Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä PEHMEÄJUOTOS. Tiivistelmä
|
|
- Julia Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä PEHMEÄJUOTOS Tiivistelmä Juottamisella tarkoitetaan metalliosien yhdistämistä metallisella sideaineella - juotteella - jonka sulamispiste on alhaisempi kuin yhdistettävien metallien. Elektroniikkatöissä juottamisella tarkoitetaan joitain harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta ns. pehmeäjuottamista, jossa käytetään juotetta, jonka sulamislämpötila on alle +450 o C, useimmiten alle 250 o C. Yleisimmin käytettävä juote muodostuu tinapitoisesta lejeeringistä, jonka ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa seosaineita ja niiden pitoisuuksia muuttamalla. Juotostöitä tekevät elektroniikkateollisuudessa työskentelevien lisäksi mm. sähkö- ja elektroniikkalaitteiden korjaajat ja -asentajat. Teollisuudessa pehmeäjuottaminen tapahtuu pääasiassa automaattikoneilla (aaltojuotos tai reflow- eli pastajuotos). Käsinjuottamista tehdään korjaustöissä sekä juotettaessa sellaisia komponentteja, joille koneella tapahtuva juottaminen ei ole sopiva juotostapa. Juotostyössä merkittävin altiste on kolofonihuurut, jotka sisältävät herkistäviä hartsihappoja ja niiden peroksideja. Altistuminen kolofonista muodostuville huuruille voi aiheuttaa astmaa, allergista nuhaa ja allergista ihottumaa. Juotostyön allergisoivan luonteen vuoksi altistuminen kolofonihuuruille on alennettava teknisin keinoin mahdollisimman pieneksi. Juotoskoneista ei tavanomaisessa tuotantotilanteessa leviä merkittäviä määriä huuruja työympäristöön, jos tuotantolinjan kotelointi ja kohdepoistot ovat toimivia. Käsinjuotostyöhön on olemassa myös toimivia kohdepoistoratkaisuja ja juotinkohtaisia poistoja. Suurin osa elektroniikkateollisuudesta on siirtynyt uuden lainsäädännön myötä (VNp 853/2004) lyijyttömien juotteiden käyttöön. Tavanomaisessa tuotantotilanteessa lyijylle ei ole juurikaan altistuttu, sillä prosessilämpötilat ovat niin matalia, ettei lyijy pääse haihtumaan. Poikkeuksen ovat muodostaneet muutamat työvaiheet, mm. aaltojuotoksessa tinalyijyoksidikuonan (pöly) poisto, joissa altistuminen lyijylle on voinut olla merkittävää. Näissä työvaiheissa henkilönsuojainten käyttö on ollut ja on edelleen välttämätöntä, jos lyijypitoisia juotteita käytetään. Tässä tietokortissa esitellään pehmeäjuotostöitä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistuksessa ja niiden korjauksessa sekä niissä kemikaaleille tapahtuvaa altistumista. Kovajuotostöistä on oma tietokorttinsa. 1/9
2 Työtehtävän kuvaus Juottamiseen käytetään pääasiassa kolmea erilaista menetelmää. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa laajimmin käytettävät juottamismenetelmät ovat ns. reflowjuotos, aaltojuotos sekä juotoskolvia käyttäen tapahtuva käsin juotos. Näiden menetelmien lisäksi voidaan käyttää myös ns. höyryfaasijuotosta sekä kastojuottamista. Reflow- eli pastajuotoksen työvaiheita ovat pastanpaino, komponenttien ladonta sekä juottaminen eli reflow, jossa pasta sulaa nestemäiseen muotoon. Tarvittaessa suoritetaan työvaiheen jälkeinen visuaalinen (silmämääräinen) tai koneellinen tarkastus. Pastanpainokoneessa piiriilevyn päälle asetetaan ohut teräslevy eli stensiili, jossa on reiät niillä kohdin johon pastaa on tarkoitus levittää. Pasta puristetaan reikien läpi niin sanotun raakelin avulla, minkä jälkeen stensiili nostetaan irti piirilevyltä. Tämän jälkeen seuraa komponenttien ladonta piirilevyille, jotka seuraavaksi kulkevat kuljettimella läpi reflow-uunin. Uunissa on useita eri lämmitys/jäähdytysvyöhykkeistä, joiden lämpötilaa voidaan erikseen säädellä toivotunlaisen lämpötilaprofiilin saavuttamiseksi. Reflow-uunien lämmitysvaikutus perustuu joko konvektioon, IR-säteilyyn tai näiden yhdistelmään, joista konvektiouunit ovat yleisimmin käytössä, sillä ne soveltuvat useimmille komponenttityypeille. Aaltojuottamisessa juote tuodaan sulana juotoskohteisiin. Aaltojuotos tulee kysymykseen, kun on tarkoitus juottaa esimerkiksi läpiladotuista komponenteista koostuvaa piirilevyä. Aaltojuotoksen perusajatus on, että piirilevy kulkee sulan juoteaallon läpi, jolloin komponentit juottuvat piirilevyyn kiinni. Aaltojuotoskoneet koostuvat yleensä seuraavista moduuleista: flukserista, esilämmittimestä, juotososasta sekä kuljettimesta. Flukserissa juoksute levitetään piirilevyn pohjaan ensimmäiseksi linjan alkupäässä. Yleisimmät fluksausmenetelmät ovat aalto-, vaahdotus- ja sprayfluksaus. Nykyisin ollaan yhä enemmän siirtymässä vesipohjaisten juoksutteiden käyttöön, jolloin ainoa toimiva menetelmä on sprayfluksaus. Esilämmitys saa juoksutteen aktivoitumaan sekä saattaa piirilevyn lähemmäksi juoteaallon lämpötilaa. Samalla juoksutteesta haihtuu liuotinaineita. Esilämmitys toteutetaan yleensä kvartsilampuilla, jotka tuottavat infrapunasäteilyä. Lisäksi käytetään konvektiolämmitystä piirilevyn alapuolella tasoittamassa piirilevyn ja komponenttien lämpötilaeroja. Itse juottaminen tapahtuu juoteaallon avulla, joka muodostuu, kun pumppu nostaa nestemäisen juotteen suulakkeen reunalle, josta se valuu takaisin altaaseen. Suulakkeen yläpuolelle muodostuu paraabelin muotoinen aalto, joka kastelee piirilevyn alapuolen. Käsinjuottamisen tärkein työväline on juotin eli "kolvi". Lisäksi tarvitaan erilaisia teriä eli kärkiä ja muita apuvälineitä (kuten juotteen poistoissa tarvittavia imuasemia ja imureita jne.). Tyypillisesti käytetään ns. kanavatinaa eli juotelankaa, joka sisällä olevissa kanavissa on juoksuteainetta. Monikanavarakenne varmistaa sen, että jokaisessa juoteannoksessa on oikea määrä juoksutetta. Käsinjuottamista tehdään varsinkin korjaustöissä ja tilanteissa, joissa koneellinen juottaminen ei tule kysymykseen. 2/9
3 Pehmeäjuotoksessa käytettävät kemikaalit voimaantulleen lainsäädännön (VNp 853/2004) myötä lyijyn käyttö sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa vähentynyt merkittävästi. Tätä ennen pehmeäjuotoksissa käytettävät juotteet ovat koostuneet tina-lyijyn seoksesta, jossa pääsääntöisesti tinaa on ollut 63 % sekä lyijyä 37 %. Lyijyn rajoittamisen johdosta tinalyijylle on täytynyt kehittää korvaavia aineita, jotta komponenttien juotokset voidaan tulevaisuudessakin tehdä luotettavasti ja määräysten mukaisesti. Lyijyn korvaavia metalleja ovat hopea ja kupari, lisäksi käytetään muun muassa antimonia, indiumia, kultaa, sinkkiä ja vismuttia. Käytetyimmät lyijyttömät juotteet ovat ns. SAC- ja SN100C-juotteet. SAC-juotteissa (eli SnAgCu-seos) hopeaa on tyypillisesti 3,0 4,0 paino-% sekä kuparia 0,5 0,9 paino-%. Juottumisen yhtenä onnistumisen edellytyksenä on oikeanlaisen juoksutteen (ns. fluksi) käyttö. Juoksutteen tarkoitus on puhdistaa juotettavan piirilevyn pinta epäpuhtauksista, kuten pölystä, rasvasta ja oksideista sekä pitää juote liuenneena juoksutteen seassa. Juoksutteet voidaan jakaa kolmeen eri päätyyppiin: hartsipohjaisiin (kolofoni) juoksutteisiin, epäorgaanisiin ja orgaanisiin juoksutteisiin. Orgaanisia juoksutteita ovat muun muassa vesipohjaiset juoksutteet. Lisäksi juoksutteet voidaan jakaa pesua vaativiin ja ns. NoClean-juoksutteisiin, joita voidaan käyttää ilman pesua. Nykyään suurin osa juoksutteista on NoCleanjuoksutteita. Mm. aaltojuotoksessa on vesipohjaisten juoksutteiden käyttö lisääntynyt. Juotosten korjaamisessa käytetään tinaimureiden lisäksi ns. imusukkia, jotka ovat hartsilla pinnoitettuja kuparilankapunoksia. Sukkaa painetaan kuuman juottimen terällä korjattavan juotoksen päälle, jolloin juotos sulaa ja imeytyy sukkaan. Pehmeäjuotoksessa käytettävien valmisteiden sisältämiä kemiallisia ainesosia Juote: Korkean lämpötilan juotteet Välialue (sulamispiste noin o C) Matalan lämpötilan juotteet Juoksute: hartsipohjainen: muut juoksutteet: Imusukka Lyijyä sisältävä juote: lankana, pastana tai tankoina tina, kupari (0,7 p-%) tina, hopea (3,5 p-%) tina, hopea (3,43 p-%), kupari (0,83 p-%) tina, hopea (2-2,5 p-%), kupari (0,8 p-%), antimoni (0,5-0,6 p-%) tina, hopea (3,5 p-%), vismutti (3,0 p-%) tina, sinkki (10 p-%) tina, vismutti (58 p-%) tina, indium (52 p-%) kolofoni, terpeeni, lisäksi aktivaattoreita ja apuaineita isopropyylialkoholi, isopropanoli, etanoli, vesi kolofonipinnoitettu esim. kuparilankapunos lyijyä, tinaa, lisäksi hopeaa 3/9
4 Työhygieenisissä selvityksissä todettuja kemiallisia altisteita Altiste (CAS nro) kolofoni ( ) kolofonipohjaiset juotoshuurut (total resin acids) isosyanaatit isopropyylialkoholi ( ) lyijy ( ) R-lausekkeet HTP 2007 (8 h) 43-0,05 mg/m 3 (HSE 2005) 0,035 mg/m³ (HTP 15 min ) mg/m³ 0,10 mg/m³ (sitova raja-arvo) Tyypillinen altistumistaso piirilevyjen kokoamisessa on mitattu jopa kaksinkertaisia pitoisuuksia Altistumisen tekninen torjunta työn automatisointi, paikallispoistot lyijyn korvaaminen Juotostyössä muodostuu kolofonihuuruja, jotka sisältävät hartsihappoja (abietiinihappo ja dehydroabietiinihappo) ja niiden peroksideja, formaldehydiä ja muita lyhytketjuisia aldehydejä sekä terpeenejä. Kolofonihartsihappohuurujen pääasialliset herkistävät komponentit ovat hapettuneet hartsihapot. Hartsihapoille ei ole määritetty HTP-arvoa. Isossa-Britaniassa hartsipohjaisille juotoshuuruille (total resin acids) on asetettu Workplace Exposure Limit (WEL) raja-arvo 0,05 mg/m 3 (8 tunnin altistuminen) (HSE 2005). Lisäksi juotostyössä voidaan altistua isosyanaateille, kun suojalakatuille piirilevyille juotetaan komponentteja käsin tai juotoksia puretaan. Tällöin polyuretaanisuojalakka kuumenee ja isosyanaatteja vapautuu työilmaan. Altistuminen herkistäville aineille on pidettävä mahdollisimman alhaisena, sillä viitearvojen alittavissakaan pitoisuuksissa ei voida pois sulkea herkistymisriskiä. Mikäli juotostyössä ei käytetä paikallispoistoja tai ne eivät toimi riittävän hyvin, voi altistuminen olla suurta. Kolofonihuurupitoisuudet voivat ylittää HSE:n rajaarvon moninkertaisesti. Juotostyössä onkin todettu kolofonihartsihuurujen aiheuttamia hengitystie- ja ihoallergioita. Lyijypitoisien juotteiden käytön yhteydessä ei biologisissa mittauksissa juottajilla ole todettu altistumattomien (normaaliväestön) viiterajat ylittäviä veren lyijypitoisuuksia (ks. kohta "Kemikaalialtistumisen arviointi"). Pehmeäjuotoksessa lyijy ei kuumene yli 530 o C:n, mikä lämpötila tarvittaisiin, ennen kuin lyijyä alkaisi haihtua merkittävästi ilmaan. Tyypillinen kolvin lämpötila käsinjuotoksessa on o C ja korkeimmillaan juotoslämpötila on joissain menetelmissä noin 450 o C. Juotoskoneiden huoltotöissä lyijy tulee huomioida altisteena, jos käytetään lyijypitoisia juotteita. Erityisesti aaltojuotoskoneiden huollossa on yksi työtehtävä, jossa joudutaan sakkaa poistamaan käsin. Tämän työvaiheen aikana lyijyä on mitattu ilmassa suuriakin pitoisuuksia. 4/9
5 Asioita, joihin työpaikalla tulee kiinnittää huomiota q Onko työpaikalla ajan tasalla olevat käyttöturvallisuustiedotteet ja kemikaaliluettelo? q Ovatko pakkausmerkinnät asianmukaisia? q Onko juotostyöstä tehty työpaikan riskinarvioinnin ja onko se kirjallisesti saatavilla? Ovatko korvaavat toimenpiteet työn alla? q Käytetäänkö lyijyä sisältäviä juotteita? Jos käytetään, onko o ihoaltistuminen estetty suojakäsineiden avulla? o työpaikalla elimoinoitu lyijylle altistumisreitti käsien kautta tupakkaan ja sieltä hengitysilmaan? q Onko tunnistettu ja ohjeistettu ne työvaiheet, joissa tulee käyttää henkilönsuojaimia? q Onko työtilassa koneellinen ilmanvaihto? q Ovatko kohdepoistojen tehot riittäviä? Käytetäänkö niitä? Miten niiden toimivuutta seurataan? q Onko ihon ja hengitysteiden suojauksesta huolehdittu kaikkien altistavien työvaiheiden aikana? q Ovatko suojaimet soveltuvia kyseessä oleville altisteille ja suojausteholtaan riittäviä? q Onko suojainten säilytykselle ja säännölliselle huollolle asianmukaiset tilat? q Ovatko jätteiden säilytystavat, varastointi ja hävitys asianmukaisia? q Onko työpaikan yleisestä järjestyksestä ja siisteydestä huolehdittu? q Onko ympäristölainsäädäntö huomioitu? Tarvitaanko ympäristölupa ja jos tarvitaan, onko se tehty? q Onko lyijypäätös otettu huomioon? q Onko työntekijöiden koulutuksesta/opastuksesta huolehdittu? q Onko työntekijöille annettu ohjeet kemikaalivaaroista, niiden turvallisesta käsittelystä varastoinnista? q Onko työntekijöiden alkuterveystarkastus tehty (ks. kohta "Terveystarkastukset")? q Tiedostetaanko, että yskä, nuha ja hengenahdistus voivat olla astman alkuoireita? q Onko riskinarvioinnissa otettu huomioon lisääntymisikäiset naistyöntekijät (raskaana olevat: työ voi olla fyysisesti liian raskasta, altistumista raskauden aikana lisääntymisvaarallisille tai syöpävaarallisille aineille ei sallita)? q Ilmeneekö työntekijöillä työhön liittyviä oireita, kuten ihottumaoireita tai hengitystieoireita? q Onko työpaikan ensiapuvalmiudesta huolehdittu? Kemikaalialtistumisen arviointi Työntekijöiden altistumisen arviointi aloitetaan selvittämällä työtehtävät, työolosuhteet ja käytetyt kemikaalit ja tutustumalla niiden käyttöturvallisuustiedotteisiin. Ellei altistumista voida luotettavasti arvioida, voidaan tehdä altistumismittauksia työilmasta. 5/9
6 Juotostyössä merkittävin altiste on kolofonihuurut. Niistä muodostuu herkistäviä hartsihappoja ja niiden peroksideja. Hartsihapoille altistumista voidaan selvittää mittaamalla ilmasta hartsihappoja. Analyysistä selviää yksittäisten hartsihappopitoisuuksien lisäksi kokonaispitoisuus. Kokonaispitoisuutta voidaan verrata Isossa-Britaniassa käytössä olevaan raja-arvoon. Hartsihapoille altistuminen tulee vähentää mahdollisimman pieneksi herkistymisriskin takia. Mittaustarvetta arvioitaessa on hyvä muistaa, että juotostyö, jossa ei ole toimivaa kohdepoistoa, on tutkimuksissa jo osoitettu juotoskäryjensä vuoksi hengitystie- ja ihoallergioita aiheuttavaksi työtehtäväksi. Mittauksia kannattaakin tehdä vasta torjuntaratkaisujen toimivuuden osoittamiseksi. Mittaustarpeen arvioinnista saa lisätietoa Työterveyslaitokselta. Juotosten korjausten yhteydessä kolofonihartsipitoisuudet imusukassa voivat olla %, kun ne ovat juotoslangassa tyypillisesti alle puolet tästä. Tämän takia juotoksen purkutyö on kolofonihuurulle altistavampaa työtä kuin esim. käsin juottaminen. Poistoimulla varustetuilla juotospurkuasemilla korjaustyön kolofonialtistusta on pystytty ratkaisevasti vähentämään. Liuotinpesuissa kolofonijäämät irtoavat pestävistä tuotteista, minkä jälkeen kyseinen pesuliuos on myös huomioitava kolofonipitoiseksi, allergeeneja sisältäväksi ihoaltisteeksi. Lyijylle altistuminen tulee arvioida, jos työssä käytetään lyijypitoisia juotteita. Erityisesti altistavia työvaiheita ovat aaltojuotoksessa kuonan poisto, joka tehdään käsin. Kuona on herkästi pölyävää. Altistumista tapahtuu nimenomaan käsien kautta. Erityisesti käsistä tupakkaan tarttuva lyijy kannattaa huomioida altisteena, sillä tupakan hehkussa lyijykin höyrystyy ja voi sitä kautta kulkeutua hengityselimiin. Käsinjuotoksessa lyijy on työhygieenisten mittausten ja biomonitoroinnin avulla todettu määrältään niin vähäiseksi altisteeksi, että käsinjuotostyötä ei ole työnä luokiteltu erityisäitiysvapaan soveltamisen piiriin. Työterveyshuollon on kuitenkin syytä mitata raskaana olevan veren lyijypitoisuus (B-Pb) ja näin varmistua alhaisesta altistumistasosta. Raskaana olevien työntekijöiden työn vaarat ja altistuminen on arvioitava tapauskohtaisesti. Katso tarkemmat ohjeet kirjasta "Ohjeet vaaran arvioimiseksi erityisäitiyslomatarvetta harkittaessa", erityisesti osiot liuotinaineet ja syöpävaaralliset aineet. Nuoria (alle 18v) työntekijöitä ei saa käyttää töihin, jotka voivat aiheuttaa hänelle terveyshaittaa (ks. laki 998/1993 nuorista työntekijöistä ja siihen liittyvä asetus 475/2006). Terveyshaittaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon mm. suojainten käyttö. Ennen työn aloittamista on työnantajan tai oppilaitoksen tehtävä ilmoitus työpaikkaa valvovalle työsuojeluviranomaiselle. Merkityksellisimmät kemikaalien aiheuttamat terveyshaitat Kolofonista vapautuvat huurut voivat aiheuttaa astmaa, jonka oireisiin kuuluvat hengenahdistus, yskä ja hengityksen vinkuminen. Kolofoni voi aiheuttaa allergisia iho-oireita käsille ja ilman mukana levitessään myös kasvojen iholle. Hengitystieherkistyminen voi myös ilmetä allergisena nuhana. 6/9
7 Monet altisteista voivat aiheuttaa ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytystä. Juotteet ja pastat voivat sisältää raskaudelle ja lisääntymiselle vaarallista lyijyä. Kemikaalien aiheuttamia työperäisiä sairauksia pehmytjuotoksen tehtävissä Pehmeäjuotostyötä tekevillä on viime vuosina todettu astmaa ja allergista nuhaa. Niiden lisäksi on esiintynyt erilaisia ihottumia. Suositeltavat keinot altistumisen vähentämiseksi Juotostyön allergisoivan luonteen vuoksi altistuminen kolofonihuuruille on alennettava teknisin keinoin mahdollisimman pieneksi. Juotoskoneista ei tavanomaisessa tuotantotilanteessa leviä juotoshuurua työympäristöön. Koneet on koteloitu ja varustettu konekohtaisilla poistoilmalaitteilla, jotka on tarkoitettu juoksute- ja kolofonihuurujen poistoon. Poistoilmalaitteiden avulla lämmitysvaiheessa muodostuvat höyryt saadaan poistettua laitteistosta. Kriittisimpiä kohtia ovat koneen linjan meno- ja tulopäät, joista huurut voivat kulkeutumaan työtilaan. Näihin kohtiin tulisi asentaa poistoilmahuuvat varmistamaan, ettei kulkeutumista tapahdu. Käsinjuotostyössä toimivia kohdepoistoratkaisuja ovat siirreltävät kohdepoistot sekä juotinkohtaiset poistot (ns. kolvi-imurit). Kolvi-imurin käyttö saatetaan kokea vaivalloiseksi eikä sitä välttämättä voida käyttää kaikissa kohteissa. Kohdepoisto toimii parhaiten mitä lähempää syntypistettä epäpuhtaudet kyetään poistamaan. Esimerkiksi kolvi-imurin imupisteen on oltava alle 1 cm kolvin kärjestä, muuten poistoteho jää vaatimattomaksi. Kolvikohtaisen poistoimun riittävyys on yksinkertaisesti testattavissa mittauksiin pohjautuvalla kolikkotestillä : alipaine kolvin poistoletkussa on riittävä, jos sen imu kykenee kannattamaan 2 euron kolikon. Kaikkein helpoimmin poistoimun toimivuuden näkee itse juotoskärystä: imu vie silmin nähden vaalean käryn pois. Kun juotoshuuruja poistetaan kolvikohtaisella imurilla tai paikallispoistolla, on ne syytä ohjata suoraan ulos. Mikäli ilmaa ohjataan takaisin työtilaan suodatettuna, on suodattimen kyettävä poistamaan niin partikkelimuotoiset epäpuhtaudet (mm. hartsihapot ja niiden peroksidit) kuin kaasutkin (mm. terpeenit ja aldehydit). Aktiivihiilisuodatin poistaa orgaaniset hiilivedyt, mutta osan pienimolekyylisten yhdisteiden poistaminen vaatii kemialliseen reaktioon perustuvan suodattimen eli kemosorbtion. Suodatinyksiköitä hankittaessa kannattaa tyytyä vain sellaisiin, joissa laitespesifikaatiot osoittavat testatun suodatustehon kaasuille ja partikkeleille, ja joille huolto ja kunnossapito eivät käy kovin kalliiksi. Suuressa mittakaavassa tehtävä juotostyö edellyttää ympäristöpäästöjen vähentämiseksi ainakin partikkelisuodatusta ennen ulkoilmaan laskemista. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa on pääsääntöisesti siirrytty lyijyttömään tuotantoon lukuun ottamatta niitä kohteita, joille asetuksessa on myönnetty erikoislupa (mm. korkeita lämpötiloja kestävissä juotoksissa). Jatkossakin lyijypitoisen kuonan poisto ja puhdistustyöt juotoskoneilla on tehtävä hengityksensuojaimen 7/9
8 kanssa. Sopiva hengityksensuojain näihin töihin on moottoroitu suodatinyksikkö, siinä liuotinhöyrysuodatin (tyyppi A) P3- luokan partikkelisuodatin ja laitteeseen sopiva kasvo-osa tai visiiri. Muissa juotostöissä suojakäsineet ja hyvä henkilökohtainen hygienia estävät altistumista ja mm. lyijyn kulkeutumisen käsistä ruoansulatuselimiin. Kädet on pestävä huolellisesti aina ennen syömistä, juomista, tupakointia tai WC:ssä käyntiä ja aina työn päätyttyä. Työskentelytapoihin tulee kiinnittää erityistä huomiota, ettei likaisilla käsineillä kontaminoida työpistettä. Henkilönsuojaimet Lisätietoa kullekin kemikaalille soveltuvista suojainmateriaaleista löytyy käyttöturvallisuustiedotteista. Seuraavana on kuvattu pehmeäjuotokseen soveltuvia suojaimia: Soveltuvia suojakäsinemateriaaleja ovat mm. PVC, neopreeni tai nitriili. Kuumaa juotetta/kuumia laitteita käsiteltäessä on käytettävä kuumuutta kestäviä käsineitä. Hengityksensuojaimena voi käyttää moottoroitua suodatinyksikköä, jossa suodatin A2/P3. Erityisesti partikkelisuodatin on tarpeen aaltojuotostyössä, jos kuona sisältää lyijy. Tuotetta käsiteltäessä on tarvittaessa (kuuma tuote ja/tai jos on olemassa roiskevaara) käytettävä suojalaseja / kasvojen suojainta. Henkilönsuojaimet on huollettava säännöllisesti tai tarpeen mukaan ja niiden suodattimet sekä suojakäsineet on vaihdettava uusiin riittävän usein. Likaantumisen välttämiseksi suojaimet tulee säilyttää erillään niille varatuissa tiloissa. Pintojen kontaminoitumista (esim. pöytäpinnat, työkalut ja näppäimistöt) tulee välttää. Riittävästä puhtaudesta ja siisteydestä tulee huolehtia. Muut työympäristön vaaratekijät Fysikaalisia altisteita elektroniikkateollisuudessa ovat kuumat pinnat, joista voi aiheutua palovammoja. Tyypillisiä fyysisiä kuormitustekijöitä ovat mm. staattiset työasennot ja toistuvat työliikkeet. Kokoonpanotyö vaatii tarkkaavaisuutta ja hyvää näkökykyä, jolloin työpisteen valaistuksen tulee olla kunnossa. Koteloidussa linjastossa alkoholipohjaisten juoksutteiden höyryt saattavat pahimmillaan aiheuttaa palo- ja räjähdysvaaran kohonneiden prosessilämpötilojen johdosta. Terveystarkastukset Työterveyshuoltojen suorittamien terveystarkastusten tulee perustua arvioon altistumisen suuruudesta ja terveydellisestä merkityksestä. Jos altistuminen terveysvaaraa aiheuttaville aineille katsotaan merkittäväksi, tulee terveystarkastuksia tehdä niistä annettujen ohjeiden mukaisesti. Katso kirja Terveystarkastukset työterveyshuollossa (Sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos), josta tämän työtehtävän kohdalla ovat merkityksellisiä erityisesti osiot luonnonhartsit ja lyijy. Valtionneuvoston asetuksessa 1485/2001 on liitteenä 8/9
9 esimerkkiluettelo aineista, joita käsiteltäessä terveystarkastuksia olisi harkittava. Huomioi, että hengitystieoireita tai ihosairauksia voi kartoittaa työpaikalla oirekyselyin. Katso tarkemmat ohjeet Terveystarkastukset työterveyshuollossa -kirjasta. Huomioitavaa Yllä oleva kuvaus työtehtävistä ja lista valmisteissa esiintyvistä altisteista on suuntaa antava. Työtehtävissä ja valmisteissa on saattanut tapahtua muutoksia, mitkä voivat vaikuttaa työntekijän altistukseen. Selvitä työpaikalla käytettävät valmisteet/kemikaalit ja lue käyttöturvallisuustiedotteet. Jos olet epävarma, kysy esimieheltä, työterveyshuollosta tai kemikaalien asiantuntijoilta. Lisätietoa Työpaikalla käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. Kemikaalikortit: kolofoni, lyijy, Luokitus ja merkinnät: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vaarallisten aineiden luettelosta (509/2005). Valtioneuvoston päätös lyijytyöstä (VNp 1154/1993) Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa (VNp 853/2004) HTP-arvot Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:4. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2007 (painossa). HSE (2005). Health and Safety Executive EH 40/2005 Workplace Exposure Limits. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri (ASArekisteri), Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, Kemikaalialtistumisen biomonitorointi, Näytteenotto-ohje , Työterveyslaitos, Taskinen ym.; Ohjeet vaaran arvioimiseksi erityisäitiyslomatarvetta harkittaessa, Työterveyslaitos, Vainio ym.: Kemikaalit ja työ, Selvitys työympäristön kemikaaliriskeistä. Työterveyslaitos, Terveystarkastukset työterveyshuollossa. Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki Lapinlampi ym.; Elektroniikka-alan kemikaaliopas, Työterveyslaitos, Kivilahti ja Mattila: Lyijy poistuu liitoksista. Prosessori 11/2003. Palaute Tästä kortista voit lähettää palautetta tekijöille sähköpostilla osoitteeseen Tämä tietokortti on tehty Työsuojelurahaston tuella. Kortti tehty: /9
KÄÄMIEN HARTSIKYLLÄSTYS
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä KÄÄMIEN HARTSIKYLLÄSTYS Tiivistelmä Tämä tietokortti käsittelee staattoreiden, muuntajien ja muiden sähkölaitteiden käämien
LisätiedotTietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä TERMINEN RUISKUTUS. Tiivistelmä
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä TERMINEN RUISKUTUS Tiivistelmä Termisellä ruiskutuksella tarkoitetaan pinnoitusprosesseja, joissa pinnoitteen valmistamiseen
LisätiedotTietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä KOVAJUOTOS. Tiivistelmä
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä KOVAJUOTOS Tiivistelmä Juottamisella tarkoitetaan metalliosien yhdistämistä metallisella sideaineella - juotteella - jonka
LisätiedotLattian pinnoituksen työturvallisuusopas
Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas Yleistietoa lattianpinnoitteista Lähes kaikissa lattianpinnoitteissa on ihmisen terveydelle haitallisia aineita, joita vastaan joudutaan suojautumaan. Puutteellisesta
LisätiedotMETALLIN RASVANPOISTO
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN RASVANPOISTO Tiivistelmä Metallin pinnalla oleva lika on poistettava ennen pinnoitusta. Orgaanisen lian poistamisen
LisätiedotPölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa
Pölyt pois yhteistyöllä Vähennä jauhopölyä leipomossa Leipureiden sanomaa: "Jauhot tuotteessa, ei ilmassa eikä lattialla." "Kyllä yhteistyöllä onnistuu." "Samat ongelmat isoissa kuin pienissä leipomoissa"
LisätiedotTietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN HIONTA. Tiivistelmä
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN HIONTA Tiivistelmä Hionnassa geometrisesti epämääräisellä terällä poistetaan hiottavan materiaalin pinnalta pieni.
LisätiedotTietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä AUTOMAALAUS. Tiivistelmä
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä AUTOMAALAUS Tiivistelmä Tässä tietokortissa automaalauksella tarkoitetaan autojen tai niiden osien maalausta osana ajoneuvojen
LisätiedotKEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001)
Liite 1 KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Työpaikka Päiväys Osasto Allekirjoitus ALTISTEET ALTISTUMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET Kemikaali tai muu työssä esiintyvä altiste Ktt:n
LisätiedotKemialliset tekijät työpaikoilla
Kemialliset tekijät työpaikoilla Jyväskylä 4.10.2018 1 Viranomainen valvoo sekä ohjaa ja neuvoo Työolot ovat terveen, turvallisen ja tuottavan työn perusta Kemiallisten altisteiden hallinta on osa työolojen
LisätiedotIhoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015
Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015 Maj-Len Henriks-Eckerman, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija 1 Ihon altistuminen herkistäville kemikaaleille: Epoksihartsit,
LisätiedotBLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ
BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN
LisätiedotTietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN LIIMAUS. Tiivistelmä
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN LIIMAUS Tiivistelmä Metallin liimauksella tarkoitetaan metallien tai muiden materiaalien (esim. muovi, kumi, lasi)
LisätiedotVALIMOTYÖ: MALLIVEISTÄMÖT, HIEKANVALMISTUS, KEERNANTEKO, KAAVAUS. Tiivistelmä
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä VALIMOTYÖ: MALLIVEISTÄMÖT, HIEKANVALMISTUS, KEERNANTEKO, KAAVAUS Tiivistelmä Tässä tietokortissa esitellään valimoprosessin
LisätiedotYrityksille tietoa TTT-asioista
Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto
LisätiedotMETALLIN HAPPOPEITTAUS
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN HAPPOPEITTAUS Tiivistelmä Metallien peittauksella tarkoitetaan rasvanpoiston jälkeen pinnalle jäävien oksidien ja
LisätiedotKemikaalivaarojen arviointi
Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Tämä ohje on tehty auttamaan kemikaalivaarojen tunnistamista ja hallintaa työpaikoilla. Ohjeessa on annetaan käytännöllisiä ohjeita kemikaalivaarojen
LisätiedotTyöhygieniapalvelut Työterveyslaitoksessa
Työhygieniapalvelut Työterveyslaitoksessa Monen ammatin edustajia, mm. kemistejä, insinöörejä, teknikkoja, biokemistejä, mikrobiologeja, toksikologeja sekä fyysikkoja Tiivis yhteistyö TTL:n laboratorioitten
LisätiedotURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY
Työn turvallisuussuunnitelma (TTS) ja yhteistyökumppanit ALIURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI 17.9.2019 ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY yit.fi Välittömät toimenpiteet Seuranta ja palaute
LisätiedotLYIJYTÖN KÄSIJUOTOS KURSSIKOE (DVD-FI45C)
Koe koostuu 20 monivalintakysymyksestä. Kaikki kysymykset ovat videolta: Lyijytön juotos (DVD-FI45C). Joka kysymykseen on vain yksi oikea vastaus. Ympyröi valitsemasi vaihtoehto joka kohtaan. Jos haluat
LisätiedotKemikaalit ja työ internetsivusto
Kemikaalit ja työ internetsivusto Sanni Uuksulainen sanni.uuksulainen@ttl.fi Esityksen rakenne Hankkeen tausta ja tavoite Valitut altisteet ja kirjoittajat Sivujen sisältö ja käyteyt lähteet Sivujen pääotsikot
Lisätiedot91/155/EY - ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote
91/155/EY - ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 1 96SCRP15AGS84V KTT-no : 181873 V001.1 Viimeistelty, pvm.: 22.03.2007 Painatuspäivä: 22.08.2007 Kauppanimi: 96SCRP15AGS84V Suunniteltu
LisätiedotTietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLINTYÖSTÖ. Tiivistelmä
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLINTYÖSTÖ Tiivistelmä Tässä kortissa kuvataan metallin lastuavia työstömenetelmiä, joissa käytetään lastuamisnesteitä.
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen tehtävistä Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista valvonta toteutetaan pääsääntöisesti tarkastajien
LisätiedotArvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt
FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu
LisätiedotSuojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa
JVT- ja kuivauspäivät 5-6.3.2015 Suojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa Paloesimies Jarkke Lahti Puhdas paloasema-malli Mallin lähtökohtana on vähentää altistumista tehtävässä ja
LisätiedotKEMIALLISTEN RISKIEN ARVIOINTI TYÖPAIKALLA -TOIMINTA- MALLI
1(13) Pohjautuu toimintamalliin, jonka Tampereen aluetyöterveyslaitos laati sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa hankkeessa Kemiallisten ja fysikaalisten tekijöiden arviointia työpaikoilla. KEMIALLISTEN
LisätiedotLyijyttömät juotokset Weller-työkaluilla
Lyijyttömät juotokset Weller-työkaluilla Miksi lyijytön? Euroopan yhteisön lakien mukaan juotoksissa sallitaan 1.7.2006 alkaen ainoastaan lyijyttömän tinan käyttö. Muuttuvan lainsäädännön perusteena ovat
LisätiedotSuojaimet. Yleistä hengityssuojaimista. Yleistä suoja-asuista
Suojaimet Yleistä hengityssuojaimista Altistusta ilmateitse voi vähentää käyttämällä erilaisia suojaimia. Suojaimessa on aina omat päästönsä, joten kaikki suojaimet eivät sovellut kaikille hajusteyliherkille.
LisätiedotVALIMON SULATUS-, VALU-, TYHJENNYS-, PUHDISTUS- JA VIIMEISTELYTYÖT. Tiivistelmä
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä VALIMON SULATUS-, VALU-, TYHJENNYS-, PUHDISTUS- JA VIIMEISTELYTYÖT Tiivistelmä Tässä tietokortissa esitellään valimoprosessin
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan
LisätiedotRiittävän hyvä. - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro. Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä. Helsinki 7.4.
Riittävän hyvä - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä Helsinki 7.4.2016 Markku Rautio, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Suomen Työhygienian Seuran XXXVII koulutuspäivät, Moninainen työhygienia, 30.-31.1.2013 Kuopio Malliratkaisut esimerkki voimalaitosten huolto ja korjaustöihin erikoistyöhygieenikko
LisätiedotKansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit
Kansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit Vaasa 27.4. 2018 1 Työsuojelun vastuualueiden tehtävät Asiakas- ja viranomaisaloitteinen työsuojelun valvonta Vakavien työtapaturmien, ammattitautien
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa
LisätiedotKiertotalouden kemikaalit ja riskit työntekijöille
Kiertotalouden kemikaalit ja riskit työntekijöille Sirpa Laitinen SIRKKU-hankkeen työpaja 9.5.2018, SYKE Kestävä ja turvallinen kiertotalous työntekijöille Millä kiertotalouteen liittyvillä toimialoilla
LisätiedotLRA yksiköt. Juotoskäryille. Puhdas ilma. Tehokas tuotanto OUREX OY Mäkirinteentie 3, Kangasala Puh. (03) ourex.
LRA yksiköt Juotoskäryille 1.3.2017 Puhdas ilma. Tehokas tuotanto. 1 LRA -yksiköt juotoskäryille Työntekijät saattavat altistua mm. elektroniikkateollisuudessa suurelle määrälle haitallista juotoskäryä,
LisätiedotTyöturvallisuuslaki 23.8.2002/738
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden
LisätiedotLounais-Suomen alueellinen turvallisuusfoorumi
Lounais-Suomen alueellinen turvallisuusfoorumi 2018 9.10.2018 Työsuojeluvelvoitteet ammatillisessa oppilaitoksissa Tarkastaja Sirpa Lepistö-Mäkivaraa Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue
LisätiedotKansainvälinen työturvallisuuspäivä Tunnistatko altistumisriskit?
Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 27.4.2018 Tunnistatko altistumisriskit? Milja Koponen @miljakoponen Vaarojen tunnistaminen Tyypillisiä vaaratekijöitä työssä Työmenetelmistä tai -olosuhteista aiheutuvia
LisätiedotTyövälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet
ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja
LisätiedotANALYYSIVASTAUS Tilaus:
1 (7) Länsi-Suomen Rakennusanalyysi Oy Esa Rämänen Åbackantie 18 64320 DAGSMARK PAH-määritys materiaalinäytteestä Asiakasviite: Kauhajoen kaupunki / Räimiskä Analyysin kuvaus: PAH-yhdisteet tuotteessa,
LisätiedotLainsäädäntö. HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki. Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit
HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit Lainsäädäntö Neuvotteleva virkamies Hannu Alén Sosiaali- ja terveysministeriö,
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 EASYWORK PRESSURE CLEAN, NON-FLAMMABLE
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 EASYWORK PRESSURE CLEAN, NONFLAMMABLE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1
LisätiedotMETALLIEN MUOVIPINNOITUS
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIEN MUOVIPINNOITUS Tiivistelmä Muovit ovat metallien pinnoitteina laajasti käytössä: astianpesukoneiden ja jääkaappien
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Bio Mix 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. VAARAN YKSILÖINTI
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,
LisätiedotTyönantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä
Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä 1 Työnantajan velvollisuudet Työturvallisuuslaki (738/2002) Työnantaja velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta
LisätiedotHyvinvointia työstä. Kosteusvaurioselvityksiä tekevien työntekijöiden hyvinvointi ja altistuminen. Pirjo Jokela ylilääkäri, Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Kosteusvaurioselvityksiä tekevien työntekijöiden hyvinvointi ja altistuminen Pirjo Jokela ylilääkäri, Työterveyslaitos Johdanto Kosteusvaurioiden esiintymisen ja laajuuden arviointiin
LisätiedotVaaralliset työt. Tekninen työ
Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.
LisätiedotRAE- JA HIEKKAPUHALLUS
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä RAE- JA HIEKKAPUHALLUS Tiivistelmä Raepuhallus on mekaaninen pintakäsittelymenetelmä, jota käytetään yleisesti konepajateollisuudessa
LisätiedotKOVAJUOTTEET 2009. Somotec Oy. fosforikupari. hopea. messinki. alumiini. juoksutteet. www.somotec.fi
KOVAJUOTTEET 2009 fosforikupari hopea messinki alumiini juoksutteet Somotec Oy www.somotec.fi SISÄLLYSLUETTELO FOSFORIKUPARIJUOTTEET Phospraz AG 20 Ag 2% (EN 1044: CP105 ). 3 Phospraz AG 50 Ag 5% (EN 1044:
LisätiedotEHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI LISÄÄNTYMISTERVEYDELLE TYÖSSÄ VAARAA AIHEUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ JA VAARAN TORJUNNASTA
SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 04.05.2015 Reetta Orsila EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI LISÄÄNTYMISTERVEYDELLE TYÖSSÄ VAARAA AIHEUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ JA VAARAN TORJUNNASTA
Lisätiedot4. ENSIAPUOHJEET 5. OHJEET TULIPALON VARALTA 6. OHJEET ONNETTOMUUSPÄÄSTÖJEN VARALTA 7. KÄSITTELY JA VARASTOINTI
Kauppanimi: EASYWORK RTVsilikonikumitiiviste Päiväys 1.1.2006 Edellinen päiväys 4.4.2005 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT
Lisätiedot2. Valitse oikea mesotelioomaan liittyvä vastaus: a) Työperäinen asbestialtistuminen ei aiheuta mesoteiloomaa
Arvioidaksemme ABClean-kurssin antamaa tietoa pyydämme teitä vastaamaan joihinkin kysymyksiin sekä ennen että jälkeen kurssinmateriaaliin tutustumisen. Jos et tiedä vastausta, valitse vaihtoehto e) en
LisätiedotJuottamista ei siis kannata harjoitella varsinaisessa oppilastyössä, vaan juotosharjoittelu on parempi tehdä erillisellä harjoituspiirilevyllä.
Juotosharjoitus. Mikko Esala, Veikko Pöyhönen Juotettaessa piirilevyn kuparifolion, johtimen ja juotteen väliin muodostuu ohut välimetallikerros, joka kiinnittää piirilevyn kuparijohtimen ja komponentin
LisätiedotTyöterveyslaitos Anneli Kangas
Hyvinvointia työstä Työsuojelupäällikön perustieto -Kemiallinen työhygienia Anneli Kangas Erikoistyöhygieenikko 043 824 1591 anneli.kangas@ttl.fi 16.1.2017 Työterveyslaitos Anneli Kangas www.ttl.fi 2 1
LisätiedotELEKTROLYYTTINEN PINNOITUS
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä ELEKTROLYYTTINEN PINNOITUS Tiivistelmä Esineiden pinnoitus metalleilla kuten nikkelillä, kromilla tai sinkillä voidaan tehdä
Lisätiedot1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Merkintäspray
x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 7.3.2007 KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE
1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KAUPPANIMI AINEEN/SEOKSEN KÄYTTÖ liuotin Maahantuoja Yhtiö/yritys Cycle Service Nordic ApS Katuosoite Datavej 12 Postinumero ja -toimipaikka
LisätiedotJoints AF Multi Collar Pro+, Joints AF C Collar Pro+
Joints AF Multi Collar Pro+, Joints AF C Collar Pro+ - Versio 1 Sivu 1 / 6 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Joints AF Multi Collar Pro+, Joints AF C Collar Pro+ Käyttöturvallisuustiedote täyttää asetuksen (EY)
LisätiedotHenkilönsuojainten valinta ja käyttö
Henkilönsuojainten valinta ja käyttö Heli Koskinen Twitter: @desibeliheli Työnantaja On vastuussa: työturvallisuuslakiin perustuvasta riskinarvioinnista riskitasojen arviointi ja jäljelle jäävien riskien
LisätiedotANALYYSIVASTAUS Tilaus:
1 (6) Insinööritoimisto Levola Oy Tomi Levola Pihlajaranta 10 28400 ULVILA PAH-määritys materiaalinäytteestä Asiakasviite: Sauvon Koulu Näytteen kerääjät: Tomi Levola Analyysin kuvaus: PAH-yhdisteet tuotteessa,
Lisätiedot1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT
Kauppanimi: Korrek Vanne ja esipesu (Wheel & Prewash) Päiväys: 19.10.2006 Edellinen päiväys: 20.03.2006 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN
LisätiedotIII Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere
III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa
LisätiedotKOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 39451 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset
LisätiedotKäyttöturvallisuustiedote
Käyttöturvallisuustiedote Päiväys: 12.4.2011 1. TUOTE JA VALMISTAJA Aineen tai valmisteen tunnistetiedot: Tuotenimi: AINO 2-teho WC- raikastin, Forest Aineen ja valmisteen käyttötarkoitus: WC:n hoito Valmistajan,
Lisätiedot(EY) N:o 1907/2006- ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote
(EY) N:o 1907/2006- ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 TTC-LF 15G RS SDB-nro : 181481 V002.0 Viimeistelty, pvm.: 22.06.2009 Painatuspäivä: 28.12.2011 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE
1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KAUPPANIMI. AINEEN/SEOKSEN liuotin KÄYTTÖ Maahantuoja Yhtiö/yritys Cycle Service Nordic ApS Katuosoite Datavej 12 Postinumero ja -toimipaikka
LisätiedotHUOLTO- JA KUNNOSSAPITOTYÖT
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä HUOLTO- JA KUNNOSSAPITOTYÖT Tiivistelmä Kunnossapito- ja huoltotyöt ovat moninaisia. Samaan toiminta-alueeseen kuuluvat näiden
LisätiedotTyöterveyshuolto ja sisäilmaongelma
Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon
LisätiedotHyvinvointia työstä. 29.11.2012 Tomi Kanerva. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä 1 Jauhopölyt ja niiden määrittäminen työympäristöstä Tomi Kanerva erityisasiantuntija Materiaali- ja hiukkastutkimus-tiimi 2 Mitä on jauhopöly Jauhopöly syntyy jauhojen käsittelyssä
LisätiedotVärimylly Kylmäpuristettu Pellavaöljy
1.1 Tuotetunniste: CAS: 8001-26-1 232-278-6 1.3 Käyttöturvallisuustiedotteen toimittajan tiedot: info@gvk.fi www.gvk.fi Hätäpuhelinnumero: Vaaralliset aineosat: Tunnistetiedot Kemiallinen nimi luokitus
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Jukka Mäittälä www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työympäristö Jukka Mäittälä, FM, kehittämispäällikkö Työterveyslaitos Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö (Mytky) jukka.maittala@ttl.fi 040 7532017 www.ttl.fi/maatalous
LisätiedotTyöhygienian erikoistumiskoulutus
Työhygienian erikoistumiskoulutus Työhygieenikon osaamistavoitteet Tuntee työympäristön altisteet ja olosuhteet ja niiden mahdolliset vaikutukset ihmisen terveyteen, työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 SITOMELT EVO 30 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi T2360 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut
LisätiedotViljelijäväestön altistuminen, oireet ja hengitystiesairaudet
Viljelijäväestön altistuminen, oireet ja hengitystiesairaudet Sisäilmastoseminaari 2019 Eetu Suominen & Tuula Putus Turun yliopisto, Kliininen laitos Johdantoa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työtilojen
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE
1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KAUPPANIMI AINEEN/SEOKSEN KÄYTTÖ DB Castor oil liuotin Maahantuoja Yhtiö/yritys Cycle Service Nordic ApS Katuosoite Datavej 12 Postinumero ja
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Search Bio Laundry Powder 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Heti Yleispesu 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 15.11141,
LisätiedotTyöterveys leikkuunesteiden käytössä - Altistumisen minimointi
LEIKKO seminaari 13.10.2010 Työterveys leikkuunesteiden käytössä - Altistumisen minimointi Sirpa Laitinen, FT, erikoistutkija Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus, Kuopio Terveysvaikutukset Konepaja-
LisätiedotSisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy
Sisäympäristöprosessit HUS:ssa Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy HUS-Sisäympäristöohjausryhmä v toimii ns. ohjausryhmänä v työryhmä koostuu v HUS-Työsuojelusta v HUS-Työterveyshuollosta
LisätiedotEnnekuin aloitat juottamisen:
Metallijuotos Yleistä Juottaminen eli juotto, on metallikappaleiden liitämistä toisiinsa sulattamalla niiden väliin metallia tai metalliseosta. Sulatettavan juotosmetallin, eli juotteen sulamislämpötilan
Lisätiedot2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon.
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE asetuksen (EY) 1907/2006 - ISO 11014-1 mukaan
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE asetuksen (EY) 1907/2006 - ISO 11014-1 mukaan SDS numero: 207155 V001.0 Tarkistuspäivämäärä: 22.10.2010 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Aineen
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE ASETUKSEN EY 1907/2006 MUKAAN. Painopäivämäärä: Tarkistuspäivämäärä: Kauppanimi: Tierrafino Listro
Sivu 1/5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Tuotetunniste: Jauhe eri väreissä. Kauppanimi: Tierrafino Finish. Tuotetyyppi: Savipohjainen stuccolaasti sisätiloihin. Käyttö: Ammatti-
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.10.2013 C(2013) 6835 final KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/65/EU liitteen IV muuttamisesta sen
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE
Sivu 1 (7) KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste Kauppanimi Artikla-no 3514 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Concrex Resin 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Noudattaa EU direktiiviä 91/155/ ja sen korjattua muutosta 2001/58/ - Suomi Eco-Clin Des -20 Koodi 11086E Versio 1 Julkaisupäivä 11 Elokuu 2006 1. Kemikaalin ja sen valmistajan,
LisätiedotPENOSIL Standard Gunfoam
Päiväys: 30.8.2006 Versio nro: 2 Edellinen päiväys: 19.04.2011 1. Aineen tai valmisteen ja yhtiön ja yhtiön tai yrityksen tunnistustiedot Kemikaalin kauppanimi: PENOSIL Premium Gunfoam Valmistaja: OÜ Krimelte
LisätiedotSisäpiirijuttu. The Inside Story
Sisäpiirijuttu The Inside Story Cat -suodattimet Fuel, Oil, and polttoaineelle, Transmission öljylle Filtersja vaihteistolle Näkyvästi parempi Cat -suodattimet Polttoaineelle, Öljylle ja Vaihteistolle
LisätiedotHenkilösuojainten valinta
Henkilösuojainten valinta Hygieniahoitaja Jaana Kaappa Tays Valkeakoski Työturvallisuus laki 738/2002 Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön apuväline tai muu varuste, silloin kun
LisätiedotTyönantajan vastuut ja muutokset kemikaalilainsäädännössä
Kemikaaliturvallisuus Työnantajan vastuut ja muutokset kemikaalilainsäädännössä Tiina Lius 14.3.2017 Sisältö Kuka vastaa kemikaaliturvallisuudesta? Henkilönsuojainten valinta Kemikaalilainsäädännön muutokset
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1(6) Syyskuu 2009 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1(6) 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Kemikaalin tunnistustiedot: LITH-X Aineen ja/tai valmisteen käyttötarkoitus:
Lisätiedot1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT
1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella 1.2.1 Käyttötarkoitus
LisätiedotQUICK MIX. Liimaus-, täyte- ja korjausmassa muovimateriaaleille. Kiinnittyy hyvin myös metalleihin, lasiin sekä keraamisiin materiaaleihin
QUICK MIX TUOTEKUVAUS Liimaus-, täyte- ja korjausmassa muovimateriaaleille. Kiinnittyy hyvin myös metalleihin, lasiin sekä keraamisiin materiaaleihin TUOTEOMINAISUUDET Väri musta Kovettumisaika 5 minuuttia
LisätiedotKemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio
Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet
LisätiedotTyöpaikkojen haasteet; altistumisen arviointi ja riskinhallinta
Hyvinvointia työstä Työpaikkojen haasteet; altistumisen arviointi ja riskinhallinta Tomi Kanerva 6.11.2015 Työterveyslaitos Tomi Kanerva www.ttl.fi 2 Sisältö Työpaikkojen nanot Altistuminen ja sen arviointi
LisätiedotHuomioi, että täytät lomakeeseen ko. lomakkeessa käsiteltävän riskiluokan vaaroja esim. fysikaaliset vaaratekijät, tapaturman vaarat jne.
Työpaikka/toimipiste: Päiväys: Vastaajan nimi: Liittyy: Arvioinnin kohde/kohteet: Hyvä vastaaja, Tässä lomakkeet/tarkistuslistat työpaikan työtehtävän / aiheuttavien kuormitustekijöiden kartoittamisen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Kemikaaliriskien hallinta työssä ja REACH Tiina Santonen, tiimipäällikkö, Kemikaaliturvallisuus Kemikaaliriskien hallinta työpaikoilla Työturvallisuuslaki (738/2002) ja VNa 715/2001
Lisätiedot