2/2004 VVO:n sidosryhmälehti ja osavuosikatsaus TALOUS Tekesin Ari Ahonen Teknologiaohjelmalla ulos suljetun talouden ajasta Teknologiaohjelmalla Yhteiskuntavastuu Tekesin teknologiajohtaja Ari Ahosen mielestä asuntosektori tarvitsee oman teknologiaohjelman. Jotta ala voi murtautua suljetun talouden ajasta, tarvitaan suurta muutosta, todellisten liiketoimintatapojen käyttöönottoa, Ari Ahonen painottaa. s.4 EK:n Riitta Larnimaa ulos toteuttaa suljetun yrityksen talouden ajasta kestävää kehitystä s.4 Urpo Piilo Asiakaslähtöinen toiminta on VVO:n keskeinen haaste Osavuosikatsaus 1.1. 31.8.2004 Tervettä kasvua s.8 VVO-konsernin liikevaihto oli tämän vuoden tammi elokuussa 223,6 miljoonaa euroa. Kasvu on 30,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuokratuotot kasvoivat 8,1 prosenttia. Liikevaihdosta yli kaksi kolmannesta tuli kiinteistöomistuksesta, yli viidennes rakennuttamisesta sekä muusta toiminnasta kolme prosenttia. Konsernin tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 25,9 miljoonaa euroa. Koko vuoden tuloksen arvioidaan olevan edellistä vuotta jonkin verran suurempi. s.10 ARA ostaisi tontteja valtiolta s.9 Ylijohtaja Teuvo Ijäs ostaisi valtiolta ARAn sosiaaliseen asuntotuotantoon sopivia tontteja sen sijaan, että luovuttaisi varoja budjetin katteeksi. Energiaesteri haastaa ympäristökeskusteluun s.2 Koska julkisuudessa käsitellään ympäristövaikutuksia teoreettisesti, ei rivikansalainen pysty muodostamaan itselleen kuvaa siitä mikä on totta. www.energiaesteri.fi foorumi on tarkoitettu kaikille, jotka asuvat. Sivuston äiti, Esteri haluaa saada ihmiset huomaamaan, kuinka helppoa on tehdä ympäristötekoja asumisen arjessa.
Talous Vantaan Puu-Ylästö uutta nykyaikaista puurakentamista Lukijalle VVO Asuminen & Talous on lunastanut paikkansa yrityksemme talousviestinnän kanavana. Olemme saaneet runsaasti myönteistä palautetta siitä, että uutisten ja virallisten tunnuslukujen ohella olemme tarjonneet hyödyllistä tietoa yrityksemme liiketoiminnasta sekä laajemmaltikin asunto- ja kiinteistöalan teemoista. Lisääntyneet asumisvaihtoehdot näkyvät vuokra-asuntomarkkinoilla vaihtuvuuden kasvuna ja asiakasuskollisuuden laskuna. VVO:n liiketoimintajohtaja Urpo Piilon mukaan VVO:n haaste ja kilpailukyvyn kehittämisen ehto onkin pystyä muuntautumaan tuotekeskeisestä asiakaslähtöiseen toimintatapaan. Asuntorahaston ylijohtaja Teuvo Ijäs puolestaan ehdottaa lääkkeeksi tonttipulaan, että ARA käyttäisi runsaita kassavarojaan tonttimaan ostoon valtiolta. Henkilöjutussamme Tekesin teknologiajohtaja Ari Ahonen sanoo, että asuntosektorin olisi vihdoin aika siirtyä suljetusta taloudesta markkinatalouteen. Muutoksen veturiksi hän ehdottaa alalle teknologiaohjelmaa ja politiikan poistamista bisneksen tieltä. EK:n johtava asiantuntija Riitta Larnimaa sanoo haastattelussaan, että vain kilpailukykyinen ja taloudellisesti menestyvä yritys pystyy huolehtimaan yhteiskuntavastuustaan. Tästä me VVO:ssa olemme samaa mieltä. Toivotan hyviä lukuhetkiä Marketta Vehkametsä viestintäjohtaja Vantaan Ylästöön rakennetaan uusi nykyaikaista puutaloarkkitehtuuria edustava Puu-Ylästön pientaloalue. Sen suunnittelun yhtenä tavoitteena on kehittää kestäviä puurakententeisia osia ja materiaaleja. Suunnittelussa painottuvat puun keskeiset hyvät ominaisuudet, terveellisyys, turvallisuus, luonnonläheisyys sekä materiaalin helppo työstettävyys. Myös asukkaat, jotka tutkimuksen mukaan arvostavat terveellisyyttä, ulkonäköä ja ekologisuutta, ovat olleet suunnittelun lähtökohtana. Puu-Ylästö on myös esimerkki uudenlaisesta yhteistyöstä kaupungin kanssa, jonka tuloksena VVO, SRV Westerlund ja arkkitehtitoimisto Forma- Futura laativat alueelle sekä asemakaavan että rakennussuunnitelman. Puu-Ylästöön rakennetaan 123 omistusasuntoa yksi- ja kaksitasoisiin erillis- ja paritaloihin. Asumisen ympäristövaikutuksista keskustellaan nyt! Ympäristövaikutuksia ja erityisesti ilmastonmuutosta käsitellään usein teoreettisesti ja ristiriitaisesti. Tavallinen riviasukas kokee, ettei yksittäisillä teoilla ole suurtakaan vaikutusta ympäristön tilaan tai asumisen laatuun. Mutta juuri hän itse voi omilla valinnoillaan tehdä ympäristötekoja. Ja kun näitä tekoja tekee tarpeeksi monet, sillä alkaa olla todellisia vaikutuksia erityisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, sanoo ympäristöpäällikkö Niina Savolainen. VVO on avannut uuden nettikeskustelufoorumin www.energiaesteri.fi. Tämän päivän ihmisille ympäristöasioista pitää osata puhua kiinnostavasti ja pysäyttävästi. Niillä kanavilla, joita ihmiset käyttävät ja niin selkeästi ja yksinkertaisesti, että sanoma jää mieleen ja alkaa vaikuttaa myös tekoina. www.energiaesteri.fi foorumi on tarkoitettu kaikille, jotka asuvat. Mukaan on haastettu myös kiinteistönpidon ammattilaisia ja ympäristöasioiden tuntijoita, jotta vuoropuhelusta tulisi paitsi värikästä, myös antoisaa ja hyödyllistä, Savolainen jatkaa. Sivustolla on nähtävissä myös Asuminen ja ilmastonmuutos-video. Lisäksi SRV Westerlund ja VVO rakentavat myös pääosan alueen kunnallistekniikasta. Alueen toteuttamiseen osallistuu edellisten lisäksi myös Finnforest Oyj, joka on palkittu vastaavantyyppisistä hankkeista pohjoismaissa. Puhetta pihalla vaikutetaan yhdessä Pihapuhe -kampanja on osa VVO:n ympäristöohjelmaa, jossa on sitouduttu ympäristötietoisen asumiskulttuurin kehittämiseen. Kampanjan tavoitteena on tehdä vaikeista ympäristöasioista tavallisia, konkreettisia ja kiinnostavia niin, että asuntoalan eri toimijat tuntevat ilmastonmuutoksen vaikutukset, ovat tietoisia siihen liittyvästä ympäristövastuustaan sekä motivoituneita omaksumaan toimintatapoja ilmiön hillitsemiseksi. Sivuston äiti, Esteri haluaa saada ihmiset huomaamaan, kuinka helppoa on tehdä ympäristötekoja asumisen arjessa. 2
Väinö Linnan reliefi paljastettiin Tampereella VVO on halunnut kunnioittaa muistoreliefillä kirjailija Väinö Linnaa ja hänen suurtyötään Tuntematon Sotilas. Reliefi paljastettiin lokakuussa Tampereella osana Euroopan rakennusperintöpäivän Pirkanmaan tapahtumaa. Väinö Linna asui 50 vuotta sitten Puuvillatehtaankatu 15:ssa, joka sijaitsee Amurinlinnan korttelissa. Linnan kirjoitti Tuntemattoman Sotilaan ja asui perheineen talossa kahden huoneen ja keittiön huoneistossa. Amurinlinnan kortteli siirtyi VVO:n omistukseen 1997. Puolet korttelin asunnoista perusparannettiin vuosina 1998 2000. Toisen puolen asunnoista on korjannut entinen omistaja Askokonserni. Reliefin paljasti eduskunnan puhemies Paavo Lipponen. Kuvassa myös ARA:n ylijohtaja Teuvo Ijäs (vas.),työväen keskusmuseoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jukka Hako, Tampereen apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen ja VVO:n konsernijohtaja Ben Grass. Kuvanveistäjä Mauno Kiviojan tekemä reliefi sai paikkansa kirjailijan entisen kotioven vieressä. Kilterinmäen uusi asuinalue edistää Myyrmäen elinvoimaisuutta HTV:n laajakaista pääkaupunkiseudulle Myyrmannin kauppakeskuksen välittömään läheisyyteen Rajatorpantien eteläpuoliselle alueelle suunnitellaan uutta Kilterinmäen asuinaluetta. Vantaan kaupunginvaltuusto käsittelee alueen kaavamuutosta ensi vuoden alussa, jonka jälkeen käynnistyy alueen rakentaminen, joka käsittää kaikkiaan 45 200 kerrosneliömetriä. Viiden vuoden aikana VVO rakennuttaa Kilterinmäkeen yhteensä noin 600 uutta asuntoa. Uudelle asuinalueelle rakennutetaan monipuolisesti omistus- ja vuokra-asuntoja sekä mahdollisesti myös erityis-, asumisoikeus- ja osaomistusasuntoja. Monipuolisilla talotyypeillä, kuten lamellitaloilla, noppamaisilla kerrostaloilla sekä pienkerros- ja rivitaloilla toteutetaan tulevien asukkaiden erilaisia asuntotoiveita, sekä huomioidaan eri elämäntilanteiden ja elämäntapojen asettamat vaatimukset. Asuntojen ja asuinalueen suunnittelussa korostetaan toiminnallisuutta, turvallisuutta ja asumisviihtyisyyttä palvelujen, hyvien liikenneyhteyksien ja luonnon läheisyydessä. Kilterinmäki tulee entisestään vahvistamaan Myyrmäen vetovoimaisuutta merkittävänä aluekeskuksena. Pitkäjänteistä yhteistyötä kunnan kanssa VVO, Fortum ja Vantaan kaupunki ovat tehneet kiinteää yhteistyötä Kilterinmäen asuinalueen kaavamuutoksessa, jossa rakennuttaja VVO on alusta alkaen mukana myös maankäytön suunnittelussa. Uudenlaisessa kumppanuusrakennuttamisessa pyritään lisäämään tonttitarjontaa, joka mahdollistaisi erilaisten korkeatasoisten asuinalueiden kehittämisen nopeasti ja hallitusti. Yhteistyössä hoidetaan myös alueen markkinointia ja viestintää. Myyrmäen uusi asuinalue tulee olemaan esimerkki inhimillisesti toteutettavasta täydennysrakentamisesta. Kilterinaukio yhteiskäyttötiloineen muodostaa alueen painopisteen. Torniaihetta korostetaan arkkitehtonisesti yksinkertaisilla pelkistetyillä pinnoilla. Torilla on tasoeroja. HTV ja VVO ovat sopineet VVO:n koko nykyisen vuokra-asuntokannan liittämisestä HTV:n laajakaistaiseen kaapeliverkkoon pääkaupunkiseudulla. Sopimus merkitsee HTV:n digi-tv- ja laajakaistapalvelujen tuloa tarjolle VVO:n kaikkiin vuokraasuntoihin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Verkkoon liitetyissä kiinteistöissä on digi-tvvalmiuden lisäksi tarjolla myös valmis huoneistokohtainen laajakaistaratkaisu. VVO valitsi SAP-ohjelmiston VVO:n talous- ja henkilöstöhallinto ovat uudistaneet keskeisimmät tietojärjestelmänsä ja valinneet SAP-ohjelmistot uusiksi työkaluikseen. Tietohallintojohtaja Mikko Pöyryn mukaan SAP:n kirjanpito-ohjelmistossa on VVO:lle tärkeän käyttöomaisuuskirjanpidon ominaisuudet ovat ylivertaiset ja konsernikirjanpitoajattelu on viety pitkälle. Henkilöstöhallinnon järjestelmän käyttöönoton suunnittelu on jo alkanut ja kirjanpito-ohjelma otetaan käyttöön vaiheittain syksystä 2005 alkaen. 3
Henkilö Alan heikkous on, että vielä nyt paras bisnes tehdään ostamalla raakamaata, jonka arvo nousee kaavoituksella, sanoo Ari Ahonen. Tekesin Ari Ahonen haluaa asuntosektorille teknologiaohjelman Tekesin teknologiajohtaja Ari Ahonen haluaa asuntosektorille oman teknologiaohjelman. Sitä tarvitaan, jotta ala voi murtautua suljetun talouden ajasta. Jotta kiinteistö- ja rakennusala voisi siirtyä markkinatalouteen, tarvitaan suurta muutosta, todellisten liiketoimintatapojen käyttöönottoa, Ari Ahonen painottaa tulevaisuuden haastetta. Hän kertoo Tekesin panostaneen koko toimintansa ajan, yli 20 vuotta, rakentamiseen. Tunnustusta hän antaa rakennus- ja kiinteistöalan yhteiselle klusterille. Järkevintä ja edistyksellisintä on ollut muodostaa rakennus- ja kiinteistöalan yhteinen klusteri, jollaista eivät muut Euroopan maat ole vielä ymmärtäneet. Suomella on paljon annettavaa Euroopalle eri toimialoista muodostuvien kokonaisuuksien yhteistyöstä, klusterin kehittämisestä. Kiinteistö- ja rakennusklusteri on kymmenen prosenttia Suomen koko viennistä ja tuo luku olisi helppo kaksinkertaistaa. Ala sitoo paljon pääomia, jotka on saatava tuottamaan. Kolmen prosentin tuottavuuden kasvu vuosittain toisi 1 1,5 miljardia euroa. Tämä nostaisi alan muun perinteisen teollisuuden tasolle! Politiikka raivattava bisneksen tieltä Ari Ahonen vaatii liiketoiminnan avaamista, jonka esteeksi hän nimeää politiikan. Poliittisesti ei ole herätty näkemään alan mahdollisuuksia, jos ala toimisi todellisten liiketoimintaperiaatteiden mukaan. Heikkous on siinä, että vielä nyt paras bisnes tehdään ostamalla raakamaata, jonka arvo nousee kaavoituksella. Kaavoitus, rahoitus ja yleishyödyllisyys ovat kaikki yhteiskunnan ohjauksessa. Sen sijaan asuntosektori olisi nähtävä yhtenä kansainvälisen kilpailukyvyn veturina; hyvällä asumisella kilpaillaan vielä kansainvälisillä yritys- ja työntekijämarkkinoilla. Rahoitus- ja hallintamuoto estävät yritystä hankkimasta lisäarvoa teknologiaa kehittämällä. Teknologiakustannuksia ei voi lisätä tuotteen hintaan, koska sekä tuotannon rahoittaminen että tuotteen hinta, vuokra, on säädeltyä. Yleishyödyllisyyden avoimuus ei riitä Kun kuluttajat ja yritykset globalisoituvat, kiinteistöalan on pystyttävä tarjoamaan kiinteistöissä globalisoituneille yrityksille ja kuluttajillekin samoja ominaisuuksia kuin he saavat muualla maailmassa. Normit standardisoituvat, esimerkiksi hotelliketju Holiday Inn vaatii samat paloturvallisuusnormit kaikkialla missä se toimii. On hyvä 4
asia, että rakentajat verkottuvat globaalisti. Silloin he pystyvät palvelemaan kiinteistöalaa yhdenmukaisilla tuotteilla ja palveluilla, Ahonen sanoo. Ahosen mukaan suurimmat kiinteistöyhtiöt ovat pörssissä noteerattuja amerikkalaisia rahastoja, jotka toimivat avoimessa toimintaympäristössä. Sen sijaan yritysten yleishyödyllisyys toimintaperiaatteena on vaikea samanlaisessa ympäristössä, koska niiden avoimuus ei ole riittävää. Myöskään julkinen ohjaus ei sovi tähän kuvioon. Yleishyödyllisten yhtiöiden kahdeksan prosentin voitto on säätelytaloutta, Ahonen sanoo. Hänen mukaansa Suomessa tarvitaan ammattimaisia asunto-omistajia, jotka luovat linjat ja näyttävät liiketoiminnan suunnan. Tarvitaan sekä Euroopantasoisia että globaaleja asuntoihin erikoistuneita rahastoja. Tekes voi tarjota välineitä, mutta se ei voi ohjata bisnestä. Yritysten on itse tahdottava muutosta, joka menee asuntoalan ytimeen asti. Sellaisen muutoksen merkit ovat näkyvissä jo liikekiinteistöalalla. Sijoittajat ovat olleet myös viimeisten kahden vuoden aikana kiinnostuneita tekemään merkittäviä sijoituksia hyvin hoidettuihin asuinkiinteistöyhtiöihin. VVO on hyvä esimerkki yhtiöstä, johon kohdistuu sijoittajien mielenkiintoa ja se on onnistunut löytämään itselleen sopivan pääomarakenteen ja omistajat. Mikä mies? Suomella mahdollisuus suunnannäyttäjäksi Koska Suomi on pieni ja nopea, sillä olisi mahdollisuuksia toimia suunnannäyttäjänä. Asumisen uudelleen arviointiin antavat vahvuuksia erilaiset asuntosegmentit, asiakkaan elämäntavan mukaan muuttuvat asumismuodot esimerkiksi: seniori-, kaupunki-, elämys- ja vapaa-ajanasunnot. Samoin etätyö ja tietotekniikan hyödyntäminen paikasta riippumatta auttavat asumisen uudelleen arvioinnissa, koska molemmat seikat ovat Suomessa jo arkipäivää. Teknologiajohtaja Ari Ahonen katsoo itse myös tulevaisuuteen. Ilme ei juuri muutu, kun pyytää arviota, miltä kiinteistö- ja rakennusala näyttää vuonna 2015. Yritysten kilpailuasema perustuu kolmeen tekijään: teknologiaan, innovaatioihin ja palveluun. Kansainvälisessä liiketoiminnassa liikkuu globaaleja toimijoita, niin suomalaisia kuin Suomessakin. Proaktiivisella alalla ajatellaan bisnes ensin -periaatteella. Etumatkaa saa visionääri ja nokkela. Myös muun teollisuuden moottorina asunto- ja kiinteistöala voi hyvinkin toimia vuonna 2015 muun teollisuuden moottorina kehittämällä innovaatioita. Ensimmäinen askel on asuinkiinteistösektorin lähtö Eurooppaan. Kova kysyntä ja markkinat ovat odottamassa jo nyt myös Aasiassa, erityisesti Japanissa. Olisi vain uskallettava ajatella suuria, ei vain kotimarkkinanäkökulmasta, sillä olemme jo osa Eurooppaa. A ri Ahonen on tehnyt asunto- ja korjausrakentamisesta sekä lisensiaattityönsä että väitöskirjansa. 25 vuotta alalla työskennellyt tekniikan tohtori tuli Tekesiin teknologiajohtajaksi seitsemän vuotta sitten. Rakennussuunnittelijana Juva Oy:ssa aloittanut Ahonen on kulkenut nykyiseen toimeensa sekä tutkijan että yritysjohtajan tietä. Vuosituhannen vaihteessa tie vei Piilaaksoon katsomaan mitä asiakkaat teknologialta odottavat, ja miten sitä voisi rakentamisessa toteuttaa. Metsästystä ja kalastusta harrastava Ahonen asu perheineen Kirkkonummen Masalassa. Mikro ja netti ovat kotona auki yötä päivää, koska ideat on kirjattava ylös, vaikka ne tulisivat mieleen keskellä yötä. Asumisen käännekohdat Ari Ahonen näkee suomalaisen asumisen keskeiset käännekohdat seuraavasti: Asuminen on aina ollut sosiaalipolitiikkaa ja myös merkittävä työllistäjä. Se on ollut talouden elementti, jolla on korjattu kansantalouden alamäkiä. 1900-luvun alusta sotiin asti teknologiaa edustivat keskuslämmitys ja viemäröinti. Teräsbetonirakentaminen mahdollisti kerrostalorakentamisen ja -asumisen. Sodanjälkeinen rintamamiesasutus syntyi, kun kansa säästi itselleen asunnot, joita sotakorvauksia maksavalla yhteiskunnalla ei ollut juuri mahdollisuuksia rahoittaa. Suomalainen omistusasunnossa asumisen suosio periytyy tältä ajalta, jolloin vallitseva asuntomuoto oli asunto-osakeyhtiö. Vuokraasuntoja ei juurikaan tehty. Maaltamuutto kaupunkiin 1960 ja -70-luvuilla. Asunnoista oli suuri tarve. Teollistumisen myötä tapahtui sama ilmiö kuin muualla Euroopassa 40 vuotta aiemmin. Kaupungistumisen myötä syntyi elementtirakentaminen. Raha vapautettiin 1980-luvun puolivälissä. Ala oli kaaoksessa. Rakentamisen buumi ylikuumensi asuntomarkkinat, kun ei kyetty näkemään, millainen vipu rahan vapautuminen oli. Nyt elämme kuoleman jälkeistä elämää, kun 1990-luvun alussa rakennus- ja kiinteistöala kuoli. Liikekiinteistöbisnes hyödynsi markkinat ja uudistui 1990-luvun puolivälissä. Syntyi oma liiketoiminnan alue ja merkittävä sijoituskohde. Kiinteistöistä haetaan ns. pitkää rahaa, joka ei ole yhtä tuottoisaa, mutta riskittömämpää kuin pörssisijoittaminen. Tekes eli Teknologian kehittämiskeskus aktivoi ja rahoittaa sekä tutkimusyksikköjen että yritysten haastavia tutkimus- ja tuotekehitysprojekteja. Se on myös mukana luomassa uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Vuonna 1983 perustettu Tekes käyttää vuosittain noin 400 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. 5
Keskiaukeama Larnimaa sanoo suomalaisyritysten olleen perinteisesti erittäin aktiivisia yhteiskuntavastuun asioissa myös EU:n piirissä. Yhteiskuntavastuu toteuttaa yrityksen kestävää kehitystä Yhteiskuntavastuu on yritysten tapa toteuttaa kestävän kehityksen periaatetta. Yrityksen on löydettävä tasapaino ja tapa toteuttaa asioita taloudellisten näkökulmien, ympäristöasioiden ja sosiaalisen vastuun välillä, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Riitta Larnimaa. Taloudellisissa asioissa keskeinen seikka on kannattavuus ja omistajien tuotto-odotukset ja niihin vastaaminen. Ympäristöasioissa vastaavasti materiaalien tehokas käyttö siten, että aiheutetaan mahdollisimman vähän päästöjä. Sosiaalisen vastuun alueella henkilöstö on kaikkein tärkein asia. Yhteiskuntavastuun konkreettisuus löytyy siitä, että koko ajan yritys punnitsee kaikkia kolmea näkökulmaa tehdessään päätöksiä. Oliko joku ratkaisu hyvä vai huono yhteiskuntavastuun kannalta riippuu yrityksen päätöksenteosta. Asiaa pohdittaessa vaakakuppi tietenkin heiluu kaikkien kolmen osa-alueen välillä ja kokonaisuus, jota yrityksen sisällä pohditaan, on ratkaiseva. Yhteiskuntavastuu koskettaa niin suuria kuin pieniä yrityksiä Larnimaan mukaan globalisaatio on yhteiskuntavastuuseen heräämisessä keskeinen asia. Sen myötä kun kaikki tieto kulkee ja yritykset liikkuvat ja toimivat globaaleilla markkinoilla asia on tullut vahvasti esille. Koska yritykset elävät verkostoissa, joissa on paljon erikokoisia yrityksiä, on selvää, että isot globaalisti toimivat suomalaisyritykset ovat olleet ensimmäisiä toimijoita. Entistä enemmän myös pk-yritykset ovat kiinnostuneet yhteiskuntavastuusta. Usein pk-yrityksissä toteutetaan ja ymmärretäänkin samoja asioita ilman hienoja malleja. Larnimaa sanoo suomalaisyritysten olleen perinteisesti erittäin aktiivisia yhteiskuntavastuun asioissa myös EU:n piirissä. Maailmalla järjestetyissä yhteiskuntavastuuraportteja vertailevissa kilpailuissa suomalaiset suuryritykset ovat menestyneet varsin mukavasti. Globaalissa maailmassa ja kilpailussa ei pärjää, jos yhteiskuntavastuuasiat eivät ole kunnossa. Yritysten julkisuuskuvalle on suuri merkitys, jos näitä asioita ei ole mietitty. Paljon puhutaan siitä, tuoko yhteiskuntavastuu kilpailuetua. Monet asettavat sen myös tavoitteeksi. Yritykset lähtevät siitä, että kilpailuetua saavutetaan, jos asiakas pitää sitä tärkeänä. Tänä päivänä asiakas haluaa tietää, mitä asian eteen tehdään. Sen 6
sijaan kilpailuetua on vaikea mitata. Nukkukaa rauhassa jos ette ole vielä heränneet. Mutta muistakaa, että kilpailijanne eivät nuku, kiteyttää Larnimaa lainaten pk-yrittäjän vanhaa sanontaa. Käytännössä haetaan parempia toimintoja Käytännössä yhteiskuntavastuu merkitsee entistä parempia toimintoja. Esimerkiksi ympäristöasioissa tiedetään, mitkä ovat omat päästöt ja miten niitä jatkuvasti parannetaan. Kun tiedetään omat ympäristövaikutukset, asetetaan itselle tavoitteita, joita lähdetään parantamaan asettamalla lisätavoitteita. Se on itse asiassa hyvin arkista työtä, Larnimaa sanoo. Sosiaalisen vastuun alueella koulutus- ja osaamisasiat ovat hyvin vahvasti esillä. Nyt ja tulevaisuudessa henkilöstö on kaikkein keskeisin asia. Myös tuoteturvallisuuteen liittyvät asiat korostuvat: Millainen tuote on käytössä, onko se turvallinen ja mitä muita ominaisuuksia siihen liittyy. Aika paljon korostuu se, ettei pitäisi keskustella vain siitä, miten tuotteita tuotetaan vaan myös, miten niitä kulutetaan. Vain kilpailukykyinen ja taloudellisesti menestyvä yritys pystyy huolehtimaan myös sosiaalisesta ja ympäristövastuustaan. VVO:ssa yhteiskuntavastuuseen liittyvät asiat perustuvat tällä hetkellä eettisiin periaatteisiin ja ympäristöohjelmaan. Eettiset periaatteet Asukkaille turvataan kohtuuhintainen ja turvallinen asuminen. Rajoituksista vapautuvat vuokra-asunnot säilytetään pääasiallisesti vuokra-asuntokäytössä. VVO:ssa asukkaat osallistuvat tiiviisti kiinteistöjen hoitoon. Asukasaktiiviisuus luo edellytyksiä asumisen laadun parantamiselle ja edesauttaa sosiaalisten verkostojen syntymistä. Asukkaiden ympäristökoulutukseen sekä energia- ja ympäristöeksperttien toimintaan panostetaan osana yhtiön ympäristöohjelmaa. VVO tuottaa asukkaille asumiseen ja VVO:laiseen asumiskulttuuriin liittyvää tietomateriaalia. VVO tuntee vastuunsa myös asuinalueiden yleisestä toimivuudesta ja viihtyvyydestä. VVO on aktiivisesti mukana suomalaisen asumiskulttuurin kehittämisessä. Ympäristöohjelma Kestävän kehityksen edistäminen on keskeisellä sijalla kaikessa VVO:n toiminnassa. Asuinympäristöjen kehittämisessä se merkitsee viihtyisyyden ja sosiaalisuuden lisäksi mahdollisuuksien luomista ympäristötietoiseen asumiseen. Rakennuttamisen ja kiinteistönpidon laatukriteereinä terveys- ja ympäristövaikutukset otetaan huomioon taloudellisten, teknisten ja toiminnallisten tekijöiden rinnalla. Ekologiseen kestävyyteen liittyviä kiinteistönpidon periaatteita ovat elinkaariajattelu ja ekotehokkuuden parantaminen. Vuorovaikutus ja yhteistyö asukkaiden kanssa on lähtökohtana myös ympäristötoiminnassa. Talokohtaisia asukasaktiiveja, energia- ja ympäristöeksperttejä on yli 1 000. Keskusorganisaatiossa on energiaan ja ympäristöasioihin keskittyneet sektoriasiantuntijat, ja jokaisessa aluetoimistoissa vastaavasti energiaisännöitsijä ja ympäristöisännöitsijä. 7
Liiketoiminta Asukkaan kannalta on tärkeää, että VVO hallitsee koko arvoketjua, jossa toimii lukuisa joukko yrityksiä ja tuhansia työntekijöitä, Piilo sanoo. Asiakaslähtöinen toiminta on keskeinen haaste VVO:lle VVO:n tavoite on kirkastaa asemansa maan johtavana asumispalvelujen tuottajana, sanoo yhtymän kiinteistöomistuksesta vastaava liiketoimintajohtaja Urpo Piilo. Hänen mielestään asiakaslähtöinen toiminta on VVO:n keskeinen haaste. VVO on maamme suurin valtakunnallinen asumispalvelujen tarjoaja, jolla on omistuksessaan lähes 38000 asuntoa yli 70 paikkakunnalla. Kiinteistöomistus ja asumispalvelut muodostavat VVO:n ydinliiketoiminnan ja sen osuus konsernin liikevaihdosta on 80 prosenttia. Urpo Piilo sanoo, että valtaosa VVO:n asunnoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla, sen kehyskunnissa sekä muilla kasvupaikkakunnilla. Näillä paikkakunnilla yhtiö pyrkii edelleen kasvattamaan toimintaansa. Muuttotappiokunnista on tarkoitus luopua jollain aikavälillä kokonaan myymällä asuntoja esimerkiksi paikallisille toimijoille, joilla saattaa olla VVO:ta paremmat edellytykset kehittää niitä mm. hallintamuotoa tai käyttötarkoitusta muuttamalla. Kemijärven kaupunki on esimerkiksi muuttanut menestyksellä tyhjiä vuokraasuntojaan etelän ihmisten kakkosasunnoiksi, Piilo sanoo. Suuruudesta on etua VVO:n strateginen tavoite on säilyä maan ykkösenä ja turvata asemansa toimintansa laadulla ja kokonaispalvelulla. Asemamme on tunnustettu keskeisissä toimintakunnissamme. Suurena valtakunnallisena toimijana meillä on pieniä paikallisia kiinteistönomistajia paremmat mahdollisuudet panostaa niin asiakkuuksien kuin palveluidenkin kehittämiseen. Olemme kiinnostava yhteistyökumppani. Esimerkkinä tästä on mm. Kone Oy:n kanssa tehty kumppanuussopimus satojen hissiemme huoltamiseksi. Asukkaan kannalta on tärkeää, että VVO hallitsee koko arvoketjua, jossa toimii lukuisia joukko yrityksiä ja tuhansia työntekijöitä. Siksi kumppanuussuhteet ovat meille erittäin tärkeitä, Piilo sanoo. Hänen mukaansa tällä hetkellä asuntomarkkinoilla selvästi nähtävissä oleva muutos on markkinoiden eriytyminen lähinnä maassamuuton seurauksena. Muuttotappioalueilla mietitään tyhjenevien talojen uusia käyttötarkoituksia. Kasvualueilla vilkkaasta rakentamisesta huolimatta hinnat nousevat, koska kysyntä on korkea. Matalien korkojen ja pitkien laina-aikojen vuoksi ensimmäistä kertaa omistusasumisesta on tullut vuokra-asumisen kilpailija. Kehitys näkyy myös meidän tilastoissa. 17 prosenttia poislähtevistä ilmoit- 8
taa syyksi omistusasuntoon muuton. Yleisin syy, 19 prosenttia, on edelleen paikkakunnan vaihto. Vaihtuvuus lisääntyy asiakasuskollisuutta tavoitellaan Piilon mukaan VVO uskoo vahvasti vuokralla-asumiseen myös tulevaisuudessa. Valtaosa asunnoistamme sijaitsee kasvualueilla, joihin ihmiset muuttavat ja tarvitsevat asunnon. Monipuolisella asuntotarjonnalla ja eri hallintamuodoilla on oma tärkeä roolinsa yhteiskuntamme toimivuudessa. Vaikka vaihtuvuus asunnoissamme on viime vuosina lisääntynyt, olemme pystyneet pitämään käyttöasteemme korkeana. Valtakunnallisilla mittareilla VVO:n asiakasuskollisuus ja käyttöaste ovat pääkilpailijoitaan parempia. Asumisen lisääntyneet vaihtoehdot näkyvät selkeästi kiristyvänä kilpailuna. Koska keskimääräinen asumisaika lyhenee ihmisten liikkuvuuden ja asumisvaihtoehtojen lisääntymisen myötä, korostuu asiakaskannattavuuden merkitys. Jokainen vaihto aiheuttaa kustannuksia ja mahdollisesti vuokratulon menetyksiä. Asunnonvaihtokustannuksia on saatava alemmaksi. Jo nyt suurin osa hakemuksista tulee netin kautta. Sähköisen kanavan mahdollisuuksia pyritään kaikissa toiminnoissa lisäämään. Asiakasuskollisuuden parantaminen on asiakkuuden kehittämisen keskeinen tavoite, Piilo sanoo. Parannamme talojamme 40 miljoonalla vuosittain Piilon mukaan VVO kehittää asumispalvelujaan ja hakee kilpailuetunsa tuntemalla asiakkaansa asumisprosessin muita paremmin. Meillä on toimivat välineet asiakassuhteen hoitoon. Asukashallintoon osallistuu tuhansia asukasaktiiveja, jotka kehittävät omaa asumisyhteisöään ja -ympäristöään vapaaehtoisesti. Hän sanoo kiinteistöjen elinkaaren ja asiakkaiden lisääntyvien laatuvaatimusten edellyttävän tuntuvia investointeja kiinteistöjen kunnossapitoon. Käytämme vuosittain yli 40 miljoonaa euroa kiinteistöjen suunnitelmallisiin korjauksiin. VVO kerää uusissakin taloissa korjausrahaa vuokran osana. Tällä tavalla pystymme tekemään korjauksia suunnitelmallisesti ilman tempoilevaa vuokrankorotuspolitiikkaa. Pitkäjänteisellä kunnossapidolla pystymme välttämään myös suuret kertaluontoiset peruskorjaukset, Piilo toteaa. Teuvo Ijäs ehdottaa valtiolle tonttikauppoja Valtion Asuntorahaston ylijohtaja Teuvo Ijäs ehdottaa, että ARA ostaa valtiolta osalla runsaita kassavarojaan sosiaaliseen asuntotuotantoon sopivaa tonttimaata. Voisimme helposti nykyisestä noin miljardin euron suuruisesta kassastamme käyttää esim. sata miljoonaa hyvien asuntotonttien ostoon. Myöhemmin vuokraisimme tontit kunnan lausunto huomioon ottaen laadukkaimman ja kohtuuhintaisen tarjouksen tehneelle rakennuttajalle sosiaaliseen asuntotuotantoon. Tällä tavalla valtio saisi heti merkittävästi tuloja sekä myöhemmin vielä tonteista saamamme vuokratulot. Tämä on mielestäni asuntopoliittinen vaihtoehto sille, että valtio veisi kassastamme saman summan budjetin katteeksi, Ijäs huomauttaa. Valtion Asuntorahaston kassaan on viimeisten vuosien aikana kerääntynyt runsaasti rahaa, koska aiemmin korkealla olleet aravalainojen korot tuottivat hyvin. Matalat markkinakorot puolestaan saivat lainaajat vaihtamaan aravan pankkilainaan ja maksamaan suuria määriä aravalainaa takaisin. Teuvo Ijäs odottaa rauhallisin mielin marraskuussa ARA:n roolia ja tehtäviä pohtivan selvitysmiehen esityksiä. Nykyinen toiminta on hyvä perusta, jota tulee säilyttää ja vahvistaa. On selvää, että uustuotannon lainotus vähenee ja kohdistuu pitkälti erityisryhmiin. Sen sijaan 400 000 käytössä olevan arava-asunnon muodostaman suuren kansallisomaisuuden hoitamiseen tarvitsemme lisää välineitä, Ijäs sanoo. Taloja pitäisi voida myydä aravalainoineen uuteen käyttötarkoitukseen Ylijohtaja Teuvo Ijäs on valmis vapauttamaan aravataloja säännöksistä hiljaisilla alueilla. Viime vuonna vapautui 1 700 asuntoa, ja tänä vuonna 3 000 asuntoa lisää. On molemminpuolinen etu, että aravasäännöistä voidaan joustaa asuntomarkkinoitten edellyttämällä tavalla. Uusi omistaja voi kehittää talon toimintaa. Samalla valtion riski minimoidaan, koska sijoitetut varat tulevat takaisin. Ijäs olisi valmis tarvittaessa ja vaikeissa tapauksissa myymään kokonaisia taloja aravalainoineen, jos talon käyttötarkoitus on tarkoituksenmukaista muuttaa asuntomarkkinatilanteen johdosta. Nyt käyttötarkoitusta on useimmiten muutettu vain yksittäisten huoneistojen osalta esimerkiksi silloin, kun tiloja on tarvittu päiväkotia varten. Jos talo muutetaan vaikka loma-asun- Valtio saisi heti merkittävästi tuloja sekä myöhemmin vielä tonteista saamamme vuokratulot, Teuvo Ijäs sanoo. noiksi, on valtion edun mukaista saada edelleen aravalainojen korot ja lyhennykset, kun toinen vaihtoehto olisi taloyhtiön konkurssi ja mittava luottotappio. Teuvo Ijäs painottaa, että aravarajoituksista ei pääsääntöisesti myönnetä vapautusta alueilla, joissa vuokrataloilla on hyvä kysyntä. Samoin uusia aravalainoja myönnetään vain kasvualueille, missä tiedetään asukkaita riittävän pitkäksi aikaa. 9
Osavuosikatsaus VVO-yhtymä Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.8.2004 Tervettä kasvua VVO-konsernin liikevaihto 1.1. 31.8.2004 oli 223,6 miljoonaa euroa (171,4 M ). Liikevaihto kasvoi edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 52,3 miljoonaa euroa (30,5 %), josta 16,4 miljoonaa euroa tuli omistusasuntotuotannon osakemyynnin kasvusta. VVO Omat Vuokra-asunnot Oy:n ja Kymppikoti Oy:n omistamien lyhyellä korkotuella tuotettujen omaksi lunastettavien osaomistuskohteiden myynneistä tuli 23,1 miljoonaa euroa. Vuokratuottojen kasvu edelliseen vuoteen oli 8,1 %. Liikevaihdosta 75,31 prosenttia (79,61 %) tuli kiinteistöomistuksesta, 21,62 prosenttia (14,85 %) rakennuttamisesta ja 3,07 prosenttia (5,54 %) muusta toiminnasta. Konsernin tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 25,9 miljoonaa euroa (20,3 M ). Tulosta kasvattivat erityisesti kiinteistöjen hoitokulujen ja muiden toimintakulujen tuottojen kehitystä hitaampi kasvu ja lisääntynyt omistusasuntotuotanto. Koko vuoden tuloksen arvioidaan olevan edellistä vuotta (30,1 M ) jonkin verran suurempi. Tase Taseen loppusumma 31.8.2004 oli 1 696,1 miljoonaa euroa. Kasvua edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan oli 9,98 prosenttia. Lainoja on lyhennetty kuluvan vuoden aikana yhteensä 23,7 miljoonaa euroa ja nostettu lisää 95,6 miljoonaa euroa. Oman pääoman määrä 31.8.2004 oli 250,4 miljoonaa euroa (230 M ). Omavaraisuusaste oli ilman pääomalainoja 12,87 prosenttia (12,88 %) ja pääomalainat huomioon ottaen 15,74 prosenttia (15,97 %). Kiinteistöomistus ja asumispalvelut Konsernin omistama asuntokanta 31.08.2004 oli 37 788 asuntoa. Määrä on kasvanut vuoden alusta 1 237 asunnolla. Uusia asuntoja on valmistunut 281 ja vanhoja asuntoja on hankittu elokuun loppuun mennessä 1 138. Muun muassa Kvaerner Masa-Yards Oy:ltä ja Keskon eläkekassalta ostettiin yhteensä yli 800 asuntoa. Luopumisstrategian mukaisesti muiden tahojen omistukseen siirtyi 182 vuokra-asuntoa. Kahden vuosikolmanneksen aikana käynnistyi 297 uuden asunnon rakennuttaminen koko vuoden arvion ollessa 360 asuntoa. Vanhoja asuntoja arvioidaan ostettavan koko vuoden aikana noin 1 300. Vuokra-asuntojen asukasvaihtuvuus tarkastelujaksolla oli 17,2 % (16,2 %). Asuntojen kokonaiskäyttöaste, 97,7 %, aleni hieman edelliseen vastaavaan jaksoon verrattuna (98,0 %). Vuokrasaatavat ovat lievästä kasvusta huolimatta pysyneet volyymiin nähden vähäisinä. Kiinteistöomistuksen hyvä taloudellinen kehitys antoi mahdollisuuden panostaa aiempaa enemmän kiinteistöjen suunnitelmalliseen korjausohjelmaan, jonka volyymi kasvaa tänä vuonna lähes 40 miljoonaan euroon. Kiinteistöomistuksen keskeinen kehi- tystyö on parin viime vuoden aikana kohdistunut asumispalvelujen tuotantoprosessin tehostamiseen. Uudistettu organisaatiomalli sekä ohjaus- ja raportointijärjestelmät ovat mahdollistaneet tehokkaamman johtamisen. Vuoden alkupuolella tehty aluetoiminnan integrointi on merkittävästi tehostanut toimintaa. Tänä vuonna painopistettä kehittämispanostuksissa on siirretty asiakkuuslähtöiseen toimintaan. Asiakkuudet on nostettu johtamismielessä kiinteistöjen rinnalle. Tarkastelujaksolla kehittämisen kohteena oli asiakastiedon hallinnan parantaminen ja sen pohjalta tehdyt kehittämis- ja uudistamistoimet sekä kiinteistöissä että asumispalveluissa. Rakennuttaminen Rakennuttamisen toisella kolmanneksella liikevaihdon kasvua oli viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna 70 prosenttia. Asuntokauppa jatkui vilkkaana ja asuntojen budjetoitu myynti ylittyi lähes 40 prosentilla. Valmiissa asuntokannassa ei ollut myymättömiä asuntoja. Yhtiön rakennuttamana valmistui 737 (665) asuntoa ja tarkastelujaksolla aloitettiin 719 (661) asunnon rakennuttaminen. Omistusasuntotuotannon osuus sekä rakennuttamisen volyymista että tuloksesta on kasvanut tarkastelujaksolla. VVO Rakennuttajan organisaatiota vahvistettiin alue- ja hankekehityksen yksikössä. Tällä varmistetaan hankittujen aluerakennuttamiskohteiden onnistunut toteutus. VVO-konsernin tuloslaskelma 1 000 Toteutunut 08/2004 *) Toteutunut 08/2003 2003 Liikevaihto 223636 171369 264555 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 83 1505 2364 Muut liiketoiminnan tuotot 3103 2039 3469 Poistot 21436 18 492 28569 Kulut 151872 107934 170426 Liikevoitto 53514 48488 71390 Nettorahoituskulut 27631 28151 41311 Netto satunnaiset tuotot(+) / kulut( ) Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 25 882 20 337 30 079 *) Luvut ovat tilintarkastamattomia. 10
VVO-konsernin tase 1 000 Toteutunut 08/2004 *) Toteutunut 08/2003 2003 VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet 3 535 4 483 4 250 Maa- ja vesialueet 132210 112526 123671 Liittymismaksut 19889 18326 19329 Rakennukset 1282742 1170057 1238166 Koneet ja kalusto 9758 10168 9835 Muut aineelliset hyödykkeet 1793 1243 1836 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 35910 32176 28778 Aineelliset hyödykkeet 1482302 1344496 1421615 Osakkeet 27006 19613 21522 Muut saamiset 30305 28594 28882 Sijoitukset 57312 48207 50404 Vaihto-omaisuus 30 498 25 260 30 621 Pitkäaikaiset 1142 4055 1145 Lyhytaikaiset 47270 30822 39349 Saamiset 48412 34876 40494 Rahoitusomaisuusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset 74008 84783 85470 1696066 1542106 1632856 VASTATTAVAA Osakepääoma 50783 50783 50783 Muu oma pääoma 151085 131925 138454 Pääomalaina 48565 47277 47277 Oma pääoma 250432 229984 236513 Vähemmistöosuus 16 418 16 032 16 211 Konsernireservi 3 406 2 983 3 059 Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset 178 Laskennallinen verovelka 52216 43039 45593 Ensisijaislainat 46756 53604 51092 Asuntolainat 24757 27440 24770 Yhtenäislainat 361399 356032 356780 Korkotukilainat 358969 335404 341838 Kolmoissijaislainat 9528 9719 9760 Muut lainat 421067 370718 366912 Pitkäaikaiset velat 1274692 1195956 1196745 Lyhytaikaiset velat 151117 97151 180147 1696066 1542106 1632856 *) Luvut ovat tilintarkastamattomia 11
Kolumni Rakennusperintöä elämää varten Kolumnin kirjoittaja on VVO:n konsernijohtaja Ben Grass. VVO:lla on tällä hetkellä omistuksessaan lähes 40000 vuokra-asuntoa 75 paikkakunnalla. Sen päätoimialan, vuokra-asuntojen omistamisen lisäksi yhtiö on jo vuodesta 1997 lähtien rakennuttanut myös omistusasuntoja, joita valmistuu tänä vuonna noin 400. Lisäksi tarjontaamme kuuluvat asumisoikeusasunnot. VVO:sta on muodostunut merkittävä aluerakennuttaja. Viimeisen kymmenen vuoden aikana VVO on ostanut runsaasti vanhoja vuokra-asuntoja eri myyjätahoilta muun muassa vakuutusyhtiöiltä, säätiöiltä ja yrityksiltä. Omistukseemme on tullut myös vanhoja asuin- ja muita kiinteistöjä, jotka ovat kaivanneet perinpohjaista kunnostusta. Tällaisia ovat muun muassa olleet Kotkan Pytingit, Tampereen Amurinlinna ja Aaltosen kenkätehdas. Ostettua asuntokantaa on tullut myös heti sodanjälkeiseltä kaudelta, jollaista muun muassa edustavat Lahden Hakatornit. Kotkan Pytingeistä Aaltosen kenkätehtaaseen Kotkan Pytingit rakennutti työntekijöilleen norjalainen sahanomistaja Hans Gutzeit 1870-luvulla perustaessaan Kotkan saarelle Norjan sahan. Asunnot saneerattiin Museoviraston ohjauksessa varustukseltaan nykyaikaisiksi muuttamatta rakennuksen ulkoista olemusta. Lahden Hakatornien alue edustaa Lahdessa puhdasta aikakautensa 50-lukulaista tyyliä ja on tärkeä osa kaupunkikuvaa. Koko alueen perusparannus valmistuu ensi vuoden loppuun mennessä. 1920-luvulla tehtiin Tampereen Amurinlinnan uudelleenrakentamiseksi ensimmäiset suunnitelmat. Amurin kaupunginosassa sijaitsevan korttelin omisti silloin jo lähes kokonaan Oy Finlayson Forssa Ab, joka keväällä 1948 käynnisti uudenaikaisen asuntoyhdyskunnan suunnittelun tehtaan työntekijöille. VVO peruskorjasi Amurinlinnaa vuosina 1998 2000, jolloin puolet asunnoista perusparannettiin. Toinen puoli asunnoista oli jo korjattu entisen omistajan, Asko-konsernin toimesta. Lisäksi remontoitiin julkisivut sekä tornitalon hissi ja aulatilat. Aaltosen kenkätehtaan kiinteistö käsittää kokonaisen korttelin Tampereella Tammelan kaupunginosassa. Se on tärkeä osa Tampereen teollisuus- ja kulttuurihistoriaa ja esimerkki, jossa myös käyttötarkoitus muutettiin. Mittavilla sisäpuolisilla muutostöillä vanhasta tehdasrakennuksesta luotiin nykyaikainen 141 asunnon asuinmiljöö. VVO:n taloudelliset ja kunnossapidon periaatteet ovat lähtökohtia, kun kunnostamme rakennusperintökohteita. Kannattamattomia kohteita emme hanki rasittamaan nykyisten asukkaiden vuokria, ja asumisviihtyisyys puolestaan taataan asukkaille hyvällä kunnossapidolla. Talon asumiskulttuuri on perusasioita Asukkaiden mahdollisimman viihtyisää ja vaivatonta asumista ylläpidetään VVO:n kaikissa kiinteistöissä jatkuvalla kunnossapidolla. Rakennusperintökohteissa kunnossapidon vaatimukset huomioidaan jo hankintaa suunniteltaessa. Talon kuntoa säilyttävä asumiskulttuuri on VVO:n toiminnan perusasioita. Asukkaat voivat olla aktiivisesti mukana sekä osallistua kunnossapidon suunnitteluun ja budjetointiin. Omatoimihuollon, remonttiryhmien ja talkootoiminnan työn tuloksina saadut säästöt käytetään oman talon tai asunnon hyväksi. Korjattua kiinteistöäkin täytyy jälleen muutaman vuoden kuluttua kunnostaa. Sen me teemme jatkuvalla kunnossapidolla. Se huolehtii ajallaan kiinteistökohtaisista määräaikaiskorjauksista, joiden rahoitus on järjestetty etukäteen vuokrissa kerättävällä määrärahalla. Laaja ja eri-ikäinen kiinteistökanta takaa meille rahoitusjärjestelmän riittävyyden ja joustavuuden. Lisäksi asuntojen kunnossapito päivitetään muuttotarkistuksissa ja kymmenen vuoden välein toteutetulla tarkastuksella. Myös yhteisten tilojen ja piha-alueiden laatutasoa parannetaan tarvittaessa. Asumisen laadulle asetetaan yhä suuremmat vaatimukset. Siksi olemme parantaneet asuntojemme laatutasoa toimittamalla niihin nopeat laajakaistayhteydet internettiin. Rakennusperintökohteista erikoisia asumisvaihtoehtoja VVO haluaa tarjota vuokra-asuntoja asukkaiden kaikkiin elämäntilanteisiin. Asukkaiden tarpeiden muuttuessa paljonkin viime vuosina yksilöllisyys on korostunut ja kodin halutaan ilmentävän omaa elintapaa ja tyyliä. Kunnostettujen asuntojen kysyntä on ollut erittäin suuri ja asukkaiden vaihtuvuus pieni. Voimme tyytyväisenä todeta onnistuneemme näissä kohteissa erittäin hyvin. Vaikka olemmekin hankkineet rakennusperintökohteita arkista elämää varten, uskomme tehneemme myös kulttuurityön kunkin paikkakunnan kaupunkikuvalle säilyttäessämme nämä kohteet. 12