LEVYSEPPÄ-HITSAAJAN TYÖ
|
|
- Pia Saarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä LEVYSEPPÄ-HITSAAJAN TYÖ Tiivistelmä Hitsausta esiintyy laaja-alaisesti eri aloilla. Tyypillinen työympäristö on konepaja-, kulkuneuvo- ja metallituoteteollisuuden työpaja tai verstas, levytuotteita valmistava pienyritys, rakennus- tai telakkatyömaa. Hitsaustyö nivoutuu levysepän työtehtäviin usein yhdistelmäammattina, johon kuuluu molempien työtehtävät. Tärkeimmät hitsauksen haittavaikutukset johtuvat savuista, jotka ovat erilaisten metallihuurujen ja kaasujen seoksia. Suurin osa huuruista koostuu metallioksidihiukkasista, jotka ovat halkaisijaltaan <1 µm. Hitsaushuuruille ei ole Suomessa asetettu HTP-arvoa. Monessa maassa käytetään enimmäispitoisuusarvona 5 mg/m 3. Hitsaajan hengitysvyöhykkeellä huurupitoisuus on useimmiten 5-20 mg/m 3, kun kohdepoistoa ei ole käytössä. Hyvin toimivalla kohdepoistolla päästään alle 5 mg/m 3 tasolle. Hitsaushuurut, otsoni, typpidioksidi sekä lämpöhajoamistuotteet voivat aiheuttaa silmien ja hengityselinten ärsytystä. Sinkki- ja kuparihuurut voivat aiheuttaa metallikuumetta ja kuusiarvoinen kromi sekä otsoni puolestaan astmaa. Myös otsoni voi aiheuttaa astmaoireita. Pinnoitettuja materiaaleja hitsattaessa syntyy lämpöhajoamistuotteita, joista esim. isosyanaatit ja happoanhydridit voivat aiheuttaa hengitysteiden herkistymistä ja ärsytystä. Tärkein toimenpide on estää hitsaussavun (huurun ja kaasun) pääsy hengityselimiin. Paras keino on valita sellainen hitsausprosessi, joka kehittää mahdollisimman vähän haitallista hitsaussavua. Pelkkä yleisilmanvaihto ei riitä takamaan hitsaussavun poistoa hitsaajan hengitysvyöhykkeeltä, vaan tarvitaan kohdepoistoja, jossa poistoilma ei kulje hitsaajan hengitysvyöhykkeen kautta. Ellei kohdepoistojen käyttö vähennä savualtistumista riittävästi, tulee käyttää henkilökohtaista hengityksensuojainta. Tällöin on kuitenkin huomioitava mahdollisten sivullisten altistuminen. Työtehtävän kuvaus Levyseppä-hitsaaja valmistaa metallilevystä työpiirustusten mukaisia ohut- ja paksulevytuotteita käyttäen erilaisia työstö ja liitosmenetelmiä. Hän leikkaa, muovaa, hioo, särmää, pyöristää, taivuttaa ja poraa metallilevyä sekä liittää osat yhteen hitsaamalla, liimaamalla, juottamalla tai ruuvaamalla. Hitsaukseen on yleisesti käytössä kaarihitsausmenetelmiä, jossa liitos saadaan aikaan sulattamalla liitospinnat sähköisellä valokaarella. Levyseppä-hitsaajan liittyy myös läheisesti hiontaa ja erityyppisiä leikkaustöitä. Nämä työ on käsitelty omissa tietokorteissa: Metallin hionta sekä Terminen leikkaus. Tietyissä tilanteissa joudutaan 1/10
2 avaamaan hitsaussaumaa paljon savua tuottavalla hiirikaaritalttauksella tai oikaisemaan levyä paljon typenoksideja tuottavalla liekkikuumennuksella. Kaarihitsaus, mihin jatkossa keskitytään, on käytetyin menetelmä ja sitä ryhmitellään sen mukaan, miten hitsaussauma suojataan hapettumiselta: metallikaarihitsaus o puikkohitsaus o jauhekaarihitsaus kaasukaarihitsaus o MIG(Metal Inert Gas)-hitsaus o MAG(Metal Active Gas)-hitsaus o TIG(Tungsten Inert Gas)hitsaus o plasmahitsaus MIG/MAG-tekniikkaa hyödynnetään myös täytelankahitsauksessa. Puikkohitsauksen käyttö on vähentynyt tasaisesti, kun taas erilaiset MIG/MAG-menetelmät ovat vastaavasti lisääntyneet. Mekanisoinnin ja automatisoinnin ansiosta on viime aikoina enenevässä määrin voitu kehittää hitsaajan turvallisuutta ja työympäristöä. Hitsauksessa käytettävät kemikaalit Hitsauksessa tärkein on itse perusaine eli hitsattava materiaali. Materiaalista riippuen käytetään erilaisia lisäaineita (hitsauspuikot ja langat) ja apuaineita (suojakaasu, hitsausjauhe ja juoksutteet). Lisäaineista suurin kulutuksen kasvu esiintyy täytelangoissa, jonka kuoren sisässä on kaasuja ja kuonaa muodostava täyte. Hitsauksessa käytettävien kemikaalien koostumus Hitsattava materiaali Seostamaton teräs (sis. rautaa, < 2 % hiiltä) Hitsauslangat ja -puikot Hitsauslangat: rautaa sekä pieniä määriä kromia, mangaania, nikkeliä, molybdeeniä Hitsauspuikot: rautaa sekä pieniä määriä piitä, mangaania, nikkeliä Seostettu teräs: ruostumaton teräs (rautaa, <20 % kromia ja <30 % nikkeliä) Haponkestävä teräs (rautaa, % kromia, % nikkeliä 2-3 % molybdeeniä) Hitsauslangat: rautaa, kromia, nikkeliä, pieniä määriä mangaania, molybdeenia Hitsauspuikot: rautaa, kromia, nikkeliä, pieniä määriä molybdeeniä, mangaania, alkalimetalleja Nikkeliseokset (rautaa, >30 % nikkeliä) Alumiini ja sen seokset (mangaani- tai magnesium seosteisia, yksin tai kuparin kanssa) Hitsauslangat: alumiinia, pieniä määriä piitä, magnesiumia, mangaania 2/10
3 MAG-hitsauksessa suojakaasuna on aktiivinen kaasuseos: argonia ja hapettavana kaasuna hiilidioksidia tai happea, vaihtoehtoisesti pelkkää hiilidioksidia. MIG- ja TIG-hitsauksessa käytetään pääasiassa inerttiä jalokaasua: argonia tai heliumia. Hitsausjauhe koostuu esimerkiksi (jauhetyyppi: fluoridiemäs) magnesiumoksidista, kalsiumfluoridista, piioksidista, kalkista, alumiinioksidista ja mangaanioksidista. Juoksutteen ainesosia ovat ammoniumkloridi, sinkkikloridi, kaliumkloridi, natriumkloridi, aluminiumfluoridi ja kaliumhydrofluoroboraatti. Työhygieenisissä selvityksissä todetut merkittävimmät kemialliset altisteet Kaikessa hitsauksessa syntyy ilmaan hitsaussavua, joka on erilaisten metallihuurujen ja kaasujen seos. Kaasujen ja huurujen eli hitsaussavun muodostumisnopeus vaihtelee prosessista toiseen ja riippuu lisäksi hitsausprosessiin liittyvistä tekijöistä: käytetystä hitsausmenetelmästä, hitsausparametreista sekä käytetyistä lisäaineista. Hitsaushuuru koostuu pääasiassa hienojakoisista metallioksidihiukkasista, kokoluokkaa 0, µm, joista suurin osa on halkaisijaltaan <1 µm. Kokonaishitsaushuuruille ei ole Suomessa asetettu HTP-arvoa, monessa maassa käytetään enimmäispitoisuusarvona 5 mg/m 3. Jauhekaari- ja TIG-hitsaus muodostavat vähiten huurua. Umpilangoilla tehty MIG/MAG-hitsaus tuottaa kuumakaarialueella suurin piirtein saman määrän huurua kun puikkohitsauksessa. Eniten huurua muodostuu täytelanka hitsauksessa. Pitoisuustasot ja niiden vaihtelut ovat suuresti riippuvaisia työpaikalla vallitsevista olosuhteista: Terästen puikkohitsauksessa huurupitoisuus hitsaajan hengitysvyöhykkeellä on useimmiten 5-20 mg/m 3, kun kohdepoistoa ei ole käytössä. Hyvin toimivalla kohdepoistolla päästään 1-5 mg/m 3 tasolle. Seostamattoman teräksen MAG-hitsauksessa kokonaishuurupitoisuus ilman kohdepoistoa on yleensä 5-10 mg/m 3 ja kohdepoistolla <5 mg/m 3. Kaasut muodostuvat pääasiassa valokaaren synnyttämän korkean lämpötilan ja säteilyn vaikutuksesta. Otsonia syntyy TIG- ja MIG-hitsauksen yhteydessä, hiilimonoksidia MAG-hitsauksessa ja typenoksideja puikkohitsauksessa. Typen oksideja muodostuu ilmassa olevasta typestä ja hapesta korkean lämpötilan aiheuttaman reaktion seurauksena. Ensisijaisesti syntyy typpioksidia, joka hapettuu edelleen hapen tai otsonin kanssa typpidioksidiksi. Otsoni taas syntyy UV-valon vaikutuksesta happiatomin reagoidessa happimolekyylin kanssa. Otsoni voi kuitenkin hitsaushuurun katalysoimana uudestaan pelkistyä takaisin hapeksi. Muodostuneen otsonin määrä riippuu myös hitsattavan teräksen laadusta. Hiilimonoksidia voi muodostua hiilidioksidisuojakaasun pelkistyessä tai orgaanisten pinnoitteiden lämpöhajoamisen seurauksena. Kaasujen HTP-arvot ja mittaustulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. 3/10
4 Suurin osa ilmaan vapautuvista aineista on peräisin käytetyistä lisäaineista, vähemmän itse hitsattavasta materiaalista. Ilmassa metallit esiintyvät pääasiassa oksideina. Käytetty hitsaustekniikka voi myös vaikuttaa epäpuhtauksien laatuun. Hitsattaessa seostettua terästä puikko- tai täytelankatekniikalla suurin osa kromista on kuusiarvoista, kun MIG-tekniikalla suojakaasua käytettäessä se on suurimmaksi osaksi kolmearvoisessa muodossa. Puikko- tai täytelankahitsauksessa savun hallinta näyttää olevan vaikeinta ja Cr(VI)-yhdisteiden HTP-arvo ylittyy usein. Ruostumattoman teräksen MIG- ja TIG-hitsauksessa Cr(VI)-pitoisuudet ovat useimmissa tapauksissa selvästi alle HTP-arvon. Metallien HTP-arvot ja mittaustulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. Mikäli joudutaan hitsaamaan pinnoitettuja tai eristeitä sisältäviä materiaaleja voi ilmaan syntyä esim. maalista/eristeestä peräisin olevia orgaanisia lämpöhajoamistuotteita. Nämä epäpuhtaudet vaihtelevat maalityypistä riippuen. Mittauksilla ja laboratoriokokeilla on todettu hiilimonoksidin ohella lähinnä sideaineiden hajoamisesta syntyvän isosyanaatteja, amiineja, aldehydejä, bisfenoli A:ta, anhydridejä, pieniä määriä kloori- ja syaanivetyä. Altiste (CAS nro) Seostamaton teräs: typpidioksidi ( ) R- lausekkeet HTP 2007 Tyypillinen (8 h) mg/m 3 altistumistaso (mg/m 3 ) Altistumisen tekninen torjunta R: ,7 (NO 2 ) Typpidioksidin muodostuu helpommin otsonin läsnä ollessa. 31 (NO) 0,01-5 typpioksidi ( ) rautaoksidi,huurut 5,0 (Fe) ( ) mangaani 0,2 (Mn) 0,05-1,14 hengittyvä pöly mangaani, 0,1 (Mn) alveolipöly kromi(iii)-yhdisteet 0,5 (Cr 3+ ) Kokonaiskromi 0,005-0,19 (liukoisen osuus <0,001-0,14) kromi(vi)-yhdisteet rautaoksidi ( ) mangaani hengittyvä pöly mangaani, alveolipöly nikkeliyhdisteet otsoni ( ) nikkeli(yhdisteet) R:20/ ,1 (Ni) (syöpävaara) kupari huurut R:22 0,1 (Cu) 0,01-1,8 otsoni ( ) Ruostumaton teräs: kromi(iii)-yhdisteet 0,5 (Cr 3+ ) R: / Vähäpäästöisten hitsausparametrien valinta. Tehokas ilmanvaihto. Puhallinsuojaimen käyttö. 0,1 (O 3 ) Hitsattavan metallin kirkkausaste lisää otsonin muodostusta. 0,05 (CrO 4 ) (syöpävaara) 5,0 (Fe) 0,2 (Mn) 0,1 (Mn) Kokonaiskromi 0,005-0,19* (liukoisen osuus <0,001-0,14) <0,03 0,1 (Ni) 0,004-0,063 (liukoiset (syöpävaara) nikkelit <0,001-0,031) 0,1 (O 3 ) 0,02-1,0 Altistuminen VI-arvoiselle kromille liittyy puikkohitsaukseen. Vähäpäästöisten hitsausparametrien valinta. Tehokas ilmanvaihto. Puhallinsuojaimen käyttö. 4/10
5 Altiste (CAS nro) Nikkeli ja sen seokset: nikkeliyhdisteet R- lausekkeet 0,1 (Ni) (syöpävaara) kromi(iii)-yhdisteet 0,5 (Cr 3+ ) kromi(vi)-yhdisteet 0,05 (CrO 4 ) (syöpävaara) otsoni ( ) Alumiini ja sen seokset: alumiini, hitsaushuuru HTP 2005 Tyypillinen (8 h) mg/m 3 altistumistaso 0,1 (O 3 ) mangaani hengittyvä pöly mangaani, 0,1 (Mn) alveolipöly magnesium - <0,04 Kokonaiskromi < 0,05 1,5 (Al) Alumiinin altistustason selvittämiseksi suositellaan ensisijaisesti biomonitorointia. 0,2 (Mn) Altistumisen tekninen torjunta Vähäpäästöisten hitsausparametrien valinta. Tehokas ilmanvaihto. Puhallinsuojaimen käyttö. Vähäpäästöisten hitsausparametrien valinta. Tehokas ilmanvaihto. Puhallinsuojaimen käyttö. sinkkioksidi, huurut ( ) otsoni ( ) 5,0 (Zn) 0,1 (O 3 ) 0,08-0,9 *Hitsaus yhdistettäessä seostamatonta terästä ruostumattomaan teräkseen. Hitsaaja suorittaa itse tai samoissa tiloissa esiintyy hiontatyötä, joka synnyttää metallipölyä ilmaan. Ruostumattoman teräksen hionnassa on suojaimen ulkopuolelta mitattu 0,01-4,65 mg Ni/m 3 ja suojaimen sisäpuolelta selvästi vähemmän, korkeimmillaan 0,23 mg Ni/m 3. Vastaavat kromipitoisuudet olivat 0,01-10,0 ja 0,38 mg/m 3. Hionnan yhteydessä kromi esiintyy kolmearvoisessa muodossa (Cr 2 O 3 ). Haponkestävän teräksen hionnassa on myös mitattu HTP-arvoja ylittäviä mangaani pitoisuuksia suojaimen ulkopuolelta. Katso lisätietoja Metallin hionta -tietokortista. Biologisissa mittauksissa on hitsaajilla todettu mangaanin, nikkelin, kromin, koboltin ja alumiinin altistumattomien (normaaliväestön) viiterajat (40 nmol Mn/l, 0,06 µmol Ni/l, 0,01 µmol Cr/l, 40 nmol Co/l ja 0,6 µmol Al/l) ylittäviä virtsan pitoisuuksia. Viime aikoina hitsaajilla on todettu toimenpideraja-arvon ylittäviä pitoisuuksia alumiinin ja kromin osalta (ks. kohta "Kemikaalialtistumisen arviointi"). Asioita, joihin työpaikalla tulee kiinnittää huomiota Onko työpaikan yleisilmanvaihto oikein järjestetty ja riittävän tehokas? Onko työpaikalla ajan tasalla olevat käyttöturvallisuus-/hitsausemissiotiedotteet? Poistetaanko kaikki näkyvä hitsaussavu paikallispoistolla? Onko kiinteissä hitsaustyöpisteissä työpistekohtaiset kohdepoistot? Onko liikkuvassa työssä käytössä tukivarrella varustettuja liikuteltavia kohdepoistoja? 5/10
6 Joudutaanko hitsaamaan suljetuissa tai ahtaissa tiloissa, jolloin riittävän suojautumisen merkitys kasvaa? Kiinnitetäänkö huomiota pinnoitteiden mahdollisten lämpöhajoamistuotteiden muodostumiseen? Onko huolehdittu sivullisten turhasta altistumisesta erottamalla hitsaustyöpiste muista tiloista? Täyttävätkö työpisteet tulityömääräykset järjestyksen ja siisteyden osalta? Onko VNa 576/2003 räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta otettu huomioon? Vastaako työpaikan paloturvallisuus ja valmius tulipalojen varalta työpaikan riskejä ja tarpeita? Onko ihon ja hengitysteiden suojauksesta huolehdittu kaikkien altistavien työvaiheiden aikana? Ovatko suojaimet soveltuvia kyseessä oleville altisteille ja suojausteholtaan riittäviä? Onko suojainten säilytykselle asianmukaiset tilat? Onko työntekijöillä voimassa oleva hitsauspätevyys ja onko hänelle annettu tietoa hitsaustyöhön liittyvistä vaaroista? Onko työnantaja tehnyt työpaikan riskinarvioinnin ja onko se kirjallisesti saatavilla? Onko työntekijöiden alkuterveystarkastus tehty (ks. kohta "Terveystarkastukset")? Tiedostetaanko, että yskä ja hengenahdistus voivat olla astman alkuoireita? Onko lisääntymisikäisiä naistyöntekijöitä (raskaana olevat: työ voi olla fyysisesti liian raskasta, altistumista raskauden aikana lisääntymisvaarallisille tai syöpävaarallisille aineille ei sallita)? Esiintyykö työntekijöillä työhön liittyviä oireita, kuten ihottumaoireita, hengitystieoireita? Onko työpaikan ensiapuvalmiudesta huolehdittu? Kemikaalialtistumisen arviointi Työntekijöiden altistumisen arviointi aloitetaan selvittämällä työtehtävät, työolosuhteet, käytetyt menetelmät ja työstettävät materiaalit. Tarvittaessa voidaan tehdä altistumismittauksia työilmasta tai biomonitoroinnilla. Jos altistumisen ehkäisemiseksi hengitysteitse käytetään puhallinsuojaimia, tulee mittaukset suorittaa myös naamarin sisältä sen toimivuuden varmistamiseksi. Hitsaushuurumittaustulosten arvioinnissa on huomioitava, että pitoisuusvaihtelut ovat suuria ja riippuvat helposti ulkoisista olosuhteista. Hitsauskaasujen, hiilimonoksidin, typenoksidien ja otsonin mittauksia voidaan toteuttaa suoraan osoittavilla mittareilla tai osoitinputkilla. Yksilötason altistuksen arviointiin suositellaan alumiinin (alumiinihitsaajilla), nikkelin ja kromin määrittämistä virtsanäytteistä. Etenkin alumiinin kohdalla biomonitorointi määräajoin on tärkeää, koska alumiini kerääntyy elimistöön. Sekä ilma- että biomonitorointitulosten tulkinta on aina suhteutettava vallitseviin työolosuhteisiin kuten hitsattava materiaali, käytössä oleva hitsausmenetelmä, kaariaika/kokotyöaika ja altisteiden liukoisuus. Mittaustarpeen arvioinnista saa lisätietoa Työterveyslaitokselta. 6/10
7 Raskaana olevien työntekijöiden työn vaarat ja altistuminen on arvioitava tapauskohtaisesti. Katso tarkemmat ohjeet kirjasta "Ohjeet vaaran arvioimiseksi erityisäitiyslomatarvetta harkittaessa", erityisesti osiot hiilimonoksidi ja syöpävaaralliset aineet. Nuoria (alle 18v) työntekijöitä ei saa käyttää töihin, jotka voivat aiheuttaa hänelle terveyshaittaa (ks. laki 998/1993 nuorista työntekijöistä ja siihen liittyvä asetus 508/1986). Terveyshaittaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon mm. suojainten käyttö. Ennen työn aloittamista on työnantajan tai oppilaitoksen tehtävä ilmoitus työpaikkaa valvovalle työsuojeluviranomaiselle. Merkityksellisimmät kemikaalien aiheuttamat terveyshaitat Tärkeimmät hitsauksen haittavaikutukset johtuvat huuruista. Hitsaushuurut, otsoni, typpidioksidi sekä lämpöhajoamistuotteet voivat aiheuttaa silmien ja hengityselinten ärsytystä. Huonosti ilmastoiduissa tiloissa saattaa syntyä merkittäviä määriä typpidioksidia, joka voi aiheuttaa keuhkopöhön, usein viivästyneillä oireilla. Sinkki- ja kuparihuurut voivat aiheuttaa metallikuumetta, esim. tapauksissa, jossa pidemmän altistumattoman jakson jälkeen altistutaan äkillisesti suurille pitoisuuksille. Kuusiarvoinen kromi voi aiheuttaa astmaa, jonka oireisiin kuuluvat hengenahdistus, yskä ja hengityksen vinkuminen. Myös otsoni voi aiheuttaa astmaoireita Pinnoitettuja materiaaleja hitsattaessa syntyy lämpöhajoamistuotteita, joista esim. isosyanaatit ja happoanhydridit voivat aiheuttaa hengitysteiden herkistymistä ja ärsytystä. Di-isosyanaatit harvinaisissa tapauksissa myös allergista keuhkorakkulatulehdusta (alveoliitti). Hengitystieherkistyminen voi myös ilmetä allergisena nuhana. Sekä kromi että nikkeli voivat aiheuttaa allergista kosketusihottumaa. Altistumiseen alumiinille ja mangaanille liittyy hermostohaittavaikutusten riski, jonka oireina voivat olla mm. epäspesifiset muisti- ja keskittymisongelmat, masentuneisuus ja väsymys sekä vaikutukset reaktionopeuteen. Nykyisillä altistustasoilla nämä vaikutukset ovat yleensä hyvin lieviä ja pitoisuudet todettavissa vain herkillä testeillä. Altistuminen kuusiarvoiselle kromille ja nikkelioksidille aiheuttaa lisääntynyttä keuhkosyövän riskiä. Syöpävaarallisille aineille altistuvat tulee ilmoittaa ASA-rekisteriin (ks. kohta "Lisätietoa"). Raskauden aikana ei saa altistua syöpävaarallisille aineille. Hitsaajilla on myös todettu syntyneen huonoissa työskentelyoloissa pitkäaikaisen hitsaushuurujen altistumisen seurauksena sideroosi l. rautapölykeuhko, josta ei ilmene sen vakavampaa oireilua. Hitsaajilla on epäilty olevan normaaliväestöä suurempi riski krooniseen keuhkoputkentulehdukseen. 7/10
8 Kemikaalien aiheuttamia työperäisiä sairauksia levyseppä-hitsaajan tehtävissä Viime vuosina on Suomessa todettu hitsaajilla ja levysepillä virallisesti vuosittain noin 300 ammattitautitapausta. Yleisin taudin aiheuttaja on melu ja asbesti. Asbestitapaukset liittyvät kuitenkin vuosikymmeniä sitten tapahtuneeseen altistumiseen. Hitsausavun aiheuttamat tavillisimmat sairaudet ovat hengitystieallergiat ja ihotaudit, jotka tyypillisesti ovat kromin ja nikkelin aiheuttamia ärsytys- ja allergisia kosketusihottumia. Suositeltavat keinot altistumisen vähentämiseksi Tärkein toimenpide on estää hitsaussavun (huurun ja kaasun) tai hiontapölyn pääsy hengityselimiin. Paras keino on valita sellainen hitsausprosessi, joka kehittää määrällisesti ja koostumukseltaan mahdollisimman vähän haitallista hitsaussavua. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa altistuksen kannalta ratkaiseva tekijä, vaan siihen voi vaikuttaa myös: paloaikasuhde (kaariaika/kokotyöaika) kohdepoiston ja/tai puhallinsuojaimen käyttö työkohteen luonne kasvojen asento suhteessa ylösnousevaan lämpimään savuun työtilassa olevat ilmavirrat. Pelkkä yleisilmanvaihto ei riitä takamaan hitsaussavun poistoa hitsaajan hengitysvyöhykkeeltä, vaan tarvitaan kohdepoistoja, jossa poistoilma ei kulje hitsaajan hengitysvyöhykkeen kautta. Huuvat, vetokaapit, reunaimut tai hitsauskiinnittimeen liitetyt poistot soveltuvat kiinteisiin hitsaustyöpisteisiin. Liikkuvassa hitsaustyössä voidaan käyttää tukivarrella liikuteltavia kohdepoistoja. Hitsaustyön automatisointi ja mekanisointi parantavat myös monella tavalla työskentelyolosuhteita. Ellei kohdepoistojen käyttö vähennä savualtistumista riittävästi, tulee käyttää henkilökohtaista hengityksensuojainta. Tällöin on kuitenkin huomioitava mahdollisten sivullisten altistuminen, kuten myös hitsausta edeltävissä työvaiheissa esim. hionnassa. Suositeltavia keinoja pinnoitteista muodostuvien lämpöhajoamistuotteiden vähentämiseksi: jätetään hitsattava kohta maalaamatta peittämällä se ennen pintakäsittelyä poistetaan hitsattavan kohdan maali mekaanisesti tehdään pinnoitustyöt hitsauksen jälkeen. Henkilönsuojaimet Hanki vain tyyppitarkastettuja CE-merkittyjä suojaimia (Valtioneuvoston päätös henkilön suojaimista 1406/93 ja Valtioneuvoston päätös henkilönsuojainten käytöstä 1407/93). Suojainyhdistelmien tulee olla hyväksyttyjä yhdistelminä. Käytä luokan TH3 (suodatin P3) puhallinsuojainta, joka on yhdistetty hitsausmaskiin (EN 12941). 8/10
9 Tiloissa, joissa on hapenpuutteen vaara, käytetään paineilmaletkulaitetta, jossa ilma otetaan paineilmaverkostosta (EN 12021) Maski/kypäräyhdistelmän tulee olla suojattu alaosasta palosuojatulla kankaalla tiiviyden varmistamiseksi Suojakäsineet tarvittavan tuntoherkkyyden ja suojaustason mukaan joko tyypin A (parempi suojaus, huonompi tuntoherkkyys) tai B (alhaisempi suojaus, parempi tuntoherkkyys) (EN 12477). Kemikaalialtistukseen kemikaalinsuojakäsineet (EN 374) Palosuojattu suojavaatetus (EN 470-1) Muut tarvittavat suojaimet hitsausmenetelmän ja vaarojen mukaan: kuten suojakypärä (EN 397), maskin (EN 175) säteilysuojan tummuusaste, kuulonsuojaimet ( EN 352)ja suojajalkineet (EN 20345). Henkilönsuojaimet on huollettava ja kunto tarkastettava säännöllisesti. Suojaimia säilytetään erillään niille varatuissa tiloissa. Muut työympäristön vaaratekijät Työ voi olla ajoittain fyysisesti raskasta ja suoritettava hankalissa työasennoissa kylmässä ja meluisassa työympäristössä. Nämä vaaratekijät edellyttävät suojautumista. Hitsauksesta syntyvä optinen säteily aiheuttaa vaikutusta sekä iholle että silmiin. Itse hitsaukseen ei juurikaan liity tärinää, mutta sen oheistöissä (hionnassa ja kuonanpoistossa) voi syntyä runsaasti haitallista tärinää. Hitsaus on kipinöitä ja sulametalliroiskeita tuottava tulityötä, joten siihen liittyy aina vaara, että työ aiheuttaa tulipalon, erityisesti tilapäisillä työpaikoilla kuten asennus-, korjaus- ja kunnossapitotoiminnassa. Hitsauksessa esiintyvien sähkömagneettisten kenttien voimakkuus ja aallonpituudet riippuvat hitsausprosessista. Niiden terveydellistä merkitystä ei toistaiseksi tunneta riittävästi. Terveystarkastukset Työterveyshuoltojen suorittamien terveystarkastusten tulee perustua arvioon altistumisen suuruudesta ja terveydellisestä merkityksestä. Jos altistuminen terveysvaaraa aiheuttaville aineille katsotaan merkittäväksi, tulee terveystarkastuksia tehdä niistä annettujen ohjeiden mukaisesti. Katso kirja Terveystarkastukset työterveyshuollossa (Sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos), josta tämän työtehtävän kohdalla on merkityksellinen erityisesti osio 'Hitsaajien terveystarkastukset'. Valtionneuvoston asetuksessa 1485/2001 on liitteenä esimerkkiluettelo aineista, joita käsiteltäessä terveystarkastuksia olisi harkittava. Huomioi, että hengitystieoireita, ihosairauksia tai keskushermosto-oireita voi kartoittaa työpaikalla oirekyselyin. Katso tarkemmat ohjeet Terveystarkastukset työterveyshuollossa -kirjasta. 9/10
10 Huomioitavaa Yllä oleva kuvaus työtehtävistä ja lista valmisteissa esiintyvistä altisteista on suuntaa antava. Työtehtävissä ja valmisteissa on saattanut tapahtua muutoksia, mitkä voivat vaikuttaa työntekijän altistukseen. Selvitä työpaikalla käytettävät valmisteet/kemikaalit ja niiden käyttöturvallisuustiedotteet. Lisätietoa Työpaikalla käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. Kemikaalikortit: alumiini, kupari(i)oksidi, mangaani, mangaanioksidi, nikkeli, otsoni, rautaoksidi, sinkkioksidi, typpidioksidi, typpioksidi. Safety check, Turvallisuuden tarkistuslista: Hitsaustyöt Luokitus ja merkinnät: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vaarallisten aineiden luettelosta (509/2005). HTP-arvot Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:4. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri (ASArekisteri), Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, Kemikaalialtistumisen biomonitorointi, Näytteenotto-ohje , Työterveyslaitos, Taskinen ym.; Ohjeet vaaran arvioimiseksi erityisäitiyslomatarvetta harkittaessa, Työterveyslaitos, Terveystarkastukset työterveyshuollossa. Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki Lukkari J.: Terveys ja turvallisuus kaarihitsauksessa, (luonnos-versio). Vainio ym.: Kemikaalit ja työ, Selvitys työympäristön kemikaaliriskeistä, Työterveyslaitos, Palaute Tästä kortista voit lähettää palautetta tekijöille sähköpostilla osoitteeseen Tämä tietokortti on tehty Työsuojelurahaston tuella. Kortti tehty: Päivitetty: /10
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä TERMINEN RUISKUTUS. Tiivistelmä
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä TERMINEN RUISKUTUS Tiivistelmä Termisellä ruiskutuksella tarkoitetaan pinnoitusprosesseja, joissa pinnoitteen valmistamiseen
LisätiedotTietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN HIONTA. Tiivistelmä
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN HIONTA Tiivistelmä Hionnassa geometrisesti epämääräisellä terällä poistetaan hiottavan materiaalin pinnalta pieni.
LisätiedotHyvinvointia työstä. 4.11.2014 Arto Säämänen 0
Hyvinvointia työstä 0 HITSAUKSEN TURVALLISUUS Arto Säämänen 1 Terveyden ja turvallisuuden teemanumero 2 Hitsaustyö ja työhyvinvointi Työolosuhteet Työturvallisuus Fysikaaliset haittatekijät Melu Säteilyt
LisätiedotKiertotalouden kemikaalit ja riskit työntekijöille
Kiertotalouden kemikaalit ja riskit työntekijöille Sirpa Laitinen SIRKKU-hankkeen työpaja 9.5.2018, SYKE Kestävä ja turvallinen kiertotalous työntekijöille Millä kiertotalouteen liittyvillä toimialoilla
LisätiedotTietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä AUTOMAALAUS. Tiivistelmä
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä AUTOMAALAUS Tiivistelmä Tässä tietokortissa automaalauksella tarkoitetaan autojen tai niiden osien maalausta osana ajoneuvojen
LisätiedotKÄÄMIEN HARTSIKYLLÄSTYS
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä KÄÄMIEN HARTSIKYLLÄSTYS Tiivistelmä Tämä tietokortti käsittelee staattoreiden, muuntajien ja muiden sähkölaitteiden käämien
LisätiedotHuurun muodostus on yleensä suurinta
4 HITSAUSUUTISET NRO 1 2008 Hitsaajan altistuminen hitsaussavuille Hitsaussavut ovat edelleen ongelma hitsaajien terveyden kannalta, ehkä tärkein hitsaustyöhön liittyvä turvallisuusriski. Hitsauksessa
LisätiedotKemialliset tekijät työpaikoilla
Kemialliset tekijät työpaikoilla Jyväskylä 4.10.2018 1 Viranomainen valvoo sekä ohjaa ja neuvoo Työolot ovat terveen, turvallisen ja tuottavan työn perusta Kemiallisten altisteiden hallinta on osa työolojen
LisätiedotVALIMON SULATUS-, VALU-, TYHJENNYS-, PUHDISTUS- JA VIIMEISTELYTYÖT. Tiivistelmä
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä VALIMON SULATUS-, VALU-, TYHJENNYS-, PUHDISTUS- JA VIIMEISTELYTYÖT Tiivistelmä Tässä tietokortissa esitellään valimoprosessin
LisätiedotB.3 Terästen hitsattavuus
1 B. Terästen hitsattavuus B..1 Hitsattavuus käsite International Institute of Welding (IIW) määrittelee hitsattavuuden näin: Hitsattavuus ominaisuutena metallisessa materiaalissa, joka annetun hitsausprosessin
LisätiedotLattian pinnoituksen työturvallisuusopas
Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas Yleistietoa lattianpinnoitteista Lähes kaikissa lattianpinnoitteissa on ihmisen terveydelle haitallisia aineita, joita vastaan joudutaan suojautumaan. Puutteellisesta
LisätiedotA3 Työterveys ja työturvallisuus
Hitsauksen teoriaopetus A3 Työterveys ja turvallisuus 1 A3 Työterveys ja työturvallisuus Työympäristö Hitsaaminen on ammattitaitoa vaativaa työtä. Hitsaajan on oltava hyvässä fyysisessä kunnossa ja hallittava
LisätiedotAnnatko otsonin vaarantaa terveytesi?
3 ODOROX MISON suojakaasu odorized oxygen Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? 02 MISON suojakaasu Vältä haitallista otsonia käytä hitsaamiseen aina MISON suojakaasua. Hitsaamisen yhteydessä syntyy aina
LisätiedotKemikaalit ja työ internetsivusto
Kemikaalit ja työ internetsivusto Sanni Uuksulainen sanni.uuksulainen@ttl.fi Esityksen rakenne Hankkeen tausta ja tavoite Valitut altisteet ja kirjoittajat Sivujen sisältö ja käyteyt lähteet Sivujen pääotsikot
LisätiedotTietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä KOVAJUOTOS. Tiivistelmä
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä KOVAJUOTOS Tiivistelmä Juottamisella tarkoitetaan metalliosien yhdistämistä metallisella sideaineella - juotteella - jonka
Lisätiedot27-09-02 Doc.No. sds-4141-lsw rev.00. Turvaohjelehti KD 62 Sterno 4M Sterno 6M Wearshield BU Wearshield BU 30 Wearshield MM Wearshield MM 40
Turvaohjelehti KD 62 Sterno 4M Sterno 6M 1. TUOTTEEN JA YHTIÖN NIMI Tuotetyyppi Toimittaja Osoite Puhelin Telefax Hitsauspuikko Lincoln Smitweld B.V. P.O. Box 253 NL-6500 AG Nijmegen The Netherlands +31.243.522.911
LisätiedotVALIMOTYÖ: MALLIVEISTÄMÖT, HIEKANVALMISTUS, KEERNANTEKO, KAAVAUS. Tiivistelmä
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä VALIMOTYÖ: MALLIVEISTÄMÖT, HIEKANVALMISTUS, KEERNANTEKO, KAAVAUS Tiivistelmä Tässä tietokortissa esitellään valimoprosessin
LisätiedotX KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE
X KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE Päiväys: 22.10.2002 Edellinen päiväys: 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Kemikaalin
LisätiedotMISON suojakaasu. Annatko otsonin vaarantaa terveytesi?
MISON suojakaasu Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? 2 MISON suojakaasu Vältä haitallista otsonia käytä hitsaamiseen aina MISON suojakaasua. Hitsaamisen yhteydessä syntyy aina haitallista otsonia. Hyvin
LisätiedotTietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN LIIMAUS. Tiivistelmä
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN LIIMAUS Tiivistelmä Metallin liimauksella tarkoitetaan metallien tai muiden materiaalien (esim. muovi, kumi, lasi)
LisätiedotTyöhygieniapalvelut Työterveyslaitoksessa
Työhygieniapalvelut Työterveyslaitoksessa Monen ammatin edustajia, mm. kemistejä, insinöörejä, teknikkoja, biokemistejä, mikrobiologeja, toksikologeja sekä fyysikkoja Tiivis yhteistyö TTL:n laboratorioitten
LisätiedotPölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa
Pölyt pois yhteistyöllä Vähennä jauhopölyä leipomossa Leipureiden sanomaa: "Jauhot tuotteessa, ei ilmassa eikä lattialla." "Kyllä yhteistyöllä onnistuu." "Samat ongelmat isoissa kuin pienissä leipomoissa"
LisätiedotLEVYSEPPÄ-HITSAAJAN TYÖHÖN
Malliratka isuja LEVYSEPPÄ-HITSAAJAN TYÖHÖN Hitsausta esiintyy laaja-alaisesti eri aloilla. Tyypillinen työympäristö on konepaja-, kulkuneuvo- ja metallituoteteollisuuden työpaja tai verstas, levytuotteita
LisätiedotHitsarin ammatti on vaaroja täynnä
Riskit hitsauksessa Hitsarin ammatti on vaaroja täynnä Putoavat esineet Ergonominen kuorma Visiirin asennot Työskentelyasento Melu Säteily Viiltohaavat Palohaavat Sähkökenttä Valo Höyryt Lämpö Hiukkaset
LisätiedotMETALLIN RASVANPOISTO
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN RASVANPOISTO Tiivistelmä Metallin pinnalla oleva lika on poistettava ennen pinnoitusta. Orgaanisen lian poistamisen
LisätiedotKEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001)
Liite 1 KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Työpaikka Päiväys Osasto Allekirjoitus ALTISTEET ALTISTUMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET Kemikaali tai muu työssä esiintyvä altiste Ktt:n
LisätiedotX KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE
X KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE Päiväys: 22.10.2002 Edellinen päiväys: 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Kemikaalin
LisätiedotMETALLIN HAPPOPEITTAUS
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN HAPPOPEITTAUS Tiivistelmä Metallien peittauksella tarkoitetaan rasvanpoiston jälkeen pinnalle jäävien oksidien ja
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 UDDEHOLM UNIMAX 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1. Aineen tai valmisteen tunnistetiedot Seos: 1.2. Aineen ja/tai valmisteen käyttö Metalliseos valmistukseen
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 UDDEHOLM CALMAX 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 Noudattaa EUdirektiiviveja 91/155/ETY, 2001/58EY ja 1999/45/EY Päiväys: 20050913 Laadittu: 20050126 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1. Aineen
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 UDDEHOLM CALDIE 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 Noudattaa EUdirektiiviveja 91/155/ETY, 2001/58EY ja 1999/45/EY Päiväys: 20050913 Laadittu: 20050126 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1. Aineen
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 UDDEHOLM ELMAX 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 Noudattaa EUdirektiiviveja 91/155/ETY, 2001/58EY ja 1999/45/EY Päiväys: 20050929 Laadittu: 20050126 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1. Aineen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Kosteusvaurioselvityksiä tekevien työntekijöiden hyvinvointi ja altistuminen. Pirjo Jokela ylilääkäri, Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Kosteusvaurioselvityksiä tekevien työntekijöiden hyvinvointi ja altistuminen Pirjo Jokela ylilääkäri, Työterveyslaitos Johdanto Kosteusvaurioiden esiintymisen ja laajuuden arviointiin
LisätiedotELEKTROLYYTTINEN PINNOITUS
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä ELEKTROLYYTTINEN PINNOITUS Tiivistelmä Esineiden pinnoitus metalleilla kuten nikkelillä, kromilla tai sinkillä voidaan tehdä
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen tehtävistä Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista valvonta toteutetaan pääsääntöisesti tarkastajien
LisätiedotTietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä PEHMEÄJUOTOS. Tiivistelmä
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä PEHMEÄJUOTOS Tiivistelmä Juottamisella tarkoitetaan metalliosien yhdistämistä metallisella sideaineella - juotteella - jonka
LisätiedotUDDEHOLM VANADIS 30 SuperClean 3 Päiväys: 2005-09-13
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 UDDEHOLM VANADIS 30 SuperClean 3 Päiväys: 20050913 Laadittu: 20050126 Noudattaa EUdirektiiviveja 91/155/ETY, 2001/58EY ja 1999/45/EY 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN
LisätiedotKEMIALLISTEN RISKIEN ARVIOINTI TYÖPAIKALLA -TOIMINTA- MALLI
1(13) Pohjautuu toimintamalliin, jonka Tampereen aluetyöterveyslaitos laati sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa hankkeessa Kemiallisten ja fysikaalisten tekijöiden arviointia työpaikoilla. KEMIALLISTEN
LisätiedotKemikaalivaarojen arviointi
Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Tämä ohje on tehty auttamaan kemikaalivaarojen tunnistamista ja hallintaa työpaikoilla. Ohjeessa on annetaan käytännöllisiä ohjeita kemikaalivaarojen
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan
LisätiedotHUOLTO- JA KUNNOSSAPITOTYÖT
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä HUOLTO- JA KUNNOSSAPITOTYÖT Tiivistelmä Kunnossapito- ja huoltotyöt ovat moninaisia. Samaan toiminta-alueeseen kuuluvat näiden
LisätiedotB6 Yleiskatsaus hitsausprosesseihin
B.6 Yleiskatsaus hitsausprosesseihin 1 B.6.1 Valokaari lämmönlähteenä Valokaari Valokaaren avulla pystytään vaivattomasti kehittämään riittävän korkeita lämpötiloja ja suuria lämpömääriä kaikkien metallisten
LisätiedotHitsausmenetelmävalintojen vaikutus tuottavuuteen
Hitsausmenetelmävalintojen vaikutus tuottavuuteen HITSAUSSEMINAARI puolitetaan kustannukset Lahti 9.4.2008 Dipl.ins. Kalervo Leino VTT HITSAUSMENETELMÄN TEHOKKUUS = 1 / HITSAUSAIKA HITSIMÄÄRÄ HITSIAINEEN
LisätiedotHitsausmenetelmät... 65. Suositeltu tummuusaste... 66. Kysymyksiä hitsaussavusta... 67. EN-standardit... 69
K y s y m y k s i Ä j a V A S T A U K S I A Hitsausmenetelmät................... 65 Suositeltu tummuusaste............... 66 Kysymyksiä hitsaussavusta............. 67 EN-standardit........................
LisätiedotTietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLINTYÖSTÖ. Tiivistelmä
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLINTYÖSTÖ Tiivistelmä Tässä kortissa kuvataan metallin lastuavia työstömenetelmiä, joissa käytetään lastuamisnesteitä.
LisätiedotURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY
Työn turvallisuussuunnitelma (TTS) ja yhteistyökumppanit ALIURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI 17.9.2019 ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY yit.fi Välittömät toimenpiteet Seuranta ja palaute
LisätiedotTerästen hitsaussavun/huurun tavoitetasoperustelumuistio
Terästen hitsaussavun/huurun tavoitetasoperustelumuistio Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki puh. 030 4741, faksi 030 474 2779 Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen on sallittu
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa
LisätiedotHyvinvointia työstä. 29.11.2012 Tomi Kanerva. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä 1 Jauhopölyt ja niiden määrittäminen työympäristöstä Tomi Kanerva erityisasiantuntija Materiaali- ja hiukkastutkimus-tiimi 2 Mitä on jauhopöly Jauhopöly syntyy jauhojen käsittelyssä
LisätiedotBLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ
BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 UDDEHOLM GRANE 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1. Aineen tai valmisteen tunnistetiedot Seos: 1.2. Aineen ja/tai valmisteen käyttö Metalliseos valmistukseen
LisätiedotArvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt
FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu
LisätiedotSisäilmaongelmien valvonta työsuojelun vastuualueella
Sisäilmaongelmien valvonta työsuojelun vastuualueella Tarkastaja Ulla Riikonen Tarkastaja Marja Tereska-Korhonen Lounais-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Ulla Riikonen 11.11.2015
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 UDDEHOLM FORMAX 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 Noudattaa EUdirektiiviveja 91/155/ETY, 2001/58EY ja 1999/45/EY Päiväys: 20050926 Laadittu: 20050113 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1. Aineen
LisätiedotRAE- JA HIEKKAPUHALLUS
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä RAE- JA HIEKKAPUHALLUS Tiivistelmä Raepuhallus on mekaaninen pintakäsittelymenetelmä, jota käytetään yleisesti konepajateollisuudessa
LisätiedotKansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit
Kansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit Vaasa 27.4. 2018 1 Työsuojelun vastuualueiden tehtävät Asiakas- ja viranomaisaloitteinen työsuojelun valvonta Vakavien työtapaturmien, ammattitautien
LisätiedotLounais-Suomen alueellinen turvallisuusfoorumi
Lounais-Suomen alueellinen turvallisuusfoorumi 2018 9.10.2018 Työsuojeluvelvoitteet ammatillisessa oppilaitoksissa Tarkastaja Sirpa Lepistö-Mäkivaraa Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue
LisätiedotKemialliset tekijät rakentamisessa
Kemialliset tekijät rakentamisessa Beatrice Bäck, vanhempi asiantuntija Beatrice.back@ttl.fi Twitter/@Beatrixkemi Kemikaaliriskien hallinta kuntoon tutkimuksen mukaan merkittävimmät työperäiset kemialliset
LisätiedotKOVAJUOTTEET 2009. Somotec Oy. fosforikupari. hopea. messinki. alumiini. juoksutteet. www.somotec.fi
KOVAJUOTTEET 2009 fosforikupari hopea messinki alumiini juoksutteet Somotec Oy www.somotec.fi SISÄLLYSLUETTELO FOSFORIKUPARIJUOTTEET Phospraz AG 20 Ag 2% (EN 1044: CP105 ). 3 Phospraz AG 50 Ag 5% (EN 1044:
LisätiedotTyöturvallisuuslaki 23.8.2002/738
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden
LisätiedotTyöterveys leikkuunesteiden käytössä - Altistumisen minimointi
LEIKKO seminaari 13.10.2010 Työterveys leikkuunesteiden käytössä - Altistumisen minimointi Sirpa Laitinen, FT, erikoistutkija Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus, Kuopio Terveysvaikutukset Konepaja-
LisätiedotPienoisopas. Alumiinihitsaus.
Pienoisopas. Alumiinihitsaus. 2 Sisällys 3 Alumiini 4 Alumiiniseokset 5 Alumiinin hitsaaminen Muodonmuutokset Puhdistus ennen hitsausta Lisäaine 7 Suojakaasut MISON suojakaasut Alumiinihitsauksen suojakaasut
LisätiedotTyöperäinen syöpä ja ammattisyöpä Suomessa
Työperäinen syöpä ja ammattisyöpä Suomessa, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 8.3.2017 Käsitehierarkia Työhön liittyvät sairaudet Ei syy-yhteyttä työhön, mutta - tauti
LisätiedotTyöterveyshuolto ja sisäilmaongelma
Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon
LisätiedotInsteam Consulting Oy
2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE
1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KAUPPANIMI. AINEEN/SEOKSEN liuotin KÄYTTÖ Maahantuoja Yhtiö/yritys Cycle Service Nordic ApS Katuosoite Datavej 12 Postinumero ja -toimipaikka
Lisätiedot81 RYHMÄ MUUT EPÄJALOT METALLIT; KERMETIT; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT
81 RYHMÄ MUUT EPÄJALOT METALLIT; KERMETIT; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT Alanimikehuomautus 1. Edellä 74 ryhmän 1 huomautusta, jossa määritellään "tangot, profiilit, lanka, levyt, nauhat ja folio", noudatetaan
LisätiedotTyösuojeluoppaita ja -ohjeita 2. Työmelu ja -tärinä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto
Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2 Työmelu ja -tärinä SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Tampere 2003 4 ISBN 952-00-1297-4 ISSN 1456 257X 2. uudistettu painos Pk-Paino Oy, Tampere 2003 Työpaikkamelu
LisätiedotTyövälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet
ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja
LisätiedotRiittävän hyvä. - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro. Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä. Helsinki 7.4.
Riittävän hyvä - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä Helsinki 7.4.2016 Markku Rautio, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotRuostumattoman teräksen valmistaminen loppupään terässulattoprosessit.
Ruostumattoman teräksen valmistaminen loppupään terässulattoprosessit www.outokumpu.com Johdanto Tuotantokaavio AOD-konvertteri AOD Senkka-asema SA Yhteenveto Ruostumaton teräs Ruostumaton teräs koostuu
LisätiedotKäyttöturvallisuustiedote
Käyttöturvallisuustiedote EY:n asetuksen 1907/2006 mukaisesti Päiväys: 15-syys-2011*** Muutosnumero: 2*** 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Aineen tai valmisteen sekä Valmisteen
LisätiedotLainsäädäntö. HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki. Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit
HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit Lainsäädäntö Neuvotteleva virkamies Hannu Alén Sosiaali- ja terveysministeriö,
LisätiedotTYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA
TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus
LisätiedotIhoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015
Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015 Maj-Len Henriks-Eckerman, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija 1 Ihon altistuminen herkistäville kemikaaleille: Epoksihartsit,
LisätiedotKansainvälinen työturvallisuuspäivä Tunnistatko altistumisriskit?
Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 27.4.2018 Tunnistatko altistumisriskit? Milja Koponen @miljakoponen Vaarojen tunnistaminen Tyypillisiä vaaratekijöitä työssä Työmenetelmistä tai -olosuhteista aiheutuvia
LisätiedotYrityksille tietoa TTT-asioista
Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Tiivistelmä (Linkki täydelliseen versioon on alapuolella) COOPER MUURAHAISSPRAY
COOPER MUURAHAISSPRAY Sivu 1 / 5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Tiivistelmä (Linkki täydelliseen versioon on alapuolella) COOPER MUURAHAISSPRAY Käyttöturvallisuustiedote täyttää asetuksen (EY) N:o 1907/2006,2015/830
LisätiedotHitsauksen työturvallisuus
Hitsauksen työturvallisuus H I T S A U S U U T I S E T n R o 2 2 0 0 6 Terveys ja turvallisuus hitsauksessa UUTISET 2 2006 HITSAUS G l o b a l s o l u t i o n s f o r l o c a l c u s t o m e r s e v e
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1809 CASCOL POLYURETAANILIIMA 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus 1.2.1 Käyttötarkoitus
LisätiedotSisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy
Sisäympäristöprosessit HUS:ssa Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy HUS-Sisäympäristöohjausryhmä v toimii ns. ohjausryhmänä v työryhmä koostuu v HUS-Työsuojelusta v HUS-Työterveyshuollosta
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE
1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KAUPPANIMI AINEEN/SEOKSEN KÄYTTÖ DB Castor oil liuotin Maahantuoja Yhtiö/yritys Cycle Service Nordic ApS Katuosoite Datavej 12 Postinumero ja
LisätiedotOtsoni ja terveyshaitat hitsauksessa
0 (9) 2014 Otsoni ja terveyshaitat hitsauksessa OY WOIKOSKI AB EERO ASPBERG VOIKOSKI JÄRVENPÄÄ PIRKKALA OULU TURKU VARKAUS KOTKA IMATRA KOKKOLA PL 1, PL 1, PL 1, PL 1, PL 1, PL 1, PL 1, PL 1, PL 1, 52020
LisätiedotLkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21
LisätiedotTyöterveyslaitos Anneli Kangas
Hyvinvointia työstä Työsuojelupäällikön perustieto -Kemiallinen työhygienia Anneli Kangas Erikoistyöhygieenikko 043 824 1591 anneli.kangas@ttl.fi 16.1.2017 Työterveyslaitos Anneli Kangas www.ttl.fi 2 1
Lisätiedot1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Merkintäspray
x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 7.3.2007 KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi
LisätiedotTyönantajan vastuut ja muutokset kemikaalilainsäädännössä
Kemikaaliturvallisuus Työnantajan vastuut ja muutokset kemikaalilainsäädännössä Tiina Lius 14.3.2017 Sisältö Kuka vastaa kemikaaliturvallisuudesta? Henkilönsuojainten valinta Kemikaalilainsäädännön muutokset
LisätiedotKulutusta kestävät teräkset
Kulutusta kestävät teräkset durostat Muutokset mahdollisia ilman eri ilmoitusta. Alkuperäinen englanninkielinen versio osoitteessa www.voestalpine.com/grobblech Tekniset toimitusehdot durostat Kesäkuu
LisätiedotSuojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa
JVT- ja kuivauspäivät 5-6.3.2015 Suojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa Paloesimies Jarkke Lahti Puhdas paloasema-malli Mallin lähtökohtana on vähentää altistumista tehtävässä ja
LisätiedotMETALLIEN MUOVIPINNOITUS
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIEN MUOVIPINNOITUS Tiivistelmä Muovit ovat metallien pinnoitteina laajasti käytössä: astianpesukoneiden ja jääkaappien
LisätiedotTarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue
Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella
LisätiedotFiran vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3
LisätiedotViljelijäväestön altistuminen, oireet ja hengitystiesairaudet
Viljelijäväestön altistuminen, oireet ja hengitystiesairaudet Sisäilmastoseminaari 2019 Eetu Suominen & Tuula Putus Turun yliopisto, Kliininen laitos Johdantoa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työtilojen
LisätiedotOtsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta
Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Hanna Leppänen, Matti Peltonen, Martin Täubel, Hannu Komulainen ja Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 24.3.2016 Otsonointi
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE P 48S 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT
Sivu 1 ja 9 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Tuotteen tunniste Kauppanimi Artiklano 7148XXXX 1.2 Merkitykselliset tunnistetut käytöt aineen
LisätiedotHenkilönsuojainten valinta ja käyttö
Henkilönsuojainten valinta ja käyttö Heli Koskinen Twitter: @desibeliheli Työnantaja On vastuussa: työturvallisuuslakiin perustuvasta riskinarvioinnista riskitasojen arviointi ja jäljelle jäävien riskien
Lisätiedot2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon.
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Jukka Mäittälä www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työympäristö Jukka Mäittälä, FM, kehittämispäällikkö Työterveyslaitos Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö (Mytky) jukka.maittala@ttl.fi 040 7532017 www.ttl.fi/maatalous
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Kemikaaliriskien hallinta työssä ja REACH Tiina Santonen, tiimipäällikkö, Kemikaaliturvallisuus Kemikaaliriskien hallinta työpaikoilla Työturvallisuuslaki (738/2002) ja VNa 715/2001
Lisätiedot