Turvallinen työskentely sähköistetyllä radalla

Transkriptio

1 Turvallinen työskentely sähköistetyllä radalla 1

2 2

3 Johdanto Turvallinen työskentely sähköistetyllä radalla -opas on tarkoitettu turvallisuuskoulutuksen tueksi ja muistin virkistykseksi sähköistetyllä radalla tai sen läheisyydessä työskenteleville henkilöille, joita ei ole perehdytetty varsinaisiin sähköratatöihin. Opas perustuu seuraaviin julkaisuihin ja standardiin: Standardi SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus Sähkörataohjeet Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 5 Sähköistetty rata Radanpidon turvallisuusohjeet (TURO) Ohje varautumisesta rautatieonnettomuuksiin (OVRO) 3

4 Sisällysluettelo 1 Suurjännite 5 2 Äänetön vaara 5 3 Ratajohtojärjestelmä 6 4 Sähköradan käyttökeskukset ja -alueet 8 5 Olosuhteet sähköradalla Työskentely sähköistetyllä radalla Jännitekatko Laiturit Ratapihat Työkoneiden käyttö ja työskentelyetäisyydet Kuormaus ja lastaus Tasoristeys 17 6 Varo ja varmista Paluukisko Suojamaadoitus Käyttömaadoitus Työmaadoitus Hätämaadoitus 23 7 Toiminta hätä- ja vaaratilanteissa 24 Lähteet 25 Muistiinpanoja 4

5 1 Suurjännite Tehokas Näkymätön Vaarallinen Sähköradalla käytetty suurjännite mahdollistaa junien tarvitseman energiansaannin ympäristöystävällisesti ja tehokkaasti. Hengenvaarallinen suurjännite Ajojohtimen voltin jännite on niin suuri, että se voi sääolosuhteista riippuen loikata valokaarena pitkän etäisyyden päähän ajojohtimen jännitteisistä osista. Valokaaren hengenvaarallinen lämpötila saattaa olla jopa 5000 C. Se voi aiheuttaa pahoja sisäisiä sekä ulkoisia palovammoja. Vaaran huomioonottaminen Tämän oppaan turvallisuusohjeistusta noudattamalla suurjännitteen läheisyydessä työskentely ei kuitenkaan ole sen vaarallisempaa kuin muutkaan rakentamis- ja kunnossapitotyöt. Tärkeintä on muistaa pienin sallittu työskentelyetäisyys kaikkiin sähköratarakenteisiin, erityisesti johtimiin ja kääntöorsiin. Tämän etäisyyden tulee säilyä kaikissa työn vaiheissa. Myöskään mikään sähköä johtava esine ei edes hetkellisesti saa alittaa tätä etäisyyttä. Kiskonkatkeaman hengenvaarallisuus tulee huomioida sähköistetyllä raiteella työskenneltäessä. Sähköradan rakenteissa piilee näkymätön vaara! 2 Äänetön vaara Liikennöityä raidetta ylitettäessä ei pidä luottaa pelkkään kuulohavaintoon. Sähköjunat liikkuvat lähes äänettömästi ja erittäin nopeasti (esimerkiksi 220 km/h nopeudella juna etenee 500 metriä 8 sekunnissa). Taulukossa 1 on esitetty junien kulkemia matkoja eri nopeuksilla. Taulukko 1. Junien matkanopeusvertailu Nopeus (km/h) Nopeus (m/s) Junan käyttämä aika 500 metrin matkalla (s)

6 3 Ratajohtojärjestelmä Suomessa kaikilla sähköistetyillä radoilla on vaihtovirralla, voltin jännitteellä ja 50 HZ taajuudella, toimiva ratajohtojärjestelmä. Ratajohtoa syötetään kahdenlaisella järjestelmällä, joko 25 kv:n tai 2x25 kv:n syöttöjärjestelmällä. Työhön opastetun henkilön pienin työskentelyetäisyys ajojohtimiin (kannatin, ajolanka, ripustin), kääntöorsirakenteisiin sekä paluujohtimiin ja 2x25 kv järjestelmän vastajohtimiin on 2 metriä. Kuvassa 1 on kuvattu 25 kv:n syöttöjärjestelmään liitetty ratajohto, ja kuvassa 2 on kuvattu 2x25 kv:n syöttöjärjestelmään liitetty ratajohto. Kannatin Y-köysi Ajolanka Ohjain Ripustin Kääntöorsi Paluujohdin M-johdin l-pylväs Pylvään suojamaadoitus Kuva kv:n syöttöjärjestelmän ratajohto Kannatin Vastajohdin Y-köysi Ajolanka Ohjain Ripustin Kääntöorsi M-johdin l-pylväs Pylvään suojamaadoitus 6 Kuva 2. 2x25 kv:n syöttöjärjestelmän ratajohto

7 2x25 kv:n syöttöjärjestelmä on käytössä seuraavilla rataosilla: Tuomioja Hirvineva Tuomioja Raahe Ruukki Oulu Rovaniemi Oulu Kontiomäki Iisalmi Kontiomäki Vartius Murtomäki Talvivaara Kerava Lahti Rovaniemi Kemijärvi Kemijärvi Patokangas Sähköistetty rataverkko ja sähköistysjärjestelmät kv sähköistysjärjestelmä 2x25 kv sähköistysjärjestelmän vastajohtimessa 2x25 kv sähköistysjärjestelmä on myös 25 kv jännite, jonka läheisyydessä työssähköistämätön rataverkko kenneltäessä tulee huomioida sähkörataohjeiliikenteelle avoimet rataosat den mukaiset pienimmät työskentelyetäisyydet. Liikenteeltä suljetut rataosat Kemijärvi Rovaniemi Maakuntien keskuskaupungit Muilla rataosilla käytetään 25 kv:nmuut syöttösähköistetyn rataverkon risteys- ja järjestelmää. Lisätietoa sähkörataahuomattavat koskevista pääteasemapaikkakunnat turvallisuusohjeista saat Liikenneviraston Taustakartta 1:4 milj., Maanmittauslaitos 10/2017 rataverkko: Liikenneviraston vektoriaineisto internetsivuilta Sähkörataohjeet Radanpidon toteutus:ja Mikko Itälahti turvallisuusohjeet (TURO) -julkaisuista sekä sähkölaitteiston käytön johtajilta. Kokkola Kemi Oulu Uleåborg Raahe Brahestad Vartius Ylivieska Karleby Sähköistetty rataverkko rataverkkojaja sähköistysjärjestelmät 2017 sähköistysjärjestelmät 2017 Talvivaara Vaasa Vasa Kuopio Seinäjoki Pieksämäki Jyväskylä Sähköistämätön rataverkko Sähköistämätön rataverkko Parkano 25 kvliikenteelle sähköistysjärjestelmä avoimet rataosat suljetut rataosat 2x 25Liikenteeltä kv sähköistysjärjestelmä Pori Björneborg Kemijärvi Tampere Tammerfors Tampere Kokemäki Tammerfors Lahti Lahti Toijala Lahtis Lahtis Hämeenlinna Tavastehus Hämeenlinna Tavastehus Kemi Riihimäki Riihimäki Hyvinkää Hyvinge Turku Turku Åbo Åbo Mariehamn Maarianhamina Mikkeli S:t Michel Rovaniemi Rauma Raumo Maakuntienkeskuskaupungit keskuskaupungit Maakuntien sähköistetyn rataverkon MuutMuut sähköistetyn rataverkon huomattavatristeysristeys- jaja huomattavat pääteasemapaikkakunnat pääteasemapaikkakunnat Oulu Uleåborg Kouvola Kouvola Kerava Kervo Sköldvik Kilpilahti Raahe Brahestad Ylivieska Kajana Luumäki Imatra Lappeenranta Lappeenranta Villmanstrand Villmanstrand Vainikkala Hamina Fredrikshamn Kotka Helsinki Helsingfors Karis Karjaa Kajaani Kuva 3. Sähköistetty rataverkko ja sähköistysjärjestelmät 2017 Vartius Kontiomäki Kontiomäki Kajaani Kajana Talvivaara Iisalmi Idensalmi Vaasa Joensuu Äänekoski kv sähköistysjärjestelmä 2x 252x25 kv sähköistysjärjestelmä Kokkola Karleby Kontiomäki Kontiomäki Kajaani Kajana Iisalmi Idensalmi 25 kv25sähköistysjärjestelmä kv sähköistysjärjestelmä Taustakartta 1:4 milj., Maanmittauslaitos 10/2017 rataverkko: Liikenneviraston vektoriaineisto toteutus: Mikko Itälahti Kajaani Kajana 7

8 4 Sähköradan käyttökeskukset ja -alueet Sähköradan kaukovalvonta ja -käyttö hoidetaan käyttökeskuksista. Käyttökeskukset ja niiden valvonta-alueet on esitetty kuvassa 4. 8 Käyttökeskukset toimivat 24 tuntia vuorokaudessa. Niiden tehtävänä on Käyttökeskusalueet sähköteknisten järjestelmien käytön valvonta sekä jännitekatkojen ja kytkentöjen suorittaminen. Käyttökeskukset auttavat sähköradan sähköturvallisuuteen ja sähkölaitteistojen käytettävyyteen liittyvissä asioissa. Käyttökeskusalueet Käyttökeskusalueet Käyttökeskusalueet Helsingin Helsingin käyttökeskusalue käyttökeskusalue puh Puhelin: Helsingin käyttökeskusalue Puhelin: Tampereen Tampereen käyttökeskusalue käyttökeskusalue Puhelin: Tampereen 0455 käyttökeskusalue puh Puhelin: Kouvolan Kouvolan käyttökeskusalue käyttökeskusalue puh Puhelin: Kouvolan käyttökeskusalue Puhelin: Oulun Oulun käyttökeskusalue käyttökeskusalue puh Puhelin: Oulun käyttökeskusalue Puhelin: Liikenteeltä suljetut rataosat Kokkola Kuva 4. Käyttökeskusalueet Kokkola Karleby Karleby Helsingin käyttökeskusalue Puhelin: Tampereen käyttökeskusalue Puhelin: Kouvolan käyttökeskusalue Puhelin: Oulun käyttökeskusalue Puhelin: Liikenteeltä suljetut rataosat KÄYTTÖKESKUSALUEEN RAJA ja sen km-lukema Maakuntien keskuskaupungit (Käyttökeskuspaikkakunnat korostettu ko. alueen tunnusvärillä) Taustakartta 1:4 milj., Maanmittauslaitos 10/2017 rataverkko: Liikenneviraston vektoriaineisto toteutus: Mikko Itälahti Vaasa Vasa Kokkola Karleby Seinäjoki Raahe Brahestad Kemijärvi Rovaniemi Oulu Uleåborg Kajaani Kajana Kontiomäki Kajaani Kajana Talvivaara SIILINJÄRVI km Kuopio TEPONKYLÄ VK km Kemijärvi ÄÄNEKOSKI Kemijärvi HAAPAKOSKI km Jyväskylä erotin E7000 Rovaniemi Rovaniemi POROKYLÄ km Joensuu JYVÄSKYLÄ km Liikenteeltä Liikenteeltä suljetut suljetut rataosat erotin E7000 Mikkeli Tampere KÄYTTÖKESKUSALUEEN RAJA ja sen km-lukema Pori S:t Michel Tammerfors Tampere KÄYTTÖKESKUSALUEEN Björneborg RAJA RAJA ja sen ja km-lukema sen Tammerfors km-lukema Maakuntien keskuskaupungit Rauma Lahti Raumo Hämeenlinna Lahti Lappeenranta MAARIA Hämeenlinna Lahtis Maakuntien (Käyttökeskuspaikkakunnat Maakuntien keskuskaupungit Tavastehus Lahtis Villmanstrand Lappeenranta km , Tavastehus Oulu erotin E0300 Villmanstrand (Käyttökeskuspaikkakunnat korostettu ko. alueen tunnusvärillä) RYTTYLÄ HAUSJÄRVI Kouvola Vainikkala km Turku Uleåborg Oulu km korostettu korostettu ko. alueen ko. alueen tunnusvärillä) Hamina Taustakartta 1:4 milj., Maanmittauslaitos 10/2017 Åbo Uleåborg Fredrikshamn rataverkko: Taustakartta tunnusvärillä) Liikenneviraston 1:4 milj., Maanmittauslaitos vektoriaineisto 10/2017 Kotka Raahe toteutus: rataverkko: Mikko Liikenneviraston Itälahti vektoriaineisto Mariehamn Helsinki KERAVA Maarianhamina Brahestad Raahe toteutus: Mikko Itälahti km (läntinen) Helsingfors Brahestad Vartius erotin E7000, km Kajaani (itäinen) Vartius Kontiomäki erotin E8000 Kajana Kajaani Kajaani Kontiomäki Vaasa Vaasa Vasa Kajana Kajana Kajaani Kajana Talvivaara Talvivaara SIILINJÄRVI km SIILINJÄRVI km POROKYLÄ km POROKYLÄ km Vartius

9 5 Olosuhteet sähköradalla Vastajohdossa, ajolangassa sekä sitä kannattavissa johtimissa ja kääntöorsissa on voltin hengenvaarallinen jännite. Sähköradan jännitteisiin osiin on säilytettävä 2 metrin turvaetäisyys. Etäisyys on arvioitava ennen töiden aloittamista. Etäisyyttä ei tule mitata. Ajolanka on normaalisti asennettu 6,15 metrin korkeuteen kiskon pinnasta. Ajolanka voi kuitenkin olla alimmillaan 5,60 metrin korkeudella esimerkiksi siltojen alla ja tunneleissa, mikä rajoittaa suurinta sallittua työskentelykorkeutta. Kun ajolanka on asennettu alle 6 metrin korkeudelle, on se merkitty kuvan 5 mukaisin punavalkoisin merkein. Merkit on asennettu sähköratapylväisiin tai tunnelin suuaukolle. Muista säilyttää turvaetäisyys! AJOLANGAN KORKEUS ALLE 6,0 m Kuva 5. Ajolangan normaalia alempi korkeus merkitään oheisella merkillä 5.1 Työskentely sähköistetyllä radalla Sähköistetyllä radalla ja sen läheisyydessä työskentelevien henkilöiden tulee olla perehdytetty sähköratajärjestelmään. Rautatiealueella työskentely ilman Liikenneviraston lupaa on kielletty. Radanpidon turvallisuusohjeet (TURO) sisältää ratatyöntekijöiden pätevyysvaatimukset sekä ohjeet turvallisesta ratatyöskentelystä. Työntekijöiden tulee käyttää standardin SFS-EN ISO tai SFS-EN 471 mukaista, CE-merkittyä, luokan 2 tai 3 varoitusvaatetusta. Uusien vaatteiden tulee olla SFS-EN ISO mukaisia. Tehtävään opastetun henkilön pienin työskentelyetäisyys ratajohdon jännitteisistä osista on esitetty kuvassa 6. 9

10 PALUUJOHDOT 2,0 m HENGENVAARA volttia! M-JOHTO 2,0 m 2,0 m nimelliskorkeus 615 cm 2,0 m Kuva 6. Henkilöiden suojaetäisyydet radalla Vältä käyttämästä sähköistetyillä radoilla pitkiä sähköä johtavia työvälineitä (kuva 7). Metallisten mittanauhojen käyttö on kielletty. Erityistä varovaisuutta on noudatettava käsiteltäessä kiskoja ja teräslankoja. Jos kuitenkin joudut työssäsi käyttämään tällaisia välineitä, huomioi tällöin pienin työskentelyetäisyys. Työvälineet eivät missään työn vaiheessa tai niitä siirrettäessä saa ulottua 2 metriä lähemmäksi jännitteisiä osia. 10

11 2,0 m Kuva 7. Pitkien sähköä johtavien työvälineiden käyttöä tulee välttää Irtotavaroiden siirtely nosturilla ja avoveden käsittely on kiellettyä jännitteisen ajojohtimen alla. Päätoteuttajan on huolehdittava, että sähköradan läheisyydessä tapahtuvien nostojen valvojaksi on nimetty sähköturvallisuushenkilö. Jännitteisen ratajohdon yläpuolella työskentely ilman sähkölaitteiston käytön johtajan lupaa on kielletty. 11

12 5.2 Jännitekatko Jännitekatko vaaditaan, jos työnaikaisesta sähköturvallisuudesta ei voida muuten varmistua sekä aina, kun pienin työskentelyetäisyys alitetaan. Jos työ edellyttää jännitekatkon tekemistä, urakoitsijan tulee olla hyvissä ajoin yhteydessä sähköurakoitsijaan, joka on sopimussuhteessa Liikennevirastoon. Sähköurakoitsija vastaa koko jännitekatkoprosessista voimassa olevien Liikenneviraston Sähkörataohjeiden mukaisesti, ja tekee jännitekatkopyynnön kahta viikkoa ennen aiottua työtä. 5.3 Laiturit Laiturialueilla työskenneltäessä on huomioitava: laiturilla työskenneltäessä ollaan tavallista lähempänä sähköradan jännitteisiä osia (laitureiden korkeudet vaihtelevat) sähköveturin tai -junan katolla olevien rakenteiden osat ovat jännitteisiä kuvan 8 mukaisesti - niissä on voltin hengenvaarallinen jännite myös veturin tai junan seistessä. Jos tehtävässä työssä joudutaan alittamaan pienin työskentelyetäisyys, työ edellyttää jännitekatkoa. Kuva 8. Kaluston katolla olevat voltin jännitteiset osat, joihin on pidettävä 2 metrin turvaetäisyys 12

13 5.4 Ratapihat Kuorman päälle ei saa kiivetä, jos avovaunun kuorma on yli 1,7 metriä korkea kiskon yläpinnasta mitattuna. Työkoneiden ja vaunujen katolle kiipeäminen on kielletty, koska tuolloin alitetaan 2 metrin suojaetäisyys. Kuvassa 9 on havainnollistettuna suojaetäisyydet. PALUUJOHDOT 2,0 m M-JOHTO HENGENVAARA volttia! 2,0 m 2,0 m nimelliskorkeus 615 cm Tätä korkeammalle ei saa nousta! 1,7 m Kuva 9. Suojaetäisyydet ratapihalla 13

14 5.5 Työkoneiden käyttö ja työskentelyetäisyydet Nostokorkeuden rajoittimella varustettujen työkoneiden työskentelyetäisyydet löytyvät sähkörataohjeista. Ilman rajoitinta käytettävien koneiden pienin työskentelyetäisyys ajojohtimen alapuolella on kuvan 10 mukaisesti 2 metriä ja sivusuunnassa AINA 3 metriä. Jännitteisen ajojohtimen yläpuolella saa työskennellä vain sähkölaitteiston käytön johtajan luvalla. Päätoteuttajan suorittamassa työkoneen käyttöönottotarkastuksessa on tarkastettava muun muassa työkoneen nostokorkeuden rajoittimet sekä niiden toimintakunto. Työkoneiden käyttöönottotarkastuksista laaditaan tarkastuspöytäkirjat, joita säilytetään työmaalla. 3,0 m VASTAJOHDIN V M-JOHTO HENGENVAARA volttia! AJOJOHDIN V 3,0 m 2,0 m nimelliskorkeus 615 cm 2,0 m Kuva 10. Työkoneiden pienin työskentelyetäisyys ratajohdon jännitteisistä osista, syöttöjärjestelmä 2x25 kv 14

15 Työkoneen maadoittaminen Työkoneen runko maadoitetaan työn ajaksi paluukiskoon tai sähköratapylvääseen vähintään yhdellä 25 mm 2 Cu-johtimella, jos työkone tai sen taakka voi työkoneen rikkoutumisen, kaatumisen, vaijerin katkeamisen (vaijerin katkeamisesta ja sinkoutumisesta aiheutuvaan vaaraan on kiinnitettävä huomiota) tai jonkin toisen syyn vuoksi ulottua työskentelyn vähimmäisetäisyyksiä lähemmäksi ratajohdon jännitteisiä osia. Tällaisia koneita ovat esimerkiksi paalutuskone ja torninosturi. Työkoneet on töiden päätyttyä siirrettävä niin kauaksi sähköradasta, etteivät asiattomat henkilöt, esim. kiipeämällä koneen päälle, joudu vaarallisen lähelle ratajohdon jännitteisiä osia. Maadoituksen teko kuuluu työkohteessa tehtävään opastetulle henkilölle tai sähköalan ammattihenkilölle Torni- ja kumipyöränosturin käyttö sähköradan läheisyydessä Nosturin käytössä on otettava huomioon seuraavat asiat: Jos nosturin työskentelyalue ulottuu 5 metriä lähemmäksi voltin jännitteisiä rakenteita tai paluujohdinta, nosturin käytölle on haettava lupa käytön johtajalta. Lupa voi sisältää rautatieliikenteestä ja paikallisista olosuhteista johtuvia sekä työalueen rajaamista koskevia ohjeita ja rajoituksia. Nosturin liikeradat ja työskentelyalueet, taakat mukaan luettuna, eivät saa ulottua 3 metriä lähemmäksi voltin jännitteistä osaa eivätkä 2 metriä lähemmäksi paluujohdinta. Nostotaakkoja ei saa viedä jännitteisen ratajohdon yläpuolelle. Tarvittaessa nosturin työskentelyalue on rajattava suojapuomeilla, kaiteilla, köysillä, suojaseinämillä tms. Tästä on aina sovittava etukäteen käytön johtajan kanssa. Nosturi on maadoitettava sähköradan paluukiskoon tai M-johtimella varustettuun sähköratapylvääseen vähintään yhdellä 25 mm 2 Cu-johtimella. 15

16 5.6 Kuormaus ja lastaus Kuormaamisessa ja lastaamisessa on huomioitava sivuetäisyys jännitteisiin osiin kuvan 11 mukaisesti. Tarkemmat ohjeet kuormauksesta löydät Liikenneviraston internetsivuilta. Autonosturin käyttö on kielletty jännitteisen ajojohtimen alapuolella. Nostotyön etäisyydestä riippumatta, on ajojohtimeen ja muihin voltin jännitteisiin osiin varmistettava vähintään 3 metrin sivuetäisyys. PIENIN TYÖSKENTELYETÄISYYS LASTAUKSESSA RATAJOHDON JÄNNITTEISISTÄ OSISTA HENGENVAARA 3,0 m volttia! 2,0 m PALUU- JOHDOT AJOJOHDIN 3,0 m nimelliskorkeus 615 cm Kuva 11. Pienin työskentelyetäisyys lastauksessa Ajojohtimeen on suhtauduttava aina kuin se olisi jännitteinen. 16

17 5.7 Tasoristeys Suurin sallittu ajoneuvokorkeus maantieliikenteessä on 4,2 metriä. Kuormat, jotka ulottuvat enintään 4,5 metrin korkeuteen kiskon yläpinnasta, saavat kulkea tasoristeyksessä sähköradan poikki ilman erillisjärjestelyjä kuvan 12 mukaisesti. Jos suurin sallittu 4,5 metrin alikulkukorkeus ylittyy, on otettava yhteys sähkölaitteiston käytön johtajaan tai kunnossapitäjään. PALUUJOHDOT M-JOHTO HENGENVAARA volttia! AJOJOHDIN V 3,0 m alituskorkeus 450 cm Kuva 12. Ajoneuvojen ja kuormien suurin sallittu alikulkukorkeus 17

18 6 Varo ja varmista Ajojohtimen jännitteettömyyteen voi luottaa, kun kaikki seuraavat toimenpiteet on tehty: ajojohdin on hätä- tai työmaadoitettu, turvallisen työskentelyalueen rajat on selvitetty ja työskentelylupa on saatu maadoituksen teosta vastaavalta henkilöltä. Katkenneeseen ajojohtimeen täytyy aina suhtautua kuin jännitteiseen, hengenvaaralliseen johtimeen. Jos johdin ulottuu maahaan asti, voi maassa esiintyä hengenvaarallinen askeljännite. Maadoittamatonta, katkennutta maassa olevaa suurjännitejohtoa ei saa mennä 20 metriä lähemmäksi. Katkennut ajojohdin voi roikkua vapaasti ilmassa, mutta se ei tarkoita sitä, että katkennut johdin olisi jännitteetön. Johdin on kierrettävä mahdollisimman kaukaa. Muita alueella liikkuvia on varoitettava katkenneesta ajojohtimesta. 6.1 Paluukisko Sähköistetyn raiteen toinen tai molemmat kiskot ovat paluukiskoja eli osa sähköratajärjestelmän paluuvirtatietä. Jos paluukisko joudutaan katkaisemaan Kuva 13. Paluukiskon ohitusjohdin 18

19 (esimerkiksi kiskonvaihto), on ennen katkaisua huolehdittava siitä, että paluuvirralla on työn kaikissa vaiheissa hyvin johtava kulkutie. Katkaisukohdan ohi asennetaan ohitusjohdin (vähintään 25 mm 2 Cu-johdin) kuvan 13 mukaisesti. Ohitusjohdolla estetään vaarallisten jännitteiden muodostuminen katkoskohtaan. 6.2 Suojamaadoitus Suojamaadoitusjohdin suojaa maadoitettavaa kohdetta vikatapausten kosketusjännitteiltä. Alle 5 metrin etäisyydellä raiteen keskilinjasta sijaitsevat maadoittamattomat ratajohtopylväät, muut sähköä johtavat esineet tai rakenteet ovat hengenvaarallisia, jos niihin osuu esimerkiksi katkennut ajojohdin. Sähköä johtavat paikallaan olevat esineet, jotka sijaitsevat 5 metriä lähempänä sähköistetyn raiteen keskilinjasta, on maadoitettava kuvan 14 mukaisesti yhdistämällä ne paluuvirtajärjestelmään (kiinteät laitteet, suoja-aidat, työmaan suojaaidat, ponttilevyt tms.). Tee katkenneesta ajojohtimesta välittömästi ilmoitus käyttökeskukseen tai hätäkeskukseen. Kuva 14. Sähköratapylvään suojamaadoitus 19

20 Tilapäinen suojamaadoitus Jos suojamaadoitus joudutaan irrottamaan työn ajaksi, on ennen irrottamista tehtävä luotettava tilapäinen suojamaadoitus maadoitetun kohteen ja paluukiskon välille. Tilapäisen suojamaadoituksen saa tehdä tehtävään opastettu henkilö. Kuvassa 15 on esitettynä tilapäinen suojamaadoitus. Kuva 15. Tilapäinen suojamaadoitus Suojamaadoituksen lopullisen korjauksen tekee sähköalan ammattihenkilö. 6.3 Käyttömaadoitus Käyttömaadoitettu pylväs on kuvan 16 mukaisesti merkitty maastoon maalaamalla pylvään ympäri sininen 30 senttimetriä leveä rengas 2 metrin korkeuteen perustuksen pinnasta. Käyttömaadoitetun pylvään vioittuneet maadoitusjohtimet ovat hengenvaarallisia. Ne saa korjata vain sähköalan ammattihenkilö. 6.4 Työmaadoitus Jos työtehtävää ei voida suorittaa sallittujen työskentelyetäisyyksien rajoissa, työturvallisuus on varmistettava jännitekatkolla. Sähköradan jännitekatkon saa suorittaa sähköurakoitsija, jolla on vaadittavat pätevyydet tehdä jännitekatko. 20

21 Kuva 16. Käyttömaaadoitettu sähköratapylväs Jännitekatkon periaatteena on, että työskentelyalueeseen vaikuttava ajojohdin erotetaan jännitteestä. Yleensä tämä toimenpide suoritetaan sähköradan käyttökeskuksen toimesta. Työalue suojataan molemmin puolin sijoitetuilla päätyö maadoituksilla kuvan 17 mukaisesti sekä työmaadoituksilla. Niillä estetään johtimien jännitteisiksi tuleminen työaikana. Työmaadoittaminen on tärkeä turvallisuustoimenpide, sillä muista varotoimenpiteistä huolimatta työkohteeseen saattaa päästä jännite seuraavista syistä: erehtyminen eristyksen pettäminen johtimien keskinäinen kosketus risteävät johdot ilmastolliset tekijät muu syy. 21

22 Työmaadoituksen saa suorittaa vain tehtävään riittävästi opastettu sähköalan ammattihenkilö. Maadoitusvälineiden täytyy olla virallisesti hyväksyttyjä. Sähköradalla ratajohdon maadoitusvälineet on varustettava maadoitusjohtimen kiskoliittimen läheisyyteen merkityillä omistajan yhteystiedoilla (yrityksen nimi ja puhelinnumero). Sähköurakointi Oy puh Kuva 17. Työalueen päätyömaadoitus 22

23 6.5 Hätämaadoitus Sähköalan ammattihenkilö, tehtävään koulutettu pelastuslaitoksen yksikkö, veturimiehistö, työkoneenkuljettaja, Liikenneviraston pelastusryhmä tai -joukkue tekee ajojohtimeen hätämaadoituksen niin vaurio- kuin hätätilanteissakin. Kuvassa 18 on esitetty maadoituksessa tarvittavia välineitä. Sähköurakointi Oy puh Kuva 18. Työmaadoitusvälineet 23

24 7 Toiminta hätä- ja vaaratilanteissa Hätä- ja vaaratilanteessa toimitaan työmaakohtaisen turvallisuussuunnitelman, perehdytyksessä saatujen ohjeiden ja työmaaoppaan ohjeiden mukaisesti. Jos kyseessä on rautatieonnettomuus, joka aiheuttaa vahinkoa rautateillä, välitöntä vaaraa ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle, ja joka vaatii pelastus- tai raivaustoimenpiteitä, toimitaan Liikenneviraston OVRO-ohjeen mukaisesti. Työmaakohtaisten ohjeiden puuttuessa toimi seuraavien ohjeiden mukaan: 1. ARVIOI TILANNE Loukkaantuneet, vaaralliset aineet, sähkövaara 2. ESTÄ LISÄONNETTOMUUDET Varoita tarvittaessa rautatieliikennettä, keskeytä liikenne ja varoita välittömästä vaarasta Raili- tai VIRVE-hätäpuhelulla. Ilmoita onnettomuudesta liikenteenohjaukseen (mahdollisimman tarkka sijainti). Varoita paikalla olevia jännitteisistä ajojohtimista. 3. ILMOITA ONNETTOMUUDESTA LIIKENTEENOHJAUKSEEN Ilmoita mahdollisimman tarkka sijainti. Pyydä onnettomuusalueen ratajohto jännitteettömäksi, liikenteenohjaus välittää tiedon käyttökeskukseen. 4. TEE ILMOITUS HÄTÄKESKUKSEEN NUMEROON 112 Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan. 5. LOUKKAANTUNEIDEN AUTTAMINEN JA TILANTEEN EDELLYTTÄMÄT PELASTUSTOIMET Pelasta loukkaantuneet ja varoita vaarassa olevia. Anna ensiapua ja suorita tilanteen vaatima muu pelastustoiminta, esim. alkusammutus. Rajoita onnettomuuden laajeneminen esim. siirrä muu kalusto turvaan. Pyydä hätämaadoituksen tekemistä siihen koulutetulta henkilöltä. Hätämaadoitus tehdään onnettomuuspaikan molemmin puolin Sähkörataohjeiden mukaisesti. Kalusto maadoitetaan tarpeen mukaan. Opasta apu paikalle ja toimi annettujen ohjeiden mukaan. 6. ILMOITTAUDU JA ANNA TILANNEKATSAUS JOHTAVALLE VIRANOMAISELLE HÄNEN SAAVUTTUAAN. 7. VÄLITÄ TILANNETIETOA TARPEEN MUKAAN LIIKENTEENOHJAUKSELLE 24

25 Lähteet Ohje varautumisesta rautatieonnettomuuksiin (OVRO), (LIVI/2821/ /2016), Radanpidon turvallisuusohjeet (TURO), Liikenneviraston ohjeita 7/2018 ( ) Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 5 Sähköistetty rata, Liikenneviraston ohjeita 23/2018 ( ) Sähkörataohjeet, Liikenneviraston ohjeita 7/2016 ( ) SFS 6002, Sähkötyöturvallisuus, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Karttojen lähtöaineisto: taustakartta: 1:4 milj., Maanmittauslaitos 10/2017 rataverkko: Liikenneviraston vektoriaineisto 25

26 26 Muistiinpanoja

27 27

28 Yhteystietoja Käyntiosoite: Opastinsilta 12 A, HELSINKI Postiosoite: Liikennevirasto, PL 33, HELSINKI puh /2018