Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN LIIMAUS. Tiivistelmä

Transkriptio

1 Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN LIIMAUS Tiivistelmä Metallin liimauksella tarkoitetaan metallien tai muiden materiaalien (esim. muovi, kumi, lasi) liittämistä metalliin liimaamalla. Käyttökohteita metalliteollisuudessa ovat mm. koneiden valmistus ja korjaus, elektroniikan ja sähköteknisten tuotteiden valmistus, kulkuneuvojen valmistus ja korjaus, metallikalusteiden valmistus ja rakentamiseen liittyvät työt esim. rakennuselementit, hissit, ikkunat, verhoilu ja eristemateriaalinen liimaus ja asennukset sekä putkistojen korjaukset. Liiman valintaan vaikuttaa käyttökohteen asettamat tekniset vaatimukset. Tässä kortissa käsitellään yleisimpiä metallin liimaukseen käytettyjä tuoteryhmiä: epoksiliimoja, uretaaniliimoja, liuotinpohjaisia kontaktiliimoja ja akryyliliimoista kierrelukitteita ja syanoakrylaatteja. Liimojen merkittävimmät terveyshaitat aiheutuvat niiden sisältämistä liuotinaineista sekä herkistävistä epoksihartseista, isosyanaateista sekä akrylaateista. Altistuminen voi olla merkittävää erityisesti liimojen ruiskutuksen ja suurten pintojen tai ahtaissa tiloissa tapahtuvan liimauksen yhteydessä. Tällöin liuotinpitoisuudet ylittävät usein HTP-tason. Herkistävien aineiden herkistävyys on tiedostettava ja suojauduttava altistumiselta mahdollisimman huolellisesti etenkin ruiskuliimauksissa ja myös tuotteiden satunnaisen ja pienimuotoisen käytön aikana. Hyvä ilmanvaihto ja hengityksen, silmien ja käsien suojaus on välttämätöntä altistumisen ehkäisemiseksi. Työtehtävän kuvaus Liimaustyön esikäsittelynä on usein tarpeen pinnan hionta, rasvojen poisto liuottimella (pyyhkimällä tai höyrypesussa) ja pölyn poisto harjaamalla tai imuroimalla. Metallin liimaukseen käytettävät liimat voivat olla yksi- tai kaksikomponenttisia liuottimia sisältäviä tai liuotteettomia nesteitä, tahnoja tai kiinteitä rakeita, jauheita tai tarralevyjä tai nauhoja. 1/9

2 Kaksikomponenttiliimat sekoitetaan tarkan sekoitussuhteen mukaisesti mekaanisesti astiassa tai ne sekoittuvat automaattisesti ruiskupistoolissa tai käyttöpatruunan annostelusuuttimessa. Liuosmaiset liimat voidaan ruiskuttaa automaattisesti tai käsin, sivellä harjalla, telalla tai pensselillä tai ohuet levymäiset kappaleet myös liimavalsseilla. Tahnat levitetään lastalla. Kiinteät jauheet voidaan ruiskuttaa pinnalle ja kiinnittää kuumentamalla. Liimatarrat ja nauhat kiinnitetään suoraan kohteeseen. Ruuvien varmistukseen ja pienten osien tarkkuutta vaativaan kiinnitykseen käytettävät kierrelukitteet annostellaan pisaroina suoraan käyttöpakkauksen annostelusuuttimella liimauskohtaan. Liimat kovettuvat huoneen lämpötilassa tai korkeammissa lämpötiloissa normaalipaineessa tai kohotetussa paineessa. Liuottimia sisältävät liimat kovettuvat liuottimen haihtumisen kautta. Liimauksessa käytettävät kemikaalit Epoksiliimat Metallia metalliin liimattaessa käytetään usein hyvän lujuuden omaavina rakenneliimoina epoksiliimoja, koska niillä hyvien mekaanisten ominaisuuksien lisäksi on hyvä lämmön, kylmän ja kemikaalien kestävyys. Epoksiliima voi olla yksikomponenttinen, jossa epoksiperushartsi ja kovetin ovat samassa. Yksikomponenttiset epoksiliimat kovettuvat lämmön vaikutuksesta ( ºC). Kaksikomponenttiset epoksiliimat sisältävät erillisen epoksiperushartsin ja kovettimen, joka voi olla alifaattinen tai aromaattinen amidi, polyamidi happoanhydridi jne. Kaksikomponenttiset epoksiliimat kovettuvat hartsiosan ja kovettimen sekoituksen jälkeen huoneenlämpötilassa. Polyuretaaniliimat Polyuretaaniliimat ovat isosyanaattikovetteisia hartseja, jotka ovat mekaanisesti lujia ja elastisia. Niitä käytetään kulkuneuvojen valmistuksessa ja korjauksessa hyvän säänvaihteluiden ja matalien lämpötilojen keston vuoksi. Yksikomponenttiset uretaaniliimat ovat kosteuskovettuvia. Kaksikomponenttiset polyuretaaniliimat kovettuvat huoneen lämpötilassa. Liuottimia sisältävät kontaktiliimat Kontaktiliimat sisältävät synteettistä kumia esim. polykloropreenia ja runsaasti haihtuvia liuottimia kuten asetonia, alhaalla kiehuvaa liuotinbensiiniä ja tolueenia. Kontaktiliimoja käytetään autokorien ym. verhoilujen liimaukseen. Liima levitetään ruiskulla tai siveltimellä. Jotkut verhoiluliimat voivat vielä nykyisin sisältää kloorattuja hiilivetyliuottimia, trikloorietyleeniä tai dikloorimetaania. Kierrelukitteet ja syanokrylaatit Kierrelukitteet ovat akrylaattipohjaisia yksikomponenttisia nesteitä, jotka kovettuvat huoneen lämpötilassa, kun liima kappaleiden yhdistämisen jälkeen ei ole enää kosketuksissa ilman hapen kanssa. Kierrelukitteita 2/9

3 käytetään konepajoissa esim. ruuviliitosten varmistamiseen, vierintälaakereiden kiinnittämiseen ja kappaleiden liittämiseen. Syanoakrylaattiliimat ovat yksikomponenttiliimoja, jotka kovettuvat hyvin nopeasti huoneen lämpötilassa kosteuden vaikutuksesta. Syanoakrylaattiliimoja käytetään pienten osien tarkkuutta vaativaan kokoonpanoon. Liimauksessa käytettävien kemikaalien koostumus epoksiliimat epoksihartsi, bisfenoli-a -epikloorihydriini reaktiotuote, trietyleenitetramiini syanoakrylaattiliimat etyylisyanoakrylaatti, n-butyylisyanoakrylaatti anaerobiset kierrelukitteet polyglykolidimetakrylaatti, kumeenivetyperoksidi polyuretaaniliimat kovetteena 4,4 -difenyylimetaanidi-isosyanaatti eli MDI kontaktiliimat tolueeni, asetoni, etyyliasetaatti, liuotinbensiinit kp ºC, n-heksaani Työhygieenisissä selvityksissä todettuja kemiallisia altisteita Altiste (CAS) R- lausekkeet HTP 2007 (8 h) asetoni ( ) R: mg/m 3 2-butanoni ( ) eli R: mg/m 3 metyylietyyliketoni MEK (15 min) (iho) etanoli ( ) R: mg/m 3 etyyliasetaatti ( ) R: mg/m 3 heksaani, seos R: / mg/m 3 ( n-heksaania <5%) 67 ksyleeni ( ) R:10-20/ mg/m 3 (iho) liuotinbensiinit, 500 mg/m 3 ryhmät 1 ja 5 (arom. <1% kp ºC) 1-metoksi-2-propanoli R: mg/m 3 ( ) tolueeni ( ) R: mg/m 3, iho n-heksaani ( ) R: /20-72 mg/m 3 51/ (ääreishermostovaurio) trikloorietyleeni ( ) R:36/ /53-50 mg/m 3 68 (syöpävaara) dikloorimetaani eli R: mg/m 3 metyleenikloridi (välitön ( ) myrkyllisyys) Tyypillinen altistumistaso liuottimien yhteispitoisuus sivelyliimaus : pienimuotoinen käyttö: alle HTP-tason suuret pinnat: HTP-tason ylitys mahdollinen ruiskutus ja ahtaat tilat : HTP-tason ylitys todennäköinen Altistumisen tekninen torjunta kohdepoistot hengityssuojain: sively: A2-suodatin ruiskutus kokonaamari A2P3-suodattimin tai raitisilmasuojain, silmien suojaus, suojakäsineet suositus: n-heksaanin, trikloorietyleenin ja dikloorimetaanin korvaaminen 3/9

4 Altiste (CAS) R- lausekkeet HTP 2007 (8 h) isosyanaatit MDI ( ) etyyli-2-syanoakrylaatti ( ) R:20-36/37/38-42/43 (herkistävyys) R:36/37/38 huom. liimaa ihon hetkessä! Tyypillinen altistumistaso 0,035 mg/ m 3 isosyanaatit sivelyliimaus: alle HTP-tason ruiskuliimaus: HTP-tason ylitys todennäköinen Altistumisen tekninen torjunta kohdepoistot, hengityksensuojain, sively: A2-suodatin ruiskutus: kokonaamari A2BP3-suodattimin tai raitisilmasuojain, silmien suojaus, suojakäsineet, ihon suojaus 1 mg/m 3 alle määritysrajan kohdepoistot silmien suojaus suojakäsineet Liuotinpitoisten liimojen ruiskutus ja suurten pintojen tai ahtaissa tiloissa tapahtuva sivelyliimauskin aiheuttaa merkittävän altistumisen, sillä liuotinpitoisuudet ylittävät usein HTP-tason. Pitkäaikaisen altistumisen seurauksena liuotinaivosairauden vaara on olemassa. Raskaana olevia ei tule käyttää liuotinliimauksiin, sillä liuotinpitoisuudet liimaustyössä ylittävät rajaksi asetetun tason 10% HTP:stä. Liuottimien palovaarallisuus on huomioitava tuotteiden käsittelyssä, laitevalinnoissa ja varastoinnissa. Hyvä ilmanvaihto ja hengityksen, silmien ja käsien suojaus on välttämätöntä altistumisen ehkäisemiseksi. Epoksi- ja uretaaniliimojen käsittelyssä on epoksihartsin ja isosyanaattien herkistävyys tiedostettava ja suojauduttava altistumiselta mahdollisimman huolellisesti ruiskuliimauksissa ja myös tuotteiden vähäisenkin käytön aikana (ihon, silmien ja hengityksen suojaus, liimauskaappi, pienten osien liimaus vetokaapissa). Syanoakrylaattiliimojen ja kierrelukitteiden pääsy iholle tai silmiin on estettävä, sillä aineet ärsyttävät ja mahdollisesti herkistävät. On huomattava, että syanoakrylaatit liimaavat ihon hetkessä (suojakäsineet, silmien suojaus ja pienten osien liimaus vetokaapissa). Asioita, joihin työpaikalla tulee kiinnittää huomiota q Onko työpaikalla ajan tasalla olevat käyttöturvallisuustiedotteet ja kemikaaliluettelo? q Onko työnantaja tehnyt työpaikan riskinarvioinnin ja onko se kirjallisesti saatavilla? q Onko työntekijät perehdytetty huolella työohjeisiin ja käyttöturvallisuustiedotteisiin? Noudattamalla työohjeita ja suojautumalla oikein voidaan altistumista vähentää terveydelle vaarattomalle tasolle. q Levitetäänkö liimaa paljain sormin? q Onko ihon ja hengitysteiden suojauksesta huolehdittu liimaustyössä? q Ovatko suojaimet soveltuvia kyseessä oleville liimoille? q Onko suojainten säilytykselle ja puhdistamiselle asianmukaiset tilat? q Onko koneellinen ilmanvaihto? Onko kohdepoistoja esim. liimaus- tai vetokaappi käytettävissä? q Onko lisääntymisikäisiä naistyöntekijöitä (raskaana olevat: työ voi olla fyysisesti liian raskasta, altistumista raskauden aikana lisääntymisvaarallisille tai syöpävaarallisille aineille ei sallita)? q Altistuvatko naistyöntekijät liuotinaineille (raskaana olevat: altistumista liuottimille rajoitettu) ja tunnetaanko heidän altistumistasonsa? 4/9

5 q Esiintyykö työntekijöillä työhön liittyviä oireita, kuten ihottumaoireita, hengitystieoireita, hermostooireita? q Tietävätkö työntekijät, että syanoakrylaatit liimaavat ihon hetkessä ja onko ensiapuvalmius kunnossa? q Onko VNa 576/2003 räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta otettu huomioon? q Onko ympäristölainsäädäntö otettu huomioon? q Onko työpaikan yleisestä järjestyksestä ja siisteydestä huolehdittu? q Ovatko jätteiden säilytystavat, varastointi ja hävitys asianmukaisia? q Onko työpaikan ensiapuvalmiudesta huolehdittu? q Mikäli syanoakrylaattiliimoja joutuu silmään, silmä on huuhdeltava heti runsaalla vedellä. Löytyykö työpaikalta ohjeet tästä? Kemikaalialtistumisen arviointi Työntekijöiden altistumisen arviointi aloitetaan selvittämällä työtehtävät, työolosuhteet sekä käytetyt kemikaalit ja tutustumalle niiden käyttöturvallisuustiedotteisiin. Tärkeää on selvittää eri työvaiheissa käytettävät liimatyypit ja niiden aineosien vaaraominaisuudet pakkausmerkinöistä ja käyttöturvallisuustiedotteista. Kiinnitä erityisesti huomiota: herkistävyyteen syöpävaarallisuuteen palovaarallisuuteen Soveltuvat suojaimet ilmenevät myös käyttöturvallisuustiedotteista samoin kuin eri käyttötilanteissa tarvittava tekninen torjunta (ilmanvaihto, kohdepoistot, liimauskaappi tai vetokaappi). Liuotinaineiden pitoisuuksia voidaan selvittää työhygieenisin mittauksin, koska useimmin käytössä on liuotinseoksia. Biomonitoroinnilla voidaan selvittää vain yhtä liuotinaineosaa kerrallaan. Passiivikeräimet soveltuvat liuotinmittauksiin liimaustyössä, silloin kun liuotinpitoista liimaa ei ruiskuteta. Ruiskutustyössä liuottimet voidaan kerätä aktiivihiiliputkiin pumppujen avulla. Liimoja ruiskutettaessa tai kovetettaessa kohotetuissa lämpötiloissa saattaa tulla kyseeseen isosyanaattien, akrylaattien ja epoksihartsien reaktiivisten ohenteiden pitoisuusmittaukset. Etenkin näissä tapauksissa kannattaa ottaa yhteyttä Työterveyslaitokseen, josta saa tietoja työhygieenisistä mittauksista ja biomonitoroinnista Pohdittaessa liimaustyön soveltuvuutta raskaana oleville on huomattava, että altistuminen liuotinaineille raskauden aikana ei saa nousta yli 10 % HTP-arvosta. Tämä taso ylittyy helposti liuotinliimaustyössä, joten näissä tehtävissä työn altistavuus tulee tapauskohtaisesti arvioida ja tarvittaessa raskaana olevalle järjestää altistamatonta työtä tai ellei sellaista ole, raskaana oleva voi hakea erityisäitiysrahaa (VNa 1335/2004). 5/9

6 Nuoria (alle 18v) työntekijöitä ei saa käyttää töihin, jotka voivat aiheuttaa hänelle terveyshaittaa (ks. laki 998/1993 nuorista työntekijöistä ja siihen liittyvä asetus 508/1986). Terveyshaittaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon mm. suojainten käyttö. Ennen työn aloittamista on työnantajan tai oppilaitoksen tehtävä ilmoitus työpaikkaa valvovalle työsuojeluviranomaiselle. Merkityksellisimmät metalliliimojen aiheuttamat terveyshaitat Isosyanaatit, epoksit ja akrylaatit voivat aiheuttaa ihon ja hengitysteiden herkistymistä hyvin matalillakin altistumistasoilla. Hengitystieherkistyminen voi ilmetä astmana ja tai allergisena nuhana. Liuotinaineille altistuttaessa akuutit keskushermostohaitat (mm. humalan tunne) mikäli altistutaan HTP-arvot ylittäville pitoisuuksille. Pitkäaikaiseen (vuosia jatkuneeseen) liialliseen altistumiseen liuotinaineille liittyy hermostohaittavaikutusten riski (liuotinaineaivosairaus), jonka oireita ovat mm. keskittymiskyvyttömyys, muistin ja tarkkaavaisuuden ongelmat. Liuotinaivosairauden oireet ovat helposti sekoitettavissa esimerkiksi pitkäaikaisen masentuneisuuden aiheuttamiin oireisiin. N-Heksaani ja jotkut akrylaatit voivat aiheuttaa ääreishermoston vaurioita (neuropatiaa), joka ilmenee erityisesti tuntopuutoksina. N-Heksaanille tyypillisiä ovat sukka-hansikasmaiset tuntopuutokset, jotka tulevat esille pitkäaikaisen liiallisen altistumisen seurauksena, akrylaatit aiheuttavat paikallisempia ääreishermostovaikutuksia esim. niiden kanssa kosketuksiin joutuvissa sormissa. Liuotinainealtistus voi lisätä melun kuuloa vaurioittavaa vaikutusta. Liiallinen liuotinaineille altistuminen raskaudenaikana voi aiheuttaa riskin raskaudelle (ks. Ohjeet vaaran arvioimiseksi erityisäitiyslomatarvetta harkittaessa). Dikloorimetaani voi aiheuttaa akuutin myrkytyksen, jos työtilassa on huono ilmanvaihto. Se aiheuttaa häkä-hemoglobiinin muodostumista veressä. Trikloorietyleeni on luokiteltu syöpävaaralliseksi aineeksi. Sen epäillään aiheuttavan erityisesti munuaissyöpää. Turvallista rajaa, jonka alapuolella ei minkäänlaista syöpäriskiä trikloorietyleenille altistuttaessa ole, ei pystytä nykytiedon valossa määrittämään, minkä takia altistuminen sille tulee minimoida niin vähäiseksi kuin mahdollista. Monet liimojen aineosat aiheuttavat ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytystä. Syanoakrylaatit liimaavat ihon hetkessä. Ohjeita noudattamalla voidaan altistumista ja siten myös terveyshaittaa vähentää merkittävästi tai poistaa kokonaan. Katso kohta "Suositeltavat keinot vähentää altistumista". 6/9

7 Kemikaalien aiheuttamia työperäisiä sairauksia metallin liimauksessa Epoksihartsit, akrylaatit ja isosyanaatit ovat aiheuttaneet allergisia ihottumia. Liimat voivat aiheuttaa kosketusihottumia. Voimakas pitkäaikainen, vuosia kestänyt liuotinaltistuminen on aiheuttanut liuotinaineaivosairauksia ja n-heksaani sekä jotkut akrylaatit ääreishermoston vaurioita. Suositeltavat keinot altistumisen vähentämiseksi Älä levitä liimaa paljain sormin! Perehdy huolella työohjeisiin ja käyttöturvallisuustiedotteisiin. Työntekijöiden tulee olla tietoisia liuottimien haitoista ja isosyanaattien, akrylaattien ja epoksihartsien herkistävyydestä. Työtiloissa tulee olla riittävä ilmanvaihto ja kohdepoistoja, liimauskaappi ja pienten osien liimaukseen esim. vetokaappi. Työtilan yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä tulee huolehtia. Asianmukaiset henkilönsuojaimet (suojakäsineet, silmäsuojaimet sekä tarvittaessa hengityssuojan ja muu ihon suojaus) ja niiden säilytys ja huolto tulee olla järjestettynä. N-heksaanin, trikloorietyleenin ja dikloorimetaanin käytöstä luopumista ja korvaamista vähemmän haitallisilla aineilla tulee harkita. Noudattamalla työohjeita ja suojautumalla oikein voidaan altistumista vähentää terveydelle vaarattomalle tasolle. Henkilönsuojaimet Käytä kemikaaleille soveltuvaa suojavaatetusta: Soveltuvia suojakäsinemateriaaleja useille liuotinaineille on nitriilikumi, epoksihartsille esim. butyylikumi tai monikerroslaminaatti 4H. Monikerroslaminaattikäsineiden päällä tarvitaan muu istuvampi suojakäsine, koska laminaattikäsine on käytössä kömpelö. Suojalasit ovat tarpeen liimaustyössä. Hengityksensuojaimina ruiskutustyössä raitisilmanaamari tai yhdistelmäsuodatin A2P3 ja isosyanaateille A2B2P3 ja sivelyliimauksessa suodatin A2. Henkilönsuojaimet on huollettava säännöllisesti, suodattimet vaihdettava huolto-ohjeen mukaan ja suojakäsineet vaihdettava, jos ne ovat likaantuneet eivätkä pidätä käsiteltyä kemikaalia. Likaantumisen estämiseksi suojaimet tulee säilyttää erillään niille varatuissa tiloissa. Lisätietoa kullekin kemikaalille soveltuvista suojainmateriaaleista löytyy käyttöturvallisuustiedotteista. Muut työympäristön vaaratekijät Konepajaympäristössä melu on merkittävä terveyshaitta. On huomattava, että liuotinaltistuminen vahvistaa melun kuuloa vaurioittavaa ominaisuutta. 7/9

8 Terveystarkastukset Työterveyshuoltojen suorittamien terveystarkastusten tulee perustua työpaikalla tehtyyn riskiarvioon ja altistumisen suuruuteen. Jos altistuminen terveysvaaraa aiheuttaville aineille katsotaan merkittäväksi, tulee terveystarkastuksia tehdä niistä annettujen ohjeiden mukaisesti. Katso kirja Terveystarkastukset työterveyshuollossa (Sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos), josta tämän työtehtävän kohdalla ovat merkityksellisiä erityisesti osiot akrylaatit, isosyanaatit, epoksihartsit ja liuotinaineet. Valtionneuvoston asetuksessa 1485/2001 on liitteenä esimerkkiluettelo aineista, joita käsiteltäessä terveystarkastuksia olisi harkittava. Huomioi, että hengitystieoireita, ihosairauksia tai keskushermosto-oireita voi kartoittaa työpaikalla oirekyselyin. Katso tarkemmat ohjeet Terveystarkastukset työterveyshuollossa -kirjasta. Huomioitavaa Yllä oleva kuvaus työtehtävistä ja lista valmisteissa esiintyvistä altisteista on suuntaa antava. Työtehtävissä ja valmisteissa on saattanut tapahtua muutoksia, mitkä voivat vaikuttaa työntekijän altistukseen. Selvitä työpaikalla käytettävät valmisteet/kemikaalit ja niiden käyttöturvallisuustiedotteet. Lisätietoa Työpaikalla käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. OVA-ohjeet: asetoni, n-heksaani, tolueeni. Kemikaalikortit: asetoni,etyylisyanoakrylaatti, n-heksaani, tolueeni, 4,4'-metyleenidifenyylidiisosyanaatti (MDI). Luokitus ja merkinnät: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vaarallisten aineiden luettelosta (509/2005). HTP-arvot Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:4. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2007 (painossa). Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri (ASArekisteri), Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, Kemikaalialtistumisen biomonitorointi, Näytteenotto-ohje , Työterveyslaitos, Taskinen ym.; Ohjeet vaaran arvioimiseksi erityisäitiyslomatarvetta harkittaessa, Työterveyslaitos, Terveystarkastukset työterveyshuollossa. Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki Vainio ym.: Kemikaalit ja työ, Selvitys työympäristön kemikaaliriskeistä. Työterveyslaitos, Valtioneuvoston asetussairausvakuutuslain täytäntöönpanosta (VNa 1335/2004). Palo- ja räjähdysmääräykset (VNa 576/2003). Katso myös Ahonen I., Riipinen H., Liuotinaltistuminen Hämeen työsuojelupiirin alueen työpaikoilla. Selvitys sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolle. Tutkimusraportti Ahonen I., Schimberg R., Ahonen S., n-heksaani liuotinseoksissa. Loppuraportti Työsuojelurahaston hanke 89188, Tampere Backlund P. Syanoakrylaattialtistus: Mittausmenetelmän kehittäminen ja soveltaminen työpaikoilla. Turun aluetyöterveyslaitos Lapinlampi T., Virtanen S., Elektroniikkateollisuuden kemialliset ongelmat. Raportti sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolle, Oulu Saarinen L., Isosyanaatit. Altisteet työssä 33. Työterveyslaitos, Työsuojelurahasto, Helsinki /9

9 Palaute Tästä kortista voit lähettää palautetta tekijöille sähköpostilla osoitteeseen Tämä tietokortti on tehty Työsuojelurahaston tuella. Kortti tehty: Päivitetty: /9