Valmennus ja Huippukilpapurjehdustoimikunta/Kilpapurjehdustoimikunta SUOMEN HUIPPUKILPAPURJEHDUS
|
|
- Petri Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen Purjehdus ja Veneily ry JÄRJESTELMÄKUVAUS Valmennus ja Huippukilpapurjehdustoimikunta/Kilpapurjehdustoimikunta SUOMEN HUIPPUKILPAPURJEHDUS
2 SUOMEN HUIPPUKILPAPURJEHDUS Tiivistelmä Suomalaisen huippukilpapurjehduksen keskiössä on aina urheilija. Urheilijan päivittäinen valmentautuminen luo koko toiminnan perustan. Purjehdusurheilussa huippu- urheilun tuet kohdentuvat läpinäkyvästi ja tehokkaasti sinne minne ne ovat tarkoitettu ja myönnetty, purjehtijoiden päivittäiseen valmentautumiseen. Huippupurjehduksen valmennuspolku liitetään entistä tiiviimmäksi ja kokonaisvaltaisemmaksi osaksi kaikille lajeille yhteistä uudistunutta Suomen Olympiakomitean / Paralympiakomitean koordinoimaa, Huippu- urheiluyksikkö / Urheiluakatemia - järjestelmää. Tällä varmistetaan: huipulle tähtäävän tai siellä jo olevan purjehtijan koulun käynnin ja opiskelun sekä ammattiin valmistumisen yhdistäminen päivittäiseen ammattimaiseen valmentautumiseen eettisesti kestävällä tavalla urheilijan tarvitsemien oheisvalmennus- ja tukipalveluiden helpompi saatavuus valmennukseen kustannustehokkuutta entistä nuorempien purjehtijoiden saaminen kokopäivätoimisten ammattivalmentajien valmennuksen piiriin koko maan kattaen paremmat edellytykset ja olosuhteet uusien kokopäivätoimisten ammattivalmentajien palkkaamiseen Tavoitteisiin päästään perustamalla Urheiluakatemioiden yhteyteen vuoteen 2016 mennessä neljä alueellista harjoittelukeskusta (Hak) yhdessä paikallisten jäsenseurojen kanssa. Keskukset perustetaan keskeisille opiskelumaalipaikkakunnille. Nykyiset, Espoon ja Helsingin jo olemassa olevat keskukset, jatkavat harjoittelukeskuksina, jotka toimivat entiseen tapaan purjehtijoiden keskitetyn harjoittelun valmennusalustoina. Turun harjoittelukeskus jatkaa alueellisena keskuksena (Hak) Turun Seudun Urheiluakatemian yhteydessä. Purjehdus on Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemian (URHEA:n) painopistelaji, mikä tukee osaltaan harjoittelukeskusten määrällisesti suurempaa painottumista pääkaupunkiseudulle. Purjehdus hakee näillä toimilla valmennusjärjestelmänsä kehittämisen ja rationalisoimisen lisäksi tehokkuutta kohdentaa purjehduksen saamat tuet paremmin suoraan purjehtijoiden päivittäiseen valmentautumiseen. Tämä haettu vaikuttavuus tehostuu entistä enemmän, jos urheiluakatemiat muuttuvat tulevaisuudessa HuMu:n esittämiksi alueellisiksi huippu- urheiluvalmennuksen resursointi- ja kehittämiskeskuksiksi. Purjehduksessa toimii nyt kolme Suomen Olympiakomitean tukemaa nuorten olympiavalmentajaa (NOV). Näiden lisäksi luodaan vuoteen 2016 mennessä viisi uutta aluevalmentajan (AV) toimea harjoittelukeskuksiin. Heidän valmennustyön painopisteenä on valmentaa alkeisluokista tulevia huipulle tähtääviä junioripurjehtijoita. Valmentajien palkkaus resursoidaan Olympiakomitean NOV - palkkauksessa käytetyn yhdistelmävalmentajamallin mukaisesti, jonka avulla on helpompi luoda uusia kokopäivätoimisia ammattivalmentajien yhdistelmätoimia purjehdukseen. Tarkoituksena on myös uudistaa liiton valmennusorganisaatiota vastaamaan kokonaisuutena paremmin uuden yhdistyneen liiton ja Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) valtionapujärjestelmän uudistuksesta seurannutta tilannetta. Ensisijaisesti näillä muutoksilla on tarkoitus luoda liiton maajoukkueen päävalmentajalle parempi mahdollisuus keskittyä järjestelmätukiurheilijoiden ja myös maajoukkuepurjehtijoiden valmennusjärjestelmän kehittämiseen olympiakomitean edellyttämällä tavalla niin, että järjestelmätuen myöntämiselle asetettu tavoite, olympiamitali, saavutetaan. Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n (SPV:n) on näillä tavoitteilla ja toimilla tarkoitus turvata suomalainen olympiapurjehdus ja sen menestys niin Riossa vuonna 2016 kuin sen jälkeenkin. SPV haluaa antaa näillä uudistuksilla lisää sisältöä ja uskottavuutta myös purjehduksen tuotelupaukseen: Optimistijollasta - Olympialaisiin ja olla näin mukana tukemassa purjehtijan urheilijaelinkaaren sekä urheilijanpolun kaikkia vaiheita.
3 - Suomen huippukilpapurjehduksen VISIO: Suomi on kansainvälisesti merkittävä kilpapurjehdusmaa. Kilpapurjehdus on Suomessa arvostettu urheilulaji, jota suuri osa suomalaisista harrastaa. - Suomen huippukilpapurjehduksen MISSIO: Luoda valmennuspohja kilpapurjehdukselle niin, että kansainvälinen menestys on lajin harrastajien saavutettavissa. - Suomen huippukilpapurjehduksen ARVOT: *Toimintamme ja toimintatapamme on avointa ja läpinäkyvää - Liiton toimintajärjestelmä (henkilövalinnat, kuuleminen valmistelussa, päätöksenteko ym.) on avoin - Liiton visio, missio, arvot ja strategiset valinnat ovat määritelty ja ne ovat kaikkien saatavilla *Toimintamme on yhteiskunnallisesti vastuullista - Edistämme aktiivisesti turvallista vesillä liikkumista - Edistämme ympäristöystävällistä ajattelua - Edistämme yhteisöllisyyttä ja jäsenistön hyvinvointia tarjoamalla lapsille, nuorille ja aikuisille harrastus- ja kilpailumahdollisuuden maantieteellisesti tasapuolisesti - Sitoudumme antidoping- toimintaan *Toimintamme on tavoitteellista ja johdonmukaista - Toteutamme valittuja strategisia linjauksia asetettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden mukaisesti - Pidämme kiinni tehdyistä päätöksistä ja toimimme niiden mukaan *Toimintamme on kannustavaa, oikeudenmukaista ja keskinäistä arvostusta edistävää - Kuuntelemme ihmistä - Kunnioitamme toistemme mielipiteitä - Arvostamme vapaaehtoisten toimijoiden panosta - Suomen huippukilpapurjehduksen STRATEGIA:
4 KAAVIOKUVA STRATEGIAKOKONAISUUDESTA:
5 Suomen Purjehdus ja Veneily ry STRATEGIAKUVAUS Valmennus- ja huippukilpapurjehdustoimikunta Kilpapurjehdustoimikunta SUOMEN HUIPPUKILPAPURJEHDUKSEN VALMENNUSJÄRJESTELMÄN STRATEGIA SUOMALAISTA KILPAPURJEHDUSTA JO YLI 155 VUOTTA
6 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Anti- doping toiminta ja eettisesti kestävä valmennus 3. Urheiluakatemia - järjestelmä 3.1. Urheiluakatemia (UA) 3.2. Urheiluoppilaitos 3.3. Harjoittelukeskus (HAK) 3.4. Valmennuskeskus (VAK) 3.5. Urheiluakatemia - järjestelmä kaaviokuvana 4. Valmennustasot 4.1. Ala- ja yläkouluryhmä (SPV:n valmennuksen aloitustaso) 4.2. Haastajaryhmä (SPV:n valmennustaso 3) 4.3. Nuorten maajoukkue (SPV:n valmennustaso 2) 4.4. Haastajamaajoukkue (SPV:n valmennustaso 2) 4.5. Olympiamaajoukkue (SPV:n valmennustaso 1) 4.6. Valintakriteerit Ala- ja yläkouluryhmä Haastajaryhmä Nuorten maajoukkue Haastajamaajoukkue Olympiamaajoukkue 4.7. Valmennusjärjestelmäalusta kaaviokuvana 4.8. Valmennustasot kaaviokuvana 5. Suositeltavat veneluokat ja luokkapolku 5.1. Optimistijolla 5.2. Zoom E- jolla 5.4. Laser Radial / er 5.6. Hybridi Olympiaveneluokat 5.8. Luokkapolku kaaviokuvana 6. Paralympiapurjehdus 6.1. Suositeltavat veneluokat paralympiapurjehduksessa Access Dinghy mR J Scud Sonar Paralympialuokat 6.2. Paralympialaisiin tähtäävien luokkapolku kaaviokuvana 7. Resurssit ja ajan käyttö 7.1. Päävalmentaja (PV) 7.2. Valmennuspäällikkö (VP) 7.3. Maajoukkuevalmentaja (MV) 7.4. Nuorten Olympiavalmentaja (NOV) 7.5. Aluevalmentaja (AV) 7.6. Valmentajien ajankäyttö (NOV ja AV) 8. Harjoittelukeskusten perustaminen 8.1. Opiskelumaalipaikkakunta 8.2. Harjoittelukeskuspaikkakunnat 8.3. Harjoittelukeskuksen kriteerit 8.4. Aikataulu ja rahoitus 9. Huippu- urheilun organisaatio ja työnjako 9.1. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) 9.2. Suomen Olympiakomitea (OK) 9.3. Suomen Paralympiakomitea (Para)
7 9.4. Suomen Purjehdus ja Veneily ry (SPV) 9.5. Valmennus ja huippukilpapurjehdustoimikunta (VHT) 9.6. Kilpapurjehdustoimikunta (KPT) 9.7. Urheiluakatemia (UA) 9.8. Valmennuskeskus (VK) 9.9. Harjoittelukeskus (HAK) Luokkaliitto (LL) 10. Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n sisäinen työnjako huippukilpapurjehduksessa Tiedotus ja markkinointi Varainhankinta Toimikuntien välinen työnjako 11. Urheilijan polku Urheilijan polku urheilussa Urheilijan polku purjehduksessa SUOMEN HUIPPUKILPAPURJEHDUKSEN VALMENNUSJÄRJESTELMÄN STRATEGIA OSA I
8 1. Johdanto Tämän esityksen tarkoituksena on toimia Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n suomalaisen huippukilpapurjehduksen valmennusjärjestelmän kokonaisvaltaisena strategiana. Strategia noudattaa Huippu- urheilun muutostyöryhmän linjausta, jonka mukaan huippu- urheilun valmennusjärjestelmä kattaa koko urheilijan elinkaaren siitä kun hän aloittaa urheilun, aina olympiamitaliin asti. Valmennusjärjestelmän strategian avulla Valmennus- ja Huippukilpapurjehdustoimikunta (VHT) sekä Kilpapurjehdustoimikunta (KPT) haluavat luoda liiton jäsenkunnassa yhteisen tahtotilan ja edellytykset sekä suuntaviivat menestyksen ja tulosten tekemiselle ja toteuttamiselle niin, että kaikki suomalaiset kilpapurjehdustoimijat voivat siihen sekä samaistua että sitoutua. Valmennusjärjestelmän kehittämisen lähtökohdaksi on otettu purjehduksen liittäminen entistä tiiviimmin ja laaja- alaisemmin viralliseksi osaksi Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä uudistuneen Suomen Olympiakomitean hyväksymää ja koordinoimaa Urheiluakatemia - järjestelmää sekä huippu- urheilun strategiaa Huippu- urheilun Muutostyöryhmän (HuMu) esityksen mukaisesti. Tämän avulla luodaan huipulle tähtäävään valmennukseen lisää laatua ja määrää eettisesti kestävällä tavalla sekä myös vaadittavaa kustannustehokkuutta integroimalla purjehduksen lajivalmennus osaksi urheiluakatemioiden kaikille lajille yhteisesti tarjoamaa tukipalvelu- ja oheisvalmennusjärjestelmää. Huippukilpapurjehduksen tulevaisuuden turvaamiseksi pitkällä tähtäimellä aloitetaan koko maan kattavan valmennusjärjestelmän luomisella purjehduksessa oma nuorten huippu- urheiluohjelma, jonka tavoitteena on kehittää ja tehostaa lahjakkaiden nuorten ja uusien kykyjen määrätietoista huippu- urheiluun tähtäävää valmentautumista. Liiton fokus tähän liittyen on tulevaisuudessa urheilijakeskeinen. Lajiliiton tavoitteena on olla myös nuorten huippu- urheiluohjelmassa olympiakomitean järjestelmätukilaji. Liiton huippu- urheilutoiminnan painopiste on edelleen vahvasti olympiapurjehtijoissa ja paralympiapurjehtijoissa ja sitä vahvistetaan edelleen. Taloudellisessa ja muussa panostuksessa painopiste on tämän linjauksen mukainen. Huippu- urheiluvalmennusta kehitetään yhteistyössä uudistuneen Olympia- ja Paralympiakomitean kanssa. Tavoitteena on, että purjehdus jatkaa Olympiakomitean järjestelmätukilajina myös vuoden 2012 jälkeen. Tärkeimpänä tavoitteena on luoda tuloksentekoon riittävät taloudelliset olosuhde- ja kehittämisresurssit. Erityisesti tämä koskee olympiakomitean järjestelmätukiurheilijoita, joilta edellytetään lähtökohtaisesti mitalia olympialaisista. Liiton päätöksentekoa ja työnjakoa kehitetään sekä valmennuspäällikön toimenkuvaa kehitetään niin, että hän kykenee vastaamaan ja keskittymään entistä paremmin näihin vaatimuksiin maajoukkuepurjehtijoiden valmennusjärjestelmän hoitamisessa sekä koordinoimisessa. Samalla muutetaan valmennuspäällikön nimike päävalmentajaksi ja valmennuksen koordinaattorin nimike valmennuspäälliköksi. Tämän tarkoituksena on korostaa päävalmentajan osallistumista valmennustapahtumiin vesillä. Muutoksen avulla pyritään myös saavuttamaan Suomen Olympiakomitean edellyttämät järjestelmätuen tavoitteet varmemmin. 2. Antidoping- toiminta ja eettisesti kestävä valmennus SPV:n valmennusjärjestelmä perustuu urheilun yleisesti hyväksyttyjen periaatteisiin, jossa urheilu on dopingista vapaa ja urheilijan hyvinvoinnista huolehditaan niin aktiiviuran kuin sen jälkeisenäkin aikana. SPV osallistuu antidopingtoimikunnan työhön asian vaatimalla vakavuudella ja rakentaa valmennusjärjestelmänsä niin, että valmennusjärjestelmän jokaisessa vaiheessa tämä on huomioitu. Valmennusjärjestelmän tulee myös kantaa vastuuta urheilijan kokonaisvaltaisesta elämänhallinnasta. Tämä tarkoittaa muun muassa, että valmennus suunnitellaan niin, että urheilijalle on taloudellisesti mahdollista osallistua valmennukseen, samalla kun se mahdollistaa koulunkäynnin ja opiskelun yhdistämisen huipulle tähtäävään valmennukseen ja kannustaa urheilijaa valmistumaan ammattiin. 3. Urheiluakatemia - järjestelmä
9 3.1. Urheiluakatemia (UA) Urheiluakatemia on alueellinen yhteistyöverkosto, joka auttaa urheilijoita yhdistämään urheilu- uran koulunkäyntiin ja opiskeluun sekä ammattiin valmistumiseen. Se tukee laadukasta ja monipuolista valmentautumista eettisesti kestävällä tavalla. Opiskelun ja valmennuksen rinnalla se verkottaa urheilijan tarvitsemat tukipalvelut helposti tavoitettavaksi tukiverkostoksi lajirajat ylittäen. Suomessa toimii tällä hetkellä 19 urheiluakatemiaa. Osa niistä on Suomen Olympiakomitean auktorisoimia ja ne ovat saaneet huippu- urheiluakatemia - statuksen. Suomen Olympiakomitea koordinoi urheiluakatemiatoimintaa valtakunnallisesti. Se ohjaa akatemioille sekä välillistä että suoraa tukea. Olympiakomitea vastaa toiminnan kehittämisestä niin, että se vastaa huippu- urheilun asettamiin vaatimuksiin myös tulevaisuudessa. Lisätietoja Urheiluakatemioista saa Suomen Olympiakomitean kotisivuilta osoitteesta: urheilu/opinto- ja_uraohjaus/urheilijoiden_opiskelumahdollisu/urheiluakatemiat 3.2. Urheiluoppilaitos Urheiluoppilaitoksiin kuuluvat urheilupainotteiset ala- ja yläkoulut, urheilulukiot, urheiluammattioppilaitokset sekä ammattikorkeakoulut, yliopistot ja tiedekorkeakoulut, jotka ovat Urheiluakatemian jäseniä ja sitoutuneet noudattamaan sen suosituksia suhteessaan urheileviin oppilaisiinsa. Urheiluoppilaitoksen tehtävänä on tarjota joustava ja tuloksellinen mahdollisuus huippu- urheilun ja opiskelun yhdistämiseen yksilöllisiä opintosuunnitelmia rakentamalla. Toisen asteen oppilaitoksia (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset) on kahden tasoisia; urheilullisen erityistehtävän saaneita oppilaitoksia (esim. Märsky) ja urheilupainotteisia oppilaitoksia. Erityistehtävän saaneissa lukioissa, valmennusurheilijan statuksella opiskeleva urheilija saa kouluaikaiseen lajivalmennukseen osallistumisesta kurssin (1 kurssi/jakso), jonka avulla hän voi jättää osan lukion opetussuunnitelmaan kuuluvista pakollisista kursseista pois. Pakollisia kursseja on lukiossa 45-49, joista urheilija voi pudottaa enintään 8 pois. Valmennukseen osallistumisesta saa kurssia riippuen opiskeluajan pituudesta. Nämä kurssit voi sisällyttää lukion päättötodistuksessa vaadittavaan kurssiin Harjoittelukeskus (Hak) Harjoittelukeskus on urheiluakatemiaan kuuluva kouluaikana urheiluoppilaitosten opiskelijoille lajivalmennusta tarjoava keskus. Urheilijoiden valmennuksesta ja valmennuksen kehittämisestä vastaa lajiliitto yhdessä paikallisen seuran tai seurayhteenliittymän sekä oppilaitosten kanssa. Valmennusta tehostetaan lajien välisellä yhteistyöllä. Eri lajien urheilijoilla on mahdollisuus osallistua urheiluakatemioiden kautta useiden lajien urheilijoiden yhteisharjoituksiin. Harjoittelukeskus ei ole niinkään paikka, vaan ennen kaikkea tapa toimia ja toteuttaa huipulle tähtäävää päivittäistä/ammattimaista valmennusta seurassa/seurayhteenliittymässä yhdistämällä se eettisesti kestävällä tavalla urheilijan opiskeluun ja ammattiin valmistumiseen. Hak voi olla lajikohtainen ja liitto- tai seurajohtoinen keskittymä, jonka tarkoituksena on tehostaa huipulle pyrkivien urheilijoiden päivittäisvalmennusta ammattivalmentajan johdolla sekä parantaa valmentautumisedellytyksiä. Purjehduksessa toimii neljä paripurjehduksen Match Race Center:iä Helsingissä, Turussa ja Vaasassa. Niiden toimintaperiaate on sama kuin harjoittelukeskusten. Ne tarjoavat oman toimintansa ohella kaikille suomalaisille
10 huippukilpapurjehtijoille parikilpailuvalmennusta, minkä tyyppistä osaamista myös fleet race - purjehtijat tarvitsevat menestyäkseen uudentyyppisen olympiapurjehdusformaatin finaalipurjehduksissa Valmennuskeskus (Vak) Valmennuskeskuksen tehtävä on suomalaisen huippu- urheilun kansainvälisen menestymisen edellytysten vahvistaminen tarjoamalla ja kehittämällä valmentajakoulutusta, tuottamalla lajien tarpeiden mukaiset valmennuspalvelut, ylläpitämällä ja kehittämällä huippu- urheilijoiden harjoitusolosuhteita, järjestämällä ja kehittämällä harjoittelun seurantapalveluja, kehittämällä urheilijoiden koulunkäynti- ja opiskelumahdollisuuksia sekä ylläpitämällä ja kehittämällä huippuvalmennuksen tukipalveluja. Valtakunnallisia valmennuskeskuksia on Kuortaneen, Pajulahden, Suomen ja Vuokatin urheiluopistot, jotka ovat olosuhteiden ja lajiyhteistyön puolesta pystyviä tarjoamaan päälajeilleen valtakunnallisen valmennuskeskuksen edellytykset. Purjehduksen valmennuskeskuksena toimii Suomen Urheiluopisto (Vierumäki) Urheiluakatemia - järjestelmä kaaviokuvana URHEILUAKATEMIA - JÄRJESTELMÄ Suomen Olympiakomitean hyväksymä ja koordinoima Urheiluakatemia Urheilu - lukiot Urheilu - ammatti - oppilaitos Yliopistot Suomen Urheiluakatemia ALUEELLINEN URHEILUAKATEMIA Opiskelun ja Huippu - urheilun koordinaattori Ammatti - korkea - koulut Valmennuksen tukipalvelut Kaupungin liikuntatoimi (liikuntapaikat) Harjoittelu - ja valmennuskeskukset sekä urheiluseurat Lajiliitot 4. Valmennustasot
11 Suomen Purjehdus ja Veneily ry siirtyy purjehtijoiden tasojaottelussa käyttämään yhtenäistä ja myös Urheiluakatemioiden käyttämää nimikekäytäntöä sekä ryhmittelyä. Tason 1 urheilijat: Olympiakomitean ja Paralympiakomitean tukiurheilijat sekä vastaavan tasoiset ei- olympiaurheilijat Tason 2 urheilijat: Lajiliiton maajoukkuevalmennusryhmiin kuuluvat urheilijat (nuorten ja aikuisten maajoukkueet) Tason 3 urheilijat: Haastajaryhmän urheilijat, esim. urheiluoppilaitoksissa olevat urheilijat (lisäksi luokkaliitoilla voi olla omat edustusjoukkuevalmennusryhmänsä, jotka valmistautuvat luokkien omiin kv. arvokilpailuihin) 4.1. Ala- ja yläkouluryhmä (SPV valmennuksen aloitustaso) Harjoittelukeskukset voivat perustaa toimintansa yhteyteen ala- ja yläasteikäisille tarkoitetun kouluvalmennusryhmän. Ryhmän perustaminen vaatii kunnan koulutoimen kanssa tehtyä sopimusta, että kunnan liikuntapainotteinen yläastekoulu ottaa purjehduksen painotettujen liikuntalajiensa piiriin. Jos kunnan liikuntapainotteinen yläaste sijaitsee hankalien kulkuyhteyksien päässä purjehduksen lajivalmennuksen kannalta, voidaan koulutoimen kanssa tehdä erillinen sopimus jonkun paremmin tavoitettavan yläkoulun liittämisestä erityisjärjestelyin mukaan toimintaan. Tavoitteena on mahdollistaa purjehtijoiden lajivalmennuksen toteuttaminen edes osittain kouluaikana tapahtuvaksi (esim. purjehdusvalmennus tarjolla valinnaisena aineena tällaisessa koulussa). Meneillään on lakimuutos, joka antaa kunnille mahdollisuuden perustaa urheilullisen erityistehtävän saaneita yläastekouluja, toisen asteen tapaan. HuMu - työryhmä johtaa tätä muutosta ja SPV seuraa tätä prosessia. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa urheilijan kouluvalinnat kuntarajat ylittävästi ja valmennusosioiden paremman hyväksymisen viralliseksi osaksi koulunkäyntiä. Nykyinen urheilu- / liikuntapainotteinen koulu tarjoaa mahdollisuuden koulupiirirajat ylittävän kouluvalinnan tekemiseen ainoastaan kuntarajan sisällä. Yläasteryhmän tarkoituksena on kannustaa purjehtijoita hakeutumaan toisen asteen yhteisvalintojen yhteydessä edelleen urheiluoppilaitokseen (esim. urheilulukioon). Samalla ryhmä antaa valmiudet toteuttaa alkeisluokissa purjehtiville nuorille mahdollisuuden päästä tehostetun valmennuksen piiriin entistä varhaisemmassa vaiheessa. Urheiluakatemian jäsenyys on nyt myös mahdollista jo vuotiaille yläasteikäisille urheilijoille, mikä parantaa merkittävästi nuoren urheilijan välttämättä tarvitsemia oheisvalmennuspalveluja ja valmennuksen tukipalveluja vähentäen samalla valmennuksen kokonaiskustannuksia. Päätöksen ala- ja yläkouluryhmän perustamisesta tekee SPV:n nimeämä harjoittelukeskus. Valmennusryhmän käyttöön suositellaan veneluokiksi (valmennuksen yhtenäistämiseksi) Optimistijollaa tai Zoom8 - jollaa tai vaihtoehtoisesti jotain väliluokan venettä, jos tarvetta siihen esiintyy. Suositeltava valmennusryhmän koko on 5-12 purjehtijaa. Säännöllistä kouluaikaista viikkoharjoittelua on oltava vähintään kaksi kertaa viikossa ja se tehostaa sekä lisää normaalia seuraharjoittelua, ei korvaa sitä. Valmennus resursoidaan SPV:n aluevalmentaja (AV) lähtöisesti yhteistyössä ao. luokkaliiton ja seuran kanssa. Valmennusta voidaan tehostaa leirityyppisesti yhdistämällä eri harjoittelukeskusten yläkouluryhmien valmennus- ja kilpailumatkat yhdessä hoidettaviksi.
12 Valtakunnallisesti ala- ja yläkouluryhmätason valmennusta koordinoi SPV:n valmennuspäällikkö ja hän raportoi siitä KPT:n valmennusjaokselle. Valmennuspäällikkö esittää yläasteryhmien yhteisen vuosittaisen toimintasuunnitelman ja valmennuksen resursointiehdotuksen sekä budjettiluonnoksen KPT:lle ennen koko SPV:n budjetin laadintaa. KPT esittää ryhmän toimintasuunnitelman ja budjetin osana omaa toimintakokonaisuuttaan SPV:n hallitukselle Haastajaryhmä (SPV:n valmennustaso 3) Valtakunnallisesti haastajaryhmä koostuu urheiluoppilaitosten tai erillisen sopimuksen harjoittelukeskuksen kanssa tehneistä purjehtijoista, jotka kuuluvat jäseninä alueellisiin urheiluakatemioihin. Haastajaryhmän ikäraja on vuotta. Haastajaryhmän valmennus on paikallista tai alueellista ja toisella asteella aluksi kouluryhmävalmennusta. Tavoitteena on, että purjehtija siirtyy mahdollisimman nopeasti hänelle soveltuvaan ja tavoiteltuun olympialuokkaan, kun se vain on fyysisesti ja taitotasollisesti perusteltua sekä hänen on mahdollista saavuttaa luokassa edellytettävä, yleisesti sekä järkevästi hyväksyttävä, tulostaso. Valmennuksesta vastaa harjoittelukeskuksessa Nuorten olympiavalmentaja (NOV) tai Aluevalmentaja (AV) tai vastaavan tasoinen muu valmentaja. Harjoittelu tapahtuu kouluaikana ja se muodostaa osan toisen asteen opiskelijalta vaaditusta päättötodistuksesta. Säännöllistä lajiharjoittelua on vähintään 3-4 kertaa viikossa avovesikaudella lisättynä erillisellä henkilökohtaisella fyysisellä harjoittelulla. Talvikaudella urheilijan kuntovalmennus tapahtuu urheiluakatemia - järjestelmän mukaisesti joko urheiluoppilaitoksen tai urheiluakatemian toimesta toteutettuna yhdessä alueen muiden vaativien yksilöurheilulajien urheilijoiden kanssa. Haastajaryhmän valmennusta tehostetaan luokkakohtaisilla yhteisillä valmennusleiri- ja kilpailumatkoilla avovesikauden aikana kotimaassa ja talvella ulkomailla. Tämä toiminta koordinoidaan yhdessä ko. luokkaliittojen kanssa. Valtakunnallisesti haastajatason valmennuksen koordinoinnista vastaa SPV:n valmennuspäällikkö ja hän raportoi siitä KPT:n valmennusjaokselle. Valmennuspäällikkö esittää haastajaryhmän vuosittaisen toimintasuunnitelman ja valmennuksen resursointiehdotuksen sekä budjettiluonnoksen KPT:lle ennen koko SPV:n budjetin laadintaa. KPT esittää ryhmän toimintasuunnitelman ja budjetin osana omaa toimintakokonaisuuttaan SPV:n hallitukselle Nuorten maajoukkue (SPV:n valmennustaso 2) Nuorten maajoukkue on tarkoitettu tavoitteellisesti purjehtiville nuorille urheilijoille. Nuorten maajoukkueeseen pääsy edellyttää ennakkoon KPT:n asettamien tulostavoitteiden saavuttamista, siihen ei voi itse hakea. Valitun purjehtijan tulee ensisijaisesti olla potentiaalinen tuleva haastajamaajoukkuepurjehtija. Purjehtijat ryhmään esittää valmennuspäällikkö KPT:n valmennusjaokselle, joka puolestaan esittää valinnat hyväksyttäväksi VHT:lle. Nuorten maajoukkueeseen kuuluvan purjehtijan tulee osallistua oman luokkansa Nuorten MM ja EM - kilpailuiden karsintoihin ja, jos tulee valituksi niihin, niin myös itse kilpailuihin. Purjehtijalla tulee olla riittävän haastava ja nousujohteinen valmennus- ja kilpailuohjelma, jonka hän on hyväksyttänyt SPV:n valmennuspäälliköllä. Nuorten maajoukkueeseen kuuluvan purjehtijan valmennus resursoidaan harjoittelukeskuksen (Hak) Nuorten olympiavalmentajalla (NOV) tai, jos sellaista ei veneluokassa ole, niin vähintään vastaavan tasoisella muulla valmentajalla. Päivittäisvalmennus tapahtuu aluetasolla ja maajoukkuevalmennus voi olla valtakunnallisesti keskitettyä.
13 Valtakunnallisesti Nuorten maajoukkueen valmennuksesta vastaa SPV:n valmennuspäällikkö ja hän raportoi siitä KPT:n valmennusjaokselle. Valmennuspäällikkö esittää Nuorten maajoukkueen yhteisen vuosittaisen toimintasuunnitelman ja valmennuksen resursointiehdotuksen sekä riittävästi yksilöidyn budjettiluonnoksen KPT:lle ennen koko SPV:n budjetin laadintaa. KPT esittää Nuorten maajoukkueen toimintasuunnitelman ja budjetin osana omaa toimintakokonaisuuttaan SPV:n hallitukselle Haastajamaajoukkue (SPV:n valmennustaso 2) Haastajamaajoukkue on tarkoitettu olympialuokkia korkealla taito- ja tavoitetasolla purjehtiville urheilijoille. Joukkueeseen pääsy edellyttää ennakkoon VHT:n asettamien tulostavoitteiden saavuttamista. Valitun purjehtijan tulee olla ensisijaisesti potentiaalinen olympiapurjehtija. Haastajamaajoukkueella ei ole ikärajoja. Haastajamaajoukkueeseen kuuluvan purjehtijan tulee osallistua oman olympialuokkansa MM ja EM - kilpailuiden karsintoihin ja mikäli tulee valituksi niihin, osallistuu hän myös itse kilpailuihin. Purjehtijan suositellaan osallistuvan täysipainoisesti Euroopassa järjestettäviin ISAF:in World Cup Grade 1 - kilpailuihin (WC). Purjehtija osallistuu myös oman luokkansa olympialaisten maapaikkakarsintakilpailuihin sekä luokan maakohtaiseen olympiakarsintaan. Purjehtijalla tulee olla korkealle kansainväliselle tavoitetasolle tähtäävä valmennus- ja kilpailuohjelma, jonka hän on hyväksyttänyt SPV:n päävalmentajalla. Haastajamaajoukkueeseen kuuluvan purjehtijan valmennus voidaan resursoida harjoittelukeskuksen (Hak) Nuorten olympiavalmentajalla (NOV), jos sellainen on veneluokassa. Purjehtijan valmennus voi olla järjestetty myös kansainvälisen tason henkilökohtaisella valmentajalla. Valmennus on valtakunnallisesti keskitettyä, mutta voi olla myös kansainvälisesti keskittynyttä. Haastajamaajoukkueen valmennuksesta vastaa SPV:n päävalmentaja ja hän raportoi siitä VHT:lle. Päävalmentaja esittää haastajamaajoukkueen yhteisen vuosittaisen toimintasuunnitelman ja valmennuksen resursointiehdotuksen sekä riittävästi yksilöidyn budjettiluonnoksen VHT:lle ennen koko SPV:n budjetin laadintaa. VHT esittää Haastajamaajoukkueen toimintasuunnitelman ja budjetin osana omaa toimintakokonaisuuttaan SPV:n hallitukselle. Haastajamaajoukkueen purjehtijat ovat esim. Suomen Olympiakomitean haastaja- tai naistentukea saavia urheilijoita tai hyvin lähellä tätä tasoa olevia purjehtijoita Olympiamaajoukkue (SPV:n valmennustaso 1) Olympiamaajoukkue on tarkoitettu olympialuokkia erittäin korkealla taito- ja tavoitetasolla purjehtiville urheilijoille. Olympiamaajoukkueeseen pääsy edellyttää ennakkoon VHT:n asettamien, korkeiden tulostavoitteiden saavuttamista. Valitun purjehtijan tulee olla ensisijaisesti olympiapurjehtija tai ainakin hyvin lähellä sen tasoinen purjehtija. Olympiamaajoukkueella ei ole ikärajoja. Olympiamaajoukkueeseen kuuluvan purjehtijan tulee osallistua oman olympialuokkansa MM ja EM - kilpailuiden karsintoihin ja mikäli tulee valituksi niihin, osallistuu myös itse kilpailuihin. Purjehtijaa suositellaan osallistumaan mahdollisimman täysipainoisesti ISAF:in World Cup Grade 1 - kilpailuihin (WC). Purjehtija osallistuu myös oman luokkansa olympialaisten maapaikkakarsintakilpailuihin sekä luokan maakohtaiseen olympiakarsintaan.
14 Purjehtijalla tulee olla erittäin korkealle kansainväliselle tavoitetasolle tähtäävä valmennus- ja kilpailuohjelma, jonka hän on hyväksyttänyt SPV:n päävalmentajalla. Olympiamaajoukkueeseen kuuluvan purjehtijan valmennus pyritään resursoimaan aina kansainvälisen tason henkilökohtaisella valmentajalla. Valmennus on kansainvälisesti keskittynyttä ja sille on haettu strategiset liittolaiset maajoukkueen kansainvälisten harjoitteluryhmien kautta. Strategisesti liittoudutaan myös alan keskeisten suomalaisten yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa (mm. säätutkimus, aerodynamiikka ja purjekehitys, kinetiikka jne.) Olympiamaajoukkueen valmennuksesta vastaa SPV:n päävalmentaja ja hän raportoi siitä VHT:lle. Päävalmentaja esittää Olympiamaajoukkueen yhteisen, mutta riittävästi purjehtijakohtaisesti yksilöidyn vuosittaisen toimintasuunnitelman ja valmennuksen resursointiehdotuksen sekä riittävästi yksilöidyn budjettiluonnoksen VHT:lle ennen koko SPV:n budjetin laadintaa. VHT esittää Olympiamaajoukkueen toimintasuunnitelman ja budjetin osana omaa toimintakokonaisuuttaan SPV:n hallitukselle. Olympiamaajoukkueen purjehtijat ovat pääsääntöisesti Suomen Olympiakomitean yksilöimiä järjestelmätukiurheilijoita tai Olympiakomitean ja/tai Opetus- ja kulttuuriministeriön tukiurheilijoita Valintakriteerit Ala- ja Yläkouluryhmä Harjoittelukeskus valitsee purjehtijat yhdessä valmennuspäällikön kanssa, ko. luokkaliiton konsultoidessa tarvittaessa ryhmän rakennetta. Purjehtijoiden tasoperusteeksi suositellaan ensisijaisesti valitun veneluokan MM tai EM tai JuPM - ryhmiin kuuluvia tai lähellä sitä olevia purjehtijoita, ainakin niin, että nämä muodostaisivat valmennusryhmän enemmistön Haastajaryhmä Haastajaryhmään valinta tapahtuu toisen asteen kouluvalintojen yhteishaun yhteydessä SPV:n urheilijapisteytyksen avulla. Jos urheilija pääsee erityistehtävän saaneeseen urheilulukioon, on hän tällöin haastajaryhmän tasoinen purjehtija ja myös oman alueensa Urheiluakatemian jäsen. Sellaiset purjehtijat, jotka eivät jostain syystä voi hakeutua eritystehtävän saaneeseen urheiluoppilaitokseen, voivat hakea erikseen paikallisen Urheiluakatemian jäsenyyttä ja samalla pääsyä sen yhteydessä toimivan Harjoittelukeskuksen valmennusryhmään SPV:n valmennuspäällikön suosituksesta. Tämä edellyttää kuitenkin aina erillistä sopimusta Harjoittelukeskuksen ja urheilijan oppilaitoksen välillä, missä sovitaan kouluaikaiseen harjoitteluun osallistumisesta ja mm. seurantamenettelystä, millä varmistetaan urheilijan koulumenestys kaikissa olosuhteissa. Näin voidaan menetellä myös siinä tapauksessa, jos potentiaalinen purjehtija hakeutuu myöhemmässä ikävaiheessa järjestelmän piiriin. Tällaisilla erillissopimuksilla taataan esim. ruotsinkielisten purjehtijoiden tasapuolinen kohtelu järjestelmään valinnoissa sekä myös joissain tapauksissa alueellisesti tasapuolisen kohtelun toteutuminen. Valtakunnallisen yhteishaun yhteydessä tapahtuvan urheilijapisteytyksen urheiluoppilaitoksiin tekee KPT, valmennuspäällikön valmistelun perusteella Nuorten maajoukkue
Valmennus ja Huippukilpapurjehdustoimikunta/Kilpapurjehdustoimikunta SUOMEN HUIPPUKILPAPURJEHDUS 2013-2016
Suomen Purjehdus ja Veneily ry JÄRJESTELMÄKUVAUS Valmennus ja Huippukilpapurjehdustoimikunta/Kilpapurjehdustoimikunta SUOMEN HUIPPUKILPAPURJEHDUS 2013-2016 SUOMEN HUIPPUKILPAPURJEHDUS 2013-2016 Tiivistelmä
LisätiedotSisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7
TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sisällysluettelo 1. Yleistä 3 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3 3. Opiskelu... 5 3. Valmennus... 7 4. Tukipalvelut... 7 5. Hallinto ja talous.. 8 6. Tiedottaminen.. 8 2 1.
LisätiedotToisen asteen urheiluoppilaitoshaku. Suomen Olympiakomitea ry
Toisen asteen urheiluoppilaitoshaku Suomen Olympiakomitea ry Sisällys 1. Kenelle urheiluoppilaitos sopii? 2. Miten urheilija voi hyötyä urheiluoppilaitoksesta? 3. Mihin urheiluoppilaitokseen urheilijan
LisätiedotStrategia 2014-2017 Versio 1.0
Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio
LisätiedotMeidän SHIFTI. valmennusjärjestelmä
Meidän SHIFTI valmennusjärjestelmä 2017-2020 1 Meidän SHIFTI valmennusjärjestelmä MAAJOUKKUE; Lajiliiton maajoukkuevalmentajat, henkilökohtaiset valmentajat, kansain välinen yhteistyö, HUY, URHEA -asiantuntijapalvelut
LisätiedotPääkaupunkiseudun urheiluakatemian yläkouluverkoston opinto-ohjaajien tapaaminen Urheilumuseo, Olympiastadion 6.10.2015
Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian yläkouluverkoston opinto-ohjaajien tapaaminen Urheilumuseo, Olympiastadion 6.10.2015 Ohjelma 13:00 Tilaisuuden avaus 13:10 Pääkaupunkiseudun
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Liikuntalautakunta LJ/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2012 1 (6) 127 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto koskien Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhean kutsua Urhea-säätiön perustajaksi HEL 2012-008331 T 00 01 06 Päätös
LisätiedotHuippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU
Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi
LisätiedotUrheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011 Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Seuranta Valtakunnallisesti urheiluoppilaitosten toimintaa on koordinoinut seurantaryhmä,
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Haku valtakunnallisiin oppilaitoksiin lukukaudelle 2014 15 ja alueelliseen valmennukseen vuodelle 2015 26.1.2014 Vierumäki Petteri Kähäri Valtakunnalliset
LisätiedotKansainvälinen menestys. Korkeatasoinen osaaminen. Arvostettu urheilu
Kansainvälinen menestys Korkeatasoinen osaaminen Arvostettu urheilu Toimintatavat: 1. Urheilija on keskiössä ilon ja intohimon ilmapiirissä 2. Urheilijan polkua tarkastellaan koko sen matkalta 3. Osaamista
LisätiedotSeuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit
Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Kriteerit jakautuvat peruskriteereihin ja laatukriteereihin. Peruskriteerit luovat seuran tavoite- ja tahtotilan, jotka toteutuvat laatukriteerien toimenpiteiden
LisätiedotSuomen Olympiakomitean Huippu- urheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippu- urheilun tehostamistukipäätökset 2016
10.12.2015 Suomen Olympiakomitean Huippuurheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippuurheilun tehostamistukipäätökset 2016 Yleiset lähtökohdat: Kesäolympiadilla 2013 2016 käytössä olevat
LisätiedotUrheiluakatemiaohjelma paikallisen kehittämisen tukena / arviointi. Jari Lämsä
Urheiluakatemiaohjelma paikallisen kehittämisen tukena / arviointi Jari Lämsä 5.2.2014 Akatemioiden tunnusluvut 2012 LÄHDE: Valtionavustushakemukset 2012 URHEILIJAT KPL 1. TASO 221 2. TASO 1373 3. TASO
LisätiedotSisällys. 1. Maastohiihdon nykytilan arviointia, missä ollaan ja mihin olemme menossa. 2. Hiihdon valmennusjärjestelmän tavoitetila
Maastohiihdon ajankohtaiset Eero Hietanen Maastohiihdon valmennuspäällikkö Sisällys 1. Maastohiihdon nykytilan arviointia, missä ollaan ja mihin olemme menossa 2. Hiihdon valmennusjärjestelmän tavoitetila
Lisätiedothuippu-urheilunmuutos.fi
Urheiluakatemiakiertue 2012 Kiertueaikataulu Kotka 25.1. Lappeenranta 26.1. Turku 30-31.1. Tampere 2-3.2. Savonlinna 7-8.2. Joensuu 8-9.2. Kuopio 9-10.2. Kouvola 15-16.2. Lahti 16-17.2. Helsinki 27-28.2.
LisätiedotURHEILUAKATEMIAOHJELMA
URHEILUAKATEMIAOHJELMA Lajien ja koulujen yhteispeli Yläkouluseminaari 14.3.2019 19.3.20191 Urheiluakatemia- ja valmennuskeskusverkoston tavoite Varmistamme, että urheilijoilla on kansainvälisen vertailun
Lisätiedothuippu-urheilunmuutos.fi
EXCELLENCE - pyrkimys erinomaisuuteen LAPSI NUORI AIKUINEN Yhdessä tekeminen Ei riskikokeilu, vaan satsaus elämään Omaehtoinen liikkuminen ja urheilu Lapsuus: laatua koulussa ja seurassa, kielloista kokeiluihin
LisätiedotSuomalaisen yhteiskunnan aikakaudet ja urheilu
Suomalaisen yhteiskunnan aikakaudet ja urheilu Tietoyhteiskunta Viihdeurheilu Teollisuusyhteiskunta Ammattimainen joukkueurheilu Maatalousyhteiskunta Aatteellinen yksilöurheilu Kv. katto-organisaation
LisätiedotToimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen
Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Nuorten olympiavalmentajan toimenkuva: sisältö Taustaa Suunnistuksen nuorten olympiavalmentaja NO-valmennus: tehtäväkenttä NO-valmennus: raportointi Case
LisätiedotSPORT PÄIJÄT-HÄME Visiona on tehdä maakunnasta urheilijan polun edelläkävijä Suomessa. Simo Tarvonen
SPORT PÄIJÄT-HÄME Visiona on tehdä maakunnasta urheilijan polun edelläkävijä Suomessa Simo Tarvonen 01.09.16 HUY:n toimenpiteet vuodelle 2016 Urheiluakatemiaohjelma 1. Tehostamme urheilijan päivittäisharjoittelun
Lisätiedothuippu-urheilunmuutos.fi
Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Urheilijan opintopolku Korkea-aste Yliopistot Ammattikorkeakoulut Toinen aste Lukiot Ammattioppilaitokset Peruskoulu Yläkoulut Alakoulut Alakoulut Monipuolinen ja laadukas
Lisätiedot::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: Suomalainen Menestyvä huippu-urheilu :::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: Huippu- urheiluyksikkö KANSAINVÄLINEN MENESTYS KORKEATASOINEN
LisätiedotPääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma 2012
Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma 2012 7.11 2011 Toimintasuunnitelma hyväksytään joulukuun johtoryhmän kokouksessa, kun ensi vuoden toimintabudjetti on tiedossa. Valmentautuminen TAVOITE:
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2009
PÄÄKAUPUNKISEUDUN URHEILUAKATEMIA TOIMINTASUUNNITELMA 2009 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ 2 2. HALLINTO 2 2.1 Hallintomalli 2.1.1 Johtoryhmä 2 2.1.2 Työvaliokunta 2 2.1.3 Vuosikokous 2 2.2 Toiminnan koordinointi
LisätiedotPääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma Esitys vuosikokoukselle
Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma 2011 Esitys vuosikokoukselle 18.11 2010 Toimintasuunnitelma 2011 päälinjat - nelikenttäajattelu valmentautuminen, opiskelu, tukipalvelut, hallinto
LisätiedotHuippu-urheiluverkoston rakentuminen 2013 3.4.2013
Huippu-urheiluverkoston rakentuminen 2013 3.4.2013 Taustaksi Lentopallon lajina otettava johtavan lajin roolia paikallisesti, seudullisesti ja valtakunnallisesti terve itsetunto omassa tekemisessä Jo
LisätiedotPääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma Hyväksytty vuosikokouksessa
Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma 2013 Hyväksytty vuosikokouksessa 10.12.2012 Sisällys 1. Valmentautuminen 2. Opiskelu 3. Tuki- ja asiantuntijapalvelut 4. Hallinto 5. Tehostamishanke
LisätiedotSuomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA
Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 27.4.2016 Menestyssuunnitelman sisältö Muutoksen tarve ja tekijät Missio, visio ja lupaukset 2020 Seuraavat yhteiset loikkamme Yhteisen
LisätiedotURHEILUAKATEMIAT. Mahdollisuus alueellisen valmennuksen kehittämiseen. Suunnistusvalmennusseminaari 8.2.2013 Janne Salmi. www.suunnistusliitto.
URHEILUAKATEMIAT Mahdollisuus alueellisen valmennuksen kehittämiseen Suunnistusvalmennusseminaari 8.2.2013 Janne Salmi 10 JWOC-mitalit 2003-2012 9 8 7 6 5 4 3 2 SUOMI RUOTSI NORJA TANSKA SVEITSI 1 0 2003
LisätiedotURHEILUAKATEMIATOIMINNAN OHJEISTO, SUOMEN OLYMPIAKOMITEA
URHEILUAKATEMIA ON PAIKALLINEN JA SEUDULLINEN YHTEISTYÖVERKOSTO, JOSSA OPPILAITOKSET, SEURAT, URHEILUORGANISAATIOT, KUNTAYHTEISÖT SEKÄ ERILAISET ASIANTUNTIJAPALVELUJEN TUOTTAJAT TYÖSKENTELEVÄT YHDESSÄ
LisätiedotOuluseutu Urheiluakatemian Huippu-urheilija ammattiin -hanke. Koulussa ja kentällä
Ouluseutu Urheiluakatemian Huippu-urheilija ammattiin -hanke Koulussa ja kentällä Kestävän kehityksen huippu-urheilumalli Huippu-urheilija ammattiin -hankkeen kohderyhmä on Ouluseutu Urheiluakatemiaan
LisätiedotTähtiseura-ohjelma. Huippu-urheilun osa-alue
Tähtiseura-ohjelma Huippu-urheilun osa-alue Laatuseuratyön historiaa Sinettiseuratoiminta käynnistyy (1992) Foot Pass ja Ice Pass starttaavat Voimisteluliitolla Sinetti-, Priima ja Huippu-seuroja (2007)
LisätiedotSPV:n strategia
SPV:n strategia 2015-2020 SPV:n visio 2020 Järjestäytynyt veneily on tavoiteltua. Veneurheilu on suosittua ja tuo kansainvälistä mainetta ja menestystä. SPV:n missio 2020 SPV kehittää yhteistyössä jäsenseurojen
LisätiedotSuomen Tennisliitto Strategia 2010 Strategian peruskivet Arvot Huipputennis Kilpailutoiminta Valmennustoiminta Alue- ja seuratoiminta Jäsenistö Viestintä Talous Organisaatio Missio Suomen Tennisliitto
LisätiedotSuomen Taekwondoliiton strategia 2012-2016 Sisällys
Suomen Taekwondoliiton strategia 2012-2016 Sisällys 1 Toiminta-ajatus... 2 2 Visio 2016... 2 3 Huippu-urheilustrategia... 3 3.1 Yleistä... 3 3.2 Toiminnan tavoitteet... 3 3.3 Huippu-urheilustrategian arviointi...
LisätiedotMenestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Teemat 1. Nexus seurannan ja arvioinnin verkosto 2. Menestyvän huippu-urheilun strategisten tavoitteiden
LisätiedotLajien ja alueiden seurakehittäjät Huippu-urheiluseuratoiminta
Lajien ja alueiden seurakehittäjät 12.9.2016 Huippu-urheiluseuratoiminta Taustaa huippu-urheiluseuratoiminnan kehittämiselle 2007-2014 2007-2009 Olympiakomitean vetämänä 3 kierrosta lajiliittojen kehitysprosesseja,
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU
VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS Valtakunnallinen yläkoululeiritys on osa Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaa. Yksi leiritystä toteuttavista
LisätiedotSuomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos
Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.
LisätiedotMuokkaa perustyylejä naps.
VOIMANOSTO 2022 Tulevaisuus ja Suomen Voimanostoliiton strategia Syyskokous 21.10.2017 Suomen Voimanostoliitto ry Finlands Styrkelyftförbundet rf Finnish Powerlifting Federation Asiakirjan Voimanosto 2022
LisätiedotUrheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto
Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen erityisen tehtävän saaneissa oppilaitoksissa urheiluvalmentautuminen on integroitu yhtenäiseksi
LisätiedotFC SCJ Strategia 2019
FC SCJ Strategia 2019 Toiminta-ajatus Seuran toiminnan tarkoituksena on tarjota tavoitteellista ja laadukasta yhteisöllisyyttä korostavaa jalkapallon harraste- ja kilpatoimintaa lapsille, nuorille, perheille
LisätiedotValtakunnallinen Urheiluyläkoulukokeilu. Kastellin koulu Ouluseutu Urheiluakatemia
Valtakunnallinen Urheiluyläkoulukokeilu Kastellin koulu Ouluseutu Urheiluakatemia Suomalaisen urheilijan kaksoisura 20 v => Urheilu-uran päättyminen - Urasiirtymä - Henkilökohtaiset kontaktoinnit - Vertaistukitapaamiset
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Päävalmentaja, s (100 %) Päävalmentaja, hs (50 %) NOV / TRE (100 %) + toimintakulut NOV / TKU (100 %) + toimintakulut NOV / HKI (100 %) + toimintakulut
LisätiedotHUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ILMAN ARVIOINTIA EI OLE URHEILUA Arviointi on tarkasteltavan kohteen tai toiminnan arvon määrittämistä,
LisätiedotTervetuloa Kisakallioon!
Suomen Suunnistusliitto ry Tervetuloa Kisakallioon! Yhä useampi suunnistaa Suunnistus näkyy Suunnistus hyvinvoinnin keulakuva Suunnistus menestyy SUOMI SUUNNISTAA Suunnistusliiton strategia 2016 2020 Suunnistus
LisätiedotHuippu-urheilun tukijärjestelmä Suomen Olympiakomitea Huippu-urheiluyksikkö
Huippu-urheilun tukijärjestelmä 2017 2020 Suomen Olympiakomitea Huippu-urheiluyksikkö 1. Yleistä tukijärjestelmästä Tukijärjestelmä koostuu Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) myöntämästä yleisavustuksesta
LisätiedotHuippu-urheilutoiminta Suomessa
Huippu-urheilutoiminta Suomessa Kansainvälinen menestys Korkeatasoinen osaaminen Arvostettu urheilu Toimintatavat: 1. Urheilija on keskiössä ilon ja intohimon ilmapiirissä 2. Urheilijan polkua tarkastellaan
LisätiedotOlympiakomitea. Urheiluakatemiaohjelma - Yläkoululeiritys. Yläkouluseminaari Jyväskylä
Olympiakomitea Urheiluakatemiaohjelma - Yläkoululeiritys Yläkouluseminaari 17.-18.3.2016 Jyväskylä Urheiluakatemia leiritysmallin yleisohjeisto Valtakunnallisesti hyväksyttyjen urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten
LisätiedotSuomen Sulkapalloliitto. Strategia
Suomen Sulkapalloliitto Strategia 2017-2020 Suomen Sulkapalloliiton strategia 2017-2020 Visio Suomalainen sulkapallo on maailmalla menestyvä ja Suomessa merkittävä kilpa- ja harrastelaji. Arvot Respect-kulttuurimme
LisätiedotUrheilun ja opiskelun yhdistäminen Oulun seudun ammattiopisto. Antti Puotiniemi Antti Hara
Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Oulun seudun ammattiopisto Antti Puotiniemi Antti Hara Urheilu OSAOn arjessa OSAO, 12 yksikköä, 11 600 opiskelijaa, henkilökuntaa n. 1000 OSAO on ollut aktiivisesti mukana
LisätiedotFysiikka- ja yleisvalmentajien verkostotapaaminen 4.9.2015
Fysiikka- ja yleisvalmentajien verkostotapaaminen 4.9.2015 Kansainvälinen menestys Korkeatasoinen osaaminen Arvostettu urheilu Yhteiset toimintatavat: 1. Urheilija on keskiössä ilon ja intohimon ilmapiirissä
LisätiedotPääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma Johtoryhmän esitys vuosikokoukselle
Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma 2010 Johtoryhmän esitys vuosikokoukselle 9.11 2009 Toimintasuunnitelma 2010 päälinjat - nelikenttäajattelu valmentautuminen, opiskelu, tukipalvelut,
LisätiedotSuomen Judoliiton antidopingohjelma
Suomen Judoliiton antidopingohjelma Suomen Judoliitto on sitoutunut edistämään puhdasta urheilua. Suomen Judoliitossa noudatetaan voimassa olevaa Suomen antidopingsäännöstöä sekä Kansainvälisen Judoliiton
LisätiedotOlympiakomitea Urheiluakatemiaohjelma - Yläkoululeiritys
Olympiakomitea Urheiluakatemiaohjelma - Yläkoululeiritys Innokkaat urheilijat, parhaassa valmennuksessa, parhaissa olosuhteissa Työversio / Kari Seppänen Termistö Urheiluyläkoulu Koulutuksenjärjestäjän
LisätiedotHuippu-uinnin suuntaviivat kohti Rion 2016 Olympia- ja Paralympiakisoja. Valmennustiimi
Huippu-uinnin suuntaviivat kohti Rion 2016 Olympia- ja Paralympiakisoja Valmennustiimi Tammihelmikuu Lajiliittojen huippu-urheilutoiminnan avustaminen OKM Liikuntajärjestöjen toiminta-avustus, Lajiliitot
LisätiedotUIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE
UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE YLEISTÄ SYNTYESSÄÄN UUSI SEURA OLISI SUOMEN KOLMEN SUURIMMAN UINTIURHEILUSEURAN JOUKOSSA Lisenssiuimarit (320 350), budjetti (n. 900 000) YHDISTYMISEN PERUSTEET Allastilan
LisätiedotTalenttivalmennushakuprosessi 2019
Talenttivalmennushakuprosessi 2019 Valmennusosaaminen vahvistuu ja leviää seuroissa Valmennusosaamisen vahvistamisen seuroissa Tarpeet Hyödynsaajat (seurat) Vaikutukset Tulokset Esim. Suomalaisen pelaajakehityksen
LisätiedotVOIMANOSTO 2021 Tulevaisuus ja Suomen Voimanostoliiton strategia
VOIMANOSTO 2021 Tulevaisuus ja Suomen Voimanostoliiton strategia SVNL:n hallituksen kokous 14.9.2016 Asiakirjan Voimanosto 2021 tarkoitus Luoda yhteinen näkemys Suomen Voimanostoliiton tulevaisuuden suunnasta
LisätiedotSinettiseura uudistus etenee
Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä
LisätiedotSUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.
Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti
LisätiedotYHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA!
YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! Yhteishaku 1.-19.3.2010 HALUATKO HUIPPU-URHEILIJAKSI? Kuortaneen lukio ja Kuortaneen urheiluopisto järjestävät yhteistyössä Suomen Jääkiekkoliiton kanssa
LisätiedotValmentajakoulutuksen kehitys ja maajoukkuevalmennuksen tulevaisuus
Valmentajakoulutuksen kehitys ja maajoukkuevalmennuksen tulevaisuus Valmentajakoulutus 5 tasoa (ratsastusvalmentaja, lajivalmentaja, huippuvalmentaja, valmentajan ammattitutkinto, valmentajan erikoisammattitutkinto)
LisätiedotSuomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA
Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat
LisätiedotSeuraohjelma. oto seuravalmentajatuen hakuinfo ja hakukriteerit, joulukuu 2013. Liittohallituspäätös 16.12.2013
Seuraohjelma oto seuravalmentajatuen hakuinfo ja hakukriteerit, joulukuu 2013 Liittohallituspäätös 16.12.2013 Tavoite: laajentaa oto seuravalmennuksen piiriin kuuluvien seurojen määrää max. 10 seuralla
LisätiedotKILPAURHEILUN JA HARRASTETOIMINAN STRATEGIA Laji: Vammaisratsastus
KILPAURHEILUN JA HARRASTETOIMINAN STRATEGIA Laji: Vammaisratsastus TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Loistava kilpailu- ja harrastustarjonta Vammaisratsastus on merkittävä suomalainen urheilulaji,
LisätiedotTässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot.
TIE HUIPULLE TIE HUIPULLE!!! Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. Maajoukkueajattelu Ringeten maajoukkuetoiminta
LisätiedotOlympiakomitea. Toiminnan suuntaviivat Kevätkokous
Olympiakomitea Toiminnan suuntaviivat 2019 Kevätkokous 19.6.2018 Toimintasuunnitelma 2019 Suuntaviivat 2019 Toimintasuunnitelma 2019 Työstöä yhdessä Kevätkokous 19.6. Työstöä yhdessä Syyskokous 24.11.
LisätiedotTyöryhmän ensimmäinen tapaaminen klo
Työryhmän ensimmäinen tapaaminen 14.11.2016 klo 12.00-14.30 Työryhmän jäsenet: Juuso Toivola, pj Jukka Ikäläinen Reijo Jylhä Pekka Tiitinen Vesa Tauriainen Eero Hietanen Pirjo Muranen (este / ei paikalla)
LisätiedotValmennusjärjestelmässä mukana huippuosaajien-, WorldSkills-, EuroSkills- ja Abilympics - valmennus
Ammatillisen koulutuksen järjestäjät SKILLS-HUIPPUVALMENNUSYKSIKKÖ HAKU 2015 2017 SKILLS-LAJIPÄÄLLIKÖIDEN JA -VALMENTAJIEN NIMEÄMINEN Skills Finland hakee huippuvalmennusyksiköitä, lajipäälliköitä ja valmentajia
LisätiedotSuomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n. Antidoping- ja eettisen toiminnan ohjelma
Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n Antidoping- ja eettisen toiminnan ohjelma 2016-2018 1. Ohjelman arvoperusta Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta, VAU:n toiminnan tarkoituksena on monipuolisen
LisätiedotKOVA HIKIPISAROISTA TEHTY TOIMINTA- SUUNNITELMA 2019
KOVA MYÖ S KAUNIS ON HIKIPISAROISTA TEHTY TOIMINTA- SUUNNITELMA 2019 VISIO Koko Suomi luistelee ja parhaat maailman huipulla Suomen Taitoluistelulii.o 9.11.2018 MISSIO Suomen Taitoluisteluliitto yhdessä
LisätiedotUrheiluakatemiaohjelma Yläkoulutyö Olympiakomiteassa 2018
Urheiluakatemiaohjelma Yläkoulutyö Olympiakomiteassa 2018 Urheiluakatemiaohjelmassa rakennamme kokonaisuutta 3 Urheiluakatemiaohjelman yläkoulutoiminnan toimenpiteet 2017-2018 Verkostotapaamiset Urheiluyläkoulumallin
LisätiedotVALMENTAJA AKATEMIA Järvenpään Kehäkarhut ry. Koulutusstrategia 2009
VALMENTAJA AKATEMIA Järvenpään Kehäkarhut ry Koulutusstrategia 2009 TAVOITTEET Missio: Järvenpään Kehäkarhut ry:n Valmentaja Akatemia toimii aktiivisena kamppailulajien valmentajien, tuomarien ja muiden
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Kaksoisuraseminaari Turussa 20.9.2018 Katri Lindeqvist Huippu-urheilupäällikkö Suunnistusliitto URHEILIJAN VALINNAT KOHTI HUIPPUA JA HUIPULLA Esityksen
LisätiedotMistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella
Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella Seuraseminaari 19.11.2011 Vahva ja aktiivinen lajiliitto seurojen tukena Seuroja 331 Luokkaliittoja 42 Jäseniä n. 60.000 Veneitä 23.692
LisätiedotLentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015 -
Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015-1 Yleiset sinettiseurakriteerit Seuralla on kirjallinen toimintalinja seuran toimintaperiaatteista ja -tavoista. Seura pitää huolta
LisätiedotOsaamisohjelma lajissa 29.9.2015. Valmennusosaamisen työpaja
Osaamisohjelma lajissa 29.9.2015 Valmennusosaamisen työpaja Osaamisohjelma Osaamisohjelmaa johtaa KIHU yhteistyössä HUY kanssa valmennusosaaminen osallistuva asiantuntijatoiminta tutkimus- kehittämis-
LisätiedotHyvä rehtori, luokanvalvoja tai oppilaanohjaaja sekä oppilaat ja huoltajat VUOKATTI-RUKA URHEILUAKATEMIAN VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS
Hyvä rehtori, luokanvalvoja tai oppilaanohjaaja sekä oppilaat ja huoltajat VUOKATTI-RUKA URHEILUAKATEMIAN VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS Valtakunnallinen yläkoululeiritys on osa Suomen Olympiakomitean
LisätiedotOlipa kerran JYU. Since
Olipa kerran 1 SUOMALAISET KAKSOISURAN KEHITYSYMPÄRISTÖT Milla Saarinen LitM, Tohtorikoulutettava Psykologian laitos, Jyväskylän Yliopisto 2 AGENDA o o o o Kaksoisuria ja kaksoisuran kehitysympäristöjä
LisätiedotUrheiluakatemiaohjelma YLÄKOULUTOIMINTA. Helsingin seudun kehyskuntien ja yläkoulujen tapaaminen
Urheiluakatemiaohjelma YLÄKOULUTOIMINTA Helsingin seudun kehyskuntien ja yläkoulujen tapaaminen 31.3.2017 Tapaamisen kulku Aloitus ja esittelyt / Laura Tast (15 min) Olympiakomitean ja urheiluakatemiaohjelman
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotSEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN
SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,
LisätiedotSeuraseminaari 19.11.2011. Liiton seurapalvelut seurojen tueksi nyt ja jatkossa
Seuraseminaari 19.11.2011 Liiton seurapalvelut seurojen tueksi nyt ja jatkossa Lapsi ja nuorisotoiminta Ohjaajakoulutus Junioriohjaajan starttikurssi, junioripurjehdusohjaajan peruskurssi, junioripurjehdusohjaajan
LisätiedotYläkoulutyön kehittäminen Olympiakomiteassa. Yläkouluseminaari , Jyväskylä
Yläkoulutyön kehittäminen Olympiakomiteassa Yläkouluseminaari 17.3.2016, Jyväskylä HUY:n toimenpiteet vuodelle 2016 Urheiluakatemiaohjelma 1. Tehostamme urheilijan päivittäisharjoittelun valmennusprosesseja
LisätiedotPÄÄKAUPUNKISEUDUN URHEILUAKATEMIA Johtoryhmän kokous 3.3 2008 klo 14-16 Mäkelänrinteen Uintikeskus, Terassi Pöytäkirja 1/08
1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN URHEILUAKATEMIA Johtoryhmän kokous 3.3 2008 klo 14-16 Mäkelänrinteen Uintikeskus, Terassi Pöytäkirja 1/08 Läsnä; Seppo Pitkänen, puheenjohtaja Timo Luopajärvi Jyrki Heliskoski Riitta
LisätiedotHallitus huolehtii valmentajien valinnasta ja palkkaamisesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan johdolla.
hallitus 9.12.2014 EsJt:n muodostelmaluistelun pelisäännöt Muodostelmaluistelun tavoitteet EsJt:n muodostelmaluistelun tavoitteena on tarjota luistelijoita kehittävää, laadukasta, pitkäjänteistä, määrätietoista
LisätiedotSuomen Sulkapalloliitto. Strategia
Suomen Sulkapalloliitto Strategia 2017-2020 Suomen Sulkapalloliiton strategia 2017-2020 Visio Suomalainen sulkapallo on maailmalla menestyvä ja Suomessa merkittävä kilpa- ja harrastelaji. Arvot Respect-kulttuurimme
LisätiedotSUOMEN TAEKWONDOLIITON STRATEGIA 2017-2020 VALMISTELU KYSELYN TULOKSIA. - Kysely seuroille. - Kysely valmentajille
SUOMEN TAEKWONDOLIITON STRATEGIA 2017-2020 VALMISTELU KYSELYN TULOKSIA - Kysely seuroille - Kysely valmentajille Seurojen kysely Vastauksia 17 seurasta (kokonaisjäsen määrä 64 seuraa) Budokwai Taekwondo,
LisätiedotSchildtin lukion Urheilulinja
Schildtin lukion Urheilulinja Tavoitteellisen urheilun ja opintojen yhdistäminen Lukio-opinnot yhdistettynä huipulle tähtäävään urheiluvalmennukseen (kaksoisura) Urheiluvalmennuksen tukipalvelut Jyväskylän
LisätiedotTavoitteena yhdistää opiskelu ja alppihiihtovalmennus tehokkaasti - Toiminut 23 vuotta eli vuodesta Suomen ensimmäinen alppikoulu - Osana Ski
TAHKON ALPPIKOULU Tavoitteena yhdistää opiskelu ja alppihiihtovalmennus tehokkaasti - Toiminut 23 vuotta eli vuodesta 1994 - Suomen ensimmäinen alppikoulu - Osana Ski Sport Finlandin virallista alppivalmennusjärjestelmää,
LisätiedotSML:N ANTIDOPINGOHJELMA
SML:N ANTIDOPINGOHJELMA Sisällysluettelo: ANTIDOPINGOHJELMA 1 SML:N ANTIDOPINGTYÖN ARVOPERUSTA 2 ANTIDOPINGTYÖ JA -VALVONTA 3 DOPINGRIKKOMUKSET (LÄHDE ADT) 4 TAVOITTEET 5 TOIMENPITEET 5.1 Säännöt, ohjeistukset
Lisätiedot10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee
LisätiedotNuorten maajoukkueohjelma
Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelman tavoitteet Tuottaa mahdollisimman monta pelaajaa aikuismaajoukkueisiin vähintään 3 pelaajaa/ikäluokka 3 kansainvälisen tason huippua/vuosikymmen Kilpailla
LisätiedotYhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä
Yhteinen visio Suomi maailman liikkuvin ja pohjoismaiden menestynein urheilukansa 2020 Visio on yhteinen päämäärä koko suomalaiselle liikunnalle ja urheilulle, sen eri toimijoille Visio voidaan saavuttaa
LisätiedotUrheiluakatemioiden yläkoulut
Urheiluakatemioiden yläkoulut Urheilukoulu Koulutuksenjärjestäjän painotuskoulu Urheiluluokka liikuntaa ja urheilua 10 h/vk Täyttää kansalliset urheilukoulukriteerit Mahdollisesti lisäksi liikuntaluokka
LisätiedotUrheiluakatemiaohjelma. Yläkoulutoiminnan termistö ja ohjeisto , muokattu
Urheiluakatemiaohjelma Yläkoulutoiminnan termistö ja ohjeisto 15.6.2015, muokattu 16.4.2019 Urheiluakatemioiden yläkoulut Koulut yhteistyössä seurojen, lajiliitojen ja urheiluakatemioiden kanssa Urheiluyläkoulu
LisätiedotValmennuskeskusten yhteishanke 2013-2015. Valmennuksen osaamisen ja menetelmien kehittäminen
Valmennuskeskusten yhteishanke 2013-2015 Valmennuksen osaamisen ja menetelmien kehittäminen Erityiset koulutustehtävät/okm 1. Kuortaneen valtakunnallinen huippu-urheilun erityinen kehittämistehtävä on
Lisätiedot