YVL B.8 YDINLAITOKSEN PALONTORJUNTA

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.8 1 (35) YVL B.8 YDINLAITOKSEN PALONTORJUNTA 0. MÄÄRITELMÄT (TÄYDENNETÄÄN L3- VERSIOSSA) 4 0.1 Ohjeessa YVL B.1 esitettyjen määritelmien tulkinta palontorjunnan osalta (poistuu lopullisesta versiosta) 4 0.2 Tämän ohjeen määritelmät 4 0.3 RakMK määritelmiä (kerättäneen englanninkielisen version liitteeksi) 8 0.4 Termimuutokset ja termit, joita ei käytetä (poistuu lopullisesta versiosta) 9 1. JOHDANTO 10 2. SOVELTAMISALA 10 3. SUUNNITTELUVAATIMUKSET 11 3.1 Yleiset suunnitteluvaatimukset 11 3.2 Syvyyspuolustusperiaate palontorjunnassa Defence in dept in fire protection 12 3.2.1 Yleistä 12 3.2.2 Vikakriteerit palotilanteissa 13 3.3 Paloanalyysit 14 3.3.1 Yleistä 14 3.3.2 Deterministiset paloanalyysit 14 3.3.3 Todennäköisyysperusteinen paloriskianalyysi (palo-pra) 15 3.4 Rakenteellinen palontorjunta 16 3.4.1 Yleistä 16 3.4.2 Rakennusten paloluokat ja erottelu 16 3.4.2 Turvallisuuslohkojen paloerottelu 16 3.4.3 Palo-osastointi 17 3.4.4 Räjähdyksiin varautuminen (ks. myös ohje YVL B.7) 18 3.4.5 Suojarakennus ja kaksoissuojarakennuksen välitila 19 3.4.6 Valvomo ja varavalvomo (ks. myös ohje YVL B.1) 20 3.4.7 Uloskäytävät ja varatiet 20 3.5 Aktiivinen palontorjunta 21 3.5.1 Automaattiset paloilmoitinjärjestelmät 21 3.5.2 Palovesi- ja sammutusjärjestelmät 21 3.5.3 Operatiivinen palontorjunta 22 3.5.4 Ylipaineilmastointi ja savunpoisto 23

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.8 2 (35) 3.6 Turva- ja merkkivalaistus 23 3.7 Varautuminen seisokkeihin/vuosihuoltoihin 23 4 SUUNNITTELU- JA RAKENTAMISVAIHEEN ASIAKIRJAT 23 4.1 Suunnitteluvaiheet ja niihin liittyvät asiakirjat 24 4.2 Periaatepäätösvaiheessa toimitettavat asiakirjat 24 4.3 Rakentamislupavaiheessa toimitettavat asiakirjat 24 4.4 Rakentamisen aikana toimitettavat asiakirjat 25 4.4.1 Yleistä 25 4.4.2 Palontorjunnan suunnitteluohje ja vastaava suunnittelija 25 4.4.3 Palo-osastointipiirustukset ja palo-osastoinnin varmentamiseksi tehdyt suunnitelmat 26 4.4.4 Palovesijärjestelmän järjestelmäkuvaus 26 4.4.5 Sammutusjärjestelmien järjestelmäkuvaus 27 4.4.6 Automaattisen paloilmoitinjärjestelmän järjestelmäkuvaus 27 4.4.7 Savunpoistojärjestelmien järjestelmäkuvaus 27 4.4.8 Uloskäytävien ja varateiden sekä sammutusreittien suunnitelmat 28 4.4.9 Merkki- ja turvavalaistuksen järjestelmäkuvaukset 28 4.4.10 Suunnitteluvaiheen PRA 28 4.4.11 Käytön aikaisten palontorjuntatarkastusten periaatteet 28 4.5 Käyttölupavaiheen aikana toimitettavat asiakirjat 28 4.5.1 Käyttölupahakemus 28 4.5.2 Lopullinen turvallisuusseloste (FSAR) 29 4.5.3 Turvallisuustekniset käyttöehdot (TTKE) 29 4.5.4 Operatiivinen palontorjuntavalmius 29 4.5.5 Sammutussuunnitelma 30 4.5.6 Määräaikaistarkastusohjelma 30 4.6 Käyttöönottotarkastus 31 5 PALOTURVALLISUUS KÄYTÖN AIKANA 32 5.1 Yleistä 32 5.2 Turvallisuustekniset käyttöehdot (TTKE), määräaikaistarkastukset ja kunnossapito 32 5.3 Ydinvoimalaitosten seisokit 33 5.4 Paloturvallisuuden kehittäminen 33 6 SÄTEILYTURVAKESKUKSEN SUORITTAMA VALVONTA 34 VIITTAUKSET 35 LIITTEET 35

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.8 3 (35) VALTUUTUSPERUSTEET Ydinenergialain (990/1987) 7r mukaan Säteilyturvakeskuksen tehtävänä on asettaa ydinenergialain mukaisen turvallisuustason toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset turvallisuusvaatimukset. SOVELTAMISSÄÄNNÖT YVL-ohjeen julkaiseminen ei sinänsä muuta Säteilyturvakeskuksen ennen ohjeen julkaisemista tekemiä päätöksiä. Vasta kuultuaan asianosaisia Säteilyturvakeskus antaa erillisen päätöksen siitä, miten uutta tai uusittua YVL-ohjetta sovelletaan käytössä tai rakenteilla oleviin ydinlaitoksiin ja luvanhaltijoiden toimintoihin. Uusiin ydinlaitoksiin ohjeita sovelletaan sellaisenaan. Kun Säteilyturvakeskus harkitsee YVL-ohjeissa esitettyjen, uusien turvallisuusvaatimuksien soveltamista käytössä tai rakenteilla oleviin ydinlaitoksiin, se ottaa huomioon ydinenergialain (990/1987) 7a :ssä säädetyt periaatteet: Ydinenergian käytön turvallisuus on pidettävä niin korkealla tasolla kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista. Turvallisuuden edelleen kehittämiseksi on toteutettava toimenpiteet, joita käyttökokemukset ja turvallisuustutkimukset sekä tieteen ja tekniikan kehittyminen huomioon ottaen voidaan pitää perusteltuina. Ydinenergialain 7r kolmannen momentin mukaan Säteilyturvakeskuksen turvallisuusvaatimukset velvoittavat luvanhaltijaa, kuitenkin niin, että luvanhaltijalla on oikeus esittää muunkinlainen kuin vaatimuksissa edellytetty menettelytapa tai ratkaisu. Jos luvanhaltija vakuuttavasti osoittaa, että esitetty menettelytapa tai ratkaisu toteuttaa tämän ohjeen vaatimusten mukaisen turvallisuustason, Säteilyturvakeskus voi sen hyväksyä. Uusien ydinlaitosten osalta tämä ohje on voimassa XX.XX.201X alkaen toistaiseksi. Rakenteilla olevilla ja käyvillä ydinlaitoksilla tämä ohje saatetaan voimaan erillisellä STUKin päätöksellä. Ohje kumoaa 1.5.2000 voimaan tulleen ohjeen YVL 4.3, 1.11.1999.

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.8 4 (35) 0. MÄÄRITELMÄT (TÄYDENNETÄÄN L3- VERSIOSSA) Ohjeluonnoksen luettavuuden parantamiseksi tässä luonnosversiossa tuodaan esille YVL B.1 ohjeen määritelmien tulkintoja sekä joitakin Suomen rakentamismääräyskokoelmassa (RakMK) esitettäviä määritelmiä. Lopullisessa suomenkielisessä ohjeessa RakMK:n määritelmiä ei välttämättä enää esitetä, mutta ainakin englanninkielisen version luettavuuden parantamiseksi harkitaan keskeisten RakMK:n termien esittämistä ohjeen liitteessä. 0.1 Ohjeessa YVL B.1 esitettyjen määritelmien tulkinta palontorjunnan osalta (poistuu lopullisesta versiosta) alkutapahtumalla sellaista suunnittelematonta poikkeamaa laitoksen normaalista käyttötilanteesta, joka edellyttää korjaavia automaattisia tai manuaalisia ohjaustoimenpiteitä; seurausvialla vikaa, joka aiheutuu suoraan jonkin toisen järjestelmän, laitteen tai rakenteen viasta tai laitoksen sisäisestä tapahtumasta; sisäisillä tapahtumilla ydinvoimalaitoksen sisällä ilmaantuvista syistä alkavia tapahtumia palo on sisäinen tapahtuma; turvallisuustoiminnoilla turvallisuuden kannalta tärkeitä toimintoja, joiden tarkoituksena on ehkäistä häiriö- ja onnettomuustilanteiden syntyminen tai eteneminen tai lieventää onnettomuustilanteiden seurauksia; turvallisuustoimintoja ovat a) reaktiivisuuden hallinta reaktorissa ja polttoainevarastossa, mukaan lukien reaktorissa tapahtuvan ketjureaktion pysäyttäminen; b) jälkilämmön poisto reaktorista ja käytetystä polttoaineesta; c) radioaktiivisten aineiden leviämisen estäminen, mukaan lukien reaktorin suojarakennuksen eristäminen sekä sen eheyden ja tiiveyden säilyttäminen. yhteisvialla useamman kuin yhden järjestelmän, laitteen tai rakenteen samanaikaista vikaantumista; yksittäisvialla satunnaisesta syystä aiheutuvaa vikaa, jonka seurauksena järjestelmä, laite tai rakenne ei pysty toteuttamaan sille määriteltyä toimintoa; 0.2 Tämän ohjeen määritelmät Aktiivinen palontorjunta = operatiivinen + kiinteät palontorjuntajärjestelmät Aktiivinen palontorjunta sisältää paloilmoitinjärjestelmät. kiinteät sammutusjärjestelmät, käsisammuttimet, operatiivisen palontorjunnan. Operational fire protection (Operatiivinen palontorjunta) KTA 2101.1

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.8 5 (35) Operational fire protection includes administrative measures (e.g. plantinternal fire brigade as well as instructions on the handling of combustible operating and working media) as well as mobile equipment for fire fighting (e.g., fire extinguishers) and for the escape and rescue of people(e.g., breathing apparatus). Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä Laitteisto, joka automaattisesti ja välittömästi ilmoittaa alkavasta palosta. Paloilmoitin antaa myös ilmoituksen sen toimintavarmuutta vaarantavista vioista. Erottelu, sisältää rakenteellisen erottelun (määritelty YVL B.1) Physical Separation (Erottelu) Pools Forum 4th edition 1 Separation by geometry (distance, orientation, etc.), or 2 Separation by appropriate barriers, or 3 Separation by a combination thereof. Laitospalokunta/tehdaspalokunta Merkkivalaistus Nippupolttokoe Laitospalokunnan/tehdaspalokunnan tehtävänä on laitosalueella ja sen välittömässä läheisyydessä tapahtuvien palojen sammuttaminen, palo- ja kemikaaliturvallisuuden valvonta ja laitoshenkilökunnan paloturvallisuuskoulutus. Laitospalokunnan/tehdaspalokunnan tehtäviin voikuulua myös muita turvallisuustehtäviä. Valaistus, joka osoittaa poistumisreitit. Merkkivalaistus toimii tavallisen valaistuksen kanssa yhtä aikaa ja siitä riippumatta. Operatiivinen palontorjunta Operatiivinen palontorjunta käsittää laitospalokunnan/tehdaspalokunnan ja laitoksen palontorjuntaa koskevat hallinnolliset ohjeet. Paikallinen palosuojaus (ei termejä paloselli, jne.) Palo (tulipalo) Fire (Palo -tulipalo) 50-SG-D2 (rev.1) a) A process of combustion characterized by the emission of heat accompanied by smoke or flame or both

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.8 6 (35) Palokuorma b) Rapid combustion spreading in an uncontrolled manner in time and space Vapautuva kokonaislämpöenergia, kun tilassa (palo-osastossa) oleva aine täydellisesti palaa. Siihen luetaan kantavat, runkoa jäykistävät, osastoivat ja muut rakennusosat sekä irtaimisto. Paloluokka, sis. palomuuri, palonkestävyysaika, Palontorjuntajärjestelmät Palo-osasto Palo-ovi Palopelti Rakennuksen osa, josta palon leviäminen on määrätyn ajan estetty osastoivin rakennusosin tai muulla tehokkaalla tavalla. Fire compartment (Palo-osasto) 50-SG-D2 (rev.1) and Pools Forum 4th edition A building or a part of building comprising one or more rooms or spaces constructed to prevent the spreading of fire to or from the remainder of the building for a given period of time. A fire compartment is completely surrounded by fire barrier. KTA 2101.1 A fire compartment is the region of the building within its outer walls and/or inside walls which are designed as fire walls extending through all stories. Paloriskianalyysi (Palo-PRA) Fire Risk Assessment Paloriskianalyysi (Palo-PRA) NFPA 551, 2007 Edition A process to characterize the risk associated with fire that addressed the fire scenario of fire scenarios of concern, their probability, and their potential consequences. Palotapahtumapuu NUREG/CR-6850 Supplement 1 IAEA, Palo-PRA-ohje (Safety report series 10)

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.8 7 (35) Paloanalyysit ovat osa palotapahtumapuutarkasteluja, joiden perusteella syvyyspuolustuksen riittävyyttä arvioidaan palotilanteissa. Paloturvallisuusanalyysit Rakenteellinen paloturvallisuusanalyysi (FHA) Toiminnallinen paloturvallisuusanalyysi (FHFA) CFD FEM Palovesijärjestelmä Passiivinen palontorjunta, rakenteellinen palontorjunta Rakenteellisen keinoin estetään palon leviäminen palo-osastojen välillä Räjähdys Explosion (Räjähdys) 50-SG-D2 (rev.1) An abrupt oxidation or decomposition reaction producing an increase in temperature or in pressure or both simultaneously. Sammutusjärjestelmä Sammutusreitti Sammutussuunnitelma Savunpoisto Savusukellusohje Soveltuvuusarvio Soveltuvuusarviossa esitetään, miten palontorjuntajärjestelmä täyttää sille asetetut vaatimukset ja miten luvanhaltija on todennut vaatimustenmukaisuuden. Soveltuvuusarviossa esitetään myös hyväksyttyihin asiakirjoihin tehdyt muutokset ja niiden vaikutus järjestelmän soveltuvuuteen ja hyväksyttävyyteen. Suunnitteluperustepalo Suunnitteluperustepalo on laitostoimittajan esittämä pahin palotilanne, joka otetaan huomioon palo-osaston suunnittelussa. Suunnitteluperustepalo on määriteltävä aina silloin, jos palo-osaston sisältämän, palamiseen osallistuvan palokuorman määrä on oletettu pienemmäksi kuin koko paloosaston sisältämä palokuorma. Suunnitteluperustepalo on perusteltava palo- sekä vika- ja vaikutusanalyysien avulla. Definition: Safety Case - A structured argument, supported by a body of evidence that provides a compelling, comprehensible and

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.8 8 (35) valid case that a system is safe for a given application in a given operating environment. A final study that provides proof that the system will remain acceptably safe for a particular failure scenario. ks. myös ISO 3100 (2009) design-basis fire (http://www.nuclearglossary.com/abcs/nuclearglossary_d.html): A fire that is the most severe design basis accident of this type. In postulating such a fire, failure of automatic and manual fire suppression provisions shall be assumed except for those safety class items or systems that are specifically designed to remain available (structurally or functionally) through the event. Syttymä Fire ignition: any process or event capable of causing a fire or explosion. Open flames, sparks, static electricity and hot surfaces are all possible ignition sources. Syvyyspuolustus, INSAG-10 (yleinen syvyyspuolustuksen määritelmä esitetään ohjeessa YVL B.1) Syvyyspuolustus ja PRA: ehkäisy, alkutapahtuma, tasot 1-3: turvallisuustoiminnot, sisäisten seurausten lievennys, ympäristön seurausten lievennys. Määritellään ehdolliset todennäköisyydet paloalkuisiin alkutapahtumiin. PRA vaikuttaa mm. kaapelireittien valintaan. Hyväksymiskriteerit määritellään palo-osastointiin liittyen deterministisellä tasolla. Tilat tyypitetään mm. pitkien palojen suhteen. Esim. kaapelitilojen, -tunnelien ja kuilujen käsittelyssä voidaan vertailla kokeellisia ja laskennallinen palokäyriä. Post fire safe shut down. Turvallisuuslohko (divisioona) vaihtuva termi, määritellään YVL B.1. Valokaari Electric arc (Valokaari) Wikipedia: An electric arc is an electrical breakdown of a gas which produces an ongoing plasma discharge, resulting from a current flowing through normally nonconductive media such as air. 0.3 RakMK määritelmiä (kerättäneen englanninkielisen version liitteeksi) Osastoiva rakenne RakMK:n vaatimusten mukaan Osastoiva rakenneosa RakMK:n vaatimusten mukaan Palamaton materiaali esitetään vast. määräyksissä

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.8 9 (35) Paloa hidastava esitetään vast. määräyksissä Turvavalaistus Uloskäytävä Varatie 0.4 Termimuutokset ja termit, joita ei käytetä (poistuu lopullisesta versiosta) termimuutokset YVL 4.3 -> YVL B.8: Hyökkäysreitti -> sammutusreitti Paloerottelu -> erottelu Palohenkilöstö, sammutusryhmä -> palokunta Paloilmaisin, paloilmoitinjärjestelmä -> Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä Paloilmastointi -> ylipaineilmastointi, savunpoistoilmastointi ja luukut Palokunta -> laitospalokunta/tehdaspalokunta Palotekninen osasto -> palo-osasto Rakenteellinen erottelu -> erottelu (YVL B.1) näitä termejä ei käytetä: Palonkesto, Palonkestävä, paloselli

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.8 10 (35) 1. JOHDANTO 2. SOVELTAMISALA 101 Ydinenergian käytön turvallisuutta valvovana viranomaisena Suomessa toimii Säteilyturvakeskus (STUK). Yleiset valvontamenettelyt ydinvoimalaitoksiin kohdistuvalle STUKin valvonnalle esitetään ohjeessa YVL A.1. STUKin turvallisuusvalvonta sisältää ydinlaitosten palontorjuntajärjestelyjen valvonnan siltä osin, kuin niillä on vaikutusta laitosten ydin- ja säteilyturvallisuuteen. 102 Ympäristöministeriö antaa määräyksiä ja ohjeita rakentamista koskevista teknisistä asioista sekä rakenteellisesta paloturvallisuudesta. Rakennusvalvontaviranomaiset valvovat kuntansa alueella, että kaikessa rakentamisessa noudatetaan ympäristöministeriön antamia määräyksiä ja ohjeita. 103 Sisäasiainministeriö johtaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen saatavuutta ja tasoa, huolehtii pelastustoimen valtakunnallisista valmisteluista ja järjestelyistä sekä sovittaa yhteen eri ministeriöiden toimintaa pelastustoimessa, ks. Pelastuslaki 13.6.2003/468 [4] ja Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 787/2003 [5]. Aluehallintovirasto huolehtii toimialueellaan pelastustoimen tehtävistä. Kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa valtioneuvoston määräämällä alueella (alueen pelastustoimi). 104 STUK:n toiminta ei vaikuta maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) [1], Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999) [2], Pelastuslain 13.6.2003/468 [4] ja Valtioneuvoston asetuksen pelastustoimesta 787/2003 [5] edellyttämiin valvontatoimiin, ellei viranomaisten kesken muuta sovita. 201 Tätä ohjetta sovelletaan palontorjuntaan ydinlaitoksen suunnitteluvaiheen, rakentamisvaiheen ja käyttövaiheen aikana. Tämä ohje ei koske ydinlaitoksen käytöstä poistoa. Ohjetta noudatetaan koko laitosalueella ja kaikissa sen rakennuksissa. Ohje ei koske ydinlaitostyömaan palontorjuntaa. 202 Ohjeessa YVL B.1 annetaan vaatimuksia ja ohjeita ydinvoimalaitoksen turvallisuussuunnittelua ja turvallisuusluokiteltujen järjestelmien suunnittelua varten. Tässä ohjeessa esitetään ydinvoimalaitosten palontorjunnan suunnittelua ja toteuttamista koskevat vaatimukset. 203 Tässä ohjeessa kuvataan palontorjuntajärjestelyjä koskevat STUK:n tarkastukset laitoksen suunnittelun, rakentamisen ja käytön aikana. Lisäksi ohjeessa esitetään STUK:lle toimitettavia, palontorjuntaa käsitteleviä asiakirjoja koskevat vaatimukset. 204 Tätä ohjetta voidaan soveltaa myös maanalaisiin ydinjätelaitoksiin.

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.8 11 (35) 3. SUUNNITTELUVAATIMUKSET 3.1 Yleiset suunnitteluvaatimukset 301 Ydinvoimalaitosten palontorjuntajärjestelyjen suunnittelulle antaa lähtökohdan Valtioneuvoston asetus ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta VNA 27.11.2008/733 18 [6], jonka mukaan turvallisuuden kannalta tärkeät rakenteet, järjestelmät ja laitteet on suunniteltava ja sijoitettava sekä suojattava siten, että sisäisten tapahtumien (mm. tulipalojen) todennäköisyydet ovat pieniä ja vaikutukset laitoksen turvallisuuteen vähäisiä. 302 Ydinvoimalaitoksen rakentamisen ja käytön laadunhallinnan perusteet annetaan valtioneuvoston asetuksessa ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta VNA 27.11.2008/733 [6], jonka mukaan ydinvoimalaitoksen suunnitteluun, rakentamiseen, käyttöön ja käytöstä poistamiseen osallistuvilla organisaatioilla on oltava johtamisjärjestelmä, jolla huolehditaan turvallisuuden ja laadun hallinnasta. Yksityiskohtaisia, laadunhallintaa koskevia vaatimuksia annetaan ohjeessa YVL A.3. 303 Ydinvoimalaitoksen palontorjunta on suunniteltava siten, että missä tahansa mahdolliseksi arvioidussa palotilanteessa ydinvoimalaitosten turvallisuustoiminnot voidaan toteuttaa luotettavasti: Reaktori voidaan pysäyttää ja pitää alikriittisenä. Laitos voidaan jäähdyttää kylmäsammutettuun tilaan. Jälkilämpö voidaan poistaa. Radioaktiivisten aineiden pääsy ympäristöön voidaan estää. 304 Ydinlaitosten palontorjuntaa koskevat tässä ohjeessa esitettyjen vaatimusten lisäksi Suomessa voimassa olevat, rakentamiseen sekä pelastustoimeen liittyvät lait, määräykset ja ohjeet, ks. kohta 104. 305 Ydinlaitoksen erikoispiirteiden huomioon ottamisessa voidaan esittää sovellettavaksi myös ulkomaisia määräyksiä ja ohjeita. Tällöin on osoitettava, että ne muodostavat soveltamiskelpoisen kokonaisuuden. Ulkomaisten määräysten ja ohjeiden soveltamiselle on haettava STUKin hyväksyntä. 306 Kaikkien palontorjunnan osa-alueiden huomioon ottamiseksi on ydinvoimalaitoksen suunnittelun ja rakentamisen ajaksi nimettävä palontorjunnasta vastaava suunnittelija, jolla on riittävä pätevyys ja kokemus sekä ydin- että paloturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Ydinvoimalaitoksen palontorjuntajärjestelyjen kokonaisvaltainen suunnittelu on tärkeää laitoksen turvallisuuden kannalta. Palontorjuntajärjestelyjen kokonaisuuden hallitseminen asettaa erityisiä vaatimuksia usean suunnittelualueen (mm. lay-out, rakenteet, LVI- ja sähköjärjestelmät) yhteen sovittamiselle.

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.8 12 (35) 3.2 Syvyyspuolustusperiaate palontorjunnassa Defence in dept in fire protection 3.2.1 Yleistä 307 Ydinlaitoksen palontorjunnan on perustuttava syvyyspuolustusperiaatteeseen, jonka tavoitteita ovat: Estää palon syttyminen. Havaita ja sammuttaa palo nopeasti. Estää palon kehittyminen ja leviäminen sekä rajoittaa palon vaikutukset, siten, että turvallisuustoiminnot voidaan toteuttaa luotettavasti palon vaikutuksista huolimatta. 308 Palon syttymisen estämiseen on käytettävä kehittyneitä ja luotettavia teknisiä ratkaisuja ja menetelmiä, joita ovat mm. syttymävaaran minimointi käyttämällä RakMK:n mukaan P1- luokan rakennuksille sallittavia rakennusmateriaaleja, paloriskiä aiheuttavien laitteiden suojaaminen ja valvonta kuten pyörivien laitteiden (turbiini-generaattorien, diesel-generaattorien ja suurten pumppujen) värähtelyn ja öljyvuotojen valvonta, muuntajien vetyanalysaattorit ja sähkökeskusten valokaarisuojat ja tilapäisten palokuormien ja palovaaraa aiheuttavien työkohteiden valvonta, näihin liittyvät hallinnolliset ohjeet ja henkilöstön koulutus. 309 Syttynyt palo on havaittava ja sammutettava nopeasti aktiivisten palontorjuntajärjestelyjen avulla, joita ovat mm. koko laitoksen kattava automaattinen paloilmoitinjärjestelmä, palovaaraa aiheuttavien kohteiden suojaaminen kiinteillä sammutusjärjestelmillä, palovaaraa aiheuttavien töiden palontorjunta ja jatkuvassa lähtövalmiudessa oleva laitospalokunta. 310 Palon kehittyminen ja leviäminen on estettävä ja vaikutukset rajoitettava luotettavin teknisin keinoin, joita ovat mm. palo-osastointi ja paikalliset palosuojaukset, ilmastoinnin pysäyttäminen hapen saannin rajoittamiseksi ja savun ja palokaasujen leviämisen estäminen ja poistaminen. 311 Syvyyspuolustusperiaatteen riittävää toteutumista varmentavat palotapahtumapuutarkastelut ja paloanalyysit on tehtävä kohdan 3.3 mukaisesti kohteille, joissa turvallisuuslohkojen paloerottelu ei toteudu palo-osastoinnin EI-M120 avulla. Esimerkkejä tällaisista kohteista ovat suojarakennus, suojarakennuksen välitila (PWR) ja valvomo sekä kohteet, joissa suunnitteluperustepalon vaikutusalue rajataan palo-osaston sisällä pienemmäksi kuin koko palo-osasto.

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.8 13 (35) 3.2.2 Vikakriteerit palotilanteissa 312 Syvyyspuolustusperiaatteen riittävää toteutumista varmentavat palotapahtumapuutarkastelut ja paloanalyysit on tehtävä kohdan 3.3 mukaisesti paloosastoille, joissa palo-osaston sisältämän, palamiseen osallistuvan palokuorman määrä on suunnitteluperustepalossa oletettu pienemmäksi kuin koko palo-osaston tai yksittäisen laitteen sisältämä palokuorma. Tällaisia kohteita ovat esim. eräät kaapelitilat, suuret muuntajat ja öljyjärjestelmät. 313 Syvyyspuolustusperiaatteen täyttymisen/toteutumisen arvioimiseksi on tehtävä palotapahtumapuutarkasteluja. Näissä tarkasteluissa on oletettava vikoja tai heikennyksiä ydinlaitoksen palontorjuntaan. On osoitettava, että yksittäinen vika tai poikkeama palontorjunnassa ei johda hallitsemattomaan palon leviämiseen eikä vaaranna laitoksen turvallisuutta. Palo-osastoinnin heikennyksinä on tarkasteltava tilanteita, joissa palo-ovi on auki tai palopellit eivät sulkeudu. Aktiivisten palontorjuntajärjestelmien yhteisvikoina on tarkasteltava tilanteita, joissa paloilmoitinjärjestelmä ei toimi, sammutusjärjestelmä ei käynnisty tai laitospalokunnan toiminta viivästyy. Palontorjunnan heikennykset ja palontorjuntajärjestelmien yhteisviat eivät saa merkittävästi vaarantaa ydinlaitoksen turvallisuutta 314 Palojen aiheuttamiin alkutapahtumiin ja palotilanteissa tarvittaviin turvallisuustoimintoihin on varauduttava ydinvoimalaitosten suunnittelussa. Palo voi aiheuttaa alkutapahtuman kuten turbiinin pikasulun tai reaktorin pikasulun sekä seurausvikoja. Vaikka palo ei suoraan johtaisi alkutapahtumaan, jossa turvallisuustoiminnot käynnistyvät automaattisesti, laitoksen nopeaan pysäyttämiseen on varauduttava häiriö- ja onnettomuustilanneohjeiden mukaisesti. 315 Paloissa on pääsääntöisesti oletettava kaikkien palo-osastossa olevien laitteiden vikaantuminen. Yhteisvian arvioimisessa käsitellään usean järjestelmän, laitteen tai rakenteen vikaantumista saman yksittäisen tapahtuman tai syyn seurauksena joko samanaikaisesti tai lyhyen ajan sisällä (YVL A.7). Kun vikakriteerejä tulkitaan, palon vaikutuksien voidaan katsoa rajoittuvan yhden palo-osaston alueelle. Palo voi aiheuttaa saman turvallisuuslohkon usean järjestelmän osajärjestelmän vikaantumisen yhdessä palo-osastossa. 316 Poikkeuksia edellisen vaatimuksen pääperiaatteesta käsitellään kohdassa 3.4.5, Suojarakennus ja kaksoissuojarakennuksen välitila sekä kohdassa 3.4.6, Valvomo ja varavalvomo. 317 Kun palo tarkasteltavassa palo-osastossa aiheuttaa alkutapahtuman, mutta ei voi aiheuttaa turvallisuustoimintoihin liittyvien järjestelmien vikaantumista, ohjeen YVL B.1 vikakriteerit ovat voimassa sellaisenaan. 318 Kun palo tarkasteltavassa palo-osastossa ei voi aiheuttaa alkutapahtumaa,

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.8 14 (35) mutta aiheuttaa turvallisuuden kannalta tärkeän osajärjestelmän vikaantumisen, vikaantumista pidetään tällöin ohjeen YVL B.1 tarkoittamana yksittäisvikana/yhteisvikana. 3.3 Paloanalyysit 3.3.1 Yleistä 3.3.2 Deterministiset paloanalyysit 319 Palotilanteissa on otettava huomioon palon mahdollisesti aiheuttaman alkutapahtuman lisäksi palosta aiheutuvat seurausviat, joista huolimatta turvallisuustoiminnot on voitava toteuttaa YVL B.1:n vikakriteerien mukaisesti. Seurausvikojen laajuutta analysoitaessa on otettava huomioon myös savun ja muiden palokaasujen vaikutukset. 320 Yhteydet valtakunnalliseen sähköverkkoon on järjestettävä siten, että kaikkien yhteyksien samanaikainen menettäminen mahdolliseksi arvioidussa palossa, kuten muuntajapalossa tai kytkinlaitospalossa, on hyvin epätodennäköistä. Ohjeessa YVL B.1 esitetään ydinvoimalaitosten kantaverkkoyhteyksien suunnitteluvaatimuksia. 321 Palontorjunnan syvyyspuolustusperiaatteen riittävän toteutumisen varmistamiseksi on tehtävä seuraavat paloanalyysit: deterministiset, validoiduilla menetelmillä tehtävät paloanalyysit kuten o rakenteelliset (FHA) ja toiminnalliset (FHFA) paloanalyysit, o palosimulointianalyysit, joilla arvioidaan palonkehitystä ja vaikutuksia ympäristössä, erityisesti lämpötilan nousua, o rakenteiden lämpiämistä ja kantokykyä koskevat rakenneanalyysit ja o tilan tai tarkasteltavan kohteen, esimerkiksi jonkin laitteen lämpötilan nousua koskevat analyysit tai laskelmat todennäköisyysperusteinen paloriskianalyysi, palo-pra (YVL A.7). 322 Paloanalyyseilla on osoitettava paloturvallisuuden riittävyys lentokoneen törmäyksen kestävyyttä edellytettäville ydinlaitoksille. Ohjeen YVL A.11 liitteissä esitetään menettelytapoja lentokoneen törmäyksen kestävyyden osoittamiseksi. 323 Deterministisillä paloanalyyseillä on varmistettava palontorjunnan riittävyys. Erityisesti on osoitettava, että missä tahansa mahdolliseksi arvioidussa palotilanteessa laitoksen turvallisuustoiminnot voidaan toteuttaa luotettavasti. Paloanalyyseissä on tarkasteltava myös suunnitteluperusteen laajennuksena käsiteltäviä tilanteita (yhteisvika palontorjuntaan liittyvissä järjestelmissä). Mikään palontorjuntajärjestelyjen yksittäinen vika tai poikkeama ei saa vaarantaa laitoksen turvallisuustoimintojen luotettavaa toteutumista.

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.8 15 (35) Determinististen paloanalyysien tuloksia käytetään lähtötietoina palo-pra:n laadinnassa, kuten suurten palokuormien palotapahtumapuutarkasteluissa. 324 Suojarakennuksen paloanalyysillä on osoitettava, että suojarakennuksessa tapahtuvista paloista riippumatta reaktori voidaan pysäyttää ja jäähdyttää sekä jälkilämpö voidaan poistaa eikä suojarakennuksen eheys vaarannu. 325 Valvomon paloanalyysillä on osoitettava, että välttämättömien turvallisuustoimintojen ohjaukset voidaan toteuttaa valvomon tai minkä tahansa muun palo-osaston palossa. 326 Automaatiojärjestelmien suunnittelun yhteydessä on selvitettävä palojen vaikutukset laitoksen turvallisuudelle tärkeiden automaatiojärjestelmien toimintaan, mukaan lukien palojen vaikutukset järjestelmien kaapeleihin ja tästä aiheutuvien häiriöiden ja vikojen heijastuminen turvallisuustoimintojen toteutumiseen. 327 Rakennuksen rungon kantokyky on osoitettava RakMK E1 mukaisesti kantavien rakenteiden paloluokkavaatimusten mukaan tai palosimuloinnin ja rakenneanalyysien avulla. 3.3.3 Todennäköisyysperusteinen paloriskianalyysi (palo-pra) 328 PRA:ssa on analysoitava alkutapahtumina myös palot (ohje YVL A.7). Ohjetta YVL A.7 sovelletaan paloriskianalyyseihin ydinvoimalaitoksen suunnitteluvaiheen, rakentamisvaiheen ja käyttövaiheen aikana palontorjunnan riittävyyden arvioimiseksi ja palojen aiheuttamien riskitekijöiden tunnistamiseksi. 329 PRA:ssa on analysoitava sisäisinä tapahtumina palot, jotka voivat aiheuttaa alkutapahtuman. Analyysit on tehtävä kuten laitoksen sisäisten vikojen, häiriöiden, inhimillisten virheiden ja ulkoisen sähköverkon menetyksen arvioinnissa. Alkutapahtumalla tarkoitetaan sellaista yksittäistä tapahtumaa, joka vaatii laitoksen turvallisuustoimintojen käynnistämistä (YVL A.7). Paloriskianalyysi (palo-pra) suunnittelun ja rakentamislupahakemuksen yhteydessä 330 Ohjeen YVL A.7 mukaisesti luvanhakijan on toimitettava ydinvoimalaitoksen rakentamislupaa koskevan hakemuksen käsittelyä varten STUKille hyväksyttäväksi suunnitteluvaiheen tason 1 ja tason 2 todennäköisyysperusteinen riskianalyysi mukaan lukien PRA:n tietokonemalli. Suunnitteluvaiheen PRA:ssa on analysoitava alkutapahtumina myös palot. Paloriskianalyysi (palo-pra) rakentamisen ja käyttölupahakemuksen yhteydessä 331 Ohjeen YVL A.7 mukaisesti luvanhakijan on toimitettava ydinvoimalaitoksen käyttölupaa koskevan hakemuksen käsittelyä varten STUKille hyväksyttäväksi tason 1 ja tason 2 todennäköisyysperusteinen riskianalyysi mukaan

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.8 16 (35) 3.4 Rakenteellinen palontorjunta 3.4.1 Yleistä lukien PRA:n tietokonemalli. PRA:ssa on analysoitava alkutapahtumina myös palot. 332 Ydinlaitos on suunniteltava siten, että rakenteellinen palontorjunta yhdessä laitoksen toiminnallisen suunnittelun ja tilasuunnittelun kanssa varmistavat mahdollisimman pitkälle ydinlaitoksen turvallisuuden palotilanteissa ilman aktiivisia sammutustoimenpiteitä. 333 Rakennusosissa on käytettävä palamattomia rakennustarvikkeita tai tarvikkeita, joiden palaminen on hyvin rajoitettua. 3.4.2 Rakennusten paloluokat ja erottelu 334 Rakennukset jaetaan kolmeen paloluokkaan P1, P2 ja P3 [RakMK E1 2002]. Ydinvoimalaitoksen turvallisuuden kannalta tärkeitä järjestelmiä (turvallisuusluokat 1,2 ja 3) sisältävien rakennusten pitää olla P1-luokan rakennuksia (RakMK E1 kohta 3.1). 335 Muiden kuin turvallisuuden kannalta tärkeitä järjestelmiä sisältävien rakennusten paloluokka määräytyy RakMK:n määräysten E1 ja E2 mukaisesti. 336 Turvallisuusluokiteltujen rakennusten ulkoseinien ja katon paloluokkavaatimus on vähintään EI-M 120. 337 Jos rakennetaan kiinni toiseen rakennukseen, on käytettävä palomuuria, jonka paloluokkavaatimus on RakMK E1 palomuurin luokkavaatimusten mukaan, kuitenkin vähintään EI-M 120. 338 Rakennusten välisten ovien ja luukkujen palonkestävyysajan on oltava vähintään yhtä suuri kuin palomuurilta vaadittu palonkestävyysaika. 339 Ydinvoimalaitosten rakennusten kantavat rakenteet on tehtävä RakMK E1 määräyksiä noudattaen rakennuksen paloluokan ja palokuormaryhmän vaatimusten mukaan. Kantavien rakenteiden on täytettävä vähintään luokkavaatimus R 60. Jos kantavalta rakennusosalta vaaditaan pidempää palonkestävyysaikaa tiiviyden E ja eristävyyden I suhteen kuin kantavuuden R suhteen, käytetään pidempää palonkestävyysaikaa myös kantavuuden osalta. 3.4.2 Turvallisuuslohkojen paloerottelu 340 Turvallisuuslohkojen välisestä erottelusta annetaan vaatimuksia ohjeissa YVL B.1 ja YVL B.7. Tässä ohjeessa annetaan vaatimukset turvallisuuslohkojen paloerottelusta.

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.8 17 (35) 3.4.3 Palo-osastointi 341 Turvallisuuslohkot on erotettava toisistaan rakenteilla, jotka täyttävät vähintään EI-M 120 -luokan vaatimukset. Jos turvallisuuslohkojen osastointivaatimus EI-M 120 ei ole suurten palokuormien vuoksi riittävä, on rakenteiden palonkeston täytettävä palokuormien mukaiset vaatimukset tai palonkestovaatimus on perusteltava paloanalyysien avulla. 342 Turvallisuuslohko on jaettava palo-osastoiksi kerros- ja käyttötapaosastoinnin mukaan. 343 Turvallisuuslohkojen välisissä osastoivissa rakennusosissa on vältettävä paloturvallisuutta heikentäviä ovia, luukkuja, ilmastointi-, putki- ja kaapeliläpivientejä. Silloin kun joudutaan tekemään ovia, luukkuja ja läpivientejä turvallisuuslohkojen välisiin rakennusosiin, pitää niiden täyttää sama paloluokkavaatimus kuin osastoivan rakennusosan. 344 Palo-osastointi perustuu kerros- ja käyttötapaosastointiin. Käyttötavaltaan toisistaan poikkeavat tilat, kuten valvomo, tietokonetilat, sähkö- ja kytkintilat, kaapelitilat, akkuhuoneet ja aktiivihiilisuodatinhuoneet on muodostettava erillisiksi palo-osastoiksi. 345 Samassa palo-osastossa ei saa olla säteilysuojelumielessä sekä valvontaalueeseen että puhtaaseen alueeseen kuuluvia tiloja. Valvonta-alueen ja puhtaan alueen rajalla olevat, henkilöliikenteeseen käytettävät tilat on muodostettava omiksi palo-osastoikseen. 346 Laitoksessa olevat suuret palokuormakeskittymät tai tilat, joissa palovaara on suuri, on erotettava omiksi palo-osastoiksi. Turvallisuudelle tärkeisiin laitososiin ja tiloihin ei saa sijoittaa palavia nesteitä, kaasuja tai muuta palokuormaa enempää kuin on välttämätöntä. 347 Osastoivien rakennusosien on täytettävä RakMK E1 mukaiset rakenneosien luokkavaatimukset. Paloluokkavaatimus on vähintään EI 60. 348 Muissa kuin turvallisuuslohkojen väliä osastoivissa rakennusosissa olevien ovien ja luukkujen palonkestävyysajan on täytettävä vähintään puolet rakennusosalle (seinä, lattia, katto) vaaditusta palonkestävyysajasta, kuitenkin ovien ja luukkujen paloluokan on oltava vähintään EI 60. (Huom. tämän RakMK E1 ovia ja luukkuja koskevan levennyksen tiukentaminen on harkinnassa siten, että tämä vaatimus nostetaan turvallisuuslohkojen välisen vaatimuksen 343 tasolle tai edellytetään perustelua pienemmän palonkestävyysajan riittävyydelle.) 349 Palopeltien, kaapeli-, ilmastointi- ja putkiläpivientien on täytettävä lävistetyn osastoivan rakennusosan palonkestävyysaikavaatimus.

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.8 18 (35) 3.4.4 Räjähdyksiin varautuminen (ks. myös ohje YVL B.7) 350 Räjähdykset ja valokaaret ja niiden seurausvaikutukset kuten heitteet on otettava huomioon suunniteltaessa ydinvoimalaitosten palontorjuntajärjestelyjä. Palojen seurausvaikutuksina tapahtuviin räjähdyksiin on varauduttava. 351 Ydinvoimalaitoksen suunnittelussa räjähdys- ja valokaaririskejä vastaan on suojauduttava syvyyspuolustusperiaatteen mukaisesti siten että estetään räjähdysten ja valokaarien tapahtuminen valvonta- ja suojausjärjestelmien avulla minimoidaan räjähdyksestä ja valokaaresta aiheutuva riski laitoksen turvallisuuden kannalta ellei näiden mahdollisuutta voida jättää huomioonottamatta pienennetään vaikutuksia sopivien suunnitteluratkaisujen avulla. 352 Laitoksen turvallisuudelle tärkeisiin tiloihin tai niiden välittömään läheisyyteen ei saa sijoittaa pysyvästi eikä tilapäisesti laitoksen prosesseihin kuulumattomia palavia nesteitä tai kaasuja. Suunnittelussa on otettava huomioon, että kaasut tai kaasuseokset voivat levitä etäälle vuotokohteista ennen kuin ne syttyvät tai räjähtävät. 353 Räjähdys- ja valokaariolosuhteiden syntyminen laitoksen prosessijärjestelmien säiliöissä, putkistoissa ja turvallisuuden kannalta tärkeissä sähkötiloissa (kytkinlaitokset, akkuhuoneet) on estettävä ensisijaisesti suunnitteluratkaisujen avulla. 354 Rakennuksien ja tilojen suunnittelussa, joissa on räjähdysvaara, on rakenteellisten vaurioiden ja sortuman estämiseksi huolehdittava paineen purkautumisesta hallittuja reittejä pitkin (esim. huoneiden paineenkevennysluukut). Valokaaren mahdollisuus on otettava huomioon sähkölaitteita sisältävien tilojen suunnittelussa ja laitteiden valinnassa (kytkinkaapit, katkaisimet). Turvallisuuden kannalta tärkeissä kytkinkaapeissa on oltava valokaarisuojat, jotka rajoittavat valokaaren kestoa ja vapautuvan kokonaisenergian määrää. Suunnittelussa on otettava huomioon, että savu voi aiheuttaa kytkinlaitostilassa valokaariräjähdyksen. 355 Muuntajien sijoittelussa ja suojaamisessa on palon lisäksi otettava huomioon valokaaren tai nopean räjähdyksenomaisen energiapurkauksen mahdollisuus. Voimakkaassa energiapurkauksessa nopea kaasun muodostus ja ilman ja kaasujen sekoittuminen ja paisuminen voi aiheuttaa voimakkaan palon ja räjähdyksen.

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.8 19 (35) Suuret öljytäytteiset muuntajat on varustettava valvonta- ja suojausjärjestelmillä (vetymonitorit, kaasurele) palojen ja valokaarien (valokaariräjähdysten) estämiseksi. Isot öljytäytteiset muuntajat on sijoitettava riittävän etäälle rakennuksista sekä suojattava rakenteilla ja sammutusjärjestelmillä. 356 Tilat on varustettava riittävällä ilmanvaihdolla ja tuuletuksella, jos niissä esiintyy riski räjähdysvaarallisten kaasu- tai pölypitoisuuksien muodostumiselle. Akuissa voi muodostua vetyä, mikä on otettava huomioon akkuhuoneiden ilmastoinnin suunnittelussa. Pölyn tai kaasuseosten palo- ja räjähdysriski ilmastointikanavissa on otettava huomioon. 357 Vetyasemat, joita tarvitaan generaattorin jäähdytykseen, on sijoitettava riittävän etäälle turvallisuuden kannalta tärkeistä rakennuksista ja ne on suojattava räjähdyksen kestävillä rakenteilla. Muut kaasusylinterit on sijoitettava ja varastoitava niitä varten erikseen suunnitelluissa tiloissa. 358 Palavia kaasuseoksia sisältävät prosessijärjestelmät (esim. off gas system ) on sijoitettava erilleen turvallisuuslohkoista. Suodatinpaloihin ja vetypaloihin on varauduttava. 3.4.5 Suojarakennus ja kaksoissuojarakennuksen välitila 359 Suojarakennuksessa ja kaksoissuojarakennuksen välitilassa (PWR) turvallisuuslohkot (rinnakkaiset osajärjestelmät) on osastoitava omiin paloosastoihin aina kun se on mahdollista. Mikäli palo-osastointi ei ole mahdollista ydinvoimalaitoksen suojarakennuksessa ja kaksoissuojarakennuksen välitilassa (PWR), turvallisuuden kannalta tärkeiden laitteiden ja rinnakkaisten osajärjestelmien toimintakyky on varmistettava käyttäen suojarakenteita, etäisyyttä, palonkestäviä materiaaleja ja eristämistä. Tapaukset on tarkasteltava syvyyspuolustusperiaatteiden mukaisesti. 360 Suojarakennuksen sisäpuolella olevan palokuorman pitää olla mahdollisimman pieni. Turvallisuusjärjestelmien laitteet mukaan lukien kaapelit ja impulssiputket on sijoitettava ja suojattava siten, että mahdollisen palon vaikutus rajoittuu vain yhteen turvallisuuslohkoon. 361 Pääkiertopumpun/moottorin voiteluöljyjärjestelmän suojaus ja palontorjunta on suunniteltava syvyyspuolustusperiaatteen mukaisesti siten, että mahdollinen palo ei vaaranna laitoksen turvallisuustoimintoja. Öljyvuotoihin on varauduttava öljyn keräys- ja viemäröintijärjestelmillä, joiden avulla vuotanut öljy johdetaan suljettuihin keräyssäiliöihin.

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.8 20 (35) 3.4.6 Valvomo ja varavalvomo (ks. myös ohje YVL B.1) 3.4.7 Uloskäytävät ja varatiet 362 Valvomo ja varavalvomo on eroteltava siten, että todennäköisyys molempien yhtaikaiselle vahingoittumiselle saman sisäisen tai ulkoisen tapahtuman seurauksena on hyvin pieni. Valvomot on sijoitettava laitosalueella paloriskien kannalta turvallisiin paikkoihin. 363 Valvomoa ei saa sijoittaa minkään turvallisuuslohkon sisään. Valvomon ja varavalvomon on oltava omia palo-osastoja (EI-M120). 364 Minkään yksittäisen palo-osaston tuhoutuminen ei saa aiheuttaa yhtä aikaa sekä valvomon että varavalvomon ohjausten menettämistä. Valvomon ulkopuolisen varaohjauspaikan ohjausjärjestelmät on erotettava valvomon ohjausjärjestelmistä omiin palo-osastoihin siten, että valvomon tai minkään muun yksittäisen palo-osaston sisältämien laitteiden tuhoutuminen täydellisesti tulipalossa ei vioita molempia ohjausjärjestelmiä. 365 Valvomoon tulevien, turvallisuuden kannalta tärkeiden eri turvallisuuslohkojen kaapelit on eroteltava omiin palo-osastoihin. Jos eri osajärjestelmien kaapelit joudutaan poikkeuksellisesti sijoittamaan samaan palo-osastoon, on kaapelit eroteltava tilan sisällä käyttäen etäisyyttä, palonkestäviä rakenteita ja eristämistä. Lisäksi palo-osasto on varustettava tehokkailla ja luotettavilla paloilmoitin- ja sammutusjärjestelmillä. Esimerkkinä tällaisesta tilasta on valvomopöydän alapuolinen kaapelitila. 366 Valvomo on varustettava ylipaineilmastoinnilla, joka on suunniteltava siten, että se estää savun pääsyn valvomoihin, kun palo on valvomoiden ulkopuolella. Ylipaineilmastoinnin on oltava erillään muista ilmastointijärjestelmistä (ks. myös ohje YVL A.11). 367 Valvomon palotilanteessa valvomohenkilöstön on kyettävä siirtymään nopeasti ja turvallisesti valvomosta varavalvomoon. Tätä varten valvomon ja varavalvomon välillä on oltava turvallinen, palo-osastoitu ja savulta suojattu kulkutie (ks. myös ohje YVL A.11). 368 Ydinvoimalaitoksessa on oltava riittävästi osastoituja, tarkoituksenmukaisia ja tarpeeksi väljiä sekä helppokäyttöisiä kulkuteitä niin, että rakennuksesta voi poistua turvallisesti. Uloskäytävien ja varateiden suunnittelussa noudatetaan RakMK E1 määräyksiä. 369 Palokunnan on pystyttävä toimimaan laitoksella palotilanteessa tehokkaasti. Sammutusreittien suunnittelussa noudatetaan RakMK E1 määräyksiä.

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.8 21 (35) 370 On varmistettava, että henkilökunta pystyy liikkumaan laitoksella tarvittavien turvallisuustoimintojen varmistamiseksi tulipalon tai muun onnettomuuden aikana. 371 Kulkureittien suunnittelussa on otettava huomioon myös turvajärjestelyjen asettamat vaatimukset. Turvajärjestelyitä käsitellään ohjeessa YVL A.11. 3.5 Aktiivinen palontorjunta 3.5.1 Automaattiset paloilmoitinjärjestelmät 372 Palon pikaista havaitsemista ja paikantamista varten on ydinlaitoksessa oltava koko laitosalueen kattavat, riittävän tehokkaat ja luotettavat automaattiset paloilmoitinjärjestelmät. Ne on suunniteltava siten, että palo voidaan paikantaa havainnollisesti vähintään huonetilan tarkkuudella. Suurissa, turvallisuudelle tärkeitä järjestelmiä sisältävissä huonetiloissa hälytykset on pystyttävä paikantamaan tarkemmin, tarvittaessa huonetilassa sijaitsevan paloilmaisimen tarkkuudella. Paloilmoitinjärjestelmien hälytykset on ohjattava ainakin laitosyksikön valvomoon. 373 Paloilmaisimien valinnassa ja sijoituksessa on otettava huomioon tilan ominaispiirteet, palokuormat, ilmastointi ja tilan merkitys laitoksen turvallisuudelle. Tarvittaessa voidaan käyttää myös muita tarkoituksenmukaisia valvontajärjestelmiä täydentämään paloilmoitinjärjestelmiä. 374 Sisäasiainministeriö antaa paloilmoitinjärjestelmien suunnittelua koskevia määräyksiä ja ohjeita. 3.5.2 Palovesi- ja sammutusjärjestelmät 375 Laitospaikalla voi olla useita ydinvoimalaitoksia ja muita ydinlaitoksia, kuten käytetyn ydinpolttoaineen välivarasto ja ydinjätteen käsittelyn laitoksia ja varastoja. Palovesijärjestelmän, joka palvelee laitospaikalla useita ydinvoima- ja ydinlaitoksia, turvallisuusmerkitys koko laitospaikkaa uhkaavissa tilanteissa tulee arvioida. 376 Ydinvoimalaitos ja muut laitospaikalla olevat ydinlaitokset on varustettava palovesisäiliöillä, palovesipumppaamoilla ja palovesiverkostoilla. Palovesimäärät ja palovesipumppaamojen kapasiteetit on suunniteltava sprinklerimääräysten mukaisesti suurimman suojattavan alueen ja muun palotilanteessa tarvittavan veden kulutuksen mukaisesti. Laitospaikalla on varauduttava vähintään kahteen yhtäaikaiseen paloon.

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.8 22 (35) 3.5.3 Operatiivinen palontorjunta 377 Ydinvoimalaitoksen ja muiden ydinlaitosten palovesijärjestelmä on toteutettava siten, että mahdollisessa linjan rikkoutumistapauksessa vuotokohta voidaan eristää niin, että palovesi menetetään vain rikkoutumiskohdan läheisyydessä. 378 Vahinkojen ja vaaratilanteiden vähentämiseksi sekä palon sammuttamiseksi nopeasti on ydinvoimalaitos ja muut ydinlaitokset varustettava tehokkailla ja luotettavilla sammutusjärjestelmillä. Laitosten sijainti, rakenteelliset palontorjuntaratkaisut ja palokuormien määrä ja laatu vaikuttavat eri tilojen sammutusjärjestelmien tarpeeseen. 379 Ydinvoimalaitoksen tilankäyttöratkaisuista ja palokuormien suuruudesta riippumatta pitää kiinteillä, riittävän luotettavilla, tarvittaessa automaattisesti toimivilla sammutusjärjestelmillä varustaa ainakin kaapelitilat, joissa turvallisuuslohkojen (toisiaan varmentavien turvallisuuden kannalta tärkeiden osajärjestelmien) välisten kaapelien osastointi ei toteudu suuria kaapelikeskittymiä > 1200 MJ/m2 sisältävät kaapelitilat, ellei syvyyspuolustusperiaatteella voida osoittaa, että jatkuvan kaapelipalon kehittyminen niissä on hyvin epätodennäköistä tilat ja järjestelmät, joista palon vaikutuksesta voi vapautua huonetiloihin tai ympäristöön huomattavia määriä radioaktiivisia aineita sekä tarvittaessa suuria palokuormia sisältävät kohteet, kuten dieselgeneraattorit, suuret muuntajat ja öljyjärjestelmät. 380 Ohjeen YVL B.7 mukaan palontorjuntajärjestelmät on suunniteltava siten, ettei niiden rikkoutuminen tai tahaton käyttö heikennä merkittävästi turvallisuuden kannalta tärkeiden rakenteiden, järjestelmien ja laitteiden kykyä suorittaa turvallisuustoimintonsa. 381 Sammutusveden poisto on järjestettävä tiloista, jotka on varustettu kiinteillä vesisammutusjärjestelmillä tai joissa saatetaan palotilanteessa käyttää runsaasti sammutusvettä. Näiden tilojen suunnittelussa ja sijoituksessa on otettava huomioon sammutusvedestä aiheutuvan tulvan vaikutus. Myös sammutusvedestä tapahtuvaan öljynerotukseen on varauduttava alueilla, joilla on öljyvuodon mahdollisuus. 382 Sisäasiainministeriö antaa sammutusjärjestelmiä koskevia määräyksiä ja ohjeita [8]. 383 Ydinvoimalaitoksella on oltava operatiivinen palontorjuntavalmius, joka käsittää laitoksen välittömässä läheisyydessä olevan laitospalokunnan, laitoshenkilöstön ja lähialueiden palokuntien avulla tapahtuvan palontorjunnan. Siihen kuuluu myös laitoksella oleva palokalusto.

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.8 23 (35) 384 Ydinvoimalaitosalueella tai sen välittömässä läheisyydessä on oltava laitospalokunta, jonka riittävä vahvuus on perusteltava. Vahvuuden on oltava vähintään paloesimies ja kolme palomiestä (1+3). Laitospalokunnan on oltava jatkuvassa viiden (5) minuutin lähtövalmiudessa. Palomiehillä pitää olla savusukellukseen vaadittava kelpoisuus koulutuksen, kokemuksen, fyysisen kunnon, soveltuvuuden ja varustuksen osalta [ref]. Laitospalokunnan varustuksena on oltava riittävästi soveltuvaa ja tehokasta kalustoa. 385 Toiminta laitospalokunnan ja yhteistoiminta-alueen pelastuslaitosten kanssa on suunniteltava, ohjeistettava ja harjoiteltava valittujen paloskenaarioiden pohjalta. 386 Johtovastuusuhteet on määritelty pelastuslaissa [4] ja valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta [5]. 3.5.4 Ylipaineilmastointi ja savunpoisto 3.6 Turva- ja merkkivalaistus 387 Valvomo, varavalvomo, niiden väliset kulkutiet ja muut mahdollisesti palon aikana käytössä olevat kulkutiet, kuten porrashuoneet on ylipaineistettava. 388 Suuria palokuormia sisältävät tilat, kuten turpiinihalli ja kaapelitilat, on varustettava riittävän tehokkailla savunpoistojärjestelmillä. 389 Ydinvoimalaitokselle on suunniteltava turva- ja merkkivalaistus, joka mahdollistaa turvallisen liikkumisen ja poistumisen rakennuksista normaalin valaistuksen jouduttua epäkuntoon sähkönsyöttöhäiriön, tulipalon tai muun tapahtuman seurauksena. 3.7 Varautuminen seisokkeihin/vuosihuoltoihin 390 Ydinvoimalaitoksen suunnittelussa on otettava huomioon huolto- ja kunnossapitotoiminnassa tarvittavat varastointitilat ja tavarankuljetusreitit. Tilapäisten palokuormien varastointia varten on oltava tarkoituksenmukaiset säilytystilat. 391 Palontorjunnassa on varauduttava seisokkien aikana mahdollisesti tapahtuviin tulipaloihin. 4 SUUNNITTELU- JA RAKENTAMISVAIHEEN ASIAKIRJAT

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.8 24 (35) 4.1 Suunnitteluvaiheet ja niihin liittyvät asiakirjat 401 Ydinvoimalaitoksen suunnittelu- ja rakentamisvaiheen viranomaisvalvonta muodostuu neljästä vaiheesta: periaatepäätös-, rakentamislupa-, rakentamisja käyttölupavaihe. Tässä luvussa esitetään edellä mainituissa vaiheissa toimitettavat asiakirjat sekä niiden sisällöllisiä vaatimuksia. Näissä vaiheissa on STUKille toimitettava seuraavat laitoksen palontorjuntaa koskevat asiakirjat: periaatepäätösvaiheessa laitoksen palontorjuntaa koskeva selvitys suomalaisen vaatimustason täyttymisen edellytyksistä, rakentamislupavaiheessa alustava turvallisuusseloste palontorjunnan järjestelmäkuvauksineen ja mahdolliset aihekohtaiset raportit sekä alustavat suunnittelu- ja laadunvarmistusohjeet siten, että niiden perusteella voidaan varmistaa palontorjunnan periaatteiden hyväksyttävyys ja toteutusmahdollisuudet, rakentamisen aikana täydennetyt järjestelmäkuvaukset, suunnittelu- ja laadunvarmistusohjeet sekä hyvissä ajoin ennen toteutusta yksityiskohtaiset suunnitteluasiakirjat soveltuvuusarvioineen, käyttölupavaiheessa lopullinen turvallisuusseloste ja siihen liittyvät aihekohtaiset raportit. 402 Asiakirjoihin liittyvä, vaikeasti saatavissa oleva lähdekirjallisuus tai niiden kopiot on toimitettava STUKille kyseisten asiakirjojen yhteydessä. 4.2 Periaatepäätösvaiheessa toimitettavat asiakirjat 403 Periaatepäätösvaiheessa on toimitettava asiakirja, jolla varmistetaan suomalaisen turvallisuusvaatimustason toteutumisen lähtökohdat palontorjunnan osalta. Tämä asiakirja sisältää mm. käytettävät määräykset, ohjeet ja standardit sekä niiden soveltamisalueet, palontorjunnan syvyyspuolustusperiaatteet ja suuret palokuormat ja niiden hallinta laitoksen palo-osastointi layout tasolla. 4.3 Rakentamislupavaiheessa toimitettavat asiakirjat 404 Ydinenergia-asetuksen 35 :ssä [x] esitetään ne asiakirjat, jotka on toimitettava STUK:lle ydinlaitoksen rakentamislupahakemuksen yhteydessä. Lisäksi STUK:lle pitää toimittaa muut selvitykset, joita STUK pitää tarpeellisina. Ydinvoimalaitoksen palontorjunnan periaatteet on kuvattava alustavassa turvallisuusselosteessa ja sitä täydentävissä aihekohtaisissa raporteissa sekä alustavissa rakentamisen laadunvarmistusta koskevissa suunnitelmissa. Luokitusasiakirjassa esitetään palontorjuntajärjestelmien turvallisuusluokitus

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.8 25 (35) ja seisminen luokitus. Ohjeita turvallisuusluokituksesta annetaan ohjeessa YVL B.2. 405 Palontorjunnan osalta alustavassa turvallisuusselosteessa ja/tai alustavassa suunnitteluohjeessa on esitettävä suunnittelukriteerit, sovellettavat standardit, palosuunnittelun eri osa-alueet, kuten laitoksen layout, rakenteellisen palontorjunnan toteutus ja aktiiviset palontorjuntajärjestelmät sekä palontorjunnan syvyyspuolustusperiaatteen toteutumisen varmistamiseksi tehtävät paloanalyysit. Tarkempia ohjeita palontorjuntajärjestelmien järjestelmäkuvauksen osalta esitetään ohjeessa YVL B.1. 4.4 Rakentamisen aikana toimitettavat asiakirjat 4.4.1 Yleistä 406 Ydinvoimalaitoksen rakentamisen aikana on toimitettava STUKille hyväksyttäväksi seuraavat täydennetyt, yksityiskohtaiset asiakirjat: palontorjunnan suunnitteluohje, palontorjunnasta vastaavan suunnittelijan pätevyys, palo-osastointipiirustukset ja palo-osastoinnin varmentamiseksi tehdyt paloanalyysit, paloilmoitinjärjestelmien järjestelmäkuvaus, palovesijärjestelmän järjestelmäkuvaus, sammutusjärjestelmien järjestelmäkuvaus, savunpoistojärjestelmien järjestelmäkuvaus, selvitys uloskäytävistä ja varateistä, selvitys merkki- ja turvavalaistuksesta, suunnitteluvaiheen PRA, käytön aikaisten palontorjuntatarkastusten periaateohjelma. 407 Riittävän käsittelyajan takaamiseksi suunnitelmat on toimitettava STUK:lle hyvissä ajoin ennen kyseisen kohteen rakentamisen tai asennuksen aloittamista. 4.4.2 Palontorjunnan suunnitteluohje ja vastaava suunnittelija 408 Suunnitteluorganisaatiosta on esitettävä selvitys, jolla osoitetaan, että ydinvoimalaitoksen palontorjuntajärjestelyjen kokonaisvaltaiseen suunnitteluun on varattu riittävä osaaminen ja koordinointi eri suunnittelun osa-alueiden välillä. Vastaava suunnittelija on nimettävä ja hänelle on haettava STUKin hyväksyntä. Pätevyysvaatimukset ovat RakMK:n mukainen korkeimman luokan palontorjuntasuunnittelijan pätevyys sekä kohdassa 306 esitetty pätevyys ja kokemus.