Valitse kohde. 0 ESTEETÖN ESPOO 2020 5.3.2013 Espoon kaupungin esteettömyysohjelma
1 Sisällysluettelo ESIPUHE... 2 1 JOHDANTO... 3 2 LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Espoo strategia... 4 2.2 Esteetön Espoo työryhmä... 5 2.3 Esteettömyyttä koskeva lainsäädäntö ja ohjeet... 5 2.4 Esteettömyyden määrittely... 6 2.5 Esteettömyyden ja saavutettavuuden aikaisempi toteutuminen... 6 3 ESTEETTÖMYYSOHJELMA... 8 3.1 Visio... 8 3.2 Tavoitteet... 8 3.3 Organisointi... 9 4 TOIMENPITEET ESTEETTÖMYYDEN LISÄÄMISEKSI... 10
2 ESIPUHE Espoon aikaisempi vuoteen 2012 tähtäävä esteettömyysohjelma tehtiin vuonna 2004 kaupunginvaltuustolle tehdyn aloitteen pohjalta. Esteettömyysohjelman tavoitevuoden lähestyessä loppuaan tekninen keskus päätti päivittää ja laatia uuden Espoon esteettömyysohjelman, jonka tavoitevuosi on 2020. Esteettömyysohjelmassa määritellään visio ja tavoitteet sekä yleistason toimenpiteet esteettömyyden ja saavutettavuuden lisäämiseksi ja toteuttamiseksi. Esteettömässä ympäristössä ja sen edistämisessä korostetaan Espoon arvoja; asukas- ja asiakaslähtöisyys, suvaitsevaisuus, inhimillisyys ja tasa-arvo, luovuus ja innovatiivisuus, kumppanuus ja yhteisöllisyys, tuloksellisuus ja vaikuttavuus sekä kestävä kehitys. Esteettömyysohjelman tavoitteilla tähdätään Espoon kehittämiseen, palveluiden tuottamiseen, rakentamiseen ja korjaamiseen kaikille asukkaille esteettömäksi. Esteettömän ympäristön ja palveluiden edistämiseen pyritään eri toimijoiden välisellä yhteis-työllä ja vuorovaikutteisella suunnittelulla, jossa käyttäjäkeskeisyys on otettu huomioon. Tavoitteen saavuttamisessa keskeisellä sijalla on eri osapuolten sitoutuminen esteettömyysohjelman toimeenpanoon. Esteettömyysohjelmaa on valmisteltu tulos- ja toimintayksiköiden yhteistyönä ja työtä on ohjannut työryhmä, johon ovat kuuluneet: Jaana Länkelin, pj. TYT, Tekninen keskus Sauli Hakkarainen TYT, Tekninen keskus Sari Knuuti, TYT, Tekninen keskus Laura Yli-Jama TYT, Tekninen keskus Kristina Rocha TYT, Tekninen keskus Kari Tyrylahti TYT, Tekninen keskus Nina Rönnberg TYT, Tekninen keskus Mimma Haili TYT, Tilakeskus-liikelaitos Tiina Reponen TYT, Rakennusvalvontakeskus Jenni Mettälä TYT, Kaupunkisuunnittelukeskus Markku Antinoja TYT, Kaupunkisuunnittelukeskus Olli Kilpinen SITO, Esikunta Sirkku Kiviniitty SOTET, Esikunta Maria Rysti SOTET, Vanhuspalvelut Riikka Nikulainen SOTET, Esikunta (15.8.2012 asti) Mia Kuokkanen SOTET, Esikunta (16.8.2012 lähtien) Martti Rantavuori Vammaisneuvosto, Rakennetaan kaikille työryhmä Esteettömyysohjelman laadinnassa on toiminut konsulttina Sito Oy, josta työhön ovat osallistuneet Maija Krankka (projektipäällikkö), Ulla-Kirsti Junttila ja Kaisa Mäkinen.
3 1 JOHDANTO Esteettömyyden ja saavutettavuuden merkitykset tulevat lähivuosikymmeninä korostumaan Espoon kaupungin ikärakenteen muuttuessa siten, että yli 75-vuotiaiden määrä tulee nousemaan vuoteen 2020 mennessä lähes 60 %. Vuonna 2010 yli 75-vuotiainen määrä Espoossa oli 10 625 henkilöä ja määrän arvioidaan olevan vuonna 2020 16 682 henkilöä. Eri tavoin vammaisia henkilöitä arvioidaan olevan 10-15 % koko väestön määrästä. Espoossa vammaispalvelujen piirissä oli vuonna 2011 4 263 henkilöä ja vammaisjärjestöjen jäseniä arvioidaan olevan noin 40 000 henkilöä. Esteettömyys ja saavutettavuus ovat edistyneet ja kehittyneet Espoossa mm. vammaisasiamiehen ja esteettömyysasiamiehen toiminnan vuoksi. Työtä on edistänyt myös kaupunginhallituksen nimeämä Esteetön Espoo työryhmä, jota on vetänyt perusturvajohtaja. Tietoisuus ja asenneilmasto ovat parantuneet. Uusi julkinen rakentaminen sekä uuden rakennetun ympäristön suunnittelu ja rakentaminen ottavat esteettömyyden huomioon lakien, määräysten ja ohjeiden perusteella, mutta peruskorjausten hidas eteneminen ja esteettömyyskorjauksiin käytettävissä olevan rahoituksen vähäisyys hidastavat esteettömyyden toteutumista. Palveluiden saavutettavuus ja saatavuus ovat edistyneet viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta edelleen riittää haasteita tasavertaisuuden saavuttamiseksi esim. sähköisten palveluiden toteuttamisessa. Uudessa esteettömyysohjelmassa 2020 on määritetty tavoitteet esteettömyyden ja saavutettavuuden pitkän tähtäimen kehittämiseksi Espoossa. Esteettömyyden ja saavutettavuuden kokonaisvaltainen kehittäminen edellyttää selkeää tavoitteiden asettelua, hyvää suunnittelua ja toimintaa, koordinointia ja monen tahon yhteistyötä. Esteettömyys ja saavutettavuus tulee saada osaksi jokapäiväistä toimintaa kaikilla toiminta-, suunnittelu- ja toteutustasoilla. Rakennusten osalta tavoitteena tulee olla kaikkien rakennusten esteettömyys ja työpaikkojen monimuotoisuus. Lakien, asetusten ja rakentamismääräysten perusteella esteettömyyden tulee uudisrakentamisessa toteutua hyvin. Rakentamismääräyksiä noudatetaan soveltaen korjausrakentamisessa, joten vanhassa rakennuskannassa ongelmat pysyvät jos asiaan ei kiinnitetä erityistä huomiota. Kaupungilla on sopimusteknisiä sekä suunnittelun ja toteutuksen ohjaukseen liittyviä keinoja sekä kannustinmahdollisuuksia myös määräystasoa paremman esteettömyyden saavuttamiseksi.
4 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Espoo strategia Espoo-strategiassa 2010 2013 on määritetty Espoon visio ja Espoon arvot. Espoo-visio 2020 Espoon arvot Espoo on hyvä paikka asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää. Espoo on moniarvoinen ja monikulttuurinen kaupunki. Espoon historiallinen perinne, vaihteleva luonto, merellisyys, viihtyisät asuinalueet ja toimivat yhteydet muodostavat turvallisen kaupunkiympäristön. Espoo on yksilön ja yhteisen vastuun kaupunki. Espoossa on laadukkaat palvelut ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Espoo tunnetaan maailmanlaajuisesti verkottuneena huipputeknologian, koulutuksen, kulttuurin, liikunnan, tutkimuksen ja innovaatioiden erityisosaajana. Espoo on ilmastomuutoksen torjunnan edelläkävijä. Asukas- ja asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden arvostamista kaikessa toiminnassa. Asukas- ja asiakaslähtöisyys koskee niin asukkaille ja muille asiakkaille annettavia palveluja kuin organisaation sisäisiäkin palveluja. Suvaitsevaisuudella ja tasa-arvolla tarkoitetaan toisten ajatusten arvostamista, eri mielipiteiden yhtäläistä kuuntelua, ihmisten tasa-arvoa ja oikeudenmukaista kohtelua, sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä sekä erilaisuuden ymmärtämistä niin yksilö- kuin ryhmätasolla. Luovuudella ja innovatiivisuudella tarkoitetaan uusien asioiden ja ideoiden tuottamista ja käyttöönottoa, jatkuvaa monipuolista kokeilu-, tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä nopeaa omaksumista ja oppimista. Kumppanuudella ja yhteisöllisyydellä tarkoitetaan kaikkia osapuolia hyödyttävää avointa yhteistyötä ja verkostomaista työtapaa sekä monipuolisia liittoutuma- ja kumppanisuhteita. Tuloksellisuudella ja vaikuttavuudella tarkoitetaan toiminnan tuottavuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta. Tuloksellisella toiminnalla saavutetaan haluttuja vaikutuksia. Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan, että kehitämme kaupunkia noudattaen kaikissa ratkaisuissa kestävän kehityksen periaatteita. Edistämme toiminnallamme ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä Esteettömyys Espoon strategian ja Espoon arvojen tavoitteena on esteetön Espoo. Espoolaisille asukkaille tuotetut palvelut ovat kaikkien helposti saavutettavissa sekä ympäristö ja rakennukset kaikille sopivasti rakennetut ja esteettömät.
5 2.2 Esteetön Espoo työryhmä Esteetön Espoo työryhmä perustettiin lakkautetun esteettömyysohjelman mukaisen ohjausryhmän tilalle. Esteetön Espoo työryhmän muodostaa Espoon Vammaispoliittisen ohjelman vastuuryhmä. Työryhmä on laatinut Esteettömän Espoon toteuttamiseksi tavoitteet, jotka kaupunginhallitus on hyväksynyt 4.4.2011. Tavoitteet ovat: 1. Toimiva arki ja mahdollisuus osallistua Etsimme yhdessä kaikkien espoolaisten kanssa aktiivisesti parannuskohteita ja innovatiivisia ratkaisuja. Luomme esteettömyydellä mahdollisuudet toimivaan arkeen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen iästä ja toimintakyvystä riippumatta. 2. Ympäristö ja rakennukset ihmisiä varten Hyödynnämme rakennetun ympäristön suunnittelussa käyttäjien kokemuksia, uusinta esteettömyystietoa ja -ratkaisuja sekä olemme aktiivisesti mukana niiden kehittämisessä. Edistämme asuntotuotannossa ihmisen koko elinkaareen sopivien asuntojen rakentamista. Pidämme esteettömyyttä olennaisena osana rakentamisen laatua. Edistämme kestävää kehitystä kaikille sopivan esteettömän ympäristön rakentamisella. 3. Pääsy palveluihin ja vapaus liikkumiseen Teemme palveluista saavutettavia ja helppokäyttöisiä. Teemme erilaisille käyttäjäryhmille soveltuvia sähköisiä palveluja. Tarjoamme aina myös muita tapoja ottaa yhteyttä ja käyttää palveluja. Rakennamme joukkoliikenteen terminaalit ja pysäkit esteettömiksi. Tuemme tarvittaessa omatoimista liikkumista kuljetuspalveluilla 2.3 Esteettömyyttä koskeva lainsäädäntö ja ohjeet Suomen perustuslaki 6 Perustuslain mukaan syrjintä vammaisuuden perusteella on kielletty. Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perustuslaki edellyttää paitsi syrjivien käytäntöjen poistamista myös aktiivista toimintaa yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Syrjintä on nykyisin kielletty myös rikoslain mukaan. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja asetus (MRL 5, 117, 117 e, 167 ja MRA 53 ) Maankäyttö- ja rakennuslaki määrittää tavoitteet ja pyrkimyksen edistää alueiden käytön suunnittelua sekä riittävää vaikutusten arviointia siten, että turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elinympäristön luminen on mahdollista. Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. Kunnan määräämä viranomainen valvoo osaltaan, että liikenneväylät, kadut, torit ja katuaukiot sekä puistot ja oleskeluun tarkoitetut ulkotilat täyttävät hyvän kaupunkikuvan ja
6 viihtyisyyden vaatimukset. Kevyen liikenteen väylät tulee säilyttää esteettöminä ja turvallisina. Suomen rakentamismääräyskokoelma Suomen rakentamismääräyskokoelmassa annetaan määräyksiä ja ohjeita esteettömästä rakentamisesta ja ympäristöstä. Määräykset ovat uudisrakentamisessa velvoittavia ja korjaus- ja muutostyössä sovellettavia. Espoon kaupungilla käytössä olevat ohjeet 2013 Muut ohjeet 2.4 Esteettömyyden määrittely Espoon rakennusjärjestys SuRaKu, Esteettömien julkisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon ohjeistaminen Katualueita koskevat tyyppipiirustukset Aluesuunnittelun käsikirja, luku Esteettömyys Esteettömyys kaavoituksessa Ohje esteettömäksi rakentamisesta, Tilakeskus Liikkumisesteetön Pientalo Esteetön wc-tila, suunnitteluohje Kevyen liikenteen tyyppikaidemallisto ja kaiteiden käytön ohje Invalidiliiton esteettömyyssivut (www.esteeton.fi) RT-kortit Pääkaupunkiseudun yhtenäiset käytännöt -ohjeet, PKS-kortit Esteetön rakennus ja ympäristö, suunnitteluopas, Rakennustieto Esteettömyys ja saavutettavuus tarkoittavat sitä, että fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen ympäristö, palvelut tiedonsaanti sekä asenteet ovat sellaisia, että jokainen henkilö ominaisuuksistaan riippumatta pystyy toimimaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Esteettömyys ja saavutettavuus mahdollistavat kaikkien kansalaisten sujuvan osallistumisen työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun. Se merkitsee palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, välineiden käytettävyyttä, tiedon ymmärrettävyyttä ja mahdollisuutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Palvelut ja rakennettu ympäristö ovat esteettömiä silloin, kun ne ovat kaikkien käyttäjien kannalta helposti saavutettavia, toimivia, turvallisia ja miellyttäviä käyttää. Kun suunnittelussa huolehditaan erityisesti lasten, ikääntyneiden ja eri tavoin vammaisten tarpeista, syntyy samalla kaikille soveltuvia palveluita, rakennuksia ja ympäristöä. Tasaarvon näkökulmasta palveluiden, rakennusten ja yleisten alueiden tulee olla myös niiden henkilöiden saavutettavissa, joiden kyky liikkua tai muutoin toimia on rajoittunut. 2.5 Esteettömyyden ja saavutettavuuden aikaisempi toteutuminen Espoossa on toiminut vammaisasiamies vuodesta 2000 lähtien ja esteettömyysasia-mies vuodesta 2006 lähtien. Heidän työnkuvansa muodostuvat seuraavasti:
7 Vammaisasiamies Vammaisasiamies edistää ja selvittää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden yhdenvertaisuuden, tasa-arvon, perusoikeuksien ja syrjimättömyyden toteutumista muihin kaupunkilaisiin nähden. Toteuttaa toiminnallaan palvelujen saatavuutta sekä palvelujen ja ympäristön saavutettavuutta sekä myönteistä asennoitumista vammaisuutta ja esteettömyyttä kohtaan. Vammaisasiamies toimii vammaisneuvoston ja vammaispoliittisen ohjelman vastuuryhmän valmistelijana ja sihteerinä ja Esteetön Espoo -hankkeen ja esteettömyyden ohjausryhmän valmistelijana. Lisäksi vammaisasiamies toimii poikkihallinnollisena asiantuntijana Espoossa palvellen eri toimialojen päätöksentekoa sekä asiantuntijana työryhmissä ja kehittämishankkeissa. Hän ohjaa ja neuvoo vammaisia henkilöitä ja heidän läheisiään vammaisuuteen liittyvissä kysymyksissä sekä ottaa vastaan kuntalaisten ja järjestöjen palautetta ja kehittämisehdotuksia vammaisuuteen liittyvissä asioissa ja toimii linkkinä kaupungin eri toimijoiden ja paikallisten vammais- ja pitkäaikaissairaiden järjestöjen välillä. Vammaisasiamies laatii vuosittain myös katsauksen vammaisasiamiehen toiminnasta, toiminnassa esiin nousseista kehittämistarpeista ja toteutuneista toimenpiteistä. Esteettömyysasiamies Edistää toimillaan Espoon julkisien rakennuksien, tilojen ja yleisten alueiden esteettömyyttä. Esteettömyysasiamiehen toimi sijaitsee katu- ja viherpalveluissa, joten hän valvoo työssään pääasiassa yleisiä tie-, katu- ja puistoalueita. Työhön sisältyy esteettömyyslausuntojen antaminen, sidosryhmien työryhmissä toimiminen, esteettömyys-tarkastuksien tekeminen, esteettömyysaloitteiden käsitteleminen ja ohjeistojen laatiminen. Haastattelujen tuloksia Edellisen esteettömyysohjelman toteutumista selvitettiin toimialojen ja sidosryhmien haastatteluin. Haastatteluissa esille tulleita asioita toteutumisen suhteen ovat mm. esteettömyysasiamiehen ja vammaisasiamiehen toteutunut toiminta, joiden koetaan edistäneen esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Tekninen ja ympäristötoimi on tehnyt paljon fyysistä esteettömyyttä edistäviä toimenpiteitä ja sosiaali- ja terveystoimi vastaavasti palveluiden saavutettavuutta edistäviä toimenpiteitä. Julkisessa uudisrakentamisessa toteutuvat esteettömyys- ja saavutettavuusvaatimukset hyvin. Asenneilmasto on parantunut paljon, mutta edelleen löytyy esteettömyyttä vähätteleviäkin mielipiteitä. Resurssien tai rahoituksen puutteeseen vedotaan usein. Olemassa olevien palvelujen ja rakennuskannan korjaaminen on hidasta, eikä esteettömyyttä tai saavutettavuutta korjaaviin, pieniinkään toimenpiteisiin tahdo löytyä rahoitusta. Haasteita ovat myös tiedon ja jatkuvan koulutuksen jakaminen ja järjestäminen sekä eri toimialojen välisten hallinnollisten rajapintojen ylittäminen. Tietoa esteettömien ratkaisujen tärkeydestä tulee jatkuvasti jakaa ja varmistaa suunnittelusta toteuttamiseen sekä kunnossapitoon ja ylläpitoon. Kaupungin johdon ja toimialojen johdon sekä poliittisten päättäjien sitoutumista pidetään erittäin tärkeänä. Sitoutumisen tulee näkyä talous- ja toimintasuunnitelmissa niin, että esteettömyyden ja saavutettavuuden toteuttamiselle varataan budjeteissa rahaa ja niiden toteuttamiselle määritetään selvät vastuu- ja seurantatahot. Esteettömyys ja saavutettavuus tulee kirjata Espoon kaupungin uudistuvaan strategiaan. Kaupungin hankintastrategian mukaisesti esteettömyys ja saavutettavuus tulee kirjata soveltuviin kilpailutusasiakirjoihin ja niiden vaatimuksiin.
8 3 ESTEETTÖMYYSOHJELMA 3.1 Visio ESTEETÖN ESPOO Esteetön Espoo on tasa-arvoinen, suvaitsevainen ja hyvä paikka asua, asioida ja tehdä työtä. Espoossa toiminnot, alueet, palvelut ja työpaikat ovat tasavertaisesti kaikkien saavutettavissa ja liikkuminen on helppoa. 3.2 Tavoitteet Esteettömyyden toteuttamiseksi Espoon kaupunki on määritellyt seuraavat esteettömyyden tavoitteet. TAVOITE 1 Espoosta tehdään toimiva ja esteetön vuoteen 2020 mennessä tuottamalla, rakentamalla ja parantamalla kaupungin palvelut, työpaikat, yleiset alueet, julkiset ja yksityiset palvelurakennukset ja joukkoliikenteen ratkaisut saavutettaviksi, esteettömiksi ja turvallisiksi kaikille ihmisille. Palvelut ja tiedonsaanti tuotetaan niin, että ne ovat kaikille toimivat ja saavutettavat. Työssä huomioidaan ikääntymispoliittinen ohjelma ja vammaispoliittinen ohjelma sekä niiden tavoitteet. Työssä huomioidaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen. TAVOITE 2 Espoon kaupungin johto sitoutuu kaupungin vuotuisessa talous- ja toimintasuunnittelussa esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseen ja toimeenpanoon. TAVOITE 3 Kaikki Espoon kaupungin toimialat tekevät viisivuotiset esteettömyyden ja saavutettavuuden toteuttamisen talous- ja toimintasuunnitelmat, joissa määritetään resurssit, toimenpiteet, vastuutahot ja aikataulut. TAVOITE 4 Esteettömyys- ja vammaisasiamies ovat toimialoista riippumattomia esteettömyyden ja saavutettavuuden edistäjiä ja tiedonjakajia. Asiamiehillä on riittävät toimintaedellytykset.
9 3.3 Organisointi Esteettömyyden edistämisen organisointi on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuva 1. Esteettömyyden edistämisen organisointi.
10 4 TOIMENPITEET ESTEETTÖMYYDEN LISÄÄMISEKSI 1. Kaupungin hallinto ja toimialojen johto hyväksyvät esteettömyysohjelman ja sitoutuvat sen toimeenpanoon ja varaavat ohjelman toteuttamiselle riittävät resurssit vuosittaisiin talous- ja toimintasuunnitelmiin. 2. Kaupunginjohtaja nimeää esteettömyyden toteuttamisen ohjausryhmän, johon tulee kaikkien toimialojen sekä vammais- ja vanhusneuvoston edustus. Ohjausryhmä raportoi esteettömyyden edistymisestä vähintään kerran vuodessa kaupunginhallitukselle ja vammaisneuvostolle. 3. Esteettömyys- ja vammaisasiamiesten valtuudet lisätään koskemaan kaikkia toimialoja. Esteettömyys- ja vammaisasiamiehille taataan tarvittavat valtuudet edistää toimenpiteitä palveluiden ja ympäristön esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseksi. 4. Kaikki toimialat määrittelevät saavutettavuuteen ja esteettömyyteen liittyvät tavoitteensa osana oman toiminnan suunnittelua. Kukin toimiala huomioi talous- ja toimintasuunnitelmissaan Esteetön Espoo -ohjelman tavoitteet ja varaa toteuttamiselle tarvittavat resurssit. Tulos- ja toimintayksiköt nimeävät kukin oman esteettömyys- ja saavutettavuusvastaavan. 5. Toimialojen ja tulosyksiköiden yhteistyötä lisätään esteettömyyden ja saavutettavuuden kokonaisuuksien turvaamiseksi. 6. Määritetään saavutettavien palvelujen ja esteettömän kaupunkiympäristön laatukriteerit ja niiden seurantajärjestelmä. Esteettömyys ja saavutettavuus sisällytetään Espoon kaupungin strategiaan. Espoon tuottamat palvelut kehitetään hyvin toimiviksi, esteettömiksi ja helposti saavutettaviksi kaikille. Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti myös yksityisen ja valtion sektorin kanssa. Esteetön rakennus: rakennukset ovat helppokulkuisia, saavutettavia, käytettäviä ja toimivia sekä kaikille käyttäjille sopivia; esteettöminä ylläpidettyjä. Esteetön joukkoliikenne: kaikille soveltuva joukkoliikennejärjestelmä, pysäkkeineen, asemineen sekä koulutettuine ja palveluhenkisine henkilökuntineen. Esteetön kaupunkiympäristö: edistää esteettömien verkostojen ja alueellisten kokonaisuuksien toteutumista ja kunnossapitoa sekä esteettömiä arkiliikkumiseen ja virkistäytymiseen tarkoitettuja reittejä sekä niistä tiedottamista. 7. Kaupallisten ja valtion palvelujen tuottajien sekä Espoon kauppakamarin kanssa kartoitetaan ja korjataan huonosti saavutettavat Espoon kaupungin palvelu- ja yleisötilat sekä kaupalliset ja valtion palvelut kaikille toimiviksi, saavutettaviksi ja esteettömiksi. 8. Perustetaan esteettömyyden ja saavutettavuuden tietopankki. 9. Varmistetaan jatkuvalla, käyttäjälähtöisellä ja toimialarajat ylittävällä koulutuksella saavutettavien palvelujen sekä esteettömän ympäristön suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon tiedonsaanti.