Sputnikista universumin alkuhetkiin 50 vuotta avaruuslentoja MAOL Syyspäivät 07 Muutoksen tuulet Hannu Koskinen Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos Ilmatieteen laitos Kumpulan avaruuskeskus
4. lokakuuta vuonna 1957 SPUTNIK 1 halkaisija 58 cm massa 83,6 kg antennit 2,4 2,9 m piipitti 3 viikkoa kunnes paristot loppuivat palasi ilmakehään ja paloi 3 kk kuluttua laukaisusta Sergei Koroljovin suunnittelema R-7 kantoraketti
Konstantin Eduardovits Tsiolkovski 5.9.1857 19.9.1935 Земля это колыбель разума, но нельзя вечно жить в колыбели. Maa on älyn kehto, mutta emme voi elää ikuisesti kehdossa.
Sputnik-2 ja Laika Laukaistiin 3.11.1957 Sputnik-2 oli kantoraketin ylin osa ja painoi noin 500 kg Mukana Laika-koira, joka menehtyi muutaman tunnin jälkeen kuumuuteen Sputnik-2:n mukana ensimmäiset tieteelliset mittalaitteet (auringon säteily ja kosmiset säteet)
Amerikkalaisille tuli kiire Laivaston Vanguard-raketti oli voittanut kilpailussa Wernher von Braunin joukkueen maavoimille kehittämän Redstone-raketin Ensimmäinen yritys laukaista satelliitti radalleen Vanguardilla epäonnistui, kun raketti räjähti 6.12.1957
Jupiter C (Redstone-raketin kehitysversio) nosti radalleen ensimmäisen amerikkalaisen satelliitin 31.1.1958 Explorer I Explorer-1:n Geiger-laskuri meni tukkoon Ernie Ray van Allenin tutkimusryhmästä: My God, space is radioactive!
Ensimmäinen avaruusajan löytö: Säteilyvyöt, van Allenin vyöt korkeaenergiaisia elektroneja korkeaenergiaisia ioneja
Miehitettyjen lentojen alku Juri Gagarin 12.4.1961 (Vostok-1) 1 h 48 min (yksi kierros) Alan Shepard 5.5.1961 ballistinen lento 185 km korkeudelle käveli Kuussa vain 10 v myöhemmin John Glenn 20.2.1962 ensimmäinen amerikkalainen kiertoradalla n. 5 h Valentina Tereshkova 16.6.1963 ensimmäinen nainen avaruudessa melkein 3 vrk
Ensimmäiset avaruuskävelyt Aleksei Leonov 18.3.1965 Edward H. White 3.6.1965
Kuuhun! "I believe that this nation should commit itself to achieving the goal, before this decade is out, of landing a man on the moon and returning him safely to the Earth. No single space project in this period will be more impressive to mankind, or more important in the long-range exploration of space; and none will be so difficult or expensive to accomplish...." John F. Kennedy, May 25, 1961 Vain 8 v 2 kk!
Pieni askel ihmiselle Neill Armstrong 20.7.1969 Toistaiseksi viimeinen ihminen Kuun pinnalla 14.12.1972 Eugene Cernan
Kantoraketti Saturn 5 nosti Apollot Kuuhun vievälle radalle
Valtava panostus: Kuuohjelma 400 000 500 000 ihmistä osallistui Päättäväisyys: Virgil Grissom, Ed White ja Roger Chaffee menehtyivät Apollo 1:n tulipalossa harjoitusten aikana 27.1.1967 vain 2½ vuotta myöhemmin oltiin perillä (Apollo 11) vrt. avaruussukkula Challenger tuhoutui tammikuussa 1986, seuraava sukkulalaukaisu vasta 2 v ja 8 kk myöhemmin 5 laskeutumista Kuuhun Apollo 13 joutui palaamaan kuuluisan onnettomuuden jälkeen Oliko tässä mitään järkeä? valtava teknologian kehitysohjelma USA:n yliopistojen luonnontieteen ja tekniikan opetus
Avaruuden hyötykäyttö: Tietoliikenne Telstar 1962 Syncom 3, 1963 välitti kuvaa Tokion olympialaisista 1964
Sääsatelliitit tulivat kuvaan heti Tiros 1, 1960
Suomen ensimmäinen sääsatelliittikuva (1967) Vaisala Oy:n vastaanottoantenni
Tänään tämä on arikipäivää Meteosat 6 Vähän ovat kuvat parantuneet!
Kaukokartoitus (Earth Observation) Peloponnesoksen metsäpalot Aukeava luoteisväylä Bangladeshin tulvat
Ilmatieteen laitoksen otsoniklusteri NASA:n EOS-Aura OMI-instrumentti Ruotsalais-kanadalainen Odin OSIRIS-instrumentti ESA:n Envisat GOMOS-instrumentti
Planeettatutkimus Venäjä säilytti kilpailuasemansa aika pitkään ensimmäinen Kuun ohitus jo v. 1959 (Luna 1) ensimmäinen Marsin kiertolainen v. 1971 (Mars-2) Kaikkien planeettojen ohi on lennetty Venuksella, Marsilla, Jupiterilla ja Saturnuksella on tai on ollut kiertolaisia 8
Avaruusobservatoriot Hubble Space Telescope Ilmakehä läpäisee sähkömagneettista säteilyä vain kapean kaistan näkyvä valon aallonpituuksilla sekä joillain radiotaajuuksilla havaintojen tekeminen avaruudesta on yksi avaruusajan vallankumouksista Integral gammasädeastronomia XMM-Newton Röntgenastronomia
Alkuräjähdys (Big Bang) 13,7 miljardia vuotta sitten
Kosmologiasta täsmätiedettä Suomessa rakennettuja radiometrejä ESA:n Planck-alukseen
Suomalaisen avaruustutkimuksen alku 1.5.1985 käynnistyivät ensimmäiset avaruus- laiteprojektit Neuvostoliiton Phobos-ohjelmassa 1.1.1987 Suomesta ESA:n liitännäisjäsen ja tiedeohjelman täysjäsen ESA:n täysjäsenyys toteutui vasta vuonna 1995
Phobos- 2 1988-1989 ASPERAinstrumenttisarjan ensimmäinen kappale (IRF-Kiiruna, Ilmatieteen laitos, IKI, Moskova) Aurinkotuuli pyyhkii mukaansa Marsin ilmakehää n. 1-2 kg/s
Ensimmäiset suomalaislaitteet ESA:n tiedesatelliitteihin SOHO 1995 Cluster 2000 (1996) Turun yliopisto Ilmatieteen laitos Oulun yliopisto
Cassini (NASA) & Huygens (ESA) Laukaisu Cape Canaveral 15.10.1997 Io Jupiter, joulukuu 2000 Saturnus, helmikuu 2004
Cassini saapuu Saturnuksen kiertoradalle heinäkuussa 2004 Huygens-laskeutuja irrotetaan Cassinista jouluna 2004
Suomalainen paineprofiilin mittaus
Mittaukset 14.1.2005
ESA:n Rosetta-ohjelma Rosetta-projekti alkoi vuonna 1994 Avaruustutkimus on pitkäjänteistä puuhaa! ESA:n Rosetta-luotain lähetettiin komeetta Churyumov-Gerasimenkolle helmikuussa 2004 Rosettasta lasketaan pieni alus komeetan pinnalle v. 2014 IL mukana sekä emoaluksen että laskeutujan instrumentoinnissa
High-tech vs. kekseliäisyys Komeetan sähköisen permittiivisyyden mittauksen testausta Ilmatieteen laitoksessa Permittiivisyys kertoo komeetan vesipitoisuudesta
Suomi ja Kuu ESA:n SMART-1 matkasi kohti Kuuta ionimoottorin avulla ja tekee parhaillaan mittauksia Kuun Kiertoradalla. Suomalaiset mukana - röntgeninstrumentti - kamera - ionimoottoria kontrolloinut plasmainstrumentti
SMART-1:n röntgeninstrumentin testausta Physicumissa
Venus Express mukana ASPERA-4 9.11.2005 Huhtikuu, 2006
Merkurius BepiColombo, ESA & JAXA 2 alusta laukaisu 2013 mittauksia 2018 alkaen Mukana suomalainen röntgenmittalaitteisto
Avaruus on arkipäivää, mutta kiehtovaa! avaruudessa tällä hetkellä n. 850 toimivaa satelliittia n. 40% kaupallisia (lähinnä tietoliikenne) n. 20% sotilaallisia laukaisuja tähän mennessä n. 5000 kpl (suurin osa sotilaallisia) tiede, tietoliikenne, satelliittipaikannus, säähavainnot, ympäristön seuranta, sotilaalliset sovellutukset
Onko avaruuden valloitus kallista? ESA:n budjetti n. 3,5 mrd. / vuosi, josta tiedeohjelma 396 milj. (v. 2006) eli jokainen eurooppalainen sijoittaa ESA:n tiedeohjelmaan n. 1 euron vuodessa!! NASA:n suunnittelema paluu Kuuhun noin 100 mrd. dollaria v. 2018 mennessä puolet NASA:n nykybudjetin tasosta Irak-seikkailun kustannukset arviolta 2 mrd. dollaria viikossa (v. 2005)
Nouseeko Aurinko idästä? Alkaako tästä uusi suurvaltojen kilpajuoksu?