Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä VALIMON SULATUS-, VALU-, TYHJENNYS-, PUHDISTUS- JA VIIMEISTELYTYÖT Tiivistelmä Tässä tietokortissa esitellään valimoprosessin loppupään tehtäviä: sulatus- valu-, tyhjennys-, puhdistus- ja viimeistelytyöt. Lisää tietoa valimotyöstä on tietokortissa: valimotyö: malliveistämöt, hiekanvalmistus, keernanteko, kaavaus. Merkityksellisimmät terveyshaitat muodostuvat sulan metallin käsittelyssä saaduista palovammoista, kvartsipölystä, joka voi aiheuttaa pölykeuhkosairauksia ja lisätä syöpäriskiä. Huurun ja savun määrä, haitallisuus ja altistuminen ilman epäpuhtauksille vaihtelee suuresti valimon työjärjestelyjen ja valettavan metallin laadun mukaan. Savussa haitallisina ainesosina voivat olla metallioksidit, hiilimonoksidi, PAHyhdisteet ja hartsien lämpöhajoamistuotteet. Hartsien hajoamistuotteet voivat aiheuttaa hengitystieärsytystä ja astmaa. Valimotyö on lisäksi usein meluista ja fyysisesti raskasta. Työympäristö on usein kuuma. Työssä on suuri vakavien tapaturmien vaara. Altistumisen vähentämiseksi ovat teknisten torjuntakeinojen lisäksi työjärjestelyt erittäin merkittävässä asemassa. Henkilönsuojainten käyttö on useissa työtehtävissä pakollista. Työtehtävän kuvaus Valimossa on useita erilaisia työtehtäviä. Valimotyöntekijä valmistaa valutekniikalla raudasta, teräksestä tai muusta metallista valukappaleita. Rauta- ja teräsvalimossa sula metalli valetaan yleensä hiekkamuotteihin. Muita metalleja valavissa valimoissa käytetään yleensä metallimuotteja. Sulattaja sulattaa romusta tai harkoista halutun metalliseoksen. Sulatusuunit ovat kupoliuuneja, induktiouuneja, vastusuuneja, lieskauuneja tai valokaariuuneja. Uunit voivat olla päällä jatkuvasti (kupoliuunit) tai sulatus tehdään panoksina. Valusenkkoja (valamiseen käytettyjä astioita) kuumennetaan maakaasulla, nestekaasulla tai sähköllä. Suurin osa metallivaluista valmistetaan puristamalla sula metalli muottiin painevalukoneella tai painovoiman avulla ns. kokillivaluna. Valaja hoitaa usein pitkälle automatisoitua painevalukonetta tai kokillivalua, tai pienissä ja erikoisvaluissa tekee valun käsityönä. Valun jälkeen muotit tyhjennetään koneellisesti ja kappaleet puhdistetaan sinkopuhdistuksessa teräshiekkapuhalluksella. Valunpuhdistaja irrottaa valukanavistot valukappaleista mm. hiilikaaritaltan, polttoleikkauksen ja laikkaleikkauksen avulla ja hioo tuotteita tarpeen mukaan. Valuntarkastaja toteaa valun laadun eri menetelmillä. Viimeistelyyn voi kuulua lämpökäsittely, karkaisu, maalaus ja tarvittavat muut työt. esim. koneistus. 1/9
Valimotyöntekijältä vaaditaan yhä enemmän monitaitoisuutta, niin että hän hallitsee tarvittaessa mahdollisimman monta valun valmistuksen työvaihetta. Raskaiden muottien ja kappaleiden siirrot tehdään tuotantolinjoilla osin nosturin ja rullaratojen avulla. Valimoissa on paljon trukkiliikennettä, ja yleensä trukit ovat sähkö-, nestekaasu- tai dieselkäyttöisiä, joten työilmassa on myös pakokaasuja. Työtehtävässä käytettävät kemikaalit Rautapitoisten metallien sulatusuunien lämpötilat ovat tyypillisesti noin 1 500 C ja sen yli. Sulatukseen käytetään teräs- ja rautaromua ja halutun tuotteen mukaan lisäksi seosmetalleina mm. piitä, mangaania, kuparia, vanadiinia, magnesiumia (pallografiittirauta), jne. Ruostumattomien terästen valuun käytetään raudan lisäksi nikkeliä, kromia ja molybdeenia. Joissakin valimoissa valetaan myös alumiini-, kupari-, pronssi- jne. erikoistuotteita. Romunhankintaosuuskunnan luokittelu: romu ei saa sisältää öljyistä romua, ei emaloituja romuja laakerimetallit epäpuhtauksina eivät ole hyväksyttäviä romu ei saa sisältää klooripitoisilla leikkuunesteillä käsiteltyjä työstölastuja romu ei saa olla säteilevää Sulatusuunien vuorauksia joudutaan uusimaan aika ajoin. Aiemmin (1960-80 -luvuilla) uunin eristeenä käytettiin asbestia. Nykyisin eristemateriaalit ovat keraamisia tiiliä ja kuituja sekä jonkin verran myös keraamisia kuituja korvaavia teollisia mineraalikuituja, jotka on käsitelty niin, että ne kestävät myös korkeampia lämpötiloja. Lämpökäsittelyssä ja karkaisussa voidaan käyttää hyväksi paitsi lämpötilaa myös karkaisuöljyjä ja leijupetiä. Valutuotteiden maalit ovat tavanomaisia metalliteollisuuden maaleja, ks. tietokortti Metallin maalaus. Työtehtävässä käytettävien valmisteiden sisältämiä kemiallisia ainesosia Sulatettavat metallit: rautavalimo: teräsvalimo: ruostumattoman teräksen valimo: alumiinivalimo: erikoisvalimot (pronssi, messinki, jalometallit ym.): epäpuhtaudet Pintakäsittely: maalit rauta, seosaineet rauta ym. seosmetallit rauta, kromi, nikkeli, molybdeeni, kupari alumiini kupari, sinkki, hopea, kulta, platina, lyijy jne. romuraudassa voi olla epäpuhtautena sinkkiä ja raskasmetalleja mm. lyijyä. Raaka-aineen koostumusta seurataan analyysein. Ks. tietokortti metallin maalaus, käytetään mm. epoksi- ja akydimaaleja 2/9
Työhygieenisissä selvityksissä todetut merkittävimmät kemialliset altisteet Altiste (CAS nro) kvartsi (14808-60-7) hiilimonoksidi (630-08-0) typpidioksidi (10102-44-0) typpioksidi (10102-43-9) dieselnoki PAH (polysykliset aromaattiset hiilivedyt) esim. BaP (bentso(a)pyreeni (50-32-8) R-lausekkeet HTP 2007 Tyypillinen (8 h) mg/m 3 altistumistaso 0,05 (alveolijae, silikoosi- ja syöpävaara) Altistumistasot vaihtelevat. Yli HTP:n tyypillisesti tyhjennyksessä, sinkopuhdistuksessa ja talttauksissa, mutta suuria altistuksia myös valussa ja hionnassa: Sulattajilla ja maalauksessa ja muussa viimeistelyssä vähemmän kvartsialtistusta. 12-23-48/23-61 35 Pitoisuudet voivat olla selvästi yli HTP:n, suuria vaihteluja altistustasoissa ja ajoissa, trukit voivat myös lisätä altistusta 26-34 5,7 Dieseltrukeista; lisää altistumista PAHyhdisteille PAH-yhteispitoisuudet voivat olla yli puolet BaP:n HTP:stä, altistuminen vaihtelee suuresti, suurimmat valussa ja tyhjennyksessä. Metallihuurupitoisuudet yleensä alle HTP:n 45-46-50/53-60-61 31 0,01 (syöpävaara) rautaoksidi, huurut 5 (1309-37-1) lll-arvoinen kromi 0,5 Vl-arvoinen kromi 0,05 (syöpävaara) nikkeli, yhdisteet 0,1 (syöpävaara) alumiini, 1,5 hitsaushuurut lyijy 0,1 (sitova rajaarvo) kuparihuurut ja 0,1 hienojakoinen kuparipöly sinkkiokside, 5 huurut keraamiset kuidut 49-38 0,2 kuitua/cm 3 (alveolijae) Dieseltrukeista Metalleilla, joilla on matala sulamispiste ja pieni raja-arvo (lyijy, kupari), raja-arvot ylittyvät valussa ja joskus myös sulatuksessa. Lyijyvaluissa ilmapitoisuudet voivat olla selvästi yli rajaarvon. Uunivuorauksissa ja eristeen purussa yli suositusarvojen Altistumisen tekninen torjunta Pölyaltistusta vähennetään työmenetelmiä kehittämällä, tehostamalla ilmanvaihtoa ja hengityksensuojaimin. Tehokas siivous alentaisi pölypitoisuuksia. Valu- ja tyhjennyspaikkojen kotelointi ja osastointi, tehokkaat kohdepoistot. Sähkötrukit, hyvä trukkihuolto, pakokaasusuodattimet. Osastointi, kohdepoistot, suojaimet Tehokas ilmanvaihto uuneille ja valupaikoille. Polttoleikkauksessa ja hitsauksessa oltava kohdepoistot ja työntekijällä raitisilmakypärät. Tehokas ilmanvaihto uuneille ja valupaikoille Huolelliset työmenetelmät, osastointi, suojaimet 3/9
Altiste (CAS nro) Hartsien hajoamistuotteet fenoli (108-95-2) formaldehydi (50-00-0) R-lausekkeet HTP 2005 (8 h) mg/m 3 Tyypillinen altistumistaso 24/24-34 8 iho Pitoisuudet melko pieniä. 23/24/25-34- 0,37 Pitoisuudet vaihtelevat, 40-43 (kattoarvo) voivat olla yli HTP:n valu- ja furfuryylialkoholi 20/21/22 8,1 (iho) (98-00-0) difenyylimetaanidiisosyanaatti 23-36/37/38-0,035 (NCO) (101-68-8) 42/43 isoforonidiisosyanaatti 23-36/37/38-0,035 (NCO) (4098-71-9 42/43-51/53 trietyyliamiini 11-20/21/22-35 4,2 (HTP 15min ) (121-44-8) etyylidimetyyliamiini eli dimetyylietyyliamiini (59856-1) 12-20/22-34 15 Maalaamokemikaalit liuottimet kovetteet Ks: tietokortti Metallin maalaus tyhjennyspaikoilla Hajoamistuotteiden pitoisuudet melko pieniä, mutta mukana monia herkistäviä aineosia, joten haitallista altistumista voi tapahtua. Ruiskumaalauksessa liuotinpitoisuudet n. 20-70 % HTP Maalisumupitoisuudet n. puolet HTP tai suurempia Altistumisen tekninen torjunta Hyvä ilmanvaihto etenkin valu- ja tyhjennyspaikoilla (ärsyttäviä aineita, on hengitystieallergeeneja). Hengityksensuojaimet. Suodatinlaitteiden kunnossapito. Tyhjennyspöytien kotelointi. Tehokas maalauskaappien käyttö, suojaimet. Pitkäkestoiseen työhön puhallinsuojain tai paineilmalaite. Myös ihon suojaus on tärkeää epoksimaaleja käsiteltäessä. Huurun ja savun määrä ja haitallisuus ja altistuminen ilman epäpuhtauksille vaihtelee suuresti valimon työjärjestelyjen ja valettavan metallin laadun mukaan. Savussa haitallisina ainesosina voivat olla metallioksidit, hiilimonoksidi, PAH-yhdisteet ja hartsien lämpöhajoamistuotteet. Seostamattomasta teräksestä syntyy pääasiassa rautaoksidia, mutta ruostumattomasta teräksestä muodostuu sekä kromin että nikkelin oksideja. Pääasiassa kromi esiintyy 3-arvoisena, Cr 2 O 3, mutta savussa voi myös esiintyä vähäisiä määriä 6- arvoista kromia. Raaka-aineromussa epäpuhtautena oleva sinkki vapautuu ilmaan nopeasti sulatuksen aikana ja voi aiheuttaa metallikuumetta. Pienissä valimoissa kaikki työt tehdään samoissa tiloissa ja työt on ryhmitelty usein niin, että kaikki tekevät kaavausta ja keernausta yhtenä päivänä ja seuraavana päivänä tehdään sulatus, valu ja mahdollisesti seuraavana päivänä puhdistus ja viimeistely. Tällöin kaikki työntekijät altistuvat kaikille valimon työympäristötekijöille. 4/9
Asioita, joihin työpaikalla tulee kiinnittää huomiota q Onko työnantaja tehnyt työpaikan riskinarvioinnin ja onko se kirjallisesti saatavilla? Ovatko korjaavat toimenpiteet työn alla? q Onko työpaikalla ajan tasalla olevat käyttöturvallisuustiedotteet? q Onko työpaikan yleisilmanvaihto oikein järjestetty ja riittävän tehokas? q Onko sulatus- ja valupaikat riittävästi eristetty muusta ympäristöstä sulan metallin aiheuttaman tapaturmavaaran takia? q Ovatko sulatus- ja valupaikat paloturvallisia (ei vettä tai kosteutta, ei palavia nesteitä tai kaasuja)? q Onko työpisteissä (sulatusuunit, valupaikat, hiilikaaritalttaus, sinko, hitsaus, hionta) koteloinnit tai kohdepoistot? q Onko ihon ja hengitysteiden suojauksesta huolehdittu kaikkien altistavien työvaiheiden aikana? q Ovatko suojaimet soveltuvia kyseessä oleville altisteille ja suojausteholtaan riittäviä? q Onko suojainten säilytykselle ja säännölliselle huollolle asianmukaiset tilat? q Onko työntekijöiden koulutuksesta/opastuksesta huolehdittu? q Onko työntekijöille annettu tietoa kemikaalivaaroista? q Onko lattioiden kastelusta huolehdittu pölyämisen estämiseksi? q Onko työntekijöiden alkuterveystarkastus tehty (ks. kohta "Terveystarkastukset")? q Tiedostetaanko, että yskä ja hengenahdistus voivat olla astman alkuoireita? q Esiintyykö työntekijöillä työhön liittyviä oireita, kuten ärsytystä, muita hengitystieoireita tai metallikuumetapauksia? q Onko työpaikan ensiapuvalmiudesta huolehdittu? q Onko syöpävaarallisille aineille altistuvat ilmoitettu ASA-rekisteriin (ASA = ammatissaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille altistuvien rekisteri)? Kemikaalialtistumisen arviointi Työntekijöiden altistumisen arviointi aloitetaan selvittämällä työtehtävät, työolosuhteet, käytetyt menetelmät ja työstettävät materiaalit. Tarvittaessa voidaan tehdä altistumismittauksia työilmasta tai biomonitoroinnilla. Pöly-, metallihuuru-, PAH- ja kvartsialtistumista tulisi selvittää aika ajoin ilmamittauksin työmenetelmien kehittämisen ja seurannan sekä suojautumistarpeen arvioimiseksi. Työilman hiilimonoksidin mittauksia voidaan toteuttaa suoraan osoittavilla mittareilla tai osoitinputkilla. Joillekin kaavaus- ja keernahartsien aineosien hajoamistuotteille (fenoli, formaldehydi, isosyanaatit, amiinit) altistumista voidaan myös seurata ilmamittauksin. Valimotyöntekijöiden altistumista metallihuuruille ja - pölyille, PAH-yhdisteille sekä hiilimonoksidille voidaan selvittää veri- tai virtsanäyttein eli biomonitoroinnilla. Sekä ilma- että biomonitorointitulosten tulkinta on aina suhteutettava vallitseviin työolosuhteisiin kuten valumateriaalit, käytetyt kemikaalit ja työmenetelmät sekä altisteiden liukoisuus elimistössä. Mittaustarpeen 5/9
arvioinnista saa lisätietoa Työterveyslaitokselta. Yleisohjeena valimotyöhön voidaan suosittaa, että esim. lyijy- ja alumiinialtistusta selvitettäisiin ensisijaisesti biomonitoroinnilla, ja häkä- ja PAH-altistumista ilman epäpuhtausmittauksilla. Raskaana olevien työntekijöiden työn vaarat ja altistuminen on arvioitava tapauskohtaisesti. Katso tarkemmat ohjeet kirjasta "Ohjeet vaaran arvioimisesta erityisäitiysvapaan tarvetta harkittaessa", erityisesti osiot hiilimonoksidi, formaldehydi, lyijy ja syöpävaaralliset aineet (kromi, nikkeli, PAH). Nuoria (alle 18v) työntekijöitä ei saa käyttää töihin, jotka voivat aiheuttaa hänelle terveyshaittaa (ks. laki 998/1993 nuorista työntekijöistä ja siihen liittyvä asetus 508/1986). Terveyshaittaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon mm. suojainten käyttö. Ennen työn aloittamista on työnantajan tai oppilaitoksen tehtävä ilmoitus työpaikkaa valvovalle työsuojeluviranomaiselle. Merkityksellisimmät kemikaalien aiheuttamat terveyshaitat tapaturmaiset palovammat sulan metallin käsittelyyn liittyen sulatus ja valu, tyhjennys ja sinkopuhallus: - kvartsipölyn aiheuttamat pölykeuhkosairaudet (silikoosi) - kvartsin, joidenkin metallien ja PAH-yhdisteiden aiheuttama lisääntynyt syöpäriski, - hiilimonoksidi(häkä)altistuminen voi aiheuttaa epäspesifejä akuutteja oireita (esim. väsymystä, päänsärkyä) ja erityisesti sydän- ja verisuonisairailla sydän- ja verisuonisairausoireiston pahenemista. Melualtistuminen voi voimistaa hiilimonoksidin haittoja. - lyijyn kertyminen ja siitä johtuvat keskus- ja ääreishermosto-oireet (nykyisin yleensä lieviä) - hartsien aineosien hajoamistuotteet voivat aiheuttaa hengitystieärsytystä ja astmaa. romun sinkki- ja kupariepäpuhtauksista sulatuksessa syntyvät sinkki- ja kuparihuurut voivat aiheuttaa metallikuumetta. puhdistamo: kvartsipölyn aiheuttamat pölykeuhkosairaudet, kvartsin, joidenkin metallien ja PAHyhdisteiden aiheuttama lisääntynyt syöpäriski. Syöpävaarallisille aineille altistuvat tulee ilmoittaa ASA-rekisteriin (ks. kohta "Lisätietoa"). maalaus: Ks. tietokortti Metallin maalaus Ks. myös tietokortti Valimotyö: muottiveistämöt, hiekanvalmistus, keernanteko, kaavaus Kemikaalien aiheuttamia työperäisiä sairauksia Työperäisten sairauksien rekisterin mukaan valimotyöntekijöiden kemikaalialtistumisesta peräisin olevia työperäisiä sairauksia ovat etenkin asbestisairaudet. Muita kemiallisia tekijöiden aiheuttamia työperäisiä sairauksia ovat keerna- ja kaavaushartsien aiheuttamat allergiset kosketusihottumat, nuhat ja astmat (ks. tietokortti valimotyö: malliveistämöt, hiekanvalmistus, keernanteko, kaavaus), lyijymyrkytykset, kvartsipölyn aiheuttamat pölykeuhkosairaudet (silikoosi) sekä satunnaisempina liuotinaineiden aiheuttamat ärsytyskosketusihottumat ym. 6/9
Suositeltavat keinot altistumisen vähentämiseksi Altistumista metallihuuruille, käryille ja kvartsipölylle voidaan vähentää sulatusuunien tehokkailla kohdepoistoilla suodatinlaitosten säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla koteloimalla valulinjat tai varustamalla ne tehokkailla kohdepoistoilla osastoimalla pölyisimmät työvaiheet (tyhjennys, sinkopuhdistus) järjestämällä hiilikaaritalttaus-, hitsaus- ja hiontatyöt puhdistuskoppeihin, joissa on riittävän tehokas poistoilmanvaihto työnopastuksella työnkierrolla hyvällä työnsuunnittelulla ja yleisellä järjestyksellä (apuvälineinä voidaan käyttää esim. Tuttavaa, Elmeriä) tehostamalla siivousta (keskusimurijärjestelmä). EI kuivaharjausta! Kostuttaminen! koneellistamalla pölyiset työvaiheet (tyhjennys, valu) tehokkaalla yleis- ja paikallisilmanvaihdolla hengityksensuojaimin Henkilönsuojaimet Kuulonsuojaus on tärkeää, koska melualtistuminen on voimakasta. Katso käyttöturvallisuustiedotteista kullekin tuotteelle soveltuvat hengityksensuojaimet ja suojakäsineet. Sulatus- ja valutyöhön tarvitaan erikoissuojaimia: kuumuutta kestävät suojakäsineet, jalkineet, suojavaatteet (esiliinat ym), kasvo/silmiensuojaimet (UV-ja IR-säteilyä vastaan) Pölyisimmissä työvaiheissa ja työpaikoissa (valu, tyhjennys, sinko, hionta, hiilikaaritalttaus, hionta) tarvitaan yleensä myös pölynsuojain, jatkuvassa työssä mieluiten puhallinsuojain, jossa suodatin P3. Hengitysilmana käytettävän paineilman laatu on tarkistettava tarvittaessa mittauksin. Hengityksensuojainten on oltava tyyppitarkastettuja (Valtioneuvoston päätös henkilösuojaimista VNp 1406/1993). Suojakäsineeksi valimon puhdistustyössä soveltuu usein nahkakäsine. Standardinmukainen suojavaatetus (SFS-EN 12941). Suojaimet maalaustyössä: katso käyttöturvallisuustiedotteet ja tietokortti metallin maalaus. Ruiskumaalauksessa ja suurten kappaleiden maalauksessa tarvitaan yleensä kemikaalisuojakäsineet ja hengityksensuojain. Henkilönsuojaimet on huollettava säännöllisesti ja niiden suodattimet ja suojakäsineet on vaihdettava uusiin riittävän usein. Likaantumisen välttämiseksi suojaimet tulee säilyttää erillään niille varatuissa tiloissa. 7/9
Muut työympäristön vaaratekijät Valimotyö on meluista ja fyysisesti raskasta, ja se sisältää hankalia työasentoja. Sulatustyö ja uunien sekä jäähtyvien kappaleiden ympäristössä on kuumaa. Hiilikaaritalttaus ja puhdistamon hiontatyöt altistavat käsiä voimakkaasti tärinälle. Tärinä ja häkä yhdessä melun kanssa lisäävät kuulovaurioriskiä. Suuret lämpötilavaihtelut ja ilman liike aiheuttavat vedon tunnetta. Työssä on suuri vakavien tapaturmien vaara: painavien kappaleiden ja sulan metallin käsittely. Sulan metallin aiheuttama säteily (UV, IR) voi vahingoittaa silmiä. Terveystarkastukset Työterveyshuoltojen suorittamien terveystarkastusten tulee perustua arvioon altistumisen suuruudesta ja terveydellisestä merkityksestä. Jos altistuminen terveysvaaraa aiheuttaville aineille katsotaan merkittäväksi, tulee terveystarkastuksia tehdä niistä annettujen ohjeiden mukaisesti. Katso kirja Terveystarkastukset työterveyshuollossa (Sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos), josta tämän työtehtävän kohdalla on merkityksellinen erityisesti osiot kvartsi, asbesti, hiilimonoksidi, metallit: nikkeli, kromi, lyijy ym. (tuotannon mukaan), aldehydit, amiinit ja isosyanaatit. Valtioneuvoston asetuksessa 1485/2001 on liitteenä esimerkkiluettelo aineista, joita käsiteltäessä terveystarkastuksia olisi harkittava. Huomioi, että hengitystieoireita, ihosairauksia tai keskushermosto-oireita voi kartoittaa työpaikalla oirekyselyin. Katso tarkemmat ohjeet Terveystarkastukset työterveyshuollossa -kirjasta. Huomioitavaa Yllä oleva kuvaus työtehtävistä ja lista valmisteissa esiintyvistä altisteista on suuntaa antava. Työtehtävissä ja valmisteissa on saattanut tapahtua muutoksia, mitkä voivat vaikuttaa työntekijän altistukseen. Selvitä työpaikalla käytettävät valmisteet/kemikaalit ja niiden käyttöturvallisuustiedotteet. Lisätietoa Työpaikalla käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. OVA-ohjeet: formaldehydi, fenoli, hiilimonoksidi, metanoli Kemikaalikortit: formaldehydi, fenoli, hiilimonoksidi, trietyyliamiini, difenyylimetaani-4,4'-diisosyanaatti http://www.ttl.fi/henkilonsuojaimet Luokitus ja merkinnät: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vaarallisten aineiden luettelosta (509/2005). HTP-arvot 2007. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:4. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2007 (painossa). Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri (ASArekisteri), Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, 2004. Kemikaalialtistumisen biomonitorointi, Näytteenotto-ohje 2007-2008, Työterveyslaitos, 2007. Taskinen ym.; Ohjeet vaaran arvioimiseksi erityisäitiyslomatarvetta harkittaessa, Työterveyslaitos, 2006. 8/9
Terveystarkastukset työterveyshuollossa. Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2005. Vainio ym.: Kemikaalit ja työ, Selvitys työympäristön kemikaaliriskeistä, Työterveyslaitos, 2005. Metsärinne S, Mäkinen M ym: Tulenkestäville keraamisille kuiduille altistuminen ja sen hallinta metalliteollisuudessa. Työterveyslaitos, Kuopio, 2006. Hyvä käytäntö -opas työntekijöiden terveyden suojelusta kiteisen piidioksidin ja sitä sisältävien tuotteiden oikean käsittelyn ja käytön avulla. (Viimeisin validoitu käännös on saatavissa NEPSIn webbi-sivulla www.nepsi.eu) http://www.tut.fi/tyosuojeluopas http://www.valuatlas.net Palaute Tästä kortista voit lähettää palautetta tekijöille sähköpostilla osoitteeseen kamat@ttl.fi Tämä tietokortti on tehty Työsuojelurahaston tuella. Kortti tehty: 31.10.2006 Päivitetty: 4.6.2007 9/9