FY1 Fysiikka luonnontieteenä



Samankaltaiset tiedostot
5.9 Fysiikka. Opetuksen tavoitteet

Fysiikka. Opetuksen tavoitteet

saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

5.9 FYSIIKKA OPETUKSEN TAVOITTEET

6.7 Fysiikka. Opetuksen tavoitteet

Pakollinen kurssi. 1. Fysiikka luonnontieteenä (FY01)

FYSIIKKA Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta

FYSIIKKA. Opetuksen tavoitteet

Fysiikka. Opetuksen tavoitteet

5.9 Fysiikka. Opetuksen tavoitteet. Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Fysiikan kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Poikkeuksena kurssit 10-14, joista tarkemmin alla.

5.9 Fysiikka Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Liike ja työ (fy1)

Fysiikan kurssit. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU

FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7 9

Fysiikan opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laaja- alainen osaaminen

Physicum Jukka Hatakka

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7 9

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka

Oppilas osaa asettaa omia tavoitteita pienten kokonaisuuksien osalta ja työskennellä niiden saavuttamiseksi. (T2)

Kemia vuosiluokilla 7 9

2 Staattinen sähkökenttä Sähkövaraus ja Coulombin laki... 9

FYSIIKKA. Opetuksen tavoitteet: Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

TITAANI JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

1 Johdanto Mikä tämä kurssi on Hieman taustaa Elektrodynamiikan perusrakenne Kirjallisuutta... 8

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

FyKe 7 9 Fysiikka ja OPS 2016

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi

Fysiikka 8. Aine ja säteily

Ohjeita aihekokonaisuuksien suunnitteluun ja toteutukseen

766326A Atomifysiikka 1 - Syksy 2013

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

perushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi

Leptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1

Teoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Kuntakohtainen (2016)

FYSIIKKA_ opetussuunnitelma-7_9_maol

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

3.9 Fysiikka. Itsenäinen suorittaminen

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT FYSIIKKA JA KEMIA

Tavoitteet ja sisällöt, 7. luokka

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi?

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET

Monissa fysiikan probleemissa vaikuttavien voimien yksityiskohtia ei tunneta

FY3: Aallot. Kurssin arviointi. Ryhmätyöt ja Vertaisarviointi. Itsearviointi. Laskennalliset ja käsitteelliset tehtävät

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.

Kemia. Opetuksen tavoitteet

ja KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

FYSIIKKA. Perusopinnot

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi

Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi?

Lyhyet kurssikuvaukset

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

Sähkö ja magnetismi 2

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET

Atomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

Fysiikka 9. luokan kurssi

FYSIIKKA JA KEMIA TYÖTAVAT

7.7. Fysiikka. FY1 Fysiikka luonnontieteenä. pakollinen

Kertausta. Haarto & Karhunen.

FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7-9

Yleistä sähkömagnetismista SÄHKÖMAGNETISMI KÄSITEKARTTANA: Varaus. Coulombin voima Gaussin laki. Dipoli. Sähkökenttä. Poissonin yhtälö.

YLIOPPILASTUTKINTO. YLlOPPILASKIRJOITUKSET SYKSY 2010

DEE Sähkötekniikan perusteet

Luku Ohmin laki

Lukion kemian OPS 2016

KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA

Magneettikenttä ja sähkökenttä

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Mekaaninen energia. Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa. Suppea energian määritelmä:

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

Nimi: Fysiikka. 9. luokan kurssi

Sähkömagneettinen induktio

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

hyvä osaaminen

2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset.

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

- Kahden suoran johtimen välinen magneettinen vuorovaikutus I 1 I 2 I 1 I 2. F= l (Ampèren laki, MAOL s. 124(119) Ampeerin määritelmä (MAOL s.

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)

Sähkömagnetismi. s. 24. t syyskuuta :01. FY7 Sivu 1

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

Passiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

7.9 Fysiikka ja kemia

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Transkriptio:

Ismo Koponen 10.12.2014 FY1 Fysiikka luonnontieteenä saa tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen sekä saa vaikutteita, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja osaa jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta suunnittelee ja tekee yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita sekä kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan kokeellisesti saatua tietoa ja esittämään sitä muille (mm. graafisesti) käyttää opiskelun tukena tieto- ja viestintätekniikkaa. Fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana Aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet Perusvuorovaikutukset Maailmankaikkeuden syntyteoria, alkuaineiden synty tähdissä, maapallon asema maailmankaikkeudessa Energian säilyminen ja muuntuminen luonnossa ja teknologisessa ympäristössä Energiantuotanto ja kestävä kehitys Kasvihuone-ilmiö ja ilmastonmuutos Kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa ja käytössä (esim. liike-, sähkö- ja energiailmiöiden mallit). Kokeellisten tulosten esittäminen ja epävarmuuden arviointi (liittyen muihin keskeisiin sisältöihin).

FY2 Lämpö ja energia tuntee lämpöön liittyvät ilmiöt ja keskeiset käsitteet syventää ymmärrystään energiasta fysiikan keskeisenä käsitteenä tutkii aineen termodynaamiseen tilaan olomuodon muutoksiin liittyviä ilmiöitä saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen. Lämpötila Paine, hydrostaattinen paine Kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset. Lämpöenergia Mekaaninen työ, teho ja hyötysuhde (Joulen koe) Liike-energia ja vuorovaikutuksen energia Mekaanisen energian säilymislaki Energian säilymislaki lämpöopissa (lämpöopin 1. pääsääntö). Sisäenergia Energiavarat ja energiantuotanto. Uusiutuvat energiavarat ja energiatasapaino Maan energiatasapaino ja ilmastonmuutos

FY3 Sähkö ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia virtapiirejä. syventää tuntemustaan sähköilmiöistä perehtyy sähköturvallisuuteen syventää tuntemustaan sähkö-ilmiöiden merkityksestä yhteiskunnassa ja teknologiassa. Sähkövirta ja jännite. Resistanssi ja Ohmin laki Vastusten kytkennät ja tasavirtapiirit (Kirchhoffin lait). Sähköteho (Joulen laki) Diodi ja LED (komponentteina). Energiatehokas valaistus. Sähköstaattinen vuorovaikutus ja sen peruslaki (Coulombin laki). Sähkökenttä Sähkökenttä levykondensaattorissa. Kapasitanssi ja kondensaattorin kytkennät. Sähkökentän energia kondensaattorissa. Kapasitiivinen sähköenergian varastointi. Magnetismi ja magneettinen vuorovaikutus. Magneettikenttä. Sähköturvallisuus

FY4 Voima ja liike ymmärtää liikkeeseen liittyviä ilmiöitä ja käsittelee niitä selittäviä malleja oppii käyttämään ja tuottamaan graafisia esityksiä. oppii tutkimaan kokeellisesti mekaniikkaan liittyviä ilmiöitä ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa. Tasainen suoraviivainen liike Tasainen voima ja tasaisesti kiihtyvä suoraviivainen liike Voima ja Newtonin lait. Voimien yhteisvaikutus. Voimien kuvaaminen vapaakappalekuvin. (Kytkettyjen kappaleiden väliset voimat.) Liikeyhtälö Muuttuva suoraviivainen liike Heittoliike (myös 2-ulotteinen) Voimien lait: (kytketään liikkeen lakeihin): paino, kitka, väliaineen vastus, noste Liikemäärä ja impulssi Liikemäärän säilymislaki ja törmäykset (yksiulotteinen törmäys). Mekaniikan säilymislait: energia ja liikemäärä

FY5 Jaksollinen liike ja aallot perehtyy luonnon jaksollisiin ilmiöihin ja perehtyy niitä selittäviin keskeisiin periaatteisiin perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä ja ääntä syventää osaamistaan mekaniikassa tuntee gravitaatiovoiman ja sen mekaaniset vaikutukset syventää tuntemustaan mekaniikan maailmankuvasta. tasainen ympyräliike ja keskeisvoima Gravitaation alainen liike harmoninen voima ja värähdysliike värähdysliikkeen energia aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen aaltoliikkeen interferenssi. Seisovat aallot heijastuminen, taittuminen (ääni ja mekaaninen aaltoliike) ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen

FY6 Sähkömagnetismi KESKEISET syventää tuntemustaan sähkömagnetismin ilmiöistä perehtyy valoon sähkömagneettisena ilmiönä syventää tuntemustaan sähkömagneettisten ilmiöiden merkityksestä yhteiskunnassa. Sähkömagneettinen induktio ja pyörrevirta-ilmiö. Magneettivuo ja induktiolaki. Induktio ja sähkömagneettinen voima (Lorentzin voima). Johdinsilmukka ja liikkuva suora johdin ulkoisessa magneettikentässä Varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä. Varatun hiukkasen liike. Kosminen hiukkassäteily Maan magneettikentässä. Revontulet. Hiukkaskiihdyttimet ja massaspektrometri. Generaattori ja vaihtovirran synty. Sähköenergia. Muuntaja. Sähkömagneettisen säteilyn synty ja sähkömagneettiset aallot viestinnässä (mm. antenni). Valo aaltoliikeilmiönä. Valon taittuminen, heijastuminen ja kokonaisheijastuminen. Valon interferenssi, diffraktio ja polarisaatio. Valo, värit ja väri-ilmiöt Sähkömagneettinen spektri (esim. mustan kappaleen spektri).

FY7 Aine ja energia tutustuu kvantittumiseen ja kvanttihiukkasiin, erityisesti elektroneihin ja fotoneihin. tutustuu kvantittumiseen ja aineen ja energian ekvivalenssiin aineen rakennetta ja rakenneosien dynamiikkaa hallitsevina periaatteina syventää kokonaiskuvaa fysiikasta aineen ja maailmankaikkeuden rakennetta selittävänä tieteenä. ymmärtää modernin teknologian kvanttifysikaalisen perustan Energian kvantittuminen. Valosähköinen ilmiön Energian kvantittuminen ja energiantuotanto. Valokennot. Fotosynteesi. Sähkömagneettisen säteilyn kvantittuminen ja fotonit. Laser-ilmiö. Röntgensäteily ja sen sovellukset Hiukkasten kvanttiluonne. Elektronidiffraktio (elektronimikroskooppi sovelluksena) Atomin spektri ja atomin rakenne Atomiytimen rakenne. Radioaktiivisuus. Gammasäteily. Alfa- ja beeta-hajoaminen Aktiivisuus ja hajoamislaki. Säteilyn ja radioaktiivisten aineiden käyttö (mm. lääketieteessä). Säteilyturvallisuus Ydinreaktiot ja ydinenergia. Ytimen sidosenergia ja energian ja massan ekvivalenssi Hiukkasfysiikan ja kosmologian ajankohtaiset kysymykset.