Valmennus ja Huippukilpapurjehdustoimikunta/Kilpapurjehdustoimikunta SUOMEN HUIPPUKILPAPURJEHDUS 2013-2016

Suomen Purjehdus ja Veneily ry JÄRJESTELMÄKUVAUS Valmennus ja Huippukilpapurjehdustoimikunta/Kilpapurjehdustoimikunta SUOMEN HUIPPUKILPAPURJEHDUS 2013-2016

SUOMEN HUIPPUKILPAPURJEHDUS 2013-2016 Tiivistelmä Suomalaisen huippukilpapurjehduksen keskiössä on aina urheilija. Urheilijan päivittäinen valmentautuminen luo koko toiminnan perustan. Purjehdusurheilussa huippu-urheilun tuet kohdentuvat läpinäkyvästi ja tehokkaasti sinne minne ne ovat tarkoitettu ja myönnetty, purjehtijoiden päivittäiseen valmentautumiseen. Huippupurjehduksen valmennuspolku liitetään entistä tiiviimmäksi ja kokonaisvaltaisemmaksi osaksi kaikille lajeille yhteistä uudistunutta Suomen Olympiakomitean / Paralympiakomitean koordinoimaa, Huippu-urheiluyksikkö / Urheiluakatemia - järjestelmää. Tällä varmistetaan: - huipulle tähtäävän tai siellä jo olevan purjehtijan koulun käynnin ja opiskelun sekä ammattiin valmistumisen yhdistäminen päivittäiseen ammattimaiseen valmentautumiseen eettisesti kestävällä tavalla - urheilijan tarvitsemien oheisvalmennus- ja tukipalveluiden helpompi saatavuus - valmennukseen kustannustehokkuutta - entistä nuorempien purjehtijoiden saaminen kokopäivätoimisten ammattivalmentajien valmennuksen piiriin koko maan kattaen - paremmat edellytykset ja olosuhteet uusien kokopäivätoimisten ammattivalmentajien palkkaamiseen Tavoitteisiin päästään perustamalla Urheiluakatemioiden yhteyteen vuoteen 2016 mennessä neljä alueellista harjoittelukeskusta (Hak) yhdessä paikallisten jäsenseurojen kanssa. Keskukset perustetaan keskeisille opiskelumaalipaikkakunnille. Nykyiset, Espoon ja Helsingin jo olemassa olevat keskukset, jatkavat harjoittelukeskuksina, jotka toimivat entiseen tapaan purjehtijoiden keskitetyn harjoittelun valmennusalustoina. Turun harjoittelukeskus jatkaa alueellisena keskuksena (Hak) Turun Seudun Urheiluakatemian yhteydessä. Purjehdus on Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemian (URHEA:n) painopistelaji, mikä tukee osaltaan harjoittelukeskusten määrällisesti suurempaa painottumista pääkaupunkiseudulle. Purjehdus hakee näillä toimilla valmennusjärjestelmänsä kehittämisen ja rationalisoimisen lisäksi tehokkuutta kohdentaa purjehduksen saamat tuet paremmin suoraan purjehtijoiden päivittäiseen valmentautumiseen. Tämä haettu vaikuttavuus tehostuu entistä enemmän, jos urheiluakatemiat muuttuvat tulevaisuudessa HuMu:n esittämiksi alueellisiksi huippu-urheiluvalmennuksen resursointi- ja kehittämiskeskuksiksi. Purjehduksessa toimii nyt kolme Suomen Olympiakomitean tukemaa nuorten olympiavalmentajaa (NOV). Näiden lisäksi luodaan vuoteen 2016 mennessä viisi uutta aluevalmentajan (AV) toimea harjoittelukeskuksiin. Heidän valmennustyön painopisteenä on valmentaa alkeisluokista tulevia huipulle tähtääviä junioripurjehtijoita. Valmentajien palkkaus resursoidaan Olympiakomitean NOV -palkkauksessa käytetyn yhdistelmävalmentajamallin mukaisesti, jonka avulla on helpompi luoda uusia kokopäivätoimisia ammattivalmentajien yhdistelmätoimia purjehdukseen. Tarkoituksena on myös uudistaa liiton valmennusorganisaatiota vastaamaan kokonaisuutena paremmin uuden yhdistyneen liiton ja Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) valtionapujärjestelmän uudistuksesta seurannutta tilannetta. Ensisijaisesti näillä muutoksilla on tarkoitus luoda liiton maajoukkueen päävalmentajalle parempi mahdollisuus keskittyä järjestelmätukiurheilijoiden ja myös maajoukkuepurjehtijoiden valmennusjärjestelmän kehittämiseen olympiakomitean edellyttämällä tavalla niin, että järjestelmätuen myöntämiselle asetettu tavoite, olympiamitali, saavutetaan. Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n (SPV:n) on näillä tavoitteilla ja toimilla tarkoitus turvata suomalainen olympiapurjehdus ja sen menestys niin Riossa vuonna 2016 kuin sen jälkeenkin. SPV haluaa antaa näillä uudistuksilla lisää sisältöä ja uskottavuutta myös purjehduksen tuotelupaukseen: Optimistijollasta - Olympialaisiin ja olla näin mukana tukemassa purjehtijan urheilijaelinkaaren sekä urheilijanpolun kaikkia vaiheita.

- Suomen huippukilpapurjehduksen VISIO: Suomi on kansainvälisesti merkittävä kilpapurjehdusmaa. Kilpapurjehdus on Suomessa arvostettu urheilulaji, jota suuri osa suomalaisista harrastaa. - Suomen huippukilpapurjehduksen MISSIO: Luoda valmennuspohja kilpapurjehdukselle niin, että kansainvälinen menestys on lajin harrastajien saavutettavissa. - Suomen huippukilpapurjehduksen ARVOT: *Toimintamme ja toimintatapamme on avointa ja läpinäkyvää - Liiton toimintajärjestelmä (henkilövalinnat, kuuleminen valmistelussa, päätöksenteko ym.) on avoin - Liiton visio, missio, arvot ja strategiset valinnat ovat määritelty ja ne ovat kaikkien saatavilla *Toimintamme on yhteiskunnallisesti vastuullista - Edistämme aktiivisesti turvallista vesillä liikkumista - Edistämme ympäristöystävällistä ajattelua - Edistämme yhteisöllisyyttä ja jäsenistön hyvinvointia tarjoamalla lapsille, nuorille ja aikuisille harrastus- ja kilpailumahdollisuuden maantieteellisesti tasapuolisesti - Sitoudumme antidoping-toimintaan *Toimintamme on tavoitteellista ja johdonmukaista - Toteutamme valittuja strategisia linjauksia asetettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden mukaisesti - Pidämme kiinni tehdyistä päätöksistä ja toimimme niiden mukaan *Toimintamme on kannustavaa, oikeudenmukaista ja keskinäistä arvostusta edistävää - Kuuntelemme ihmistä - Kunnioitamme toistemme mielipiteitä - Arvostamme vapaaehtoisten toimijoiden panosta - Suomen huippukilpapurjehduksen STRATEGIA:

KAAVIOKUVA STRATEGIAKOKONAISUUDESTA:

Suomen Purjehdus ja Veneily ry STRATEGIAKUVAUS Valmennus- ja huippukilpapurjehdustoimikunta Kilpapurjehdustoimikunta SUOMEN HUIPPUKILPAPURJEHDUKSEN VALMENNUSJÄRJESTELMÄN STRATEGIA 2013-2016 SUOMALAISTA KILPAPURJEHDUSTA JO YLI 155 VUOTTA

Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Anti-doping toiminta ja eettisesti kestävä valmennus 3. Urheiluakatemia -järjestelmä 3.1. Urheiluakatemia (UA) 3.2. Urheiluoppilaitos 3.3. Harjoittelukeskus (HAK) 3.4. Valmennuskeskus (VAK) 3.5. Urheiluakatemia -järjestelmä kaaviokuvana 4. Valmennustasot 4.1. Ala- ja yläkouluryhmä (SPV:n valmennuksen aloitustaso) 4.2. Haastajaryhmä (SPV:n valmennustaso 3) 4.3. Nuorten maajoukkue (SPV:n valmennustaso 2) 4.4. Haastajamaajoukkue (SPV:n valmennustaso 2) 4.5. Olympiamaajoukkue (SPV:n valmennustaso 1) 4.6. Valintakriteerit 4.6.1 Ala- ja yläkouluryhmä 4.6.2 Haastajaryhmä 4.6.3 Nuorten maajoukkue 4.6.4 Haastajamaajoukkue 4.6.5 Olympiamaajoukkue 4.7. Valmennusjärjestelmäalusta kaaviokuvana 4.8. Valmennustasot kaaviokuvana 5. Suositeltavat veneluokat ja luokkapolku 5.1. Optimistijolla 5.2. Zoom8 5.3. E-jolla 5.4. Laser Radial / 4.7 5.5. 29er 5.6. Purje- ja leijalautailu 5.6.1 Hybrifi 310 5.6.2 Leijalautailu 5.7. Olympiaveneluokat 5.8. Luokkapolku kaaviokuvana 6. Paralympiapurjehdus 6.1. Suositeltavat veneluokat paralympiapurjehduksessa 6.1.1 Access Dinghy 6.1.2 4.4mR 6.1.3 606 6.1.4 J22 6.1.5 Scud 18 6.1.6 Sonar 6.1.7 Paralympialuokat 6.2. Paralympialaisiin tähtäävien luokkapolku kaaviokuvana 7. Resurssit ja ajan käyttö 7.1. Päävalmentaja (PV) 7.2. Valmennuspäällikkö (VP) 7.3. Maajoukkuevalmentaja (MV) 7.4. Nuorten Olympiavalmentaja (NOV) 7.5. Aluevalmentaja (AV) 7.6. Valmentajien ajankäyttö (NOV ja AV) 8. Harjoittelukeskusten perustaminen 8.1. Opiskelumaalipaikkakunta 8.2. Harjoittelukeskuspaikkakunnat 8.3. Harjoittelukeskuksen kriteerit 8.4. Harjoittelukeskusten auditointi 8.5. Aikataulu ja rahoitus 9. Huippu-urheilun organisaatio ja työnjako

9.1. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) 9.2. Suomen Olympiakomitea (OK) 9.3. Suomen Paralympiakomitea (Para) 9.4. Suomen Purjehdus ja Veneily ry (SPV) 9.5. Valmennus ja huippukilpapurjehdustoimikunta (VHT) 9.6. Kilpapurjehdustoimikunta (KPT) 9.7. Urheiluakatemia (UA) 9.8. Valmennuskeskus (VK) 9.9. Harjoittelukeskus (HAK) 9.10. Luokkaliitto (LL) 10. Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n sisäinen työnjako huippukilpapurjehduksessa 10.1. Tiedotus ja markkinointi 10.2. Varainhankinta 10.3. Toimikuntien välinen työnjako 11. Urheilijan polku 11.1. Urheilijan polku urheilussa 11.2. Urheilijan polku purjehduksessa

SUOMEN HUIPPUKILPAPURJEHDUKSEN VALMENNUSJÄRJESTELMÄN STRATEGIA 2013 2016 OSA I 1. Johdanto Tämän esityksen tarkoituksena on toimia Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n suomalaisen huippukilpapurjehduksen valmennusjärjestelmän kokonaisvaltaisena strategiana. Strategia noudattaa Huippu-urheilun muutostyöryhmän linjausta, jonka mukaan huippu-urheilun valmennusjärjestelmä kattaa koko urheilijan elinkaaren siitä kun hän aloittaa urheilun, aina olympiamitaliin asti. Valmennusjärjestelmän strategian avulla Valmennus- ja Huippukilpapurjehdustoimikunta (VHT) sekä Kilpapurjehdustoimikunta (KPT) haluavat luoda liiton jäsenkunnassa yhteisen tahtotilan ja edellytykset sekä suuntaviivat menestyksen ja tulosten tekemiselle ja toteuttamiselle niin, että kaikki suomalaiset kilpapurjehdustoimijat voivat siihen sekä samaistua että sitoutua. Valmennusjärjestelmän kehittämisen lähtökohdaksi on otettu purjehduksen liittäminen entistä tiiviimmin ja laajaalaisemmin viralliseksi osaksi Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä uudistuneen Suomen Olympiakomitean hyväksymää ja koordinoimaa Urheiluakatemia -järjestelmää sekä huippu-urheilun strategiaa Huippu-urheilun Muutostyöryhmän (HuMu) esityksen mukaisesti. Tämän avulla luodaan huipulle tähtäävään valmennukseen lisää laatua ja määrää eettisesti kestävällä tavalla sekä myös vaadittavaa kustannustehokkuutta integroimalla purjehduksen lajivalmennus osaksi urheiluakatemioiden kaikille lajille yhteisesti tarjoamaa tukipalvelu- ja oheisvalmennusjärjestelmää. Huippukilpapurjehduksen tulevaisuuden turvaamiseksi pitkällä tähtäimellä aloitetaan koko maan kattavan valmennusjärjestelmän luomisella purjehduksessa oma nuorten huippu-urheiluohjelma, jonka tavoitteena on kehittää ja tehostaa lahjakkaiden nuorten ja uusien kykyjen määrätietoista huippu-urheiluun tähtäävää valmentautumista. Liiton fokus tähän liittyen on tulevaisuudessa urheilijakeskeinen. Lajiliiton tavoitteena on olla myös nuorten huippuurheiluohjelmassa olympiakomitean järjestelmätukilaji. Liiton huippu-urheilutoiminnan painopiste on edelleen vahvasti olympiapurjehtijoissa ja paralympiapurjehtijoissa ja sitä vahvistetaan edelleen. Taloudellisessa ja muussa panostuksessa painopiste on tämän linjauksen mukainen. Huippu-urheiluvalmennusta kehitetään yhteistyössä uudistuneen Olympia- ja Paralympiakomitean kanssa. Tavoitteena on, että purjehdus jatkaa Olympiakomitean järjestelmätukilajina myös vuoden 2012 jälkeen. Tärkeimpänä tavoitteena on luoda tuloksentekoon riittävät taloudelliset olosuhde- ja kehittämisresurssit. Erityisesti tämä koskee olympiakomitean järjestelmätukiurheilijoita, joilta edellytetään lähtökohtaisesti mitalia olympialaisista. Liiton päätöksentekoa ja työnjakoa kehitetään sekä valmennuspäällikön toimenkuvaa kehitetään niin, että hän kykenee vastaamaan ja keskittymään entistä paremmin näihin vaatimuksiin maajoukkuepurjehtijoiden valmennusjärjestelmän hoitamisessa sekä koordinoimisessa. Samalla muutetaan valmennuspäällikön nimike päävalmentajaksi, jonka tarkoituksena on korostaa päävalmentajan osallistumista valmennustapahtumiin vesillä. Muutoksen avulla pyritään myös saavuttamaan Suomen Olympiakomitean edellyttämät järjestelmätuen tavoitteet varmemmin. 2. Antidoping-toiminta ja eettisesti kestävä valmennus SPV:n valmennusjärjestelmä perustuu urheilun yleisesti hyväksyttyjen periaatteisiin, jossa urheilu on dopingista vapaa ja urheilijan hyvinvoinnista huolehditaan niin aktiiviuran kuin sen jälkeisenäkin aikana. SPV osallistuu antidopingtoimikunnan työhön asian vaatimalla vakavuudella ja rakentaa valmennusjärjestelmänsä niin, että valmennusjärjestelmän jokaisessa vaiheessa tämä on huomioitu. Valmennusjärjestelmän tulee myös kantaa vastuuta urheilijan kokonaisvaltaisesta elämänhallinnasta. Tämä tarkoittaa muun muassa, että valmennus suunnitellaan niin, että urheilijalle on taloudellisesti mahdollista osallistua valmennukseen, samalla kun se mahdollistaa koulunkäynnin ja opiskelun yhdistämisen huipulle tähtäävään valmennukseen ja kannustaa urheilijaa valmistumaan ammattiin.

3. Urheiluakatemia -järjestelmä 3.1. Urheiluakatemia (UA) Urheiluakatemia on alueellinen yhteistyöverkosto, joka auttaa urheilijoita yhdistämään urheilu-uran koulunkäyntiin ja opiskeluun sekä ammattiin valmistumiseen. Se tukee laadukasta ja monipuolista valmentautumista eettisesti kestävällä tavalla. Opiskelun ja valmennuksen rinnalla se verkottaa urheilijan tarvitsemat tukipalvelut helposti tavoitettavaksi tukiverkostoksi lajirajat ylittäen. Suomessa toimii tällä hetkellä 19 urheiluakatemiaa. Osa niistä on Suomen Olympiakomitean auktorisoimia ja ne ovat saaneet huippu-urheiluakatemia -statuksen. Suomen Olympiakomitea koordinoi urheiluakatemiatoimintaa valtakunnallisesti. Se ohjaa akatemioille sekä välillistä että suoraa tukea. Olympiakomitea vastaa toiminnan kehittämisestä niin, että se vastaa huippu-urheilun asettamiin vaatimuksiin myös tulevaisuudessa. Lisätietoja Urheiluakatemioista saa Suomen Olympiakomitean kotisivuilta osoitteesta: www.noc.fi/huippu-urheilu/opinto-ja_uraohjaus/urheilijoiden_opiskelumahdollisu/urheiluakatemiat 3.2. Urheiluoppilaitos Urheiluoppilaitoksiin kuuluvat urheilupainotteiset ala- ja yläkoulut, urheilulukiot, urheiluammattioppilaitokset sekä ammattikorkeakoulut, yliopistot ja tiedekorkeakoulut, jotka ovat Urheiluakatemian jäseniä ja sitoutuneet noudattamaan sen suosituksia suhteessaan urheileviin oppilaisiinsa. Urheiluoppilaitoksen tehtävänä on tarjota joustava ja tuloksellinen mahdollisuus huippu-urheilun ja opiskelun yhdistämiseen yksilöllisiä opintosuunnitelmia rakentamalla. Toisen asteen oppilaitoksia (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset) on kahden tasoisia; urheilullisen erityistehtävän saaneita oppilaitoksia (esim. Märsky) ja urheilupainotteisia oppilaitoksia. Erityistehtävän saaneissa lukioissa, valmennusurheilijan statuksella opiskeleva urheilija saa kouluaikaiseen lajivalmennukseen osallistumisesta kurssin (1 kurssi/jakso), jonka avulla hän voi jättää osan lukion opetussuunnitelmaan kuuluvista pakollisista kursseista pois. Pakollisia kursseja on lukiossa 45-49, joista urheilija voi pudottaa enintään 8 pois. Valmennukseen osallistumisesta saa 13-20 kurssia riippuen opiskeluajan pituudesta. Nämä kurssit voi sisällyttää lukion päättötodistuksessa vaadittavaan 75-79 kurssiin. 3.3. Harjoittelukeskus (Hak) Harjoittelukeskus on urheiluakatemiaan kuuluva kouluaikana urheiluoppilaitosten opiskelijoille lajivalmennusta tarjoava keskus. Urheilijoiden valmennuksesta ja valmennuksen kehittämisestä vastaa lajiliitto yhdessä paikallisen seuran tai seurayhteenliittymän sekä oppilaitosten kanssa. Valmennusta tehostetaan lajien välisellä yhteistyöllä. Eri lajien urheilijoilla on mahdollisuus osallistua urheiluakatemioiden kautta useiden lajien urheilijoiden yhteisharjoituksiin. Harjoittelukeskus ei ole niinkään paikka, vaan ennen kaikkea tapa toimia ja toteuttaa huipulle tähtäävää päivittäistä/ammattimaista valmennusta seurassa/seurayhteenliittymässä yhdistämällä se eettisesti kestävällä tavalla urheilijan opiskeluun ja ammattiin valmistumiseen. Hak voi olla lajikohtainen ja liitto- tai seurajohtoinen keskittymä, jonka tarkoituksena on tehostaa huipulle pyrkivien urheilijoiden päivittäisvalmennusta ammattivalmentajan johdolla sekä parantaa valmentautumisedellytyksiä.

Purjehduksessa toimii neljä paripurjehduksen Match Race Center:iä Helsingissä, Turussa ja Vaasassa. Niiden toimintaperiaate on sama kuin harjoittelukeskusten. Ne tarjoavat oman toimintansa ohella kaikille suomalaisille huippukilpapurjehtijoille parikilpailuvalmennusta, minkä tyyppistä osaamista myös fleet race -purjehtijat tarvitsevat menestyäkseen uudentyyppisen olympiapurjehdusformaatin finaalipurjehduksissa. 3.4. Valmennuskeskus (Vak) Valmennuskeskuksen tehtävä on suomalaisen huippu-urheilun kansainvälisen menestymisen edellytysten vahvistaminen tarjoamalla ja kehittämällä valmentajakoulutusta, tuottamalla lajien tarpeiden mukaiset valmennuspalvelut, ylläpitämällä ja kehittämällä huippu-urheilijoiden harjoitusolosuhteita, järjestämällä ja kehittämällä harjoittelun seurantapalveluja, kehittämällä urheilijoiden koulunkäynti- ja opiskelumahdollisuuksia sekä ylläpitämällä ja kehittämällä huippuvalmennuksen tukipalveluja. Valtakunnallisia valmennuskeskuksia on Kuortaneen, Pajulahden, Suomen ja Vuokatin urheiluopistot, jotka ovat olosuhteiden ja lajiyhteistyön puolesta pystyviä tarjoamaan päälajeilleen valtakunnallisen valmennuskeskuksen edellytykset. Purjehduksen valmennuskeskuksena toimii Suomen Urheiluopisto (Vierumäki). 3.5. Urheiluakatemia -järjestelmä kaaviokuvana URHEILUAKATEMIA - JÄRJESTELMÄ Suomen Olympiakomitean hyväksymä ja koordinoima Urheiluakatemia Urheilu - lukiot Urheilu - ammatti - oppilaitos Yliopistot Suomen Urheiluakatemia ALUEELLINEN URHEILUAKATEMIA Opiskelun ja Huippu - urheilun koordinaattori Ammatti - korkea - koulut Valmennuksen tukipalvelut Kaupungin liikuntatoimi (liikuntapaikat) Harjoittelu - ja valmennuskeskukset sekä urheiluseurat Lajiliitot

4. Valmennustasot Suomen Purjehdus ja Veneily ry siirtyy purjehtijoiden tasojaottelussa käyttämään yhtenäistä ja myös Urheiluakatemioiden käyttämää nimikekäytäntöä sekä ryhmittelyä. Tason 1 urheilijat: Olympiakomitean ja Paralympiakomitean tukiurheilijat sekä vastaavan tasoiset ei-olympiaurheilijat Tason 2 urheilijat: Lajiliiton maajoukkuevalmennusryhmiin kuuluvat urheilijat (nuorten ja aikuisten maajoukkueet) Tason 3 urheilijat: Haastajaryhmän urheilijat, esim. urheiluoppilaitoksissa olevat urheilijat (lisäksi luokkaliitoilla voi olla omat edustusjoukkuevalmennusryhmänsä, jotka valmistautuvat luokkien omiin kv. arvokilpailuihin) 3.6. Ala- ja yläkouluryhmä (SPV valmennuksen aloitustaso) Harjoittelukeskukset voivat perustaa toimintansa yhteyteen ala- ja yläasteikäisille tarkoitetun kouluvalmennusryhmän. Ryhmän perustaminen vaatii kunnan koulutoimen kanssa tehtyä sopimusta, että kunnan liikuntapainotteinen yläastekoulu ottaa purjehduksen painotettujen liikuntalajiensa piiriin. Jos kunnan liikuntapainotteinen yläaste sijaitsee hankalien kulkuyhteyksien päässä purjehduksen lajivalmennuksen kannalta, voidaan koulutoimen kanssa tehdä erillinen sopimus jonkun paremmin tavoitettavan yläkoulun liittämisestä erityisjärjestelyin mukaan toimintaan. Tavoitteena on mahdollistaa purjehtijoiden lajivalmennuksen toteuttaminen edes osittain kouluaikana tapahtuvaksi (esim. purjehdusvalmennus tarjolla valinnaisena aineena tällaisessa koulussa). Meneillään on lakimuutos, joka antaa kunnille mahdollisuuden perustaa urheilullisen erityistehtävän saaneita yläastekouluja, toisen asteen tapaan. HuMu -työryhmä johtaa tätä muutosta ja SPV seuraa tätä prosessia. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa urheilijan kouluvalinnat kuntarajat ylittävästi ja valmennusosioiden paremman hyväksymisen viralliseksi osaksi koulunkäyntiä. Nykyinen urheilu- / liikuntapainotteinen koulu tarjoaa mahdollisuuden koulupiirirajat ylittävän kouluvalinnan tekemiseen ainoastaan kuntarajan sisällä. Yläasteryhmän tarkoituksena on kannustaa purjehtijoita hakeutumaan toisen asteen yhteisvalintojen yhteydessä edelleen urheiluoppilaitokseen (esim. urheilulukioon). Samalla ryhmä antaa valmiudet toteuttaa alkeisluokissa purjehtiville nuorille mahdollisuuden päästä tehostetun valmennuksen piiriin entistä varhaisemmassa vaiheessa. Urheiluakatemian jäsenyys on nyt myös mahdollista jo 13 15 -vuotiaille yläasteikäisille urheilijoille, mikä parantaa merkittävästi nuoren urheilijan välttämättä tarvitsemia oheisvalmennuspalveluja ja valmennuksen tukipalveluja vähentäen samalla valmennuksen kokonaiskustannuksia. Päätöksen ala- ja yläkouluryhmän perustamisesta tekee SPV:n nimeämä harjoittelukeskus. Valmennusryhmän käyttöön suositellaan veneluokiksi (valmennuksen yhtenäistämiseksi) Optimistijollaa tai Zoom8 -jollaa tai vaihtoehtoisesti jotain väliluokan venettä, jos tarvetta siihen esiintyy. Suositeltava valmennusryhmän koko on 5-12 purjehtijaa. Säännöllistä kouluaikaista viikkoharjoittelua on oltava vähintään kaksi kertaa viikossa ja se tehostaa sekä lisää normaalia seuraharjoittelua, ei korvaa sitä. Valmennus resursoidaan SPV:n aluevalmentaja (AV) lähtöisesti yhteistyössä ao. luokkaliiton ja seuran kanssa. Valmennusta

voidaan tehostaa leirityyppisesti yhdistämällä eri harjoittelukeskusten yläkouluryhmien valmennus- ja kilpailumatkat yhdessä hoidettaviksi. Valtakunnallisesti ala- ja yläkouluryhmätason valmennusta koordinoi SPV:n valmennuspäällikkö ja hän raportoi siitä KPT:n valmennusjaokselle. Valmennuspäällikkö esittää yläasteryhmien yhteisen vuosittaisen toimintasuunnitelman ja valmennuksen resursointiehdotuksen sekä budjettiluonnoksen KPT:lle ennen koko SPV:n budjetin laadintaa. KPT esittää ryhmän toimintasuunnitelman ja budjetin osana omaa toimintakokonaisuuttaan SPV:n hallitukselle. 3.7. Haastajaryhmä (SPV:n valmennustaso 3) Valtakunnallisesti haastajaryhmä koostuu urheiluoppilaitosten tai erillisen sopimuksen harjoittelukeskuksen kanssa tehneistä purjehtijoista, jotka kuuluvat jäseninä alueellisiin urheiluakatemioihin. Haastajaryhmän ikäraja on 16 23 vuotta. Haastajaryhmän valmennus on paikallista tai alueellista ja toisella asteella aluksi kouluryhmävalmennusta. Tavoitteena on, että purjehtija siirtyy mahdollisimman nopeasti hänelle soveltuvaan ja tavoiteltuun olympialuokkaan, kun se vain on fyysisesti ja taitotasollisesti perusteltua sekä hänen on mahdollista saavuttaa luokassa edellytettävä, yleisesti sekä järkevästi hyväksyttävä, tulostaso. Valmennuksesta vastaa harjoittelukeskuksessa Nuorten olympiavalmentaja (NOV) tai Aluevalmentaja (AV) tai vastaavan tasoinen muu valmentaja. Harjoittelu tapahtuu kouluaikana ja se muodostaa osan toisen asteen opiskelijalta vaaditusta päättötodistuksesta. Säännöllistä lajiharjoittelua on vähintään 3-4 kertaa viikossa avovesikaudella lisättynä erillisellä henkilökohtaisella fyysisellä harjoittelulla. Talvikaudella urheilijan kuntovalmennus tapahtuu urheiluakatemia -järjestelmän mukaisesti joko urheiluoppilaitoksen tai urheiluakatemian toimesta toteutettuna yhdessä alueen muiden vaativien yksilöurheilulajien urheilijoiden kanssa. Haastajaryhmän valmennusta tehostetaan luokkakohtaisilla yhteisillä valmennusleiri- ja kilpailumatkoilla avovesikauden aikana kotimaassa ja talvella ulkomailla. Tämä toiminta koordinoidaan yhdessä ko. luokkaliittojen kanssa. Valtakunnallisesti haastajatason valmennuksen koordinoinnista vastaa SPV:n valmennuspäällikkö ja hän raportoi siitä KPT:n valmennusjaokselle. Valmennuspäällikkö esittää haastajaryhmän vuosittaisen toimintasuunnitelman ja valmennuksen resursointiehdotuksen sekä budjettiluonnoksen KPT:lle ennen koko SPV:n budjetin laadintaa. KPT esittää ryhmän toimintasuunnitelman ja budjetin osana omaa toimintakokonaisuuttaan SPV:n hallitukselle. 3.8. Nuorten maajoukkue (SPV:n valmennustaso 2) Nuorten maajoukkue on tarkoitettu tavoitteellisesti purjehtiville nuorille urheilijoille. Nuorten maajoukkueeseen pääsy edellyttää ennakkoon KPT:n asettamien tulostavoitteiden saavuttamista, siihen ei voi itse hakea. Valitun purjehtijan tulee ensisijaisesti olla potentiaalinen tuleva haastajamaajoukkuepurjehtija. Purjehtijat ryhmään esittää valmennuspäällikkö KPT:n valmennusjaokselle, joka puolestaan esittää valinnat hyväksyttäväksi VHT:lle. Nuorten maajoukkueeseen kuuluvan purjehtijan tulee osallistua oman luokkansa Nuorten MM ja EM -kilpailuiden karsintoihin ja, jos tulee valituksi niihin, niin myös itse kilpailuihin. Purjehtijalla tulee olla riittävän haastava ja nousujohteinen valmennus- ja kilpailuohjelma, jonka hän on hyväksyttänyt SPV:n valmennuspäälliköllä.

Nuorten maajoukkueeseen kuuluvan purjehtijan valmennus resursoidaan harjoittelukeskuksen (Hak) Nuorten olympiavalmentajalla (NOV) tai, jos sellaista ei veneluokassa ole, niin vähintään vastaavan tasoisella muulla valmentajalla. Päivittäisvalmennus tapahtuu aluetasolla ja maajoukkuevalmennus voi olla valtakunnallisesti keskitettyä. Valtakunnallisesti Nuorten maajoukkueen valmennuksesta vastaa SPV:n valmennuspäällikkö ja hän raportoi siitä KPT:n valmennusjaokselle. Valmennuspäällikkö esittää Nuorten maajoukkueen yhteisen vuosittaisen toimintasuunnitelman ja valmennuksen resursointiehdotuksen sekä riittävästi yksilöidyn budjettiluonnoksen KPT:lle ennen koko SPV:n budjetin laadintaa. KPT esittää Nuorten maajoukkueen toimintasuunnitelman ja budjetin osana omaa toimintakokonaisuuttaan SPV:n hallitukselle. 3.9. Haastajamaajoukkue (SPV:n valmennustaso 2) Haastajamaajoukkue on tarkoitettu olympialuokkia korkealla taito- ja tavoitetasolla purjehtiville urheilijoille. Joukkueeseen pääsy edellyttää ennakkoon VHT:n asettamien tulostavoitteiden saavuttamista. Valitun purjehtijan tulee olla ensisijaisesti potentiaalinen olympiapurjehtija. Haastajamaajoukkueella ei ole ikärajoja. Haastajamaajoukkueeseen kuuluvan purjehtijan tulee osallistua oman olympialuokkansa MM ja EM -kilpailuiden karsintoihin ja mikäli tulee valituksi niihin, osallistuu hän myös itse kilpailuihin. Purjehtijan suositellaan osallistuvan täysipainoisesti Euroopassa järjestettäviin ISAF:in World Cup Grade 1 -kilpailuihin (WC). Purjehtija osallistuu myös oman luokkansa olympialaisten maapaikkakarsintakilpailuihin sekä luokan maakohtaiseen olympiakarsintaan. Purjehtijalla tulee olla korkealle kansainväliselle tavoitetasolle tähtäävä valmennus- ja kilpailuohjelma, jonka hän on hyväksyttänyt SPV:n päävalmentajalla. Haastajamaajoukkueeseen kuuluvan purjehtijan valmennus voidaan resursoida harjoittelukeskuksen (Hak) Nuorten olympiavalmentajalla (NOV), jos sellainen on veneluokassa. Purjehtijan valmennus voi olla järjestetty myös kansainvälisen tason henkilökohtaisella valmentajalla. Valmennus on valtakunnallisesti keskitettyä, mutta voi olla myös kansainvälisesti keskittynyttä. Haastajamaajoukkueen valmennuksesta vastaa SPV:n päävalmentaja ja hän raportoi siitä VHT:lle. Päävalmentaja esittää haastajamaajoukkueen yhteisen vuosittaisen toimintasuunnitelman ja valmennuksen resursointiehdotuksen sekä riittävästi yksilöidyn budjettiluonnoksen VHT:lle ennen koko SPV:n budjetin laadintaa. VHT esittää Haastajamaajoukkueen toimintasuunnitelman ja budjetin osana omaa toimintakokonaisuuttaan SPV:n hallitukselle. Haastajamaajoukkueen purjehtijat ovat esim. Suomen Olympiakomitean haastaja- tai naistentukea saavia urheilijoita tai hyvin lähellä tätä tasoa olevia purjehtijoita. 3.10. Olympiamaajoukkue (SPV:n valmennustaso 1) Olympiamaajoukkue on tarkoitettu olympialuokkia erittäin korkealla taito- ja tavoitetasolla purjehtiville urheilijoille. Olympiamaajoukkueeseen pääsy edellyttää ennakkoon VHT:n asettamien, korkeiden tulostavoitteiden saavuttamista. Valitun purjehtijan tulee olla ensisijaisesti olympiapurjehtija tai ainakin hyvin lähellä sen tasoinen purjehtija. Olympiamaajoukkueella ei ole ikärajoja.

Olympiamaajoukkueeseen kuuluvan purjehtijan tulee osallistua oman olympialuokkansa MM ja EM -kilpailuiden karsintoihin ja mikäli tulee valituksi niihin, osallistuu myös itse kilpailuihin. Purjehtijaa suositellaan osallistumaan mahdollisimman täysipainoisesti ISAF:in World Cup Grade 1 -kilpailuihin (WC). Purjehtija osallistuu myös oman luokkansa olympialaisten maapaikkakarsintakilpailuihin sekä luokan maakohtaiseen olympiakarsintaan. Purjehtijalla tulee olla erittäin korkealle kansainväliselle tavoitetasolle tähtäävä valmennus- ja kilpailuohjelma, jonka hän on hyväksyttänyt SPV:n päävalmentajalla. Olympiamaajoukkueeseen kuuluvan purjehtijan valmennus pyritään resursoimaan aina kansainvälisen tason henkilökohtaisella valmentajalla. Valmennus on kansainvälisesti keskittynyttä ja sille on haettu strategiset liittolaiset maajoukkueen kansainvälisten harjoitteluryhmien kautta. Strategisesti liittoudutaan myös alan keskeisten suomalaisten yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa (mm. säätutkimus, aerodynamiikka ja purjekehitys, kinetiikka jne.) Olympiamaajoukkueen valmennuksesta vastaa SPV:n päävalmentaja ja hän raportoi siitä VHT:lle. Päävalmentaja esittää Olympiamaajoukkueen yhteisen, mutta riittävästi purjehtijakohtaisesti yksilöidyn vuosittaisen toimintasuunnitelman ja valmennuksen resursointiehdotuksen sekä riittävästi yksilöidyn budjettiluonnoksen VHT:lle ennen koko SPV:n budjetin laadintaa. VHT esittää Olympiamaajoukkueen toimintasuunnitelman ja budjetin osana omaa toimintakokonaisuuttaan SPV:n hallitukselle. Olympiamaajoukkueen purjehtijat ovat pääsääntöisesti Suomen Olympiakomitean yksilöimiä järjestelmätukiurheilijoita tai Olympiakomitean ja/tai Opetus- ja kulttuuriministeriön tukiurheilijoita. 3.11. Valintakriteerit 3.11.1. Ala- ja Yläkouluryhmä Harjoittelukeskus valitsee purjehtijat yhdessä valmennuspäällikön kanssa, ko. luokkaliiton konsultoidessa tarvittaessa ryhmän rakennetta. Purjehtijoiden tasoperusteeksi suositellaan ensisijaisesti valitun veneluokan MM tai EM tai JuPM -ryhmiin kuuluvia tai lähellä sitä olevia purjehtijoita, ainakin niin, että nämä muodostaisivat valmennusryhmän enemmistön. 3.11.2. Haastajaryhmä Haastajaryhmään valinta tapahtuu toisen asteen kouluvalintojen yhteishaun yhteydessä SPV:n urheilijapisteytyksen avulla. Jos urheilija pääsee erityistehtävän saaneeseen urheilulukioon, on hän tällöin haastajaryhmän tasoinen purjehtija ja myös oman alueensa Urheiluakatemian jäsen. Sellaiset purjehtijat, jotka eivät jostain syystä voi hakeutua eritystehtävän saaneeseen urheiluoppilaitokseen, voivat hakea erikseen paikallisen Urheiluakatemian jäsenyyttä ja samalla pääsyä sen yhteydessä toimivan Harjoittelukeskuksen valmennusryhmään SPV:n valmennuspäällikön suosituksesta. Tämä edellyttää kuitenkin aina erillistä sopimusta Harjoittelukeskuksen ja urheilijan oppilaitoksen välillä, missä sovitaan kouluaikaiseen harjoitteluun osallistumisesta ja mm. seurantamenettelystä, millä varmistetaan urheilijan koulumenestys kaikissa olosuhteissa. Näin voidaan menetellä myös siinä tapauksessa, jos potentiaalinen purjehtija hakeutuu myöhemmässä ikävaiheessa järjestelmän piiriin. Tällaisilla erillissopimuksilla taataan esim. ruotsinkielisten purjehtijoiden tasapuolinen kohtelu järjestelmään valinnoissa sekä myös joissain tapauksissa alueellisesti tasapuolisen kohtelun toteutuminen.

Valtakunnallisen yhteishaun yhteydessä tapahtuvan urheilijapisteytyksen urheiluoppilaitoksiin tekee KPT:n valmennusjaos, valmennuspäällikön valmistelun perusteella. 3.11.3. Nuorten maajoukkue Kilpapurjehdustoimikunnan valmennusjaos määrittää kaikilta nuorten maajoukkueeseen valittavilta yhteisesti vaadittavat tuloskriteerit vuosittain ennakkoon. Tuloskriteereiden täytyttyä urheilijan kohdalla, esittää KPT:n valmennusjaos, valmennuspäällikön esityksestä, purjehtijan nuorten maajoukkueen jäseneksi VHT:lle päätettäväksi. 3.11.4. Haastajamaajoukkue Valmennus- ja huippupurjehdustoimikunta määrittää kaikilta haastajamaajoukkueeseen valittavilta yhteisesti vaadittavat tuloskriteerit vuosittain ennakkoon. Tuloskriteereiden täytyttyä urheilijan kohdalla, valitsee VHT, päävalmentajan esityksestä, purjehtijan haastajamaajoukkueen jäseneksi. 3.11.5. Olympiamaajoukkue Valmennus- ja huippupurjehdustoimikunta määrittää kaikilta Olympiamaajoukkueeseen valittavilta yhteisesti vaadittavat tuloskriteerit vuosittain ennakkoon. Tuloskriteereiden täytyttyä urheilijan kohdalla valitsee VHT päävalmentajan esityksestä purjehtijan Olympiamaajoukkueen jäseneksi. Kaikki Suomen Olympiakomitean nimeämät järjestelmätukiurheilijat kuuluvat automaattisesti tähän ryhmään. HUOM! Ehdotuksen Suomen purjehduksen olympiajoukkueesta olympialaisiin tekee SPV:n hallitus VHT:n esityksestä. Suomen Olympiakomitea päättää lopullisesti olympialaisiin valittavista ja lähetettävistä urheilijoista.

3.12. Valmennusjärjestelmän alustat kaaviokuvana

Valmennustasot kaaviokuvana 4. Suositeltavat veneluokat luokat ja luokkapolku Suomalaisen purjehdusurheilun lähtökohtana on purjehtijalähtöisyys veneluokkakohtaisen ajattelun sijaan. Lajiliiton valmennusryhmiin pääseminen nuorella iällä (aloitus- ja 3. tasolla) ei määräydy purjehditun luokan perusteella, vaan valinnan perusteena on aina purjehtijan oma taito ja motivaatio saavuttaa maailman huippu. 4.1. Optimistijolla Optimistijolla sopii erinomaisesti 6-15 vuotiaille sekä ensimmäiseksi alkeisveneeksi, että kotimaiseksi ja kansainväliseksi kilpaluokaksi. Optimistijolla on turvallinen ja riittävän yksinkertainen 6-vuotiaalle aloittelijalle, mutta toisaalta se on veneenä jännittävä ja riittävän tekninen vielä 15-vuotiaalle. Pienipurjeisena vene on erittäin merikelpoinen ja jollalla pystyy harjoittelemaan myös erittäin kovassa tuulessa. Optimistijollapurjehduksen voi hyvin aloittaa vielä 10 vuoden ikäisenä. Luokassa on erittäin aktiivinen kilpailutoiminta niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Luokka lienee maailman kovatasoisin, koska sitä purjehtii kaikki ikäluokan purjehtijat. Lontoon Olympialaisten purjehtijoista 83% on aloittanut uransa optimistijollasta. Optimistijolla soveltuu 25-60 kiloa painaville purjehtijoille, vuoden 2011 MM-kilpailujen osallistujien keskiarvopaino oli 48 kiloa, kymmenen parhaiten sijoittuneen purjehtijan joukosta kevein purjehtija painoi 44 kiloa ja painavin 58 kiloa. 4.2. Zoom8 Zoom8 -jolla on Suomessa suunniteltu moderni kansainvälinen kilpajolla yli 30 kg painaville purjehtijoille. Jollassa on kaikki ne toiminnot, jotka löytyvät suuremmistakin veneistä. Jolla painaa alle 40 kg ja se on helppo rikata ja purjehtia ilma suurempaa kokemusta. Zoom8 on kuitenkin myös haasteellinen osaavalle kilpapurjehtijalle. Menestyminen kilpailuissa vaatii useamman vuoden harjoittelua ja purjehdustaktiikan hallitsemista. Zoom8 -jolla on turvallinen eikä vene täyty vedellä vaikka jolla kaatuisikin. Pienikokoisinkin purjehtija nostaa veneen pystyyn omatoimisesti.

4.3. E- jolla E- jolla soveltuu 50 75 kiloa painaville purjehtijoille eli painohaarukka on hyvin suuri. Luokka on suosituin ja eniten kilpailtu veneluokka Optimistijollan jälkeen Pohjoismaissa. Sillä on myös aktiivinen kansainvälinen kilpailutoiminta Euroopan tasolla. E-jolla on kehittynyt teknisesti korkealuokkaiseksi ja Suomessa on maailman johtava sekä valmennuksellinen että tekninen tietämys luokasta. Menetettyään olympiastatuksen luokan merkitys junioriluokkana on kasvanut. Luokka on edullinen mm. siksi, että hiilikuitumasto ja nykyaikaisesta kankaasta valmistetut purjeet kestävät pitkään. Eri mastojäykkyyksillä saadaan vene tasavertaiseksi kaikissa keleissä erikokoisille purjehtijoille. Luokan purjehtijat oppivat veneen ja purjeen trimmaukset, joten heillä on erinomaiset valmiudet jatkaa moniin olympialuokkiin sekä myöhemmin köliveneisiin. E-jolla on nopea, herkkä ja hauska, mutta silti vaativa. 4.4. Laser Radial / 4.7 Laser Radial on naisten olympialuokka, joka soveltuu myös isokokoisille ja fyysisille juniorihuippupurjehtijoille. Veneen runko on sama kuin Laser Standard luokassa (miesten olympialuokka), mutta masto on lyhyempi ja purje pienempi. Luokan oma painosuositus on 60 80 kiloa. Laser 4.7 on Radialin pienempi versio, jossa painosuositus on 45-65 kg. Laser Radial on myös ISAF Youth Worlds luokka sekä pojille että tytöille ja erittäin aktiivinen kansainvälinen kilpailuluokka. 4.5. 29er Kahden purjehdittava 29er on moderni skiff -vene joka on pienempi versio naisten 49er FX ja miesten 49er olympialuokista. Luokka on myös ISAF Youth Worlds avoin luokka pojille ja tytöille. Kansainvälinen kilpailutoiminta on kasvanut voimakkaasti sen jälkeen, kun naiset saivat olympialaisiin oman high performance -luokkansa. Skiff-purjehduksessa keskeistä on ketteryys ja koordinaatio, saumaton tiimityöskentely, suhteellisen tuulen ymmärtäminen ja tuulen kääntymisen hyödyntäminen myös avotuulessa. 29er antaa hyvät valmiudet siirtyä olympiaskiffeihin, mutta arvokasta oppia myös muihin veneluokkiin. 29er -tiimin ihanneyhteispaino on 115-125 kg, hyvällä Optimisti- tai Zoom8-taustalla harjoittelu kannattaa aloittaa tasokkaassa valmennuksessa mahdollisuuksien mukaan jo aikaisemmin, jotta purjehdustekniikka on hallussa kun ihannepaino on saavutettu. 4.6. Purje- ja leijalautailu 5.6.1 Hybridi 310 Alle 310 pitkät purjelaudat, joihin kuuluvat mm. Techno 293, RS:X ja Phantom 295. Hybridi-lautoja ovat kaikki alle 310 pitkät kölilliset purjelaudat. Laudat soveltuvat purjehduksen tai purjelautailun alkuvaiheessa oleville, kilpauraansa aloitteleville purjelautailijoille ja toimivat sekä aktiivisena kilpaluokkana että ponnahduslautana kaikkiin MM-tason purjelautailuluokkiin samoin kuin Olympialaistasolle. Purjelautailun purjeen käsittely muistuttaa hyvin läheisesti purjehdusta ja on siksi helposti lähestyttävissä myös optimistijollaluokista. Purjelautailun aloittamiselle ei voida asettaa alaikärajaa, mutta kilpapurjelautailijalta vaaditaan noin 150cm minimipituus oikean purjehdusasennon saavuttamiseksi. Tällöin voidaan katsoa kilpavalmennuksen alkamisiäksi noin 12 ikävuotta. 5.6.2 Leijalautailu Laji eroaa purjelautailusta mm. välinekäsittelynsä puolesta. Laji on kuitenkin nopeammin opeteltavissa kuin esim. purjelautailu. Leijalautailu sopii hyvin purjehdustaustaa jo omaaville, mutta usein leijalautailijalla ei ole aiempaa (kilpa)purjehduskokemusta ja siksi laji vaatii kattavan valmennuspolun, jolla lupaavat leijalautailijat saatetaan sisään kilpapurjehdukseen. Lajin harrastamisen voi fyysisten ja teknisten vaatimusten puolesta aloittaa jo alakouluikäisenä. Harrastajan kilpavalmennusvalmius voidaan saavuttaa jo aikaisessakin vaiheessa, mutta koko- ja ikähaitari kilpavalmennuksen aloittamiselle vastaa purjelautailua.

4.7. Olympiaveneluokat Rio de Janeiron olympiakilpailuissa 2016 käytettävät veneluokat: Kiteboarding; leijalauta, miehille ja naisille Laser Radial; naisille Laser Standard; miehille Finn -jolla; miehille 470; kahden hengen vene, naisille ja miehille 49er; kahden hengen vene, miehille 49erFX; kahden hengen vene, naisille Nacra 17 Multihull; mixed -luokka, miehille ja naisille Kansainvälinen liitto käsittelee ehdotusta 2012 marraskuussa jossa ehdotetaan, että leijalautailu korvattaisiin purjelaudalla Olympialuokista lisätietoja kansanvälisen purjehtijaliiton kotisivulta: http://www.sailing.org/classes/index.php

4.8. Luokkapolku kaaviokuvana (ohjeellinen)

5. Paralympiapurjehdus Paralympiapurjehtijoihin nähden noudatetaan samaa valmennustasojaottelua sekä kriteerejä kuin muihinkin huippupurjehtijoihin. Paralympiakomitea määrittelee ja päättää urheilijoiden valmentautumistuista. Perustettavaan Tampereen harjoituskeskuksen toimintaan liitetään mukaan paralympiapurjehdus, koska Tampereella on vahva 2.4 mr fleetti ja paljon valmennus- ja projektiosaamista, mm. USA:n paralympiamaajoukuevalmentaja. Tampereella on jo nyt tarjota valmiit hyvät fasiliteetit sekä infrastruktuuri paralympiapurjehtijoiden tarpeisiin. Paralympiapurjehdustoiminta on Tampereen harjoittelukeskuksessa tältä osin valtakunnallisesti keskitettyä. 5.1. Suositeltavat veneluokat paralympiapurjehduksessa 5.1.1. Access Dinghy 5.1.2. 2.4mR 5.1.3. 606 5.1.4. J22 5.1.5. Scud 18 5.1.6. Sonar Access Dinghy on Australiassa kehitetty yhden hengen veneluokka, jonka ajatuksena on purjehduksen mahdollistaminen kaikille jotka sitä haluavat harrastaa. Suomessa on käytössä 2 kpl Access Dinghyä, joissa myös ohjaaja/apulainen voi olla mukana purjehduksen aikana. Access Dinghy on vasta-alkajan veneluokka eikä sillä kilpailla Suomessa 2.4 mr on yhden hengen kölivene joka 80- luvulla kehitettiin vammaispurjehduksen edulliseksi kilpaveneluokaksi. Myöhemmin luokasta on kehittynyt avoin kilpaveneluokka, jossa fyysisillä ominaisuuksilla on pieni tai olematon merkitys. Näin vammaispurjehtijoille tarjotaan mahdollisuus täysipainoiseen kilpailuun, missä purjehdusosaaminen on keskeisessä asemassa. Laajan kansainvälisen levinneisyytensä ansiosta luokka sopii erinomaisesti paralympiapurjehtijoiden alkeisveneeksi ja pidemmälle ehtineiden kilpaluokaksi. Veneluokka on myös paralympialuokka. 606 on pieni kolmen hengen veneluokka, joka on hyvin levinnyt Pohjoismaihin ja on mm. Ruotsin suurin köliveneluokka. Suomen vahvin jalansija sillä on Ahvenanmaalla, mutta veneluokka on myös levinnyt rannikolle Helsingistä Raumalle. Suomessa luokassa kilpaillaan aktiivisesti ja se soveltuu siksi myös harjoitusveneeksi Sonar luokan paralympiapurjehtijoille. J 22 on kansainvälinen kolmen hengen veneluokka, jonka ominaisuuksiin kuuluu urheilullisuus, ketteryys ja turvallisuus. Suomessa J22 on keskittynyt Vaasaan WSF:lle, jossa 6 veneen fleetissä purjehditaan pääasiassa parikilpailuja. Veneessä on iso ja helppokäyttöinen istuinkaukalo ja sopii siksi hyvin Sonar luokan paralympiapurjehtijoille. Scud 18 on uusin paralympialuokka, joka on moderni kahden hengen kilpaluokka. Scud 18 purjehditaan ainoastaan paralympiaveneenä ja näin luokan kansainvälinen levinneisyys on heikkoa. Suomessa ei ole yhtään Scud 18 venettä. Lähimmät veneet löytyvät Tukholmasta. Pohjoismaista yhteistyötä on tarkoitus kehittää lähi tulevaisuudessa. Sonar on kolmen hengen köliveneluokka ja on amerikkalaisten vastine suomalaiselle H-veneelle. Sonar on paralympialuokkana alkuperäisestä hieman muunneltuna (mm. spinaakkerin käyttö on kielletty), mutta sitä purjehditaan pääasiassa vain Yhdysvalloissa, missä sillä on vahva asema avoimena luokkana. Suomessa ei

ole yhtään Sonar veneettä. Lähimmät veneet löytyvät Tukholmasta. Myös tässä luokassa on tarkoitus kehittää Pohjoismaista yhteistyötä. 5.1.7. Paralympialuokat 2.4 mr; yhden hengen vene, naisille ja miehille Scud 18; kahden hengen vene, naisille ja miehille Sonar; kolmen hengen vene, naisille ja miehille Paralympialuokat on valittu Brasilian vuoden 2016 paralympialaisiin asti. Paralympiapurjehduksesta lisätietoja: http://www.sailing.org/ifds.php 5.2. Paralympialaisiin tähtäävien luokkapolku kaaviokuvana (Ikähaarukka ohjeellinen)

6. Resurssit ja ajan käyttö 6.1. Päävalmentaja (PV) Päävalmentaja vastaa SPV:n Olympiamaajoukkueen valmennuksen kokonaisuudesta. Päävalmentaja vastaa SPV:n Haastajamaajoukkueen valmennuksen kokonaisuudesta. Päävalmentaja koordinoi lajiliiton puolesta harjoittelukeskusten (Hak) maajoukkuevalmennustoimintaa. Päävalmentaja vastaa SPV:n valmentajakoulutuksen lajiosioiden ohjauksesta ja toteutuksesta osana lajin valmentajakoulutuksen kokonaisuutta yhdessä lajin Valmennuskeskuksen kanssa. Hän laatii tästä vuosittain suunnitelman VHT:lle, joka liittää suunnitelman osaksi koko SPV:n koulutuskokonaisuutta. Päävalmentaja koordinoi kaikille maajoukkuepurjehtijoille yhteisesti tarjottavia testi- koulutustilaisuuksia (ns. kuivaleirejä) Päävalmentaja raportoi VHT:lle. Päävalmentaja on hallinnollisesti SPV:n toimitusjohtajan alainen ja hänet nimittää SPV:n hallitus VHT:n esityksestä. Hänen tulee omata korkea kansainvälinen valmennusosaaminen. Päävalmentaja osallistuu VHT:n kokouksiin ja on omien asioiden osalta esittelijä VHT:n kokouksissa. Päävalmentaja raportoi VHT:n ohjeiden mukaisesti Suomen Olympiakomitealle, sen vaatimalla tavalla, oman toimintansa sekä kaikkien Olympiakomitean tukipurjehtijoiden valmennuksen osalta. Päävalmentaja antaa tästä raportoinnista selonteon myös VHT:lle ja raportoi sille myös aktiivisesti tämän toiminnan tuloksista. Päävalmentaja vastaa SPV:n maajoukkueiden yhteisen valmennusjärjestelmän kokonaisuuden toteutuksesta, toimivuudesta ja kehittämisestä niin, että Suomen Olympiakomitean järjestelmätuki kohdentuu läpinäkyvästi ja tehokkaasti nimetyille järjestelmätukiurheilijoille sekä sille tasolle pyrkiville maajoukkuepurjehtijoille. Päävalmentaja vastaa budjetin noudattamisesta VHT:n alaisten toimintojen osalta. Päävalmentajan toimi on kokopäivätoimi ja määräaikainen (2+2 vuotta). Päävalmentajan toimi voi olla riippuvainen OK:n järjestelmätukipäätöksistä. Mitä tarkoittavat järjestelmätuki ja huippuyksilötuki? Järjestelmätuki on tukea lajiliitolle. Järjestelmätuki myönnetään niille liitoille, joiden valmennusjärjestelmä pystyy tuottamaan urheilijoille kansainvälisen menestyksen edellyttämät laadukkaat valmennuspalvelut. Olympiakomitean tuki kohdennetaan liiton toimintoihin siten, että ne tehostavat erityisesti lajiin nimettyjen olympiaurheilijoiden valmentautumista. Tukisummat päätetään ja nimilistat tarkastetaan vuosittain. Järjestelmätukiliitolle asetettu tavoite on mitali olympialaisissa. Huippuyksilötuki on suoraa tukea urheilijoille. Huippuyksilötukea myönnetään silloin, kun urheilija-valmentajaparin tai pienen tiimin katsotaan tuottavan parempi valmennuskokonaisuus kuin mitä lajiliitto voi tarjota. Huippuyksilötuelle voivat päästä niiden lajien ehdottomat huiput, joiden lajiliitto ei saa järjestelmätukea. Urheilijoita otetaan lähempään tarkasteluun jatkuvasti ja voidaan nimetä huippuyksilötuelle myös matkan varrella kohti Lontoota. Huippuyksilöiden tukisummat päätetään vuosittain. Huippuyksilötuella olevilla urheilijoilla on tavoite saavuttaa mitali- tai pistesija olympialaisissa.

6.2. Valmennuspäällikkö (VP) Valmennuspäällikkö vastaa harjoittelukeskusten toiminnan koordinoinnista valtakunnallisesti. Valmennuspäällikkö vastaa haastajaryhmien valmennuksen kokonaisuudesta valtakunnallisesti. Valmennuspäällikkö koordinoi kouluvalmennusryhmien valmennusta valtakunnallisesti. Valmennuspäällikkö koordinoi NOV- ja Aluevalmentajien valmennusta valtakunnallisesti. Valmennuspäällikkö osallistuu KPT:n valmennusjaoksen kokouksiin ja toimii omien asioidensa esittelijänä sekä osallistuu KPT:n kokouksiin aina tarvittaessa. Valmennuspäällikkö vastaa liiton toimistossa kilpapurjehdustoimintojen vaatimasta hallinnosta LaNu:n, KPT:n ja VHT:n osalta. Valmennuspäällikkö vastaa seuratason alkeisohjauksen ja toiminnan koordinoinnista valtakunnallisesti. Valmennuspäällikkö vastaa Lasten ja Nuorten toiminnon (LaNu:n) alaisten toimintojen toteutumisesta ja raportoi siitä LaNu:lle. Valmennuspäällikkö toimii omien asioidensa esittelijänä sekä osallistuu LaNU:n ja kokouksiin aina tarvittaessa. Valmennuspäällikkö raportoi toimintansa KPT:n valmennusjaokselle sekä VHT:n ja LaNu:n alaisten hallintoasioiden osalta ko. toimikunnille. Valmennuspäällikkö vastaa budjetin noudattamisesta KPT:n ja LaNu:n alaisten toimintojen osalta. Valmennuspäällikkö on hallinnollisesti SPV:n toimitusjohtajan alainen. Valmennuspäällikön nimittää SPV:n hallitus kuultuaan KPT:tä ja LaNu:a Valmennuspäällikön toimi on kokopäiväinen työsuhde ja kattaa kaikki SPV:n eri valmennukselliset toimialueet. 6.3. Maajoukkuevalmentaja (MV) Maajoukkuevalmentaja vastaa hänelle nimettyjen maajoukkuepurjehtijoiden henkilökohtaisesta valmennuksesta. Maajoukkuevalmentaja toimii valmentajien ja Nuorten -maajoukkueen kouluttajana. Maajoukkuevalmentaja raportoi päävalmentajalle. Maajoukkuevalmentajan hallinnollisena esimiehenä toimii SPV:n toimitusjohtaja. Maajoukkuevalmentajan toimi on osa-aikainen ja määräaikainen toimi Maajoukkuevalmentajan nimittää SPV:n hallitus VHT:n esityksestä. 6.4. Nuorten Olympiavalmentaja (NOV) Nuorten Olympiavalmentaja työskentelee harjoittelukeskuksessa.

Nuorten Olympiavalmentaja vastaa nimettyjen purjehtijoiden ryhmävalmennuksesta ja harjoittelukeskuksen kouluvalmennusryhmän ja/tai muun seuraryhmän valmennuksesta. NOV voi osallistua SPV osoittamaan valmennukseen erikseen sovitun työjaon mukaisesti. Nuorten Olympiavalmentajan nimettyjen purjehtijoiden määrän on oltava vähintään neljä purjehtijaa. Purjehtijoista vähintään puolet on oltava alle 24 vuotiaita. Kouluvalmennukseen tai muuhun valmennukseen suositellaan ryhmäkooksi 6 12 purjehtijaa. Nuorten Olympiavalmentaja raportoi OK:n vaatimalla tavalla Olympiakomitealle. Haastajamaajoukkuevalmennuksen osalta NOV raportoi päävalmentajalle ja kouluvalmennuksen ja muun valmennuksen osalta valmennuspäällikölle ja harjoittelukeskuksen johtajalle, jolla on myös päivittäistyönjohdon koordinointi- ja seurantavastuu valmennustyön kokonaisuudesta. Nuorten Olympiavalmentajan tulee olla suorittanut ammattivalmentajan tutkinto (VAT) tai valmius suorittaa se tai omata muutoin siihen verrattava valmennusammattitaito. Nuorten Olympiavalmentajan työn raportoi päävalmentaja keskitetysti myös Suomen Olympiakomitealle, siltä osin kun valmennus koskee OK:n tukiurheilijoita. Nuorten Olympiavalmentajien toimi on kokopäiväinen toimi ja olympiadin mittainen määräaikainen toimi (OK suorittaa tarkistuksen 2 vuoden jälkeen) Nuorten Olympiavalmentajien työsopimuskäytäntöjä tarkistetaan ja yhdenmukaistetaan. Tavoitteena on, että työsopimukset on jaettu SPV:n ja harjoittelukeskusseurojen kanssa yhteiseksi. Tällä halutaan korostaa seuran ja sen yhteistyöseurojen roolia toiminnan kokonaisuudessa ja sitouttaa niitä mukaan toimintaan entistä tehokkaammin. 6.5. Aluevalmentaja (AV) Aluevalmentaja työskentelee harjoittelukeskuksessa. Aluevalmentaja vastaa harjoittelukeskuksen kouluvalmennusryhmän valmennuksesta. Sen lisäksi hän osallistuu eri seuravalmennusryhmien valmennukseen erikseen sovitun työjaon mukaisesti ja SPV valmennukseen erikseen sovittavalla tavalla, jos SPV on osallisena toiminnassa. Kouluryhmävalmennukseen suositellaan ryhmäkooksi 4 12 purjehtijaa. Seuravalmennusryhmillä ei ole erillistä suosituskokoa vaan se ratkaistaan aina valmennuksen vaatiman dynamiikan perusteella ryhmäkohtaisesti. Aluevalmentaja raportoi harjoittelukeskuksen johtajalle ja kouluvalmennuksen osalta myös valmennuspäällikölle. Harjoittelukeskuksen johtajalla on myös päivittäistyönjohdon koordinointi- ja seurantavastuu valmennustyön kokonaisuudesta. Aluevalmentajan tulee olla vähintään valmentajatason I koulutuksen saanut tai hänellä tulee olla valmius suorittaa se tai muutoin omata vähintään vastaavat valmennustaidot. Suositeltavaa on, että valmentaja osallistuu tasojen II III valmentajakoulutukseen jatko-osiin. Hallinnollisesti Aluevalmentaja on Harjoittelukeskuksen johtajan alainen ja sitä kautta työsuhteessa harjoittelukeskus -seuraan tai alueen yhteistyöseuroihin. Aluevalmentajan toimi voi olla määräaikainen ja se voi olla myös osa-aikainen. 6.6. Valmentajien ajankäyttö (NOV ja AV) Olympiamaajoukkuepurjehtijoilla on pääsääntöisesti omat henkilökohtaiset sopimuspohjaiset valmentajat, jotka eivät pääsääntöisesti ole sopimussuhteessa lajiliittoon.

Alla on esimerkki Nuorten Olympiavalmentajien (NOV) ja Aluevalmentajien (AV) ajankäytöstä eriteltynä: 7. Harjoittelukeskusten perustaminen Valmennus- ja huippupurjehdustoimikunta näkee volyymi- ja olosuhdeselvitysten perusteella, että neljälle alla mainitulle paikkakunnalle on mahdollista perustaa harjoittelukeskus. Helsingin seudulle on tilaus yhdelle HAK:lle lisää ja sen luonnollinen satama on HSS. KPT:n valmennusjaos tarkentaa tehtyä olosuhdeselvitystä ja käy läpi potentiaalisten kohdealueiden pursiseurat ja neuvottelee niiden kanssa resurssien käytöstä ja luomisesta yhteistyössä alueellisen Urheiluakatemian kanssa. KPT valmennusjaos esittää SPV:n hallitukselle uuden harjoittelukeskuksen perustamista, joista lopullisesti päättää SPV:n hallitus. 7.1. Opiskelumaalipaikkakunta Opiskelumaalipaikkakunnalla tarkoitetaan paikkakuntaa, mihin opiskelija voi hakeutua 2. asteen opintojensa jälkeen. Tällaisella paikkakunnalla sijaitsee yliopisto ja/tai korkeakoulu ja/tai ammattikorkeakoulu sekä 2. asteen jatkoopiskeluoppilaitos. Paikkakunnalla / alueella sijaitsee 2. asteen erityistehtävän saanut urheiluoppilaitos ja alueellinen Urheiluakatemia, joka on verkottanut oppilaitokset oman toimintansa piiriin. Purjehduksen harjoittelukeskukset perustetaan tällaisille opiskelun kannalta keskeisille paikkakunnille, jos niiden alueella toimii lisäksi vireitä kilpapurjehdusseuroja. Alueen seurojen on sitouduttava luomaan huippupurjehduksen vaatimat olosuhteet, mikäli niillä ei sellaisia vielä ole. Valmennus ja Huippupurjehdustoimikunnan tavoitteena olevien harjoittelukeskuspaikkakuntien ulkopuolelle jää viisi keskeistä opiskelumaalipaikkakuntaa Kuopio, Jyväskylä, Rovaniemi, Lappeenranta ja Joensuu. Näistä puutuu toistaiseksi joko toiminnan perustamiseen vaadittava volyymi junioritoiminnasta tai harjoittelukeskustoiminnan kannalta välttämättä vaadittavat alueelliset rakenteet.

Näiden alueiden huipulle pyrkivät nuoret purjehtijat voivat hakeutua tai ohjataan muiden alueiden harjoittelukeskuksiin ja he voivat käydä koulua esim. vaihto-oppilaina paikallisessa urheiluoppilaitoksessa eri jaksoissa. Suositeltavaa kuitenkin on, että urheilija on myös tällöin hakeutunut paikalliseen, oman kotipaikkakuntansa, urheiluoppilaitokseen, jos tällainen vain paikkakunnalla toimii. 7.2. Harjoittelukeskuspaikkakunnat Helsinki (Hak) toimialue Helsinki ja Itä-Uusimaa sekä Itä-Suomenlahden rannikkoalue Espoo (Hak) toimialue: Espoo ja Länsi- sekä Keski-Uusimaa Turku (Hak) toimialue: Lounais-Suomi ja länsirannikko Tavoitteena perustaa: Lahti (Hak) toimialue: Päijät-Häme, Keski-Suomi ja Saimaan vesistöalue Tampere (Hak) toimialue: Pirkanmaa ja Näsijärven vesistöalue Oulu (Hak) toimialue: Perämeren- ja Pohjois-Pohjanmaan rannikkoalue Maarianhamina toimialue. Ahvenanmaa (perustetaan erityisjärjestelyin) Harjoittelukeskuksen tavoin jo toimivat Match Race Centerit: Helsinki toimialue: pääkaupunkiseutu Turku toimialue: Lounais-Suomi Vaasa toimialue: muu Suomi 7.3. Harjoittelukeskuksen kriteerit Harjoittelukeskus -statuksen myöntää hakemuksesta Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n hallitus KPT:n valmennusjaoksen esityksestä. SPV:n hallituksen hyväksymän harjoittelukeskuksen (Hak) hakukriteerit löytyvät liiton kotisivuilta (www.purjehtija.fi). 7.4. Aikataulu ja rahoitus Valmennus- ja huippupurjehdustoimikunta pitää tavoitteenaan yhdessä KPT:n valmennusjaoston kanssa perustaa vuoteen 2016 mennessä neljä uutta alueellisesti toimivaa harjoittelukeskusta. Keskusten perustamiseen vaadittavat alueelliset volyymit ovat erityinen haaste suunnitelluille alueille ja niillä toimiville jäsenseuroille. Tavoitteet ovat saavutettavissa sekä toteutettavissa alueiden keskeisten seuratoimijoiden yhteistyön avulla. Seurojen toiminnan kehittyminen antaa lopullisesti suuntaviivat sekä keskusten toiminnan perustamiselle että niiden lopulliselle määrälle. Nykyisten kolmen Nuorten Olympiavalmentajan (NOV) aiheuttamien SPV:n kustannusten (16.000 x 3 = 48.000) lisäksi SPV:lle tulee, suunniteltujen, viiden uuden aluevalmentajan, aiheuttamat lisäkulut, jotka ovat arviolta n. 75.000 euroa vuodessa. Tämä kustannustaso syntyy vasta sitten, kun valmentajia on tavoitemääräajan päättyessä rekrytoitu suunniteltu määrä (5 x 15.000 = 75.000). KPT:n tavoitteena on löytää tälle toiminnalle ensisijaisesti paikallisia tukijoita, joiden avulla katettaisiin ainakin suurin osa syntyneistä lisäkustannuksista. Vuoden 2013 alkuun tavoitellaan NOV:ien määrän kasvattaminen yhdellä (yht. 4) ja 1-2 aluevalmentajan toimen perustamista. SPV osallistuu olympiamaajoukkueen valmentajien palkkakustannuksiin erikseen tehtyjen sopimusten mukaisesti ja välittää Olympiakomitean purjehtijalle ja hänen henkilökohtaiselle valmentajalleen tarkoitetut tuet edelleen ao. henkilölle. Oheisvalmentajien ja tukipalvelutuottajien palkkauksesta, jos ne ovat keskitettyjä, sovitaan tapauskohtaisesti aina erikseen urheilijan ja liiton kesken. Ensisijaisesti pyritään kuitenkin aina hyödyntämään Urheiluakatemioiden tarjoamia palveluja. Alla laskelmaesitys NOV ja AV valmentajien rahoitusrakenteesta ja mallista:

8. Huippu-urheilun organisaatio ja työnjako Huippu-urheilun Muutostyöryhmän (HuMu) loppuraportti on ollut käytössä tätä esitystä laadittaessa siinä laajuudessa kuin siitä ja sen sovellusalasta on saatu tarkennettua ennakkotietoa. SPV sopeuttaa valmennusstrategiansa ja valmennusjärjestelmänsä HuMun esityksen pohjalta syntyvän uuden uudistuneen Olympiakomitean ja Paralympiakomitean johtaman ja uuden suomalaisen urheiluorganisaation päämääriin, jonka on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2013 alusta. Tätä esitystä täydennetään sitä mukaan, kun uutta tietoa tehtävistä muutoksista tulee tietoon. Alla HuMu:n näkemys tulevasta uudesta suomalaisen urheilun toimintamallista:

Opetusministeriö (OPM) on laajassa komiteamietinnössään Huippu-urheilutyöryhmän muistio v. 2000-2004 (ns. Kivistön mietintö) esittänyt ja päättänyt nyt esitetyn toimintamallin pohjalla olevat peruslähtökohdat ja niiden tavoitteet. Olympiakomitea on 2007 hyväksynyt mietinnön Urheiluakatemiat osana Suomen huippu-urheilujärjestelmää Organisaattorisesti pääkohdiltaan se on seuraava: 8.1. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ohjaa ja koordinoi suomalaista huippu-urheilua ja siihen liittyviä julkisia rahavirtoja. 8.2. Suomen Olympiakomitea (OK) Olympiakomitea (OK) toteuttaa ja valvoo huippu-urheilua sekä koordinoi sen valmennusta ja rahoitusta. 8.3. Suomen Paralympiakomitea (Para) (yhdistyy OK:aan 2013, HuMu) Paralympiakomitea tukee ja kehittää vammaishuippu-urheilun edellytyksiä yhteistyössä lajiliittojen ja muiden suomalaisten huippu-urheilutahojen kanssa. 8.4. Suomen Purjehdus ja Veneily ry (SPV) Lajiliitto toteuttaa ja ohjaa huippu-urheilun valmennusta sekä ohjaa ja koordinoi purjehduksen lajin osalta siihen liittyviä rahavirtoja.

8.5. Valmennus ja huippukilpapurjehdustoimikunta (VHT) Valmennus- ja huippupurjehdustoimikunta (VHT) vastaa suomalaisesta huippukilpapurjehduksesta ja luo edellytykset sen toteuttamiselle ja kehittämiselle sekä ohjaa ja koordinoi huippupurjehtijoiden, tai sinne pyrkivien, valmennusta. VHT on mukana huipulle tähtäävän tai jo siellä olevan purjehtijan urheilijaelinkaaren kaikissa vaiheissa tukien urheilijan valmentautumista ja siviilielämään kouluttautumista kaikin sen käytettävissään olevin keinoin. 9.6. Kilpapurjehdustoimikunta(KPT) KPT kehittää, koordinoi ja vastaa kaikesta kilpapurjehduksen vaatimasta tukitoiminnasta. Se vastaa valtakunnallisesti kilpailullisesta harrasteliikunnasta sekä siihen liittyvästä valmennuksesta. KPT vastaa myös urheiluakatemia yhteistyöstä sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Toimikunnan vastuulla on myös luokkaliittotoiminnot. KPT:n vastuulla on purjehtijan polku lajinomaisen harrastamisen ja kilpailemisen aloittamisesta aina siihen asti, kun urheilija saavuttaa Huippu-urheilutason ja siirtyy tällöin työjaon mukaisesti VHT:n vastuulle. 9.7. Urheiluakatemia (UA) Toimii alueellisesti opiskelun ja huippu-urheilun koordinaattorina, joka on verkottanut alueen urheiluoppilaitokset toimintansa piiriin. Sen toimintaan liittyy kiinteästi lajikohtaiset Harjoittelukeskukset, jotka tarjoavat kouluaikaista lajivalmennusta Urheiluakatemiaan kuuluville purjehtijoille. Urheiluakatemia on verkottunut tarjoamaan myös valmennuksen oheis- ja tukipalveluja urheilijoille ja heidän valmentajilleen alueellisesti. 9.8. Valmennuskeskus (VK) Valmennuskeskukset (esim. SPV:lla se on Suomen Urheiluopisto ry Vierumäki) toimivat valtakunnallisina huippuurheilun osaamiskeskuksina, toteuttaen valmennuskoulutusta, valmennukseen liittyvää tutkimusta ja kehitystä. 9.9. Harjoittelukeskus (HAK) Harjoittelukeskukset toimivat lajiliiton ja paikallisten seurojen ja luokkaliittojen yhteistyön alaisina valtakunnallisina / alueellisina sekä paikallisina harjoittelu- ja suorituspaikkoina. Toiminnan tarkoituksena on keskittää valmennusosaamista ja mahdollistaa näin kokopäivätoimisten ja ympärivuotisten valmentajien palkkaaminen. Tavoitteena on lisätä merkittävästi urheilijoiden ja valmentajien keskinäistä päivittäistä kanssakäymistä. Harjoittelukeskuksella on kirjalliset urheilijasopimukset keskuksessa harjoittelevien purjehtijoiden kanssa. Harjoittelukeskus tekee kirjallisen sopimuksen toiminnastaan myös SPV:n kanssa. Keskus laatii vuosittain toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen KPT:lle. Harjoittelukeskuksella tulee olla nimetty johtaja sekä ohjausryhmä, ainakin, jos valmennusryhmiä on useampia. Tällöin kullakin ohjausryhmän jäsenellä voi olla vastuullaan, yksi, oma nimetty Hak -ryhmä. Harjoittelukeskukset toimivat yhteistyössä Olympiakomitean alaisten alueellisten Urheiluakatemioiden kanssa tavoitteenaan yhdistää nuorten urheilijoiden koulunkäynti/opiskelu huippu-urheiluvalmennukseen ja sen erityisvaatimuksiin. Alueellinen Urheiluakatemia toimii yhteistyössä paikallisten urheiluoppilaitosten kanssa, jotka ovat sitoutuneet näihin vaatimuksiin. Näitä ovat esim. urheilulukiot tai urheilupainotteiset lukiot, erilaiset ammattiopintoihin tähtäävät oppilaitokset sekä jotkut keski- ja korkea-asteen koulut tai yliopistot. Lisätietoja saa Suomen Olympiakomitean kotisivuilta (www.noc.fi). 9.10. Luokkaliitto (LL) Luokkaliitot ovat lajiliiton yksi keskeisimmistä jakeluteistä jalkautettaessa SPV -valmennusta eri luokissa purjehtiville urheilijoille. Harjoittelukeskukset toimivat valmennuksen platformeina luokkaliittovalmennukselle.

Luokkaliitot huolehtivat oman veneluokkansa kaikesta toiminnasta niin kansallisesta kilpailu- ja arvokisakarsintajärjestelmistä kuin luokan koordinoidusta alueellisesta valmennuksesta yhteistyössä seurojen ja alueellisten harjoittelukeskusten kanssa. Lisäksi ne huolehtivat veneluokan vaatimista mittauksista ja niihin liittyvistä rekistereistä yhdessä lajiliiton kanssa. Olympiaveneluokkaliitot toimivat KPT -valmennusjaoksen lisäksi myös kiinteässä yhteistyössä SPV:n Valmennus- ja huippukilpapurjehdustoimikunnan (VHT) kanssa, joka yhteistyö on kiinteä osa luokan olympialaisiin tähtäävää toimintaa. 9. Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n sisäinen työnjako huippukilpapurjehduksessa 10.1. Tiedotus ja markkinointi Lajiliittokohtaisen huippukilpapurjehduksen tiedotus ja markkinointi hoidetaan keskitetysti osana koko Suomen Purjehdus ja Veneilyliiton tiedotus ja markkinointi -toimintoja. VHT:n ja KPT:n hallinnonalaan kuuluva liiton kaikki tiedotus on vahvistettava aina ennen sen julkaisemista toimikunnan puheenjohtajalla tai varapuheenjohtajalla. Tämä ei koske purjehtijakohtaista tai kilpailukohtaista tulosuutisointia. 10.2. Varainhankinta Lajiliittokohtaisen huippukilpapurjehduksen varainhankinta hoidetaan keskitetysti osana koko Suomen Purjehdus ja Veneilyliiton varainhankinta toimintoja, josta vastaa liiton toimitusjohtaja. Valmennus ja huippukilpapurjehdustoimikunta nimittää keskuudestaan yhden henkilön koordinoimaan ja kehittämään nimenomaan huippukilpapurjehduksen tarpeet huomioivaa varainhankintaa yhdessä liiton toimitusjohtajan ja varainhankinnasta vastaavan hallituksen jäsenen kanssa. Hän vastaa osaltaan koordinoinnista ja yhteyksistä myös huippupurjehtijoiden henkilökohtaisiin managereihin. Tämä toiminta raportoidaan sekä VHT:lle että SPV:n toimitusjohtajalle. 10.3. Toimikuntien välinen työnjako Lapsi- ja Nuorisotoiminto (LaNu) edistää ja kehittää lasten ja nuorten purjehdukseen ja veneilyyn liittyvää toimintaa sekä vastaa kilpapurjehduksen osalta rekrytoinnista, purjehduksen alkeiskoulutuksesta ja varmistaa lajinomaisen harrastuksen aloittamisen. LaNu:n toiminnasta vastaava liittohallituksen jäsen kuuluu KPT:n valmennusjaostoon, missä hän seuraa omalta osaltaan purjehtijan urheilijaelinkaaren ensi vaiheita. LaNu toimii matriisissa toimintona, joka hoitaa sekä veneilyä että purjehdusta. Lanu:n asiakkaita ovat seurat ja luokkaliitot. Lanu:n ensisijaisena tehtävänä on auttaa seuroja saamaan käyntiin oma junioritoiminta varmistamalla, että niillä on tällaisen toiminnan vaatima rakenne, myös hallinnollinen. Tätä tarkoitusta varten se kehittää seuroille erilaisia työkaluja millä lajiliitto osaltaan auttaa jäsenseuroja urheilu- ja junioritoiminnan aloittamisessa. Kilpapurjehdustoimikunta (KPT) kehittää, koordinoi ja vastaa kaikesta lajinomaisen kilpapurjehduksen vaatimasta tukitoiminnasta sekä kilpailullisesta harrasteliikunnasta. Tukitoimintoja ovat mm. kilpailuiden tuomari- ja järjestämistoiminta, veneiden sääntömittaustoiminta yhdessä luokkaliittojen kanssa sekä näihin liittyvät sertifiointi- ja rekisteritoiminnat. Kilpailullinen harrasteliikunta pitää sisällään kaiken sen kilpapurjehduksen (lajinomaisen harrastamisen), mikä ei ole huippu-urheilua, mutta se voi olla sinne tähtäävää. Toimikunta koordinoi kilpapurjehdukseen liittyvän

luokkaliittotoiminnan ja seuratoiminnan tukemisen sekä niiden välisen yhteistyön kehittämisen. Toimikunta vastaa myös Harjoittelukeskus -platformien rakentamisesta, niihin liittyvien, alueellisten ja paikallisten, rakenteiden konsultoimisesta sekä niiden vaatimasta alueellisesta seurayhteistyöstä. Harjoittelukeskustoiminta ja urheiluakatemiatoiminta kuuluvat KPT:n valmennusjaoston toiminnan piiriin. Kilpapurjehdustoimikunnan asiakkaita ovat seurat ja luokkaliitot sekä urheiluakatemiat ja niiden purjehtijat. Valmennus ja Huippukilpapurjehdustoimikunta (VHT) vastaa purjehdusurheiluun liittyen liiton Huippu-urheilusta ja osittain sinne tähtäävästä toiminnasta sekä koordinoi kaiken haastajamaajoukkuetason ja olympiamaajoukkuetason valmennuksen tähän liittyen. Valmennus ja Huippukilpapurjehdustoimikunnan vastuulla asiakkaina ovat haastajamaajoukkuepurjehtijat ja olympiamaajoukkuepurjehtijat päivittäisvalmennuksen osalta ja nuorten maajoukkueen osalta toimikunta vastaa leireistä ja maajoukkueiden yhteisvalmennustapahtumista Toimikuntien välinen työnjako täsmentyy vielä tulevaisuudessa saatujen kokemusten perusteella ja HuMu:n esitysten sekä Opetus- ja Kulttuuriministeriön liikuntajärjestöjen valtionapujärjestelmän uudistumisen myötä. 10. Urheilijan polku 10.1. Urheilijan polku urheilussa (HuMu) Huippu-urheilun Muutos -työryhmän (HuMu) esityksen mukaan Urheilijan -polku jaetaan kolmeen vaiheeseen: Lapsuusvaihe / lasten urheilu Valintavaihe Huippu-urheiluvaihe

10.2. Urheilijan polku purjehduksessa