpötilan kuvaajan kokeilu 7.16 Silmämääräinen tarkastus - muuntaja, paisuntasäiliö, Radiaattorit - kansi, läpivientieristimet - muuntaja-allas - sydämen ripustuspulttien tiivisteiden tarkistus - käämikytkimen käyttöakseliston tarkastus Käämikytkimen ohjainkaappi - kuormapyörästön öljyn korkeus - sähköiset osat ja toiminnot, lämmitys - mekaaniset osat ja toiminnot - kotelo 7.17 7.19 7.17 7.19 7.23 7.23 7.17 7.18 7.19 7.20 7.21 7.22 7.23 7.24 7.25 RAMO 2004 07

82 RAMO 5.9 Kunnossapito Jakokaappi - sähköiset osat ja toiminnot, lämmitys - kotelo Tarkastus (1,5 kk) Kausihuolto (3 kk) 7.26 7.26 7.26 7.27 Maadoituksien tarkastus 7.28 Muuntajaöljynäyte 7.29 5.9.2.2.8 Ratajohtosuodattimet Silmämääräinen tarkastus 8.1 8.1 Suodatinerottimen voitelu 8.2 Toiminnan kokeilut - ohjaus paikallisesti - ohjaus kaukokäytöstä Vuosihuolto (1 v) 8.3 8.4 Asennonosoitusten tarkastus 8.5 Kondensaattorien tarkastus 8.6 Kuristimien ja vastuksien tarkastus 8.7 Köysitysten ja maadoitusten 8.8 tarkastus Suodattimen vastuksen mittaus 8.9 Kondensaattoriparistojen erovirran 8.10 mittaus 5.9.2.2.9 Katkaisijat 110 kv Toimintakertamäärä 9.1 9.1 Toiminnan kokeilut - ohjaus paikallisesti - ohjaus kaukokäytöstä - asennonosoitusten tarkastus 9.2 9.3 9.4 Kaasun paine/öljyn korkeus 9.5 9.5 9.5 Silmämääräinen tarkastus 9.6 9.6 9.6 Ohjain - sähkölaitteet - mekanismi - kotelo 9.7 9.8 9.9 Lämmityksen tarkastus 9.10 9.10 9.10 Maadoitusten tarkastus 9.11 5.9.2.2.10 Virta- ja jännitemuuntajat 110 kv Maadoitusten tarkastus 10.1 Silmämääräinen tarkastus - liitokset - öljynkorkeus - kytkentäkotelo 10.2 10.3 10.2 10.3 10.2 10.3 10.4 RAMO 2004-07

83 RAMO 5.9 Kunnossapito Tarkastus (1,5 kk) Kausihuolto (3 kk) Vuosihuolto (1 v) 5.9.2.2.11 Ulkoerottimet 110 kv ja 2x25 kv/25 kv Toiminnan kokeilut - ohjaus paikallisesti - ohjaus kaukokäytöstä - asennonosoitusten tarkastus - lukitusten tarkastus Silmämääräinen tarkastus - veitset, eristimet, ohjausvivusto 11.1 11.2 11.3 11.4 11.5 - ohjain 11.6 11.7 11.6 11.7 Lämmityksen tarkastus 11.8 11.8 11.8 Maadoitusten tarkastus 11.9 5.9.2.2.12 Tukieristimet Silmämääräinen tarkastus 12.1 12.1 5.9.2.3. Määräaikaishuollot 5.9.2.3.1 Tarkastuskäynti Tarkastuskäynti yleistä Tarkastuskäynti suoritetaan sekä syöttö- että välikytkinasemalla yhden kerran kausihuollon välillä, joka on normaalisti kolme kuukautta. Vuoden aikana kertyy neljä tarkastuskäyntiä. Sekä syöttö- että välikytkinaseman tarkastuskäynti suoritetaan aseman normaalissa käyttötilassa. Ennen tarkastuksen aloittamista on ilmoittauduttava käytön johtajalle, joka antaa käyttökeskukselle ID-tunnisteen tarkastusta suorittavista henkilöistä/ryhmästä. Samalla sovitaan huollon ajankohdasta ja vastuiden jaosta. Mikäli tarkastuskäynnin yhteydessä ilmenee tai suoritetaan toimenpiteitä, jotka vaativat aseman ottamista pois käytöstä, on tällöin otettava yhteyttä käyttökeskukseen, joka järjestää tarvittavat kytkentämuutokset tai antaa luvan niiden suorittamiseen. Käyttökeskeytyksen ajaksi aseman kauko/paikallisohjauskytkimen asennosta sovitaan käyttökeskuksen kanssa. Tarkastusta suoritettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota työturvallisuuteen, varsinkin standardissa SFS 6002 /15/ määriteltyjen jännite-etäisyyksien noudattamiseen (mm. päämuuntajan, 110 kv ja 25 kv laitteiden tarkastuksia suoritettaessa). RAMO 2004 07

84 RAMO 5.9 Kunnossapito Tarkastuskäynnin pöytäkirja täytetään yhtenä kappaleena ja se sijoitetaan asemalla olevaan huoltopöytäkirjakansioon. Ennen tarkastuksen aloittamista on syytä käydä läpi edellisen tarkastuskäynnin pöytäkirja ja aikaisempi vikahistoria, jolloin niissä olevat mahdolliset seikat tulevat huomioiduiksi tarkastuksessa. Mikäli edellisellä käynnillä on suoritettu kausi- tai vuosihuolto, katsotaan ao. pöytäkirja. Otsikkotietoihin merkitään kytkinaseman nimi. Tarkastuspäivämäärä ja tarkastaja merkitään omille paikoilleen. Tarkastajien tulee allekirjoittaa pöytäkirja. Tarkastuksessa käydään läpi pöytäkirjassa merkityt kohteet ohjeita noudattaen ja merkitään ylös tarvittavat lukemat ja laitteen kunto/tarkastukset. + = kunnossa, tarkastettu = epäkunnossa (vaatii huomautuksen) 0 = ei ole käytössä tai ei kuulu laitteistoon Tämän kunnossapito-ohjeen liitteinä ovat eri huoltotyyppien pöytäkirjamallit, jotka on laadittu yhden päämuuntajan ja kaksi johtolähtöä käsittäville kytkinlaitoksille. Laajemman aseman ollessa kyseessä on sarake merkitty katkoviivalla. Kunnossapitäjän tulee laatia mallien pohjalta asemakohtaiset pöytäkirjapohjat kaikkia huoltoja ja tarkastuksia varten.. Tällöin kojeiden tyyppi, lukumäärä ja numerointi ovat pöytäkirjoissa oikein kaikilla asemilla. Tarkastuskäynti, pöytäkirjan seloste Numerointi viittaa liitteenä 1 olevan tarkastuspöytäkirjan numerointiin. 1 YLEISKOHTEET 1.1 Ilmoittaudutaan ID:llä käyttökeskukseen. Tiedotetaan huollon aloittamisesta ja varmistetaan valvomotilan ja kojeistotilan ovikytkimien toiminta. Koska hälytys menee oven avautumisesta välittömästi käyttökeskukseen, ilmoittautuminen on suoritettava viipymättä. Puhelinlinjan kunto voidaan todeta soittamalla kiinteästä puhelimesta käyttökeskukseen tai erikseen soittamalla matkapuhelimesta kytkinaseman puhelimeen. 1.3 Tarkastetaan silmämääräisesti aseman sähkölaitteiden kunto. Kiinnitetään huomiota mahdollisesti epänormaaleihin ilmiöihin esim. mekaaniset vauriot, öljyvuodot, poikkeuksellisiin ääniin yms. Merkitään havainnot pöytäkirjaan. Tarvittaessa tehdään korjaukset. 1.4 Tarkastetaan kytkinlaitoksen kunto sekä sisä- että ulkopuolelta. Samoin suoritetaan ulkoalueen silmämääräinen tarkastus. Merkitään havainnot pöytäkirjaan. Tarvittaessa tehdään korjaukset. RAMO 2004-07

RAMO 2004 07 85 RAMO 5.9 Kunnossapito 1.5 Valvomotilan ja kojeistotilan lämmittimien, termostaattien ja puhaltimien kunto ja asettelut tarkastetaan. Asetteluarvot ovat: SA VK SA:n erillinen kytkinhalli Säätö noin18 C noin 8 C noin 8 C Hälytys noin 5 C noin 3 C noin 3 C Puhallin noin 25 C Talvea varten puhallin lämpöeristetään ja vastaavasti taas kesäksi avataan. 1.6 Merkitään muistiin ulkolämpötila. 1.11 Tarkistetaan, ettei aita ole joutunut ilkivallan kohteeksi tai muuten vaurioitunut ja aidan varoitus- ja hälytysohjekilvet ovat paikallaan. Aidan alareunan etäisyys maan pinnasta saa olla enintään 100 mm ja pystyrakojen leveys enintään 80 mm. 1.17 Valintakytkimien asento on syytä tarkastaa vasta huollon lopuksi. Tarkastetaan, että valintakytkimien asennot vastaavat aseman kulloinkin haluttuja valinta-asentoja. Mikäli jonkin valintakytkimen asento poikkeaa merkittävästi aseman normaalikäytännöstä, siitä on syytä tehdä merkintä tähän kohtaan. 2 AKUSTOT JA TASASÄHKÖJÄRJESTELMÄT 2.1 Tasasuuntaajan ollessa käyttökuormituksessa (ohjaus, suojaus, akuston varaus jne.) luetaan tasasuuntaajan jännite, 2.2 kiskon jännite, 2.3 tasasuuntaajan kuormitusvirta ja 2.4 akuston varausvirta. 2.9 Avoimet akustot: Tarkistuskennoksi valitaan pysyvästi yksi kenno jokaisesta akustosta, joka merkitään. Tarkastetaan nestekorkeus. Elektrolyytin pinnan tulee olla valmistajan ilmoittamassa korkeudessa. 2.13 Tarkista pääkomponentit. Huomioi erityisesti merkkejä, jotka viittaavat ylikuumentumiseen. 3 SUOJAUKSET, HÄLYTYKSET JA OHJAUKSET 3.1 Merkitään ylös ja kuitataan asemalla olevat hälytykset. Samoin jos asemalla havaitaan tapahtuneen epänormaaleja reletoimintoja, merkitään suojan nimi ja toiminto muistiin. 3.2 Tarkastetaan RESET tai TEST (tai muu testipainike) näppäintä painamalla, että rele on toimintakunnossa. 6 KATKAISIJAT/SISÄEROTTIMET 2x25kV/25 kv 6.10 6.14 GIS-kojeisto: Tarkistetaan kaasumittari. Jos vuotoa on esiintynyt, kohde

86 RAMO 5.9 Kunnossapito huolletaan välittömästi. Ilmaeristeinen kojeisto: Tarkistetaan katkaisija silmämääräisesti. Tarkastus suoritetaan yleensä kiskoston ollessa jännitteetön sekä maadoitettu. Mikäli kiskosto on jännitteinen, tarkastus suoritetaan kennon ulkopuolelta siltä osin kuin se on mahdollista. 7 PÄÄMUUNTAJA Tarkastuspöytäkirjan päämuuntajaa koskevia kohtia sovelletaan myös syöttösäästömuuntajaan (SAM). 7.1 Luetaan öljyn lämpötila. 7.2 Luetaan öljyn huippulämpötila. Huippulämpötilan osoitin palautetaan alkuasentoon. 7.3 Luetaan käämin lämpötila. 7.4 Luetaan käämin huippulämpötila. Huippulämpötila osoitin palautetaan alkuasentoon. 7.5 Luetaan käämikytkimen askellaskijan toimintakertamäärä. Lukemasta vähennetään edellisen tarkastuksen/huoltopöytäkirjan lukema, jolloin erotuksena saadaan käämikytkimen toimintakertamäärä. 7.6 Luetaan taulumittareista muuntajan ensiön ja toision jännitteet. 7.7 Luetaan käämikytkimen asento. Mikäli käämikytkimellä on ensiön jännitteeseen nähden epänormaali asento tai toimintakertamäärä on alle 45 tai yli 300 kertaa/1,5 kuukautta, suoritetaan käämikytkimen ja jännitesäätäjän kokeilu kausihuoltopöytäkirjan kohdan 7.8 mukaisesti. Kokeilun tulokset liitetään liitteeksi tarkastuspöytäkirjaan. 7.9 Luetaan öljyn korkeus. 7.10 Tarkastetaan ilmankuivaimen kuivausaine. Kuivausaineena on silikageelisuola. Kuiva suola on väriltään keltaista ja kostunut suola vaalenee. Kuivausaineen vaihto suoritetaan viimeistään, kun n. 1/4 suolasta on vielä keltaista. Kuivausaineen vaihto tapahtuu seuraavasti: Irrotetaan nestelukko kuivaimesta ja kuivain muuntajasta. Käännetään kuivausainesäiliö ylösalaisin, jolloin kostunut suola valuu säiliön ylälaipassa olevasta aukosta pois. Täytetään säiliö saman aukon kautta uudella kuivausaineella ja kiinnitetään kuivain takaisin muuntajaan. Nestelukkoon vaihdetaan uusi muuntajaöljy ja nestelukko kiinnitetään kuivaimeen. 7.11 Tarkastetaan ilmankuivaimen nestelukko. Nestelukon molemmissa kammioissa on aina oltava öljyä seinämässä olevaan merkkiin asti. Jos öljyä ei ole riittävästi, avataan kiinnitysruuvit ja irrotetaan nestelukko. Lisätään muuntajaöljyä nestelukon seinämässä olevaan merkkiin asti. Asennetaan merkkilukko takaisin paikalleen. Kiristetään kiinnitysruuvit RAMO 2004-07

87 RAMO 5.9 Kunnossapito siten, että nestelukko puristuu ilmatiiviiksi tiivistettä vasten koko kehältä. 7.12 Tarkastetaan silmämääräisesti, esiintyykö kaasureleessä kaasua. 7.17 Tarkastetaan silmämääräisesti muuntaja, paisuntasäiliö ja radiaattorit. Tarkastuksessa kiinnitetään erityistä huomiota muuntajasäiliön ja radiaattoreiden saumoihin. Ruostuneet ja muuten syöpyneet kohdat puhdistetaan ja korjausmaalataan. 7.19 Tarkistetaan, esiintyykö muuntaja-altaassa öljyä. Pienikin määrä vaatii jatkotoimenpiteitä. Altaaseen mahdollisesti kerääntynyt sadevesi poistetaan pumpulla. Vanhemmilla asemilla on öljyn erottelukaivo. Se tyhjennetään sadevedestä avaamalla venttiili. Ensin tulee varmistua, että kaivossa ei ole öljyä. 7.23 Tarkastetaan ohjainkaappi lämmitysten kunto. 7.26 Tarkistetaan jakokaapin lämmitys. 8 RATAJOHTOSUODATTIMET 8.1 Tarkastetaan ratajohtosuodattimen kuristimen, vastuksen ja kondensaattorien puhtaus ja eheys silmämääräisesti suoja-aidan takaa. 9 KATKAISIJAT 110 kv 9.5 Tarkistetaan SF6-katkaisijan kaasun paine. Öljyeristeisellä katkaisijalla tarkastetaan katkaisijaöljyn korkeus valmistajan suositusten mukaan. Jos katkaisijaöljyä lisätään, tehdään siitä merkintä pöytäkirjaan. 9.6 Tarkastetaan silmämääräisesti katkaisijapilarin ja päävirtapiirien eheys ja puhtaus. Jos katkaisija on maadoittamaton, tarkastus on suoritettava niin, ettei mikään kehon osa tai työkalu nouse maadoitettujen osien yläpuolelle. 9.10 Tarkistetaan lämmitysvastusten kunto (kädellä koettamalla tai infrapunalämpömittarilla). 10 VIRTA- JA JÄNNITEMUUNTAJAT 110 kv 10.2 Tarkastetaan 110 kv virta- ja jännitemuuntajien päävirtaliitosten ja eristimien ehjyys ja puhtaus silmämääräisesti. 10.3 Tarkastetaan öljynkorkeuden osoittimen asento ja varmistetaan, että alustassa ei ole öljytahroja. 11 ULKOEROTTIMET 110 kv JA 2x25kV/25 kv 11.8 Tarkistetaan lämmitysvastusten kunto kädellä koettamalla. RAMO 2004 07

88 RAMO 5.9 Kunnossapito 13 MUUTA HUOMAUTETTAVAA Tähän kohtaan merkitään muut kuin tarkastuspöytäkirjassa läpikäydyt poikkeavat havainnot. 5.9.2.3.2 Kausihuolto Kausihuolto yleistä Kausihuolto suoritetaan sekä syöttö- että välikytkinasemalla 3 kuukauden jakson aikana siten, että vuoden aikana asemalla suoritetaan yhteensä kolme kausihuoltoa ja yksi vuosihuolto niin, että niiden väliset suoritusajanjaksot jakaantuvat keskenään mahdollisimman tasaisesti vuoden ajalle. Kausihuollon suoritusajankohdat voidaan määritellä siten, että huollot suoritetaan syksyllä, talvella, keväällä sekä kesällä huomioiden paikallisten olosuhteiden kuten ilmaston, lumen ym. rajoitusten vaikutukset aseman käytettävyyteen sekä huollettavuuteen, kuitenkin niin, että kahden kausihuollon väli ei saa olla suurempi kuin neljä kuukautta. Sekä syöttö- että välikytkinaseman kausihuolto suoritetaan aseman normaalissa käyttötilassa. Ennen huollon aloittamista on ilmoittauduttava käytön johtajalle, joka antaa käyttökeskukselle ID-tunnisteen huoltoa suorittavista henkilöistä/ryhmästä. Samalla sovitaan huollon ajankohdasta ja vastuiden jaosta. Mikäli kausihuollon yhteydessä ilmenee tai suoritetaan toimenpiteitä, jotka vaativat aseman ottamista pois käytöstä, tällöin on otettava yhteyttä käyttökeskukseen, joka järjestää tarvittavat kytkentämuutokset tai antaa luvan niiden suorittamiseen. Käyttökeskeytyksen ajaksi aseman kauko/paikallisohjauskytkimen asennosta sovitaan käyttökeskuksen kanssa. Huoltoa suoritettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota työturvallisuuteen, varsinkin standardissa SFS 6002 /15/ määriteltyjen jännite-etäisyyksien noudattamiseen (mm. päämuuntajan, 110 kv ja 25 kv laitteiden tarkastuksia suoritettaessa). Kausihuollon pöytäkirja täytetään yhtenä kappaleena, joka sijoitetaan asemalla olevaan huoltopöytäkirjakansioon. Mikäli asemalla suoritetaan kausihuollon yhteydessä pidemmän aikavälin huoltoja eri laitteille, kausihuoltopöytäkirjaan tehdään ainoastaan merkintä tästä ao. kohtaan. Eri laitteiden pitemmän aikavälin huolloista täytetään tällöin laitteen erillinen huoltopöytäkirja. RAMO 2004-07

RAMO 2004 07 89 RAMO 5.9 Kunnossapito Ennen huollon aloittamista on syytä käydä läpi edellisen kausihuollon pöytäkirja ja aikaisempi vikahistoria, jolloin siinä olevat mahdolliset huomautukset tulevat huomioiduiksi tarkastuksessa. Mikäli edellisellä käynnillä on suoritettu vuosihuolto, katsotaan ao. pöytäkirja. Mikäli asemalla on suoritettu tarkastuskäynti edellisen kausi- tai vuosihuollon jälkeen, on viimeinen tarkastuspöytäkirja syytä käydä myös läpi ennen huollon aloittamista. Otsikkotietoihin merkitään kytkinaseman nimi. Tarkastuspäivämäärä ja tarkastaja merkitään omille paikoilleen. Tarkastajien tulee allekirjoittaa pöytäkirja. Tarkastuksessa käydään läpi pöytäkirjassa merkityt kohteet ohjeita noudattaen ja merkitään ylös tarvittavat lukemat ja laitteen kunto/tarkastukset. + = kunnossa, tarkastettu = epäkunnossa (vaatii huomautuksen) 0 = ei ole käytössä tai ei kuulu laitteistoon Tämän kunnossapito-ohjeen liitteenä ovat eri huoltotyyppien pöytäkirjamallit, jotka on laadittu yhden päämuuntajan ja kaksi johtolähtöä käsittäville kytkinlaitoksille. Laajemman aseman ollessa kyseessä sarake on merkitty katkoviivalla. Mallien pohjalta kunnossapitäjän tulee laatia asemakohtaiset pöytäkirjapohjat kaikkia huoltoja ja tarkastuksia varten. Tällöin kojeiden tyyppi, lukumäärä ja numerointi ovat pöytäkirjoissa oikein kaikilla asemilla. Kausihuolto, pöytäkirjan seloste 1 YLEISKOHTEET Numerointi viittaa liitteenä 2 olevan kausihuoltopöytäkirjan numerointiin. 1.1 Ilmoittaudutaan ID:llä käyttökeskukseen. Tiedotetaan huollon aloittamisesta ja varmistetaan valvomotilan ja kojeistotilan ovikytkimien toiminta. Koska hälytys menee oven avautumisesta välittömästi käyttökeskukseen, ilmoittautuminen on suoritettava viipymättä. Puhelinlinjan kunto voidaan todeta soittamalla kiinteästä puhelimesta käyttökeskukseen tai erikseen soittamalla matkapuhelimesta kytkinaseman puhelimeen. 1.2 Ulkokellon toiminta varmistetaan soittamalla joko matkapuhelimesta tai käyttökeskuksesta aseman kiinteään puhelimeen. 1.5 Valvomotilan ja kojeistotilan lämmittimien, termostaattien ja puhaltimien kunto ja asettelut tarkastetaan. Asetteluarvot ovat: SA VK SA:n erillinen kytkinhalli Säätö noin 18 C noin 8 C noin 8 C Hälytys noin 5 C nion 3 C noin 3 C Puhallin noin 25 C

90 RAMO 5.9 Kunnossapito Talvea varten puhallin lämpöeristetään ja vastaavasti taas kesäksi avataan. 1.6 Merkitään muistiin ulkolämpötila. 1.7 Jakokaappien lämmityksen kunto tarkastetaan kädellä koettamalla. 1.11 Tarkistetaan, ettei aita ole joutunut ilkivallan kohteeksi tai muuten vaurioitunut ja että aidan varoitus- ja hälytysohjekilvet ovat paikallaan. Aidan alareunan etäisyys maan pinnasta saa olla enintään 100 mm ja pystyraon leveys enintään 80 mm. 1.12 Tarkastetaan, että asemalla on kaikki sinne kuuluvat työ- ja erikoistyökalut sekä maadoituslaitteet, merkitään puutteet. Tarvittaessa korjataan, vaihdetaan ja täydennetään. Tarkastetaan jännitteenkoettimen toimivuus. 1.13 Tarkastetaan, että asemalla on riittävästi (vähintään 1 kpl/laji) varasulakkeita ja -lamppuja sekä vara-apureleitä. Tarkastetaan ja tarvittaessa lisätään aseman akkuveden määrä. 1.14 Tarkastetaan ovien lukkojen ja paniikkisalpojen toimivuus. 1.17 Tarkistetaan kytkinlaitoksen siisteys sekä ulkokentän ja moduulirakennuksen osalta. Tarvittaessa suoritetaan siivous tai pyydetään siivousapua myöhemmin tehtävää siivousta varten. 1.18 Valintakytkimien asento on syytä tarkastaa vasta huollon lopuksi. Tarkastetaan, että valintakytkimien asennot vastaavat aseman kulloinkin haluttuja valinta-asentoja. Mikäli jonkin valintakytkimen asento poikkeaa merkittävästi aseman normaalikäytännöstä, siitä on syytä tehdä merkintä tähän kohtaan. 2 AKUSTOT JA TASASÄHKÖJÄRJESTELMÄT 2.1 Tasasuuntaajan ollessa käyttökuormituksessa (ohjaus, suojaus, akuston varaus jne.) luetaan tasasuuntaajan jännite, 2.2 kiskon jännite, 2.3 tasasuuntaajan kuormitusvirta ja 2.4 akuston varausvirta. 2.5 Tasasuuntaaja kytketään pois kiskostosta akuston pysyessä edelleen kiskostoon liitettynä. Luetaan akuston napajännite ja 2.6 purkausvirta sekä 2.7 tasasuuntaajan tyhjäkäyntijännite. 2.8 Suljetut akustot: Tarkistuskennoksi valitaan pysyvästi yksi kenno jokaisesta akustosta, joka merkitään. Kausihuollon jännitteen mittaus suoritetaan aina näille samoille tarkastuskennoille. Jännite mitataan aina akuston ollessa kestovarauksessa. Jos tarkastuskennojen jännitemittauksessa esiintyy epänormaaleja arvoja, mittaus suoritettaan kaikille kennoille. Mittaustulokset merkitään pöytäkirjaan. Suositeltava kestovarausjännite on 2,27 V. RAMO 2004-07

RAMO 2004 07 91 RAMO 5.9 Kunnossapito Avoimet akustot: Em. jännitteen mittauksen lisäksi suoritetaan tiheysmittaus samoin periaattein. Mittaustulokset merkitään pöytäkirjaan. Hyväkuntoisen akuston arvoja: Tiheys: Kennojen tiheysarvot vaihtelevat kestovarauksessa välillä 1,22 1,25 g/cm³ ja suurin ero kennojen välillä saa olla enintään 0,03 g/cm³. Kennojännite: Kestovarauksessa jännite on noin 0,97 0,99 + tiheysarvo (yleensä 2,23 V/kenno). Kennojännitteiden välinen suurin ero ei saa ylittää 0,05V. 2.9 Avoimet akustot: Tarkastetaan nestekorkeus. Elektrolyytin pinnan tulee olla valmistajan ilmoittamassa korkeudessa. Poikkeama eri kennojen välillä saisi olla enintään 5 mm ennen vesitystä. 2.10 Akusto kytketään huoltopurkausta varten eroon syöttämästään kiskosta ja varaajasta ja puretaan varavalaistusjärjestelmään tai purkausvastuksiin. 2.11 Akkukoteloiden kannet puhdistetaan kostealla kankaalla. Avoimet akustot puhdistetaan rasvasta, akkunesteestä, hapettumista yms. liasta. 2.13 Puhdistetaan pölyt tasasuuntaajasta sekä sisä- että ulkopuolelta. Tarkistetaan kaikki komponentit ja kaapelointi. Huomioidaan erityisesti merkkejä, jotka viittaavat ylikuumentumiseen. Tarkistetaan kaikki liitokset ylimenojännite (-vastus) -mittauksella (ei napojen varmuuden vuoksi kiristelyä). Tarkistetaan myös, ettei jäähdytysilman kierto ole estynyt. Kytketään tasasuuntaaja uudelleen kiskoon. 3 SUOJAUKSET, HÄLYTYKSET JA OHJAUKSET 3.1 Merkitään ylös ja kuitataan asemalla olevat hälytykset. Samoin jos asemalla havaitaan tapahtuneen epänormaaleja reletoimintoja, merkitään suojan nimi ja toiminto muistiin. 3.2 Tarkastetaan RESET tai TEST (tai muu testipainike) näppäintä painamalla, että rele on toimintakunnossa. 3.3 Hälytykset kokeillaan yleensä relekaapin riviliittimiltä. Sulakeautomaattien hälytykset aiheutetaan automaatteja avaamalla. Kokeilu suoritetaan niin, että jokainen hälytys kokeillaan käyttökeskukseen asti tarkastaen sekä oikean kaukohälytyksen saapuminen käyttökeskukseen että oikean paikallishälytyksen ilmestyminen aseman kertaaja ledtauluun. Tämä vaatii jatkuvaa puhelinyhteyttä käyttökeskukseen. 3.4 Tarkistetaan hälytysjärjestelmän SRHA sisäiset jännitteet valmistajan ohjeen mukaan. 4 OMAKÄYTTÖMUUNTAJAT 4.1 Omakäyttömuuntajan tarkastuksessa kiinnitetään erityistä huomiota öljyvuotoihin. Mikäli muuntaja ei ole hermeettisesti suljettu, tarkastetaan

92 RAMO 5.9 Kunnossapito myös öljyn korkeus, kuivausaine sekä nestelukko. Tarkemmat ohjeet löytyvät ko. tarkastuksille päämuuntajan kohdista 7.9 7.11. Tarkistetaan myös kaapelointi ja maadoitukset. 6 KATKAISIJAT/SISÄEROTTIMET 2x25kV/25 kv 6.10 6.14 GIS-kojeisto: Tarkistetaan kaasumittari. Jos vuotoa on esiintynyt, kohde huolletaan välittömästi. Ilmaeristeinen kojeisto: Tarkistetaan katkaisija silmämääräisesti. Tarkastus suoritetaan yleensä kiskoston ollessa jännitteetön sekä maadoitettu. Mikäli kiskosto on jännitteinen, tarkastus suoritetaan kennon ulkopuolelta siltä osin kuin se on mahdollista. 7 PÄÄMUUNTAJA Tarkastuspöytäkirjan päämuuntajaa koskevia kohtia sovelletaan myös syöttösäästömuuntajaan (SAM). 7.1 Luetaan öljyn lämpötila. 7.2 Luetaan öljyn huippulämpötila. Huippulämpötilan osoitin palautetaan alkuasentoon. 7.3 Luetaan käämin lämpötila. 7.4 Luetaan käämin huippulämpötila. Huippulämpötilaosoitin palautetaan alkuasentoon. 7.5 Luetaan käämikytkimen askellaskijan toimintakertamäärä. Lukemasta vähennetään edellisen tarkastuksen/huoltopöytäkirjan lukema, jolloin erotuksena saadaan käämikytkimen toimintakertamäärä. 7.6 Luetaan taulumittareista muuntajan ensiön ja toision jännitteet. 7.7 Luetaan käämikytkimen asento. Mikäli käämikytkimellä on ensiön jännitteeseen nähden epänormaali asento tai toimintakertamäärä on alle 45 tai yli 300 kertaa/1,5 kuukautta, suoritetaan käämikytkimen ja jännitesäätäjän kokeilu vuosihuoltopöytäkirjan kohdan 7.8 mukaisesti. Kokeilun tulokset liitetään liitteeksi tarkastuspöytäkirjaan. Jos jollakin asemalla toimintamäärät ovat jatkuvasti alle 45, voidaan soveltaa pienempää alarajaa. 7.9 Luetaan öljyn korkeus. 7.10 Tarkastetaan ilmankuivaimen kuivausaine. Kuivausaineena on silikageeli-suola. Kuiva suola on väriltään keltaista ja kostunut vaalenee. Kuivausaineen vaihto suoritetaan viimeistään, kun n. 1/4 suolasta on vielä keltaista. Kuivausaineen vaihto tapahtuu seuraavasti: Irrotetaan nestelukko kuivaimesta ja kuivain muuntajasta. Käännetään kuivausainesäiliö ylösalaisin, jolloin kostunut suola valuu säiliön ylälaipassa olevasta aukosta pois. Täytetään säiliö saman aukon kautta uudella RAMO 2004-07

93 RAMO 5.9 Kunnossapito kuivausaineella ja kiinnitetään kuivain takaisin muuntajaan. Nestelukkoon vaihdetaan uusi muuntajaöljy ja nestelukko kiinnitetään kuivaimeen. 7.11 Tarkastetaan ilmankuivaimen nestelukko. Nestelukon molemmissa kammioissa on aina oltava öljyä seinämässä olevaan merkkiin asti. Jos öljyä ei ole riittävästi, kiinnitysruuvit avataan ja nestelukko irrotetaan. Muuntajaöljyä lisätään nestelukon seinämässä olevaan merkkiin asti. Merkkilukko asennetaan takaisin paikalleen. Kiinnitysruuvit kiristetään siten, että nestelukko puristuu ilmatiiviiksi tiivistettä vasten koko kehältä. 7.12 Tarkastetaan silmämääräisesti, esiintyykö kaasureleessä kaasua. 7.17 Tarkastetaan silmämääräisesti muuntaja, paisuntasäiliö ja radiaattorit. Tarkastuksessa kiinnitetään erityistä huomiota muuntajasäiliön ja radiaattoreiden saumoihin. Ruostuneet ja muuten syöpyneet kohdat puhdistetaan ja korjausmaalataan. 7.19 Tarkistetaan, esiintyykö muuntaja-altaassa öljyä. Pienikin määrä vaatii jatkotoimenpiteitä. Altaaseen mahdollisesti kerääntynyt sadevesi poistetaan pumpulla. Vanhemmilla asemilla on öljyn erottelukaivo. Se tyhjennetään sadevedestä avaamalla venttiili. Ensin tulee varmistua, että kaivossa ei ole öljyä. 7.23 Tarkastetaan ohjainkaappi lämmitysten kunto. 7.26 Tarkistetaan jakokaapin lämmitys. 8 RATAJOHTOSUODATTIMET 8.1 Tarkastetaan ratajohtosuodattimen kuristimen, vastuksen ja kondensaattorien puhtaus ja eheys silmämääräisesti suoja-aidan takaa. 9 KATKAISIJAT 110 kv 9.1 Luetaan katkaisijan toimintakertalaskijan lukema. Vähennetään lukemasta edellisen vuoden lukema, jolloin saadaan toimintakertamäärä vuoden aikana. 9.5 Tarkistetaan SF6-katkaisijan kaasun paine. Öljyeristeisellä katkaisijalla tarkastetaan katkaisijaöljyn korkeus valmistajan suositusten mukaan. Jos katkaisijaöljyä lisätään, siitä tehdään merkintä pöytäkirjaan. 9.6 Tarkastetaan silmämääräisesti katkaisijapilarin ja päävirtapiirien eheys ja puhtaus. Jos katkaisija on maadoittamaton, tarkastus on suoritettava niin, ettei mikään kehon osa tai työkalu nouse maadoitettujen osien yläpuolelle. 9.10 Tarkistetaan lämmitysvastusten kunto (kädellä koettamalla tai infrapunalämpömittarilla). RAMO 2004 07

94 RAMO 5.9 Kunnossapito 10 VIRTA- JA JÄNNITEMUUNTAJAT 110 kv 10.2 Tarkastetaan 110 kv virta- ja jännitemuuntajien päävirtaliitosten ja eristimien ehjyys ja puhtaus silmämääräisesti. 10.3 Tarkastetaan öljynkorkeuden osoittimen asento ja varmistetaan, että alustassa ei ole öljytahroja. 11 ULKOEROTTIMET 110 kv JA 2x25kV/25 kv 11.6 Tarkastetaan erottimien veitsien, eristimien ja ohjausvivuston kunto ja puhtaus silmämääräisesti. Kiinnitetään erityistä huomiota veitsen asentoon ja koskettimien kuntoon. Suoritetaan erottimen puhdistus ja voitelu tarvittaessa. 11.7 Suoritetaan erottimien ohjainten laitteiden ja kotelon tarkastus silmämääräisesti, puhdistetaan tarvittaessa. 11.8 Tarkistetaan lämmitysvastusten kunto kädellä koettamalla. 12 TUKIERISTIMET 12.1 Tarkastetaan silmämääräisesti tukieristimet ja niiden kiinnitys alustaan. 13 MUUTA HUOMAUTETTAVAA Tähän kohtaan merkitään muut kuin tarkastuspöytäkirjassa läpikäydyt poikkeavat havainnot. 5.9.2.3.3 Vuosihuolto Vuosihuolto yleistä Vuosihuolto suoritetaan sekä syöttö- että välikytkinasemalla kerran vuodessa. Suositeltavin ajankohta on syksyllä. Vuosihuolto korvaa yhden kausihuollon suorittamisen. Vuosihuollon aikana asema on osan aikaa pois käytöstä. Ennen huollon aloittamista on ilmoittauduttava käytön johtajalle, joka antaa käyttökeskukselle ID-tunnisteen huoltoa suorittavista henkilöistä/ryhmästä. Samalla sovitaan huollon ajankohdasta ja vastuiden jaosta. Tällöin aseman on syytä olla paikallisohjauksessa. Vaikka asema onkin pois käytöstä vuosihuollon aikana, ei asema suinkaan ole kokonaan jännitteetön vaan mm. omakäyttömuuntaja (ja näin ollen myös 25/55 kv kiskosto) jää jännitteiseksi tarvittavan omakäytön vuoksi. Samoin syöttöasemalla jää osa 110 kv kentästä jännitteiseksi, joka on syytä rajoittaa erottimin mahdollisimman pienelle alueelle. Tämän vuoksi huoltoa suoritettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota työturvallisuuteen varsinkin standardissa SFS 6002 /15/ määriteltyjen jänniteetäisyyksien noudattamiseen. Maadoittamattomaan laitteeseen tai kiskostoon on suhtauduttava kuten jännitteiseen osaan. RAMO 2004-07

95 RAMO 5.9 Kunnossapito Mikäli vuoden aikana asemalle on jäänyt vikoja, jotka eivät vaadi välitöntä korjaamista, ne on saatettava kuntoon vuosihuollon yhteydessä. Vuosihuollossa huolletaan syöttöasemalla vuosihuoltopöytäkirjan kaikki kohteet. Välinkytkinasemilla huolletaan ainoastaan asemalla sijaitsevat kohteet, jolloin 110 kv laitteistot ja suodatinlaitteistot eivät kuulu tarkastuksen piiriin. Vuosihuollon pöytäkirja täytetään kahtena kappaleena (kopio), joista alkuperäinen sijoitetaan asemalla olevaan huoltopöytäkirjakansioon ja kopio toimitetaan käytönjohtajalle. Mikäli asemalla suoritetaan vuosihuollon yhteydessä pidemmän aikavälin huoltoja eri laitteille, tehdään vuosihuoltopöytäkirjaan ainoastaan merkintä tästä ao. kohtaan pöytäkirjaan. Eri laitteiden pidemmän aikavälin huolloista täytetään tällöin laitteen erillinen huoltopöytäkirja. Ennen huollon aloittamista on syytä käydä läpi edellisen vuoden vuosihuoltopöytäkirja ja aikaisempi vikahistoria, jolloin siinä olevat mahdolliset huomautukset mm. suoritetut pidemmän aikavälin huollot tulevat huomioiduiksi suoritettavassa huollossa. Samoin edellisen vuoden vuosihuoltopäivämäärä ja laitteiden toimintakertalukemia tarvitaan uusia arvoja määriteltäessä. Myös edellinen tarkastus- ja kausihuoltopöytäkirja katsotaan ennen vuosihuollon aloittamista. Otsikkotietoihin merkitään kytkinaseman nimi. Tarkastuspäivämäärä ja tarkastaja merkitään omille paikoilleen. Tarkastajien tulee allekirjoittaa pöytäkirja. Tarkastuksessa käydään läpi pöytäkirjassa merkityt kohteet ohjeita noudattaen ja merkitään ylös tarvittavat lukemat ja laitteen kunto/tarkastukset: + = kunnossa, tarkastettu = epäkunnossa (vaatii huomautuksen) 0 = ei ole käytössä tai ei kuulu laitteistoon Tämän kunnossapito-ohjeen liitteenä ovat eri huoltotyyppien pöytäkirjamallit, jotka on laadittu yhden päämuuntajan ja kaksi johtolähtöä käsittäville kytkinlaitoksille. Laajemman aseman ollessa kyseessä sarake on merkitty katkoviivalla. Mallien pohjalta kunnossapitäjän tulee laatia asemakohtaiset pöytäkirjapohjat kaikkia huoltoja ja tarkastuksia varten. Tällöin kojeiden tyyppi, lukumäärä ja numerointi ovat pöytäkirjoissa oikein kaikilla asemilla. Vuosihuolto, pöytäkirjan seloste Numerointi viittaa liitteenä 3 olevan vuosihuoltopöytäkirjan numerointiin. RAMO 2004 07

96 RAMO 5.9 Kunnossapito 1 YLEISKOHTEET 1.1 Ilmoittaudutaan ID:llä käyttökeskukseen. Tiedotetaan huollon aloittamisesta ja varmistetaan valvomotilan ja kojeistotilan ovikytkimien toiminta. Koska hälytys menee oven avautumisesta välittömästi käyttökeskukseen, ilmoittautuminen on suoritettava viipymättä. Puhelinlinjan kunto voidaan todeta soittamalla kiinteästä puhelimesta käyttökeskukseen tai erikseen soittamalla matkapuhelimesta kytkinaseman puhelimeen. 1.2 Ulkokellon toiminta varmistetaan soittamalla joko matkapuhelimesta tai käyttökeskuksesta aseman kiinteään puhelimeen. 1.5 Valvomotilan ja kojeistotilan lämmittimien, termostaattien ja puhaltimien kunto ja asettelut tarkastetaan. Asetteluarvot ovat: SA VK SA:n erillinen kytkinhalli Säätö noin 18 C noin 8 C noin 8 C Hälytys noin 5 C noin 3 C noin 3 C Puhallin noin 25 C Talvea varten puhallin lämpöeristetään ja vastaavasti taas kesäksi avataan. 1.6 Merkitään muistiin ulkolämpötila. 1.7 Jakokaappien lämmityksen kunto tarkastetaan kädellä koettamalla. 1.8 Tarkastetaan sekä 110 kv että 25 kv päävirtapiirien ja liitoksien kunto silmämääräisesti. 1.9 Venttiilisuojat tarkastetaan silmämääräisesti. Tarvittaessa puhdistetaan. 1.10 Tarkastetaan, että kaikki valoheittimet palavat. Lisäksi tarkastetaan, esiintyykö heittimissä kosteutta tai vettä joka vaatii poistoa. 1.11 Tarkistetaan, ettei aita ole joutunut ilkivallan kohteeksi tai muuten vaurioitunut ja että aidan varoitus- ja hälytysohjekilvet ovat paikallaan. Aidan alareunan etäisyys maan pinnasta saa olla enintään 100 mm ja pystyraon leveys enintään 80 mm. 1.12 Tarkastetaan, että asemalla on kaikki sinne kuuluvat työ- ja erikoistyökalut sekä maadoituslaitteet, merkitään puutteet. Tarvittaessa korjataan, vaihdetaan ja täydennetään. Tarkistetaan jännitteenkoettimen toimivuus. 1.13 Tarkastetaan, että asemalla on riittävästi (vähintään 1 kpl/laji) varasulakkeita ja -lamppuja sekä vara-apureleitä. Tarkastetaan ja tarvittaessa lisätään aseman akkuveden määrä. 1.14 Tarkastetaan ovien lukkojen ja paniikkisalpojen toimivuus. RAMO 2004-07

97 RAMO 5.9 Kunnossapito 1.15 Tarkastetaan ensiapukaapin sisältö. Merkitään puutteet. Tarvittaessa täydennetään tai vaihdetaan sisältö. Tarkastetaan, että ensiapuohje on näkyvästi asennettu ja ajan tasalla. 1.16 Tarkastetaan alkusammuttimen sijoitus ja kunto ja tehdään tästä merkintä pöytäkirjaan. Sammuttimen huollossa on noudatettava valmistajan ohjeita. Huollon ajaksi kytkinasemalle on tuotava toinen toimintakykyinen sammutin. Tarkastetaan, että poistumisteiden käyttö on esteetön. 1.17 Tarkistetaan kytkinlaitoksen siisteys sekä ulkokentän ja moduulirakennuksen osalta. Tarvittaessa suoritetaan siivous tai pyydetään siivousapua myöhemmin tehtävää siivousta varten. Roskakori tyhjennetään mukaan varattuun jätesäkkiin. 1.18 Valintakytkimien asento on syytä tarkastaa vasta huollon lopuksi. Tarkastetaan, että valintakytkimien asennot vastaavat aseman kulloinkin haluttuja valinta-asentoja. Mikäli jonkin valintakytkimen asento poikkeaa merkittävästi aseman normaalikäytännöstä, siitä on syytä tehdä merkintä tähän kohtaan. 2 AKUSTOT JA TASASÄHKÖJÄRJESTELMÄT 2.1 Tasasuuntaajan ollessa käyttökuormituksessa (ohjaus, suojaus, akuston varaus jne.) luetaan tasasuuntaajan jännite, 2.2 kiskon jännite, 2.3 tasasuuntaajan kuormitusvirta ja 2.4 akuston varausvirta. 2.5 Tasasuuntaaja kytketään pois kiskostosta akuston pysyessä edelleen kiskostoon liitettynä. Luetaan akuston napajännite ja 2.6 purkausvirta sekä 2.7 tasasuuntaajan tyhjäkäyntijännite. 2.8 Suljetut akustot: Tarkistuskennoksi valitaan pysyvästi yksi kenno jokaisesta akustosta, joka merkitään. Kausihuollon ja vuosihuollon jännitteen mittaus suoritetaan aina näille samoille tarkastuskennoille. Jännite mitataan aina akuston ollessa kestovarauksessa. Jos tarkastuskennojen jännitemittauksessa esiintyy epänormaaleja arvoja, mittaus suoritetaan kaikille kennoille. Lisäksi mitataan liittimien ylimenojännite (-vastus) ja tarvittaessa korjataan liitin. Mittaustulokset merkitään pöytäkirjaan. Suositeltava kestovarausjännite on 2,27 V. Avoimet akustot: Em. jännitteen mittauksen lisäksi suoritetaan tiheysmittaus samoin periaattein. Mittaustulokset merkitään pöytäkirjaan. RAMO 2004 07

98 RAMO 5.9 Kunnossapito Hyväkuntoisen akuston arvoja: Tiheys: Kennojen tiheysarvot vaihtelevat kestovarauksessa välillä 1,22 1,25 g/cm³ ja suurin ero kennojen välillä saa olla enintään 0,03 g/cm³ Kennojännite: Kestovarauksessa jännite on noin 0,97 0,99 + tiheysarvo (yleensä 2,23 V/kenno). Kennojännitteiden välinen suurin ero ei saa ylittää 0,05V. 2.9 Avoimet akustot: Tarkastetaan nestekorkeus. Elektrolyytin pinnan tulee olla valmistajan ilmoittamassa korkeudessa. Poikkeama eri kennojen välillä saisi olla enintään 5 mm ennen vesitystä. 2.10 Akusto kytketään huoltopurkausta varten eroon syöttämästään kiskosta ja varaajasta ja puretaan varavalaistusjärjestelmään tai purkausvastukseen. 2.11 Akkukoteloiden kannet puhdistetaan kostealla kankaalla. Avoimet akustot puhdistetaan rasvasta, akkunesteestä, hapettumista yms. liasta. 2.12 Mitataan kennonapojen liittimien ylimenojännite (-vastus). Tarvittaessa avataan, puhdistetaan ja suljetaan uudelleen. Syöpyneet liittimet vaihdetaan. Mikäli akkujen navoissa käytetään rasvaa, on käytettävän rasvan oltava hapotonta. 2.13 Puhdistetaan pölyt tasasuuntaajasta sekä sisä- että ulkopuolelta. Tarkistetaan kaikki komponentit ja kaapelointi. Huomioidaan erityisesti merkkejä, jotka viittaavat ylikuumentumiseen. Tarkistetaan kaikki liitokset. Tarkistetaan myös ettei jäähdytysilman kierto ole estynyt. Kytketään tasasuuntaaja uudelleen kiskoon. 3 SUOJAUKSET, HÄLYTYKSET JA OHJAUKSET 3.1 Merkitään ylös ja kuitataan asemalla olevat hälytykset. Samoin jos asemalla havaitaan tapahtuneen epänormaaleja reletoimintoja, merkitään suojan nimi ja toiminto muistiin. 3.2 Tarkastetaan RESET- tai TEST-näppäintä (tai muu testipainike) painamalla että rele on toimintakunnossa. 3.3 Hälytykset kokeillaan yleensä relekaapin riviliittimiltä. Sulakeautomaattien hälytykset aiheutetaan automaatteja avaamalla. Kokeilu suoritetaan niin, että jokainen hälytys kokeillaan käyttökeskukseen asti tarkastaen sekä oikean kaukohälytyksen saapuminen käyttökeskukseen että oikean paikallishälytyksen ilmestyminen aseman led-tauluun. Tämä vaatii jatkuvaa puhelinyhteyttä käyttökeskukseen. 3.4 Tarkistetaan hälytysjärjestelmän SRHA sisäiset jännitteet valmistajan ohjeen mukaan. 3.5 Joillakin asemilla on käytössä 110 kv katkaisijoiden varalaukaisukondensaattorit, joiden jännite koestetaan painonapilla, jolloin koestusnapin tulisi syttyä. RAMO 2004-07

99 RAMO 5.9 Kunnossapito 4 OMAKÄYTTÖMUUNTAJAT 4.1 Omakäyttömuuntajan tarkastuksessa kiinnitetään erityistä huomiota öljyvuotoihin. Mikäli muuntaja ei ole hermeettisesti suljettu, tarkastetaan myös öljyn korkeus, kuivausaine sekä nestelukko. Tarkemmat ohjeet löytyvät ko. tarkastuksille päämuuntajan kohdista 7.9 7.11. Tarkistetaan myös kaapelointi ja maadoitukset. 5 JÄNNITEMUUNTAJAT 5.1 5.4 GIS-kojeisto: Tarkistetaan kaasumittari. Jos vuotoa on esiintynyt, kutsutaan huolto. Tarkistetaan kaapelointi ja pistokepäätteet silmämääräisesti. Ilmaeristeinen kojeisto: Tarkistetaan jännitemuuntaja sekä sen kiskosto, suurjännitesulake ja kaapelointi silmämääräisesti. Samoin tarkistetaan kennon ja maadoitusten kunto. Tarkastus suoritetaan yleensä muuntajan ja kiskoston ollessa jännitteetön sekä maadoitettu. Mikäli kiskosto on jännitteinen, tarkastus suoritetaan kennon ulkopuolelta siltä osin kuin se on mahdollista. 6 KATKAISIJAT/SISÄEROTTIMET 2x25kV/25 kv 6.1 Merkitään lähdön numero pöytäkirjaan ja luetaan toimintakertalaskija. Vähennetään lukemasta edellisen vuoden lukema, jolloin saadaan toimintakertamäärä vuoden aikana. 6.2 Kokeillaan katkaisijan avautuminen paikallisesti. 6.3 6.4 Ohjataan katkaisija kiinni-auki käyttökeskuksesta. Tarkistetaan samalla asennonosoitusten toiminta sekä aseman ohjaustaulusta että käyttökeskuksesta. 6.5 GIS-kojeisto: Ohjataan erotin auki paikallisesti. Ilmaeristeinen kojeisto: Ohjataan katkaisijavaunu aukiasentoon paikallisesti. 6.6 6.7 GIS-kojeisto: Ohjataan erotin kiinni-auki käyttökeskuksesta. Tarkistetaan samalla asennonosoitusten toiminta sekä aseman ohjaustaulusta että käyttökeskuksesta. Ilmaeristeinen kojeisto: Ohjataan katkaisijavaunu kiinni-auki käyttökeskuksesta. Tarkastetaan siirtomekanismin ja shutterin toiminta. Tarvittaessa suoritetaan mekanismin voitelu. Tarkistetaan samalla asennonosoitusten toiminta sekä aseman ohjaustaulusta että käyttökeskuksesta. Kaasujousien kunnon, asentorajakytkimen ja lukitusmagneetin testaus. Tarkastetaan estolevyn toiminta. RAMO 2004 07

100 RAMO 5.9 Kunnossapito 6.8 6.9 GIS-kojeisto: Ohjataan kolmiasentoinen erotin maadoitus kiinni-auki. Tarkistetaan samalla asennonosoitusten toiminta. Ilmaeristeinen kojeisto: Ohjataan maadoituserotin kiinni-auki. Tarkistetaan samalla asennonosoitusten toiminta. 6.10 6.14 GIS-kojeisto: Tarkistetaan kaasun paine. Jos vuotoa on esiintynyt, kutsutaan huolto. Tarkistetaan kaapelointi ja pistokepäätteet silmämääräisesti. Ilmaeristeinen kojeisto: Tarkistetaan päävirtaliitäntöjen kunto silmämääräisesti ja puhdistetaan tarvittaessa. Samoin virtamuuntaja ja katkaisupilari puhdistetaan pölystä yms. liasta tarvittaessa. Tarkistetaan katkaisija, kiskosto ja kaapelointi silmämääräisesti. Samoin tarkistetaan kennon ja maadoitusten kunto. Tarkastus suoritetaan yleensä kiskoston ollessa jännitteetön sekä maadoitettu. Mikäli kiskokosto on jännitteellinen, tarkastus suoritetaan kennon ulkopuolelta siltä osin kuin se on mahdollista. 7 PÄÄMUUNTAJA Tarkastuspöytäkirjan päämuuntajaa koskevia kohtia sovelletaan myös syöttösäästömuuntajaan (SAM). 7.1 Luetaan öljyn lämpötila. Tarkistetaan, että hälytys ja laukaisu tapahtuvat asetelluilla lämpötiloilla. 7.2 Luetaan öljyn huippulämpötila. Huippulämpötila osoitin palautetaan alkuasentoon. 7.3 Luetaan käämin lämpötila. 7.4 Luetaan käämin huippulämpötila. Huippulämpötilaosoitin palautetaan alkuasentoon. 7.5 Luetaan käämikytkimen askellaskijan toimintakertamäärä. Lukemasta vähennetään edellisen vuoden huoltopöytäkirjan lukema, jolloin erotuksena saadaan käämikytkimen toimintakertamäärä vuoden aikana. 7.6 Luetaan taulumittareista muuntajan ensiön ja toision jännitteet. 7.7 Luetaan käämikytkimen asento. 7.8 Käämikytkin ohjataan, säätäjän valitsimen ollessa käsiasennossa, alkuasennosta jännitettä nostavaan suuntaan vähintään 5 askelta tai ääriasentoon. (Tätä jännitettä ei missään tapauksessa saa laskea ratajohtoon). Säätäjä kytketään toimintaan kääntämällä valitsin automaattiasentoon. Valitsimen toiminnan kytkemisen hetki on nollahetki, josta lähtien kaikki ajat merkitään. Sen asennon kohdalle, johon käämikytkin pakko-ohjattiin, merkitään nolla ja aina käämikytkimen siirryttyä seuraavaan asentoonsa tämän asennon kohdalle nollahetkessä kulunut aika. Kokeilu toiseen suuntaan suoritetaan ohjaamalla käämikytkin 5 askelta jännitettä RAMO 2004-07

RAMO 2004 07 101 RAMO 5.9 Kunnossapito laskevaan suuntaan ja antaen säätäjän sitten nostaa jännitteen. Kokeilun jälkeen tarkistetaan, että askeltamisajat säätäjän asetteluihin nähden ovat oikeat. 7.9 Luetaan öljyn korkeus. Öljynkorkeuden osoittimen ylä- ja alakoskettimien toiminta tarkistetaan nostamalla ja painamalla uimurin varresta. 7.10 Tarkastetaan ilmankuivaimen kuivausaine. Kuivausaineena on silikageeli-suola. Kuiva suola on väriltään keltaista ja kostunut vaalenee. Kuivausaineen vaihto suoritetaan viimeistään, kun n. 1/4 suolasta on vielä keltaista. Kuivausaineen vaihto tapahtuu seuraavasti: Irrotetaan nestelukko kuivaimesta ja kuivain muuntajasta. Käännetään kuivausainesäiliö ylösalaisin, jolloin kostunut suola valuu säiliön ylälaipassa olevasta aukosta pois. Täytetään säiliö saman aukon kautta uudella kuivausaineella ja kiinnitetään kuivain takaisin muuntajaan. Nestelukkoon vaihdetaan uusi muuntajaöljy ja nestelukko kiinnitetään kuivaimeen. 7.11 Nestelukon molemmissa kammioissa on aina oltava öljyä seinämässä olevaan merkkiin asti. Jos öljyä ei ole riittävästi, avataan kiinnitysruuvit ja irrotetaan nestelukko. lisätään muuntajaöljyä nestelukon seinämässä olevaan merkkiin asti. Asennetaan merkkilukko takaisin paikalleen. Kiristetään kiinnitysruuvit siten, että nestelukko puristuu ilmatiiviiksi tiivistettä vasten koko kehältä. 7.12 Tarkastetaan silmämääräisesti, esiintyykö kaasureleessä kaasua. 7.13 Kaasureleen kokeilu suoritetaan testipainikkeella tai koestuspumpulla valmistajan ohjeen mukaisesti (muuntajakansiossa). Ensin pitää hälytyskoskettimen toimia ja sitten laukaisukoskettimen, joka aiheuttaa syöttävän 110 kv katkaisijan laukeamisen. 110 kv katkaisija voidaan ohjata kiinni ennen kokeilua, jolloin laukaisun perillemeno voidaan varmistaa katkaisijan auetessa. Suojan toiminta aiheuttaa myös 25/55 kv lähtöjen katkaisijoiden aukiohjautumisen. 7.14 Käämikytkimen suojareleen koskettimien toiminta tarkastetaan liitäntäkotelossa olevilla laukaisu- ja palautuspainikkeilla. Laukaisupainikkeen vaikutus on sama kuin kaasureleen kokeilussa. 7.15 Ylipainereleen koskettimien toiminta tarkastetaan valmistajan ohjeen mukaisesti. 7.16 Tarkistetaan, että käämin lämpötilan kuvaajan hälytys ja laukaisu tapahtuvat asetelluilla lämpötiloilla. 7.17 Tarkastuksessa kiinnitetään erityistä huomiota muuntajasäiliön ja radiaattoreiden saumoihin. Ruostuneet ja muuten syöpyneet kohdat puhdistetaan ja korjausmaalataan. 7.18 Tarkastetaan ja puhdistetaan muuntajan kansi ja läpivientieristimet. Kiinnitetään huomiota ruosteeseen, kosteuteen, pölyyn ja muihin epäpuhtauksiin. Ruostuneet ja muuten syöpyneet kohdat puhdistetaan ja

102 RAMO 5.9 Kunnossapito korjausmaalataan. Tarkastetaan, esiintyykö öljyvuotoa. Jos tiivisteet ovat löystyneet, yleensä kiristäminen auttaa. Jos tiiviste on menettänyt kimmoisuutensa, se on uusittava. 7.19 Tarkistetaan, esiintyykö muuntaja-altaassa öljyä. Pienikin määrä vaatii jatkotoimenpiteitä. Altaaseen mahdollisesti kerääntynyt sadevesi poistetaan pumpulla. Vanhemmilla asemilla on öljyn erottelukaivo. Se tyhjennetään sadevedestä avaamalla venttiili. Ensin tulee varmistua, että kaivossa ei ole öljyä 7.20 Tarkistetaan sydämen ripustuspulttien tiivisteiden tiiveys silmämääräisesti. Jos öljyvuotoa esiintyy, on aluksi kierrettävä pulttia varovasti vastapäivään ja lopuksi mutteria kierretään varovasti myötäpäivään. 7.21 Käämikytkimen käyttöakseliston tarkastus suoritetaan silmämääräisesti käämikytkintä ajaessa. Tarkkaillaan erityisesti käyttöakseliston äänen laatua ja voimakkuutta sekä käynnin tasaisuutta. Jos käämikytkimestä kuuluu ajon aikana iskevää vasaroivaa ääntä tai käynti on nykivää, syy tähän on selvitettävä. 7.22 Käämikytkimen ohjaimen kuormakytkimen öljyn pinnan tulee olla merkkiviivan tasolla. Käytettävän öljyn tulee olla hyvälaatuista moottoriöljyä. 7.23 Sähköisten osien kunto ja puhtaus todetaan silmämääräisesti. Tarkastetaan ohjainkaappi lämmitysten kunto. Ohjattaessa käämikytkintä paikallisesti ohjainpainonapeista, ei käämikytkin saisi siirtyä kuin yhden askeleen kerrallaan suuntaansa vaikka painonappia painetaan jatkuvasti. Kokeillaan tämä molempiin ohjussuuntiin. 7.24 Ohjaimen mekaanisten osien kunto ja puhtaus tarkastetaan silmämääräisesti. Koska kuormapyörästössä on öljyä ja laakerit on kestovoideltu, ei säännöllinen huolto ole tarpeen. Kiinnitetään kuitenkin erityistä huomiota ruuvien kireyteen sekä osien puhtauteen. 7.25 Suojakotelon vesitiiveys tarkastetaan. Ovitiivisteessä on syytä käyttää rasvaa jäätymisen estämiseksi. Kotelon ruostuneet tai muuten syöpyneet osat puhdistetaan ja maalataan. 7.26 Muuntajan jalokaapin sähköiset osat tarkastetaan silmämääräisesti ja puhdistetaan tarvittaessa. Tarkistetaan jakokaapin lämmitys. 7.27 Jakokaapin vesitiiveys tarkastetaan. Ovitiivisteessä on syytä käyttää rasvaa jäätymisen estämiseksi. Kotelon ruostuneet tai muuten syöpyneet osat puhdistetaan ja maalataan. 7.28 Tarkistetaan muuntajan ja muuntajaperustuksen maadoituksien kunto silmämääräisesti. 7.29 Normaaleissa olosuhteissa muuntajaöljynäyte otetaan joka 5. vuosi. Mikäli muuntajaöljynäyte otetaan, suoritetaan merkintä. Öljynäytettä RAMO 2004-07

RAMO 2004 07 103 RAMO 5.9 Kunnossapito otettaessa on meneteltävä huolellisesti, siisteyttä noudattaen ja vältettävä epäpuhtauksien joutumista näytteeseen. Öljynäytteet on pyrittävä ottamaan kuivan ja kauniin sään vallitessa. Näytettä otettaessa tulee näyteastian sekä mahdollisuuksien mukaan myös tutkittavan öljyn lämpötilan olla ympäristön lämpötilaa korkeampi. Missään tapauksessa ei näytettä saa ottaa astiaan, jonka lämpötila on huomattavasti ympäristön lämpötilaa alhaisempi. Tyhjennysventtiilistä lasketaan ensin öljyä muutamia litroja johonkin astiaan (ei näyteastia). Tällöin on tarkastettava, onko öljyssä irtonaista vettä tai ilmakuplia. Jos vettä tai ilmakuplia esiintyy, lasketaan laitteesta öljyä, kunnes niitä ei enää havaita. Tämän jälkeen huuhdellaan näyteastia kaksi kertaa ko. öljyllä ja otetaan varsinainen näyte (2 pulloa/muuntaja). Astian täytyttyä valutetaan n. 1 litra öljyä astian reunojen yli. Näyteastia suljetaan tiiviisti siten, ettei siihen jää ilmaa. Öljynäyte lähetetään tutkittavaksi. 8 RATAJOHTOSUODATTIMET 8.2 Ratajohtosuodattimen erottimen veitset ja nivelet voidellaan vuosittain jäätymisen estymiseksi ja toiminnan varmentamisen vuoksi. 8.3 Ohjataan erotin auki paikallisesti. Tarkastetaan samalla ohjaimen kunto ja puhtaus silmämääräisesti. Lämmityksen toimivuus tarkastetaan. 8.4 8.5 Ohjataan erotin kiinni-auki käyttökeskuksesta. Tarkistetaan samalla asennonosoitusten toiminta sekä aseman ohjaustaulusta että käyttökeskuksesta. 8.6 Tarkastetaan ratajohtosuodattimen kondensaattorien kunto ja puhtaus silmämääräisesti. Tarkastus suoritetaan suodattimen ollessa jännitteetön ja maadoitettu. Huom! Purkautumaton kondensaattori saattaa olla hengenvaarallinen. 8.7 Tarkistetaan suodatinerottimen kuristimen ja vastuksen kunto silmämääräisesti. Poistetaan mahdolliset oksat ym. esineet. Tarkistetaan öljyeristeisen kuristimen kohdalla, esiintyykö valuma-altaassa öljyä. Pienikin määrä vaatii jatkotoimenpiteitä. Altaaseen mahdollisesti kerääntynyt sadevesi poistetaan pumpulla. 8.8 Tarkastetaan ratajohtosuodattimen köysityksen ja maadoitusten kunto silmämääräisesti. Samalla poistetaan koko suodatinalueelta pois sinne joutuneet oksat, roskat ym. esineet. Lisäksi tarkistetaan ja poistetaan riittävästi nousevaa aluskasvillisuutta suodatinalueelta maasulkuvaaran vuoksi. 8.9 Mitataan suodattimen vastuksen arvo. 8.10 Mitataan kondensaattoriparistojen erovirta. 9 KATKAISIJAT 110 kv 9.1 Luetaan katkaisijan toimintakertalaskijan lukema. Vähennetään lukemas-

104 RAMO 5.9 Kunnossapito ta edellisen vuoden lukema, jolloin saadaan toimintakertamäärä vuoden aikana. 9.2 Ohjataan katkaisija kiinni-auki paikallisesti katkaisijalta. Ennen katkaisijan ohjaamista on varmistuttava esim. avaamalla 110 kv erottimet, ettei ohjaamisen seurauksena aiheuteta vaaratilannetta asemalla. 9.3 9.4 Ohjataan katkaisija kiinni-auki käyttökeskuksesta. Tarkistetaan samalla asennonosoitusten toiminta sekä aseman ohjaustaulusta että käyttökeskuksesta. 9.5 Tarkistetaan SF6-katkaisijan kaasun paine. Öljyeristeisellä katkaisijalla tarkastetaan katkaisijaöljyn korkeus valmistajan suositusten mukaan. Jos katkaisijaöljyä lisätään, siitä tehdään merkintä pöytäkirjaan. 9.6 Tarkastetaan silmämääräisesti katkaisijapilarin ja päävirtapiirien eheys ja puhtaus. Jos katkaisija on maadoittamaton, tarkastus on suoritettava niin, ettei mikään kehon osa tai työkalu nouse maadoitettujen osien yläpuolelle. 9.7 Tarkastetaan silmämääräisesti ohjaimen sähkölaitteiden kunto ja puhtaus (kytkimet, kontaktorit, riviliittimet, johdotukset jne.). Tarvittaessa korjataan ja puhdistetaan. 9.8 Tarkastetaan silmämääräisesti ohjaimen mekanismin kunto ja puhtaus. Tarvittaessa suoritetaan puhdistus ja voitelu. 9.9 Tarkistetaan ohjaimen kotelon kunto ja puhtaus silmämääräisesti. Kiinnitetään huomiota kosteuteen, ruosteeseen sekä muihin epäpuhtauksiin. Suoritetaan tarvittaessa puhdistus ja maalaus. Kotelon ovitiivisteissä on syytä käyttää rasvaa jäätymisen estämiseksi. 9.10 Tarkistetaan lämmitysvastusten kunto (kädellä koettamalla tai infrapunalämpömittarilla). 9.11 Tarkastetaan katkaisijan maadoitusten kunto silmämääräisesti sekä käsin kokeilemalla. 9.12 Tarkistetaan OSAR 123 katkaisijan hydraulipaine. 10 VIRTA- JA JÄNNITEMUUNTAJAT 110 kv 10.1 Tarkastetaan muuntajien maadoitukset silmämääräisesti sekä käsin kokeilemalla. 10.2 Tarkastetaan 110 kv virta- ja jännitemuuntajien päävirtaliitosten ja eristimien ehjyys ja puhtaus silmämääräisesti. 10.3 Tarkastetaan öljynkorkeuden osoittimen asento ja varmistetaan, että alustassa ei ole öljytahroja. RAMO 2004-07

105 RAMO 5.9 Kunnossapito 10.4 Tarkastetaan kytkentäkotelon kunto ja puhtaus silmämääräisesti Tarkistetaan mahdollisen lämmitysvastuksen kunto kädellä koettamalla. 11 ULKOEROTTIMET 110 kv JA 2x25kV/25 kv 11.1 11.5 Erotinta suljettaessa ja avatessa on erottimen kanssa sarjassa oleva katkaisija auki-asennossa ja virtapiirien muodostuminen erottimen veitsen kautta estetty. Suodattimen erottimia ohjatessa on huomioitava, ettei ohjauksesta aiheudu vaarallisia katkaisijoiden ohjauksia. Ohjaukset suoritetaan sekä paikallisesti että kaukokäytöstä. Myös erottimen lukitukset kokeillaan eli todetaan, että kielletyt ohjaukset eivät toteudu. Lukitusten kokeilu on syytä suorittaa vain aseman ollessa jännitteettömänä. Suodattimen erottimen käsiohjauksen lukituksia saa kokeilla vain ko. suodattimen puoleisen muuntajan ja 25/55 kv kiskoston puoliskon ollessa jännitteettömät. Sekä 25/55 kv että 110 kv erottimien lukituskelojen toiminta ja kunto on erityisesti tarkistettava kiinnittäen huomiota kelan puhtauteen ja ruostumiin sekä mahdolliseen kosteuteen. Tarkastetaan paikallis- ja kauko-osoituksien toiminta. 11.6 Tarkastetaan erottimien veitsien, eristimien ja ohjausvivuston kunto ja puhtaus silmämääräisesti. Kiinnitetään erityistä huomiota veitsen asentoon ja koskettimien kuntoon. Suoritetaan erottimen puhdistus ja voitelu tarvittaessa. 11.7 Suoritetaan erottimien ohjainten laitteiden ja kotelon tarkastus silmämääräisesti, puhdistetaan tarvittaessa. 11.8 Tarkistetaan lämmitysvastusten kunto kädellä koettamalla. 11.9 Tarkastetaan maadoitusten kunto silmämääräisesti sekä käsin kokeilemalla. 12 TUKIERISTIMET 12.1 Tarkastetaan tukieristimet ja niiden kiinnitys alustaan. 13 MUUTA HUOMAUTETTAVAA LIITTEET Tähän kohtaan merkitään muut kuin tarkastuspöytäkirjassa läpikäydyt poikkeavat havainnot. 1. TARKASTUSPÖYTÄKIRJA 2. KAUSIHUOLTOPÖYTÄKIRJA 3. VUOSIHUOLTOPÖYTÄKIRJA RAMO 2004 07

106 RAMO 5.9 Kunnossapito 5.9.3 Sähköradan 110 kv syöttöjohtojen kunnossapito 5.9.3.1 Laajuus Tätä ohjetta noudatetaan RHK:n hallinnassa ja kunnossapidossa olevien sähköradan 110 kv syöttöjohtojen tarkastusten suunnittelussa, tarkastuksissa, raportoinneissa, kunnon arvioimisessa ja kunnossapitotöiden suunnittelussa ja toteutuksessa. 5.9.3.2 Vastuut Kunnossapidosta vastaava organisaatio tai henkilöt vastaavat tämän ohjeen noudattamisesta ko. töissä. Työstä vastaava henkilö huolehtii siitä, että tarkastuksiin ja kunnossapitotöihin osallistuvat tuntevat annetut ohjeet ja määräykset. 5.9.3.3 Tarkastajien työturvallisuus ja pätevyys Jos joudutaan alittamaan Sähköturvallisuusstandardin SFS 6002 /15/ mukaiset välittömät etäisyydet jännitteisistä osista, työ on tehtävä keskeytystyönä. Tällöin on laadittava myös kirjallinen sopimus. Työryhmällä on oltava asianmukaiset ensiapuvälineet, kesällä myös kyypakkaus, ja tarpeelliset yhteystiedot vahingon varalle. Ryhmällä on oltava ko. pylvästyypille sopivat kiipeämisvälineet myös maassa olevalle sähköturvallisuustoimia valvovalle henkilölle. Normaalia maastotarkastusta tekevällä henkilöllä on oltava riittävä sähköalan ammattitaito. Hänen on tunnettava johtojen rakenteet ja niitä koskevat määräykset niin hyvin, että hän vikojen ja puutteiden lisäksi pystyy arvioimaan näiden vaikutukset turvallisuuteen (SFS 6002 /15/). Mikäli tarkastuksen yhteydessä (lahotarkastus) kiivetään pylvääseen jännitteisten osien läheisyyteen, tarkastajilla on oltava KTM:n asetuksen 28/ 2003, 11 :n edellyttämä ammattitaito. Pylvääseen kiipeämistä edellyttävistä tarkastuksista sovitaan aina kirjallisesti käytön kanssa. Tarkastusryhmästä on nimettävä yksi sähköturvallisuustoimia valvova henkilö. Sähköturvallisuustoimia valvovalla henkilöllä on oltava voimassaoleva EA1- kortti. Mikäli pylväs näyttää heikolta, ei siihen saa kiivetä. Kestämättömiltä näyttävät tai vaihdettavaksi määritellyt pylväät merkitään RHK:n kanssa sovitulla tavalla. 5.9.3.4 Opastus Ennen tarkastusten aloittamista pidetään koulutustilaisuus kaikille tarkastuksiin osallistuville. Tilaisuudessa käydään läpi seuraavat asiat: 1. Alkamassa olevat tarkastukset johto-osittain ja tarkastuslajeittain. 2. Nimetään sähköturvallisuustoimenpiteitä valvova henkilö ja työryhmien kokoonpanot. RAMO 2004-07

107 RAMO 5.9 Kunnossapito 3. Tarkastusohjeet ja muut tarkastuksia koskevat seikat. 4. Sähköturvallisuusstandardi SFS 6002 /15/ niiltä osin kuin ne koskevat alkamassa olevia tarkastuksia. 5. Hälytyspuhelinnumerot (viranomaiset, valvomot, toimipaikat, radiokanavat). 6. Ennakoitavissa olevat turvallisuusriskit. 7. Havaintojen luokittelu, tallentaminen ja raportointi. 8. Tarkastuksen yhteydessä tilaajan kanssa korjattavaksi sovitut asiat. 9. Tarvittaessa käytännön harjoittelu. Työn edetessä seurataan ohjeiden noudattamista. 5.9.3.5 Tarkastustiheys, laajuus ja ajankohta Maastotarkastusta säätelee KTM:n päätös 517/ 5.7.1996 /16/, jonka mukaan tarkastus on tehtävä vähintään kerran viidessä vuodessa. Maastotarkastus kuuluu voimajohtojen huoltoon ja kunnossapitoon. Edelleen samaisen päätöksen mukaan on johdon omistajan huolehdittava siitä, että havaitut puutteet ja viat poistetaan riittävän nopeasti. Johdon lähellä tai johtokadulla tapahtuva rakentaminen tms. aiheuttaa yleisimmin tarkastustarpeita ja risteämien kartoituksia. Tästä johtuen johdot tarkastetaan normaalisti kerran vuodessa ja pääsääntöisesti lumettomana aikana. Saman kohteen vuositarkastusten välisen ajan tulee olla vähintään kuusi kuukautta. 5.9.3.5.1 Yleistarkastus Yleistarkastuksessa tarkastetaan voimajohto, johtoalue ja sen ympäristö silmämääräisesti. Tarkastuskertoja voidaan muuttaa kuntotietojen tai muiden syiden perusteella asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Tavallisesti tarkastus tehdään kävelytarkastuksena lumettomana aikana. Joissakin tapauksissa voidaan maastotarkastus tehdä korvaavasti moottorikelkalla tai muulla maastoajoneuvolla, mutta siitä on sovittava johdon omistajan kanssa erikseen. Lentotarkastus on myös sovittava ja ohjeistettava omistajan kanssa erikseen. 5.9.3.5.2 Erikoistarkastukset Erikoistarkastus tehdään yleistarkastuksesta saatujen kuntotietojen perusteella. Erikoistarkastus voi kohdistua yhteen tai useampaan johdon rakenneosaan tai ympäristöön. Sen yhteydessä voidaan tehdä myös yleistarkastus. Erikoistarkastusten yksityiskohdista sovitaan ennen tarkastusta. Lahotarkastus Maastotarkastuksen (yleistarkastus) yhteydessä pylväiden puisten rakenteiden kunto arvioidaan. Myös tikkaverkon kunto tai tarve määritellään. Pylväsosia, joihin ko. tarkastuksen yhteydessä ulotutaan maasta käsin, voidaan koputella vesurilla tms. lahovian selville saamiseksi. Yleistarkastuksissa ei kairausnäytteitä oteta. RAMO 2004 07

108 RAMO 5.9 Kunnossapito Perusteellinen lahotarkastus tehdään erikoistarkastuksena sulan puun aikana. Tarkastus koskee pylvään puuosia ja i- paaluperustuksia. Tarkastus voi kohdistua myös pelkästään johonkin pylväsrakenteen osaan, esim. i-paaluperustuksiin. Tarkastaja selvittää koputuskirveellä, piikillä tai kairausnäytteillä pylväsrakenteissa olevat viat. Tarkastus tehdään RHK:n tarpeiden ja aikataulun mukaisesti. RHK:lle suositeltavat lahotarkastusajankohdat: ensimmäinen tarkastus 25 vuoden iässä seuraavat tarkastukset 10 vuoden välein. Tarkastusmenetelmät Pylvään lahotarkastus tehdään koputtamalla koko pylväsjalka systemaattisesti päästä päähän edellyttäen, että johdolle on saatu käyttökeskeytys. Kova ja kiinteä ääni kertoo puun olevan terveen. Sisältä laho pylväs antaa onton tai tukahtuneen äänen. Sisälahon laajuus todetaan ottamalla kasvukairalla riittävä määrä näytteitä. Pintalaho saadaan selville piikillä tai kirveellä veistämällä terveeseen puuhun saakka. Vaakasiteessä laho esiintyy yleisimmin yläpuolella. Edellä mainitut koputusmerkit pätevät myös siihen. Vaakasiteelle ei saa mennä sen pitemmälle mitä turvavyö antaa myöten sen ollessa kiinni pylväsjalassa. Tikkaverkon korjaus- tai asennustarve määritellään tarvittaessa. Maahan upotetun pylvään tai i- paaluperustuksen kunto tutkitaan noin 30 40 cm syvyyteen saakka. Otollisin kohde lahon kehittymiselle on juuri siinä. Koputtamalla, piikillä koettelemalla sekä silmämääräisesti arvioimalla tutkitaan tyven tai perustuksen lahousaste. Arvio tehdään lahoa löydettäessä pylvään vastakkaisilta puolilta. Lahotyypit Kreosoottikyllästeisillä pylväspuilla lahoaminen alkaa lähes aina puun sisältä, kyllästymättömästä sydänpuusta. Koputusäänen ja kairauksen perusteella lahous, yleisimmin ruskolahon aiheuttama, saadaan selville. Ruskolahonnut kohta on väriltään tumma ja muistuttaa hiiltynyttä puuta. Suolakyllästeillä ruskolaho esiintyy pintapuussa. Katkolaho on pintapuussa eikä muuta oleellisesti puun ulkonäköä, mutta se saadaan selville piikkikokeella. Piikin kärki painetaan puuhun ja piikkiä taivutetaan kohtisuoraan puun syitä vastaan. Katkolahoisesta puusta irtautuu lyhyitä, väriltään lähes mustia, jyrkkärajaisia rouhaisupaloja. Puun murtamista jatketaan kunnes vastaan tulee tervettä puuta. Vaihtotarpeen määrittäminen Pylväspuun vaihtotarvetta määriteltäessä huomioidaan vaurioasteen luokka. Vaurion, esim. laho tai tikan kolo, laajuus lasketaan prosentteina puun poikkipinta-alasta vauriokohdassa. Luokitus on esitetty kohdassa 10, Puuosien luokitus. RAMO 2004-07

RAMO 2004 07 109 RAMO 5.9 Kunnossapito Pintalaho arvostellaan aina ankarammin kuin sydänpuussa oleva lahovika. Pintalaho heikentää puun lujuutta suhteellisesti nopeammin kuin puun sisällä oleva laho. 5.9.3.6 Tarkastustietojen kirjaaminen ja käytettävät käsitteet Lahotarkastustiedot tallennetaan maastossa käsimikrolle tai kynällä pylväskohtaiselle tarkastuskortille. Tiedoista pitää käydä ilmi vian sijainti pylväässä, vian leveys, syvyys ja pylvään läpimitta pahimmasta vikapaikasta. Tarkastajan arvio vaihto-, korjaus- tai tarkkailutarpeesta tehdään pylväspaikalla. Huomautussarakkeella tuodaan ilmi asiaan vaikuttaneet poikkeukselliset seikat kuten kulmapylväs, vesistön ylitys tms. Toisistaan poikkeavat kyllästysmenetelmät samalla johto-osalla merkitään tarkastustietoihin. Määräaikaistarkastuksen havainnot kerätään ja tallennetaan pylväittäin/jänneväleittäin maastotallentimiin. Maastotallentimen ohjelmassa on oltava mahdollisuus merkitä tarkastustietoa voimajohdosta, johtoalueesta ja ympäristöstä. Kohdissa 5.9.3.6.1 5.9.3.6.18 on käsitteitä, jotka tarkastajan tulee tuntea. 5.9.3.6.1 Voimansiirtoverkko Tässä ohjeessa voimansiirtoverkolla tarkoitetaan 110 kv voimasiirtoverkkoa. 5.9.3.6.2 Verkon rakenne Verkon rakenteella tarkoitetaan voimansiirtoverkon rakenneosien kuvausta. 5.9.3.6.3 Voimajohto Voimajohto on pienin mahdollinen kahden tai useamman saman jännitteisen kytkinlaitoksen rajaama verkon osa, joka voidaan erottaa katkaisijoilla jännitteettömäksi. Kahta samannimistä voimajohtoa ei voi olla jänniteportaasta riippumatta. Jos kaksi voimajohtoa on kahden samannimisen aseman välillä, ne on erotettu toisistaan tarkenneilla. Aitaamattomat johtoerottimet (ns. korpierottimet) katsotaan mekaanisten rakenteidensa osalta kuuluvaksi voimajohtoon ja siten tarkastuksen piiriin. 5.9.3.6.4 110 kv voimajohdon (syöttöjohdon) ja sähköaseman (syöttöasema) rajapinta Voimajohdon rakenne- ja tarkastustietojen osalta voimajohdon ja sähköaseman rajana on pylväsluettelon mukainen voimajohdon päätepylväs (teline), jonka tarkastaminen kuuluu voimajohdon tarkastamiseen. 5.9.3.6.5 Johto-osa Johto-osa on pienin mahdollinen kahden tai useamman saman jännitteisen kytkinlaitoksen tai erotinaseman rajaama verkon osa, joka voidaan erottaa

110 RAMO 5.9 Kunnossapito katkaisijalla tai erottimella jännitteettömäksi. Johto-osa voi olla myös samanniminen voimajohto. Johto-osasta käytetään joissakin yhteyksissä myös nimitystä erotusalue. Kahta samannimistä johto-osaa ei voi olla jänniteportaasta riippumatta. Jos kaksi johto-osaa on kahden samannimisen aseman välillä, on ne erotettu toisistaan tarkenteilla. Johto-osa voi vaihtua myös pylväällä. 5.9.3.6.6 Asemaväli Asemaväli on kahden aseman välinen verkon osa. Asemaväli voi olla myös samanniminen johto-osa. Kahta samannimistä asemaväliä ei voi olla jänniteportaasta riippumatta. Jos kaksi asemaväliä on kahden samannimisen aseman välillä, ne on erotettu toisistaan tarkenteilla. 5.9.3.6.7 Sähköasema (syöttöasema) Asemalla ei verkon rakenteessa tarkoiteta vain sähköasemaa, vaan asema on verkon kohta, jossa on sähköntuotantoa tai kulutusta tai jännitetason muuntoa tai kytkinlaitteita tai johdon haaroitus tai sähköenergian mittauslaitteita. Kahta samannimistä asemaa ei voi olla. Asemalla voi olla useamman jänniteportaan johtoja. 5.9.3.6.8 Pylväs Pylväs on johtimia kannattava rakenne, joka yksilöityy suunnittelutunnuksen ja sen mahdollisen tarkenteen sekä pylväsnumeron ja sen tarkenteen mukaan. Pylväissä, joissa on kaksi- tai useampia johto-osia (virtapiirejä), käytetään pylväsnumerossa Y-tarkennetta. Pylväällä on aina vain yksi numero riippumatta sen kautta kulkevien johto-osien määrästä. Kullakin johto-osalla on oma suunnittelutunnuksensa. Viat, jotka eivät vaadi käyttökeskeytystä, kiinnittyvät pylvääseen riippumatta siitä, kuinka monta johto-osaa (virtapiiriä) sen kautta kulkee, ja näkyvät kaikkien pylvääseen liittyvien johto-osien kautta tarkasteltuna. Keskeytystä vaativat viat kiinnittyvät pylvääseen ja johto-osaan ja näkyvät vain sen johto-osan kautta, jolle tieto on tallennettu. Pylväsrakenteista käytettävät tyyppimerkinnät ("Laji") ja materiaalit ("Mater") on määriteltävä ja nimettävä yksilöidysti. RAMO 2004-07

111 RAMO 5.9 Kunnossapito 5.9.3.6.9 Jänne Jänne on kahden pylvään välinen johdon osa. Jänne kuuluu pylväsnumeroiden kasvavassa suunnassa alkuaseman puoleiselle pylväälle. Yllä olevan määrittelyn mukaisesti viimeisellä pylväällä ei ole jännettä. 5.9.3.6.10 Virtapiiri Kun pylväällä on useita johto-osia, samaan johto-osaan kuuluvia virtajohtimia kutsutaan virtapiiriksi. Suomessa kantaverkolle laaditussa järjestelmässä ukkosjohtimet kuuluvat molempiin johto-osiin, mutta tarkastettaessa ukkosjohtimet on syytä ajatella sen virtapiirin osaksi, joka on lähinnä, ja tarvittaessa otettava korjauksen ajaksi jännitteettömäksi. 5.9.3.6.11 Virtapiiripylväs Kun pylväällä on useita johto-osia, keskeytystä vaativien vikojen osalta on tiedettävä pylväsnumeron lisäksi se, mihin johto-osaan on otettava keskeytys vian korjaamiseksi. Vaikka yhteispylväillä on vain yksi pylväsnumero, kullakin johto-osalla (virtapiirillä) on oma suunnittelutunnuksensa. Tätä johto-osan suunnittelutunnuksen ja pylväsnumeron yhdistelmää kutsutaan virtapiiripylvääksi, johon keskeytystä vaativa vika tietokannassa kiinnittyy. RAMO 2004 07

112 RAMO 5.9 Kunnossapito 5.9.3.6.12 Johtoalue Johtoalueella tarkoitetaan johtoaukeaa ja reunavyöhykettä. Vasemmalla on tyypillinen yksi osajohdin/vaihe 110 kv johdon poikkileikkaus. Pylvästyyppi harustettu puupylväs. Johtoalue = 46 m Johtoaukea = 26 m Reunavyöhyke = 2*10 m Rakennusraja sijaitsee tässä tapauksessa johtoalueen reunassa. Se voi olla rakennus- tai kaavamääräyksillä määriteltynä muuallakin, jopa johtoaukean reunassa. Kuva 5.9:1 Johtoalueen periaatekuva ja tyyppiesimerkki RAMO 2004-07

113 RAMO 5.9 Kunnossapito 5.9.3.6.13 Kuntotieto Tarkastuksessa kerätään tietoa voimajohdon ja johtoalueen poikkeamista suunnittelutilanteeseen nähden, normaali ikäkäyttäytyminen huomioiden. Tarkastuksessa kerätyistä havainnoista käytetään nimitystä "Kuntotieto". Yksi kuntotieto voi sisältää tietoa vain yhdestä rakenneosasta tai useammasta rakenneosasta kohdan 5.9.3.6.14, Osa/Osa nro määrittelyn mukaisesti. Kuntotiedon kiinnittäminen rakenneosiin: Kuntotieto kiinnitetään (kohdistetaan) pylväälle, yleensä sille pylväälle, jolla poikkeama on tai jonka jänteellä se esiintyy. Keskeytystä vaativat eli virtapiiriviat kirjataan sen virtapiirin (johto-osan) kautta, mille tieto kuuluu. Vika, joka ei vaadi keskeytystä, voidaan kirjata minkä tahansa virtapiirin (johto-osan) kautta, joka liittyy tiedon kiinnityspylvääseen. Risteämätietoja kirjattaessa niissä tapauksissa, joissa yhden pylvään useampi virtapiiri siirtyy erillisille pylväille pylväsnumeron kasvavassa suunnassa, on tarvittaessa otettava yhteyttä tietokannan ylläpitäjään. Kuntotietohistoria Kun kuntotietoja muutetaan, alkuperäistä tietoa ei poisteta vaan se siirretään eivoimassa olevaksi kuntotiedoksi. Tällaisesta kuntotiedosta käytetään nimitystä "Historiatieto". Hyväksyjän muuttama kuntotieto Hyväksyjällä, omistajan edustajalla tai tarkastajan esimiehellä, on mahdollisuus kirjata oma eriävä näkemyksensä kuntotietoon muuttamatta alkuperäistä kuntotietoa. Kuntotietojen haussa tietomassaa rajaavilla arvoilla hyväksyjän merkinnät ovat määrääviä. Niissä paperitulosteissa, joissa kentillä on kahdet arvot, oikeanpuoleiset arvot ovat hyväksyjän. 5.9.3.6.14 Osa, osanumero ja vikalukumäärä Pylväsrakenteissa on usein monia samanlaisia rakenneosia (esim. haruksia, perustuksia jne.). Se, mihin rakenneosaan kuntotieto kohdistuu, tunnistetaan "Osa" ja "Osanumero" -kenttien avulla. Yksi kuntotieto sisältää aina yhden vian, mutta kuntotieto voi myös sisältää monta samanlaiseksi arvioitua vikaa "Osa" ja Osanumero" -kenttien avulla. Vikalukumäärä ilmaisee vikojen määrän ja vasta sen kautta päästään todellisiin korjausta vaativiin kappalemääriin. RAMO 2004 07

114 RAMO 5.9 Kunnossapito Vikalukumäärä lasketaan kertomalla osa- ja nro-kenttien numeroryhmien lukumäärä. Numeroryhmät lasketaan kentästä siten, että pilkulla toisistaan erotettu on numeroryhmä. Tyhjä kenttä saa numeroryhmän arvon 1. Esimerkkejä: Osa Nro VikaLkm 1,2,3,4,5,6,7,8 8 1,2 2 1,2,3 7 3 1,2,3 6, 7 6 5.9.3.6.15 Mitta-arvot Useimmista kuntotiedoista annetaan mittatietoja, vian etäisyydestä pylvääseen nähden, vian koosta jne. 5.9.3.6.16 Tarkastushavaintojen luokittelussa käytettävät määrittelyt Tarkastushavainnot luokitellaan korjaustarpeen kiireellisyyden ("Kiire"), vian etenemisasteen ("Luokka"), vian korjaamiseksi ehdotettavan toimenpiteen ("Vaihto/ Korjaus/ Tarkkailu") ja sen mukaan, tarvitaanko vian korjaamiseksi voimajohtoon käyttökeskeytys ("Keskeytys"). Näistä luokituksista eri raporteissa käytettävät kenttänimet on esitetty alla. Ohjeet luokitusten käytöstä ovat kohdassa 5.9.3.8. Kenttänimi Pitkä kenttänimi Luo Luokka Kivi Kiire V/ K/ T Vaihto/ Korjaus/ Tarkkailu Kesy Keskeytys 5.9.3.6.17 Tarkastaja ja tarkastuspäivämäärä Kaikille kuntotiedoille on tallennettu tarkastushavainnon tekijän nimilyhenne ("Tark") ja havainnontekopäivämäärä (Tark. pvm). 5.9.3.6.18 Tarkastuslaji Johdoille tehdään erilaisia tarkastuksia, joissa samoja asioita tarkastellaan eri lähtökohdista. Koska tiedot viedään samaan tietokantaan, on tärkeää tietää, minkälaisen tarkastuksen aikana havainto on tehty. Esim. tarkastuslajit Maastotarkastus [M] ja Lahotarkastus [LT] ja havainto palokärjen pesästä. Tarkastuslajin M aikana tehdään havaintoja arvioimalla maassa seisten, mutta LT-tarkastuksen aikana kiivetään pesälle ja suoritetaan mittauksia. RAMO 2004-07

115 RAMO 5.9 Kunnossapito Erikoistarkastukset (ryhmät ME, TE ja E) ohjeistetaan erikseen. Niiden ohjeiden lisäksi noudatetaan myös tätä ohjetta. Lisäksi niiden töiden aloituskokouksissa voi tulla esille seikkoja, joita ei ennakolta ole voitu kirjata ohjeeksi. 5.9.3.7 Suositukset tarkastuksista 5.9.3.7.1 Yleistarkastus ja käytettävät lyhenteet Maastotarkastus; kävely, moottorikelkka tai muu maastoajoneuvo Lento 5.9.3.7.2 ME - Määräaikaiset erikoistarkastukset ja käytettävät lyhenteet Eristinjännitetestaus posliinieristimille 5 7 vuoden välein Anodien tarkastus 1 3 vuoden välein (virtamittaus) tai erillisen mittausohjelman mukaan Maadoitusmittaus tehdään 12 vuoden välein. Uusilla johdoilla kolmen ensimmäisen vuoden aikana pistokoeluonteinen. Sähkötekninen kartoitus 12 vuoden välein (asiakkaan tarpeiden mukaisesti) Lahotarkastus tehdään ensimmäisen kerran 25 vuoden iässä, jonka jälkeen 10 vuoden välein. Lisätarkastuksia tehdään tarpeen vaatiessa kuntotietojen perusteella aiemminkin ja niitä voidaan kohdistaa johonkin tiettyyn osaan, esim. vaakasiteeseen. 5.9.3.7.3 TE - Tarvittaessa tehtävät erikoistarkastukset ja käytettävät lyhenteet Perusparannustarkastus kaikilla johdoilla kuntotietojen perusteella Harusvirtamittaus Risteämäkartoitukset Lämpökamerakuvaus (asiakkaan tarpeiden mukaisesti) Jääkertymätarkastus 1 3 vuotta valmistumisesta Muussa yhteydessä tehty tarkastushavainto. Lyhennekoodi tarpeellinen ATK- seurannassa. Vastaanottotarkastus/lopputarkastus (asiakkaan tarpeiden mukaisesti). Teematarkastus Perustarkastus alumiinipylväsjohdoilla (asiakkaan tarpeiden mukaisesti, suositus 25 vuoden iässä). Perustarkastus puu- ja teräspylväsjohdoilla (suositus 35 vuoden iässä). Perustarkastus on yleiskunnon määrittelevä perusteellinen tarkastus. RAMO 2004 07

116 RAMO 5.9 Kunnossapito 5.9.3.7.4 E-Kunnonhallintajärjestelmän ehdotukset tilakuvaajakohtaisista tarkastuksista Ukkosjohtimien tarkastus Pidikkeiden tarkastus Orsien tarkastus Eristimien tarkastus Virtajohtimien tarkastus Pylvään puuosien tarkastus Harusrakenteiden tarkastus Maadoitusten tarkastus Perustusten tarkastus Kasvuston tarkastus (johtoaukea, reunapuut) 5.9.3.8 Tarkastuksissa tehtävät rakenteiden luokitukset sekä kiireellisyys- ja toimenpide-ehdotukset Betoniosien luokitus: Luokka I Luokka II Luokka III Hiushalkeamia ja/ tai lievää pintarapautumista. Halkeamat 0,3 2,0 mm. Halkeamat ja/ tai teräkset näkyvissä ja/tai betonin rapautumat 10 30 mm. Halkeamat yli 2,0 mm ja/tai teräkset syöpyneet ja/tai pinta rapautunut yli 30 mm. Puuosien luokitus: Luokka I Luokka II Luokka III Vauriot alle 10 % puun poikkipinta-alasta. Vauriot 10-25 % puun poikkipinta-alasta. Taipumat yli puolet keskikohdan läpimitasta. Pultinsuuntaisia halkeamia. Vauriot yli 25 % poikkipinta-alasta. Pultinsuuntaiset halkeamat läpi puun. Taipumat huomattavasti yli puolet keskikohdan läpimitasta. Teräksisten (alumiinisten) pylväsosien luokitus: Luokka I Luokka II Luokka III Alkavaa ruostumista (väripoikkeama). Osittain ruostunut tai hilseillyt (lieviä syöpymiä). Ruostunut tai syöpynyt kauttaaltaan. Harusten ja johtimien luokitus: Luokka I Luokka II Luokka III Väripoikkeama (alumiinijohtimilla tärkeä) tai osittain ruostunut. Ruosteessa ja/ tai lievää syöpymistä. Pahoja syöpymiä ja/ tai kauttaaltaan ruosteessa. RAMO 2004-07

117 RAMO 5.9 Kunnossapito Kiireluokka (sulkeissa oleva teksti koskee kasvustoa): 0 Korjaus tilaajan harkinnan mukaan (suunnitelmien mukaan, ei kerätä) 1 Ehdotetaan korjattavaksi 5 vuoden aikana (vaaraton korkeintaan kaksi kasvukautta) 2 Ehdotetaan korjattavaksi viimeistään seuraavana vuonna (vaaraton korkeintaan kasvukauden) 3 Korjattava mahdollisimman pian (raivattava välittömästi) Toimenpide-ehdotukset: V K T Vaihto Korjaus Tarkkailu Keskeytystarve: K E Kyllä Ei Hoidettu-sarakkeeseen: K X Keräilytieto Hoidettu tarkastuksen yhteydessä RAMO 2004 07 5.9.3.9 Toimenpiteitä edellyttävät kuntotiedot Joitain alla luetelluista vioista ja puutteista voidaan korjata myös määräaikaistarkastuksen edetessä, jos näin on ennakkoon johdon omistajan kanssa sovittu. 5.9.3.9.1 Johtoalue ja ympäristö Ylipitkä kasvusto kaadettava johtokadulta, samoin ylipitkät puut reunavyöhykkeeltä Kartoitettava mahdolliset uudet risteämät, rakennukset, maanrakennustyöt, turvetuotantosuot yms. muutokset sekä tutkittava em. käyttöolosuhteiden muutosten vaikutukset turvaetäisyyksiin ja turvallisuuteen yleensä sekä tarvittaessa ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin 5.9.3.9.2 Rakenteet Perustukset, maadoitukset Rapautuneet tai painuneet betonirakenteet korjataan. Vääntyneet tai pahasti ruostuneet maanpäälliset teräsosat vaihdetaan. Näkyvät vauriot alastuontijohtimissa tai maadoituselektrodeissa tai näiden liitoksissa korjataan.

118 RAMO 5.9 Kunnossapito Oletettavat katkeamat maadoituselektrodeissa ojituksen tms. kaivun aiheuttamana paikallistetaan mittaamalla tai kaivamalla auki ja korjataan. Maadoitusjärjestelmän toimivuus tulee määrävälein todeta mittauksin; puutteelliset haruseristykset korjataan. Varsinainen pylväsrunko Isot kallistumat, taipumat Lahous, halkeamat, tikan kolot puurakenteissa Varoitus- ja/ tai tunnistekilpien puuttuminen Ruosteisuus harus- ja muissa teräsosissa Puuttuvat harusmerkit asennetaan Eristimet, johtimet, varusteet Eristinrikot, eristimien likaisuus esim. lintualueilla Säieviat johtimissa myös välijohtimissa Liitoksien, välisiteiden, värähtelynvaimentimien huono kunto, virheellinen asento tai puuttuminen Lentovaroittimien huono kunto tai puuttuminen Varusteiden runsas ruosteisuus yleensä 5.9.3.10 Toimenpiteet Toimittaja ylläpitää kunto- ja historiatietoja ja tekee niiden pohjalta ehdotukset toimenpiteistä, joilla syöttöjohdot pidetään toimintakunnossa: Seuraavan vuoden aikana tehtävät kunnossapitotyöt, joilla syöttöjohtojen käyttövarmuus ja sähköturvallisuuden edellyttämät määräykset täyttyvät. Kolmen seuraavan vuoden aikana tehtävät määräaikaistarkastukset ja mittaukset Määrävuosin tehtävät kunnossapitotyöt, kuten raivaukset ja reunapuiden käsittelyt Lähivuosina tehtävät laajemmat kunnossapitotyöt, kuten pylväspuiden, vaakasiteiden tai perustusten korjaukset ja -vaihdot. RAMO 2004-07

119 RAMO 5 Viitteet VIITTEET /1/ Sähköistyksen kiinteiden laitteiden suunnittelu ja rakentaminen SSR I, II, III /2/ Sähköturvallisuusmääräysten soveltaminen sähköradan kiinteisiin laitteisiin, Ratahallintokeskuksen julkaisu B10 /3/ Liikkuvan kaluston sähköohjeisto, LISO. Ratahallintokeskus /4/ Siltojen kosketussuojarakenteet, Tiehallinto /5/ Rautatien maarakennustöiden yleinen työselitys ja laatuvaatimukset (RMYTL). Ratahallintokeskus /6/ Vahvavirtailmajohtomääräykset, A4. Sähkötarkastuskeskus /7/ Rakenteiden kuormitusohjeet, RIL 144 /8/ Rautatiesiltojen suunnitteluohjeet (RSO). Ratahallintokeskus /9/ Ratajohtomateriaalin käsikirja I, II. Sähköradat Oy /10/ Sähköratamääräykset, Ratahallintokeskuksen julkaisu B5 /11/ Yleisohje johdoista ja kaapeleista Ratahallintokeskuksen alueella, Ratahallintokeskuksen julkaisu B2 /12/ Rautateiden meluesteet, Ratahallintokeskus (julkaisu ilmestyy v. 2004) /13/ Laitetilojen ja valaisimien maadoittaminen, Ratahallintokeskuksen julkaisu B9 /14/ Rakenteiden varmuus ja kuormitukset, B1. Suomen rakentamismääräyskokoelma /15/ SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus, Suomen standardisoimisliitto /16/ KTM:n päätös sähkölaitteistojen käyttöönotosta ja käytöstä 5.7.1996 RAMO 2004 07

RAMO 5 Liite 1/ 1(4) SYÖTTÖASEMIEN KUNNOSSAPITO SYÖTTÖASEMA Tarkastajat: TARKASTUSPÖYTÄKIRJA Päiväys: 1. YLEISKOHTEET Puhelimen kokeilu + vastasoitto asemalle 1,1 Verkkolinja Ovikoskettimet Silmämääräinen tarkastus 1.3 Sähkölaitteet 1.4 Rakennus Lämmityksen tarkastus 1.5 Modulirakennuksen lämpötila C 1.6 Ulkoilman lämpötila C 1.17 Valintakytkimien asento 2. AKUSTOT JA TASASÄHKÖJÄRJESTELMÄT 2,1 Jännite, tasasuuntaaja TAK1 TAK2 V V 2,2 Jännite, TAK TAK1 TAK2 TAK3 V V V 2,3 Virta, tasasuuntaaja TAK1 TAK2 A A 2,4 Virta, TAK TAK1 TAK2 TAK3 A A A 2.9 Akuston nestekorkeus (1 kenno/akusto) TAK1 TAK2 TAK3 2.13 Komponenttien silmämääräinen tarkastus RAMO 2004-07

RAMO 5 Liite 1/ 2(4) TARKASTUSPÖYTÄKIRJA Päiväys: 3. SUOJAUKSET, HÄLYTYKSET JA OHJAUKSET 3,1 Toimineet hälytykset ja epänormaalit reletoiminnot Häl. n:o Hälytyksen/suojauksen nimi 3,2 Releiden testipainikeen kokeilu PM1 PM2 Päämuuntajan oikosulkusuoja + maasulkusuoja Päämuuntajan varasuoja 25 kv kiskon oikosulkusuoja 6,12 6.12 Vara 6,13 6.13 Vara 25 kv johdon distanssisuoja 6,14 6.14 Vara 6,15 6.15 Vara 25 kv johdon ylikuormitussuoja (lämpörele +yliv.) 25 kv johdon jälleenkytkentärele 25 kv kiskon yli/alijänniterele Suodattimen epäbalanssisuoja Suodattimen oikosulkusuoja 6,12 6,13 6,14 6,15 PM1 PM2 6. KATKAISIJAT/SISÄEROTTIMET 55/25 kv Silmämääräinen tarkastus GIS-kojeisto: 6.12 6.13 6,14 6,15 6.14 Kaasumittari Ilmeristeinen kojeisto: 6.12.0 6.13.0 6,14 6,15 6,14 Katkaisija RAMO 2004-07

RAMO 5 Liite 1/ 3(4) TARKASTUSPÖYTÄKIRJA Päiväys: 7. PÄÄMUUNTAJA PM1 PM2 7,1 Öljyn lämpötila C C 7,2 Öljyn huippulämpötila C C 7,3 Käämin lämpötila C C 7,4 Käämin huippulämpötila C C 7,5 Käämikytkimen toimintakertamäärä Lukema Toimintakertamäärä/vuosi 7,6 110 kv jännite V V 25 kv jännite V V 7,7 Käämikytkimen asento ennen kokeilua PM1 PM2 7,9 Muuntajan öljyn korkeus % % Ilmankuivaimen tarkistus 7.10 Kuivausaine, punertavaa % % PM1 PM2 7.11 Nestelukko Kaasurele 7.12 Tarkastus Silmämääräinen tarkastus 7.17 Muuntaja, paisuntasäiliö, radiaattorit 7.19 Muuntaja-allas Käämikytkimen ohjainkaappi 7.23 Lämmitys Jakokaappi 7.26 Lämmitys 8. RATAJOHTOSUODATTIMET 8.1 Silmämääräinen tarkastus PM1 PM2 Kuristimet Vastukset Kondensaattorit RAMO 2004-07

RAMO 5 Liite 1/ 4(4) TARKASTUSPÖYTÄKIRJA Päiväys: 9. KATKAISIJAT 110 kv 9.5 Kaasun paine 9.6 Silmämääräinen tarkastus 9.10 Lämmityksen tarkastus 3.01.0 3.02.0 10. VIRTA- JA JÄNNITEMUUNTAJAT 110 kv Silmämääräinen tarkastus 3.1.VM 3.1.JM 3.2.VM 3.2.JM 10.2 Liitokset 10.3 Öljyn korkeus 11. ULKOEROTTIMET 110 kv JA 55/25 kv Silmämääräinen tarkastus PM1 PM2 11.8 Lämmityksen tarkastus 13. MUUTA HUOMAUTETTAVAA RAMO 2004-07

RAMO 5 Liite 2/ 1(6) SYÖTTÖASEMIEN KUNNOSSAPITO SYÖTTÖASEMA Tarkastajat: KAUSIHUOLTOPÖYTÄKIRJA Päiväys: 1. YLEISKOHTEET Puhelimen kokeilu + vastasoitto asemalle 1.1 Verkkolinja Ovikoskettimet 1.2 Ulkokellon toiminta Lämmityksen tarkastus 1.5 Modulirakennuksen lämpötila C 1.6 Ulkoilman lämpötila C 1.7 Jakokaappi C 1.12 Työkalut ja maadoituslaitteet 1.13 Varasulakkeet ja -lamput 1.14 Lukot ja paniikkisalvat 1.17 Kytkinlaitoksen siisteys 1.18 Valintakytkimien asento 2. AKUSTOT JA TASASÄHKÖJÄRJESTELMÄT 2.1 Jännite, tasasuuntaaja TAK1 TAK2 V V 2.2 Jännite, TAK TAK1 TAK2 TAK3 V V V 2.3 Virta, tasasuuntaaja TAK1 TAK2 A A 2.4 Virta, TAK TAK1 TAK2 TAK3 A A A 2.5 Akuston napajännite TAK1 TAK2 V V 2.6 Akuston purkausvirta TAK1 TAK2 A A 2.7 Tasasuuntaajan tyhjäkäyntijännite TAK1 TAK2 V V 2.8 Jännitteiden mittaus RAMO 2004-07

RAMO 5 Liite 2/ 2(6) KAUSIHUOLTOPÖYTÄKIRJA Päiväys: No:1 No:2 No:3 No:4 No:5 No:6 No:7 No:8 No:9 No:10 No:11 No:12 No:13 No:14 No:15 No:16 No:17 No:18 No:19 No:20 No:21 No:22 No:23 No:24 No:25 No:26 No:27 No:28 No:29 No:30 No:31 No:32 No:33 No:34 No:35 No:36 No:37 No:38 No:39 No:40 No:41 No:42 No:43 No:44 No:45 No:46 No:47 No:48 No:49 No:50 No:51 No:52 No:53 No:54 Kenno V Tiheyksien mittaus No:1 No:2 No:3 No:4 No:5 No:6 No:7 No:8 No:9 No:10 No:11 No:12 No:13 No:14 No:15 No:16 No:17 No:18 No:19 No:20 No:21 No:22 No:23 No:24 No:25 No:26 No:27 No:28 No:29 No:30 No:31 No:32 No:33 No:34 No:35 No:36 No:37 No:38 No:39 No:40 No:41 No:42 No:43 No:44 No:45 No:46 No:47 No:48 No:49 No:50 No:51 No:52 No:53 No:54 Kenno g/cm3 2.9 Akuston nestekorkeus (1 kenno/akusto) TAK1 TAK2 TAK3 2.10 Akuston purkaus Kesto min 2.11 Akkukotelon puhdistus 2.13 Komponenttien ja kaapeloinnin silmämääräinen tarkastus 3. SUOJAUKSET, HÄLYTYKSET JA OHJAUKSET RAMO 2004-07

RAMO 5 Liite 2/ 3(6) KAUSIHUOLTOPÖYTÄKIRJA Päiväys: 3.1 Toimineet hälytykset ja epänormaalit reletoiminnot Häl. n:o Hälytyksen/suojauksen nimi 3.2 Releiden testipainikeen kokeilu PM1 PM2 Päämuuntajan oikosulkusuoja + maasulkusuoja Päämuuntajan varasuoja 25 kv kiskon oikosulkusuoja 6,12 6.12 Vara 6,13 6.13 Vara 25 kv johdon distanssisuoja 6,14 6.14 Vara 6,15 6.15 Vara 25 kv johdon ylikuormitussuoja (lämpörele +yliv.) 25 kv johdon jälleenkytkentärele 25 kv kiskon yli/alijänniterele Suodattimen epäbalanssisuoja Suodattimen oikosulkusuoja 6,12 6,13 6,14 6,15 PM1 PM2 3.3 Hälytysten kokeilu Paikallishälytykset Häl. n:o 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 10 20 30 40 50 60 Kaukohälytykset RAMO 2004-07

RAMO 5 Liite 2/ 4(6) KAUSIHUOLTOPÖYTÄKIRJA Päiväys: Häl. n:o 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 10 20 30 40 50 60 4. OMAKÄYTTÖMUUNTAJAT 4.1 Silmämääräinen tarkastus PM1 PM2 6. KATKAISIJAT/SISÄEROTTIMET 55/25 kv Silmämääräinen tarkastus GIS-kojeisto: 6.12 6.13 6,14 6,15 6.14 Kaasumittari Ilmeristeinen kojeisto: 6.12.0 6.13.0 6,14 6,15 6.14 Katkaisija 7. PÄÄMUUNTAJA PM1 PM2 7.1 Öljyn lämpötila C C 7.2 Öljyn huippulämpötila C C 7.3 Käämin lämpötila C C 7.4 Käämin huippulämpötila C C 7.5 Käämikytkimen toimintakertamäärä Lukema Toimintakertamäärä/vuosi PM1 PM2 RAMO 2004-07

RAMO 5 Liite 2/ 5(6) KAUSIHUOLTOPÖYTÄKIRJA Päiväys: 7.6 110 kv jännite V V 25 kv jännite V V 7.7 Käämikytkimen asento ennen kokeilua 7.9 Muuntajan öljyn korkeus % % Ilmankuivaimen tarkistus 7.10 Kuivausaine, punertavaa % % PM1 PM2 7.11 Nestelukko Kaasurele 7.12 Tarkastus Silmämääräinen tarkastus 7.17 Muuntaja, paisuntasäiliö, radiaattorit 7.19 Muuntaja-allas Käämikytkimen ohjainkaappi 7.23 Lämmitys Jakokaappi 7.26 Lämmitys 8. RATAJOHTOSUODATTIMET 8.1 Silmämääräinen tarkastus PM1 PM2 Kuristimet Vastukset Kondensaattorit 9. KATKAISIJAT 110 kv 9.1 Toimintakertamäärä 3.01.0 3.02.0 Lukema Toimintakertamäärä/vuosi 3.01.0 3.02.0 RAMO 2004-07

RAMO 5 Liite 2/ 6(6) KAUSIHUOLTOPÖYTÄKIRJA Päiväys: 9.5 Kaasun paine 9.6 Silmämääräinen tarkastus 9.10 Lämmityksen tarkastus 10. VIRTA- JA JÄNNITEMUUNTAJAT 110 kv Silmämääräinen tarkastus 3.1.VM 3.1.JM 3.2.VM 3.2.JM 10.2 Liitokset 10.3 Öljyn korkeus 11. ULKOEROTTIMET 110 kv JA 55/25 kv Silmämääräinen tarkastus PM1 PM2 11.6 Veitset, eristimet, ohjausvivusto 11.7 Ohjain 11.8 Lämmityksen tarkastus 12. TUKIERISTIMET 12.1 Silmämääräinen tarkastus 110 kv 25 kv 13. MUUTA HUOMAUTETTAVAA RAMO 2004-07

RAMO 5 Liite 3/ 1(11) SYÖTTÖASEMIEN KUNNOSSAPITO SYÖTTÖASEMA Tarkastajat: VUOSIHUOLTOPÖYTÄKIRJA Päiväys: 1. YLEISKOHTEET Puhelimen kokeilu + vastasoitto asemalle 1.1 Verkkolinja Ovikoskettimet 1.2 Ulkokellon toiminta Lämmityksen tarkastus 1.5 Modulirakennuksen lämpötila C 1.6 Ulkoilman lämpötila C 1.7 Jakokaappi C 1.8 Päävirtapiirien tarkastus 110 kv 25 kv 1.9 Venttiilisuojien tarkastus 110 kv 25 kv 3 kv 1.10 Valonheittimet palavat 1.11 Aidan ja varoituskilpien kunto 1.12 Työkalut ja maadoituslaitteet 1.13 Varasulakkeet ja -lamput 1.14 Lukot ja paniikkisalvat 1.15 Ensiaputarvikeet Ensiapukaappi Ensiapuohje 1.16 Jauhesammutin Hätäpoistumistiet 1.17 Kytkinlaitoksen siisteys 1.18 Valintakytkimien asento 2. AKUSTOT JA TASASÄHKÖJÄRJESTELMÄT 2.1 Jännite, tasasuuntaaja TAK1 TAK2 V V 2.2 Jännite, TAK TAK1 TAK2 TAK3 V V V RAMO 2004-07

RAMO 5 Liite 3/ 2(11) VUOSIHUOLTOPÖYTÄKIRJA Päiväys: 2.3 Virta, tasasuuntaaja TAK1 TAK2 A A 2.4 Virta, TAK TAK1 TAK2 TAK3 A A A 2.5 Akuston napajännite TAK1 TAK2 V V 2.6 Akuston purkausvirta TAK1 TAK2 A A 2.7 Tasasuuntaajan tyhjäkäyntijännite TAK1 TAK2 V V 2.8 Jännitteiden mittaus No:1 No:2 No:3 No:4 No:5 No:6 No:7 No:8 No:9 No:10 No:11 No:12 No:13 No:14 No:15 No:16 No:17 No:18 No:19 No:20 No:21 No:22 No:23 No:24 No:25 No:26 No:27 No:28 No:29 No:30 No:31 No:32 No:33 No:34 No:35 No:36 No:37 No:38 No:39 No:40 No:41 No:42 No:43 No:44 No:45 No:46 No:47 No:48 No:49 No:50 No:51 No:52 No:53 No:54 Kenno V Tiheyksien mittaus No:1 No:2 No:3 No:4 No:5 No:6 No:7 No:8 No:9 No:10 No:11 No:12 No:13 No:14 No:15 No:16 No:17 No:18 No:19 No:20 No:21 No:22 No:23 No:24 No:25 No:26 No:27 No:28 No:29 No:30 No:31 No:32 No:33 No:34 No:35 No:36 No:37 No:38 No:39 No:40 No:41 No:42 No:43 No:44 No:45 No:46 No:47 No:48 No:49 No:50 No:51 No:52 No:53 No:54 Kenno g/cm3 2.9 Akuston nestekorkeus / vesitys TAK1 TAK2 TAK3 2.10 Akuston purkaus Kesto min 2.11 Akkukotelon puhdistus 2.12 Kennonapojen ja liittimien Tarkistus ja puhdistus Kiristäminen RAMO 2004-07

RAMO 5 Liite 3/ 3(11) VUOSIHUOLTOPÖYTÄKIRJA Päiväys: 2.13 Komponenttien ja kaapeloinnin silmämääräinen tarkastus 3. SUOJAUKSET, HÄLYTYKSET JA OHJAUKSET 3.1 Toimineet hälytykset ja epänormaalit reletoiminnot Häl. n:o Hälytyksen/suojauksen nimi 3.2 Releiden testipainikeen kokeilu PM1 PM2 Päämuuntajan oikosulkusuoja + maasulkusuoja Päämuuntajan varasuoja 25 kv kiskon oikosulkusuoja 6,12 6.12 Vara 6,13 6.13 Vara 25 kv johdon distanssisuoja 6,14 6.14 Vara 6,15 6.15 Vara 25 kv johdon ylikuormitussuoja (lämpörele +yliv.) 25 kv johdon jälleenkytkentärele 25 kv kiskon yli/alijänniterele Suodattimen epäbalanssisuoja Suodattimen oikosulkusuoja 6,12 6,13 6,14 6,15 PM1 PM2 3.3 Hälytysten kokeilu Paikallishälytykset Häl. n:o 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 10 20 30 40 50 60 RAMO 2004-07

RAMO 5 Liite 3/ 4(11) VUOSIHUOLTOPÖYTÄKIRJA Päiväys: Kaukohälytykset Häl. n:o 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 10 20 30 Häl. n:o 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 40 50 60 3.4 Hälytysjärjestelmän SRHA Logiikkajännite Lamppu- jarelejännite Hälytyskosketinjännite sisäisten jännitteiden tarkistus 3.5 Varalaukaisukondensaattorin jännitteen koestus 4. OMAKÄYTTÖMUUNTAJAT 4.1 Silmämääräinen tarkastus PM1 PM2 5. JÄNNITEMUUNTAJAT Silmämääräinen tarkastus GIS-kojeisto: PM1 PM2 5.1 Kaasumittari 5,4 Kaapelointi, pistokepäätteet Ilmeristeinen kojeisto: 5.1 Muuntaja 5.2 Suurjännitesulake 5.3 Kiskosto ja kaapelointi 5.4 Kenno maadoituksineen RAMO 2004-07

RAMO 5 Liite 3/ 5(11) VUOSIHUOLTOPÖYTÄKIRJA Päiväys: 6. KATKAISIJAT/SISÄEROTTIMET 55/25 kv 6.1 Toimintakertamäärä 6.12.0 6.13.0 6.22.0 6.23.0 Lukema Toimintakertamäärä/vuosi Toiminnan kokeilut 6.12.0 6.13.0 6.22.0 6.23.0 6.2 Katkaisijan aukiohjaus käsin 6.3 Katkaisijan kiinni-aukiohjaus kaukokäyttö 6.12.0 6.13.0 Kiinni Auki Kiinni Auki 6.22.0 6.23.0 Kiinni Auki Kiinni Auki 6.4 Asennonosoitusten tarkastus 6.12.0 6.13.0 Paik. Kaukok. Paik. Kaukok. 6.22.0 6.23.0 Paik. Kaukok. Paik. Kaukok. 6.5 Vaunun/erottimen auki-kiinniohjaus käsin 6.12.1 6.13.1 Auki Kiinni Auki Kiinni 6.22.1 6.23.1 6.14.6 Auki Kiinni Auki Kiinni Auki Kiinni 6.6 Vaunun/erottimen auki-kiinniohjaus kaukokäyttö 6.12.1 6.13.1 Auki Kiinni Auki Kiinni 6.22.1 6.23.1 6.14.6 Auki Kiinni Auki Kiinni Auki Kiinni 6.7 Asennonosoitusten tarkastus 6.12.1 6.13.1 Paik. Kaukok. Paik. Kaukok. 6.22.1 6.23.1 6.14.6 Paik. Kaukok. Paik. Kaukok. Paik. Kaukok. RAMO 2004-07

RAMO 5 Liite 3/ 6(11) VUOSIHUOLTOPÖYTÄKIRJA Päiväys: 6.8 Maadoitusveitset kiinni-auki ohjaus 6.12.9 6.13.9 Kiinni Auki Kiinni Auki 6.22.9 6.23.9 Kiinni Auki Kiinni Auki 6.11.9 6.21.9 Kiinni Auki Kiinni Auki 6.9 Asennonosoitusten tarkastus 6.12.9 6.13.9 Paik. Kaukok. Paik. Kaukok. 6.22.9 6.23.9 Paik. Kaukok. Paik. Kaukok. 6.11.9 6.21.9 Paik. Kaukok. Paik. Kaukok. Silmämääräinen tarkastus GIS-kojeisto: 6.12 6.13 6,14 6,15 6.10- Kaasumittari 6.14 Kaapelointi, pistokepäätteet Ilmeristeinen kojeisto: 6.12.0 6.13.0 6,14 6,15 6.10 Päävirtaliitännät 6.11 Virtamuuntaja 6.12 Kiskosto ja kaapelointi 6.13 Kenno maadoituksineen 6.14 Katkaisija 7. PÄÄMUUNTAJA PM1 PM2 7.1 Öljyn lämpötila C C 7.2 Öljyn huippulämpötila C C 7.3 Käämin lämpötila C C RAMO 2004-07

RAMO 5 Liite 3/ 7(11) VUOSIHUOLTOPÖYTÄKIRJA Päiväys: 7.4 Käämin huippulämpötila C C 7.5 Käämikytkimen toimintakertamäärä Lukema Toimintakertamäärä/vuosi 7.6 110 kv jännite V V 25 kv jännite V V 7.7 Käämikytkimen asento ennen kokeilua 7.8 Käämikytkimen ja jännitesäätäjän kokeilu Askeltamisaika min/s 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 PM1 A B PM2 A B PM1 PM2 A B A B 11 12 13 14 15 16 17 18 19 A = pakko-ohjaus jännitettä nostavaan suuntaan, säätäjä laskee jännitteen B = pakko-ohjaus jännitettä laskevaan suuntaan, säätäjä nostaa jännitteen PM1 PM2 7.9 Muuntajan öljyn korkeus % % Ilmankuivaimen tarkistus 7.10 Kuivausaine, punertavaa % % PM1 PM2 7.11 Nestelukko Kaasurele 7.12 Tarkastus 7.13 Koestus 7.14 Käämikytkimen suojareleen kokeilu 7.15 Ylipainereleen kokeilu 7.16 Käämin lämpötilan kuvaajan kokeilu Silmämääräinen tarkastus 7.17 Muuntaja, paisuntasäiliö, radiaattorit 7.18 Kansi. Läpivientieristimet 7.19 Muuntaja-allas 7.20 Sydämen ripustuspulttien tiivisteiden tarkistus 7.21 Käämikytkimen käyttöakseliston tarkastus Käämikytkimen ohjainkaappi RAMO 2004-07

RAMO 5 Liite 3/ 8(11) VUOSIHUOLTOPÖYTÄKIRJA Päiväys: 7.22 Kuormapyörästön öljyn korkeus 7.23 Sähköiset osat ja toiminnot, lämmitys 7.24 Mekaaniset osat ja toiminnot 7.25 Kotelo Jakokaappi 7.26 Sähköiset osat ja toiminnot, lämmitys 7.27 Kotelo 7.28 Maadoituksien tarkastus 7.29 Muuntajaöljynäyte PM1 PM2 8. RATAJOHTOSUODATTIMET 6.91.7 6.92.7 8.2 Suodatinerottimen voitelu Toiminnan kokeilut 8.3 Ohjaus paikallisesti auki 6.91.7 6.92.7 8.4 Ohjaus kauko-käytöstä kiinni-auki Kiinni Auki Kiinni Auki 6.91.7 6.92.7 8.5 Asennonosoitusten tarkastus Paik. Kaukok. Paik. Kaukok. 8.6 Kondensaattorien tarkastus 8.7 Kuristimien ja vastuksien tarkastus 8.8 Köysitysten ja maadoitusten tarkastus 8.9 Suodattimen vastuksen vastusarvon mittaus 8.10 Kondensaattoriparistojen erovirran mittaus PM1 PM2 RAMO 2004-07

RAMO 5 Liite 3/ 9(11) VUOSIHUOLTOPÖYTÄKIRJA Päiväys: 9. KATKAISIJAT 110 kv 9.1 Toimintakertamäärä 3.01.0 3.02.0 Lukema Toimintakertamäärä/vuosi Toiminnan kokeilut 9.2 Ohjaus paikallisesti kiinni-auki Kiinni Auki Kiinni Auki 9.3 Ohjaus kaukokäytöstä kiinni-auki Kiinni Auki Kiinni Auki 9.4 Asennonosoitusten tarkastus Paik. Kaukok. Paik. Kaukok. 9.5 Kaasun paine 9.6 Silmämääräinen tarkastus Ohjain 9.7 Sähkölaitteet 9.8 Mekanismi 9.9 Kotelo 9.10 Lämmityksen tarkastus 9.11 Maadoitusten tarkastus 3.01.0 3.02.0 10. VIRTA- JA JÄNNITEMUUNTAJAT 110 kv 10,1 Maadoitusten tarkastus Silmämääräinen tarkastus 10.2 Liitokset 10.3 Öljyn korkeus 10.4 Kytkentäkotelo 3.1.VM 3.1.JM 3.2.VM 3.2.JM 11. ULKOEROTTIMET 110 kv JA 55/25 kv 11.1 Toiminnan kokeilut RAMO 2004-07

RAMO 5 Liite 3/ 10(11) VUOSIHUOLTOPÖYTÄKIRJA Päiväys: 11.2 Ohjaus paikallisesti 3.01.3 3.01.9 Kiinni Auki Auki Kiinni 6.61.31 6.61.32 Kiinni Auki Kiinni Auki 6.62.3 6.62.4 6.63.3 Kiinni Auki Kiinni Auki Kiinni Auki 3.02.3 3.02.9 Kiinni Auki Auki Kiinni 6.71.31 6.71.32 Kiinni Auki Kiinni Auki 6.72.3 6.72.4 6.73.3 Kiinni Auki Kiinni Auki Kiinni Auki 3.21.3 3.22.3 3.21.6 Kiinni Auki Kiinni Auki Kiinni Auki 3.21.9 3.22.9 Kiinni Auki Kiinni Auki Kiinni Auki 11.3 Ohjaus kauko-käytöstä 6.61.31 6.71.31 Kiinni Auki Kiinni Auki 6.62.3 6.62.4 6.63.3 Kiinni Auki Kiinni Auki Kiinni Auki 6.72.3 6.72.4 6.73.3 Kiinni Auki Kiinni Auki Kiinni Auki 11.4 Asennonosoitusten tarkastus 3.01.3 3.01.9 Paik. Kaukok. Paik. Kaukok. 6.61.31 6.61.32 Paik. Kaukok. Paik. Kaukok. 6.62.3 6.62.4 6.63.3 Paik. Kaukok. Paik. Kaukok. Paik. Kaukok. 3.02.3 3.02.9 Kiinni Auki Auki Kiinni RAMO 2004-07

RAMO 5 Liite 3/ 11(11) VUOSIHUOLTOPÖYTÄKIRJA Päiväys: 6.71.31 6.71.32 Kiinni Auki Kiinni Auki 6.72.3 6.72.4 6.73.3 Kiinni Auki Kiinni Auki Kiinni Auki 3.21.3 3.22.3 3.21.6 Kiinni Auki Kiinni Auki Kiinni Auki 3.21.9 3.22.9 Kiinni Auki Kiinni Auki Kiinni Auki 11.5 Lukitusten tarkastus 3.01.3 3.01.9 3.02.3 3.02.9 6.61.31 6.62.3 6.62.4 6.63.3 6.91.7 6.71.31 6.72.3 6.72.4 6.73.3 6.92.7 Silmämääräinen tarkastus PM1 PM2 11.6 Veitset, eristimet, ohjausvivusto 11.7 Ohjain 11.8 Lämmityksen tarkastus 11.9 Maadoitusten tarkastus 12. TUKIERISTIMET 12.1 Silmämääräinen tarkastus 110 kv 25 kv RAMO 2004-07